21.12.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 366/1

(1)

Komissio pyysi 4 päivänä elokuuta 2003 päivätyllä kirjeellä tietoja valtiontukien valvonnasta Puolassa ja erityisesti tuesta, jota tuensaajalle oli mahdollisesti myönnetty rakenneuudistusta varten. Tämän jälkeen komission yksiköt ja Puolan viranomaiset käsittelivät kysymystä erilaisissa teknisissä kokouksissa, ja asiasta käytiin tiivistä kirjeenvaihtoa komission ja Puolan viranomaisten välillä.

(2)

Asiantuntija, jonka tehtävänä oli laatia Puolan rakenneuudistusohjelmasta pöytäkirjassa nro 8 tarkoitettu riippumaton arviointi, esitti komissiolle lausuntonsa 23 päivänä tammikuuta 2004.

(3)

Komissio ilmoitti Puolan viranomaisille 19 päivänä toukokuuta 2004 päivätyllä kirjeellä päätöksestään aloittaa tuen osalta EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu menettely ja pyysi näitä toimittamaan eräitä lisätietoja.

(4)

Komission päätös menettelyn aloittamisesta julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä  (2). Komissio kehotti asianomaisia esittämään huomautuksensa tuesta.

(5)

Puolan viranomaiset vastasivat esitettyihin kysymyksiin 26 päivänä kesäkuuta 2004 päivätyllä kirjeellä. Puolan viranomaiset myös pyysivät komissiota tekemään pöytäkirjassa nro 8 olevan 10 kohdan nojalla päätöksen Puolan terästeollisuuden rakenneuudistusohjelmaa koskevan muutoksen hyväksymisestä.

(6)

Komissio sai asianomaisilta huomautuksia ja toimitti ne tiedoksi Puolan viranomaisille 27 päivänä syyskuuta 2004 päivätyllä kirjeellä.

(7)

Puolan viranomaiset vastasivat asianomaisten esittämiin huomautuksiin 22 päivänä marraskuuta 2004 päivätyllä kirjeellä. Tämän jälkeen komission yksiköt ja Puolan viranomaiset tapasivat toisensa useita kertoja. Lisätietoja toimitettiin viimeksi 8 päivänä kesäkuuta 2005 päivätyllä kirjeellä.

(8)

Tuensaaja, teräksentuottaja Huta Częstochowa S.A., jäljempänä ”HCz” (ks. johdanto-osan 2 kappaleen a alakohta), on vaikeuksissa oleva yritys. Lokakuussa 2002 HCz vuokrasi tuotantoresurssinsa uudelle kommandiittiyhtiölle nimeltä Huta Stali Częstochowa Sp. z o.o., jäljempänä ”HSCz” (ks. johdanto-osan 2 kappaleen b alakohta).

(9)

Tässä päätöksessä käsitellään kahta eri tukimuotoa: toinen on HCz:n taloudellinen rakenneuudistus (ks. johdanto-osan 3 kappale) ja toisen muodostavat eräät muut välittömät tukitoimenpiteet (ks. johdanto-osan 4 kappale).

(10)

Terästehtaan ”rakenneuudistus” tapahtui kolmessa vaiheessa, joista ainoastaan viimeinen on valtiontukien valvonnan kannalta kiinnostava. Ensimmäinen yritys toteuttaa yrityksen rakenneuudistus oli tuomioistuimen marraskuussa 2001 määräämä velkasaneeraus, joka kuitenkin epäonnistui. Tämän seurauksena HCz joutui lokakuussa 2002 jättämään konkurssihakemuksen. Helmikuussa 2003 HCz sai uuden lain nojalla luvan rakenneuudistuksen toteuttamiseen, minkä vuoksi konkurssimenettely keskeytettiin. Rakenneuudistussuunnitelman mukaan yrityksen omaisuuserät jaetaan eri yritysten kesken ja yritykset tai omaisuuserät myydään. Yksi yrityksistä saa teräksentuotantoon liittyvät omaisuuserät, joiden avulla se maksaa velat kaupallisille luotonantajille (pankeille ja julkisille palveluntarjoajille), ja toinen yritys saa lähinnä tonttimaata, jonka avulla se maksaa velat julkisen sektorin luotonantajille (julkisille laitoksille, esimerkiksi verot). Myös muut HCz:n tytäryhtiöt myydään, jotta voidaan maksaa pois ne julkisen sektorin ja kaupallisten luotonantajien myöntämät velat, joita ei voida hoitaa rakenneuudistuksen yhteydessä.

(11)

HCz on Puolan toiseksi suurin teräksentuottaja. Se tuottaa pääasiallisesti seosteräksestä valmistettuja kvarttolevyjä (3). Nämä lopputuotteet muodostavat yli 60 prosenttia tehtaan myynnistä. Kvarttolevyjä käytetään laivanrakennuksessa ja rakennusteollisuudessa.

(12)

Ensimmäinen HCz:n tehdas perustettiin vuosina 1896–1902. Nykyään HCz käsittää suhteellisen uudenaikaisen teräsvalimon ja karkealevyvalssaamon, jossa on valokaariuuni, jatkuvatoiminen valimo sekä karkealevyjen valssain, johon kuuluu viimeistelylaitteisto. Valimon nimellinen tuotantokapasiteetti on 700 000 tonnia ja valssaamon noin 780 000 tonnia (valimo tuottaa puolivalmisteita, mm. levyaihioita, jotka viimeistellään valssaamossa lopputuotteiksi).

(13)

HCz:lla on 14 tytäryhtiötä, jotka tuottavat sille oheispalveluita. Näitä ovat mm. teräsputkien tuottaja Rurexpol Sp. Z o.o.  (4), koksaamo Koksownia Sp. Z o.o. sekä sähkön tuotantolaitos Elsen Sp. z o.o. Vuonna 2002 HCz ja sen tytäryhtiöt työllistivät noin 5 000 työntekijää.

(14)

HCz on kokonaan Puolan valtiovarainministeriön omistuksessa. Yhtiön osakepääoma on 370 miljoonaa Puolan zlotya (eli noin 70 miljoonaa euroa (5). Yhtiön omaisuuserien kirjanpitoarvo 31 päivänä joulukuuta 2003 oli 768,5 miljoonaa zlotya (noin 160 milj. euroa).

(15)

HCz on ollut taloudellisesti vaikeassa tilanteessa kesästä 2001 lähtien. Koska yhtiö ei pystynyt hoitamaan velkojaan (vuoden 2003 lopussa noin 1,4 miljardia zlotya eli noin 310 miljoonaa euroa), valtaosa sen omaisuuseristä, mukaan luettuina kaikki teräksentuotantoon liittyvät omaisuuserät, on annettu vakuudeksi pääasiallisille velkojille.

(16)

HCz haki 11 päivänä marraskuuta 2001 tuomioistuimelta velkasaneerauksen aloittamista voidakseen lykätä velkojensa maksua. Velkasaneerauksen tarkoituksena on toteuttaa yrityksen rakenneuudistus siten, että velkojat luopuvat osasta saataviaan. Lokakuussa 2002 tuomioistuin perui velkasaneerausmenettelyn, koska velkojat eivät päässeet sopimukseen rakenneuudistuspaketista. Puolan viranomaisten mukaan velkasaneerausmenettely epäonnistui, koska velkojat vaativat, että HCz maksaisi kaikki velkansa valtiolta saamansa tuen avulla.

(17)

Lokakuun 28 päivänä 2002 HCz haki konkurssimenettelyn aloittamista. Puolan lainsäädännön mukaan HCz:n oli haettava konkurssia, koska se ei velkasaneerausmenettelyn päättyessä pystynyt maksamaan velkojaan, jotka erääntyivät menettelyn päättymisen vuoksi. Tuosta päivästä alkaen HCz vuokrasi tuotantoresurssinsa pois ja lopetti teräksentuotannon. Nyt se toimii ainoastaan tytäryhtiöidensä holdingyhtiönä ja muodostuu pelkästään hallintoelimestä, jossa on noin 40 jäsentä.

(18)

HCz:n konkurssimenettelyn seurauksena perustettiin uusi yhtiö, HSCz, jota hallinnoi Towarzystwo Finansowe Silesia Sp. z o.o. (jäljempänä ”TFS”, teräksen tuottajana toimiva kommandiittiyhtiö, joka on valtaosaksi valtiovarainministeriön omistuksessa). Tarkoituksena oli turvata tuotannon jatkuminen ilman riskiä siitä, että konkurssipesän hoitaja lopettaa menettelyn kohteena olevan yrityksen toiminnan.

(19)

Lokakuun 28 päivänä 2002 HSCz vuokrasi HCz:lta teräksen tuotantoon tarvittavat laitokset (mm. teräsvalimon, karkealevyvalssaamon, koksaamon ja eräitä peruspalveluita). Vuokrasopimuksen mukaan HSCz maksaa vuokraa kuukausittain […] (6) miljoonaa zlotya ja ottaa palvelukseensa 2 057 HCz:n työntekijää (nykyään 1 950 työntekijää).

(20)

Vuokrasopimuksessa myönnetään HSCz:lle 14 kuukauden lykkäys vuokranmaksusta. Vaikka sopimuksessa ei selkeästi määrätä, että lykkäyksestä olisi maksettava korkoa, 30 päivänä marraskuuta 2004 määriteltiin lakisääteisen korkoprosentin mukainen korkosumma, […] zlotya, jonka HSCz maksoi HCz:lle.

(21)

TFS antoi HSCz:lle vain vaaditun vähimmäispääoman eli 50 000 zlotya. Voidakseen toimia markkinoilla ilman käyttöpääomaa HSCz lyhensi saataviensa maksuajan noin 15 päivään ja pidensi omien velvoitteidensa maksuajan yli 50 päivään. Tämä oli mahdollista siksi, että kaikki tärkeimmät tavarantoimittajat (yhtä lukuun ottamatta) olivat valmiit hyväksymään tällaisen maksuaikataulun voidakseen säilyttää HSCz:n pääasiakkaanaan. Todellisuudessa monet tavarantoimittajat tekivät ns. vaihtokauppajärjestelyjä, joiden nojalla raaka-aineesta ja erityisesti teräsromusta maksettiin lopputuotteilla, kuten teräslevyillä, jotka oli tarkoitettu jälleenmyytäväksi tietyille loppukäyttäjille. Järjestelyihin osallistuvat yritykset valvoivat tarkasti HSCz:n tuotantoa ja kirjanpitoa ja vaativat ottamastaan riskistä vastineeksi huomattavat voitot.

(22)

Lisävakuuksia vaadittiin kuitenkin ainoastaan sähköntoimituksiin liittyville velvoitteille. Sähköntoimituksista vastasi Polskie Sieci Energetyczne S.A. (jäljempänä ”PSE”), joka vaati TFS:ää allekirjoittamaan kolme vakuussopimusta, kukin arvoltaan […] miljoonaa zlotya. Sopimukset sisältävät sekä vakuuden, joka muodostuu kolmesta velkakirjasta, joista kukin on arvoltaan […] miljoonaa zlotya, että kolme sitoumusta, joissa hyväksytään Puolan siviilikoodeksin (777 §:ssä) tarkoitettu välitön täytäntöönpano. Näin PSE sai yhteensä […] miljoonan zlotyn vakuuden. Lokakuun 28 päivänä 2002 annettiin kaksi velkakirjaa/vakuutta, joista kumpikin oli arvoltaan […] miljoonaa zlotya ja voimassa 30 päivään kesäkuuta 2003. Joulukuun 20 päivänä 2002 annettiin seuraava, […] miljoonan zlotyn vakuus, joka oli voimassa 31 päivään maaliskuuta 2005. HSCz maksoi kaikista velkakirjoista ja vakuuksista kiinteän […] miljoonan zlotyn palkkion ja […] miljoonan zlotyn vakuudesta noin 0,8 prosentin palkkion. Maksamattomien energialaskujen yhteissumma ei kuitenkaan missään vaiheessa ylittänyt […] miljoonan zlotyn määrää, koska vakuussopimukseen sisältyvän järjestelyn mukaan HSCz:n oli maksettava kaikki erääntyneet laskut viiden viikon kuluessa.

(23)

Puolan hallitus hyväksyi Puolan rauta- ja terästeollisuuden ensimmäisen rakenneuudistusohjelman kesäkuussa 1998. Ohjelmaa päivitettiin vuonna 2001 ja siihen liitettiin rauta- ja terästeollisuuden rakenneuudistuksesta 24 päivänä elokuuta 2001 annettu laki (7), josta tuli Puolan terästeollisuuden rakenneuudistuksen oikeusperusta.

(24)

Marraskuun 5 päivänä 2002 Puolan hallitus hyväksyi ensimmäisen rakenneuudistusohjelman muutoksen, minkä jälkeen ohjelman nimeksi tuli Puolan rauta- ja terästeollisuuden rakenneuudistus- ja kehittämisohjelma vuoteen 2006 (jäljempänä ”kansallinen rakenneuudistusohjelma” eli ”KRO”). Ohjelman perusteella Puolan terästeollisuudelle voidaan ennen muuta myöntää valtiontukea rakenneuudistuksen toteuttamista varten vuosina 1997–2006. Tukea voidaan myöntää enintään 3 387 miljardia zlotya (713 milj. euroa).

(25)

KRO:n mukaan Puolassa on 17 terästehdasta, jotka voidaan jakaa kolmeen ryhmään. Ensimmäiseen ryhmään kuuluu kahdeksan yritystä, jotka saavat valtiontukea KRO:n nojalla. Valtaosa tuesta on myönnetty Puolan neljän suurimman terästehtaan vahvistamiseen. Yhdessä niistä muodostettiin maan suurin teräksentuottaja nimellä Polskie Huty Stali S.A. (jäljempänä ”PHS”), jonka nimi tätä nykyä on Mittal Steel Poland (jäljempänä ”MSP”). Tämä muutos tapahtui sen jälkeen kun yritys myytiin LNM-nimiselle holdingyhtiölle (8), josta sittemmin on muodostettu Mittal Steel (9). Toiseen ryhmään kuuluu kuusi yritystä, jotka eivät kuulu rakenneuudistusohjelman piiriin siksi, että teräksentuotanto ei ollut niiden päätoimiala, tai siksi etteivät ne ole saaneet tukea. Kolmanteen ryhmään kuuluu kolme yritystä, jotka ovat hakeneet tukea, mutta jotka ovat sittemmin joutuneet konkurssimenettelyyn.

(26)

HCz kuului kolmanteen ryhmään. Kun HCz haki konkurssimenettelyn aloittamista, KRO:hon merkittiin, että ”tehtaan rakenneuudistusta jatketaan konkurssin muodossa” (3.1.2 ja 5.1 kohta). Itse asiassa KRO:n 3.1.3.3 kohdassa todetaan, että HCz on yksi niistä yrityksistä, ”joiden osalta on aloitettu konkurssimenettely” ja vahvistetaan, että yritys on tätä nykyä konkurssipesän hoitajan valvonnassa. KRO:n 5.4.2 kohdassa selvitetään, että ”HCz:lle olisi välttämättä myönnettävä rakenneuudistuksen toteuttamista varten noin miljardi zlotya valtiontukea. Tämä ei kuitenkaan tuottaisi toivottua tulosta. Tällöin voidaan olettaa, että HCz:n rakenneuudistus toteutuu konkurssin muodossa, ja tehtaan tuotantoresurssit jäävät uuden HSCz:n haltuun. Uusi yhtiö jatkaa HCz:n tuotantotoimintaa ilman rakenneuudistukseen myönnettävää valtiontukea. HCz:n omaisuuserät eivät siirry minkään valtiontukea saavan yrityksen haltuun (KRO:n 3.1.3.1 kohta).”

(27)

KRO on esitelty Euroopan unionille. Ohjelma viimeisteltiin 25 päivänä maaliskuuta 2003 komission kanssa käytyjen intensiivisten neuvottelujen jälkeen. Arvioituaan ohjelman komissio esitti ehdotuksen neuvoston päätökseksi, jolla valtiontuen myöntämistä Puolan terästeollisuudelle Eurooppa-sopimuksen puitteissa voidaan jatkaa vuoden 2003 loppuun asti (alun perin valtiontuen myöntäminen oli sallittu vain vuoteen 1997 asti) edellyttäen, että ala saavuttaa kannattavuuden vuoteen 2006 mennessä. Neuvosto vahvisti päätöksen heinäkuussa 2003 (10).

(28)

Tämä tarkoittaa sitä, että EU antoi Puolalle luvan myöntää terästeollisuudelle rakenneuudistustukea, vaikka se on EU:n periaatteiden vastaista (11). KRO:n tärkeimmät kohdat muutettiin liittymissopimuksen pöytäkirjaksi nro 8 Puolan terästeollisuuden rakenneuudistuksesta. Pöytäkirjassa sallitaan valtiontuen myöntäminen kahdeksalle nimeltä mainitulle yritykselle (joihin HCz ei kuulu). Tuen sallittu enimmäismäärä on 3 387 miljardia zlotya. Toisaalta pöytäkirjassa korostetaan, että Puola ei saa myöntää muuta valtiontukea terästeollisuuden rakenneuudistukseen.

(29)

Lokakuun 30 päivänä 2002, pian sen jälkeen kun HCz oli jättänyt konkurssihakemuksen, annettiin laki työmarkkinoiden kannalta erityisen merkittäville yrityksille myönnettävästä valtiontuesta (laki sellaisena kuin se on muutettuna marraskuussa 2003 (12); jäljempänä ”30 päivänä lokakuuta 2002 annettu laki”) (13). Lain nojalla yritykset voivat toteuttaa rakenneuudistuksen välttääkseen selvitystilaan joutumisen. Tätä varten laissa säädetään uudesta tavasta toteuttaa rakenneuudistus siten, että toteutetaan julkisen velan uudelleenjärjestely (ns. osittainen mitätöinti). Aiemmin oli mahdollista ainoastaan muuttaa julkisen velan maksuaikataulua tai lykätä maksuja.

(30)

Lokakuun 30 päivänä 2002 annetun lain 7 §:n 1 momentin mukaan rakenneuudistuksen kohteena oleva yritys saa oikeuden konkurssisuojaan, joka alkaa rakenneuudistusmenettelyn aloittamispäivästä ja kestää menettelyn päättymiseen tai sen keskeyttämiseen saakka. Rakenneuudistusmenettely on saatettava päätökseen viimeistään 24 kuukauden kuluttua siitä kun päätös sen toteuttamisesta on tehty (30.10.2002 annetun lain 19 §:n 2 momentti).

(31)

Lokakuun 30 päivänä 2002 annetussa laissa säädetään taloudellisesta uudelleenjärjestelystä, joka koskee ennen heinäkuuta 2002 syntyneitä yksityisoikeudellisia velvoitteita ja ennen kesäkuuta 2002 syntyneitä julkisoikeudellisia velvoitteita (30.10.2002 annetun lain 3 § , jolla jälkimmäistä määräaikaa jatkettiin vuodella). Yksityisoikeudellisten velvoitteiden uudelleenjärjestely voidaan toteuttaa sellaisen rakenneuudistussopimuksen nojalla, jonka vähintään 50 prosenttia velkojista on hyväksynyt (ks. 30.10.2002 annetun lain 4 luku), kun taas julkisoikeudelliset velvoitteet voidaan osittain mitätöidä Puolan teollisuuden kehittämisviraston johtajan tekemän päätöksen nojalla. Puolan teollisuuden kehittämisvirasto (Agencja Rozwoju Przemysłu S.A., jäljempänä ”ARP”) on elin, joka valvoo 30 päivänä lokakuuta 2002 annetun lain nojalla toteutettuja yritysten rakenneuudistuksia (ks. lain 5 luku).

(32)

Lisäksi 30 päivänä lokakuuta 2002 annetun lain muutoksessa, joka tuli voimaan 14 päivänä marraskuuta 2003, säädetään (5 a luvussa) mahdollisuudesta saada julkisoikeudellisista vaateista tietty määrä rahaa erityisen rakenneuudistusjärjestelyn avulla siten, että tuensaaja siirtää osan vakuudettomista omaisuuseristä ARP:n alaisuudessa toimivan yhtiön (Operator) haltuun; tämän osuuden arvon on oltava vähintään 25 prosenttia velan kokonaismäärästä. Tämän jälkeen kyseinen omaisuuserä myydään ja näin saadut varat maksetaan julkisen sektorin velkojille (30.10.2002 annetun lain 32 d §). Julkisen sektorin velkojien on kuitenkin annettava suostumuksensa tällaiseen erityiseen rakenneuudistusjärjestelyyn (30.10.2002 annetun lain 32 h §).

(33)

Luvun 5 a ja erityisen rakenneuudistusjärjestelyn nojalla laajennetaan myös uudelleenjärjestelyn kohteeksi hyväksyttävien vaateiden ajallista ja aineellista soveltamisalaa. Vaateet voivat olla uudelleenjärjestelyn kohteena vuoden pidempään (30 päivään kesäkuuta 2003 saakka), ja tällaisiin vaateisiin voivat kuulua entistä useammanlaiset julkisoikeudelliset saatavat (30.10.2002 annetun lain 32 a §:n 1 momentti) (14).

(34)

HCz teki 21 päivänä tammikuuta 2003 ARP:lle hakemuksen rakenneuudistuksen aloittamisesta 30 päivänä lokakuuta 2002 annetun lain nojalla. ARP:n johtaja hyväksyi hakemuksen 21 päivänä helmikuuta 2003 ja määräsi rakenneuudistusmenettelyn aloitettavaksi 30 päivänä lokakuuta 2002 annetun lain 10 §:n 1 momentin nojalla, minkä seurauksena HCz sai konkurssisuojan.

(35)

HCz esitti ARP:lle rakenneuudistussuunnitelman 18 päivänä huhtikuuta 2003. Suunnitelman perusajatuksena oli, että HCz:n omaisuuserät jaetaan tuotantoresursseihin ja muihin varoihin, minkä jälkeen tuotantoresurssit myydään yksityiselle sijoittajalle liiketoiminnan jatkuvuuden periaatteen mukaisesti. ARP hyväksyi rakenneuudistussuunnitelman 2 päivänä heinäkuuta 2003. Tämän jälkeen suunnitelma esitettiin kilpailu- ja kuluttajansuojavirastolle (Urzędzie Ochrony Konkurencji i Konsumentów, jäljempänä ”KKV”), joka hyväksyi sen 25 päivänä heinäkuuta 2003 sillä ehdolla, että sen toteuttamiseen ei myönnetä valtiontukea (15).

(36)

ARP:n johtaja teki 7 päivänä elokuuta 2003 päätöksen rakenneuudistuksen toteuttamisesta 30 päivänä lokakuuta 2002 annetun lain 10 §:n 4 momentin nojalla. Lokakuussa 2003 rakenneuudistussuunnitelmaa muutettiin KKV:n esittämien vaatimusten mukaisesti. ARP hyväksyi muutoksen 1 päivänä joulukuuta 2003 muuttamalla alkuperäistä päätöstään rakenneuudistuksesta.

(37)

ARP:n johtaja teki 30 päivänä huhtikuuta 2003 uuden päätöksen rakenneuudistusta koskevan päätöksen muuttamisesta. Päätös perustui 26 päivänä huhtikuuta 2004 päivitettyyn liiketoimintasuunnitelmaan. Rakenneuudistussuunnitelmaa oli muutettava 30 päivänä lokakuuta 2002 annetun lain muuttamisen vuoksi. Uudessa versiossa omaisuuserien jakaminen kuvataan yksityiskohtaisemmin (16).

(38)

Velkojat jaetaan rakenneuudistussuunnitelmassa eri ryhmiin niihin liittyvien velvoitteiden oikeudellisen luonteen perusteella:

(39)

Ensimmäisen ryhmät muodostavat julkisoikeudelliset velvoitteet (velan määrä laskettu 30 päivänä kesäkuuta 2003):

sosiaaliturvamaksut (velkojana sosiaaliturvalaitos Zakład Ubezpieczeń Społecznych (jäljempänä ”ZUS”), […] miljoonaa zlotya (rakenneuudistuksen piiriin otettu […] miljoonaa zlotya, minkä lisäksi […] miljoonaa zlotya ei kuulu rakenneuudistuksen piiriin);

Ns. ”julkisoikeudellisten saatavien julkisia velkojia” ovat siis ZUS, FGSP ja PFRON, jotka toimivat talous- ja työministeriön, Częstochowan kaupungin ja sen veroviraston sekä kaupunginvaltuuston ja Sleesian voivodikunnan alaisuudessa. Tämän lisäksi pienempiä vaateita ovat esittäneet eräät muut kunnat, kuten Poraj.

(40)

Toisen ryhmän muodostavat yksityisoikeudelliset velvoitteet (velan määrä laskettu 30 päivänä syyskuuta 2003), jotka voidaan jakaa edelleen julkisen ja yksityisen sektorin velkojien kesken. Ensimmäisen alaryhmän (jäljempänä ”yksityisoikeudellisten saatavien julkiset velkojat”) muodostavat seuraavat:

(41)

Toisen alaryhmän ja kolmannen ryhmän muodostavat seuraavat yksityisen sektorin velkojat (määrät laskettu 30 päivänä syyskuuta 2003):

(42)

Rakenneuudistussuunnitelma käsittää edellä mainittujen velkojen taloudellisen uudelleenjärjestelyn, jonka yhteydessä omaisuuserät jaetaan kolmen yhtiön kesken.

(43)

Rakenneuudistussuunnitelman mukaan velkojat, joilla on yksityisoikeudellisia saatavia, voivat vaihtaa saatavansa teräksentuotantoon liittyviin omaisuuseriin. Tämä tehdään vaihtamalla saatavat uuden tytäryhtiön, MH:n, osakkeisiin. MH:n on tarkoitus saada haltuunsa kaikki teräksentuotantolaitokset, joihin kuuluvat kaikki terästehtaan ja karkealevyvalssaamon laitteistot sekä hallintorakennus.

(44)

Omaisuuserien arvo on määritelty valtionyrityksiä koskevan Puolan lainsäädännön mukaan, joka edellyttää, että ennen omaisuuserien myyntiä on määritettävä niiden arvo. Tätä varten ATEST-niminen yritys laati elokuussa 2003 arvion (valimon) masuunin arvosta (17). Arvion tulos oli […] miljoonaa zlotya. Lisäksi PROFCEN w Częstochowie -niminen yritys määritti valssaamon arvoksi […] miljoonaa zlotya. Yksityisoikeudellisten saatavien velkojat kuitenkin kiistivät arviot, koska ne pitivät niitä käytettyjen menetelmien perusteella liian optimistisina. Tämän vuoksi ATEST laati joulukuussa 2003 uuden arvion valssaamon ja valimon yhteenlasketun diskontatun kassavirran perusteella, jolloin tulokseksi saatiin […] miljoonaa zlotya. Lisäksi on laadittu ns. sveitsiläisen menetelmän mukainen arvio (2/3 diskontatun kassavirran ja 1/3 pääoman arvon mukaan), jolloin tulokseksi saatiin […] miljoonaa zlotya. Tämän arvion vahvistaa jotakuinkin oikeaksi LNM:n syyskuussa 2003 tekemä tarjous, jossa pääoman arvoksi määritettiin […] miljoonaa zlotya. Vuoden 2003 lopussa arviota tarkistettiin […] miljoonaan zlotyyn (maaliskuussa 2005 arvo kuitenkin lähes kaksinkertaistui […600–650] miljoonaan zlotyyn teräksen hintojen huomattavan nousun vuoksi).

(45)

Lokakuun 13 päivänä 2003 yksityisoikeudellisten saatavien velkojat allekirjoittivat ennen kesäkuuta 2002 syntyneiden velkojen uudelleenjärjestelyä koskevan sopimuksen (jäljempänä ’velkajärjestelyä koskeva sopimus’), joka tuli voimaan 9 päivänä joulukuuta 2003. MH:n omaisuuserien kirjanpitoarvon perusteella (joka oli tuolloin 320 miljoonaa zlotya) sopimuksessa määrätään ensinnäkin, että 30 päivään kesäkuuta 2002 mennessä syntyneet yksityisoikeudelliset saatavat maksetaan vaihtamalla osa niistä 80,44 prosenttiin MH:n osakkeista. Osakkeista 72,47 prosenttia maksettiin suhteessa yksityisoikeudellisten saatavien velkojien olemassaoleviin saataviin, ja 7,97 prosenttia jaettiin suhteessa velkojien olemassaoleviin vakuuksiin. Tällä tavoin veloista saatiin kuoletettua vuonna 2003 noin 60 prosenttia ja vuonna 2005 noin 30 prosenttia.

(46)

Toiseksi velkajärjestelyä koskevassa sopimuksessa määrätään, että RFG maksaa jäljelle jäävillä 19,56 prosentilla MH:n osakkeista ensinnäkin kaikki korot, jotka ennen kesäkuuta 2002 syntyneistä saatavista on kertynyt sopimuksen voimaantuloon eli 9 päivään joulukuuta 2003 asti (tämän jälkeen sovelletaan velkajärjestelyä koskevaa sopimusta), ja toiseksi kesäkuun 2002 jälkeen syntyneet saatavat ja niihin liittyvät korot.

(47)

Velkajärjestelyä koskevaa sopimusta muutettiin sittemmin pariin otteeseen mukauttamalla sekä määräaikaa, johon mennessä MH:n osakkeet oli määrä luovuttaa velkojille, että aikataulua, jonka mukaan strategisten sijoittajien oli tehtävä MH:ta koskevat tarjouksensa.

(48)

Velkojat, jotka hyväksyivät velkajärjestelyä koskevan sopimuksen, edustivat alun perin 54:ää prosenttia velkojen kokonaismäärästä. Kyseessä olivat seuraavat yksityisoikeudellisten saatavien julkiset velkojat: PSE, Zakład Energetyczny, ARP, PKP, PGNiG, sekä seuraavat yksityiset velkojat: BPH Bank ja BPK Logo. Sen sijaan Kredyt Bank, ING BSK, Citibank Handlowy ja Bank Millenium sekä CZW Węglozbyt ja Kompania Węglowa eivät aluksi hyväksyneet sopimusta. Lokakuun 30 päivänä 2002 annetun lain 23 §:n 2 momentin mukaan sopimus sitoo kuitenkin kaikkia velkojia, joilla on yksityisoikeudellisia saatavia.

(49)

Maaliskuussa 2004 Bank Millenium, CZW Węglozbyt ja Kompania Węglowa ilmoittivat hyväksyvänsä velkajärjestelyä koskevan sopimuksen. Sittemmin myös Kredyt Bank, ING BSK ja Citibank Handlowy ovat hyväksyneet rakenneuudistusohjelman taloudelliset edellytykset.

(50)

Komissio on ymmärtänyt, että MH myydään yhdessä yhtiön omaisuuseriin liittyvien jäljellä olevien sitoumusten kanssa, koska myynnistä saaduilla varoilla maksetaan jäljelle jäävät yksityis- ja julkisoikeudelliset saatavat, jotka eivät kuulu rakenneuudistuksen piiriin. Tämän jälkeen vapautetaan vakuudet.

(51)

Rakenneuudistussuunnitelmassa, sellaisena kuin se on vahvistettuna rakenneuudistusta koskevalla päätöksellä, määrätään, että Operator on vastuussa kaikista rakenneuudistuksen piiriin kuuluvista julkisoikeudellisista saatavista, jotka ovat syntyneet ennen 30 päivää kesäkuuta 2003.

(52)

Vastineeksi HCz siirtää 30 päivänä lokakuuta 2002 annetun lain 32 d §:n nojalla Operatorin haltuun osan — vakuudettomista — omaisuuseristä; osuuden arvon on oltava vähintään 25 prosenttia Operatorille siirrettyjen velkojen arvosta. Nämä omaisuuserät on määritelty rakenneuudistussuunnitelmassa, ja niihin kuuluu tontti, josta osa käytetään teollisuusalueen rakentamiseen, sähkölaitos Elsen sekä 10 miljoonan zlotyn saatavat. Operator yrittää hankkia näiden omaisuuserien avulla mahdollisimman paljon käteisvaroja. Useimpien omaisuuserien myynti saadaan päätökseen todennäköisesti aikaisintaan joulukuussa 2005.

(53)

Riippumaton asiantuntija on määrittänyt Operatorin haltuun siirtyvän tonttimaan arvoksi 120,6 miljoonaa zlotya. Kun otetaan huomioon Elsenin osakkeet, joiden arvoksi on määritetty on noin 25,4 miljoonaa zlotya, ja edellä mainitut 10 miljoonan zlotyn saatavat, Operatorin omaisuuserien arvoksi saadaan 156 miljoonaa zlotya (18). Tämän arvion laati ARP:n nimissä BRE Corporate Finance, joka vastaa Puolassa Commerzbankin investointipankkipalveluista (19).

(54)

Velkojen siirtäminen Operatorin haltuun aiheuttaa automaattisesti niihin liittyvien vakuuksien vapautumisen. Koska on kuitenkin olemassa myös velkoja, joita ei voida ottaa rakenneuudistuksen piiriin, joillekin velkojille jää edelleen vakuuksia, jotka pysyvät voimassa kunnes HCz/RFG kykenee maksamaan velvoitteensa MH:n myynnin jälkeen.

(55)

ZUS, Gmina Miejska Częstochowa, PFRON ja Sleesian voivodikunta ovat ilmoittaneet hyväksyvänsä erityisen rakenneuudistusjärjestelyn. Toisaalta Puolan viranomaiset ovat ilmoittaneet, että Częstochowan verovirasto (Urząd Skarbowy), FGSP ja Poraj’n kunta hylkäsivät tämän rakenneuudistusjärjestelyn kesäkuun 2005 alussa, koska ne katsoivat, että konkurssin avulla saavutettaisiin parempi tulos. Tämän vuoksi niiden velkoja ei oteta rakenneuudistuksen piiriin, vaan HCz/RFG joutuu maksamaan ne. Puolan viranomaiset ovat vakuuttaneet, että nämä vaateet maksetaan kokonaisuudessaan.

(56)

HCz:n nimeksi tulee RFG. RFG:n omistukseen tulee osa jäljelle jäävistä omaisuuseristä, erityisesti useimmat HCz:n tytäryhtiöt, kuten Rurexpol ja koksaamo, josta valtaosa myydään strategiselle sijoittajalle. Lisäksi eräät omaisuuserät, jotka HSCz oli vuokrannut, siirretään toiselle HCz:n tytäryhtiölle, nimeltä Majątek Hutniczy Plus (jäljempänä ’MH Plus’) myytäväksi edelleen strategiselle sijoittajalle RFG:n puolesta.

(57)

RFG:n omaisuus arvioitiin ensimmäisen kerran vuoden 2003 lopulla. Arvioinnin laativat konsultit, jotka työskentelevät Częstochowassa toimivalle PROFCEN-nimiselle yritykselle. Nämä arviot on yhdistetty myöhemmin laadittuihin tytäryhtiöitä koskeviin arvioihin, jotka on laatinut ATEST. Käsitystä MH:n ja MH Plusin arvosta on voitu tarkistaa myös strategisilta sijoittajilta saatujen tarjousten perusteella. Toinen arviointiperuste määriteltiin vuoden 2005 alussa, sen jälkeen kun eri tytäryhtiöiden osakkeista tehtiin ostotarjouksia (ks. johdanto-osan 62 kappale), mikä kertoo teräsmarkkinoiden merkittävästä noususuhdanteesta. Seuraavassa esitetään tytäryhtiöiden arvo:

Taulukko 1

Arvio RFG:n myytäväksi tulevien tytäryhtiöiden arvosta

(58)

RFG:n on maksettava kaikki julkisoikeudelliset velat, jotka eivät kuulu rakenneuudistuksen piiriin (noin […] miljoonaa zlotya) (21). Lisäksi RFG:n on maksettava korot niistä yksityisoikeudellisista veloista, joiden osalta on toteutettu rakenneuudistus vaihtamalla ne MH:n osakkeiksi 1 päivästä heinäkuuta 20029 päivään joulukuuta 2003 ([…] miljoonaa zlotya), ja kaikki kesäkuun 2002 jälkeen syntyneet uudet yksityisoikeudelliset velat korkoineen (arviolta […] miljoonaa zlotya) (22). Näin ollen RFG saa tytäryhtiöiden myynnistä […] miljoonaa zlotya, josta […] miljoonaa zlotya varataan jäljellä olevien velkojen maksuun, […] miljoonaa zlotya rakenneuudistuksesta aiheutuvien kustannusten kattamiseen, ja noin […] miljoonaa zlotya jää RFG:lle itselleen.

(59)

HCz:n ja TFS:n tarkoituksena on yhdessä HCz:n velkojien kanssa ja valtiovarainministeriön valvonnassa myydä strategiselle sijoittajalle MH:n, MH Plusin, koksaamon, Rurexpolin ja eräiden muiden tytäryhtiöiden osakkeet yhdessä HSCz:n osakkeiden kanssa. Myyntiä valvomaan asetetaan neuvottelukomitea, joka muodostuu HCz:n, TFS:n ja HCz:n yhdeksän velkojan edustajista (BPH, Citibank Handlowy, Bank Millennium, Kredyt Bank, ING BSK, PSE, PKP, PGNiG ja ARP).

(60)

Ensimmäisen tarjouspyyntömenettelyn tuloksena TFS ja HCz ovat valinneet tarjouskilpailun voittajiksi LNM N.V. -nimisen holdingyhtiön (joka on sittemmin sulautunut Mittal Steel -nimiseen yritykseen mutta josta käytetään myös jäljempänä nimitystä ’LNM’) sekä Donbassin teollisuusliiton (jäljempänä ’Donbass’), joille on annettu yksinoikeus osallistua neuvotteluihin. Alustava sopimus parafoitiin 31 päivänä maaliskuuta 2004, mutta se on sittemmin kumottu. Syksyllä 2004 tarjouskilpailumenettely aloitettiin uudelleen kahden parhaan tarjoajan kesken.

(61)

Helmikuussa 2005 LNM sai tarjouksensa perusteella yksinoikeuden neuvotteluihin. Hinta oli noussut huomattavasti koksi- ja teräsmarkkinoiden korkeasuhdanteen vuoksi. Sopimus LNM:n kanssa parafoitiin 15 päivänä huhtikuuta 2005. Sen jälkeen kun LNM:n ja ammattiliittojen väliset neuvottelut katkesivat, Donbassin kanssa aloitettiin kuitenkin neuvottelut 16 päivänä toukokuuta 2005. Puolan viranomaisten mukaan myös Donbass on nyt valmis maksamaan saman hinnan, jota LNM tarjosi, joten 15 päivänä kesäkuuta 2005 parafoitiin sopimus, jonka pohjalta laaditaan lopullinen sopimus yritysten myynnistä Donbassille.

(62)

Koko yrityspaketin hinnaksi tulee noin […] miljoonaa zlotya. Tämä määrä jakautuu seuraavasti: MH ([…(600–650)] miljoonaa zlotya), MH Plus (noin […] miljoonaa zlotya), koksaamo (noin […] miljoonaa zlotya), Rurexpol ja 8 muuta HCz:n tytäryhtiötä (yhteensä noin […] miljoonaa zlotya) sekä HSCz (noin […] miljoonaa zlotya — tämän osuuden saa TFS). Myyjät määrittelivät yrityksille vähimmäishinnat, joita kuitenkin korotettiin suhteessa kaikista myyntikohteista tarjottuun yhteishintaan (koska muutoin olisi ollut olemassa riski, että eri tarjoajat olisivat saattaneet tehdä eri kohteista parempia tarjouksia).

(63)

Lokakuussa 2004 TFS esitti HSCz:n päivitetyn liiketoimintasuunnitelman vuosiksi 2004–2006. Se perustuu olettamukselle, että HSCz:n toiminnot ja omaisuuserät yhdistetään yhdeksi yritykseksi (johon kuuluvat MH, MH Plus ja HSCz). Tämän liiketoimintasuunnitelman mukaan nykyisiin tuotantolaitoksiin tehtäisiin 252,6 miljoonan zlotyn investoinnit. Lisäksi suunnitteilla on eräitä muita rakenneuudistustoimenpiteitä, kuten kustannusten alentaminen ja ympäristönsuojeluohjelma. Liiketoimintasuunnitelmassa ennakoidaan näiden toimien perusteella, että vuosina 2004–2006 investoinneista saadaan tuottoa yli 10 prosenttia ja pääomasta yli 5 prosenttia.

(64)

Tarjouskilpailun yhteydessä sijoittajaa vaadittiin toteuttamaan investointiohjelma 24 kuukauden kuluessa siitä kun se on saanut HSCz:n, MH:n ja MH Plusin hallintaansa. Lisäksi myyntisopimuksessa asetetaan investoijalle velvoite olla lisäämättä lopputuotteiden tuotantokapasiteettia ennen 31 päivää joulukuuta 2006, mikä olisi tapahtunut erityisesti siinä tapauksessa, että se olisi toteuttanut investointeja uuteen kuumavalssattujen levyjen tuotantolinjaan.

(65)

Jotta voitaisiin arvioida rakenneuudistuksen vaikutuksia, PriceWaterhouseCoopers-niminen yritys laati Puolan viranomaisten toimeksiannosta yksityiskohtaisen taloudellisen analyysin (jäljempänä ’PWC:n analyysi’), jossa verrataan velkojen maksuastetta kahden eri vaihtoehdon eli rakenneuudistusmenettelyn ja konkurssimenettelyn mukaan. Rakenneuudistusta koskevat järjestelyt perustuvat rakenneuudistuksesta lokakuussa 2003 tehtyyn sopimukseen ja elo–joulukuussa 2003 tehtyihin rakenneuudistusta koskeviin päätöksiin. Konkurssivaihtoehtoon liittyvät olettamukset perustuvat konkurssilainsäädännön kuvitteelliseen soveltamiseen (23). Niiden pohjana on käytetty julkisoikeudellisten saatavien julkisten velkojien kannalta edullisinta vaihtoehtoa.

(66)

Analyysissa oletetaan, että konkurssi ja rakenneuudistus toteutetaan ensimmäisessä tapauksessa 31 päivänä joulukuuta 2003 (ks. taulukko 2) ja toisessa tapauksessa 31 päivänä maaliskuuta 2005 (ks. taulukko 3). Velkojen määrä ja omaisuuden arvo lasketaan niiden tiettynä hetkenä määritellyn nykyarvon perusteella (esim. MH:n arvo vuonna 2003 oli […(325–375)] miljoonaa zlotya ja vuonna 2005 peräti […(600–650)] miljoonaa zlotya). Analyysissa tarkastellaan kahta eri ajankohtaa siksi, että yksityisoikeudellisten saatavien velkojat ilmoittivat aiemmin hyväksyvänsä rakenneuudistuksen taulukon 2 perusteella, kun taas julkisoikeudellisten saatavien velkojat eivät hyväksyneet sitä lopullisesti vuonna 2003, vaan vasta myöhemmin, maaliskuun 2005 tilanteen perusteella. Luvut kuitenkin muuttuivat tuolloin huomattavasti, koska ensiksikin velkojien saatavat kasvoivat, kun korkoja oli kertynyt lisää, ja toiseksi tulot lisääntyivät kummankin vaihtoehdon (sekä konkurssin että rakenneuudistuksen) tapauksessa siksi, että tarkasteltujen omaisuuserien arvo nousi.

Taulukko 2

Tulojen vertailu joulukuussa 2003

Taulukko 3

Tulojen vertailu maaliskuussa 2005

(67)

HCz sai vuodesta 1997 alkaen toukokuuhun 2002 asti valtiolta taloudellista tukea yhteensä 25 161 072,08 zlotya (5,3 miljoonaa euroa).

(68)

Toiminnan tukemiseksi ja työvoiman rakenneuudistusta varten myönnettiin 19 699 452 zlotya (4,15 miljoonaa euroa) seuraavasti:

(69)

Lisäksi Komitet Badań Naukowych (tieteellinen tutkimuskomitea, jäljempänä ’KBN’) myönsi HCz:lle 5 461 620 zlotya (1,15 miljoonaa euroa). Avustukset perustuvat HCz:n ja KBN:n sekä Gliwicen Metallurgisen instituutin välillä tehtyihin sopimuksiin tutkimus- ja kehittämisohjelmien (jäljempänä ’T&K-ohjelmat’) tukemisesta. Tukea on myönnetty seuraavasti:

(70)

Marraskuun 2002 ja tammikuun 2004 välisenä aikana HSCz:n hyväksi toteutettiin useita erilaisia rahoitustoimenpiteitä.

(71)

HCz lykkäsi ZUSia ja FGSP:tä koskevien velvoitteidensa suorittamista, mutta on kuitenkin sittemmin maksanut ne. Myöhässä (yli kaksi viikkoa eräpäivän jälkeen) suoritettuja maksuja oli yhteensä 18 155 302 zlotya. Maksut eivät yleensä olleet myöhässä enempää kuin kuusi kuukautta, ja HSCz maksoi niistä kertyneet lakisääteiset viivästyskorot, 560 383 zlotya.

(72)

Częstochowan verovirasto suostui lykkäämään noin 7 miljoonan zlotyn veromaksuja sillä ehdolla, että niistä kertyneet lakisääteiset viivästyskorot maksettiin ajoissa. Verovirasto kuitenkin mitätöi osan viivästyskoroista. Todellisuudessa maksettujen ja lakisääteisten korkojen välinen erotus oli 31 145 zlotya.

(73)

PFRONin johtaja luopui HSCz:n 22 821 zlotyn korkosaatavista ja suostui siihen, että 350 000 zlotyn vaateet maksettaisiin useammassa erässä. Tämän tuen arvo oli näin ollen 8 150 zlotya. Kun mukaan lasketaan mitätöidyt verosaatavat (31 145 zlotya), HSCz vapautui yhteensä 62 116 zlotyn (13 077 euron) velvoitteista.

(74)

Lisäksi KBN myönsi 27 päivänä marraskuuta 2002 avustusta 1 100 000 zlotya ja 20 päivänä marraskuuta 2003 vielä 280 000 zlotya eli yhteensä 1 380 000 zlotya, mikä on 30,4 prosenttia 4 370 000 zlotya maksavan hankkeen kokonaiskustannuksista. Kyseessä on teollista tutkimusta ja kilpailua edeltävää toimintaa koskeva hanke, jonka tarkoituksena on auttaa analysoimaan valimon teknisten prosessien uudistamista muuttamalla teräksen valmistuksessa käytettävien ainesosien suhteita laadun ja tuottavuuden parantamiseksi (45).

(75)

Tutkimusmenettelyn aloittamista koskevassa päätöksessään komissio epäili, että Puolan viranomaisten toteuttamat toimenpiteet saattavat olla valtiontukea lähinnä kolmesta syystä:

(76)

Komissio oli myös huolestunut siitä, olisiko LNM pöytäkirjassa nro 8 olevan 4 kohdan a alakohdan mukaan oikeutettu hankkimaan HCz:n osakkeita, koska LNM omisti jo MSP:n, joka pöytäkirjan nro 8 mukaan saa valtiontukea.

(77)

UK Steel toteaa 9 päivänä syyskuuta 2004 päivätyssä kirjeessä, jossa se esiintyy kaikkien Yhdistyneessä kuningaskunnassa toimivien HCz:n kilpailijoiden nimissä, että sen mukaan velkojen mitätöinti ja eräpäivien siirtäminen (siihen asti, että velat todellisuudessa maksetaan) on valtiontukea. UK Steel vahvistaa komission epäilyn, jonka mukaan HCz:n omaisuuserät olisi tavanomaisissa markkinaolosuhteissa realisoitu; niitä ei olisi vuokrattu HSCz:lle. Lisäksi UK Steel kehottaa komissiota soveltamaan pöytäkirjassa nro 8 olevan 4 kohdan b alakohtaa, joka sen mukaan ehdottomasti estää LNM:ää ostamasta HCz:n osakkeita.

(78)

Tšekin tasavalta, joka itse omistaa Vítkovice Steel -nimisen teräslevytehtaan, on ilmoittanut olevansa kiinnostunut komission tutkintamenettelystä.

(79)

LNM osallistuu komission menettelyyn 10 päivänä syyskuuta 2004 päivätyllä kirjeellä mahdollisen tarjoajan ominaisuudessa. LNM toteaa, että sen tarkoituksena on auttaa sen toteamisessa, että HCz:n terästehtaiden yksityistäminen ja suhde muihin LNM-yhtymän yrityksiin ovat täysin liittymissopimuksen ja valtiontukea koskevien sääntöjen mukaiset. Se vahvistaa erityisesti, että sen tytäryhtiö MSP ei aio ostaa HCz:n yrityksiä. Se vakuuttaa toistamiseen yksiselitteisesti, että jos sen onnistuu ostaa HCz:n yritykset, se hoitaa niitä erillisenä yksikkönä, joka pidetään täysin erillään MSP:stä, ja varmistaa, ettei niiden ja MSP:n välillä siirretä valtiontukea eikä tuotantokapasiteettia. Yritysten välillä olisi ainoastaan liikesuhde, jonka puitteissa MSP toimittaisi HCz:lle aihioita. Tämä toiminta järjestettäisiin avoimesti ja markkinahinnoin, jotka eivät poikkeaisi kilpailijoilta perittävistä hinnoista.

(80)

Donbass osallistuu komission menettelyyn 13 päivänä syyskuuta 2004 päivätyllä kirjeellä mahdollisen tarjoajan ominaisuudessa. Donbassin näkemyksen mukaan rakenneuudistus tapahtuu tavanomaisissa markkinaolosuhteissa. Se ilmoittaa epäilevänsä, olisiko se kiinnostunut HCz:n omaisuuserien ostamisesta, jos kyseessä olisi konkurssimenettely, joka on luonteeltaan hankala ja pitkällinen.

(81)

Puolan viranomaiset ovat toimittaneet lisätietoja, joiden tarkoituksena on osoittaa, että sen enempää HCz:n rakenneuudistuksen kuin HSCz:n toiminnan yhteydessä ei ole myönnetty rakenneuudistustukea. Viranomaiset myöntävät kuitenkin, että HCz:lle myönnettiin jonkin verran tukea ennen vuoden 2002 loppua. Lopuksi Puolan viranomaiset selittävät, miksi komission olisi hyväksyttävä kansallinen rakenneuudistusohjelma (KRO).

(82)

Puolan viranomaiset esittävät ensin uusia argumentteja sen väitteen tueksi, että HCz:n rakenneuudistuksen yhteydessä ei myönnetty valtiontukea. Tässä yhteydessä ne esittävät edellä mainitun, PWC:n laatiman analyysin konkurssivaihtoehdosta. Tarkoituksena on osoittaa, että rakenneuudistuksen ansiosta julkisen sektorin velkojat saavat saatavistaan paremman vastineen kuin konkurssin yhteydessä.

(83)

Analyysi perustuu vakuuksien arvon perusteelliseen analyysiin, jota ei ollut tehty aiemmin. Todellisuudessa PWC:n analyysi korostaa sitä, että julkisen sektorin velkojien saatavien vakuutena on pääasiallisesti muuta kuin tuotantoresursseja, ja vain pieni osa vakuuksista liittyy tuotantoresursseihin. Sen sijaan yksityisten velkojien vaateiden vakuutena ovat ensisijaisesti (kaikkein arvokkaimmat) tuotantoresurssit. Sitä paitsi, myös siinä tapauksessa kun julkisen sektorin velkojien saatavien vakuutena ovat HCz:n tuotantoresurssit, vakuudet on rekisteröity myöhemmin kuin yksityisten velkojien saatavat. Puolan konkurssilain mukaan nämä velkojat voivat saada saatavansa vasta sen jälkeen kun aiemmin rekisteröidyt (eli tässä tapauksessa yksityiset) velkojat ovat saaneet omat saatavansa.

(84)

Tämän analyysin perusteella Puolan viranomaiset väittävät, että rakenneuudistus läpäisee ns. yksityisen velkojan testin. Vain muutama julkisen sektorin velkoja saa rakenneuudistuksen yhteydessä vähemmän kuin jos yritys olisi tehnyt konkurssin (niiden kohdalla on taulukkojen 2 ja 3 viimeisessä sarakkeessa miinusmerkki), mutta sekin on enemmän kuin realistisessa konkurssitilanteessa.

(85)

Puolan viranomaiset väittävät, että PWC:n analyysi on vuoden 2003 osalta julkisoikeudellisten saatavien julkisten velkojien kannalta hyvin optimistinen. Todellisuudessa tuottojen merkittävämpi väheneminen konkurssitilanteessa johtuu ensisijaisesti tuomioistuinvalvonnassa toteutettujen konkurssimenettelyjen erikoisluonteesta Puolassa, sillä konkurssimenettelyn kohteena olevalta yritykseltä peritään yleensä 5 prosenttia ja HCz:n tapauksessa todennäköisesti peräti 10 prosenttia omaisuuserien myyntituotosta. Sitä paitsi konkurssimenettely kestää kauan, mikä saattaa entisestään vähentää yrityksen arvoa.

(86)

Puolan viranomaiset väittävät myös, että konkurssi saattaisi johtaa siihen, että omaisuutta ei myytäisi yhtenä kokonaisuutena, koska eräillä velkojilla on omistusoikeus yksittäisiin omaisuuseriin, jotka ne voivat myydä erikseen. Tämän vuoksi sijoittajat eivät voi olla varmoja siitä, että voivat hankkia omistukseensa koko tuotantolinjan, mikä voi edelleen alentaa hintaa. Puolan viranomaiset esittivät joitakin esimerkkejä konkurssimenettelyn yhteydessä tapahtuneista yrityskaupoista, mm. Huta Andrzej’n tapauksen, jossa tuotantoresurssien omistusoikeuden jakautuminen hankaloitti myyntiä selvästi ja alensi hintaa. Näin ollen yrityksen myyminen konkurssimenettelyn yhteydessä voi johtaa paljon alempaan hintaan kuin jos myynti toteutettaisiin osana rakenneuudistusmenettelyä.

(87)

Lisäksi Puolan viranomaiset väittävät, että ’tappiolle jäävät’ julkisen sektorin velkojat ovat silti paremmassa asemassa kuin yksityiset velkojat, jotka joka tapauksessa olivat ilmoittaneet hyväksyvänsä rakenneuudistuksen (ks. lähemmin taulukot 2 ja 3) (46).

(88)

Puolan viranomaiset selittävät, että velkojat eivät olleet halukkaita allekirjoittamaan rakenneuudistussopimusta ennen muuta siksi, että ne eivät uskoneet rakenneuudistusohjelman tuottavan myönteistä tulosta. Lisäksi Puolan viranomaiset esittävät, että yksityiset velkojat suhtautuvat yleensä uusiin ehdotuksiin varauksellisesti erityisesti siksi, että pankit pelkäävät vakuuksien ja kiinnitysvakuuksien vaihtamista osakkeisiin, koska tilintarkastajat tai rahoitustarkastusvirasto (Inspektorat Nadzoru Bankowego) alentavat niiden saatavien arvoa ja ne joutuvat merkitsemään kirjanpitoonsa tappioita. Sen sijaan säilyttämällä vallitsevan tilanteen ne voivat jättää kirjanpitoon korkeamman arvon, vaikka se ei vastaisikaan todellisuutta.

(89)

Rakenneuudistukseen kuitenkin yleensä suostutaan silloin kun se vaikuttaa realistiselta vaihtoehdolta, tulosten saavuttamiseen ei tarvita kovin paljon aikaa ja saatavien takaisinperinnän onnistuminen näyttää hyvin todennäköiseltä. Itse asiassa Puolan viranomaiset ovat esittäneet Kredyt Bankin ja ING BSK:n kirjeet, jotka osoittavat, että jopa ne pankit, jotka menettävät rakenneuudistuksessa eniten, pitävät sitä nyt parempana vaihtoehtona kuin konkurssia. Yksityisoikeudellisten saatavien yksityiset velkojat ovat tällä väliin vakuuttaneet olevansa valmiit alentamaan edelleen korkosaataviaan sen varmistamiseksi, että HCz:lle jää riittävästi varoja maksaa kaikki rakenneuudistuksen ulkopuolelle jääneet velat ja niihin liittyvät kulut.

(90)

Myöhemmin Puolan viranomaiset väittävät, että yksityisoikeudellisten saatavien julkiset velkojat, jotka PWC:n analyysin mukaan saisivat vaateistaan takaisin rakenneuudistuksen nojalla vähemmän kuin konkurssitilanteessa, eivät missään tapauksessa pystyisi estämään Puolan lainsäädäntöön perustuvan velkasaneerausmenettelyn toteuttamista. Näin ollen vähemmistönä olevat tyytymättömät velkojat eivät pystyisi pakottamaan yrityksen määräämistä selvitystilaan.

(91)

Julkisoikeudellisten saatavien julkisten velkojien osalta Puolan viranomaiset ilmoittavat, että julkisten velkojien hallussa olevien vakuuksien vapauttaminen ja vaateiden siirtäminen uudelle yksikölle, Operatorille, ei tapahdu automaattisesti. Siihen tarvitaan jokaisen julkisoikeudellisen saatavan julkisen velkojan erillinen suostumus, mikä Puolan viranomaisten mukaan perustuu vapaaehtoisuuteen. Paras esimerkki tästä ovat kolme julkisoikeudellisten saatavien julkista velkojaa (Częstochowan verovirasto, FGSP ja Poraj’n kunta), jotka torjuivat erityisen rakenneuudistusjärjestelyn, koska katsoivat, että konkurssi tuottaa niiden kannalta paremman tuloksen.

(92)

Puolan viranomaiset ovat toimittaneet tietoja myös HSCz:n toiminnasta. Niiden mukaan se, että HCz vuokrasi teräksen tuotantoresurssit HSCz:lle, on toimenpide, jonka kuka tahansa yksityinen velkoja normaalisti hyväksyisi. Koska tuomioistuimen valvonnassa tapahtuvat pitkälliset konkurssimenettelyt aiheuttaisivat tuotantotoiminnan keskeytymisen, tuotantoresurssien arvo voidaan säilyttää vuokraamalla ne ennen konkurssimenettelyn aloittamista ulkopuoliselle yritykselle, joka ei ole konkurssipesän hoitajan valvonnassa. Tämä on toiminnan jatkuvuuden periaatteen mukaista. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi yksityinen velkoja hyväksyisi vuokrasopimuksen puitteissa myös maksujen lykkäämisen.

(93)

Lisäksi Puolan viranomaiset katsovat, että niiden toteuttamat toimenpiteet eivät sisällä valtiontukea, koska rahoitus myönnettiin markkinaehtoisina lainoina ja terästehtaan asiakkaiden suorittamina ennakkomaksuina, joiden avulla nämä pyrkivät säilyttämään HCz/HSCz:n asiakkaanaan.

(94)

PSE:lle suoritettavien energialaskujen osalta Puolan viranomaiset väittävät, että vakuudet eivät olleet valtiontukea, koska HSCz maksoi niistä TFS:lle markkinahinnan eli 2 prosenttia niiden todellisesta arvosta. Tämä arvo lasketaan sillä perusteella, että taattu määrä ei missään vaiheessa saa olla enemmän kuin 6 miljoonaa zlotya, jolloin 120 000 zlotyn palkkio vastaisi 2 prosenttia tästä määrästä. Vertailun vuoksi Puolan viranomaiset mainitsevat esimerkkinä, että kansallinen vakuusrahasto (Krajowy Fundusz Poręczeń Kredytowych) tarjoaa yli 25 liikepankin asiakkaille vakuuden, joka on yhdeltä vuodelta 1 prosentti, kahdelta vuodelta 1,2 prosenttia ja kolmelta vuodelta 1,4 prosenttia. Näin ollen Puolan viranomaiset väittävät, että tuen kustannukset ja määrä vastaavat tavanomaisia markkinaolosuhteita.

(95)

Ensinnäkin Puolan viranomaiset myöntävät, että HCz:lle vuoden 1997 ja toukokuun 2002 välisenä aikana myönnetty 19 699 452 zlotyn (4 147 332 euron) tuki oli rakenneuudistustukea.

(96)

Toiseksi Puolan viranomaiset kuitenkin katsovat, että KBN:n myöntämät avustukset täyttävät tutkimus- ja kehitystyöhön myönnettävää valtion tukea koskevissa yhteisön puitteissa (jäljempänä ’tutkimus- ja kehitystukea koskevat puitteet’) (47) vahvistetut kriteerit, ja että näitä avustuksia on pidettävä tämäntyyppisenä tukena.

(97)

Puolan viranomaiset toteavat, että avustukset kuuluvat osittain KBN:n johtajan 30 päivänä marraskuuta 2001 hyväksymän ohjelman piiriin. Ohjelmassa säädetään valtion talousarvioon tieteellistä työtä varten otettaviin varoihin sovellettavat kriteerit sekä varojen myöntämismenettelyt ja niiden laskentatapa. Tällainen tuki sisältyy liittymissopimuksen luettelossa mainittuun voimassa olevaan valtiontukeen. Tämä koskee ainakin HSCz:lle myönnettyä 1 380 000 zlotyn avustusta, joka myönnettiin ohjelman hyväksymisen jälkeen.

(98)

Puolan viranomaiset katsovat myös, että vaikka KBN:n HCz:lle myöntämää 5 461 620 zlotyn avustusta ei myönnettykään ohjelman nojalla, sitä on kuitenkin pidettävä yhteensopivana sen määräysten kanssa, koska avustus täyttää tutkimus- ja kehitystukea koskevissa puitteissa määritellyt vastaavat edellytykset. Vaikka avustus myönnettiin ennen ohjelman voimaantuloa, tukea arvioitiin samojen kriteerien pohjalta, minkä vuoksi se on tutkimus- ja kehitystukea koskevien puitteiden mukainen. Puolan viranomaiset ilmoittavat, että tämän päätöksen II kohdassa kuvatusta avustuksesta ei ole saatavilla yksityiskohtaisempia tietoja, koska KBN on tällä välin lakkautettu.

(99)

Kolmanneksi Puolan viranomaiset väittävät, että HSCz on sittemmin maksanut takaisin useiden sen hyväksi toteutettujen taloudellisten toimenpiteiden yhteydessä saamansa varat. HCz:lle on maksettu lykätyt vuokrasuoritukset sekä ZUSille ja FGSP:lle erääntyneet lakisääteiset korot. Korot olivat 16 prosenttia heinäkuun 2002 ja 21 päivän tammikuuta 2003 välisenä aikana ja tämän jälkeen 13 prosenttia 24 päivään syyskuuta 2003 ja 12,25 prosenttia 25 päivään marraskuuta 2004 asti.

(100)

Lopuksi voidaan todeta, että tukea, jonka PFRON ja verovirasto myönsivät verovapautusten muodossa 62 116 zlotyn (noin 13 077 euron) arvosta, ei maksettu takaisin, koska veroviranomaiset eivät ota vastaan palautuksia ilman takaisinperinnästä tehtyä päätöstä. Puolan viranomaiset väittävät kuitenkin, että tämä tuki on vähämerkityksistä tukea.

(101)

Puolan viranomaiset pyytävät komissiota hyväksymään kansallisen rakenneuudistusohjelman muutokset pöytäkirjassa nro 8 olevan 10 kohdan nojalla. Puolan viranomaiset vakuuttavat, että HCz jatkaa toimintaansa ilman tukea eikä sitä aseteta selvitystilaan. Vastavuoroisesti Puolan viranomaiset sitoutuvat siihen, että HCz:lle ei myönnetä enää lisää valtiontukea kaudella 1997–2006 eikä se lisää tuotantokapasiteettiaan ennen vuoden 2006 loppua, jolloin pöytäkirjan nro 8 mukainen rakenneuudistuskausi päättyy.

(102)

Puolan viranomaiset selittävät, että kun KRO:ta laadittiin syksyllä 2002, HCz:n rakenneuudistusta ei katsottu voitavan toteuttaa ilman valtiontukea. Niin kauan kuin näytti siltä, että kaikki velat voidaan maksaa valtiontuen avulla, yksikään velkojista ei halunnut mitätöidä saataviaan. Vasta kun KRO:ssa torjuttiin tuen myöntäminen HCz:lle, yrityksen velkojat suostuivat alentamaan saataviaan. Vasta kun 30 päivänä lokakuuta 2002 annettu laki tuli voimaan, Puolan lainsäädäntöön saatiin tehokas väline, jonka avulla julkisoikeudelliset velat voitiin mitätöidä ja velkojille voitiin maksaa niiden saatavat niiden valvonnassa olevan menettelyn mukaisesti.

(103)

Puolan viranomaiset vakuuttavat komissiolle, että sopimus MH:n, HSCz:n ja muiden yritysten myymisestä strategiselle sijoittajalle sulkee pois mahdollisuuden myöntää HCz:lle valtiontukea jonkin pöytäkirjassa nro 8 mainitun tuensaajan välityksellä. Tätä varten strategisen sijoittajan kanssa tehtävään myyntisopimukseen sisällytetään erityisiä määräyksiä tarvittavista valvontatoimista.

(104)

Pöytäkirjassa nro 8 olevassa 1 kohdassa määrätään, että ’sen estämättä, mitä EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklassa määrätään, Puolan myöntämän Puolan terästeollisuuden tiettyjen osien rakenneuudistukseen tarkoitettua valtiontukea pidetään yhteismarkkinoille soveltuvana’, jos muun muassa kyseisessä pöytäkirjassa mainitut edellytykset täyttyvät.

(105)

Pöytäkirjassa nro 8 olevan 3 kohdan mukaan valtiontukea voidaan myöntää ainoastaan liitteessä 1 luetelluille yhtiöille. Puolan viranomaiset ovat valinneet kahdeksan yritystä, jotka mainitaan kyseisessä luettelossa. Niihin eivät kuulu HCz eikä HSCz eikä yksikään HCz:n tytäryhtiöistä.

(106)

Pöytäkirjassa nro 8 olevan 6 kohdan kolmannessa alakohdassa määrätään, että Puola ei saa myöntää muuta valtion tukea terästeollisuuden rakenneuudistukseen. Tätä varten pöytäkirjassa nro 8 olevassa 18 kohdassa annetaan komissiolle valtuudet toteuttaa ’aiheelliset toimet, joilla vaaditaan asianomaisia yhtiöitä maksamaan takaisin tuet’, jos seurantatoimet osoittavat, että ’Puola on myöntänyt rakenneuudistuskautena ylimääräistä soveltumatonta valtiontukea terästeollisuudelle’.

(107)

Neuvosto on pidentänyt ajanjaksoa, jonka aikana Puola voi poikkeuksellisesti myöntää valtiontukea terästeollisuuden rakenneuudistukseen Eurooppa-sopimuksen mukaisesti, 31 päivään joulukuuta 2006. Tämä järjestely on tunnustettu pöytäkirjassa nro 8 osaksi Puolan liittymissopimusta. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi pöytäkirjassa määritellään aikataulu, joka käsittää tietyn ajanjakson ennen liittymistä ja sen jälkeen. Tarkemmin sanottuna Puola voi järjestelyn mukaan myöntää rajoitetun määrän valtiontukea rakenneuudistukseen vuosina 1997–2003, mutta muuta valtiontukea Puolan terästeollisuuden rakenneuudistukseen ei saa myöntää vuosina 1997–2006. Tässä suhteessa pöytäkirja nro 8 eroaa yksiselitteisesti muista liittymissopimuksen määräyksistä, esimerkiksi liitteessä IV tarkoitetusta siirtymäkauden järjestelystä (’voimassa oleva tuki’), joka koskee ainoastaan ennen liittymistä myönnettyä valtiontukea siltä osin kuin sitä sovelletaan edelleen liittymisen jälkeen. Pöytäkirjaa nro 8 voidaan näin ollen pitää erityislakina (lex specialis), joka niiden asioiden osalta, joista siinä määrätään, ohittaa muut liittymissopimuksen määräykset (48).

(108)

Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklaa ei normaalisti sovellettaisi tukeen, joka on myönnetty ennen liittymistä ja jota ei sovelleta enää liittymisen jälkeen, mutta pöytäkirjan nro 8 määräyksillä laajennetaan EY:n perustamissopimuksen mukainen valtiontuen valvonta koskemaan kaikkea valtiontukea, joka on myönnetty Puolan terästeollisuuden rakenneuudistusta varten vuosina 1997–2006.

(109)

EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan mukainen päätös voidaan tehdä sen jälkeen kun Puola on liittynyt Euroopan unioniin. Koska pöytäkirjassa nro 8 ei ole asiaa koskevia erityismääräyksiä, Puolaan sovelletaan tavanomaisia sääntöjä ja periaatteita. Tämän vuoksi sovelletaan myös Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 22 päivänä maaliskuuta 1999 annettua neuvoston asetusta (EY) N:o 659/1999 (49) (jäljempänä ’menettelyasetus’).

(110)

Perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä, ei sovellu yhteismarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. EY:n perustamissopimuksen 86 artiklan 1 kohdassa täsmennetään, että EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan määräyksiä sovelletaan myös julkisiin yrityksiin eli valtion omistuksessa oleviin yrityksiin.

(111)

Se, että viranomaiset mitätöivät yrityksen velkoja, tuo sille kilpailuetua, koska valtio näin luopuu osasta sille kuuluvia tuloja, minkä vuoksi kyseessä on valtion varoista myönnetty tuki. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan valtion toimenpidettä pidetään kuitenkin EY:n perustamissopimuksen 87 artiklassa tarkoitettuna valtiontukena ainoastaan siinä tapauksessa, että yritys, jonka hyväksi toimenpide on toteutettu, saa siitä kilpailuetua, jota se ei olisi saanut tavanomaisissa markkinaolosuhteissa. Käytännössä on todettu, että markkinatalouden edellytyksin toimiva sijoittaja voi toteuttaa rakenneuudistuspolitiikkaa, jonka tavoitteena on sijoitetun pääoman tuottavuus pitkällä aikavälillä. Toisaalta olemassa olevasta oikeuskäytännöstä käy kuitenkin ilmi, että markkinatalouden edellytyksin toimiva velkoja yrittäisi mieluummin periä myöhässä olevat saatavansa kohtuullisessa ajassa takaisin velalliselta, joka on vaikeassa taloudellisessa tilanteessa (50).

(112)

Tämän vuoksi myös yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin katsoo, että jos vaikeassa taloudellisessa tilanteessa oleva velallinen ehdottaa velan uudelleenjärjestelyä välttääkseen selvitystilaan joutumisen, jokaisen velkojan on ainakin huolellisesti vertailtava, kumpi järjestely on sille sen saatavien perinnän kannalta edullisempi, rakenneuudistus vai yrityksen asettaminen konkurssiin (jäljempänä tällaisen arvion laatimisesta käytetään nimitystä ’yksityisen velkojan testi’) (51). Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on siis katsonut, että yksityisen velkojan testiin vaikuttavat useat tekijät, muun muassa se, minkätyyppisiä saatavia velkojalla on (eli onko kyseessä vakuudellisten saatavien velkoja, etuoikeutettu vai tavallinen velkoja), velkojan hallussa olevien vakuuksien luonne ja laajuus, sen tekemä arviointi yrityksen mahdollisuuksista saavuttaa jälleen kannattavuus sekä se hyöty, jonka velkoja saa, jos yritys asetetaan selvitystilaan.

(113)

Komissio on arvioinut Puolan viranomaisten toimittamat HCz:n rakenneuudistusta koskevat asiakirjat ja tiedot ja tullut siihen tulokseen, että menettelyn aloittamisen yhteydessä esitetyt epäilyt ovat hälventyneet. Komissio katsoo, että rakenneuudistus läpäisee yksityisen velkojan testin.

(114)

PWC:n laatiman analyysin perusteella komissio ei enää katso, että julkisoikeudellisten saatavien julkiset velkojat saisivat hallussaan olevien vakuuksien vuoksi suuremman hyödyn siitä, että yritys asetettaisiin selvitystilaan, kuin sen rakenneuudistuksesta. PWC:n laatimassa analyysissa esitettyjen selvitysten pohjalta komissio ymmärtää, että julkisen sektorin velkojilla oli tuotantoresurssien osalta samanlaiset vakuudet kuin yksityisillä velkojilla, vaikkakin ne rekisteröitiin myöhemmin kuin yksityisten velkojien vakuudet. Näin ollen yksityisten velkojien saatavat on suoritettava ensisijaisesti, mikä vähentää julkisen sektorin velkojien mahdollisuuksia saada saatavansa perittyä.

(115)

Lisäksi komissio voi nyt todeta, että esitetty HCz:n rakenneuudistussuunnitelma tarjoaa etuja kaikille julkisen sektorin velkojille. Tätä varten komissio toteaa, että yksityisoikeudellisten velkojen velkojia koskeva arviointi on laadittava joulukuussa 2003 vallinneen tilanteen mukaan. Vaikka velkajärjestelyä koskevaa sopimusta on sittemmin muutettu, sen keskeiset määräykset ovat olleet voimassa siitä lähtien. Sen sijaan julkisoikeudellisten saatavien julkisten velkojien osalta vastaava päivämäärä on kesäkuu 2005, koska näiden velkojien on vielä lopullisesti hyväksyttävä rakenneuudistusta koskevassa päätöksessä vahvistetut edellytykset.

(116)

Analyysi, jonka mukaan rakenneuudistus on velkojien kannalta edullisempi vaihtoehto kuin konkurssi, pitää paikkansa myös siinä tapauksessa, että oletetaan konkurssin toteutuvan julkisen sektorin velkojien kannalta parhain mahdollisin edellytyksin. Tämän vaihtoehdon mukaan vain kolme vuoden 2005 julkisoikeudellisten saatavien julkisista velkojista ja vain yksi vuoden 2003 yksityisoikeudellisten saatavien julkisista velkojista (52) olisi saanut rakenneuudistuksen toteutuessa vähemmän saatavia kuin konkurssin yhteydessä. Kaikki kolme julkisoikeudellisten saatavien julkista velkojaa ilmoitti kuitenkin vastustavansa rakenneuudistusta, ja Puolan viranomaiset ovat varmistaneet, että kaikki niiden saatavat maksetaan RFG:n varoista. Näin ollen nämä julkiset velkojat eivät antaneet velalliselle minkäänlaista etua eivätkä myöskään itse sitoneet julkisia varoja, joten niiden toimintaan ei sisälly valtiontukea (53).

(117)

Yksityisoikeudellisten saatavien julkisen velkojan eli Częstochowan energiayhtiön (Zakład Energetyczny) tilanteesta on ensinnäkin todettava, että ero niiden määrien välillä, jotka se olisi saanut saatavistaan rakenneuudistuksen ja vastaavasti konkurssin yhteydessä, on hyvin pieni. Toiseksi komissio ymmärtää, että yksityinen velkoja, joka toimittaa HCz:lle palveluja, vastustaisi useimmissa tapauksissa yrityksen konkurssia, koska se menettäisi tärkeän asiakkaan, jos HCz:n tuotanto keskeytyisi pidemmäksi aikaa tai loppuisi kokonaan. Tämä pätee erityisesti tähän energiayhtiöön, koska se olisi näin menettänyt suurimman asiakkaansa. Velkoja toimi näin ollen kaupallisten etujensa mukaan eikä myöntänyt HCz:lle aiheetonta etua.

(118)

Komissio ymmärtää myös, että kun otetaan huomioon edellä mainittu oikeuskäytäntö (54), jonka mukaan ’hyötyä, jonka (velkoja) saa, jos yritys asetetaan selvitystilaan’ on verrattava arvioon ’yrityksen selviämismahdollisuuksista’, yksityisen velkojan testi edellyttää, että konkurssia ja rakenneuudistusta verrataan toisiinsa realistiselta pohjalta.

(119)

Tarkasteltavana olevassa tapauksessa yrityksen rakenneuudistuksella on selkeästi mahdollisuus onnistua. Yksityisoikeudelliset saatavat myydään strategiselle sijoittajalle, ja sekä vuonna 2003 että edelleen vuonna 2005 on todettu, että niistä on tehty vakavasti otettavia tarjouksia. Myös saatavien siirtäminen Operatorille näyttää olevan taloudellisesti järkevää. Luotettava arviointiyritys on vahvistanut varojen arvon.

(120)

Komissio ymmärtää myös, että konkurssin toteutuessa ei olisi ollut mahdollista taata, että kaikki PWC:n analyysissa esitetyt määrät voidaan periä takaisin. Analyysi oli laadittu pikemminkin olettaen, että konkurssi toteutuisi julkisen sektorin velkojien kannalta parhaan vaihtoehdon mukaan, ja se perustuu omaisuuserien myynnin osalta samanlaisiin odotuksiin kuin rakenneuudistus. Ei kuitenkaan ole takeita siitä, että konkurssipesän hoitaja onnistuu myymään omaisuuserät yhtenä kokonaisuutena samassa menettelyssä. Sen sijaan osa velkojista saattaa vetää pesästä pois omaisuuseriä, joihin sillä on vakuus, minkä seurauksena myyntihinta jää todennäköisesti alemmaksi kuin rakenneuudistuksen yhteydessä. Puolan viranomaiset ovat esittäneet käytännön kokemuksia tällaisen oletuksen toteutumisesta.

(121)

Yksityisten velkojien toiminta osoittaa selkeästi, että ne omaksuivat tällaisen markkinalähtöisen lähestymistavan. Itse asiassa yksityiset velkojat ilmoittivat kannattavansa rakenneuudistusta siitä huolimatta, että taulukoissa 2 ja 3 esitetyt tiedot osoittivat konkurssin olevan niiden kannalta edullisempi vaihtoehto. Esimerkiksi yksityinen pankki BPH oli vuonna 2003 vaarassa menettää konkurssin toteutuessa 75 miljoonan zlotyn saatavistaan 19 prosenttia (14 miljoonaa zlotya), kun taas rakenneuudistuksen yhteydessä sen laskettiin menettävän noin 49 prosenttia (37 miljoonaa zlotya). Kun rakenneuudistusta tuolloin verrattiin parhain mahdollisin edellytyksin tapahtuvaan konkurssiin, rakenneuudistuksen tuotoksi saatiin vain 62 prosenttia. Tästä huolimatta BPH ilmoitti hyväksyvänsä velkajärjestelyä koskevan sopimuksen.

(122)

Jos kaikkia julkisia velkojia arvioitaisiin saman mittapuun mukaan, miltei kaikkien niiden olisi pitänyt hyväksyä rakenneuudistus; tämä tarkoittaa kaikkia yksityisoikeudellisten saatavien julkisia velkojia sekä useimpia julkisoikeudellisten saatavien julkisia velkojia.

(123)

Komissio on selvittänyt myös epäilykset siitä, sisältyikö HCz:n tuotantoresurssien luovuttamiseen HSCz:lle valtiontukea. Komissio katsoo, että vuokraamalla teräksen tuotantoresurssit ennen konkurssiin julistamista erilliselle yritykselle, joka ei ollut konkurssipesän hoitajan valvonnassa, oli mahdollista suojata omaisuuden arvo toiminnan jatkuvuuden periaatteen mukaisesti.

(124)

Komissio katsoo myös, että HSCz sai TFS:ltä käyttöpääoman ja vakuudet markkinaehdoin, jotka läpäisevät yksityisen velkojan testin. Komissio ymmärtää, että HSCz sai rahoitusta markkinaehtoisista lainoista sekä ennakkomaksuista, joita terästehtaan asiakkaat suorittivat, koska oli niiden edun mukaista, että Huta Częstochowan terästehdas kykeni jatkamaan toimintaansa.

(125)

Yksittäisten takausten arviointia koskevan käytäntönsä mukaisesti komissio katsoo, että TFS:n myöntämä takaus ei ole valtiontukea (55).

(126)

Ensinnäkään HSCz ei kärsinyt vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi annetuissa yhteisön suuntaviivoissa tarkoitetuista taloudellisista vaikeuksista (56). Sitä paitsi kyseessä on uusi yritys, jolla ei ole velkaa vaan paljon tilauksia. Toiseksi, yritys olisi voinut saada lainaa rahoitusmarkkinoilta myös ilman valtion toimenpiteitä. Kolmanneksi, takaus koskee tiettyä enimmäismäärää eikä siis ole avoin.

(127)

Takauksen hinnan osalta komissiolla ei ole todisteita siitä, etteikö maksettu palkkio vastaisi markkinahintaa. Tämä näyttää ilmeiseltä, jos tarkastellaan Puolan viranomaisten väitettä, jonka mukaan takauksen kohteena oleva määrä oli sopimusmääräysten nojalla enintään 6 miljoonaa zlotya, jolloin palkkion osuus oli 2 prosenttia. Mutta vaikka palkkio olisi ollut 0,8 prosenttia, esimerkit vastaavista takauksista, joissa palkkio on ollut 1 prosentti, osoittavat, että palkkio oli markkinahintojen mukainen. Tämä pitää paikkansa etenkin kun otetaan huomioon, että TFS:llä oli käytettävissään kaikki HSCz:ää koskevat tiedot, niin että se pystyi laatimaan valvontatoimenpiteitä, joiden avulla takauksen kohteena olevaa määrää voitiin rajoittaa. Lisäksi komissio muistuttaa, että se on muissa terästeollisuutta koskevissa asioissa pitänyt asianmukaisina alempiakin palkkioita kuin nyt tarkasteltavana olevassa tapauksessa (57).

(128)

Varat, jotka HCz sai kesäkuun 1997 ja toukokuun 2002 välisenä aikana, yhteensä 25 161 072,08 zlotya (noin 5,3 miljoonaa euroa), myönnettiin valtion varoista. Koska teräslevyt ovat kaupankäynnin kohteena laajalti koko Euroopassa, tällainen Puolan valtion myöntämä tuki olisi voinut väristää kilpailua suosimalla HCz:ää ja vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Näin ollen nämä toimenpiteet ovat EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea.

(129)

KBN:n myöntämät 1 328 000 zlotyn avustukset antoivat niin ikään HSCz:lle taloudellista etua ja ovat näin ollen valtiontukea, koska samoin kuin HCz:lle myönnetyt avustukset ne vaikuttavat kauppaan ja uhkaavat vääristää kilpailua.

(130)

Komissio ei kuitenkaan näe mitään etua siinä, että HCz maksoi julkisoikeudelliset velvoitteensa myöhässä. Koska HSCz ei ollut vaikeuksissa oleva yritys, komissiolla ei ole perusteita uskoa, että yksityinen velkoja olisi julkisten laitosten sijassa vaatinut saataviensa perimistä lyhyellä aikavälillä (58).

(131)

Lisäksi HSCz maksoi myöhässä olevista maksuista lakisääteisen koron Puolan lainsäädännön mukaan, mikä on enemmän kuin komission soveltama viitekorko. Komissio muistuttaa, että menettelyasetuksen 14 artiklan mukaan sääntöjenvastaisesti myönnettyä tukea koskevan menettelyn tarkoituksena on määritellä takaisin perittävän tuen määrä, jotta tilanne voidaan palauttaa sellaiseksi kuin tukea ei olisi lainkaan myönnetty. Jos tuensaaja on kuitenkin maksanut saamansa tuen takaisin joko samana määränä tai niin, että siihen on lisätty korko, joka on laskettu tuen myöntämispäivästä sen takaisinmaksupäivään asti, toimenpide ei komission käytännön mukaisesti ole EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea.

(132)

Puolan lainsäädännön mukaiset korot vaihtelivat vuosina 2002–2004 16:sta 12,25 prosenttiin (ks. johdanto-osan 97 kappale), mikä on enemmän kuin viitekorko, jota komissio soveltaa tuen takaisinperimisen yhteydessä. Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999 täytäntöönpanosta21 päivänä huhtikuuta 2004 annetun komission asetuksen (EY) N:o 794/2004 (jäljempänä ’täytäntöönpanoasetus’) (59) 9 artiklan mukaan viitekorko lasketaan edellisen vuoden kolmen viimeisen kuukauden pankkienvälisten viiden vuoden swap-korkojen keskiarvon perusteella 75 peruspisteellä korotettuna. Puolassa viitekorko 1 päivänä toukokuuta 2004 oli 7,62 prosenttia (60). Pankkienväliset viiden vuoden swap-korot eivät olleet käytössä Puolassa ennen vuotta 2004. Myös muut indikaattorit, kuten valtion yhden vuoden obligaatioiden keskimääräinen tuotto, olivat huomattavasti pienempiä (8,24 prosenttia vuonna 2002, 5,34 prosenttia vuonna 2003 ja 6,63 prosenttia vuonna 2004).

(133)

Valtiontukea voivat olla ainoastaan Częstochowan verovirastolle ja PFRONille kuuluvat lykätyt maksut, yhteensä 62 116,09 zlotya, joita ei ole maksettu takaisin.

(134)

HCz:lle myönnettiin kesäkuun 1997 ja toukokuun 2002 välisenä aikana tukea 25 161 072,02 zlotya, vaikka oli tiedossa, että KRO:n ja pöytäkirjan nro 8 nojalla se todettaisiin valtiontueksi. Myöhemmin tämä näkökohta kuitenkin sivuutettiin HCz:n konkurssin vuoksi. Koska tuki oli pöytäkirjan nro 8 mukaan kielletty, se on edelleen sääntöjenvastaista rakenneuudistustukea, paitsi jos se voidaan todeta yhteismarkkinoille soveltuvaksi muiden valtiontukisääntöjen nojalla.

(135)

Komissio toteaa, että 23 päivään heinäkuuta 2002 asti terästeollisuutta koskevat valtiontukisäännöt sisältyivät yhteisön säännöistä valtion tuesta terästeollisuudelle 18 päivänä joulukuuta 1996 tehtyyn komission päätökseen N:o 2496/96/EHTY (61) (jäljempänä ’terästukisäännöt’) (62).

(136)

Terästukisääntöjen 2 artiklan mukaan yhteismarkkinoille soveltuvana voidaan pitää tukea, joka on yhteisön puitteissa tutkimus- ja kehitystyöhön myönnettävälle valtion tuelle vahvistettujen sääntöjen mukaista. Komissio katsoo, ettei ole vakavaa syytä epäillä, etteivätkö KBN:n toteuttamat viisi tukitoimenpidettä, joiden kokonaismäärä on 5 461 620 zlotya, olisi tutkimus- ja kehitystyöhön myönnettävälle valtion tuelle vahvistettujen sääntöjen mukaisia liittymissopimuksen liitteessä IV olevan 3 kohdan 2 alakohdassa tarkoitetulla tavalla (63).

(137)

KBN:n HCz:lle myöntämät avustukset eivät varsinaisesti kuulu KBN:n johtajan valtion talousarvioon tieteellistä työtä varten otettaviin varoihin sovellettavista kriteereistä sekä varojen myöntämismenettelyistä ja laskemisesta30 päivänä marraskuuta 2001 hyväksymän ohjelman soveltamisalaan (komissio on todennut tämän voimassa olevaksi tueksi, ks. liittymissopimuksen liitteessä IV tarkoitettu Puolan tukitoimenpide nro 6). Näyttää kuitenkin siltä, että Puolan viranomaiset arvioivat tukea juuri näin ennen ohjelman hyväksymistä. Itse asiassa Puolan viranomaiset määrittelivät jo KRO:ssa, että KBN:n toimenpiteet ovat ”tutkimus- ja kehitystyöhön myönnettävää valtiontukea, joka soveltuu yhteismarkkinoille” (64). Komissio arvioi KRO:n tässä muodossa ja hyväksyi sen heinäkuussa 2003 tehdyllä neuvoston päätöksellä (ks. 27 johdanto-osan kappale).

(138)

Toiseksi tukitoimenpiteet ovat tutkimus- ja kehitystukea koskevien puitteiden mukaisia. Tuki oli selvästi myönnetty tutkimus- ja kehitystyöhön. Lisäksi tuki ei ylitä tutkimus- ja kehitystukea koskevissa puitteissa määriteltyä yhteismarkkinoille soveltuvan tuen enimmäismäärää, kun otetaan huomioon 10 prosentin korotus sillä perusteella, että tuensaaja toimii EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitetulla alueella (65). Kyseessä on joko tuki teolliseen tutkimukseen, joka ei ylitä 60 prosentin enimmäismäärää (ks. johdanto-osan 69 kappaleen ensimmäinen, toinen ja neljäs luetelmakohta) tai tuki teolliseen tutkimukseen tai kilpailua edeltävään toimintaan, joka ei ylitä kilpailua edeltävään toimintaan myönnettävän tuen enimmäismäärää eli 35:ttä prosenttia (ks. johdanto-osan 69 kappaleen kolmas, neljäs ja viides luetelmakohta). Tämän lisäksi tuella oli kannustava vaikutus, sillä Puolan viranomaiset ovat vakuuttavasti osoittaneet, että ilman tukea HCz ei olisi tilannut tutkimus- ja kehitystöitä.

(139)

Komissio katsoo tämän vuoksi, ettei se olisi vastustanut KBN:n vuosina 1997–2001 myöntämää tukea liittymissopimuksen liitteen IV nojalla, ja pitää sitä näin ollen yhteismarkkinoille soveltuvana tutkimus- ja kehittämistukena eikä pöytäkirjassa nro 8 tarkoitettuna rakenneuudistustukena.

(140)

Sen sijaan komissio ei voi pitää muuta toimintatukea ja työvoiman rakenneuudistukseen tarkoitettua tukea, jonka kokonaismäärä on 19 699 452 zlotya, yhteismarkkinoille soveltuvana minkään terästukisääntöjen määräyksen nojalla. On selvää, että kyseessä ei ole tutkimus- ja kehitystyöhön tarkoitettu tuki eikä liioin yrityksen sulkemiseen tarkoitettu tuki (4 artikla). Tukea ei myöskään voida katsoa yhteismarkkinoille soveltuvaksi toimintatueksi valtiontuesta ympäristönsuojelulle annettujen yhteisön suuntaviivojen (66) nojalla. Joka tapauksessa Puolan viranomaiset eivät ole vedonneet mihinkään poikkeukseen sen enempää terästukisääntöjen kuin EY:n perustamissopimuksenkaan määräysten nojalla.

(141)

Koska kyseisiin toimenpiteisiin ei voida soveltaa mitään muutakaan poikkeusta, josta säädetään EHTY:n terästukisäännöissä, komissio katsoo, että kyseessä on terästukisääntöjen 1 artiklassa tarkoitettu rakenneuudistustuki, joka pöytäkirjan nro 8 mukaan ei sovellu yhteismarkkinoille.

(142)

KBN myönsi HSCz:lle vuosina 2002 ja 2003 tukea 1 380 000 zlotya. Tätä tukea voidaan pitää voimassa olevana tukena (ks. liittymissopimuksen liitteessä IV tarkoitettu Puolan tukitoimenpide nro 6). Puolan viranomaiset ovat vahvistaneet, että tuki on myönnetty Puolan tukitoimenpiteen nro 6 mukaisesti. Tämän vuoksi näiden toimenpiteiden osalta ei ole vakavia syitä epäillä, etteivätkö ne olisi liittymissopimuksen liitteessä IV olevan 3 kohdan 2 kohdassa tarkoitettujen tutkimus- ja kehitystyöhön myönnettävää valtiontukea koskevien suuntaviivojen mukaisia.

(143)

Kun otetaan huomioon, että KBN:n HCz:lle myöntämä tuki soveltuu yhteismarkkinoille, HSCz:lle myönnetyn tuen se osuus, joka mahdollisesti ei sovellu yhteismarkkinoille, on suuruudeltaan 62 116,09 zlotya (noin 13 077 euroa). Tämä määrä täyttää kuitenkin EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen 12 päivänä tammikuuta 2001 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 69/2001 (67) säädetyt edellytykset. Tämän vuoksi komissio voi katsoa, että kyseinen toimenpide ei ole EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea.

(144)

Edellä esitetyn perusteella komissio katsoo, että toimenpiteet, jotka Puola on toteuttanut HCz:n rakenneuudistusta varten 7 päivänä elokuuta 2003 hyväksytyn rakenneuudistussuunnitelman, sellaisena kuin se on muutettuna 1 päivänä joulukuuta 2003 ja 30 päivänä huhtikuuta 2004, mukaisesti, eivät ole EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea. Myöskään toimenpiteet, jotka Puola on toteuttanut HSCZ:n toiminnan tukemiseksi, eivät ole EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea. Tämän lisäksi avustukset, jotka KBN on myöntänyt HCz:lle ja HSCz:lle tutkimus- ja kehitystyöhön, soveltuvat yhteismarkkinoille.

(145)

Sen sijaan HCz:lle vuosin 1997–2002 myönnetty rakenneuudistustuki, yhteensä 19 699 452 zlotya (4,1 miljoonaa euroa), ei sovellu yhteismarkkinoille, ja tuki on perittävä takaisin pöytäkirjassa nro 8 olevan 18 kohdan mukaisesti.

(146)

Vaatimus varojen palauttamisesta osoitetaan sille yritykselle, joka todellisuudessa on hyötynyt kyseisestä tuesta. Tuen myöntämishetkellä tuensaajana oli HCz-nimiseen oikeushenkilöön kuuluva yhteisö. Koska HCz:n varat ja velat jaetaan sen kolmen seuraajan eli RFG:n, MH:n ja Operatorin kesken, tuensaajana olleella oikeushenkilöllä ei tarkoiteta enää yksinomaan HCz-nimistä oikeushenkilöä, vaan myös niitä yhteisöjä, jotka saavat osansa HCz:n varoista ja veloista. Tämän vuoksi tuen palauttamista vaaditaan HCz:lta, RFG:ltä, MH:lta ja Operatorilta, ja niiden on vastattava siitä yhteisvastuullisesti.

(147)

Takaisin perittäviin määriin lisätään korko, joka lasketaan täytäntöönpanoasetuksen säännösten mukaisesti. Täytäntöönpanoasetuksen 9 artiklan 4 kohdassa säädetään erityisesti, että jos pankkienväliset viiden vuoden swap-korot eivät ole käytössä, komissio voi läheisessä yhteistyössä kyseisen jäsenvaltion kanssa vahvistaa valtiontuen takaisinperintäkoron eri menetelmällä käytettävissään olevien tietojen perusteella. Koska Puolan osalta ei ole käytettävissä pankkienvälisiä viiden vuoden swap-korkoja siltä ajanjaksolta, jona yhteismarkkinoille soveltumatonta valtiontukea myönnettiin, tuen takaisinperintää varten sovellettava korko on määriteltävä sellaisen käytettävissä olevan korkoprosentin mukaan, joka soveltuu kyseiselle ajanjaksolle.

(148)

Puolan viranomaiset ilmoittivat KRO:n muutoksesta vahvistaakseen, että HCz:ää ei aseteta selvitystilaan vaan että yrityksessä voidaan toteuttaa rakenneuudistus ilman valtiontukea. Komissio ei vastusta tätä muutosta pöytäkirjassa nro 8 olevan 10 kohdan nojalla.

(149)

Pöytäkirjassa nro 8 olevassa 10 kohdassa määrätään, että ”yleisten rakenneuudistussuunnitelmien ja yksittäisiin suunnitelmiin myöhemmin tehtävien muutosten on oltava komission ja tarvittaessa neuvoston hyväksymiä.” Koska komission päätös koskee valtiontukea, on aiheellista viitata EY:n perustamissopimuksen 88 artiklaan ja asetukseen (EY) N:o 659/99. Tässä tapauksessa päätöksen tekee komissio, lukuun ottamatta tilannetta, jossa päätös tuen toteamisesta yhteismarkkinoille soveltuvaksi on perusteltu EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitettujen poikkeuksellisten olosuhteiden nojalla.

(150)

Tämän vuoksi komissiolla on valtuudet hyväksyä ehdotettu muutos, koska pöytäkirjassa mainitut valtiontuen arvoa koskevat keskeiset luvut, tuotantokapasiteetti, aikataulu ja valtiontuen suhteellisuus säilyvät ennallaan (68). Tämä KRO:n muutos ei vaikuta millään tavoin pöytäkirjaan nro 8. HCz ei saa valtiontukea pöytäkirjassa nro 8 tarkoitetussa merkityksessä, eikä pöytäkirjan 7 kohdassa tarkoitetussa Puolan terästeollisuuden kokonaiskapasiteetin vähentämisessä tapahdu muutoksia.

(151)

Lisäksi Puolan viranomaiset ovat esittäneet muutoksille riittävät perustelut. HCz:n rakenneuudistus näyttää todella olevan markkinaedellytysten mukainen vaihtoehto, ja edellä esitetty arviointi on osoittanut, että HCz:n rakenneuudistus voidaan nyt, toisin kuin vuonna 2003, toteuttaa ilman valtiontukea.

(152)

Komissio katsoo kuitenkin, ettei se voi hyväksyä HCz:lle vuosina 1997–2002 myönnettyä valtiontukea. Tuen hyväksyminen merkitsisi sitä, että HCz olisi lisättävä tuensaajien luetteloon, mikä tarkoittaisi Puolan terästeollisuudelle myönnettävän valtiontuen määrän lisäämistä. Tämä taas järkyttäisi valtiontukisitoumusten tasapainoa ja vääristäisi kilpailua. Komissio ei voisi hyväksyä tällaista muutosta ilman neuvoston hyväksyntää.

(153)

Komissio ei katso, että HCz:n ja HSCz:n tytäryhtiöiden myynti oli pöytäkirjassa nro 8 olevan 4 kohdan määräysten vastaista.

(154)

Pöytäkirjassa nro 8 olevassa 4 kohdassa määrätään, että: ”Tukea saava yhtiö ei saa:

KRO:ssa (johdanto-osan 26 kappale) toistetaan, että tämän määräyksen tarkoituksena on estää pöytäkirjassa nro 8 mainittuja tuensaajia hankkimasta HCz:n omaisuuseriä tai osakkeita.

(155)

Komissio katsoo, että tässä tapauksessa on otettava huomioon pöytäkirjassa nro 8 olevan 4 kohdan a alakohta eikä 4 kohdan b alakohtaa, koska arvioitavana ei ole omaisuuserien vaan osakkeiden myynti, mitä pidetään yrityskeskittymänä (69). Strateginen sijoittaja hankkii käytännössä ainoastaan yritysten osakkeita eikä niiden yksittäisiä omaisuuseriä. Lisäksi HCz:n konkurssin osalta riittää, kun sovelletaan 4 kohdan b alakohtaa, koska yritystä ei lopulta asetettu selvitystilaan.

(156)

Komissio katsoo, että pöytäkirjassa nro 8 olevan 4 kohdan a alakohdan määräyksiä ei ole rikottu, koska siinä tarkoitetaan yksiselitteisesti pöytäkirjassa nro 8 mainittuja tuensaajia, eivätkä Donbass tai LNM kuulu niiden joukkoon.

(157)

On totta, että LNM osti tuensaajan eli MSP:n. Komissiolla ei kuitenkaan ole todisteita siitä, että LNM toimisi MSP:n nimissä tai sen puolesta. Päinvastoin, LNM ja MSP toimivat erillisinä, itsenäisinä yrityksinä. Vaikka komissio tulkitsisi kyseistä määräystä siten, että se kieltää tuen siirtämisen tuensaajien (mahdollisesti MSP) ja niiden yritysten kesken, jotka eivät ole tuensaajia (tässä tapauksessa HCz), komissio on saanut riittävät takeet siitä, että mahdollinen ostaja pidättäytyy siirtämästä KRO:n perusteella saamaansa tukea HCz:lle. Näiden takeiden luotettavuutta ovat vakuuttaneet sekä Puolan viranomaiset että LNM (ks. johdanto-osan 76 ja 104 kappale).