30.5.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 138/14

(1)

Vuoden 2003 liittymisasiakirjan liitteessä IV olevan 4 luvun 2 kohdan mukaan Tšekin, Viron, Kyproksen, Latvian, Liettuan, Unkarin, Maltan, Puolan, Slovenian ja Slovakian, jäljempänä ’uudet jäsenvaltiot’ alueella liittymispäivänä vapaassa vaihdannassa olevien tuotteiden yksityiset tai julkiset varastot, jotka määrältään ylittävät sen, minkä voidaan katsoa edustavan tavanomaista tasausvarastoa, on poistettava uusien jäsenvaltioiden kustannuksella. Tavanomaisen tasausvaraston käsite olisi määriteltävä kunkin tuotteen osalta kullekin yhteiselle markkinajärjestelylle ominaisten arviointiperusteiden ja tavoitteiden perusteella.

(2)

Kun otetaan huomioon kullekin yhteiselle markkinajärjestelylle ominaiset arviointiperusteet ja tavoitteet sekä uusien jäsenvaltioiden liittymistä edeltävien hintojen ja yhteisön hintojen välinen suhde, tavanomaista tasausvarastoa olisi arvioitava alakohtaisten tekijöiden perusteella.

(3)

Ylijäämävarastojen laskemisen perustana olisi oltava kotimaisen tuotannon vaihtelu, tuonti mukaan luettuna ja vienti pois luettuna, 12:n liittymistä edeltäneen kuukauden aikana eli 1 päivän toukokuuta 2003 ja 30 päivän huhtikuuta 2004 välisellä ajanjaksolla, verrattuna kotimaisen tuotannon keskivaihteluun, tuonti mukaan luettuna ja vienti pois luettuna, kolmen aiemman 12 kuukauden aikana.

(4)

Komissio on pyytänyt uusia jäsenvaltioita esittämään huomautuksiaan yleisestä laskutavasta ja perusteita erityisistä olosuhteista, joiden vuoksi varastot ovat tavanomaista suuremmat. Sen jälkeen komissio on arvioinut yleistä laskutapaa koskevat huomautukset ja viimeistellyt laskutavan tilanteesta tehdyn yleisarvion perusteella, jotta tuloksena olisi horisontaalinen lähestymistapa, jota sovelletaan kaikkiin uusiin jäsenvaltioihin. Seuraavassa vaiheessa arvioitiin uusien jäsenvaltioiden esittämät perusteet erityisistä olosuhteista. Tämän arvioinnin perusteulla mukautettiin horisontaalisen lähestymistavan soveltamisen tuloksia.

(5)

Laskentatuloksia olisi mukautettava sen huomioon ottamiseksi, että eräät tuoteluokat, kuten voi ja voiöljy, eri riisilaadut, humala, siemenet, viininvalmistuksesta peräisin oleva alkoholi, tupakka ja viljat ovat keskenään korvattavissa, minkä vuoksi niitä olisi pidettävä yhtenä ryhmänä, jolloin ryhmän jonkin tuotteen varastojen kasvu tasapainottuu ryhmän jonkin muun tuotteen varastojen laskulla.

(6)

Uusien jäsenvaltioiden mukaan tuotantoon ja kauppaan on voinut laskentajaksolla vaikuttaa kehittyvä suuntaus, erityisesti koska Euroopan unionin mahdollinen tuleva jäsenyys on tuolloin vaikuttanut niiden talouden kehitykseen. Jos tällainen suuntaus jätetään huomiotta, varastot voidaan arvioida liian suuriksi. Sen vuoksi käyttöön on otettu mekanismi laskelmien mukauttamiseksi tällaisen suuntauksen huomioon ottamiseksi sekä tuotannon että kaupan osalta. (Kyseisen mekanismin soveltamisen myötä myös kotimaisen kulutuksen vastaavien suuntausten pitäisi tulla huomioon otetuiksi.)

(7)

Laskelman olisi perustuttava jäsenvaltioiden toimittamiin virallisiin Eurostatin kuukausitietoihin, jos niitä on saatavilla. Jos tällaisia tietoja ei ole saatavilla tai jos ne ovat epätäydellisiä, olisi sovellettava tiiviissä yhteistyössä uusien jäsenvaltioiden kanssa vahvistettavaa parasta arviointimenetelmää käyttämällä muita saatavilla olevia tietolähteitä.

(8)

Muita käytettyjä tietolähteitä ovat olleet Eurostatin vuotuiset tiedot, asianomaisia tuotteita koskevista jäsenvaltioiden taseista saatavat tiedot ja uusien jäsenvaltioiden virallisesti komissiolle lähettämät tiedot, jotka kansallinen tilastoviranomainen on varmentanut.

(9)

Uusien jäsenvaltioiden pyynnöstä on otettu huomioon eräitä maakohtaisia olosuhteita, erityisesti eräitä olosuhteita, joissa varastot ovat muodostuneet.

(10)

Olisi otettava käyttöön enimmäiskynnys silloin kun ylijäämävarasto on varsin pieni suhteessa tavanomaisena pidettävään tasausvarastoon. Näin saadaan katettua liittymistä edeltävällä ajanjaksolla vallinneissa erityisissä olosuhteissa kerättyjen tilastotietojen virhemarginaali ja tämän toimenpiteen monimutkaisuus ja laajuus. Sen vuoksi uudelta jäsenvaltiolta ei tulisi periä maksua tietyn tuotteen määritetystä ylijäämävarastosta, jos sen määrä on enintään 10 prosenttia siitä määrästä, jota pidetään kyseisen tuotteen tavanomaisena tasausvarastona asianomaisessa uudessa jäsenvaltiossa.

(11)

Asianmukaisin menetelmä laskea ylijäämävarastojen taloudelliset seuraukset vuoden 2003 liittymisasiakirjan liitteessä IV olevan 4 luvun 2 kohdan tavoitteen huomioon ottamiseksi on arvioida ylijäämävarastojen poistamiskustannukset kullakin alalla. Jos tuotteille myönnettiin liittymisen jälkeisenä vuonna vientitukia, taloudelliset seuraukset on aiheellista vahvistaa sisäisen ja ulkoisen hintatason erotuksen perusteella, jota kuvastaa keskimääräinen vientituki liittymistä seuraavien 12 kuukauden aikana.

(12)

Jos tuotteiden, kuten säilöttyjen sienten, valkosipulin ja hedelmämehujen, joille ei ole myönnetty vientitukia, varastojen on todettu eräissä uusissa jäsenvaltioissa olevan merkittävästi ylijäämäisiä, on vastaavan lähestymistavan varmistamiseksi aiheellista ottaa perustaksi sisäisten ja ulkoisten keskihintojen erotus. Koska taloudelliset seuraukset, jotka johtuvat eri maataloustuotteiden ylijäämävarastojen määrittämisestä eräissä uusissa jäsenvaltioissa, ovat luonteeltaan väliaikaisia, asianomaisten jäsenvaltioiden olisi maksettava vastaavat määrät yhteisön talousarvioon. On tarpeen vahvistaa kyseisille maksuille maksupäivämäärä.

(13)

Koska taloudelliset seuraukset saattavat olla joillekin jäsenvaltioille merkittäviä, on perusteltua sallia, että asianomaiset jäsenvaltiot maksavat kyseiset määrät neljän vuoden aikana.

(14)

Asianomaiset hallintokomiteat eivät ole antaneet lausuntoaan puheenjohtajansa asettamassa määräajassa,