16.3.2007 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 76/12 |
KOMISSION ASETUS (EY) N:o 275/2007,
annettu 15 päivänä maaliskuuta 2007,
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1760/2000 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä naudanlihan ja naudanlihatuotteiden merkinnän osalta annetun asetuksen (EY) N:o 1825/2000 muuttamisesta
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,
ottaa huomioon nautaeläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmän käyttöönottamisesta sekä naudanlihan ja naudanlihantuotteiden pakollisesta merkitsemisestä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 820/97 kumoamisesta 17 päivänä heinäkuuta 2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1760/2000 (1) ja erityisesti sen 14 artiklan neljännen kohdan sekä 19 artiklan a ja b alakohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Asetuksen (EY) N:o 1760/2000 13 artiklassa mainittujen ryhmien määritteleminen ja niiden yhdenmukaisuus ovat johtaneet toisistaan poikkeaviin tulkintoihin. Sen vuoksi komission asetuksessa (EY) N:o 1825/2000 (2) olisi täsmennettävä tapa, jolla kyseiset ryhmät on muodostettava. |
(2) |
Jauhetun naudanlihan merkitseminen siinä tapauksessa, että liha on sekoitettu muista lajeista peräisin olevaan lihaan, on herättänyt runsaasti kysymyksiä. Tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23 päivänä heinäkuuta 1987 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 (3) liitteessä I olevan ensimmäisen osan I osastossa vahvistetaan tällaisista sekoituksista koostuvien tuotteiden täsmälliset luokittelusäännöt. Tältä osin tarvittava selkeys voidaan varmistaa viittaamalla mainittuun nimikkeistöön käyttäen asetuksen (EY) N:o 1760/2000 12 artiklassa tarkoitettuja CN-koodeja. |
(3) |
Asetuksen (EY) N:o 1760/2000 13 artiklan soveltamisesta johtuvien ryhmien yhdenmukaisuusvaatimusten vuoksi toimijoilla, jotka tuottavat lihapaloja ja leikkuujätteitä, on vaikeuksia muodostaa riittävän kokoisia yhdenmukaisia ryhmiä asiakkaiden kysyntään vastaamiseksi. Nämä vaikeudet korostuvat entisestään, kun on kyse suurista määristä. Kokemus on osoittanut, että näiden vaikeuksien ja niiden aiheuttamien huomattavien ylimääräisten toimenpiteiden vuoksi tapahtuu paljon virheitä, ja tämäntyyppisten tuotteiden jäljitettävyys on usein vaakalaudalla. |
(4) |
Toimijat pyrkivät mahdollisuuksien mukaan yhä enenevässä määrin valitsemaan ainoastaan harvoja suuria toimittajia välttääkseen useampien, ominaisuuksiltaan erilaisten ryhmien hallinnoinnista aiheutuvat ylimääräiset hankaluudet. Tämä voi pitkällä aikavälillä muodostaa uhan tiettyjen pienten ja keskisuurten teurastamojen ja leikkaamoiden toiminnan jatkumiselle, koska kyseiset yritykset saattavat jäädä eräiden jakelukanavien ulkopuolelle. |
(5) |
Todellisuudessa lihapaloja ja leikkuujätteitä tuottavien toimijoiden kohtaamat ongelmat ovat luonteeltaan samanlaisia kuin jauhettua lihaa tuottavien toimijoiden. Soveltamalla leikkuujätteisiin vastaavanlaisia toimenpiteitä kuin jauhettuun lihaan voitaisiin ratkaista näiden toimijoiden kohtaamat ongelmat. Lihapalojen osalta kokemus on osoittanut, että ottamalla käyttöön mahdollisuus muodostaa ryhmiä kolmessa eri teurastamossa teurastetuista eläimistä peräisin olevista lihoista ja kolmessa eri leikkaamossa paloitelluista ruhoista siten, että samalla varmistetaan jäljitettävyys, riittäisi ratkaisemaan suurimman osan ongelmista. |
(6) |
Kokemus on niin ikään osoittanut, että muiden kuin esipakattujen lihapalojen osalta toimijoilla on myyntipaikassa lopulliselle kuluttajalle usein vaikeuksia asetuksen (EY) N:o 1760/2000 merkintöjä koskevien säännösten täytäntöönpanossa. Leikkaaminen ja myynti tapahtuvat kyseisissä paikoissa yleensä asiakkaan pyynnöstä, jolloin eläinryhmien muodostaminen etukäteen asetuksen (EY) N:o 1760/2000 13 artiklan 1 kohdan mukaisesti on vaikeaa ja jopa mahdotonta. Myös pakollisten merkintätietojen reaaliaikainen päivittäminen vaikuttaa erittäin vaikealta myyntitiskin tuotevalikoiman jatkuvan muuttumisen vuoksi. Tällaisen lihan osalta näyttää sen vuoksi olevan tarpeen vahvistaa merkintää koskevia yksinkertaistettuja säännöksiä. Antamalla tällaisen lihan osalta vastaavanlaisia säännöksiä kuin jauhetun lihan yhteydessä olisi mahdollista ratkaista suurin osa kyseisten toimijoiden kohtaamista ongelmista. |
(7) |
Samalla olisi varmistettava, että myyntipaikassa lopulliselle kuluttajalle on jatkuvasti käytettävissä päivittäin myytäväksi tarkoitettujen muiden kuin esipakattujen lihapalojen osalta tiedot teurastamoista ja leikkaamoista siten, että ne voidaan ilmoittaa suullisesti kuluttajalle tämän pyynnöstä. Näin voitaisiin varmistaa jäljitettävyys, joka vastaa vähintään jauhetun lihan osalta säädettyä tasoa. |
(8) |
Lisäksi olisi sallittava eri päivinä tapahtuva lihan leikkaaminen paloiksi siten, että samalla noudatetaan lopulliselle kuluttajalle myyntipaikoissa tarjottavan lihan jäljitettävyyttä ja tietojen merkitsemistä koskevia vaatimuksia. |
(9) |
Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 1825/2000 olisi muutettava. |
(10) |
Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat naudanlihan hallintokomitean lausunnon mukaiset, |
ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Muutetaan asetus (EY) N:o 1825/2000 seuraavasti:
1) |
Lisätään 1 artiklan jälkeen artikla seuraavasti: ”1 a artikla Määritelmät Tässä asetuksessa tarkoitetaan
|
2) |
Korvataan 4 artikla seuraavasti: ”4 artikla Ryhmän koko ja koostumus 1. Asetuksen (EY) N:o 1760/2000 13 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetun ryhmän koko määritellään
Ryhmän koko ei voi missään tapauksessa olla suurempi kuin yhden päivän tuotanto. 2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja eriä muodostaessaan toimijoiden on varmistettava, että
3. Poiketen 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetusta säännöstä, jonka mukaan ruhojen on oltava peräisin samasta teurastamosta ja samasta leikkaamosta, lihapalojen tuotannon yhteydessä toimijat saavat muodostaa eriä lihasta, joka on peräisin enintään kolmessa eri teurastamossa teurastetuista eläimistä ja enintään kolmessa eri leikkaamossa leikatuista ruhoista. 4. Poiketen siitä, mitä 2 kohdan b alakohdassa säädetään, leikkuujätteen tuotannon yhteydessä toimijoiden on noudatettava ainoastaan sääntöä, jonka mukaan eriä muodostettaessa teurastuksen on oltava tapahtunut samassa maassa.” |
3) |
Poistetaan 5 artiklan 1 kohta. |
4) |
Lisätään 5 artiklan jälkeen artiklat seuraavasti: ”5 a artikla Leikkuujäte 1. Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 1760/2000 13 artiklan 2 kohdan b ja c alakohdassa sekä 5 kohdan a alakohdan i ja ii alakohdassa säädetään, toimijoiden ja järjestöjen on ilmoitettava leikkuujätteen päällysmerkinnöissä seuraavat tiedot:
2. Poiketen siitä, mitä 1 kohdan a ja c alakohdassa säädetään, jos kaikki ryhmän eläimet ovat syntyneet ja ne on kasvatettu ja teurastettu samassa maassa, toimijat voivat käyttää mainintaa ’Alkuperä’, jonka jälkeen merkitään sen jäsenvaltion tai kolmannen maan nimi, jossa eläimet ovat syntyneet ja jossa ne on kasvatettu ja teurastettu. 5 b artikla Esipakatut lihapalat Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 1760/2000 13 artiklan 2 kohdan b ja c alakohdassa säädetään, toimijan tai järjestön, joka käyttää tämän asetuksen 4 artiklan 3 kohdassa säädettyä mahdollisuutta, on ilmoitettava esipakattujen lihapalojen päällysmerkinnöissä asetuksen (EY) N:o 1760/2000 13 artiklan 5 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen merkintöjen lisäksi seuraavat tiedot:
5 c artikla Muut kuin esipakatut lihapalat 1. Tarjottaessa lopulliselle kuluttajalle myyntiä varten myyntipaikassa muita kuin esipakattuja lihapaloja ja mikäli sovelletaan 4 artiklan 3 kohdassa säädettyä poikkeusta, toimijoiden ja järjestöjen on varmistettava, että erien koostumus vastaa kyseisessä säännöksessä vahvistettuja edellytyksiä kaikkien samanaikaisesti myyntiä varten esillepantujen lihapalojen osalta. 2. Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 1760/2000 13 artiklan 2 kohdan b ja c alakohdassa säädetään, toimijoiden ja järjestöjen on merkittävä myyntipaikassa lopulliselle kuluttajalle myyntiä varten esillä pidetyt esipakkaamattomat lihapalat ilmoittamalla niiden maiden nimet, joissa lihan alkuperänä olevat eläimet ovat syntyneet ja joissa ne on kasvatettu ja teurastettu, sekä niiden maiden nimet, joissa ruhot on leikattu. Sellaisista eläimistä peräisin oleva liha, jotka ovat syntyneet ja/tai jotka on kasvatettu ja/tai teurastettu eri maissa, on eroteltava toisistaan selkeästi myyntiin tarjottaessa. Myyntipaikassa ilmoitettavat tiedot on sijoitettava kyseisten lihapalojen läheisyyteen siten, että lopullinen kuluttaja voi erottaa toisistaan eri alkuperää olevat lihat. Toimijan, joka tarjoaa päivittäin yhdessä myytäväksi muita kuin esipakattuja lihapaloja, on merkittävä luetteloon teurastamojen tai leikkaamojen hyväksymisnumerot sekä viittaus kyseiseen päivämäärään. Nämä tiedot on ilmoitettava pyynnöstä asiakkaalle. 3. Poiketen siitä, mitä 4 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa säädetään, ja edellyttäen, että tämän artiklan 2 kohdassa määriteltyjä edellytyksiä noudatetaan, esipakkaamattomana lopulliselle kuluttajalle myytäväksi tarjottavien naudanlihapalojen ryhmän koko voi ylittää päivittäisen tuotannon määrän.” |
2 artikla
Tämä asetus tulee seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 15 päivänä maaliskuuta 2007.
Komission puolesta
Mariann FISCHER BOEL
Komission jäsen
(1) EYVL L 204, 11.8.2000, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna neuvoston asetuksella (EY) N:o 1791/2006 (EUVL L 363, 20.12.2006, s. 1).
(2) EYVL L 216, 26.8.2000, s. 8.
(3) EYVL L 256, 7.9.1987, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 129/2007 (EUVL L 56, 23.2.2007, s. 1).