Oikaistaan neuvoston asetus (EY) N:o 1991/2006, annettu 21 päivänä joulukuuta 2006, maataloustuotteiden luonnonmukaisesta tuotantotavasta ja siihen viittaavista merkinnöistä maataloustuotteissa ja elintarvikkeissa annetun asetuksen (ETY) N:o 2092/91 muuttamisesta

NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1991/2006,

annettu 21 päivänä joulukuuta 2006,

maataloustuotteiden luonnonmukaisesta tuotantotavasta ja siihen viittaavista merkinnöistä maataloustuotteissa ja elintarvikkeissa annetun asetuksen (ETY) N:o 2092/91 muuttamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 37 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (1),

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Luonnonmukaisia elintarvikkeita ja luonnonmukaista maataloutta koskevan eurooppalaisen toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa on tarpeen edistää konkreettisin toimenpitein, joilla yksinkertaistetaan nykytilannetta ja varmistetaan yleinen johdonmukaisuus.

(2)	Yhteisöön tuotavat luonnonmukaiset tuotteet olisi voitava saattaa yhteisön markkinoille varustettuina luonnonmukaiseen tuotantotapaan viittaavin merkinnöin, jos ne on tuotettu soveltamalla yhteisön lainsäädännön mukaisia tai sitä vastaavia tuotantosääntöjä ja tarkastusjärjestelyjä.

(3)

Kolmannet maat, joiden tuotantostandardit ja tarkastusjärjestelyt vastaavat yhteisössä sovellettavia standardeja ja tarkastusjärjestelyjä, olisi hyväksyttävä ja niiden luettelo olisi julkaistava. Tarkastuslaitokset tai tarkastusviranomaiset, joilla on toimivalta tehdä tarkastuksia maissa, jotka eivät kuulu hyväksyttyjen kolmansien maiden luetteloon, olisi myös hyväksyttävä ja luetteloitava. Kolmansien maiden tuottajille, jotka tuottavat tuotteita suoraan yhteisön sääntöjä noudattaen, olisi annettava mahdollisuus saattaa toimintansa komission tätä tarkoitusta varten hyväksymien tarkastuslaitosten ja tarkastusviranomaisten valvontaan.

(4)

Maataloustuotteiden luonnonmukaisesta tuotantotavasta ja siihen viittaavista merkinnöistä maataloustuotteissa ja elintarvikkeissa 24 päivänä kesäkuuta 1991 annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 2092/91 (2) säädetään jäsenvaltioiden mahdollisuudesta myöntää tietyin edellytyksin maahantuojille lupa saattaa yksittäisiä tuotteita yhteisön markkinoille 31 päivään joulukuuta 2006 saakka. Kyseistä artiklaa olisi muutettava nykyisen tuontijärjestelmän korvaamiseksi uudella tuontijärjestelmällä, jota sovelletaan kyseisen päivämäärän jälkeen.

(5)

Jotta kansainvälinen kauppa ei häiriintyisi, on tarpeen soveltaa edelleen jäsenvaltioiden mahdollisuutta myöntää maahantuojille tapauskohtaisesti lupia saattaa tuotteita yhteisön markkinoille, kunnes uuden tuontijärjestelmän toiminnan kannalta tarvittavat toimenpiteet on toteutettu, erityisesti niiden tarkastuslaitosten ja tarkastusviranomaisten hyväksymisen osalta, joilla on toimivalta tehdä tarkastuksia maissa, jotka eivät kuulu hyväksyttyjen kolmansien maiden luetteloon.

(6)	Asetus (ETY) N:o 2092/91 olisi muutettava vastaavasti,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (ETY) N:o 2092/91 seuraavasti:

Korvataan 10 artiklan 1 kohdan b alakohta seuraavasti:

”b)

ovat kuuluneet 9 artiklassa tarkoitetun tarkastusjärjestelmän soveltamisalaan tai on tuotu maahan 11 artiklan mukaisesti;

kun kyseessä ovat 11 artiklan 6 kohdan mukaisesti tuodut tuotteet, tarkastusjärjestelmä on pantava täytäntöön 9 artiklassa ja erityisesti sen 4 kohdassa säädettyjä vaatimuksia vastaavien vaatimusten mukaisesti;”

Korvataan 11 artikla seuraavasti:

”11 artikla

1. Kolmannesta maasta tuotu tuote voidaan saattaa yhteisön markkinoille luonnonmukaiseen tuotantotapaan viittaavin merkinnöin varustettuna tuotteena edellyttäen, että:

a)	tuote on tämän asetuksen 5 ja 6 artiklan säännösten mukainen;

b)	kaikki toimijat, mukaan lukien viejät, ovat saattaneet toimintansa 2 kohdan mukaisesti hyväksytyn tarkastuslaitoksen tai tarkastusviranomaisen valvontaan; ja

asianomaiset toimijat pystyvät milloin tahansa esittämään maahantuojille tai kansallisille viranomaisille asiakirjatodisteet, joiden avulla viimeisimmän toimen toteuttanut toimija ja tämän valvonnassa oleva tuotetyyppi tai -valikoima voidaan tunnistaa ja joiden avulla voidaan varmistaa, noudattaako toimija a ja b kohtaa, sekä todisteiden voimassaoloaika.

2. Komissio hyväksyy 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut tarkastuslaitokset ja tarkastusviranomaiset, mukaan lukien 9 artiklassa tarkoitetut tarkastuslaitokset ja tarkastusviranomaiset, jotka ovat toimivaltaisia toteuttamaan valvontatoimia ja antamaan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetut asiakirjatodisteet toimijoille kolmansissa maissa, ja laatii luettelon näistä tarkastuslaitoksista ja tarkastusviranomaisista.

Tarkastuslaitosten on täytettävä eurooppalaisessa standardissa EN 45011 tai ISO Guide 65 (Tuotteita sertifioivat elimet. Yleiset vaatimukset) esitetyt vaatimukset, sellaisina kuin niiden viimeisin versio on Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa julkaistuna. Akkreditointilaitokset suorittavat säännöllisesti paikalla tarkastuslaitosten toiminnan arvioinnin, valvonnan ja monivuotisen uudelleenarvioinnin.

Hyväksymishakemuksia käsitellessään komissio pyytää tarkastuslaitokselta tai tarkastusviranomaiselta kaikki tarvittavat tiedot. Komissio voi antaa kolmannen maan tuotantosääntöjen ja tarkastuslaitoksen tai tarkastusviranomaisen toteuttamien tarkastustoimien tarkastamisen paikalla asiantuntijoiden tehtäväksi.

Hyväksytyn tarkastuslaitoksen tai tarkastusviranomaisen on toimitettava akkreditointilaitoksen tai tarvittaessa toimivaltaisen viranomaisen antamat arviointikertomukset, jotka koskevat tarkastuslaitoksen tai tarkastusviranomaisen toiminnan säännöllisesti paikalla suoritettua arviointia, valvontaa ja monivuotista uudelleenarviointia.

Arviointikertomusten perusteella komissio varmistaa jäsenvaltioiden avustamana hyväksyttyjen tarkastuslaitosten ja tarkastusviranomaisten asianmukaisen valvonnan, tarkastelemalla säännöllisesti uudelleen niille annettua hyväksyntää. Valvonnan luonne ratkaistaan sen perusteella, minkälainen tämän asetuksen säännösten tai sen nojalla annettujen säännösten vastaisen toiminnan tai niiden rikkomisen arvioitu riski on.

3. Kolmannesta maasta tuotu tuote voidaan saattaa yhteisön markkinoille luonnonmukaiseen tuotantotapaan viittaavin merkinnöin varustettuna tuotteena myös, jos:

a)	kyseinen tuote on tuotettu luonnonmukaista tuotantoa yhteisössä koskevia, 5 ja 6 artiklassa säädettyjä tuotantosääntöjä vastaavien tuotantostandardien mukaisesti;

b)	toimijoihin on sovellettu 8 ja 9 artiklassa tarkoitettuja tarkastustoimenpiteitä tehokkuudeltaan vastaavia tarkastustoimenpiteitä, ja niitä on sovellettu pysyvästi ja tehokkaasti;

c)	toimijat kaikissa tuotannon, valmistuksen ja jakelun vaiheissa kolmannessa maassa ovat saattaneet toimintansa 4 kohdan mukaisesti hyväksytyn valvontajärjestelmän tai 5 kohdan mukaisesti hyväksytyn tarkastuslaitoksen tai tarkastusviranomaisen valvontaan; ja

tuotteeseen liittyy 4 kohdan mukaisesti hyväksytyn kolmannen maan toimivaltaisten viranomaisten, tarkastuslaitosten tai tarkastusviranomaisten taikka 5 kohdan mukaisesti hyväksytyn tarkastuslaitoksen tai tarkastusviranomaisen myöntämä tarkastussertifikaatti, jossa vahvistetaan, että tuote täyttää tämän kohdan mukaiset ehdot. Sertifikaatin alkuperäiskappaleen on oltava tuotteen mukana ensimmäiselle vastaanottajalle asti; sen jälkeen maahantuojan on pidettävä todistus tarkastuslaitoksen ja tapauksen mukaan tarkastusviranomaisen saatavilla vähintään kahden vuoden ajan.

4. Komissio voi hyväksyä 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen kolmannet maat, joiden tuotantojärjestelmä on 5 ja 6 artiklassa säädettyjä sääntöjä vastaavien sääntöjen mukainen ja joiden tarkastusjärjestelyt vastaavat tehokkuudeltaan 8 ja 9 artiklassa säädettyjä tarkastusjärjestelyjä, ja voi laatia tällaisten maiden luettelon. Vastaavuutta arvioitaessa on otettava huomioon Codex Alimentarius -ohjeet CAC/GL 32.

Hyväksymishakemusta käsitellessään komissio pyytää kolmannelta maalta kaikki tarvittavat tiedot. Komissio voi antaa kolmannen maan tuotantosääntöjen ja tarkastusjärjestelyjen tarkastamisen paikalla asiantuntijoiden tehtäväksi.

Hyväksyttyjen kolmansien maiden on esitettävä joka vuosi viimeistään 31 päivänä maaliskuuta komissiolle suppea vuosittainen kertomus tarkastusjärjestelyjen täytäntöönpanosta ja valvonnasta.

Näissä vuosikertomuksissa olevien tietojen perusteella komissio varmistaa jäsenvaltioiden avustamana hyväksyttyjen kolmansien maiden asianmukaisen valvonnan, tarkastelemalla säännöllisesti uudelleen niille annettua hyväksyntää. Valvonnan luonne ratkaistaan sen perusteella, minkälainen tämän asetuksen säännösten tai sen nojalla annettujen säännösten vastaisen toiminnan tai niiden rikkomisen arvioitu riski on.

5. Kun kyseessä ovat tuotteet, joita ei ole tuotu maahan 1 kohdan mukaisesti eikä tuotu 4 kohdan mukaisesti hyväksytystä kolmannesta maasta, komissio voi hyväksyä 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen tarkastuslaitokset ja tarkastusviranomaiset, mukaan lukien 9 artiklassa tarkoitetut tarkastuslaitokset ja tarkastusviranomaiset, joilla on 3 kohdan soveltamistarkoituksessa toimivalta tehdä tarkastuksia ja myöntää sertifikaatteja kolmansissa maissa, ja voi laatia näistä tarkastuslaitoksista ja tarkastusviranomaisista luettelon. Vastaavuutta arvioitaessa on otettava huomioon Codex Alimentarius -ohjeet CAC/GL 32.

Komissio käsittelee kaikki tarkastuslaitosten tai tarkastusviranomaisten kolmannessa maassa esittämät hyväksymispyynnöt.

Hyväksymishakemusta käsitellessään komissio pyytää tarkastuslaitokselta tai tarkastusviranomaiselta kaikki tarvittavat tiedot. Akkreditointilaitos tai tarvittaessa toimivaltainen viranomainen suorittaa säännöllisesti paikalla tarkastuslaitoksen tai tarkastusviranomaisen toiminnan arvioinnin, valvonnan tai monivuotisen uudelleenarvioinnin. Komissio voi antaa kolmannen maan tuotantosääntöjen sekä tarkastuslaitoksen tai tarkastusviranomaisen toteuttamien valvontatoimien tarkastamisen paikalla asiantuntijoiden tehtäväksi.

Hyväksytyn tarkastuslaitoksen tai tarkastusviranomaisen on toimitettava akkreditointilaitoksen tai tarvittaessa toimivaltaisen viranomaisen antamat arviointikertomukset, jotka koskevat sen toiminnan säännöllisesti paikalla suoritettua arviointia, valvontaa ja monivuotista uudelleenarviointia.

6. Jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi antaa asianomaisessa jäsenvaltiossa toimivalle maahantuojalle, joka on antanut ilmoituksen toiminnastaan 8 artiklan 1 kohdan mukaisesti, luvan saattaa markkinoille 4 kohdassa tarkoitettuun luetteloon kuulumattomista maista tuotavia tuotteita 1 päivästä tammikuuta 2007 alkaen 12 kuukauden ajan ensimmäisen 5 kohdan mukaisesti hyväksyttyjen tarkastuslaitosten ja tarkastusviranomaisten luettelon julkaisemisesta, jos tuoja esittää riittävät todisteet siitä, että 3 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetut ehdot täyttyvät. Jos ehdot eivät enää täyty, lupa perutaan välittömästi. Lupien voimassaolon on päätyttävä viimeistään 24 kuukauden kuluttua ensimmäisen 5 kohdan mukaisesti hyväksyttyjen tarkastuslaitosten ja tarkastusviranomaisten luettelon julkaisemisesta. Tuodulla tuotteella on oltava sellaisen viranomaisen tai laitoksen myöntämä tarkastussertifikaatti, jonka luvan antaneen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen on hyväksynyt myöntämään tarkastussertifikaatteja. Sertifikaatin alkuperäiskappaleen on oltava tuotteen mukana ensimmäiselle vastaanottajalle asti; sen jälkeen maahantuojan on pidettävä todistus tarkastuslaitoksen ja tapauksen mukaan tarkastusviranomaisen saatavilla vähintään kahden vuoden ajan.

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava toisille jäsenvaltioille ja komissiolle kustakin tämän kohdan mukaisesti myönnetystä luvasta ja sisällytettävä tähän ilmoitukseen tiedot kyseessä olevista tuotantostandardeista ja tarkastusjärjestelyistä.

Jäljempänä 14 artiklassa perustettu komitea tutkii tämän kohdan mukaisesti myönnetyn luvan jäsenvaltion pyynnöstä tai komission aloitteesta. Jos tutkinnassa havaitaan, että tämän artiklan 3 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetut ehdot eivät täyty, komissio vaatii luvan myöntänyttä jäsenvaltiota perumaan sen.

Kaikki luvat, jotka jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen on myöntänyt ennen 31 päivää joulukuuta 2006 maahantuojalle tämän kohdan mukaisesti kolmannesta maasta tuotujen tuotteiden markkinoille saattamista varten, ovat voimassa enintään 31 päivään joulukuuta 2007.

7. Komissio antaa 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen tämän artiklan soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt erityisesti seuraavien seikkojen osalta:

a)	perusteet ja menettelyt hyväksynnän myöntämiseksi kolmansille maille sekä tarkastuslaitoksille ja tarkastusviranomaisille, mukaan luettuna hyväksyttyjen kolmansien maiden sekä tarkastuslaitosten ja tarkastusviranomaisten luettelojen julkaiseminen; ja

b)	tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetut asiakirjatodisteet ja tämän artiklan 3 kohdan d alakohdassa ja 6 kohdassa tarkoitettu sertifikaatti, ottaen huomioon sähköisen sertifikaatin edut, mukaan lukien parempi suoja väärentämistä vastaan.”

3)	Poistetaan 16 artiklan 3 kohdan toinen alakohta.

Muutetaan liitteessä III oleva C kohta seuraavasti:

Korvataan ensimmäisen kohdan toinen luetelmakohta seuraavasti:

”—	ensimmäisellä vastaanottajalla 11 artiklan 3 kohdan d alakohdassa ja 11 artiklan 6 kohdassa tarkoitettua luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, jolle lähetys toimitetaan ja joka ottaa sen vastaan jatkojalostusta tai yhteisön markkinoille saattamista varten.”

Korvataan 5 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”Tarkastuslaitoksen tai -viranomaisen on tarkastettava C jakson 2 kohdassa tarkoitettu varastoista ja varoista pidetty kirjanpito, 11 artiklan 3 kohdan d alakohdassa tai 11 artiklan 6 kohdassa tarkoitetut tarkastussertifikaatit ja 11 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut asiakirjatodisteet.”

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seitsemäntenä päivänä sen päivän jälkeen, jona se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2007.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 21 päivänä joulukuuta 2006.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

J. KORKEAOJA

(1) Lausunto annettu 28. syyskuuta 2006 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).