(1)

On suotavaa, että jäsenvaltioiden kansalaiset, mukaan luettuina matkailijat ja vammaiset käyttäjät, voisivat saada yhteyden tiettyihin yhteiskunnallisiin palveluihin käyttämällä samoja tunnistettavia numeroita kaikissa jäsenvaltioissa. Tätä nykyä jäsenvaltioissa on käytössä erilaisten numerointi- ja puhelujärjestelmien kirjo; käytössä ei ole yhteistä numerointijärjestelmää, jossa samat puhelinnumerot varattaisiin tietyille palveluille yhteisön alueella. Tämän vuoksi tarvitaan yhteisön toimia.

(2)

On tarpeen yhdenmukaistaa numerointivaroja, jotta loppukäyttäjät voivat saada yhteyden näihin eri jäsenvaltioiden tarjoamiin palveluihin käyttäen samaa numeroa. ”Sama numero, sama palvelu” –periaatteella varmistetaan, että tiettyyn palveluun liittyy yhteisössä aina sama erityisnumero riippumatta siitä, missä jäsenvaltiossa palvelua tarjotaan. Tällä luodaan palvelulle yleiseurooppalainen luonne, josta Euroopan unionin kansalaiset hyötyvät tietäessään, että yhteen ja samaan numeroon soittamalla saa samantyyppistä palvelua eri jäsenvaltioissa. Tällä toimenpiteellä tuetaan yleiseurooppalaisten palvelujen kehittymistä.

(3)

Yhdenmukaisten numeroiden olisi oltava palvelujen yhteiskunnallisen merkityksen vuoksi maksuttomia, mutta tämä ei kuitenkaan tarkoittaisi sitä, että operaattoreilla olisi velvollisuus välittää puhelut 116-alkuisiin numeroihin omalla kustannuksellaan. Numeroiden maksuttomuus onkin olennainen osa parhaillaan toteutettavaa yhdenmukaistamista.

(4)

On tarpeen määritellä tarkat ehdot tarjottavien palvelujen luonteen valvomiseksi, jotta voidaan varmistaa, että yhdenmukaisia numeroita käytetään tämän päätöksen soveltamisalaan kuuluvien erityispalvelujen tarjoamiseen.

(5)

Saattaa olla tarpeen liittää yhdenmukaisen erityisnumeron käyttöoikeuteen erityisehtoja, kuten esimerkiksi että kyseisen palvelun olisi oltava käytettävissä ympäri vuorokauden viikon jokaisena päivänä.

(6)

Puitedirektiivissä säädetään, että kansallisten sääntelyviranomaisten on huolehdittava kansallisten numerointisuunnitelmien hallinnoinnista ja valvottava kansallisten numerointivarojen jakamista tietyille toiminnoille. Sähköisiä viestintäverkkoja ja -palveluja koskevista valtuutuksista (valtuutusdirektiivi) 7 päivänä maaliskuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/20/EY (2) artiklojen 6 ja 10 mukaisesti on mahdollista vahvistaa ehtoja numeroiden käytölle ja soveltaa rangaistuksia, mikäli kyseisiä ehtoja ei noudateta.

(7)

Numerosarjalla 116 alkavien erityisnumeroiden luettelo olisi saatettava ajan tasalle säännöllisesti puitedirektiivin 22 artiklan 3 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen. Jäsenvaltioiden olisi tiedotettava näistä numeroista kaikki asianomaiset kohderyhmät tavoittavalla tavalla, esimerkiksi Internetin avulla.

(8)

Komissio harkitsee tämän päätöksen tarkistamista tai mukauttamista jäsenvaltioiden komissiolle toimittamista kertomuksista kerättyjen kokemusten perusteella arvioiden erityisesti sitä, kuinka tietty palvelu, jolle erityisnumero on varattu, on kehittynyt yleiseurooppalaiselta kannalta katsottuna.

(9)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat viestintäkomitean lausunnon mukaiset,

a)

liitteessä lueteltuja numeroita käytetään ainoastaan niihin palveluihin, joille numerot on varattu;

b)

116-alkuisen numerointisarjan numeroita, joita ei ole lueteltu listassa, ei käytetä;

c)

numeroa 116112 ei anneta millekään palvelulle eikä käytetä minkään palvelun yhteydessä.

a)

palvelu tarjoaa tietoa tai apua, toimii kansalaisten raportointivälineenä tai se on minkä tahansa edellä mainitun toiminnon yhdistelmä;

b)

palvelu on kaikkien kansalaisten käytettävissä eikä sen käyttämiseen vaadita ennalta rekisteröitymistä;

c)

palvelun saatavuudella ei ole aikarajoja;

d)

palvelusta ei peritä maksua tai vaadita maksusitoumusta palvelun käytön ennakkoedellytyksenä;

e)

seuraavia toimintoja ei sallita puhelun aikana: mainonta, viihde, myynti ja markkinointi sekä puhelun hyödyntäminen myöhemmin kaupallisten palvelujen myynnissä.