28.12.2006 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 383/16 |
KOMISSION PÄÄTÖS,
tehty 6 päivänä syyskuuta 2005,
valtiontuesta
Portugali — kahden Estaleiros Navais de Viana do Castelo S.A.:n rakentaman kemikaalisäiliöaluksen toimitusajan pidentäminen
(tiedoksiannettu numerolla C(2005) 3268)
(Ainoastaan portugalinkielinen teksti on todistusvoimainen)
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
(2006/946/EY)
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 88 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan,
ottaa huomioon Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 62 artiklan 1 kohdan a alakohdan,
ottaa huomioon laivanrakennusteollisuudelle myönnettävän tuen uusien sääntöjen vahvistamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1540/98 (1), jäljempänä ’laivanrakennusasetus’, ja erityisesti sen 3 artiklan 2 kohdan,
on mainittujen artiklojen mukaisesti kehottanut asianomaisia esittämään huomautuksensa (2) ja ottanut huomioon nämä huomautukset,
sekä katsoo seuraavaa:
I MENETTELY
(1) |
Portugalin viranomaiset pyysivät 21 päivänä tammikuuta 2004 päivätyllä ja 29 päivänä tammikuuta 2004 komissiossa saapuneeksi kirjatulla kirjeellä komissiota pidentämään kolmen vuoden toimitusaikaa, jonka kuluessa Estaleiros Navais de Viana do Castelo S.A.:n olisi pitänyt rakentaa kaksi kemikaalisäiliöalusta. Viranomaiset toimittivat komissiolle lisätietoja kirjeillä, jotka oli päivätty 1 päivänä huhtikuuta 2004 (kirjattiin saapuneeksi 2 päivänä huhtikuuta 2004), 11 päivänä kesäkuuta 2004 (kirjattiin saapuneeksi 15 päivänä kesäkuuta 2004) ja 24 päivänä elokuuta 2004 (kirjattiin saapuneeksi 31 päivänä elokuuta 2004). |
(2) |
Komissio ilmoitti Portugalille 20 päivänä lokakuuta 2004 päivätyllä kirjeellä päättäneensä aloittaa EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan mukaisen menettelyn kyseisen tuen vuoksi. |
(3) |
Portugalin viranomaiset esittivät 23 päivänä marraskuuta 2004 päivätyllä ja 1 päivänä joulukuuta 2004 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä huomautuksensa kyseisestä menettelystä. |
(4) |
Komission päätös menettelyn aloittamisesta julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä (3). Komissio kehotti asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksensa. |
(5) |
Komissio sai huomautuksia asianomaisilta ja toimitti ne Portugalin viranomaisille, joilla oli mahdollisuus esittää näkemyksensä niistä. Portugali esitti huomautuksensa 3 päivänä maaliskuuta 2005 päivätyllä ja 7 päivänä maaliskuuta 2005 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä. Komission yksiköiden ja Portugalin viranomaisten välinen kuuleminen järjestettiin 22 päivänä huhtikuuta 2005. Portugalin viranomaiset esittivät lisää huomautuksia 23 päivänä toukokuuta 2005 päivätyllä ja 27 päivänä toukokuuta 2005 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä. |
II YKSITYISKOHTAINEN KUVAUS TUESTA
(6) |
Ilmoitetussa toimenpiteessä on kyse sopimuskohtaisen toimintatuen myöntämisestä Estaleiros Navais de Viana do Castelo, S.A.:lle kahden öljy- ja kemikaalisäiliöaluksen — C 224 ja C 225 — rakentamiseen. Tuen määrä on 2 675 275 euroa alusta kohden. |
(7) |
Portugalin viranomaiset ilmoittivat toimenpiteestä laivanrakennusasetuksen (4) mukaisesti. Laivanrakennusasetuksen 3 artiklassa sallitaan toimintatuen myöntäminen, kun alusten rakentamista koskeva sopimus on tehty ennen 31 päivää joulukuuta 2000 ja kun alukset toimitaan viimeistään kolmen vuoden kuluessa sopimuksen allekirjoittamisesta. Näistä syistä sopimuskohtaista toimintatukea ei saa myöntää aluksille, jotka toimitetaan yli kolme vuotta sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen. Komissio voi kuitenkin pidentää kyseistä kolmen vuoden määräaikaa asetuksen (EY) N:o 1540/98 3 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla. |
(8) |
Portugalin viranomaiset pyysivät komissiota pidentämään kolmen vuoden toimitusaikaa, jonka kuluessa Estaleiros Navais de Viana do Castelo S.A.:n olisi pitänyt rakentaa kaksi öljy- ja kemikaalisäiliöalusta. Portugalin viranomaisten mukaan pyyntö on perusteltu kyseisen laivanrakennushankkeen teknisen monimutkaisuuden ja jäljempänä kuvailtujen ennalta arvaamattomien olosuhteiden vuoksi. |
(9) |
Portugalin viranomaiset ilmoittivat, että näiden kahden aluksen rakentamista koskeva sopimus tehtiin 22 päivänä joulukuuta 2000 Estaleiros Navais de Viana do Castelo, S.A.:n ja Alpha Navigation Ltd:n välillä, jäljempänä ’alkuperäiset sopimuspuolet’. Alpha Navigation luovutti 14 päivänä toukokuuta 2001 asemansa alusten ostajana Suomessa toimivalle ABB Credit Oy:lle. Luovutuksesta sovittiin sopimuksella, jonka kaikki osapuolet allekirjoittivat: Alpha Navigation Ltd, ABB Credit Oy ja Estaleiros Navais de Viana do Castelo S.A. Uusi omistaja toimitti sen jälkeen uudet tekniset eritelmät. Alukset haluttiin nyt toimitettavaksi IA Super –jääluokan vaatimusten mukaisina. Aluksista tehtiin Estaleiros Navais de Viana do Castelo, S.A.:n kanssa 14 päivänä toukokuuta 2001 myös uusi tarkistettu sopimus, jäljempänä ’muutettu laivanrakennussopimus’. |
(10) |
Portugalin viranomaisten mukaan uuden omistajan aluksiin esittämät muutokset vaikuttivat moniin aluksen ominaisuuksiin ja rakennusmateriaaleihin. Ne edellyttivät telakalta uusien teknisten menetelmien käyttöä, mikä puolestaan viivästytti rakentamista. Portugalin viranomaiset korostivat erityisesti seuraavia hanketta vaikeuttavia ongelmia:
|
(11) |
Portugalin viranomaiset katsovat, että erityisesti uuden laatustandardin noudattamiseen ja toimitettuihin viallisiin teräslevyihin liittyvät ongelmat voidaan katsoa ennalta arvaamattomiksi olosuhteiksi. |
(12) |
ABB Credit Oy:n kanssa sovittujen ehtojen mukaan telakan oli määrä noudattaa kolmen vuoden määräaikaa ja toimittaa 30 päivänä lokakuuta 2003 alus C 224 ja 15 päivänä marraskuuta 2003 alus C 225. Edellä esitetyistä syistä alukset toimitettiin kuitenkin todellisuudessa 29 päivänä lokakuuta 2004 ja 4 päivänä helmikuuta 2005 (6). |
(13) |
Komissio aloitti menettelyn pääasiassa seuraavista syistä: |
(14) |
Komissio epäili ensiksikin, että ABB Credit Oy:n kanssa 21 päivänä toukokuuta 2001 tehtyjä muutettuja laivanrakennussopimuksia ei voitaisi pitää samoina sopimuksina kuin Alpha Navigationin kanssa allekirjoitettuja alkuperäisiä sopimuksia. ABB Credit Oy:n kanssa allekirjoitetuissa muutetuissa laivanrakennussopimuksissa muutettiin monia alusten ominaisuuksia, rahtisäiliöissä käytettävän maalin laatu, ostaja ja alusten hinnat. Näistä syistä komissio piti kyseenalaisena sitä, että näiden sopimusten kohde olisi ollut sama kuin alkuperäisten sopimusten ja sitä, että ABB Credit Oy:n kanssa tehdyille sopimuksille olisi voitu myöntää tukea. |
(15) |
Lisäksi komissiolla oli epäilyjä, jotka koskivat Portugalin väitettä siitä, että toimitusajan pidentäminen oli perusteltua hankkeen teknisen monimutkaisuuden vuoksi. Komissio ei ollut vakuuttunut siitä, että Estaleiros Navais de Viana do Castelo, S.A.:n rakentaman säiliöalustyypin toimitusaikaa voitaisiin pidentää esitetyistä syistä. Komissio tulkitsee tavallisesti teknistä monimutkaisuutta suppealla ja objektiivisella tavalla (7), ja Portugalin toimittamat todisteet eivät riittäneet päätelmän tekemiseen asiassa. |
(16) |
Komissio ei ollut myöskään vakuuttunut siitä, että Portugalin esittämiä seikkoja voitaisiin pitää laivanrakennusasetuksen 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuina ”poikkeuksellisina, ennalta arvaamattomina ja yrityksestä riippumattomina olosuhteina”. Komissio totesi tästä, että pääosa telakan ongelmista johtui uuden omistajan esittämistä muutoksista ja koska telakka oli hyväksynyt kyseiset muutokset, oli kyseenalaista, voitaisiinko niiden katsoa olevan ennalta arvaamattomia ja yrityksestä riippumattomia olosuhteita. |
III ASIANOMAISTEN HUOMAUTUKSET
(17) |
EU:n laivanrakentajien yhteisjärjestö CESA totesi, että laivanrakennusalalla rakennussopimuksen siirto ostajalta toiselle on melko yleinen käytäntö ja tällaiseen tilanteeseen joutuvalla telakalla on varsin rajalliset mahdollisuudet kieltäytyä siirron hyväksymisestä. Erityisesti Euroopassa telakkojen on usein sopeuduttava ostajapuolen muuttuviin vaatimuksiin. CESAn mielestä tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, että muutetut sopimukset olisivat uusia sopimuksia, sillä sopimuksen kohteena oleva tuotetyyppi — öljy- ja kemikaalisäiliöalukset — ja vetoisuus tai kokonaiskantavuus säilyivät muuttumattomina. |
(18) |
Eräs asianomainen osapuoli pyysi komissiota tarkistamaan alusten luokittelua, sillä kyse oli öljy- ja kemikaalisäiliöaluksista eikä pelkistä kemikaalisäiliöaluksista, kuten menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä esitetään. |
IV PORTUGALIN HUOMAUTUKSET
(19) |
Portugalin viranomaiset totesivat, että telakka oli suunnitellut saavansa alukset valmiiksi laivanrakennusasetuksen mukaisessa kolmen vuoden määrärajassa. Kun sopimukset alusten luovuttamisesta ABB Credit Oy:lle allekirjoitettiin, telakan tilauskanta oli käytännöllisesti katsoen täynnä. Tämä jätti telakalle varsin vähän liikkumavaraa alusten muuttamiseen uusien omistajien vaatimusten mukaisiksi. Tämän lisäksi Portugali katsoi, että telakalle aiheutuneet tekniset vaikeudet eivät olleet ennakoitavissa sopimusten allekirjoittamisen aikaan. Kun tarkastellaan käytettyä erikoismaalia, alusten omistaja pyysi vasta myöhäisessä rakentamisvaiheessa, että kyseistä maalipinnoitetta käytettäisiinkin useammissa säiliöissä, mikä viivästytti jälleen rakentamista. |
(20) |
Väitteidensä tueksi Portugali toimitti alusten omistajan ja kyseessä olevan alustyypin luokitusmerkinnöistä vastaavan luokituslaitoksen Det Norske Veritasin lausunnot, joissa todistetaan, että näitä uusia rakennusvaiheita olisi pidettävä ”alallaan teknisesti erittäin monimutkaisina”. Luokituslaitos totesi erityisesti, että uudet säiliöt olivat alusten jäissäkulkukykyä koskevien tiukimpien vaatimusten mukaisia, sisälsivät edistynyttä meriturvallisuuden varmistavaa sähkötekniikkaa ja noudattivat tiukkoja sopimuseritelmiä, jotka koskevat teräsrakenteiden rakentamista, viimeistelyä ja pintakäsittelyä. |
(21) |
Portugalin viranomaiset totesivat myös, että näiden sopimusten tapauksessa kyse ei ollut EU:ssa toimivien telakoiden välisestä kilpailusta, mikä rajoitti toimenpiteen mahdollisia kilpailua vääristäviä vaikutuksia muiden EU:n telakoiden osalta. |
V TUEN ARVIOINTI
(22) |
Perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa määrätään, että jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu yhteismarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. |
(23) |
Tällainen toimintatuki myönnetään valtion varoista ja sillä rahoitetaan osa kustannuksista, joista kyseisen telakan olisi yleensä itse vastattava laivanrakennuksen yhteydessä. Toimintatuesta on siis telakalle etua. Lisäksi laivanrakennus on jäsenvaltioiden välisen kaupan kohteena olevaa taloudellista toimintaa. Tarkasteltava tuki kuuluu näistä syistä perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan. |
(24) |
Laivanrakennusasetuksen (8) mukaan laivanrakennuksella tarkoitetaan omalla käyttövoimalla kulkevien kauppa-alusten rakentamista yhteisössä. Estaleiros Navais de Viana do Castelo, S.A. rakentaa tällaisia aluksia ja tämän vuoksi kyseiselle telakalle myönnetty tuki kuuluu laivanrakennusasetuksen soveltamisalaan. |
(25) |
Laivanrakennusasetuksen 3 artiklan 1 kohdassa säädetään, että yhteismarkkinoille soveltuvana voidaan pitää 31 päivään joulukuuta 2000 mennessä laivanrakennukseen myönnettyä sopimuskohtaista toimintatukea, joka saa olla enintään 9 prosenttia (kun sopimuksen arvo on yli 10 miljoonaa euroa). Saman artiklan 2 kohdan mukaan yksittäiseen sopimukseen sovellettavan tuen enimmäismäärä on lopullisen sopimuksen allekirjoittamispäivänä voimassa oleva enimmäismäärä. Tätä ei kuitenkaan sovelleta aluksiin, jotka toimitaan yli kolmen vuoden kuluttua sopimuksen allekirjoittamisesta. Tällöin kyseisiin sopimuksiin sovellettava enimmäismäärä on kolme vuotta ennen aluksen toimituspäivää voimassa ollut enimmäismäärä. Tämän vuoksi toimintatukea voidaan siis myöntää vain aluksille, jotka on toimitettu viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2003. |
(26) |
Laivanrakennusasetuksen 3 artiklan 2 kohdassa säädetään kuitenkin, että ”komissio voi pidentää kyseistä aluksen luovutukselle asetettua kolmen vuoden määräaikaa, jos se on perusteltua yksittäisen laivanrakennushankkeen teknisen monimutkaisuuden vuoksi tai jos telakan työsuunnitelma viivästyy sellaisten odottamattomien, merkittävien ja perusteltavissa olevien häiriöiden vuoksi, jotka aiheutuvat poikkeuksellisista, ennalta arvaamattomista ja yrityksestä riippumattomista olosuhteista”. |
(27) |
Portugalin viranomaiset perustelivat pyyntöään hankkeen teknisellä monimutkaisuudella ja ennalta arvaamattomilla olosuhteilla. Viranomaiset vetosivat siis kumpaankin poikkeukseen. |
(28) |
Komissio pyysi ulkopuoliselta asiantuntijalta arvion hankkeen teknisestä monimutkaisuudesta. Seuraavassa tarkastellaan asiantuntijan antamaan lausuntoon perustuvia komission päätelmiä sekä Portugalin viranomaisten ja asianomaisten esittämiä huomautuksia. |
(29) |
Vaikka alusten omistusoikeus siirtyi Alpha Navigation Ltd:ltä ABB Credit Oy:lle, sopimusten kohteena oleva tuotetyyppi pysyi samana: kyse oli öljy- ja kemikaalisäiliöaluksista. Alusten kantavuudessa ei tapahtunut merkittävää muutosta, kun otetaan huomioon, että säiliöaluksia on varsin monentyyppisiä (9). Lisäksi Portugalin viranomaisten esittämien tietojen mukaan ABB Credit Oy otti vastatakseen kaikista alkuperäisiin sopimuksiin sisältyvistä Alpha Navigation Ltd:n oikeuksista ja velvollisuuksista ja korvasi sille sen Estaleiros Navais de Viana do Castelo S.A.:lle jo maksamat määrät. Edellä esitetyn perusteella voidaan siis päätellä, että omistusoikeuden siirtyminen ei sinällään muuttanut sopimusten luonnetta eikä tämän vuoksi niiden tukikelpoisuutta. |
(30) |
Menettelyn aloittamisen jälkeen esitetyt huomautukset vahvistavat, että hankkeeseen sisältyi teknisesti monimutkaisia työvaiheita, joiden vuoksi Portugalin pyytämä toimitusajan pidentäminen saattaa olla perusteltua. |
(31) |
Koska aluksiin sovellettiinkin IA Super –jääluokan vaatimuksia alkuperäisten vaatimusten sijaan, niiden on pystyttävä kulkemaan neljä kertaa paksummassa jäässä. Tähän luokkaan kuuluvat alukset voivat kulkea metrin paksuisessa jäässä, mikä asettaa alusten rakenteelliselle lujuudelle erityisiä vaatimuksia. Näillä vaatimuksilla oli keskeinen vaikutus hankkeen suunnitteluun (runko, potkurit, putkistot) ja hanketta oli muutettava vastaavasti. |
(32) |
Säiliöalusten teräspinnan viimeistelyyn ja maalaukseen liittyvät vaatimukset voivat olla erityisen haastavia, kun otetaan huomioon niihin tuotteisiin liittyvät riskit, joiden kuljetuksiin alukset on suunniteltu. Vaikuttaa siltä, että IA Super -jääluokkaan kuuluvien alusten rakentamisessa käytettävän teräksen on oltava erityisen korkealaatuista, jotta aluksen rakenteellinen lujuus voidaan varmistaa alhaisissa lämpötiloissa. |
(33) |
Käsiteltävänä olevassa tapauksessa telakalla oli alusta alkaen ongelmia toimitetun teräksen laadun kanssa. Toimitetussa teräksessä oli vikoja, jotka oli korjattava. Myös alusten omistajan vaatimukset vaikeuttivat teräspinnan viimeistelytyötä. Portugalin viranomaiset selittivät, että teräspinnan viimeistelyssä noudatettiin uutta laatustandardia (10), joka edellyttää, että teräspinnan on oltava virheetön. Telakalla oli vaikeuksia noudattaa standardia alusten omistajan tulkinnan mukaisesti. Tämä tilanne johti siihen, että rakentaminen oli välillä keskeytettävä ja jo tehtyä työtä oli parannettava tiukempien vaatimusten mukaisesti. |
(34) |
Aluksissa käytetty ”Marineline 784” on erikoismaali, joka on tarkoitettu varmistamaan korkeatasoinen ruostesuojaus. Sen käyttö edellyttää kulmien pyöristämistä ja erittäin tasaista pintaa. Maalaaminen tapahtuu korkeassa lämpötilassa (80–122 oC), mikä edellyttää sitä, että maalattavan pinnan lähellä olevia pintoja ei voida käsitellä, jos ne eivät kestä tällaista lämpötilaa. Maalipintaan tulee helposti virheitä ja maalin tarttuminen aiheuttaa ongelmia. Tämä edellyttää korjauksia ja paikkaamista, joilla voi olla suuri vaikutus töiden aikatauluun. |
(35) |
Menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessään komissio hyväksyi sen, että telakalta korjauksia edellyttäneiden viallisten teräslevyjen toimittaminen oli johtanut noin kahden kuukauden viivästykseen hankkeessa. |
(36) |
Menettelyn aloittamisen jälkeen saatujen tietojen perusteella vaikuttaa siltä, että edellä mainituilla seikoilla oli huomattava vaikutus hankkeen aikatauluun. Teräspinnan korkeatasoinen viimeistely oli keskeinen tekijä hankkeessa ja myös edellytti erikoismaalin käyttöä. Lisäksi voidaan todeta, että telakka ei voinut ennakoida tämäntyyppistä teknistä monimutkaisuutta, sillä ongelmat johtuivat kolmansista (vialliset levyt ja alusten omistajan laatuvaatimukset) eikä telakalla ollut kokemusta kyseisestä maalipinnoitteesta. |
VI PÄÄTELMÄT
(37) |
Komissio päättelee edellä esitetyn perusteella, että kahden Estaleiros Navais de Viana do Castelo, S.A.:n rakentaman öljy- ja kemikaalisäiliöaluksen kolmen vuoden toimitusajan pidentäminen voidaan hyväksyä asetuksen (EY) N:o 1540/98 3 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti hankkeen teknisen monimutkaisuuden vuoksi. Komissio toteaa tämän perusteella, että se ei pidä tarpeellisena jatkaa tutkimuksia siitä, voidaanko Portugalin viranomaisten esittämien syiden katsoa muodostavan mainitussa artiklassa tarkoitetut poikkeukselliset, ennalta arvaamattomat ja yrityksestä riippumattomat olosuhteet. |
(38) |
Toimitusajan pidentäminen hyväksytään alusten todellisiin luovutuspäiviin (29 päivään lokakuuta 2004 ja 5 päivään helmikuuta 2005) asti, |
ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1540/98 3 artiklan 2 kohdan mukaista kolmen vuoden toimitusaikaa pidennetään kahden Estaleiros Navais de Viana do Castelo, S.A.:n rakennettavana olevan öljy- ja kemikaalisäiliöaluksen tapauksessa siten, että aluksen C 224 toimitusaikaa pidennetään 29 päivään lokakuuta 2004 ja aluksen C 225 toimitusaikaa 5 päivään helmikuuta 2005.
2 artikla
Tämä päätös on osoitettu Portugalin tasavallalle.
Tehty Brysselissä 6 päivänä syyskuuta 2005.
Komission puolesta
Neelie KROES
Komission jäsen
(1) EYVL L 202, 18.7.1998, s. 1.
(2) EUVL C 308, 14.12.2004, s. 6.
(3) Ks. alaviite 2.
(4) Ks. alaviite 1.
(5) ISO 8501-3 –standardi tuli voimaan 22.12.2001.
(6) Portugali pyysi alunperin alusta C 224 koskevan toimitusajan pidentämistä heinäkuuhun 2004 ja alusta C 225 koskevan toimitusajan pidentämistä marraskuuhun 2004. Myöhemmin toimitusaikaa pyydettiin pidentämään todellisiin luovutusajankohtiin asti eli lokakuuhun 2004 ja helmikuuhun 2005.
(7) Ks. asia N 731/01, jossa komissio katsoi nesteytettyä kaasua kuljettavan aluksen erityisen monimutkaiseksi alukseksi, EYVL C 238, 3.10.2002, s. 2.
(8) Ks. alaviite 1. Laivanrakennusasetuksen voimassaoloaika päättyi 31.12.2003. Asetusta on kuitenkin sovellettava arvioitaessa pyyntöjä toimitusajan pidentämiseksi, sillä käsiteltävänä oleva tapaus liittyy tämän asetuksen nojalla myönnettyyn tukeen eikä 1. tammikuuta 2004 alkaen sovellettuihin laivanrakennusteollisuuden valtiontukea koskeviin puitteisiin sisälly asiaa koskevia sääntöjä.
(9) Alkuperäiset sopimukset koskivat öljy- ja kemikaalisäiliöaluksia, joiden kantavuus on 15 500 dwt. Muutetuissa sopimuksissa alusten kantavuus on 14 000 dwt. Saatavilla olevien tietojen perusteella tällaisten säiliöalusten kantavuus voi vaihdella 4 000 dwt:n ja yli 40 000 dwt:n välillä.
(10) ISO 8501-3, joka liittyy teräspinnan viimeistelyyn ennen maalausta.