ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön ja erityisesti sen 5.1, 12.1 ja 14.3 artiklan,

ottaa huomioon rahalaitossektorin konsolidoidusta taseesta 22 päivänä marraskuuta 2001 annetun asetuksen EKP/2001/13 (1),

ottaa huomioon vähimmäisvarantojen soveltamisesta 12 päivänä syyskuuta 2003 annetun asetuksen EKP/2003/9 (2),

ottaa huomioon korkotilastoista, jotka koskevat rahalaitosten soveltamia kotitalouksien ja yritysten talletus- ja lainakorkoja, 20 päivänä joulukuuta 2001 annetun asetuksen EKP/2001/18 (3),

ottaa huomioon sijoitusrahastojen saamisia ja velkoja koskevista tilastoista annetun asetuksen EKP/2007/8 (4),

ottaa huomioon Euroopan keskuspankin valtuuksista kerätä tilastotietoja 23 päivänä marraskuuta 1998 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2533/98 (5),

ottaa huomioon pankkien ja muiden rahoituslaitosten tilinpäätöksestä ja konsolidoidusta tilinpäätöksestä 8 päivänä joulukuuta 1986 annetun neuvoston direktiivin 86/635/ETY (6),

ottaa huomioon kirjanpitoa ja tilinpäätöstietojen antamista koskevista oikeussäännöistä Euroopan keskuspankkijärjestelmässä 5 päivänä joulukuuta 2002 annetut suuntaviivat EKP/2002/10 (7),

ottaa huomioon Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä yhteisössä (EKT95) 25 päivänä kesäkuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2223/96 (8) liitteen A,

(1)

Tietyistä raha- ja pankkitilastotietoihin liittyvistä Euroopan keskuspankin tiedonantovaatimuksista ja kansallisten keskuspankkien tiedonantomenettelyistä 6 päivänä helmikuuta 2002 annettuja suuntaviivoja EKP/2003/2 on muutettu merkittävästi useaan kertaan. Kun kyseisiin suuntaviivoihin tehdään nyt uusia muutoksia, ne on syytä laatia uudelleen asioiden selkeyttämiseksi.

(2)

Euroopan keskuspankki (EKP) tarvitsee EKP:n taseen sekä euron käyttöön ottaneiden jäsenvaltioiden (jäljempänä ”rahaliittoon osallistuvat jäsenvaltiot”) kansallisten keskuspankkien taseet ja muiden rahalaitosten kuin kansallisten keskuspankkien (jäljempänä ”muut rahalaitokset”) taseet kyetäkseen laatimaan rahalaitossektorin maakohtaiset taseet ja euroalueen yhteenlasketun taseen, euroalueen rahalaitossektorin konsolidoidun taseen sekä vastaavat euroalueen raha-aggregaatit.

(3)

Sijoitusrahastojen saamisia ja velkoja koskevista tilastoista annetussa asetuksessa EKP/2007/8 (4) vahvistetaan, että sekamallissa on annettava arvopaperikohtaiset tiedot sijoitusrahastojen sellaisten arvopaperien kannoista, joilla on julkisesti saatavilla oleva tunnistekoodi. Kansallisten keskuspankkien tulisi luokitella ja aggregoida tällaiset tiedot.

(4)	Toimivan keskitetyn arvopaperitietokannan (CSDB) tai vastaavan kansallisen arvopaperitietokannan olemassaoloa pidetään olennaisena sijoitusrahastojen saamisia ja velkoja koskevien tilastotietojen luokittelemiseksi.

(5)	Maakohtaiset ja vertailukelpoiset tiedot rahaliittoon osallistuvissa jäsenvaltioissa käytössä olevista maksutilastoista ja instrumenteista ovat olennaisia, jotta voidaan tunnistaa ja seurata muutoksia, maksujärjestelmien yhdentyminen mukaan luettuna,

1 artikla

1.   Yleistä

Näillä suuntaviivoilla vahvistetaan kansallisten keskuspankkien velvoitteet, jotka liittyvät raha-, rahoituslaitos- ja rahoitusmarkkinatilastojen toimittamiseen EKP:lle.

2.   Raportointia koskevat vaatimukset, standardit ja toimituspäivät

Kansalliset keskuspankit toimittavat 3–18 artiklassa tarkoitetut tiedot näiden suuntaviivojen liitteessä III vahvistettujen vaatimusten mukaisesti ja liitteessä IV vahvistettuja tietojen sähköistä toimittamista koskevia standardeja noudattaen. EKP toimittaa kunkin vuoden syyskuuhun mennessä kansallisille keskuspankeille seuraavaa vuotta koskevan raportointiaikataulun tarkkoine toimituspäivineen.

3.   Takautuvia tietoja koskevat raportointivaatimukset

Takautuvia tietoja koskevat raportointivaatimukset koskevat ainoastaan 3, 6, 7, 10, 11, 13, 14, 15, 16 ja 17 artiklassa vahvistettua raportointia.

a)

Valtion liittyessä Euroopan unioniin ja/tai ottaessa euron käyttöön sovelletaan seuraavia sääntöjä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta b kohdan soveltamista: i) EU:hun toukokuussa 2004 liittyneiden jäsenvaltioiden kansalliset keskuspankit ilmoittavat EKP:lle takautuvat tiedot, jotka kattavat ainakin ajanjakson vuodesta 2004 lähtien; ii) niiden jäsenvaltioiden kansalliset keskuspankit, jotka liittyivät EU:hun ennen toukokuuta 2004 mutta eivät ole näiden suuntaviivojen voimaantuloon mennessä ottaneet euroa käyttöön, ilmoittavat EKP:lle takautuvat tiedot, jotka kattavat ainakin ajanjakson vuodesta 1999 lähtien sekä rahalaitosten korkotilastojen osalta ajanjakson vuodesta 2003 lähtien; iii) EU:hun toukokuun 2004 jälkeen liittyneiden jäsenvaltioiden kansalliset keskuspankit ilmoittavat EKP:lle takautuvat tiedot ainakin kolmelta edelliseltä vuodelta; iv) rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden kansalliset keskuspankit ilmoittavat EKP:lle takautuvat tiedot saamisista ja veloista, joiden vastapuolena ovat sellaiset jäsenvaltiot, jotka ottavat euron käyttöön näiden suuntaviivojen voimaantulon jälkeen, vähintään seuraavilta ajanjaksoilta: 1) vuodesta 1999 lähtien, mikäli jäsenvaltio liittyi EU:hun ennen toukokuuta 2004; tai 2) vuodesta 2004 lähtien, mikäli jäsenvaltio liittyi EU:hun toukokuussa 2004; tai 3) edellisiltä kolmelta vuodelta, mikäli jäsenvaltio liittyi EU:hun toukokuun 2004 jälkeen. Tätä periaatetta sovelletaan ainoastaan tilastoihin, joita varten kerätään myös vastapuolimaan mukaan eriteltyjä tietoja.

b)

Sovelletaan seuraavia sääntöjä: i) Muiden rahoituksen välittäjien osalta EKP:lle toimitetaan neljännesvuositason historiatietoja ensimmäisen käytettävissä olevan viitekauden tiedoista alkaen ja siten, että tiedot toimitetaan ainakin vuoden 1998 neljännen neljänneksen viitekaudesta lähtien; ii) arvopaperien osalta EKP:lle toimitettavat aikasarjat alkavat joulukuusta 1989 kantatietojen osalta ja tammikuusta 1990 virtatietojen osalta; iii) maksutilastojen osalta toimitetaan parhaiden edellytysten mukaisesti viiden vuoden tiedot sisältäen viimeisimmän viitevuoden tiedot.

2 artikla

Näissä suuntaviivoissa tarkoitetaan

1.	”jossakin maassa olevalla” samaa kuin neuvoston asetuksen (EY) N:o 2533/98 1 artiklassa,

2.	”eurojärjestelmällä” rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden kansallisia keskuspankkeja ja EKP:tä;

3.	”luottolaitoksella” samaa kuin asetuksen EKP/2001/13 liitteessä I olevan 1 osan I.2 kohdassa.

3 artikla

1.   Raportoinnin laajuus

a)   Yleistä

Kansalliset keskuspankit laativat ja ilmoittavat asetuksen EKP/2001/13 mukaisesti kaksi erillistä yhteenlaskettua tasetta, molemmat bruttoperusteisina: yhden yhteenlasketun taseen, joka koskee rahalaitosten alasektoria ”keskuspankki”, ja yhden yhteenlasketun taseen, joka koskee alasektoria ”muut rahalaitokset”.

Kansalliset keskuspankit ottavat omaa keskuspankkitasettaan koskevat tarvittavat tilastotiedot kirjanpitojärjestelmästään näiden suuntaviivojen liitteessä I olevien vastaavuustaulukoiden avulla. EKP ottaa tilastojen raportointia varten taseestaan tiedot, jotka vastaavat kansallisten keskuspankkien omista taseistaan ottamia tietoja.

Kansalliset keskuspankit johtavat muiden rahalaitosten tasetta koskevat tarvittavat tilastotiedot laskemalla yhteen maassa olevilta yksittäisiltä rahalaitoksilta kerätyt tase-erät lukuun ottamatta maan kansallisen keskuspankin tase-eriä.

Nämä vaatimukset koskevat kuukauden lopun ja vuosineljänneksen lopun kantatietoja (9) sekä kuukausikohtaisia ja neljännesvuosikohtaisia virtojen korjaustietoja.

Kansalliset keskuspankit ilmoittavat tase-eriä koskevat tilastotiedot näiden suuntaviivojen liitteessä III olevan 1 osan mukaisesti.

b)   Virtatietojen korjaukset

Kansalliset keskuspankit ilmoittavat EKP:lle luokituksen muutoksia ja arvostusmuutoksia koskeviin kuukausikohtaisiin ja neljännesvuosikohtaisiin muutossarjoihin liittyvät tiedot näiden suuntaviivojen liitteen V mukaisesti.

EKP määrittää virtojen (10) arvon laskemalla kuukauden lopun kantatietojen erotuksen ja poistamalla erotuksesta sitten muista kuin taloustoimista aiheutuneet muutokset. Taloustoimiin liittymättömät muutokset poistetaan virtatietojen korjausten avulla. Virtatietojen korjauksia on kolmentyyppisiä:

—	arvostusmuutokset: niiden tulee kuvata luottotappioiden ja luottojen arvonalennusten vaikutusta sekä hallussa olevien, myytyjen tai liikkeeseen laskettujen jälkimarkkinakelpoisten arvopapereiden kannan markkinahinnan vaihtelujen vaikutusta.

—

luokituksen muutokset ja muut vastaavat järjestelyt: niiden tulee sisältää kaikki sellaiset muutokset taseen kantatiedoissa, jotka johtuvat i) tilastollisen kattavuuden muutoksesta rahalaitosten joukossa (11), ii) saamisten tai velkojen luokituksen muutoksesta, tai iii) raportointivirheistä, jotka on korjattu kantatiedoissa vain rajoitetulta ajanjaksolta, sekä rakennemuutosten (12) vaikutuksista.

—

valuuttakurssimuutokset: niiden tulee kattaa kaikki kantatietojen muutokset, jotka aiheutuvat valuuttakurssimuutosten vaikutuksista valuuttamääräisiin saamisiin ja velkoihin. EKP laskee valuuttakurssikorjaukset niiden valuuttaosuuksien mukaisesti, jotka johdetaan asetuksen EKP/2001/13 liitteessä I olevan 2 osan taulukossa 4 esitettyjen tärkeimpien valuuttojen mukaan eriteltyjen saamisten ja velkojen erittelyn perusteella.

2.   Raportoinnin tiheys ja määräaika

Kansalliset keskuspankit ja EKP:n laskentaosasto ilmoittavat EKP:lle kuukausittaiset tase-erien kanta- ja muutostiedot sen kuukauden päättymistä seuraavan 15 työpäivän päättymiseen mennessä, johon tiedot liittyvät.

Kansalliset keskuspankit ja EKP:n laskentaosasto ilmoittavat EKP:lle neljännesvuosittaiset tase-erien kanta- ja muutostiedot sen vuosineljänneksen päättymistä seuraavan 28 työpäivän päättymiseen mennessä, johon tiedot liittyvät.

3.   Korjausten ilmoittaminen

Kansalliset keskuspankit saattavat joutua korjaamaan meneillään olevaa viitejaksoa edeltävän jakson tietoja. Lisäksi korjauksia saatetaan joutua tekemään viitekuukautta edeltävää jaksoa edeltäviin tietoihin esim. virheiden, luokituksen muutosten, raportointimenettelyjen kehittymisen vuoksi. EKP voi käsitellä poikkeuksellisia ja tavanomaisia korjauksia samaan aikaan tai päättää käsitellä poikkeuksellisia korjauksia vasta raha-aggregaattien kuukausittaisen raportointikauden jälkeiseen aikaan.

Korjaukset ilmoitetaan EKP:n raha- ja pankkitilastojen laatimisoppaassa (Money and Banking Statistics Compilation Guide) (13) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Kuukausittaisiin tietoihin tehdyt poikkeukselliset korjaukset toimitetaan samaan aikaan neljännesvuosittaisten tilastojen kanssa, jotta voidaan varmistaa asianmukainen tasapaino rahatalouden tilastojen laadun ja vakauden välillä sekä lisätä kuukausittaisten ja neljännesvuosittaisten tilastojen keskinäistä johdonmukaisuutta

4.   Estimointimenettely

Kansalliset keskuspankit estimoivat pienten rahalaitosten tiedot 100 prosentin kattavuuteen laatiessaan EKP:lle ilmoitettavia kuukausittaisia ja neljännesvuosittaisia rahalaitosten tasetietoja, mikäli ne myöntävät pienille rahalaitoksille poikkeuksia asetuksen EKP/2001/13 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

Kansalliset keskuspankit voivat käyttää estimointimenettelyä 100 prosentin kattavuuteen sillä edellytyksellä, että menettely täyttää seuraavat vähimmäisvaatimukset:

a)	Puuttuvien erittelyjen osalta estimaatit johdetaan soveltamalla suhdelukuja, jotka perustuvat koko tietojen antajien perusjoukkoon tai pieniä rahalaitoksia tilastollisesti paremmin edustavana pidettävään osajoukkoon; ja

b)

mikäli erittelyjä saadaan mutta niiden valmistuminen vie pitempään tai niitä saadaan harvemmin, ilmoitetut tilastotiedot i) toistetaan väliin jäävien jaksojen aikana sellaisinaan, jos ne ovat osoittautuneet riittäviksi, tai ii) niihin sovelletaan asianmukaisia tilastollisia estimointimenettelyjä, joiden avulla kehityssuunta tai kausittaiset vaihtelut huomioidaan.

5.   Arvostusta koskevat säännöt ja/tai kirjanpitosäännöt

Kansalliset keskuspankit ja EKP noudattavat keskuspankkitasetta laatiessaan suuntaviivojen EKP/2002/10 yhdenmukaistettuja kirjanpitosääntöjä, paitsi seuraavissa tapauksissa:

a)	jos kansallisten keskuspankkien ja EKP:n edellytetään kirjanpitoa varten arvostavan arvopaperisalkkunsa kuukausittain eikä neljännesvuosittain;

b)	kirjanpitoerät 9.5 ”muut eurojärjestelmän sisäiset saamiset (netto)” ja 10.4 ”muut velat eurojärjestelmän sisällä (netto)” ilmoitetaan bruttoperusteisesti;

c)	kirjanpitoerä 14 ”arvonmuutostilit” ilmoitetaan kirjanpidossa bruttoperusteisesti ja tilastoissa nettoperusteisesti;

d)	toteutumattomat tappiot ilmoitetaan erässä 11 ”muut saamiset”.

”Muihin rahalaitoksiin” sovelletaan asetuksen EKP/2001/13 arvostusta koskevia sääntöjä ja/tai kirjanpitosääntöjä.

6.   Selvitykset

Kansalliset keskuspankit toimittavat selvitykset merkittävistä korjauksista ja poikkeuksellisista korjauksista.

Lisäksi kansalliset keskuspankit toimittavat EKP:lle selvitykset ”luokituksen muutoksissa ja muissa vastaavissa järjestelyissä” tehtävistä muutoksista näiden suuntaviivojen liitteessä V olevassa 2 osassa vahvistettujen menettelyjen mukaisesti.

4 artikla

1.   Raportoinnin laajuus

Kansalliset keskuspankit ja EKP seuraavat sitä, että niiden tilastointia varten laatimat ja asetuksen EKP/2001/13 mukaisesti raportoimat kuukauden lopun yhteenlasketut taseet sekä suuntaviivojen EKP/2002/10 mukaisessa eurojärjestelmän viikkotaseessa ilmoitettavat kirjanpitoerät ovat keskenään johdonmukaisia. Kansalliset keskuspankit noudattavat näiden suuntaviivojen liitteessä II kuvattua menettelyä.

2.   Raportoinnin tiheys ja määräaika

Kansalliset keskuspankit ja EKP tekevät nämä johdonmukaisuuden tarkistukset kuukausittain. Ne ilmoittavat tuloksensa EKP:lle ennen tase-erätietoja tai niiden yhteydessä viitejakson loppua seuraavaan 15 työpäivään mennessä sen vuosittaisen aikataulun mukaisesti, jonka EKP vahvistaa ja ilmoittaa kansallisille keskuspankeille, kunkin vuoden syyskuun loppuun mennessä. Niinä raportointijaksoina, joina tilastointia varten laaditun eurojärjestelmän yhteenlasketun kuukauden lopun taseen ja sen eurojärjestelmän viikkotasetta varten ilmoitettavien kirjanpitoerien päivämäärät eivät ole samat, kansalliset keskuspankit voivat verrata tilastotietoja päivätaseeseen, joka laaditaan kuukauden viimeistä työpäivää varten. EKP noudattaa samaa menettelyä laatiessaan omaa tasettaan.

3.   Selvitykset

Kansalliset keskuspankit ja EKP toimittavat rahatalous-, rahoituslaitos- ja rahoitusmarkkinatilastot -osastolle täydelliset ja yksinkertaistetut selvitykset kaikista havaituista poikkeamista. Täydelliset selvitykset laaditaan vain kerran vuodessa EKP:n vahvistamaan päivämäärään mennessä, ja siinä yhteydessä toimitetaan näiden suuntaviivojen liitteessä II olevassa 3 osassa mainitut tiedot. Muina kuukausina ne laativat vain yksinkertaistetut selvitykset näiden suuntaviivojen liitteessä II olevassa 2 osassa esitetyn mallin mukaisesti. Kaikki kansalliset keskuspankit ja EKP toimittavat täydelliset selvitykset samaan aikaan.

5 artikla

1.   Raportoinnin laajuus

EKP kerää ja kirjaa yhdessä kansallisten keskuspankkien kanssa vuosittain tietoja EU:n sähköistä rahaa koskevien järjestelmien ominaisuuksista sekä näihin järjestelmiin liittyvien tilastotietojen saatavuudesta ja laatimismenetelmistä. Kansalliset keskuspankit ilmoittavat tilastotiedot rahalaitosten liikkeeseen laskemasta sähköisestä rahasta näiden suuntaviivojen liitteessä III olevassa osassa 2 vahvistetun luettelon mukaisesti, mikäli tiedot ovat saatavilla.

2.   Raportoinnin tiheys ja määräaika

Kuukausittaiset tiedot toimitetaan EKP:lle vähintään kaksi kertaa vuodessa, maaliskuun ja syyskuun viimeiseen työpäivään mennessä. Kansalliset keskuspankit voivat toimittaa tietoja useamminkin, mikäli tiedot ovat saatavilla. Tällöin tiedot lähetetään EKP:lle viitejakson jälkeisen kuukauden viimeiseen työpäivään mennessä. Viitejakso on sen vuosineljänneksen tai kuuden kuukauden jakson viimeinen kuukausi, johon tiedot liittyvät. Mikäli sähköisen rahan tasetiedot eivät ole saatavilla määräaikaan mennessä, kansalliset keskuspankit voivat ilmoittaa viimeisimmät käytettävissä olevat tiedot kuukauden viimeiseen työpäivään mennessä.

6 artikla

1.   Raportoinnin laajuus

a)   Yleistä

Kansalliset keskuspankit ilmoittavat tilastotiedot valtion talletusveloista eli talletusvelkojen läheisistä vastineista sekä hallussa olevista kassavaroista ja arvopapereista näiden suuntaviivojen liitteessä III olevan osan 3 mukaisesti.

Mikäli ilmiötä ei esiinny tai se on merkityksetön, raportointia ei edellytetä. Erä ”valtion hallussa olevat eurosetelit ja –metallirahat” ilmoitetaan erittäin tärkeänä lisätietoeränä. Saatavilla oleviin tietoihin, kuten rahaliiton tilinpäätöstilastojen vuosi- ja/tai neljännesvuositietoihin, perustuvia arvioita voidaan toimittaa.

b)   Virtatietojen korjaukset

Virtojen korjaustiedot annetaan näiden suuntaviivojen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti.

2.   Raportoinnin tiheys ja määräaika

Sarjat ilmoitetaan kuukausittain noudattaen samaa aikataulua kuin ilmoitettaessa kuukausittaisia tase-erätietoja 3 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

7 artikla

1.   Raportoinnin laajuus

a)   Yleistä

Kansalliset keskuspankit ilmoittavat niiden tase-erätietojen lisäksi, jotka toimitetaan 3 artiklan 2 kohdan mukaisesti, ja niihin sovellettavaa raportointitiheyttä noudattaen muitakin tilastotietoja näiden suuntaviivojen liitteessä III olevassa 4 osassa vahvistetun lisätietoerien luettelon mukaisesti, mikäli tiedot ovat saatavilla tai arvioitavissa parhaan arvion periaatteen mukaisesti tai mikäli kyseinen liiketoiminta on rahataloudellisesti merkittävää. EKP kerää ja kirjaa yhdessä kansallisten keskuspankkien kanssa kyseisten tilastotietojen saatavuutta ja laatimismenetelmiä koskevia tietoja. Erittäin tärkeät lisätietoerät näkyvät lihavoituina soluina ja kuvaavat tietoja, joita tarvitaan euroalueen raha-aggregaattien ja rahaliiton tilinpäätöstilastojen (MUFA) laatimista varten.

EKP:n ja kansallisten keskuspankkien välisestä sopimuksesta kansalliset keskuspankit voivat jättää lihavoidut nuolella (↑) merkityt solut ilmoittamatta, mikäli EKP käyttää niiden osalta vaihtoehtoisia tietolähteitä.

Kansalliset keskuspankit voivat päättää olla vaatimatta täyttä raportointia asetuksen EKP/2001/13 liitteessä I olevan 2 osan taulukoissa 3 ja 4 niitä jäsenvaltioita vastaavien solujen osalta, jotka eivät ole ottaneet euroa käyttöön, mikäli ylemmällä tasolla kerätyt luvut osoittavat niiden olevan merkityksettömiä. Tällaisessa tapauksessa kansalliset keskuspankit arvioivat säännöllisesti ja vähintään kerran vuodessa, ovatko jäsenvaltioita, jotka eivät ole ottaneet euroa käyttöön vastaavia soluja koskevat tiedot merkittäviä, ja ilmoittavat EKP:lle ja rahalaitoksille kaikista kyseisiä soluja koskevien raportointivaatimusten muutoksista. Mikäli jäsenvaltioita, jotka eivät ole ottaneet euroa käyttöön, vastaavia soluja koskevat tiedot ovat merkityksettömiä eivätkä kansalliset keskuspankit edellytä niiden täyttä raportointia, kansalliset keskuspankit arvioivat tiedot olemassa olevien tietojen perusteella jäljempänä kuvattujen menetelmien mukaisesti ja ilmoittavat ne neljännesvuosittain lisätietoerinä.

b)   Virtatietojen korjaukset

Virtatietoja voidaan toimittaa EKP:n ja kansallisen keskuspankin kahdenvälisen sopimuksen perusteella. Virtojen korjaustiedot toimitetaan näiden suuntaviivojen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti.

2.   Raportoinnin tiheys ja määräaika

Sarjat ilmoitetaan kuukausittain näiden suuntaviivojen liitteessä III olevan 4 osan 1 ja 2 jaksossa tarkoitetuista eristä tai vuosineljänneksittäin näiden suuntaviivojen liitteessä III olevan 4 osan 3 jaksossa tarkoitetuista eristä ja sarjat ilmoitetaan samaan aikaan kuin pakolliset kuukausittaiset ja neljännesvuosittaiset rahalaitosten tasetilastot asetuksen EKP/2001/13 mukaisesti.

Mikäli kansalliset keskuspankit arvioivat niitä jäsenvaltioita, jotka eivät ole ottaneet euroa käyttöön, vastaavia soluja koskevat asetuksen EKP/2001/13 liitteessä I olevan 2 osan taulukkojen 3 ja 4 tiedot ja ilmoittavat ne lisätietoerinä, tiedot voidaan toimittaa EKP:lle siten, että määräaikaa pidennetään yhdellä kuukaudella sen vuosineljänneksen loppua seuraavan 28 työpäivän päättymisestä, johon tiedot liittyvät.

3.   Arvostusta koskevat säännöt ja/tai kirjanpitosäännöt

Tämän artiklan nojalla edellytetyt lisätietoerät ilmoitetaan samojen arvostusta koskevien sääntöjen ja/tai kirjanpitosääntöjen mukaisesti kuin tiedot, jotka ilmoitetaan asetuksen EKP/2001/13 nojalla.

4.   Arviointimenetelmät

Mikäli kansalliset keskuspankit eivät vaadi asetuksen EKP/2001/13 liitteessä I olevan 2 osan taulukoiden 3 ja 4 osalta tietoja sellaisia jäsenvaltioita, jotka eivät ole ottaneet euroa käyttöön vastaavista soluista, nämä tiedot arvioidaan jäljempänä vahvistettavien sääntöjen mukaisesti.

Mikäli kansalliset keskuspankit arvioivat tiedot olemassa olevien tietojen perusteella, ne ilmoittavat nämä tiedot EKP:lle lisätietoerinä. Mikäli EKP:n kanssa ei sovita toisin, käytetään seuraavia arviointimenetelmiä:

—

neljännesvuosittaiset luvut arvioidaan rahalaitosten harvemmin toimittamien tietojen perusteella. Tilastotiedot toistetaan väliin jäävän jakson tai jaksojen aikana sellaisinaan tai niihin sovelletaan asianmukaisia tilastollisia menettelyjä, joiden avulla tietojen kehityssuunta tai kausittaiset vaihtelut huomioidaan,

—	neljännesvuosittaiset luvut arvioidaan rahalaitosten aggregoidummassa muodossa ilmoittamien tietojen perusteella tai kansallisten keskuspankkien tarkoituksenmukaisina pitämien erillisten erittelyjen perusteella,

—	neljännesvuosittaiset luvut arvioidaan sellaisilta suurilta rahalaitoksilta kerättyjen neljännesvuosittaisten tietojen perusteella, joiden osuus EU:hun 1 päivänä toukokuuta 2004 liittyneiden maiden kanssa käytävästä kaupasta on vähintään 80 prosenttia,

—

neljännesvuosittaiset luvut arvioidaan vaihtoehtoisten tietolähteiden, kuten Kansainvälisen järjestelypankin tietojen taikka maksutasetietojen, perusteella, kun ensin on tehty tarvittavat korjaukset, jotka johtuvat siitä, että tällaisissa vaihtoehtoisissa lähteissä käytetään eri käsitteitä ja määritelmiä kuin raha- ja rahoitustilastoissa, tai

—	neljännesvuosittaiset luvut arvioidaan EU:hun 1 päivänä toukokuuta 2004 liittyneitä maita koskevien sellaisten tietojen perusteella, jotka rahalaitokset ilmoittavat vuosineljänneksittäin yhtenä kokonaisuutena.

8 artikla

1.   Raportoinnin laajuus

Yhteenlaskettua varantopohjaa koskevat velkatyypeittäin eritellyt kuukausitilastot lasketaan kuukauden lopun kantatiedoista asetuksen EKP/2003/9 mukaisesti ja asetuksessa EKP/2001/13 säädettyjen luokkien mukaisesti. Tedot, jotka tarvitaan tilastojen tuottamiseksi näiden suuntaviivojen liitteessä III olevan 5 osan mukaisesti, saadaan vähimmäisvarantovelvoitteen piiriin kuuluvien luottolaitosten kansallisille keskuspankeille toimittamista tiedoista.

2.   Raportoinnin tiheys ja määräaika

Varantopohjatilastot sisältävät kuusi luottolaitoksia koskevaa aikasarjaa, jotka liittyvät EKP:lle kuukausittain toimitettaviin kuukauden lopun kantatietoihin. Tiedot on toimitettava EKPJ:n tiedonsiirtojärjestelmän välityksellä viimeistään varantojen pitoajanjakson alkamista edeltävänä kansallisen keskuspankin työpäivänä. Pienet luottolaitokset ilmoittavat suppeammin eritellyt tiedot kansallisille keskuspankeille neljännesvuosittain. Näiden pienten luottolaitosten yhteydessä käytetään yksinkertaistettua varantopohjatilastointia kolmen varannon pitoajanjakson osalta. Kansalliset keskuspankit käyttävät pieniltä luottolaitoksilta saamiaan neljännesvuositason varantopohjatietoja kuukausittaisissa luvuissa, jotka ilmoitetaan EKP:lle niiden julkaisemista seuraavien kolmen tiedonsiirron yhteydessä.

3.   Korjausten ilmoittaminen

Korjaukset, joita tiedonantajalaitokset tekevät varantopohjaan ja/tai varantovaatimuksiin pitoajanjakson alkamisen jälkeen, eivät saa muuttaa varantopohjaa ja varantovaatimuksia koskevia tilastoja.

9 artikla

1.   Raportoinnin laajuus

EKP seuraa luottolaitosten kansallisille keskuspankeille asetuksen EKP/2001/13 mukaisesti toimittamien kuukauden lopun tilastotietojen perusteella kuukausittain niiden varantopohjasta tehtävien vakiovähennysten tarkkuutta, joita luottolaitokset voivat soveltaa maturiteetiltaan enintään kahden vuoden velkapapereihinsa. Kansalliset keskuspankit laskevat vaadittavat aggregaatit näiden suuntaviivojen liitteessä III olevan 6 osan mukaisesti ja ilmoittavat ne EKP:lle.

2.   Raportoinnin tiheys ja määräaika

Luottolaitosten kolme aikasarjaa, jotka kuvaavat kuukauden lopun kantatietoja, toimitetaan EKP:lle kuukausittain viimeistään pitoajanjakson alkamista edeltävänä kansallisen keskuspankin työpäivänä.

Tilastosarjat on toimitettava, vaikka niissä mainittuja tase-eriä ei sovellettaisikaan kyseisessä jäsenvaltiossa.

10 artikla

1.   Raportoinnin laajuus

a)   Yleistä

Kansalliset keskuspankit ilmoittavat EKP:lle erikseen luottolaitossektorin tase-erätiedot asetuksen EKP/2001/13 liitteessä I olevan 2 osan taulukoiden 1, 2 ja 4 sekä näiden suuntaviivojen liitteessä III olevan 7 osan mukaisesti. Koska koko rahalaitossektoria koskevat tiedot ilmoitetaan jo asetuksen EKP/2001/13 mukaisesti, tässä artiklassa asetettuja vaatimuksia sovelletaan ainoastaan niihin jäsenvaltioihin, joissa muiden rahalaitosten tiedonantajien joukko koostuu sekä luottolaitoksista että rahamarkkinarahastoista ja joissa rahamarkkinarahastojen vaikutuksen katsotaan olevan tilastollisesti merkittävä, koska molemmat seuraavista kriteereistä täyttyvät samanaikaisesti:

i)	rahalaitossektorin yhteistaseen ja rahalaitossektorin luottolaitoksista koostuvan alajoukon yhteistaseen erotus on jatkuvasti yli 5 miljardia euroa, ja

ii)	muut rahalaitokset kuin luottolaitokset eli rahamarkkinarahastot vaikuttavat useampaan kuin yhteen erään rahalaitossektorin taseen jommallakummalla puolella.

Vaikka joissain jäsenvaltioissa pieni määrä muita laitoksia luokitellaan rahalaitoksiksi, nämä laitokset katsotaan kuitenkin määrällisesti merkityksettömiksi.

b)   Virtatietojen korjaukset

Virtojen korjaustiedot annetaan näiden suuntaviivojen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti.

2.   Raportoinnin tiheys ja määräaika

Tiedot toimitetaan neljännesvuosittain 28 työpäivän kuluessa sen viitejakson päättymisestä, jota tiedot koskevat.

Näiden suuntaviivojen liitteessä III olevan 7 osan taulukossa 3 pyydetyt tiedot ilmoitetaan käyttäen maaliskuuta 2005 viitekuukautena.

3.   Estimointi

Luottolaitosten tasetta koskevat ilmoitetut tiedot kattavat 100 prosenttia tähän sektoriin luokitelluista laitoksista. Mikäli raportointi kattaa pienten laitosten vapauttamisen vuoksi todellisuudessa vähemmän kuin 100 prosenttia laitoksista, kansalliset keskuspankit estimoivat toimitetut tiedot 100 prosentin kattavuuteen.

11 artikla

1.   Raportoinnin laajuus

a)   Yleistä

Kansalliset keskuspankit raportoivat muita rakenteellisia rahoitusindikaattoreita koskevat tasetiedot näiden suuntaviivojen liitteessä III olevan 8 osan mukaisesti.

Kansalliset keskuspankit toimittavat tietoja 18 indikaattorista, jotka on yksilöity näiden suuntaviivojen liitteessä III olevassa 8 osassa. Tiedot toimitetaan kyseisessä osassa esitettyjen käsitteitä ja menetelmiä koskevien sääntöjen mukaisesti ja noudattaen tase-erätilastojen laatimista koskevia tilastointiperiaatteita, eli

i)	tiedot aggregoidaan, eikä niitä konsolidoida; ja

ii)	kotipaikkaperiaate on ns. isäntämaa-periaatteen mukainen; ja

iii)	tasetiedot ilmoitetaan bruttoperusteisesti.

b)   Virtatietojen korjaukset

Virtojen korjaustiedot annetaan näiden suuntaviivojen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti.

2.   Raportoinnin tiheys ja määräaika

Tiedot luottolaitoksia koskevien rakenteellisten rahoitusindikaattoreiden laskemista varten ilmoitetaan edellisen vuoden osalta kunkin vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Indikaattori ”luottolaitosten työntekijöiden lukumäärä” ilmoitetaan mahdollisuuksien mukaan edellisen vuoden osalta kunkin vuoden toukokuun loppuun mennessä.

3.   Korjausten ilmoittaminen

Kun kansalliset keskuspankit korjaavat ilmoitettuja tietoja, noudatetaan seuraavaa yleisperiaatetta:

a)	kaikkien säännöllisten vuosittaisten tiedonsiirtojen yhteydessä voidaan viimeisimmän vuoden tietojen lisäksi tarvittaessa toimittaa tavanomaisia korjauksia edellisen vuoden tietoihin sekä poikkeuksellisia korjauksia, ja

b)	poikkeuksellisia korjauksia, jotka parantavat merkittävästi tietojen laatua, voidaan toimittaa pitkin vuotta.

4.   Estimointi

Kerättävät tiedot kattavat 100 prosenttia laitoksista, jotka on määritelty luottolaitoksiksi asetuksen EKP/2001/13 liitteessä I olevan 1 osan 1.2 kohdassa. Mikäli raportointi kattaa pienten laitosten vapauttamisen vuoksi todellisuudessa vähemmän kuin 100 prosenttia laitoksista, kansalliset keskuspankit estimoivat näiden suuntaviivojen 3 artiklan 4 kohdan mukaisesti toimitetut tiedot 100 prosentin kattavuuteen.

5.   Selvitykset

Kansalliset keskuspankit ilmoittavat EKP:lle kaikista tapauksista, joissa ne ovat poikenneet edellä mainituista määritelmistä ja säännöistä, jotta kansallista käytäntöä kyettäisiin valvomaan. Kansalliset keskuspankit toimittavat selvitykset merkittävien korjausten syistä.

12 artikla

1.   Raportoinnin laajuus

Kansalliset keskuspankit voivat toimittaa Kansainväliselle valuuttarahastolle (IMF) EKP:n välityksellä täydentäviä rahalaitosten tase-erätilastoja seuraavien teknisten järjestelyjen mukaisesti, tämän kuitenkaan rajoittamatta kansallisten keskuspankkien velvoitteita IMF:ään nähden.

2.   Raportoinnin tiheys ja määräaika

Kansalliset keskuspankit toimittavat näiden suuntaviivojen liitteessä III olevan 9 osan mukaiset rahalaitosten tase-erät EKP:lle osana tase-erätietojen kuukausittaista tiedonsiirtoa. Tiedot siirretään näiden suuntaviivojen 3 artiklan 2 kohdan mukaisesti EKP:lle säännöllisesti toimitettavien tase-erätietojen toimituksen yhteydessä eli sen kuukauden päättymistä seuraavana 15 työpäivänä, jota tiedot koskevat. Näiden suuntaviivojen 7 artiklan 2 kohdassa vahvistettuja erittäin tärkeiden lisätietoerien raportoinnin tiheyttä ja määräaikaa koskevia vaatimuksia sovelletaan myös tässä määriteltyihin aikasarjoihin.

13 artikla

1.   Raportoinnin laajuus

Kansalliset keskuspankit toimittavat tilastotiedot rahalaitosten lainojen myymisestä ja siirtämisestä kolmansille osapuolille näiden suuntaviivojen liitteessä III olevan 10 osan mukaisesti, mikäli tiedot ovat saatavilla tai arvioitavissa parhaan arvion periaatteen mukaisesti.

EKP:lle toimitettavat tiedot sisältävät i) bruttovirrat ja ii) tiedot rahalaitosten alun perin myöntämien ja kolmansille osapuolille myytyjen lainojen nettovirroista, mikäli bruttovirtoja koskevia tietoja ei ole saatavissa, ja iii) kantatiedot molemmissa tapauksissa, mikäli ne ovat saatavissa. Edellä mainittujen kolmen tietotyypin osalta ilmoitetaan erikseen erityisyhteisöille myydyt lainat eli lainat, jotka on arvopaperistettu erityisyhteisön välityksellä, ja lainat, jotka on siirretty muille välittäjille arvopaperistamalla tai muulla tavoin. Koska laina katsotaan myydyn muulle kuin rahalaitossektorille, sen osalta edellytetään raportointia vain siltä osin kuin laina ei enää näy sen rahalaitoksen taseessa, joka alun perin myönsi lainan muille kotimaan sektoreille, eikä minkään muunkaan rahalaitoksen taseessa.

2.   Raportoinnin tiheys ja määräaika

Tiedot on toimitettava sitä kuukautta seuraavan kuukauden 15 työpäivänä, jota tiedot koskevat.

14 artikla

1.   Raportoinnin laajuus

a)   Yleistä

Kansalliset keskuspankit ilmoittavat muita rahoituksen välittäjiä koskevat tilastotiedot näiden suuntaviivojen liitteessä III olevan 11 osan mukaisesti. Muita rahoituksen välittäjiä koskevat tiedot on toimitettava erikseen seuraavien alaluokkien osalta: i) sijoitusrahastot (lukuun ottamatta rahamarkkinarahastoja); ii) arvopapereiden ja johdannaisten välittäjät; iii) lainanantajina toimivat rahoitusyritykset; ja iv) muut kuin i-iii kohdassa mainitut muut rahoituksen välittäjät.

Muita rahoituksen välittäjiä koskevat tiedot toimitetaan niiden tietojen perusteella, jotka ovat raportointihetkellä saatavilla kansallisella tasolla. Mikäli ajantasaisia tietoja ei ole saatavilla tai niitä ei voida käsitellä, toimitetaan kansalliset arviot. Mikäli kuvattava taloudellinen ilmiö on olemassa mutta sitä ei seurata tilastollisesti eikä kansallisia arvioita siten voida esittää, kansalliset keskuspankit voivat joko jättää aikasarjat ilmoittamatta tai ilmoittaa ne puuttuviksi. Aikasarjat, joita ei ilmoiteta, tulkitaan näin ollen ”tiedoiksi, jotka ovat olemassa mutta joita ei kerätä”. Tällöin EKP voi tehdä oletuksia ja arvioita kootessaan euroalueen aggregaatteja. Tietojen antajien joukko kattaa kaikentyyppiset rahaliittoon osallistuvissa jäsenvaltioissa olevat muut rahoituksen välittäjät: rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden alueella olevat laitokset, mukaan lukien alueen ulkopuolella sijaitsevien emoyhtiöiden tytäryhtiöt, sekä sellaisten laitosten sivukonttorit, joiden päätoimipaikka on alueen ulkopuolella.

Tietoja ilmoitettaessa toimitetaan seuraavat keskeiset indikaattorit ja lisätiedot:

—

keskeiset indikaattorit toimitetaan euroalueen aggregaattien muodostamista varten. Kaikkien rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden on toimitettava nämä yksityiskohtaiset tiedot, mikäli ajantasaiset tiedot ovat saatavilla. Mikäli ajantasaisia tietoja ei ole saatavilla tarvittavia erittelyjä varten tai sovitulla tiheydellä, sovittuna aikana tai sovitulta aikajänteeltä, on toimitettava arviot, mikäli se on mahdollista,

—	lisätiedot toimitetaan lisätietoerinä. Näitä tietoja toimittavat ne maat, joiden osalta on raportointihetkellä saatavilla yksityiskohtaisempia tietoja.

b)   Virtatietojen korjaukset

Virtojen korjaustietoja voidaan toimittaa, mikäli kantatiedoissa on merkittäviä katkoksia tai mikäli tehdään luokituksen muutoksia ja muita vastaavia järjestelyjä. Virtojen korjaustietoja voidaan toimittaa erityisesti silloin, kun EKT 95:n käyttöönoton yhteydessä on tehty luokituksen muutoksia.

Mikäli taloustoimet arvioidaan kahden peräkkäisen jakson kantatietojen eron perusteella, aikasarjat joko jätetään ilmoittamatta tai ilmoitetaan puuttuviksi tiedoiksi.

Virtojen korjaustiedot toimitetaan näiden suuntaviivojen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti.

2.   Raportoinnin tiheys ja määräaika

Tiedot toimitetaan EKP:lle vuosineljänneksittäin. Muita rahoituksen välittäjiä koskevat tilastot toimitetaan EKP:lle viimeistään sen viitejakson päättymistä seuraavan kolmannen kalenterikuukauden viimeisenä kalenteripäivänä, jota tiedot koskevat, tai sitä edellisenä kansallisen keskuspankin työpäivänä, mikäli kalenterikuukauden viimeinen päivä ei ole kansallisen keskuspankin työpäivä. EKP toimittaa kunkin vuoden syyskuuhun mennessä kansallisille keskuspankeille seuraavaa vuotta koskevan raportointiaikataulun tarkkoine toimituspäivineen.

3.   Korjausten ilmoittaminen

Kansalliset keskuspankit saattavat joutua muuttamaan edellisellä vuosineljänneksellä toimittamiaan tietoja. Myös aikaisempien vuosineljännesten tietoihin saatetaan tehdä korjauksia.

Tällöin noudatetaan seuraavia yleisperiaatteita:

a)	kaikkien säännöllisten neljännesvuosittaisten raportointien yhteydessä voidaan viimeisimmän neljänneksen tietojen lisäksi toimittaa ainoastaan ”tavanomaisia” korjauksia eli edellisellä vuosineljänneksellä raportoituja tietoja koskevia korjauksia; ja

b)	poikkeuksellisia korjauksia pitäisi tehdä mahdollisimman vähän, ja ne on ilmoitettava erillään tavanomaisesta raportoinnista. Pieniä rutiininomaisia historiatietojen korjauksia pitäisi lähtökohtaisesti lähettää vain kerran vuodessa, neljättä vuosineljännestä koskevan raportoinnin yhteydessä.

c)	Poikkeuksellisia korjauksia voidaan lähettää vuoden aikana normaalista raportoinnista erillään, mikäli ne parantavat merkittävästi tietojen laatua.

4.   Arvostusta koskevat säännöt ja/tai kirjanpitosäännöt

Kirjanpitosääntöjen, joita muut rahoituksen välittäjät noudattavat tilinpäätöksiään laatiessaan, on oltava direktiivin 86/635/ETY kansallisten täytäntöönpanosääntöjen ja mahdollisten muiden sovellettavien kansainvälisten standardien mukaisia. Kaikki saamiset ja velat ilmoitetaan tilastointia varten bruttomääräisinä, tämän vaikuttamatta jäsenvaltioissa voimassa oleviin kirjanpitokäytäntöihin. Kunkin erän yhteydessä annetaan erityisohjeita käytettävistä arvostusmenetelmistä.

5.   Selvitykset

Kansalliset keskuspankit toimittavat EKP:lle selvityksiä näiden suuntaviivojen liitteessän III olevan 11 osan 3 jakson mukaisesti. Kansalliset keskuspankit toimittavat selvityksiä merkittävistä korjauksista.

6.   Siirtymäsäännökset

Kansalliset keskuspankit lakkaavat raportoimasta sijoitusrahastotilastoihin liittyviä tilastotietoja muita rahoituksen välittäjiä koskevina tilastotietoina vuoden 2009 neljänteen vuosineljännekseen mennessä tai heti, kun EKP:n neuvosto on tilastokomitean esittämät näkökohdat huomioon ottaen päättänyt, että näiden suuntaviivojen 18 artiklan mukaisesti raportoidut sijoitusrahastojen saamisia ja velkoja koskevat tiedot ovat euroalueen tasolla laadultaan julkaisukelpoisia. Kansalliset keskuspankit voivat liitteessä III olevan 11 osan mukaisesti johtaa sijoitusrahastoja koskevat tilastotiedot liitteessä III olevan 14 osan mukaisesti kerätyistä sijoitusrahastojen saamisia ja velkoja varten kerätyistä tilastotiedoista.

15 artikla

1.   Raportoinnin laajuus

Kansalliset keskuspankit toimittavat näiden suuntaviivojen liitteessä III olevan 12 osan mukaisesti sellaiset arvopaperiemissioita koskevat tilastotiedot, jotka kattavat kaikki euroalueella olevien tekemät minkä tahansa valuutan määräiset kotimaiset ja kansainväliset arvopaperiemissiot.

2.   Raportoinnin tiheys ja määräaika

Tiedot toimitetaan EKP:lle kuukausittain. Arvopaperiemissioita koskevat tilastot toimitetaan EKP:lle viimeistään viiden viikon kuluttua niiden kuukausien päättymisestä, joita tiedot koskevat. EKP toimittaa kansallisille keskuspankeille etukäteen raportointiaikataulun tarkkoine toimituspäivineen.

3.   Selvitykset

Kansalliset keskuspankit toimittavat EKP:lle selvityksiä näiden suuntaviivojen liitteessä III olevan 12 osan 3 jakson mukaisesti.

16 artikla

1.   Raportoinnin laajuus

Rahalaitosten korkotilastoja varten kansalliset keskuspankit ilmoittavat yhteenlasketut kansalliset kuukausittaiset tilastotiedot luottokannoista ja uudesta liiketoiminnasta asetuksen EKP/2001/18 liitteen II lisäyksissä 1 ja 2 täsmennetyllä tavalla.

2.   Raportoinnin tiheys ja määräaika

Nämä tilastotiedot toimitetaan EKP:n laatiman ja kansallisille keskuspankeille kunkin vuoden syyskuun loppuun mennessä ilmoittaman vuosittaisen aikataulun mukaisesti.

3.   Korjausten ilmoittaminen

Kansalliset keskuspankit saattavat joutua korjaamaan edellisen viitekuukauden arvoja. Lisäksi edellistä viitekuukautta aikaisempiin tietoihin saatetaan tehdä korjauksia esimerkiksi virheiden, luokituksen muutosten ja raportointimenettelyjen kehittymisen vuoksi.

Tällöin kansalliset keskuspankit soveltavat seuraavia yleisperiaatteita:

a)	mikäli kansalliset keskuspankit korjaavat edellistä viitekuukautta aikaisempia tietoja, ne toimittavat EKP:lle selvitykset;

b)	kansalliset keskuspankit toimittavat selvitykset myös merkittävistä korjauksista; ja

c)	korjattuja tietoja toimittaessaan kansalliset keskuspankit ottavat huomioon rahalaitosten korkotilastojen säännöllistä raportointia varten asetetut määräajat. Poikkeukselliset korjaukset ilmoitetaan muulloin kuin kuukausittaisten raportointijaksojen aikana.

4   . Estimointi

Mikäli rahalaitosten korkotilastojen todellinen kattavuus on vähemmän kuin 100 prosenttia sen vuoksi, että on käytetty otosta, kansalliset keskuspankit estimoivat uuden liiketoiminnan määriä koskevat tiedot 100 prosentin kattavuuteen.

17 artikla

1.   Raportoinnin laajuus

Kansalliset keskuspankit ilmoittavat maksuja koskevat tilastotiedot näiden suuntaviivojen liitteessä III olevan 13 osan mukaisesti. Tilastotiedot sisältävät i) tietoja maksutapahtumista ja maksujen rakenteesta, sellaisina kuin ne sisältyvät taulukoihin 4–9, ja ii) niihin liittyviä tietoja rahalaitosten ja luottolaitosten tase-eristä sekä rakenteellisia tietoja luottolaitoksista, sellaisina kuin ne sisältyvät taulukoihin 1–3.

Kantatiedot ilmoitetaan taulukoiden 1–4 ja 7 kaikista eristä. Kaikki kantatiedot koskevat jakson lopun lukuja ottamatta lukuun taulukon 2 eriä, joista ilmoitetaan ”viimeisen varannon pitoajanjakson keskiarvo”. Bruttovirrat ilmoitetaan maksutapahtumia koskevista tiedoista koostuvien taulukoiden 5, 6, 8 ja 9 eristä.

Kansalliset keskuspankit ilmoittavat historiatiedot kaikista tietoeristä.

2.   Raportoinnin tiheys ja määräaika

Aikasarjat ilmoitetaan EKP:lle vuosittain riippumatta siitä, miten usein tietoja tuotetaan. Tiedot toimitetaan vuosittain taulukoiden 4–9 kaikista eristä. Taulukon 1 mukaiset rahalaitosten tasetiedot toimitetaan kuukausittain. Taulukoihin 2 ja 3 sisältyvät luottolaitosten tasetiedot toimitetaan neljännesvuosittain; poikkeuksen muodostavat sellaisia saamisia ja velkoja koskevat erät, joissa vastapuolena on keskuspankki, sekä sähköistä rahaa liikkeeseen laskevien laitosten erät, jotka toimitetaan vuosittain. Taulukkoon 3 sisältyvät luottolaitoksia koskevat rakenteelliset tiedot toimitetaan vuosittain. Mikäli taulukoihin 1–3 sisältyvien tietojen saatavuus on erittäin huono, kansalliset keskuspankit voivat toimittaa vähimmäistiedot varmistaakseen tietojen julkaisemisen ajoissa ja asianmukaisesti.

Vähimmäistiedot sisältävät seuraavaa:

—	kuukausittain toimitettavat tiedot: yksi havainto, joka liittyy joulukuun lopun tilanteeseen;

—	neljännesvuosittain toimitettavat tiedot: yksi havainto, joka liittyy vuoden neljänteen neljännekseen;

—	vuosittain toimitettavat tiedot: yksi havainto, joka liittyy joulukuun lopun tilanteeseen.

EKP ilmoittaa kansallisille keskuspankeille kutakin raportointijaksoa koskevat täsmälliset raportointipäivämäärät kunakin vuonna. Kansalliset keskuspankit voivat toimittaa ajantasaiset tiedot joko ennen ensimmäistä raportointijaksoa, mikäli EKP vahvistaa olevansa valmis ottamaan tiedot vastaan, tai mihin tahansa muuhun aikaan raportointijakson aikana.

Mikäli ajantasaisia tietoja ei ole saatavilla, kansalliset keskuspankit käyttävät mahdollisuuksien mukaan arvioita tai väliaikatietoja.

3.   Korjausten ilmoittaminen

Tietojen toimittajat tai kansalliset keskuspankit voivat tehdä korjauksia, jotka perustuvat uusiin laskelmiin tai arvioihin. Kansalliset keskuspankit toimittavat korjaukset EKP:lle raportointijaksojen yhteydessä, mieluiten ensimmäisen raportointijaksojen yhteydessä.

4.   Selvitykset

EKP lähettää kansallisille keskuspankeille edellisen vuoden selvitykset (ns. loppuselvitykset) word-tiedostoina ennen ensimmäisen raportointijakson alkamista täydennettäviksi ja/tai korjattaviksi. Kansalliset keskuspankit palauttavat täydennetyt ja/tai korjatut selvitykset EKP:lle. Näissä selvityksissä kansalliset keskuspankit selittävät yksityiskohtaisesti poikkeamat vaatimuksista ja mahdollisuuksien mukaan niiden vaikutukset tietoihin.

18 artikla

1.   Raportoinnin laajuus

a)   Yleistä

Kansalliset keskuspankit antavat näiden suuntaviivojen liitteessä III olevan 14 osan mukaisesti tilastotietoja sijoitusrahastojen saamisista ja veloista eriteltyinä sijoitusten luonteen mukaan seuraaviin alasektoreihin: osakerahastot, joukkolainarahastot, sekarahastot, kiinteistörahastot, vipurahastot sekä muut rahastot. Kunkin alasektorin tiedot on eriteltävä vielä sijoitusrahastotyypin mukaan avoimiin ja suljettuihin rahastoihin. Kun sijoitusrahastot eritellään sijoitusten luonteen mukaan, rahastojen rahastot luokitellaan niiden rahastojen luokkaan, joihin ne pääasiallisesti sijoittavat.

Nämä vaatimukset koskevat kuukauden ja vuosineljänneksen lopun kantoja sekä kuukausittaisia ja neljännesvuosittaisia virtatietojen korjauksia (14).

b)   Virtatietojen korjaukset

Kansalliset keskuspankit antavat EKP:lle erilliset tiedot hintojen ja valuuttakurssien muutoksista johtuvista arvostusmuutoksista ja luokitusten muutoksista liitteessä III olevassa 14 osassa säädetyllä tavalla ja näiden suuntaviivojen liitteen V mukaisesti.

Rahoitustaloustoimet ja siten myös muutokset johdetaan mahdollisuuksien mukaan EKT 95:n mukaisesti (ns. EKT 95 -menetelmä). Kansalliset keskuspankit voivat asetuksen EKP/2007/8 mukaisesti poiketa EKT 95:stä eriävien kansallisten käytäntöjen takia. Jos arvopaperikohtaiset kantatiedot ovat saatavilla, arvostusmuutokset voidaan johtaa eurojärjestelmän yhteisen menetelmän mukaisesti eli näiden suuntaviivojen liitteessä V tarkoitetun virtatietojen johtamismenetelmän mukaisesti.

c)   Haltijaosuudet

Mikäli sijoitusrahastojen, rahalaitosten ja/tai muiden rahoitusten välittäjien kuin sijoitusrahastojen asetuksen EKP/2007/8 liitteen I mukaisesti antamat tiedot haltijaosuuksista ovat puutteellisia tai eivät ole vielä saatavilla, kansalliset keskuspankit antavat haltijaosuuksia koskevat tiedot parhaan arvion periaatetta noudattaen näiden suuntaviivojen liitteessä III olevan 14 osan taulukon 1 maantieteellisen ja sektorikohtaisen erittelyn mukaisesti.

d)   Lisätietoerät

Kansalliset keskuspankit antavat kuukausittain muita tilastotietoja liitteessä III olevan 14 osan taulukon 3 mukaisesti, mikäli tällaiset tiedot ovat saatavilla tai ne voidaan antaa parhaan arvion periaatteen mukaisesti.

2.   Raportoinnin tiheys ja määräaika

Kansalliset keskuspankit raportoivat EKP:lle sijoitusrahastojen kuukausittaiset kannat, arvostusmuutokset ja luokitusten muutokset sen kuukauden päättymistä seuraavan 28 työpäivän päättymiseen mennessä, jota tiedot koskevat. Lisätietoeriin sovelletaan samaa määräaikaa.

Kansalliset keskuspankit raportoivat EKP:lle sijoitusrahastojen neljännesvuosittaiset kannat, arvostusmuutokset ja luokitusten muutokset sen vuosineljänneksen päättymistä seuraavan 28 työpäivän päättymiseen mennessä, jota tiedot koskevat.

3.   Korjausten ilmoittaminen

Kuukausittaisten ja neljännesvuosittaisten tietojen korjauksissa sovelletaan seuraavia yleisperiaatteita:

a)	korjaukset tehdään siten, että kuukausittaiset ja neljännesvuosittaiset tiedot ovat keskenään yhdenmukaiset;

b)

tietojen säännöllisen raportointijakson aikana eli viitekuukauden/-neljänneksen päättymistä seuraavasta 28 työpäivästä päivään, jona tiedot toimitetaan takaisin kansallisille keskuspankeille, kansalliset keskuspankit voivat tehdä korjauksia tietoihin, jotka koskevat edellistä viiteneljännestä, sitä edeltäviä kahta kuukautta sekä sen jälkeisiä kuukausia;

c)	tietojen säännöllisten raportointijaksojen ulkopuolella kansalliset keskuspankit voivat tehdä korjauksia edellistä viitevuosineljännestä edeltäviä kahta kuukautta aikaisempia viitejaksoja koskeviin tietoihin esim. virheen, luokituksen muutoksen tai raportointimenettelyn parannuksen vuoksi.

4.   Poikkeukset ja estimointi

Jotta varmistettaisiin euroalueen sijoitusrahastotilastojen laadukkuus, kansalliset keskuspankit estimoivat pienten sijoitusrahastojen tiedot sekä kantojen että arvostusmuutosten osalta 100 prosentin kattavuuteen laatiessaan EKP:lle ilmoitettavia kuukausittaisia ja neljännesvuosittaisia tietoja sijoitusrahastojen saamisista ja veloista, mikäli ne myöntävät pienimmille sijoitusrahastoille poikkeuksia asetuksen EKP/2007/8 3 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

Kansalliset keskuspankit voivat estimoida tiedot 100 prosentin kattavuuteen sillä edellytyksellä, että estimointimenettely täyttää seuraavat vähimmäisvaatimukset:

a)

puuttuvien erittelyjen osalta estimaatit johdetaan soveltamalla vastaavan sijoitusrahastojen alasektorin suhdelukuja, esim. jos avoimen joukkolainarahaston katsotaan kuuluvan pienimpiin sijoitusrahastoihin ja tiedot kerätään ainoastaan liikkeeseen lasketuista sijoitusrahastojen osuuksista, puuttuvat erittelyt johdetaan soveltamalla avointen joukkolainarahastojen luokan rakennetta);

b)	mitään sijoitusrahastojen alasektoria (esim. avoimet kiinteistörahastot, suljetut kiinteistörahastot) ei suljeta kokonaan pois.

Sijoitusrahastoille, joihin sovellettavien kansallisten kirjanpitosäännösten mukaan varojen arvostus voi tapahtua harvemmin kuin neljännesvuosittain, voidaan asetuksen EKP/2007/8 3 artiklan 2 kohdan mukaisesti myöntää poikkeuksia. Tällaisista poikkeuksista huolimatta kansallisten keskuspankkien EKP:lle toimittamiin sijoitusrahastoja koskeviin kuukausittaisiin ja neljännesvuosittaisiin tietoihin on aina sisällyttävä näitä sijoitusrahastoja koskevat tiedot.

5.   Sekamalli: aggregoitujen tietojen johtaminen

Asetuksen EKP/2007/8 liitteessä I määriteltyä sekamallia sovellettaessa kansalliset keskuspankit johtavat aggregoidut neljännesvuosittaiset sijoitusrahastojen alasektoreiden saamiset ja velat näiden suuntaviivojen liitteessä III olevan 14 osan taulukon 1 mukaisesti seuraavasti:

a)

Sellaisten arvopapereiden osalta, joilla on julkisesti saatavilla oleva tunnistekoodi, kansalliset keskuspankit yhdistävät arvopaperikohtaisesti toimitetut tiedot keskitetystä arvopaperitietokannasta tai vastaavista kansallisista tietokannoista saatuihin tietoihin. Yhdistettyjen arvopaperikohtaisten tietojen avulla määritetään saamisten ja velkojen euromääräinen arvo sekä johdetaan sijoitusrahaston kutakin arvopaperia koskevat tarvittavat erittelyt. Jos arvopapereiden tunnistekoodit eivät löydy keskitetystä arvopaperitietokannassa tai vastaavista kansallisista arvopaperitietokannoista, tai jos saamisten ja velkojen kokoamiseen näiden suuntaviivojen liitteessä III olevan 14 osan taulukon 1 mukaisesti tarvittavat tiedot eivät ole saatavissa keskitetystä arvopaperitietokannasta tai vastaavista kansallisista arvopaperitietokannoista, kansalliset keskuspankit estimoivat puuttuvat tiedot. Kansalliset keskuspankit voivat kerätä arvopaperikohtaiset tiedot myös arvopapereista, joilla ei ole julkisesti saatavilla olevaa tunnistekoodia, käyttämällä kansallisen keskuspankin sisäisiä arvopaperitunnisteita.

b)

Kansalliset keskuspankit aggregoivat a kohdan mukaisesti johdetut arvopaperitiedot ja yhdistävät ne sellaisista arvopapereista annettuihin tietoihin, joilla ei ole julkisesti saatavilla olevaa tunnistekoodia. Näiden yhdistettyjen tietojen avulla tuotetaan aggregaatit i) muista arvopapereista kuin osakkeista maturiteetin, valuutan ja vastapuolen mukaan eriteltyinä; ja ii) osakkeista ja osuuksista instrumentin ja vastapuolen mukaan eriteltyinä; ja iii) sijoitusrahastojen kaikista liikkeeseen lasketuista osuuksista.

c)	Kansalliset keskuspankit johtavat sijoitusrahastojen saamisia ja velkoja koskevat tarvittavat tilastotiedot yhdistämällä b kohdan mukaisesti johdetut arvopaperitiedot yksittäisiltä kyseisessä maassa olevilta sijoitusrahastoilta kerättyihin tietoihin muista kuin arvopaperisaamisista ja -veloista.

d)	Kansalliset keskuspankit aggregoivat samaan alasektoriin kuuluvien kyseisessä maassa olevien sijoitusrahastojen saamiset ja velat.

Edellä säädettyä sovelletaan myös tilanteissa, joissa kansalliset keskuspankit keräävät sijoitusrahastojen saamisia ja velkoja koskevat tiedot kuukausittain asetuksen EKP/2007/8 6 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

6.   Kuukausittaisten tietojen estimointi

Kansalliset keskuspankit keräävät asetuksen EKP/2007/8 6 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti kuukausittain tiedot sijoitusrahastojen liikkeeseen laskemista osuuksista. Sellaisten viitekuukausien osalta, jotka eivät ole vuosineljänneksen lopun kuukausia, kansalliset keskuspankit estimoivat kuukausittain ja neljännesvuosittain kerättyjen tietojen perusteella kuukausittaiset tiedot sijoitusrahastojen muista saamisista ja veloista kuin liikkeeseen lasketuista sijoitusrahasto-osuuksista. Estimointia ei kuitenkaan suoriteta, jos tiedot kerätään asetuksen EKP/2007/8 6 artiklan 3 kohdan mukaisesti kuukausittain.

Kansalliset keskuspankit suorittavat estimoinnin mahdollisuuksien mukaan rahastokohtaisesti erikseen kustakin rahastosta. Vaihtoehtoisesti kansallinen keskuspankki voi tehdä estimoinnin sijoitusrahastojen alasektorin tasolla tai pyytää EKP:tä tekemään estimoinnin. Jälkimmäisessä tapauksessa EKP voi pyytää lisätietoja, kuten rahastokohtaisia tai arvopaperikohtaisia tietoja.

7.   Arvostusta koskevat säännöt ja/tai kirjanpitosäännöt

Asetuksessa EKP/2007/8 vahvistettuja arvostus- ja/tai kirjanpitosääntöjä sovelletaan myös, kun kansalliset keskuspankit toimittavat sijoitusrahastoja koskevia tietoja EKP:lle. Eriin, joille kertyy korkoa, sovelletaan kuitenkin seuraavia periaatteita:

a)	erä ”muut arvopaperit kuin osakkeet” sisältää kertyneet korot;

(b)	erät ”talletukset ja lainasaamiset” ja ”vastaanotetut talletukset ja lainat” eivät sisällä kertyneitä korkoja; kertyneet korot kirjataan muihin saamisiin/velkoihin.

8.   Selvitykset

Kansalliset keskuspankit toimittavat selvitykset merkittävien korjausten syistä. Lisäksi kansalliset keskuspankit toimittavat EKP:lle selvitykset luokituksen muutoksista. Kansalliset keskuspankit toimittavat selvitykset myös näiden suuntaviivojen 18 artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitetuista korjauksista.

9.   Ryhmän raportointi

Kansalliset keskuspankit voivat asetuksen EKP/2007/8 5 artiklan 3 kohdan mukaisesti sallia sijoitusrahastojen antavan tiedot saamisistaan ja veloistaan ryhmänä, edellyttäen että tällainen raportointi johtaa vastaaviin tuloksiin kuin rahastokohtainen raportointi. Ryhmänä raportoivien sijoitusrahastojen on kuuluttava samaan sijoitusrahastojen alasektoriin (esim. suljettu kiinteistörahasto tai avoin kiinteistörahasto).

10.   Keskitetyn arvopaperitietokannan tai kansallisen arvopaperitietokannan laadun seuranta arvopaperikohtaisen raportoinnin yhteydessä

Kansalliset keskuspankit toimittavat EKP:lle vuosittain joko i) keskitettyyn arvopaperitietokantaan sisältyvien asianomaisten arvopaperien kattavuuden ja laadun analysoinnissa käytettävät indikaattorit keskitettyä arvopaperitietokantaa koskevien menettelyohjeiden mukaisesti, tai ii) kattavuus- ja laatuindikaattoreiden johtamiseen tarvittavat tiedot.

Kansalliset keskuspankit, jotka käyttävät kansallisia arvopaperitietokantoja, toimittavat EKP:lle kerran vuodessa aggregoidut tulokset, jotka kattavat yhden vuosineljänneksen ja vähintään kaksi tilastollisesti merkittävää sijoitusrahastojen alasektoria. Nämä aggregoidut tulokset saavat poiketa enintään 5 % tuloksista, jotka olisi saatu käyttämällä keskitettyä arvopaperitietokantaa. Tätä sovelletaan tietoihin, joita sijoitusrahastot eivät toimita.

Edellä mainitut tiedot toimitetaan EKP:lle kunkin vuoden helmikuun loppuun mennessä siten, että viitteenä käytetään edellisen vuoden joulukuun lopun tietoja.

19 artikla

1.   Raportoinnin laajuus

Muuttujat, jotka kerätään asetuksen EKP/2001/13 3 artiklassa tarkoitetun rahalaitosten luettelon laatimiseksi ja ylläpitämiseksi tilastointia varten, määritellään näiden suuntaviivojen VI liitteessä olevassa 1 osassa.

Kansalliset keskuspankit ilmoittavat näiden suuntaviivojen liitteessä VI olevassa 1 osassa määriteltyjen muuttujien päivitykset joko silloin, kun rahalaitossektorilla tapahtuu muutoksia, tai silloin, kun olemassa olevien rahalaitosten ominaisuudet muuttuvat. Rahalaitossektorilla tapahtuu muutoksia, mikäli sektorille tulee uusi rahalaitos (eli jos sulautuman seurauksena perustetaan rahalaitos, jos olemassa olevan rahalaitoksen jakautumisen seurauksena perustetaan uusia oikeushenkilöitä, jos perustetaan uusi rahalaitos tai jos aikaisemmin muihin kuin rahalaitoksiin kuuluneen laitoksen asema muuttuu sillä tavoin, että siitä tulee rahalaitos) tai mikäli olemassa oleva rahalaitos poistuu rahalaitossektorilta (eli jos rahalaitos on mukana sulautumassa, jos jokin toinen laitos ostaa rahalaitoksen, jos rahalaitos jakautuu erillisiksi oikeushenkilöiksi, jos rahalaitoksen asema muuttuu sillä tavoin, että siitä tulee muu kuin rahalaitos, tai jos rahalaitoksen toiminta lopetetaan).

Kun ilmoitetaan uudesta laitoksesta tai laitosta koskevien tietojen muuttamisesta, kansalliset keskuspankit täyttävät kaikki pakolliset muuttujat. Kun ilmoitetaan rahalaitossektorilta poistuvasta laitoksesta, joka ei ole osallisena sulautumassa, kansalliset keskuspankit ilmoittavat vähintään seuraavat tiedot: pyynnön tyyppi eli poista ja rahalaitoksen tunnistekoodi eli muuttuja ”mfi_id”.

Kansalliset keskuspankit eivät saa antaa poistettujen rahalaitosten tunnistekoodeja uusille rahalaitoksille. Mikäli tämä ei ole vältettävissä, kansalliset keskuspankit toimittavat EKP:lle samaan aikaan kirjallisen selvityksen (käyttämällä muuttujan ”object_request” arvona ”mfi_req_realloc”).

Kun kansalliset keskuspankit ilmoittavat päivityksiä, ne voivat käyttää kansallisia kirjaimistojaan, kunhan niissä käytetään latinalaisia aakkosia. Kansalliset keskuspankit käyttävät Unicode-järjestelmää, jotta kaikki erikoismerkit näkyvät asianmukaisesti, kun ne vastaanottavat tietoja EKP:ltä Register of Institutions and Assets Database (RIAD) -tiedonsiirtojärjestelmän välityksellä.

Ennen kuin kansalliset keskuspankit lähettävät päivitykset EKP:lle, ne tekevät näiden suuntaviivojen liitteessä VI olevan 2 osan 1–10 jaksossa tarkoitetut oikeellisuustarkistukset.

2.   Raportoinnin tiheys ja määräajat

Kansalliset keskuspankit toimittavat EKP:lle näiden suuntaviivojen liitteessä VI olevassa 1 osassa määriteltyjen muuttujien päivitykset mahdollisuuksien mukaan heti, kun rahalaitossektorilla tai olemassa olevien rahalaitosten ominaisuuksissa tapahtuu muutoksia.

Mikäli tämä ei ole mahdollista, kansalliset keskuspankit toimittavat kirjallisen selvityksen siitä, miksi tapahtuman ja siitä EKP:lle tehdyn ilmoituksen välillä on ollut viive.

3.   Toimitustapa

Kansalliset keskuspankit lähettävät päivitykset XML-muodossa RIAD-tiedonsiirtojärjestelmän välityksellä ”Exchange Specification for the RIAD Data Exchange System” -nimisen asiakirjan mukaisesti. Mikäli RIAD-tiedonsiirtojärjestelmä ei toimi, päivitykset lähetetään XML-muodossa N13 Cebamail -järjestelmän välityksellä. Mikäli Cebamail-järjestelmä ei ole käytettävissä rahalaitossektoritietojen päivitysten tai korjausten lähettämistä varten, kansalliset keskuspankit lähettävät nämä tiedostot sähköpostitse XML-muodossa osoitteeseen birs@ecb.int.

Mikäli tiedot syötetään manuaalisesti, kansallisilla keskuspankeilla tulee olla käytössä riittävät tarkistuskeinot toiminnallisten virheiden minimoimiseksi ja RIAD-tiedonsiirtojärjestelmän välityksellä ilmoitettavien rahalaitostietojen päivitysten tarkkuuden ja johdonmukaisuuden varmistamiseksi.

4.   Tallennus- ja virhevahvistukset

Vastaanotettuaan päivitykset EKP tekee välittömästi näiden suuntaviivojen liitteessä VI olevan 2 osan 1–11 jaksossa terkoitetut oikeellisuustarkistukset.

EKP lähettää kansallisille keskuspankeille välittömästi: i) tallennusvahvistuksen, joka sisältää yhteenvedon rahalaitostietojen päivityksistä, jotka on käsitelty ja tallennettu onnistuneesti rahalaitostietokantaan; ja/tai ii) virhevahvistuksen, joka sisältää yksityiskohtaista tietoa epäonnistuneista rahalaitostietojen päivityksistä sekä oikeellisuustarkistuksista, joita ei ole läpäisty. Näiden suuntaviivojen liitteessä VI olen 2 osan 1–11 jakson mukaisesti EKP toteuttaa epätäydelliset, virheelliset tai puuttuvat päivityspyynnöt kokonaan tai osittain tai hylkää ne.

Kun kansalliset keskuspankit ovat saaneet virhevahvistuksen, niiden on ryhdyttävä heti toimenpiteisiin korjattujen tietojen toimittamiseksi. Mikäli oikea tieto riippuu päivityksistä, joita muut kansalliset keskuspankit ovat lähettäneet viimeisen kuukauden aikana ja jotka eivät ole saatavilla EKP:n verkkosivuilla, kansallisen keskuspankin on otettava yhteys EKP:hen N13 Cebamail -järjestelmän kautta ja yksilöitävä tarvittavat tiedot.

5.   Rahalaitosluettelon ja vähimmäisvarantovaatimusten soveltamisalaan kuuluvien rahalaitosten ja muiden laitosten luettelon jakelu

EKP tekee jokaisena EKP:n työpäivänä klo 17.00 (Keski-Euroopan aikaa) jäljennöksen kaikista rahalaitosluetteloon tehdyistä muutoksista ja toimittaa sen kaikille kansallisille keskuspankeille. Toimitukseen sisältyvät täydelliset yksityiskohtaiset tiedot kaikista seuraavista kansallisten keskuspankkien ilmoittamista muutoksista: i) uudet rahalaitokset; ii) olemassa olevien rahalaitosten ominaisuuksien päivitykset; iii) poistetut rahalaitokset; iv) rahalaitosten tunnistekoodien ottaminen uudelleen käyttöön; v) rahalaitosten tunnistekoodien muutokset ja vi) rahalaitosten tunnistekoodien muutokset, joihin liittyy tunnistekoodien ottaminen uudelleen käyttöön.

EKP tekee jokaisena EKP:n työpäivänä klo 17.00 (Keski-Euroopan aikaa) jäljennöksen rahalaitostietokannasta ja julkaisee sen EKP:n verkkosivuilla. Katsauksessa ovat mukana kaikki rahalaitostietokannan tiedot, vaikka ne olisivat epäjohdonmukaisia Monetary Poliy Eligible Counterparties (MPEC) -merkintöjen kanssa.

EKP tekee kunkin kalenterikuukauden viimeisenä EKP:n työpäivänä klo 17.00 (Keski-Euroopan aikaa) rahalaitostietokannasta jäljennöksen ja sisällyttää siihen MPEC-tietokannasta yhden muuttujan eli muuttujan ”varanto”, joka ilmaisee, sovelletaanko euroalueella oleviin luottolaitoksiin vähimmäisvarantovaatimusta vai ei. Keskenään ristiriitaisia rahalaitostietokannan ja MPEC-tietokannan merkintöjä (eli jos jokin euroalueen luottolaitos on otettu rahalaitostietokantaan mutta ei MPEC-tietokantaan tai päinvastoin) ei oteta mukaan jäljennökseen. EKP julkaisee luettelon rahalaitoksista ja muista laitoksista, joihin sovelletaan vähimmäisvarantovaatimusta, jäljennöksen tekemisen jälkeisenä päivänä. Mikäli jäljennöksen tekohetkeksi osuu perjantai klo 17.00 (Keski-Euroopan aikaa), EKP julkaisee päivitetyt tiedot launtaina klo 12.00 (Keski-Euroopan aikaa).

Samaan aikaan kun EKP julkaisee verkkosivuillaan luettelon rahalaitoksista ja muista laitoksista, joihin sovelletaan vähimmäisvarantovaatimusta, se lähettää luettelon kansallisille keskuspankeille RIAD-tiedonsiirtojärjestelmän välityksellä.

20 artikla

1.   Raportoinnin laajuus

Muuttujat, jotka kerätään asetuksen EKP/2007/8 4 artiklassa tarkoitetun luettelon laatimiseksi ja ylläpitämiseksi tilastointia varten, määritellään näiden suuntaviivojen liitteessä VII.

Kansalliset keskuspankit ilmoittavat näiden suuntaviivojen liitteessä VII olevassa 1 osassa määriteltyjen muuttujien päivitykset joko silloin, kun sijoitusrahastosektorilla tapahtuu muutoksia, tai silloin, kun olemassa olevien sijoitusrahastojen ominaisuudet muuttuvat. Sijoitusrahastosektorilla tapahtuu muutoksia jos uusi laitos liittyy sijoitusrahastosektoriin tai jos sijoitusrahasto poistuu sijoitusrahastosektorilta.

Kansalliset keskuspankit tuottavat päivitykset vertaamalla kahden peräkkäisen vuosineljänneksen lopun kansallisia sijoitusrahastoluettelojaan. Vuosineljänneksen sisäisiä muutoksia ei siis huomioida.

Kansalliset keskuspankit antavat tiedot kaikista muuttujista ilmoittaessaan uudesta laitoksesta tai olemassa olevan laitoksen ominaisuuksien muutoksista.

Raportoidessaan sijoitusrahastosektorista eroavasta laitoksesta kansalliset keskuspankit raportoivat vähintään seuraavat tiedot: pyynnön tyyppi eli poista ja rahalaitoksen tunnistekoodi eli muuttuja ”if_id”.

Kansalliset keskuspankit ilmoittavat vuosittain käyttäen 31 päivää joulukuuta viitepäivämääränä sijoitusrahastokohtaisen nettoarvon (NAV) erillisenä XML-tiedostona. Nettoarvo on näin ollen ilmoitettava muista sijoitusrahastojen ominaisuuksien muutoksista erillään. Seuraavat tiedot toimitetaan kaikista sijoitusrahastoista: pyynnön tyyppi eli if_req_nav, sijoitusrahaston yksilöllinen tunnistekoodi, nettoarvo sekä nettoarvon päivämäärä.

Kunkin viitepäivämäärän osalta tiedot mahdollisista uusista sijoitusrahastoista tai olemassa olevien sijoitusrahastojen tunnistekoodien muutoksista toimitetaan EKP:lle ennen nettoarvotietojen toimittamista.

Kansalliset keskuspankit eivät saa antaa sijoitusrahastoluettelosta poistettujen sijoitusrahastojen tunnistekoodeja uusille sijoitusrahastoille, ellei se ole välttämätöntä. Jos tämä ei ole vältettävissä, kansalliset keskuspankit toimittavat EKP:lle N13 Cebamail -järjestelmän kautta kirjallisen selvityksen samaan aikaan kuin sijoitusrahaston tiedot (käyttämällä muuttujan object_request arvona ”if_req_realloc”).

Kun kansalliset keskuspankit ilmoittavat päivityksiä, ne voivat käyttää kansallisia kirjaimistojaan, kunhan niissä käytetään latinalaisia aakkosia. Kansalliset keskuspankit käyttävät Unicode-järjestelmää, jotta kaikki erikoismerkit näkyvät asianmukaisesti, kun ne vastaanottavat tietoja EKP:ltä RIAD-tiedonsiirtojärjestelmän välityksellä.

Ennen kuin kansalliset keskuspankit lähettävät päivitykset EKP:lle, ne tekevät näiden suuntaviivojen liitteessä VII olevan 3 osan mukaiset oikeellisuustarkastukset.

2.   Raportoinnin tiheys ja määräaika

Kansalliset keskuspankit ilmoittavat EKP:lle näiden suuntaviivojen liitteessä VII olevassa 1 osassa määriteltyjen muuttujien päivitykset vähintään neljännesvuosittain ja kahden kuukauden kuluessa viitepäivämäärästä. Nettoarvomuuttuja on päivitettävä kaikkien sijoitusrahastojen osalta vuosittain kahden kuukauden kuluessa joulukuun lopun viitepäivämäärästä.

3.   Toimitustapa

Kansalliset keskuspankit toimittavat päivitykset XML-tiedostoina ESCB-Net-tietoliikenneverkon välityksellä ”Exchange Specification for the RIAD Data Exchange System” -asiakirjassa annettujen ohjeiden mukaisesti. EKP käsittelee tietoja RIAD-tiedonsiirtojärjestelmässä. Mikäli ESCB-Net -tietoliikenneverkko ja/tai RIAD-tiedonsiirtojärjestelmä ei toimi, päivitykset lähetetään XML-muodossa N13 Cebamail -järjestelmän välityksellä. Mikäli Cebamail-järjestelmä ei ole käytettävissä sijoitusrahastotietojen päivitysten tai korjausten lähettämistä varten, kansalliset keskuspankit lähettävät nämä tiedostot sähköpostitse XML-muodossa osoitteeseen birs@ecb.int.

Mikäli tiedot syötetään manuaalisesti, kansallisilla keskuspankeilla tulee olla käytössä riittävät tarkistuskeinot toiminnallisten virheiden minimoimiseksi ja RIAD-tiedonsiirtojärjestelmän välityksellä ilmoitettavien sijoitusrahastotietojen päivitysten tarkkuuden ja johdonmukaisuuden varmistamiseksi.

4.   Tallennus- ja virhevahvistukset

Vastaanotettuaan päivitykset EKP suorittaa välittömästi näiden suuntaviivojen liitteessä VII olevassa 3 osassa tarkoitetut oikeellisuustarkistukset.

EKP lähettää kansallisille keskuspankeille välittömästi: i) tallennusvahvistuksen, joka sisältää yhteenvedon sijoitusrahastotietojen päivityksistä, jotka on käsitelty ja tallennettu onnistuneesti sijoitusrahastotietokantaan; ja/tai ii) virhevahvistuksen, joka sisältää yksityiskohtaista tietoa sijoitusrahastotietojen päivityksistä, sekä oikeellisuustarkistuksista, joita ei ole läpäisty. Liitteessä VII olevan 3 osan mukaisesti EKP toteuttaa epätäydelliset, virheelliset tai puuttuvat päivityspyynnöt kokonaan tai osittain tai hylkää ne.

Kun kansalliset keskuspankit ovat saaneet virhevahvistuksen, niiden on ryhdyttävä heti toimenpiteisiin korjattujen tietojen toimittamiseksi. Mikäli välittömät toimenpiteet eivät ole mahdollisia, kansallisten keskuspankkien on toimitettava korjatut tiedot neljän työpäivän kuluessa raportoinnin määräajasta eli viimeistään klo 17.59 (Keski-Euroopan aikaa) raportoinnin määräaikaa seuraavana neljäntenä työpäivänä.

5.   Sijoitusrahastojen luettelon jakelu

EKP tekee päivitysten toimittamisen määräaikaa seuraavana neljäntenä työpäivänä klo 18.00 (Keski-Euroopan aikaa) sijoitusrahastotietokannasta jäljennöksen, johon ei sisälly luottamuksellisiksi ilmoitettuja tietoja eikä nettoarvomuuttujaa. Päivitettyjen tietojen tulee olla saatavilla seuraavaan päivään klo 12.00 (Keski-Euroopan aikaa) mennessä. Jos jäljennöksen tekohetkeksi osuu perjantai klo 18.00 (Keski-Euroopan aikaa), EKP toimittaa tiedot saataville lauantaina klo 12.00 (Keski-Euroopan aikaa).

EKP ei julkaise luottamuksellisiksi ilmoitettuja tietoja.

EKP ei julkaise sijoitusrahastokohtaista nettoarvoa. Sen sijaan EKP vahvistaa nettoarvon perusteella kokoluokkajaottelun sekä kunkin sijoitusrahaston osalta kokoluokan, johon kyseinen sijoitusrahasto kuuluu.

Samaan aikaan kun EKP julkaisee sijoitusrahastojen luettelon verkkosivuillaan, se lähettää luettelon kansallisille keskuspankeille RIAD-tiedonsiirtojärjestelmän välityksellä.

21 artikla

Kansalliset keskuspankit seuraavat EKP:lle toimitettavien tilastotietojen laatua ja luotettavuutta ja varmistavat ne, tämän kuitenkaan rajoittamatta EKP:n tarkastusoikeutta, josta on säädetty asetuksessa (EY) N:o 2533/98 ja asetuksessa EKP/2001/13.

22 artikla

Kansalliset keskuspankit toimittavat EKP:n edellyttämät tilastotiedot sähköisesti käyttäen EKPJ:n tarjoamaa ESCB-Net-tietoliikenneverkkoa. Sähköisessä muodossa olevien tilastotietojen vaihdossa käytetään tilastokomitean päättämää vakiomuotoa. Tämä vaatimus ei estä käyttämästä varamenettelynä jotakin muuta EKP:n kanssa ennalta sovittavaa tilastotietojen toimitustapaa.

23 artikla

EKP:n johtokunnalla on oikeus tehdä tilastokomiteaa kuultuaan näiden suuntaviivojen liitteisiin mitä tahansa teknisiä muutoksia, kunhan nämä muutokset eivät muuta suuntaviivojen perustana olevaa käsitteellistä viitekehystä tai lisää tiedonantajille raportoinnista aiheutuvaa rasitusta jäsenvaltioissa.

24 artikla

Kansalliset keskuspankit eivät julkaise euroalueen kuukausittaisiin raha-aggregaatteihin liittyviä kansallisia tietoja, ennen kuin EKP on julkaissut nämä aggregaatit. Jos kansalliset keskuspankit julkaisevat kyseisiä tietoja, tietojen tulee olla samat kuin viimeksi julkaistujen euroalueen raha-aggregaattien kansalliset osuudet. Jos kansalliset keskuspankit toisintavat EKP:n julkaisemia euroalueen raha-aggregaatteja koskevia tietoja, toisintojen tulee noudattaa alkuperäistä lähdettä tarkasti.

25 artikla

Kumotaan suuntaviivat EKP/2003/2.

26 artikla

Nämä suuntaviivat tulevat voimaan kolmantena päivänä sen päivän jälkeen, jona asetus EKP/2007/8 tulee voimaan.

27 artikla

Nämä suuntaviivat on osoitettu kaikille eurojärjestelmän keskuspankeille.