13.6.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 151/1

NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 643/2007,

annettu 11 päivänä kesäkuuta 2007,

asetuksen (EY) N:o 41/2007 muuttamisesta Kansainvälisen Atlantin tonnikalojen suojelukomission suositteleman tonnikalan elvyttämissuunnitelman osalta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon elollisten vesiluonnonvarojen säilyttämisestä ja kestävästä hyödyntämisestä yhteisessä kalastuspolitiikassa 20 päivänä joulukuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2371/2002 (1) ja erityisesti sen 20 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksella (EY) N:o 41/2007 (2) vahvistetaan yhteisön vesialueilla ja yhteisön aluksiin sellaisilla muilla vesialueilla, joilla sovelletaan saalisrajoituksia, sovellettavat eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien kalastusmahdollisuudet ja niihin liittyvät edellytykset vuodeksi 2007.

(2)

Yhteisö on ollut 14 päivästä marraskuuta 1997 lähtien Atlantin tonnikalojen suojelusta tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen (3) sopimuspuoli.

(3)

Kansainvälinen Atlantin tonnikalojen suojelukomissio (ICCAT) hyväksyi vuosikokouksessaan marraskuussa 2006 suosituksen 2006 [05], joka koskee 15-vuotisen elvytyssuunnitelman käyttöön ottamista Itä-Atlantilla ja Välimerellä.

(4)

Asetuksessa (EY) N:o 41/2007 vahvistetaan tonnikalan kalastusmahdollisuudet ja niihin liittyvät edellytykset siihen saakka, kun tämän ICCAT:n yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvan kannan jakamista koskeva lopullinen sopimus tehdään.

(5)

Kannan elvyttämiseksi ICCAT:n elvytyssuunnitelmassa on määräykset suurimman sallitun saaliin (TAC) tason asteittaisesta alentamisesta vuodesta 2007 vuoteen 2010 saakka, kalastuksen rajoittamisesta tietyillä alueilla ja tiettyinä aikoina, tonnikalan uudesta vähimmäiskoosta, urheilu- ja virkistyskalastusta koskevista toimenpiteistä sekä valvontatoimenpiteistä ja ICCAT:n yhteisen kansainvälisen tarkastusohjelman täytäntöönpanosta elvytyssuunnitelman tehokkuuden varmistamiseksi.

Tonnikalakantojen säilyttämiseksi on tarpeen panna täytäntöön erityistoimenpiteet vuodesta 2007 alkaen, kunnes neuvoston asetus tonnikalakannan elvyttämiseksi toteutettavista monivuotisista toimenpiteistä annetaan.

(6)

Koska yhteisön alusten tonnikalankalastus alkoi helmikuussa 2007, ICCAT:n sopimia tähän kalastukseen liittyviä hoito- ja valvontatoimenpiteitä oli tonnikalan elvytyssuunnitelman noudattamisen varmistamiseksi tarpeen soveltaa helmikuusta 2007 alkaen eikä vasta ICCAT:n suosituksessa 2006 [05] mainitusta 13 päivästä kesäkuuta 2007 alkaen.

(7)

Tämän asetuksen nojalla toteutettavia toimenpiteitä pidetään asetuksen (EY) N:o 2371/2002 5 artiklassa tarkoitettuna elvyttämissuunnitelmana vain niiden rahoittamisen osalta.

(8)

Asetus (EY) N:o 41/2007 olisi sen vuoksi muutettava vastaavasti,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (EY) N:o 41/2007 seuraavasti:

1)

Lisätään luku seuraavasti:

”X a   LUKU

TONNIKALAA KOSKEVAT ERITYISTOIMENPITEET ITÄ-ATLANTILLA JA VÄLIMERELLÄ

1   JAKSO

Hoitotoimenpiteet

80 a artikla

Soveltamisala

Tässä luvussa annetaan Kansainvälisen Atlantin tonnikalojen suojelukomission (ICCAT) suosittelemien tonnikalaa (Thunnus thynnus) koskevien erityistoimenpiteiden soveltamista koskevat yleiset säännöt, joita yhteisön on noudatettava. Niitä sovelletaan tonnikalaan Itä-Atlantilla ja Välimerellä.

80 b artikla

Määritelmät

Tässä luvussa sovelletaan seuraavia määritelmiä:

a)

’sopimuspuolilla’ tarkoitetaan Atlantin tonnikalojen suojelusta tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen sopimuspuolia sekä yhteistyötä tekeviä muita kuin sopimuspuolia ja yhteisöjä tai kalastusyhteisöjä;

b)

’kalastusaluksella’ tarkoitetaan mitä tahansa alusta, jota käytetään tai aiotaan käyttää tonnikalavarojen kaupallisissa hyödyntämistarkoituksissa, myös jalostus- ja jälleenlaivausaluksia;

c)

’yhteisellä kalastustoimella’ tarkoitetaan eri sopimuspuolten tai jäsenvaltioiden lipun alla purjehtivan yhden tai useamman aluksen välistä tointa, jonka yhteydessä yhden aluksen saalis siirretään kokonaan tai osittain yhteen tai useampaan muuhun alukseen;

d)

’siirtotoimilla’ tarkoitetaan tonnikalan siirtämistä

i)

kalastusaluksesta tonnikalan lihotuslaitokseen loppulihotusta varten, kuljetuksen aikana kuolleet tai karanneet kalat mukaan luettuina;

ii)

tonnikalan lihotuslaitoksesta tai tonnikalarysästä jalostusalukseen, kuljetusalukseen tai maihin;

e)

’tonnikalarysällä’ tarkoitetaan pohjaan ankkuroitua kiinteää pyydystä, jossa on yleensä aitaverkko, joka johdattaa kalat rysän suljettuun peräosaan;

f)

’altaaseen panemisella’ tarkoitetaan sitä, että tonnikalaa ei nosteta alukseen; siihen sisältyy sekä lihotus että kasvatus;

g)

’lihotuksella’ tarkoitetaan tonnikalan panemista altaaseen lyhyeksi ajaksi (yleensä 2–6 kuukautta) tavoitteena lähinnä nostaa kalan rasvapitoisuutta;

h)

’kasvatuksella’ tarkoitetaan tonnikalan panemista altaaseen vuotta pitemmäksi ajaksi tavoitteena lisätä kalan kokonaisbiomassaa;

i)

’jälleenlaivauksella’ tarkoitetaan kaiken kalastusaluksella olevan tonnikalamäärän tai sen osan purkamista toiseen kalastusalukseen satamassa;

j)

’jalostusaluksella’ tarkoitetaan alusta, jolla kalastustuotteille tehdään yksi tai useampia seuraavista toimenpiteistä ennen tuotteiden pakkaamista: fileointi tai viipalointi, pakastus ja/tai jalostus;

k)

’urheilukalastuksella’ tarkoitetaan ei-kaupallista kalastusta, jonka harjoittajat ovat kansallisen urheilujärjestön jäseniä tai joilla on kansallinen urheilukalastuslupa;

l)

’virkistyskalastuksella’ tarkoitetaan ei-kaupallista kalastusta, jonka harjoittajat eivät ole kansallisen urheilujärjestön jäseniä ja joilla ei ole kansallista urheilukalastuslupaa;

m)

’tehtävällä II’ tarkoitetaan Kansainvälisen Atlantin tonnikalojen suojelukomission (ICCAT) teoksessa ’Field manual for statistics and sampling Atlantic tunas and tuna-like fish’ (kolmas painos, ICCAT, 1990) määrittelemää tehtävää II.

80 c artikla

Kiintiö

1.   Kukin jäsenvaltio voi jakaa tonnikalakiintiönsä niiden kalastusalustensa ja tonnikalarysiensä kesken, joilla on lupa kalastaa tonnikalaa aktiivisesti.

2.   Jonkin jäsenvaltion kansalaisten ja jonkin sopimuspuolen kansalaisten välisiä yksityisiä kauppajärjestelyitä kyseisen jäsenvaltion lipun alla purjehtivan kalastusaluksen käyttämiseksi kalastuksessa jonkin sopimuspuolen tonnikalakiintiön puitteissa voidaan tehdä ainoastaan kyseisen jäsenvaltion luvalla; jäsenvaltion on ilmoitettava tästä komissiolle.

80 d artikla

Yhteiset kalastustoimet

1.   Tonnikalaa koskevat yhteiset kalastustoimet, joissa on mukana yhden tai useamman jäsenvaltion lipun alla purjehtivia aluksia, sallitaan ainoastaan kyseisen lippujäsenvaltion tai kyseisten lippujäsenvaltioiden suostumuksella.

2.   Kunkin jäsenvaltion on lupaa haettaessa toteutettava tarvittavat toimenpiteet saadakseen yhteiseen kalastustoimeen osallistuvalta kalastusalukseltaan yksityiskohtaiset tiedot yhteisen toimen kestosta, toimeen osallistuvista toimijoista ja saaliiden jakoperusteesta toimeen osallistuvien alusten välillä.

3.   Jäsenvaltioiden on toimitettava 2 kohdassa tarkoitetut tiedot komissiolle. Komissio toimittaa tiedot viipymättä ICCAT:n sihteeristölle.

2   JAKSO

Tekniset toimenpiteet

80 e artikla

Kalastuskieltokausi

Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 520/2007 (4) 6 artiklassa säädetään

a)

tonnikalan kalastus on kiellettyä Itä-Atlantilla ja Välimerellä suurilla pelagisilla pitkäsiima-aluksilla, joiden pituus on yli 24 metriä, 1 päivän kesäkuuta ja 31 päivän joulukuuta 2007 välisenä aikana lukuun ottamatta aluetta, joka sijaitsee pituuspiiriin 10° W länsipuolella ja leveyspiiriin 42° N pohjoispuolella;

b)

tonnikalan nuottakalastus on kiellettyä Itä-Atlantilla ja Välimerellä 1 päivän heinäkuuta ja 31 päivän joulukuuta 2007 välisenä aikana;

c)

tonnikalan kalastus vapapyydyksiä käyttävillä aluksilla on kiellettyä Itä-Atlantilla ja Välimerellä 15 päivän marraskuuta 2007 ja 15 päivän toukokuuta 2008 välisenä aikana;

d)

tonnikalan kalastus pelagisilla troolareilla on kiellettyä Itä-Atlantilla 15 päivän marraskuuta 2007 ja 15 päivän toukokuuta 2008 välisenä aikana.

80 f artikla

Ilma-alusten käyttö

Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 520/2007 6 artiklassa säädetään, lentokoneiden ja helikoptereiden käyttö tonnikalojen etsintään yleissopimusalueella on kielletty.

80 g artikla

Alin mitta

1.   Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 520/2007 8 artiklassa ja liitteessä IV vahvistetaan, tonnikalan vähimmäiskoko on viimeistään 30 päivästä kesäkuuta 2007 alkaen Itä-Atlantilla ja Välimerellä 30 kilogrammaa tai 115 senttimetriä.

2.   Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, tonnikalan 8 kilogramman tai 75 senttimetrin vähimmäiskokoa sovelletaan viimeistään 30 päivästä kesäkuuta 2007 alkaen seuraaviin tonnikaloihin, sanotun kuitenkaan estämättä 80 i artiklan soveltamista:

a)

vapapyydyksiä käyttävillä aluksilla, uisteluveneillä ja pelagisilla troolareilla Itä-Atlantilla pyydetyt tonnikalat;

b)

Adrianmerellä kasvatustarkoituksiin pyydetyt tonnikalat.

3.   Vapapyydyksiä käyttävillä aluksilla, uisteluveneillä ja pelagisilla troolareilla Itä-Atlantilla pyydettyjä tonnikaloja koskevat erityiset lisäedellytykset vahvistetaan liitteessä XVI a olevassa I osassa.

80 h artikla

Tonnikalan näytteenottosuunnitelma

1.   Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 520/2007 11 artiklassa säädetään, kunkin jäsenvaltion on laadittava näytteenotto-ohjelma pyydettyjen tonnikalojen kappalemäärien arvioimiseksi kokoluokittain.

2.   Kokonäytteet altaissa on otettava otoksesta, joka on 100 yksilöä 100:aa tonnia elävää kala kohti, tai otoksesta, joka on 10 prosenttia altaaseen pantujen kalojen kokonaislukumäärästä. Kokonäytteet otetaan pituuden ja painon perusteella lihotuslaitoksella tapahtuvan altaasta nostamisen aikana ja kuolleiden kalojen osalta kuljetuksen aikana noudattaen ICCAT:n hyväksymää menetelmää tehtävästä II raportoimiseksi.

3.   Lisämenetelmiä ja näytteenottoa on kehitettävä sellaisia kaloja varten, joita on kasvatettu yli vuoden ajan.

4.   Näytteenotto on toteutettava satunnaisotannalla valitun altaasta nostamisen yhteydessä, ja sen on koskettava kaikkia altaita. Tiedot on toimitettava ICCAT:lle viimeistään 31 päivänä toukokuuta 2008 edeltävän vuoden 2007 näytteenoton osalta.

80 i artikla

Sivusaaliit

1.   Enintään 8 prosentin sivusaalis alle 30 kilogramman mutta vähintään 10 kilogramman painoista tonnikalaa sallitaan kaikille kalastusaluksille riippumatta siitä, kalastavatko ne aktiivisesti tonnikalaa vai eivät.

2.   Edellä 1 kohdassa mainittu prosenttiluku lasketaan kokonaissivusaaliin lukumäärän perusteella purettua saalista kohti näiden alusten kokonaistonnikalasaaliista tai vastaavan painon perusteella prosenttiosuutena.

3.   Sivusaalis on vähennettävä lippujäsenvaltion kiintiöstä. Kuolleiden kalojen poisheittäminen sivusaaliista on kiellettyä, ja kuolleet kalat on vähennettävä lippujäsenvaltion kiintiöstä.

4.   Tonnikalan sivusaaliiden purkamiseen sovelletaan 80 n artiklaa ja 80 p artiklan 3 kohtaa.

80 j artikla

Virkistyskalastus

1.   Virkistyskalastuksessa on kiellettyä pyytää, pitää aluksella, jälleenlaivata ja purkaa enempää kuin yksi tonnikala kutakin merelle tehtävää matkaa kohti.

2.   Virkistyskalastuksessa pyydetyn tonnikalan kaupan pitäminen on kiellettyä hyväntekeväisyystarkoituksia lukuun ottamatta.

3.   Jäsenvaltioiden on kirjattava virkistyskalastusta koskevat saalistiedot ja toimitettava ne komissiolle. Komissio toimittaa tiedot ICCAT:n pysyvälle tutkimus- ja tilastokomitealle.

4.   Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen mahdollisimman laajasti, että virkistyskalastuksessa elävinä pyydetyt tonnikalat, erityisesti nuoret yksilöt, vapautetaan.

80 k artikla

Urheilukalastus

1.   Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet urheilukalastuksen sääntelemiseksi erityisesti lupamenettelyllä.

2.   Urheilukalastuskilpailuissa pyydetyn tonnikalan kaupan pitäminen on kiellettyä hyväntekeväisyystarkoituksia lukuun ottamatta.

3.   Jäsenvaltioiden on kirjattava urheilukalastusta koskevat saalistiedot ja toimitettava ne komissiolle. Komissio toimittaa tiedot ICCAT:n pysyvälle tutkimus- ja tilastokomitealle.

4.   Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen mahdollisimman laajasti, että urheilukalastuksessa elävinä pyydetyt tonnikalat, erityisesti nuoret yksilöt, vapautetaan.

3   JAKSO

Valvontatoimenpiteet

80 l artikla

Rekisteri aluksista, joilla on lupa kalastaa aktiivisesti tonnikalaa

1.   Jäsenvaltioiden on lähetettävä komissiolle sähköisessä muodossa viimeistään 14 päivänä kesäkuuta 2007 luettelo kaikista lippunsa alla purjehtivista kalastusaluksista, jotka saavat niille myönnetyn erityiskalastusluvan nojalla kalastaa aktiivisesti tonnikalaa Itä-Atlantilla ja Välimerellä.

2.   Komissio lähettää tiedot ICCAT:n toimeenpanevalle sihteeristölle ennen 15 päivää kesäkuuta 2007, jotta kyseiset alukset voidaan kirjata ICCAT:n rekisteriin aluksista, joilla on lupa kalastaa tonnikalaa.

3.   Tässä artiklassa tarkoitetut yhteisön alukset, joita ei ole kirjattu ICCAT:n rekisteriin, eivät saa kalastaa, pitää aluksella, jälleenlaivata, kuljettaa, siirtää tai purkaa tonnikalaa Itä-Atlantilla ja Välimerellä.

4.   Asetuksen (EY) N:o 1936/2001 8 a artiklan 2, 4, 6, 7 ja 8 kohtaa sovelletaan soveltuvin osin.

80 m artikla

Rekisteri tonnikalarysistä, joilla saa kalastaa tonnikalaa

1.   Jäsenvaltioiden on lähetettävä komissiolle sähköisessä muodossa viimeistään 14 päivänä kesäkuuta 2007 luettelo kaikista tonnikalarysistä, joilla saadaan niille myönnetyn erityiskalastuslisenssin nojalla kalastaa aktiivisesti tonnikalaa Itä-Atlantilla ja Välimerellä. Luettelossa on oltava rysien nimet ja rekisterinumerot.

2.   Komissio lähettää tiedot ICCAT:n toimeenpanevalle sihteeristölle ennen 15 päivää kesäkuuta 2007, jotta kyseiset tonnikalarysät voidaan kirjata ICCAT:n rekisteriin tonnikalarysistä, joilla on lupa kalastaa tonnikalaa.

3.   Yhteisön tonnikalarysillä, joita ei ole kirjattu ICCAT:n rekisteriin, ei saa kalastaa, säilyttää, jälleenlaivata tai purkaa tonnikalaa Itä-Atlantilla ja Välimerellä.

4.   Asetuksen (EY) N:o 1936/2001 8 a artiklan 2, 4, 6, 7 ja 8 kohtaa sovelletaan soveltuvin osin.

80 n artikla

Nimetyt satamat

1.   Edellä 80 l artiklassa tarkoitetuista aluksista on kiellettyä purkaa tai jälleenlaivata Itä-Atlantilla ja Välimerellä pyydettyä tonnikalaa muualla kuin sopimuspuolen ja jäsenvaltioiden nimeämissä satamissa.

2.   Jäsenvaltioiden on nimettävä saaliiden purkamiseen käytettävä paikka tai lähellä rannikkoa oleva paikka (nimetyt satamat), jossa tonnikalan purkamis- ja jälleenlaivaustoimet saadaan tehdä.

3.   Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle luettelo nimetyistä satamista viimeistään 14 päivänä kesäkuuta 2007. Komissio toimittaa nämä tiedot ICCAT:n toimeenpanevalle sihteeristölle ennen 15 päivää kesäkuuta 2007. Kaikista myöhemmistä luetteloa koskevista muutoksista on ilmoitettava vähintään 15 päivää ennen muutoksen voimaantuloa komissiolle, joka toimittaa tiedot edelleen ICCAT:n toimeenpanevalle sihteeristölle.

80 o artikla

Jälleenlaivaus

1.   Poiketen siitä, mitä asetuksen (ETY) N:o 2847/93 11 artiklassa säädetään, tonnikalan jälleenlaivaus merellä kielletään Itä-Atlantilla ja Välimerellä lukuun ottamatta tonnikalaa pyytäviä suuria pitkäsiima-aluksia, jotka toimivat tonnikalaa pyytäviä suuria pitkäsiima-aluksia koskevan ohjelman vahvistamisesta annetun ICCAT:n suosituksen 2005 [06], sellaisena kuin se on muutettuna, mukaisesti.

2.   Vastaanottavan aluksen (pyynti- tai jalostusaluksen) päällikön tai hänen edustajansa on ennen aluksen satamaan saapumista ilmoitettava sen jäsenvaltion, jonka satamaa hän aikoo käyttää, toimivaltaisille viranomaisille vähintään 48 tuntia ennen arvioitua saapumisaikaa seuraavat tiedot:

a)

arvioitu saapumisaika;

b)

aluksella olevan tonnikalan arvioitu määrä;

c)

niitä maantieteellisiä alueita koskevat tiedot, joilta jälleenlaivattavat tonnikalasaaliit on pyydetty;

d)

tonnikalaa luovuttavan pyyntialuksen nimi ja sen numero ICCAT:n niiden alusten rekisterissä, joilla on lupa kalastaa tonnikalaa;

e)

vastaanottavan aluksen nimi ja sen numero ICCAT:n niiden alusten rekisterissä, joilla on lupa kalastaa tonnikalaa;

f)

jälleenlaivattavan tonnikalan määrä.

3.   Pyyntialusten ei saa antaa jälleenlaivata, elleivät ne ole saaneet ennakkolupaa lippuvaltioltaan.

4.   Pyyntialuksen päällikön on ennen jälleenlaivauksen alkamista ilmoitettava lippuvaltiolleen seuraavat tiedot:

a)

jälleenlaivattavan tonnikalan määrät;

b)

päivämäärä ja jälleenlaivaussatama;

c)

vastaanottavan aluksen nimi, rekisterinumero ja lippuvaltio sekä sen numero ICCAT:n niiden alusten rekisterissä, joilla on lupa kalastaa tonnikalaa;

d)

maantieteellinen alue, jolta tonnikalasaaliit on pyydetty.

5.   Sen jäsenvaltion, jonka satamassa jälleenlaivaaminen tehdään, toimivaltaisen viranomaisen on tarkastettava vastaanottava alus sen saapuessa ja tarkastettava jälleenlaivaustoimeen liittyvä lasti ja asiakirjat.

6.   Sen jäsenvaltion, jonka satamassa jälleenlaivaaminen tehdään, toimivaltaisen viranomaisen on lähetettävä selvitys jälleenlaivaamisesta pyyntialuksen lippuvaltion viranomaisille 48 tunnin kuluessa jälleenlaivaamisen päättymisestä.

7.   Edellä 80 l artiklassa tarkoitetun yhteisön kalastusaluksen päällikön on täytettävä ICCAT:n jälleenlaivausilmoitus ja toimitettava se sen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, jonka lipun alla kyseiset alukset purjehtivat. Ilmoitus on toimitettava 15 päivän kuluessa satamassa tapahtuneesta jälleenlaivauspäivästä liitteessä XVI a olevassa III osassa vahvistetun mallin mukaisesti.

80 p artikla

Kirjaamista koskevat vaatimukset

1.   Sen lisäksi, että 80 l artiklassa tarkoitetun yhteisön kalastusaluksen päällikön on toimittava asetuksen (ETY) N:o 2847/93 6 ja 8 artiklan mukaisesti, hänen on kirjattava tarvittaessa kalastuspäiväkirjaan liitteessä XVI a olevassa II osassa luetellut tiedot.

2.   Yhteiseen kalastustoimeen osallistuvan 80 l artiklassa tarkoitetun yhteisön aluksen päällikön on kirjattava seuraavat lisätiedot kalastuspäiväkirjaansa:

a)

jos saalis otettiin alukselle tai siirrettiin altaisiin:

—

yhteisessä kalastustoimessa pyydetyn saaliin päivämäärä ja kellonaika,

—

yhteisessä kalastustoimessa pyydetyn saaliin sijainti (pituus/leveys),

—

alukselle otetun tai altaisiin siirretyn tonnikalasaaliin määrä,

—

pyyntialuksen nimi ja kansainvälinen radiokutsutunnus;

b)

niiden alusten osalta, jotka osallistuvat yhteiseen kalastustoimeen mutta eivät kalojen siirtoon:

—

yhteisen kalastustoimen päivämäärä ja kellonaika,

—

yhteisen kalastustoimen sijainti (pituus/leveys),

—

ilmoitus siitä, että saaliita ei ole otettu alukselle tai siirretty altaisiin kyseisellä aluksella,

—

pyyntialuksen tai pyyntialusten nimi ja kansainvälinen radiokutsutunnus.

3.   Kun yhteiseen kalastustoimeen osallistuva pyyntialus ilmoittaa pyydyksillään kalastetun tonnikalan määrän, päällikön on ilmoitettava kunkin saaliin osalta, minkä aluksen tai alusten saalis on kyseessä ja minkä lippuvaltion tai lippuvaltioiden kiintiöön saalis on luettava.

4.   Poiketen siitä, mitä asetuksen (ETY) N:o 2847/93 7 artiklassa säädetään, tämän asetuksen 80 l artiklassa tarkoitetun yhteisön kalastusaluksen päällikön tai hänen edustajansa on ilmoitettava sen jäsenvaltion (myös lippujäsenvaltion) tai sen sopimuspuolen, jonka satamia tai purkamislaitteistoja he haluavat käyttää, toimivaltaiselle viranomaiselle vähintään 4 tuntia ennen arvioitua satamaan saapumisaikaa seuraavat tiedot:

a)

arvioitu saapumisaika;

b)

aluksella olevan tonnikalan arvioitu määrä;

c)

sitä aluetta koskevat tiedot, jolta saaliit on pyydetty.

5.   Jos purkaminen tapahtuu muun jäsenvaltion kuin lippujäsenvaltion nimetyssä satamassa, tämän jäsenvaltion kyseisen viranomaisen on lähetettävä selvitys purkamisesta aluksen lippuvaltion viranomaiselle 48 tunnin kuluessa purkamisen päättymisestä.

80 q artikla

Tarkastus satamassa tai laitoksessa

1.   Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että kaikki ICCAT:n rekisterissä aluksista, joilla on lupa kalastaa tonnikalaa, tarkoitetut alukset, jotka saapuvat nimettyyn satamaan purkamaan aluksesta ja/tai jälleenlaivaamaan Itä-Atlantilla tai Välimerellä pyydettyä tonnikalaa, tarkastetaan satamassa.

2.   Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet tarkastaakseen kaikki altaaseenpanotoimet niiden lainkäyttövaltaan kuuluvissa lihotus- tai kasvatuslaitoksissa.

3.   Jos lihotus- tai kasvatuslaitokset sijaitsevat aavalla merellä, 2 kohdan säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin niihin jäsenvaltioihin, joihin lihotus- tai kasvatuslaitoksista vastaavat luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt ovat sijoittautuneet.

80 r artikla

Saalisraportit

1.   Edellä 80 l artiklassa tarkoitetun pyyntialuksen päällikön on lähetettävä lippujäsenvaltionsa toimivaltaisille viranomaisille saalisraportti, jossa ilmoitetaan hänen aluksensa saalistamat tonnikalamäärät ja myös se, että saalista ei ole.

2.   Raportti on annettava ensimmäisen kerran viimeistään 10 päivän kuluttua Itä-Atlantille tai Välimerelle saapumisesta tai kalastusmatkan alkamisesta. Jos on kyse yhteisistä kalastustoimista, pyyntialuksen päällikön on ilmoitettava kunkin saaliin osalta, minkä aluksen tai alusten osalta saaliit on luettava lippuvaltion tai lippuvaltioiden kiintiöön.

3.   Kalastusaluksen päällikön on toimitettava tämän asetuksen voimaantulopäivästä alkaen tonnikalan määriä koskeva raportti viiden päivän välein, myös jos saalista ei ole.

4.   Jäsenvaltioiden on raportit saatuaan toimitettava ne joko sähköisessä tai jossakin muussa muodossa komissiolle. Komissio toimittaa tiedot viipymättä ICCAT:n sihteeristölle.

5.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle sähköisessä muodossa ennen kunkin kuukauden 15 päivää Itä-Atlantilla ja Välimerellä pyydetyt tonnikalamäärät, jotka on purettu, jälleenlaivattu, pyydetty tai pantu altaaseen niiden lipun alla purjehtivien alusten toimesta edeltävän kuukauden aikana.

80 s artikla

Ristiintarkastus

1.   Jäsenvaltioiden on tarkistettava – myös satelliittiseurantajärjestelmää (VMS) käyttäen – että niiden alukset ovat toimittaneet kalastuspäiväkirjansa ja että kalastuspäiväkirjoihin, siirto-/jälleenlaivausasiakirjaan ja saalisasiakirjoihin on kirjattu asianmukaiset tiedot.

2.   Jäsenvaltioiden on tehtävä kaikkia saaliiden purkamisia, jälleenlaivaamisia ja altaaseen panemisia koskevia hallinnollisia ristiintarkastuksia alusten kalastuspäiväkirjaan tai jälleenlaivausilmoitukseen lajeittain kirjattujen määrien ja purkamisilmoitukseen tai altaaseenpanoilmoitukseen ja mihin tahansa muuhun asiaa koskevaan asiakirjaan, kuten kauppalaskuun ja/tai myynti-ilmoitukseen, kirjattujen määrien välillä.

80 t artikla

Altaaseenpanotoimet

1.   Jäsenvaltion, jonka lainkäyttövaltaan kuuluvalla alueella tonnikalan lihotus- tai kasvatuslaitos sijaitsee, on toimitettava viikon kuluessa altaasenpanosta tarkkailijan vahvistama altaaseenpanoraportti sille jäsenvaltiolle tai sopimuspuolelle, jonka lipun alla purjehtivat alukset ovat tonnikalat kalastaneet, ja komissiolle. Komissio toimittaa tiedot viipymättä ICCAT:n sihteeristölle. Ilmoituksessa on oltava tiedot, jotka sisältyvät asetuksen (EY) N:o 1936/2001 4 b artiklassa tarkoitettuun altaaseenpanoilmoitukseen.

2.   Jos lihotus- tai kasvatuslaitokset sijaitsevat aavalla merellä, 1 kohdan säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin niihin jäsenvaltioihin, joihin lihotus- tai kasvatuslaitoksista vastaavat luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt ovat sijoittautuneet.

3.   Ennen siirtotoimia lihotus- tai kasvatuslaitoksen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava pyyntialuksen lippujäsenvaltiolle tai lippusopimuspuolelle sen lipun alla purjehtivien kalastusalusten pyytämien määrien altaaseen siirtämisestä.

Pyyntialuksen lippujäsenvaltion on pyydettävä lihotus- tai kasvatuslaitoksen jäsenvaltion toimivaltaista viranomaista takavarikoimaan saaliit ja päästämään kalat takaisin mereen, jos se tiedot saatuaan katsoo, että

a)

kalastusaluksella, jonka ilmoitettiin pyytäneen kalat, ei ollut riittävää aluskohtaista kiintiötä kattamaan altaaseen pannut tonnikalat; tai

b)

kalamäärää ei ole asianmukaisesti ilmoitettu eikä otettu huomioon mitään sovellettavaa kiintiötä laskettaessa; tai

c)

kalastusaluksella, jonka ilmoitettiin pyytäneen kalat, ei ole lupaa pyytää tonnikalaa.

4.   Yhteisön kalastusaluksen päällikön on täytettävä ja toimitettava lippujäsenvaltiolle tai lippusopimuspuolelle ICCAT:n siirtoilmoitus 15 päivän kuluessa päivästä, jona saalis on siirretty hinaajille tai altaaseen liitteessä XVI a olevassa III osassa vahvistetun mallin mukaisesti. Siirtoilmoituksen on kuljettava siirrettävien kalojen mukana altaaseenkuljetusmatkan ajan.

80 u artikla

Rysäpyynti

1.   Saalit on kirjattava tonnikalarysän jokaisen kalastustoimen jälkeen ja saalisilmoitus on toimitettava joko sähköisessä tai jossakin muussa muodossa 48 tunnin kuluessa kunkin kalastustoimen päättymisestä sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, jossa rysä sijaitsee.

2.   Jäsenvaltioiden on saalisilmoitukset saatuaan toimitettava ne sähköisessä muodossa komissiolle. Komissio toimittaa nämä tiedot viipymättä ICCAT:n sihteeristölle.

80 v artikla

Tarkkailijaohjelma

1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että sen yli 15 metrin pituisten kalastusalusten tarkkailijaohjelma kattaa ainakin

a)

20 prosenttia sen aktiivisista nuotta-aluksista. Jos on kyse yhteisistä kalastustoimista, tarkkailijan on oltava läsnä kalastustoimen aikana;

b)

20 prosenttia sen aktiivisista pelagisista troolareista;

c)

20 prosenttia sen aktiivisista pitkäsiima-aluksista;

d)

20 prosenttia sen aktiivisista vapapyydyksiä käyttävistä aluksista;

e)

100 prosenttia tonnikalarysistä niitä koettaessa.

Tarkkailijan tehtävänä on erityisesti

a)

seurata, että alus noudattaa tämän luvun säännöksiä;

b)

kirjata kalastustoimet ja raportoida niistä;

c)

tarkkailla ja arvioida saaliita ja tarkistaa kalastuspäiväkirjaan tehdyt merkinnät;

d)

tarkkailla ja kirjata aluksia, jotka mahdollisesti kalastavat ICCAT:n säilyttämistoimenpiteiden vastaisesti.

Lisäksi tarkkailijan on tehtävä tieteellistä työtä, kuten kerättävä ICCAT:n pysyvän tutkimus- ja tilastokomitean ohjeiden perusteella ICCAT:n määrittelemiä tehtävän II mukaisia tietoja, kun ICCAT sitä pyytää.

2.   Jäsenvaltion, jonka lainkäyttövaltaan kuuluvalla alueella tonnikalan lihotus- tai kasvatuslaitos sijaitsee, on varmistettava, että tarkkailija on läsnä aina kun tonnikaloja siirretään altaisiin tai kun niitä nostetaan altaasta laitoksella.

Tarkkailijan tehtävänä on erityisesti

a)

tarkkailla ja seurata, että kasvatustoiminnassa noudatetaan asetuksen (EY) N:o 1936/2001 4 a, 4 b ja 4 c artiklan säännöksiä;

b)

vahvistaa 80 t artiklassa tarkoitettu altaaseenpanoraportti;

c)

tehdä tieteellistä työtä – esimerkiksi kerätä näytteitä – Kansainvälisen Atlantin tonnikalojen suojelukomission pyynnöstä ICCAT:n pysyvän tutkimus- ja tilastokomitean ohjeiden perusteella.

80 w artikla

Rahoitus

Tonnikalaa koskevia erityistoimenpiteitä Itä-Atlantilla ja Välimerellä pidetään asetuksen (EY) N:o 2371/2002 5 artiklassa tarkoitettuna elvyttämissuunnitelmana vain niiden rahoittamisen osalta, ja ne ovat tukikelpoisia Euroopan kalatalousrahastosta 27 päivänä heinäkuuta 2006 annetun asetuksen (EY) N:o 1198/2006 (5) 21 artiklan a alakohdan i alakohdan nojalla.

80 x artikla

Markkinatoimenpiteet

1.   Itä-Atlantilta ja Välimereltä pyydetyn tonnikalan, jonka mukana ei ole tässä luvussa vaadittuja tarkkoja, täydellisiä ja vahvistettuja asiakirjoja, kauppa, purkaminen, tuonti, vienti, altaaseen kasvatettavaksi tai lihotettavaksi paneminen, jälleenvienti ja jälleenlaivaaminen on kiellettyä yhteisön alueella.

2.   Sellaisten kalastusalusten, joiden lippuvaltiolla ei ole ICCAT:n hoito- ja säilyttämistoimenpiteiden mukaista Itä-Atlantin ja Välimeren tonnikalaa koskevaa kiintiötä, saalisrajaa tai myönnettyä pyyntiponnistusta taikka joiden lippuvaltion kalastusmahdollisuudet on käytetty loppuun, Itä-Atlantilta ja Välimereltä pyytämän tonnikalan kauppa, tuonti, purkaminen, altaaseen lihotettavaksi tai kasvatettavaksi paneminen, jalostaminen, vienti, jälleenvienti ja jälleenlaivaaminen on kiellettyä yhteisön alueella.

3.   Tonnikalan kauppa, tuonti, purkaminen, jalostaminen ja vienti lihotus- tai kasvatuslaitoksilta, jotka eivät noudata ICCAT:n tonnikalan kasvatusta koskevaa suositusta 2006 [07], on kiellettyä yhteisön alueella.

80 y artikla

Muuntokertoimet

ICCAT:n pysyvän tutkimus- ja tilastokomitean hyväksymiä muuntokertoimia sovelletaan, kun jalostetun tonnikalan paino muunnetaan vastaavaksi kokonaisen kalan painoksi.

80 z artikla

ICCAT:n yhteinen kansainvälinen tarkastusjärjestelmä

1.   ICCAT:n neljännessä sääntömääräisessä kokouksessaan (Madridissa marraskuussa 1975) hyväksymää ICCAT:n yhteistä kansainvälistä tarkastusjärjestelmää sovelletaan yhteisössä. Järjestelmän kuvaus on liitteessä XVI a olevassa IV osassa.

2.   Jäsenvaltioiden, joiden aluksilla on lupa kalastaa tonnikalaa Itä-Atlantilla ja Välimerellä, on nimettävä tarkastajat tekemään tarkastuksia merellä.

3.   Komissio tai sen nimeämä elin voi nimetä ja osoittaa järjestelmään yhteisön tarkastajia.

4.   Komission tai sen nimeämän elimen on sovitettava yhteen valvonta- ja tarkastustoimet yhteisössä. Sitä varten se voi laatia yhteistyössä kyseisten jäsenvaltioiden kanssa yhteisiä tarkastusohjelmia, joiden avulla yhteisö voi täyttää järjestelmän mukaiset velvollisuutensa. Niiden jäsenvaltioiden, joiden alukset harjoittavat tonnikalan kalastusta, on toteutettava tarvittavat toimenpiteet kyseisten ohjelmien täytäntöönpanon helpottamiseksi erityisesti tarvittavien aineellisten ja henkilöresurssien osalta sekä näiden resurssien käyttöaikojen ja -alueiden osalta.

5.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle viimeistään 14 päivänä kesäkuuta 2007 niiden tarkastajien ja tarkastusalusten nimet, jotka ne aikovat nimetä järjestelmään seuraavana vuonna. Näiden tietojen perusteella komissio laatii yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa alustavan suunnitelman yhteisön osallistumisesta järjestelmään vuonna 2007 sekä toimittaa tämän suunnitelman ICCAT:n sihteeristölle ja jäsenvaltioille.”

2)

Muutetaan liite I D tämän asetuksen liitteen I mukaisesti.

3)

Lisätään tämän asetuksen liitteessä II oleva teksti liitteeksi XVI a.

2 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Luxemburgissa 11 päivänä kesäkuuta 2007.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

H. SEEHOFER

(1)  EYVL L 358, 31.12.2002, s. 59.

(2)  EUVL L 15, 20.1.2007, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 444/2007 (EUVL L 106, 24.4.2007, s. 22).

(3)  EYVL L 162, 18.6.1986, s. 33.

(4)  EUVL L 123, 12.5.2007, s. 3.

(5)  EUVL L 223, 15.8.2006, s. 1.

LIITE I

Korvataan asetuksen (EY) N:o 41/2007 liitteessä I D olevat tonnikalaa alueella Atlantin valtameri pituusasteen 45° W itäpuolella ja Välimeri koskevat tiedot seuraavasti:

Laji

:

Tonnikala

Thunnus thynnus

Alue

:

Atlantin valtameri pituusasteen 45° W itäpuolella ja Välimeri

BFT/AE045W

„Kypros

154,68

 

Kreikka

287,23

 

Espanja

5 568,21

 

Ranska

5 493,65

 

Italia

4 336,31

 

Malta

355,59

 

Portugali

523,88

 

Kaikki jäsenvaltiot

60 (1)

 

EY

16 779,55

 

TAC

29 500

 

(1)  Kyprosta, Kreikkaa, Espanjaa, Ranskaa, Italiaa, Maltaa ja Portugalia lukuun ottamatta ja ainoastaan sivusaaliina.”

LIITE II

Lisätään asetukseen (EY) N:o 41/2007 liite seuraavasti:

”LIITE XVI a

ICCAT:n tonnikalan elvytyssuunnitelma

I   osa

Vapapyydyksiä käyttävillä aluksilla, uisteluveneillä ja pelagisilla troolareilla Itä-Atlantilla harjoitettavaan kalastukseen sovellettavat erityisedellytykset

1.

Jäsenvaltioiden on rajattava tonnikalankalastusta harjoittavien vapapyydyksiä käyttävien alustensa ja uisteluveneidensä enimmäismäärä yhtä suureksi kuin tonnikalan kohdennettuun kalastukseen vuonna 2006 osallistuneiden alusten määrä.

2.

Jäsenvaltioiden on rajoitettava niiden pelagisten troolareidensa enimmäismäärää, joilla on lupa kalastaa tonnikalaa sivusaaliina.

3.

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2007 edellä olevan 1 ja 2 kohdan mukaisesti vahvistettu kalastusalusten lukumäärä. Komissio toimittaa tiedot viipymättä ICCAT:n sihteeristölle.

4.

a)

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut alukset, joille on myönnetty erityiskalastuslupa, sisältyvät luetteloon, jossa on niiden nimi ja yhteisön kalastuslaivastorekisteristä 30 päivänä joulukuuta 2003 annetun komission asetuksen (EY) N:o 26/2004 (1) liitteessä I olevan määrittelyn mukainen yhteisön laivastorekisterinumero.

b)

Jäsenvaltioiden on lähetettävä komissiolle a alakohdassa tarkoitettu luettelo sekä kaikki siihen myöhemmin tehtävät muutokset sähköisessä muodossa.

c)

Edellä a alakohdassa tarkoitettuun luetteloon tehdyt muutokset on toimitettava komissiolle vähintään viisi päivää ennen sitä päivää, jona kyseiseen luetteloon viety uusi alus saapuu Itä-Atlantille. Komissio toimittaa muutokset viipymättä ICCAT:n sihteeristölle.

5.

Enintään 10 prosenttia yhteisön tonnikalakiintiöstä myönnetään 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuille luvan saaneille aluksille; tästä enintään 200 tonnia vähintään 6,4 kilogramman painoisia tai 70 senttimetrin pituisia tonnikaloja saa olla pyydetty kokonaispituudeltaan alle 17 metrin pituisilla vapapyydyksiä käyttävillä aluksilla.

6.

Enintään 2 prosenttia yhteisön tonnikalakiintiöstä voidaan myöntää pienimuotoista tuoreen kalan rannikkokalastusta harjoittaville aluksille.

7.

a)

Tämän liitteen 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuista aluksista on kiellettyä purkaa tai jälleenlaivata Itä-Atlantilla pyydettyä tonnikalaa muualla kuin jäsenvaltioiden tai sopimuspuolen nimeämissä satamissa.

b)

Jäsenvaltioiden on nimettävä saaliiden purkamiseen käytettävä paikka tai lähellä rannikkoa oleva paikka (nimetyt satamat), jossa tonnikalan purkamis- ja jälleenlaivaustoimet saadaan tehdä.

c)

Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle luettelo nimetyistä satamista viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2007. Komissio toimittaa nämä tiedot ICCAT:n toimeenpanevalle sihteeristölle ennen 1 päivää heinäkuuta 2007. Kaikista myöhemmistä luetteloa koskevista muutoksista on ilmoitettava vähintään 15 päivää ennen muutoksen voimaantuloa komissiolle, joka toimittaa tiedot edelleen ICCAT:n toimeenpanevalle sihteeristölle.

8.

Poiketen siitä, mitä asetuksen (ETY) N:o 2847/93 7 artiklassa säädetään, 1 ja 2 kohdassa tarkoitetun yhteisön kalastusaluksen päällikön tai hänen edustajansa on ilmoitettava sen jäsenvaltion (myös lippujäsenvaltion) tai sen sopimuspuolen, jonka satamia tai purkamislaitteistoja he haluavat käyttää, toimivaltaiselle viranomaiselle vähintään 4 tuntia ennen arvioitua satamaan saapumisaikaa seuraavat tiedot:

a)

arvioitu saapumisaika;

b)

aluksella olevan tonnikalan arvioitu määrä;

c)

sitä aluetta koskevat tiedot, jolta saaliit on pyydetty.

9.

Jäsenvaltioiden on otettava käyttöön saalisilmoitusjärjestelmä, joka turvaa jokaisen aluksen kiintiön käytön tehokkaan seurannan.

10.

Tonnikalasaaliita saa kaupan pitämisen tavasta riippumatta tarjota vähittäismyyntiin loppukuluttajalle ainoastaan, jos asianmukaisella merkinnällä tai etiketillä ilmoitetaan

a)

laji, käytetty pyydys;

b)

pyyntialue ja -päivämäärä.

11.

Jäsenvaltioiden, joiden vapapyydyksiä käyttävillä aluksilla on lupa kalastaa tonnikalaa Itä-Atlantilla, on 1 päivästä heinäkuuta 2007 alkaen otettava käyttöön seuraavat pyrstömerkkiä koskevat vaatimukset:

a)

pyrstömerkit on kiinnitettävä jokaiseen tonnikalaan heti purettaessa;

b)

kussakin pyrstömerkissä on oltava yksilöllinen tunnistenumero, joka on sisällytettävä tonnikalan tilastollisiin asiakirjoihin ja kirjoitettava kaikkien tonnikalaa sisältävien pakkausten ulkopuolelle.

II   osa

Kalastuspäiväkirjaa koskevat vaatimukset:

Kalastuspäiväkirjaa koskevat vähimmäisvaatimukset:

1.

Kalastuspäiväkirjan sivut on numeroitava.

2.

Kalastuspäiväkirja on täytettävä päivittäin (keskiyöhön mennessä) ja ennen satamaan saapumista.

3.

Kalastuspäiväkirja on täytettävä, kun merellä tehdään tarkastus.

4.

Jokaisesta sivusta on yhden jäljennöksen jäätävä kalastuspäiväkirjaan.

5.

Aluksella on oltava kalastuspäiväkirja, joka kattaa toiminnan yhden vuoden ajalta.

Kalastuspäiväkirjan vähimmäisvakiotiedot:

1.

Päällikön nimi ja osoite

2.

Lähtöpäivä ja -satama, saapumispäivä ja -satama

3.

Aluksen nimi, rekisterinumero, ICCAT-numero ja IMO-numero (jos on). Kun on kyse yhteisistä kalastustoimista, kaikkien toimeen osallistuvien alusten nimet, rekisterinumerot, ICCAT-numerot ja IMO-numerot (jos on).

4.

Pyydys:

a)

FAO:n tyyppikoodi

b)

Mitat (pituus, silmäkoko, koukkujen lukumäärä jne.)

5.

Toiminta merellä, (vähintään) yksi rivi matkapäivää kohden:

a)

Toiminta (kalastus, matkanteko jne.)

b)

Sijainti: Tarkka päivittäinen sijainti (astetta ja minuuttia) kirjataan jokaisen kalastustoimen osalta tai keskipäivällä, jos päivän aikana ei ole harjoitettu kalastusta.

c)

Saaliiden kirjaaminen

6.

Lajin tunnistaminen:

a)

FAO:n koodilla

b)

kokonaisen kalan painona, kilogrammaa päivää kohden

7.

Päällikön allekirjoitus

8.

Tarkkailijan allekirjoitus (jos sovellettavissa)

9.

Paino perustuu: arviointiin, punnitukseen aluksella

10.

Kalastuspäiväkirjaan merkitään elopainoa vastaava luku ja ilmoitetaan arvioinnissa käytetyt muuntokertoimet.

Vähimmäistiedot saalista purettaessa, jälleenlaivattaessa/siirrettäessä:

1.

Purkamis-/jälleenlaivaamis-/siirtopäivä ja -satama

2.

Tuotteet

a)

tarjontamuoto

b)

kalojen tai laatikoiden lukumäärä ja määrä kilogrammoina

3.

Aluksen päällikön tai edustajan allekirjoitus

III   osa

ICCAT:n siirto-/jälleenlaivausilmoitus

Image

Jos on kyse elävien kalojen siirrosta, ilmoitetaan kappalemäärä ja elopaino

Image

Velvollisuudet siirrettäessä/jälleenlaivattaessa:

1.

Siirto-/jälleenlaivausilmoituksen alkuperäiskappale on annettava vastaanottavalle hinaajalle/ jalostusalukselle/ kuljetusalukselle.

2.

Siirto-/jälleenlaivausilmoituksen jäljennös on säilytettävä pyyntialuksella.

3.

Myöhempiin siirto- tai jälleenlaivaustoimiin on saatava alukselle toimintaluvan antaneen sopimuspuolen lupa.

4.

Siirto-/jälleenlaivausilmoituksen alkuperäiskappale on pidettävä kalat vastaanottaneella aluksella lihotuslaitokselle tai purkamispaikkaan asti.

5.

Siirto- tai jälleenlaivaustoimi on kirjattava kaikkien toimeen osallistuneiden alusten kalastuspäiväkirjaan.

IV   osa

ICCAT:n yhteinen kansainvälinen tarkastusohjelma

ICCAT:n komissio sopi neljännessä sääntömääräisessä kokouksessaan (Madridissa syyskuussa 1975) seuraavaa:

ICCAT:n komissio suosittelee yleissopimuksen IX artiklan 3 kohdan nojalla, että otetaan käyttöön seuraavat kansainvälistä valvontaa kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolella olevilla vesillä koskevat järjestelyt, joiden tarkoituksena on varmistaa yleissopimuksen ja siihen sisältyvien voimassa olevien toimenpiteiden soveltaminen:

1.

Valvontaa suorittavat sopimuspuolina olevien valtioiden kalastuksenvalvontayksiköiden tarkastajat. Asianomaisten valtioiden tähän tarkoitukseen nimittämien tarkastajien nimet on ilmoitettava komissiolle.

2.

Tarkastajia kuljettavilla aluksilla on oltava ICCAT:n komission hyväksymä erityislippu tai -viiri, joka osoittaa, että tarkastaja suorittaa kansainvälisiä valvontatehtäviä. Tähän tarkoitukseen käytettävien alusten, jotka voivat olla erityisiä tarkastusaluksia tai kalastusaluksia, nimet on ilmoitettava ICCAT:n komissiolle niin pian kuin se on käytännössä mahdollista.

3.

Tarkastajalla on oltava mukanaan lippuvaltion viranomaisen myöntämä ja ICCAT:n komission hyväksymässä muodossa oleva henkilöllisyystodistus, joka on annettu hänelle tehtävään nimittämisen yhteydessä ja joka osoittaa, että hänellä on valtuudet toimia ICCAT:n komission hyväksymien järjestelyjen puitteissa.

4.

Jollei 9 kohdassa sovituista järjestelyistä muuta johdu, tonnikalojen tai niiden lähilajien kalastukseen kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolella olevilla vesillä käytettävän aluksen on pysähdyttävä, kun tarkastajaa kuljettava alus antaa sille kansainvälisen viestikirjan mukaisen pysähtymismerkin, ellei se ole sillä hetkellä suorittamassa kalastustoimia, missä tapauksessa sen on pysähdyttävä heti kun se on saanut nämä toimet päätökseen. Aluksen päällikön (2) on sallittava tarkastajan ja tämän mukana mahdollisesti olevan todistajan nousu alukselle. Päällikön on annettava tarkastajan tehdä sellainen saaliin tai pyydyksen ja kaikkien asiaan liittyvien asiakirjojen tarkastus, jonka tämä katsoo tarpeelliseksi voidakseen tarkistaa, että ICCAT:n komission voimassa olevia kyseisen aluksen lippuvaltiota koskevia suosituksia on noudatettu; tarkastaja voi myös pyytää tarpeellisiksi katsomansa lisäselvitykset.

5.

Alukselle noustessaan tarkastajan on esitettävä edellä 3 kohdassa kuvatut asiakirjat. Tarkastukset on tehtävä siten, että niistä koituu mahdollisimman vähän haittaa alukselle ja ettei kalojen laadulle aiheudu vahinkoa. Tarkastajan on rajoitettava tutkimuksensa sen varmistamiseen, että ICCAT:n komission voimassa olevia kyseisen aluksen lippuvaltiota koskevia suosituksia on noudatettu. Tarkastaja voi tarkastusta tehdessään pyytää päälliköltä tarvitsemaansa apua. Tarkastajan on laadittava tarkastuksesta ICCAT:n komission hyväksymässä muodossa oleva raportti. Hänen on allekirjoitettava raportti aluksen päällikön läsnä ollessa; päälliköllä on oikeus lisätä tai lisäyttää raporttiin sopiviksi katsomansa huomautukset, jotka hänen on allekirjoitettava. Raportista on annettava jäljennökset aluksen päällikölle ja tarkastajan valtiolle, joka toimittaa jäljennökset aluksen lippuvaltion asianomaisille viranomaisille ja ICCAT:n komissiolle. Jos tarkastaja havaitsee suosituksia rikotun, hänen on mahdollisuuksien mukaan ilmoitettava asiasta myös lippuvaltion toimivaltaisille viranomaisille, jotka on ilmoitettu ICCAT:n komissiolle, sekä kaikille lippuvaltion tarkastusaluksille, joiden tiedetään olevan lähistöllä.

6.

Aluksen lippuvaltio käsittelee tarkastajan vastustamista tai hänen ohjeidensa noudattamatta jättämistä samalla tavoin kuin minkä tahansa kyseisen valtion tarkastajan vastustamista tai ohjeiden noudattamatta jättämistä.

7.

Tarkastajien on hoidettava näiden järjestelyiden mukaiset velvollisuutensa tässä suosituksessa vahvistettujen sääntöjen mukaisesti, mutta heidän toimintaansa valvovat kansalliset viranomaiset, joille he ovat toimistaan vastuussa.

8.

Sopimuspuolina olevien valtioiden on suhtauduttava näiden järjestelyiden mukaisiin muiden valtioiden tarkastajien kertomuksiin samalla tavoin kuin ne suhtautuvat kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti kansallisten tarkastajiensakin raportteihin. Tämän kohdan määräykset eivät aseta sopimuspuolena olevalle valtiolle velvollisuutta antaa jonkin muun valtion tarkastajan raportille suurempaa todistusarvoa kuin sillä olisi tarkastajan omassa maassa. Sopimuspuolina olevien valtioiden on tehtävä yhteistyötä helpottaakseen oikeudellisia tai muita menettelyitä, jotka johtuvat näiden järjestelyiden mukaisesta tarkastajan raportista.

9.

i)

Sopimuspuolina olevien valtioiden on ilmoitettava ICCAT:n komissiolle viimeistään kunkin vuoden maaliskuun 1 päivänä alustavista suunnitelmistaan osallistua näihin järjestelyihin seuraavana vuonna, ja ICCAT:n komissio voi tehdä sopimuspuolina oleville valtioille ehdotuksia alan kansallisten toimien sekä tarkastajien ja tarkastajia kuljettavien alusten lukumäärän koordinoimiseksi.

ii)

Tässä suosituksessa vahvistettuja järjestelyitä ja osallistumissuunnitelmia sovelletaan sopimuspuolina olevien valtioiden kesken, elleivät ne ole keskenään muuta sopineet; tällaisista sopimuksista on ilmoitettava ICCAT:n komissiolle. Järjestelmän täytäntöönpano keskeytetään kuitenkin kahden sopimuspuolena olevan valtion välillä, jos jompikumpi niistä on ilmoittanut tällaisesta ICCAT:n komissiolle, kunnes sopimus on saatu tehdyksi.

10.

i)

Pyydys on tarkastettava sillä suuralueella voimassa olevien säännösten mukaisesti, jolla tarkastus tehdään. Tarkastajan on ilmoitettava rikkomisen luonne raportissaan.

ii)

Tarkastajilla on valtuudet tarkastaa kaikki käytössä olevat ja kannella käyttövalmiina olevat pyydykset.

11.

Tarkastajan on kiinnitettävä ICCAT:n komission hyväksymä tunnistusmerkki kaikkiin tarkastettuihin pyydyksiin, jotka vaikuttavat ICCAT:n komission voimassa olevien kyseisen aluksen lippuvaltiota koskevien suositusten vastaisilta, ja kirjattava asia raporttiinsa.

12.

Tarkastaja voi valokuvata pyydyksen siten, että kuvasta paljastuvat ne ominaisuudet, jotka hänen mielestään eivät ole voimassa olevien säännösten mukaisia, jolloin kuvatut kohteet on lueteltava raportissa ja valokuvien jäljennökset on liitettävä lippuvaltiolle toimitettavaan raporttijäljennökseen.

13.

Tarkastajalla on valtuudet tarkastaa ICCAT:n komission asettamissa rajoissa saaliiden ominaisuudet, voidakseen päätellä, onko suosituksia noudatettu. Hänen on raportoitava havainnoistaan tarkastetun aluksen lippuvaltion viranomaisille mahdollisimman pian. (Kaksivuotisraportti 1974–1975, osa II).

Huomautukset

Kansainvälisen tarkastusjärjestelmän voimaantulo sovittiin jätettäväksi odottamaan, kunnes ICCAT:n komissio toisin päättää.

ICCAT:n viiri:

Image”

.

(1)  EUVL L 5, 9.1.2004, s. 25.

(2)  Päälliköllä tarkoitetaan aluksesta vastuussa olevaa henkilöä.