|
29.11.2005 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 313/1 |
KOMISSION DIREKTIIVI 2005/78/EY,
annettu 14 päivänä marraskuuta 2005,
ajoneuvojen puristussytytysmoottoreiden kaasumaisten ja hiukkasmaisten päästöjen sekä ajoneuvoissa käytettävien maa- tai nestekaasulla toimivien ottomoottoreiden kaasupäästöjen torjumiseksi toteutettavia toimenpiteitä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/55/EY täytäntöönpanosta sekä sen liitteiden I–IV ja VI muuttamisesta
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,
ottaa huomioon moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen tyyppihyväksyntää koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 6 päivänä helmikuuta 1970 annetun neuvoston direktiivin 70/156/ETY (1) ja erityisesti sen 13 artiklan 2 kohdan toisen luetelmakohdan,
ottaa huomioon ajoneuvojen puristussytytysmoottoreiden kaasumaisten ja hiukkasmaisten päästöjen sekä ajoneuvoissa käytettävien maa- tai nestekaasulla toimivien ottomoottoreiden kaasupäästöjen torjumiseksi toteutettavia toimenpiteitä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 28 päivänä syyskuuta 2005 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/55/EY (2) ja erityisesti sen 7 artiklan,
sekä katsoo seuraavaa:
|
(1) |
Direktiivi 2005/55/EY on yksi direktiivillä 70/156/ETY perustettua tyyppihyväksyntämenettelyä koskevista erillisdirektiiveistä. |
|
(2) |
Direktiivissä 2005/55/EY edellytetään, että uudet raskaat moottorit ja uusien raskaiden ajoneuvojen moottorit ovat uusien, ajoneuvon sisäistä valvontajärjestelmää sekä käytössä olevien asianmukaisesti huollettujen ja käytettyjen ajoneuvojen vaatimustenmukaisuutta koskevien teknisten määräysten mukaisia 1 päivästä lokakuuta 2005. Olisi annettava tarvittavat tekniset säännökset mainitun direktiivin 3 ja 4 artiklan täytäntöön panemiseksi. |
|
(3) |
Direktiiviin 2005/55/EY 5 artiklan noudattamisen varmistamiseksi, on asianmukaista ottaa käyttöön vaatimukset valmistajan tarkoittaman asianmukaisen käytön edistämiseksi sellaisten uusien raskaiden ajoneuvojen osalta, joiden moottorissa on pakokaasun jälkikäsittelyjärjestelmä, joka edellyttää kuluvien reagenssien käyttöä, jotta säänneltyjä päästöjä voidaan suunnitellusti vähentää. Olisi toteutettava toimenpiteet sen varmistamiseksi, että tällaisen ajoneuvon kuljettaja saa hyvissä ajoin tiedon, kun jokin ajoneuvossa käytettävä kuluva reagenssi on loppumassa tai jos reagenssin annostelu ei ole käynnissä. Jos kuljettaja jättää tällaiset varoitukset huomiotta, moottorin toiminnan olisi muututtava, kunnes kuljettaja lisää pakokaasujen jälkikäsittelyjärjestelmän tehokkaan toiminnan edellyttämää reagenssia. |
|
(4) |
Jos moottorit, jotka kuuluvat direktiivin 2005/55/EY soveltamisalaan, vaativat kuluvien reagenssien käyttöä kyseisissä moottoreissa tyyppihyväksynnän mukaisten päästörajojen saavuttamiseksi, jäsenvaltioiden olisi toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että tällaisia reagensseja on saatavilla tasapainoisesti eri maantieteellisillä alueilla. Jäsenvaltioiden olisi voitava toteuttaa tarvittavat toimenpiteet tällaisten reagenssien käytön edistämiseksi. |
|
(5) |
On asianmukaista ottaa käyttöön vaatimukset, jotka mahdollistavat jäsenvaltioiden valvoa ja varmistaa säännöllisten teknisten tarkastusten yhteydessä, että raskaat ajoneuvot, joiden moottorissa on aiemmassa vaiheessa tapahtuvaa kuluvien reagenssien käytön edellyttämä pakokaasun jälkikäsittelyjärjestelmä, ovat toimineet asianmukaisesti tarkastusta edeltävän ajan. |
|
(6) |
Jäsenvaltioiden olisi voitava kieltää raskaan ajoneuvon, jossa on pakokaasun jälkikäsittelyjärjestelmä, käyttö, ja edellyttää kuluvan reagenssin käyttöä tällaisten ajoneuvojen tyyppihyväksynnän antamisen perustana olevien päästörajojen saavuttamiseksi, jos pakokaasun jälkikäsittelyjärjestelmä ei itse asiassa kuluta vaadittua reagenssia tai jos ajoneuvossa ei ole vaadittua reagenssia. |
|
(7) |
Kuluvan reagenssin käyttöön perustuvalla pakokaasujen jälkikäsittelyjärjestelmällä varustettujen raskaiden ajoneuvojen valmistajien olisi annettava asiakkailleen täydelliset tiedot miten tällaisia ajoneuvoja olisi asianmukaisesti käytettävä. |
|
(8) |
Direktiivin 2005/55/EY vaatimuksia estostrategioiden käyttöä koskevia vaatimuksia olisi mukautettava tekniikan kehityksen huomioon ottamiseksi. Olisi myös täsmennettävä vaatimuksia, jotka koskevat moottoreita, joissa on eri asetuksia, sekä laitteita, jotka voivat rajoittaa moottorin vääntömomenttia tietyissä käyttöoloissa. |
|
(9) |
Bensiinin ja dieselpolttoaineiden laadusta ja neuvoston direktiivin 93/12/ETY muuttamisesta 13 päivänä lokakuuta 1998 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/70/EY (3) liitteissä III ja IV edellytetään, että yhteisössä myytävän bensiinin ja dieselpolttoaineen enimmäisrikkipitoisuus on 1 päivästä tammikuuta 2005 kaikkialla 50 mg/kg (ppm). Yhteisössä on saatavilla yhä enemmän polttoaineita, joiden rikkipitoisuus on enintään 10 mg/kg, ja direktiivissä 98/70/EY edellytetään, että sellaisia polttoaineita on saatavilla 1 päivästä tammikuuta 2009. Viitepolttoaineet, joita käytetään moottoreiden tyyppihyväksyntätestaukseen direktiivin 2005/55/EY liitteessä I olevien taulukoiden riveillä B1, B2 ja C annettujen päästörajojen osalta, olisi tämän vuoksi määriteltävä uudelleen, jotta ne paremmin vastaavat rikkipitoisuuksiltaan niitä dieselpolttoaineita, joita on saatavilla markkinoilla 1 päivästä tammikuuta 2005, ja joita on käytettävä moottoreissa, joissa on edistyneitä päästöjenrajoitusjärjestelmiä. On myös aiheellista määritellä uudelleen nestekaasun (LPG) viitepolttoaine, jotta se vastaisi markkinoiden kehitystä 1 päivän tammikuuta 2005 jälkeen. |
|
(10) |
Tekniset mukautukset ovat tarpeen näytteenotto- ja mittausmenettelyihin, jotta hiukkaspäästöjen massan luotettava ja toistettavissa oleva mittaus olisi mahdollista puristussytytysmoottoreissa, jotka on tyyppihyväksytty direktiivin 2005/55/EY liitteessä I olevassa 6.2.1 kohdassa annettujen taulukoiden rivillä B1, B2 tai C määritettyjen hiukkasrajojen mukaisesti, sekä kaasumoottoreissa, jotka on tyyppihyväksytty mainitussa liitteessä olevan 6.2.1 kohdan taulukon 2 rivillä C määritettyjen päästörajojen mukaisesti. |
|
(11) |
Koska direktiivin 2005/55/EY 3 ja 4 artiklan täytäntöönpanoa koskevat säännökset annetaan samaan aikaan kuin säännökset, joilla mainittua direktiiviä mukautetaan tekniikan kehitykseen, kummankin tyyppiset toimenpiteet on sisällytetty samaan säädökseen. |
|
(12) |
Tämän alan nopean tekniikan kehityksen huomioon ottaen, tätä direktiiviä tarkastellaan tarvittaessa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2006. |
|
(13) |
Sen vuoksi direktiiviä 2005/55/EY olisi muutettava. |
|
(14) |
Tässä direktiivissä säädetyt toimenpiteet ovat direktiivin 70/156/ETY 13 artiklan 1 kohdalla perustetun tekniikan kehitykseen mukauttamista käsittelevän komitean lausunnon mukaiset, |
ON ANTANUT TÄMÄN DIREKTIIVIN:
1 artikla
Muutetaan direktiivi 2005/55/EY liitteitä I–IV ja VI tämän direktiivin liitteen I mukaisesti.
2 artikla
Toimenpiteet direktiivin 2005/55/EY 3 ja 4 artiklan täytäntöön panemiseksi vahvistetaan tämän direktiivin liitteissä II–V.
3 artikla
1. Jäsenvaltioiden on annettava ja julkaistava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset viimeistään 8 päivänä marraskuuta 2006. Niiden on toimitettava nämä säännökset kirjallisina komissiolle viipymättä sekä kyseisiä säännöksiä ja tätä direktiiviä koskeva vastaavuustaulukko.
Jäsenvaltioiden on sovellettava näitä säännöksiä 9 päivästä marraskuuta 2006.
Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.
2. Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.
4 artikla
Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
5 artikla
Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.
Tehty Brysselissä 14 päivänä marraskuuta 2005.
Komission puolesta
Günter VERHEUGEN
Varapuheenjohtaja
(1) EYVL L 42, 23.2.1970, s. 1. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission direktiivillä 2005/49/EY (EUVL L 194, 26.7.2005, s. 12).
(2) EUVL L 275, 20.10.2005, s. 1.
(3) EYVL L 350, 28.12.1998, s. 58. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1882/2003 (EUVL L 284, 31.10.2003, s. 1).
LIITE I
MUUTOKSET DIREKTIIVIN 2005/55/EY LIITTEISIIN I–IV JA VI
Muutetaan direktiivi 2005/55/EY seuraavasti:
|
1) |
Muutetaan liite I seuraavasti:
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
2) |
Muutetaan liite II seuraavasti:
|
|
3) |
Muutetaan liite III seuraavasti:
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
4) |
Muutetaan liite IV seuraavasti:
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
5) |
Muutetaan liite VI seuraavasti:
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
(*) EYVL L 76, 6.4.1970, s. 1. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission direktiivillä 2003/76/EY (EUVL L 206, 15.8.2003, s. 29).”
(**) EUVL L 313, 29.11.2005, s. 1
(***) Tämän direktiivin 4 artiklan 1 kohdassa säädetään merkittävien toimintahäiriöiden seurannasta eikä siis pakokaasujen jälkikäsittelyjärjestelmän katalyysi-/suodatustehon heikentymisen tai katoamisen seurannasta. Esimerkkejä merkittävistä toimintahäiriöistä annetaan direktiivin 2005/78/EY liitteessä IV olevassa 3.2.3.2 ja 3.2.3.3 kohdassa.
(****) EYVL L 375, 31.12.1980, s. 46. Direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 1999/99/EY (EYVL L 334, 28.12.1999, s. 32).”
(*) Komissio päättää, onko moniasetuksisia moottoreita koskevista erityissäännöksistä säädettävä tässä direktiivissä samaan aikaan, kun annetaan ehdotus, joka koskee tämän direktiivin 10 kohdan vaatimuksia.
(**) Sovelletaan 1 päivään lokakuuta 2008 asti seuraavaa ’ympäristön lämpötila 279–303 K (6–30 °C)’.
(***) Tätä lämpötila-aluetta pohditaan uudelleen osana tämän direktiivin uudelleentarkastelua, jolloin erityisesti painotetaan lämpötilan alarajan soveltuvuutta.”
(*) Komissio aikoo tarkistaa tämän kohdan 31 päivään joulukuuta 2006 mennessä.
(**) Komissio aikoo tarkistaa näitä arvoja 31 päivään joulukuuta 2005 mennessä.”
(*) Tarpeeton yliviivataan.”
(*) Tarpeeton yliviivataan.”
(*) Tarpeeton yliviivataan.”
(*) Tarpeeton yliviivataan.”
(*) Arvo koskee ainoastaan liitteessä IV määritettyä vertailupolttoainetta.”
(*) Komissio tarkastelee uudelleen vaatimusta, joka koskee lämpötilaa ennen suodattimen pidintä, 325 K (52 °C), ja ehdottaa tarvittaessa vaihtoehtoista lämpötilaa, jota voitaisiin soveltaa uusiin tyyppihyväksyntöihin 1 päivästä lokakuuta 2008 alkaen.”
(*) Tarpeeton viivataan yli.” ”
(*) Sulkeissa esitettyjä arvoja voidaan käyttää kaasumoottoreiden tyyppihyväksyntätestauksessa 1 päivään lokakuuta 2005 saakka. (Komission on laadittava kertomus kaasumoottoritekniikan kehityksestä kaasumoottoreihin sovellettavien, tässä taulukossa esitettyjen regressiolinjan toleranssien vahvistamiseksi tai muuttamiseksi.)
(1) Eritelmissä mainitut arvot ovat ’todellisia arvoja’. Raja-arvojen määrittämisessä on käytetty ISO 4259 -standardia Petroleum products – Determination and application of precision data in relation to methods of test, ja vähimmäisarvon määrittämisessä on käytetty 2R:n vähimmäispoikkeamaa nollasta ylöspäin; suurimman ja pienimmän arvon määrittämisessä pienin poikkeama on 4R (R = toistettavuus).
Huolimatta tästä toimenpiteestä, joka on välttämätön teknisistä syistä, polttoaineen valmistajan pitäisi kuitenkin pyrkiä nolla-arvoon silloin, kun määrätty suurin arvo on 2R, ja keskimääräiseen arvoon silloin, kun on annettu enimmäis- ja vähimmäisrajat. Jos on tarpeen selvittää, täyttääkö polttoaine eritelmien vaatimukset, sovelletaan ISO 4259 -standardin vaatimuksia.
(2) Setaanin vaihteluväli ei ole 4R:n vähimmäisvaihteluväliä koskevan vaatimuksen mukainen. Jos kuitenkin polttoaineen toimittajan ja käyttäjän välillä on erimielisyyksiä, voidaan niiden ratkaisemiseksi käyttää ISO 4259 -standardin vaatimuksia, jos tehdään yksittäisten määritysten sijasta riittävä määrä toistomittauksia tarpeellisen tarkkuuden saavuttamiseksi.
(3) Tyypin I testissä käytettävän polttoaineen todellinen rikkipitoisuus on ilmoitettava.
(4) Vaikka hapettumisvakautta säädellään, säilytysaika on todennäköisesti rajallinen. Säilytysolosuhteista ja säilytysajasta on tarvittaessa kysyttävä neuvoa tuotteen toimittajalta.”
(5) Tällä menetelmällä ei välttämättä voida täsmällisesti määritellä, onko näytteessä syövyttäviä materiaaleja, jos näyte sisältää korroosionestoaineita tai muita kemikaaleja, jotka vähentävät näytteen syövyttävyyttä kuparinauhassa. Tämän vuoksi kyseisten aineiden lisääminen ainoastaan testituloksiin vaikuttamiseksi on kiellettyä.
(6) Tällä menetelmällä ei välttämättä voida täsmällisesti määritellä, onko näytteessä syövyttäviä materiaaleja, jos näyte sisältää korroosionestoaineita tai muita kemikaaleja, jotka vähentävät näytteen syövyttävyyttä kuparinauhassa. Tämän vuoksi kyseisten aineiden lisääminen ainoastaan testituloksiin vaikuttamiseksi on kiellettyä.”
(7) Tarpeeton viivataan yli.
LIITE II
PÄÄSTÖJÄ RAJOITTAVIEN JÄRJESTELMIEN KESTÄVYYDEN TESTAUSMENETTELYT
1. JOHDANTO
Tässä liitteessä kuvaillaan menettelyt, joita käytetään valittaessa moottoriperhettä testattavaksi käyttöiän kertymäohjelmassa huononemiskertoimien määrittämiseksi. Näitä huononemiskertoimia sovelletaan moottoreiden ajoittaisissa tarkastuksissa mitattuihin päästöihin. Näillä tarkastuksilla varmistetaan, että moottoreiden käytönaikaiset päästöt pysyvät direktiivin 2005/55/EY liitteessä I olevassa 6.2.1 kohdassa annettujen raja-arvojen mukaisina sen kestävyysjakson ajan, jota sovelletaan ajoneuvoon, johon kyseinen moottori on asennettu.
Liitteessä kuvaillaan myös päästöihin liittyvät ja päästöihin liittymättömät huoltotoimet, joita suoritetaan käyttöiän kertymäohjelman piiriin kuuluville moottoreille. Tällainen huolto suoritetaan käytössä oleville moottoreille, ja siitä ilmoitetaan uusien raskaiden moottoreiden omistajille.
2. MOOTTOREIDEN VALINTA KÄYTTÖIÄN AIKAISTEN HUONONEMISKERTOIMIEN MÄÄRITTÄMISEKSI
2.1 Käyttöiän aikaisten huononemiskertoimien määrittämistä varten moottorit valitaan direktiivin 2005/55/EY liitteessä I olevan 8.1 kohdan mukaisesti määritellystä moottoriperheestä.
2.2 Eri moottoriperheistä olevat moottorit voidaan edelleen ryhmitellä perheiksi käytetyn pakokaasujen jälkikäsittelyjärjestelmän tyypin mukaan. Jotta voitaisiin sijoittaa samaan jälkikäsittelyjärjestelmäperheeseen moottorit, joissa on eri määrä sylintereitä ja erilainen sylinterirakenne mutta joiden pakokaasujen jälkikäsittelyjärjestelmät ovat teknisiltä ominaisuuksiltaan ja asennukseltaan samanlaiset, valmistajan on toimitettava hyväksyntäviranomaiselle tiedot, joista ilmenee, että näiden moottoreiden päästöt ovat samanlaiset.
Moottorin valmistaja valitsee yhden jälkikäsittelyjärjestelmäperhettä edustavan moottorin testattavaksi tämän liitteen 3.2 kohdassa määritellyn käyttöiän kertymäohjelman mukaisesti. Valinta tehdään direktiivin 2005/55/EY liitteessä I olevassa 8.2 kohdassa esitettyjen valintakriteerien mukaisesti, ja valinnasta ilmoitetaan tyyppihyväksyntäviranomaiselle ennen testauksen aloittamista.
2.3.1 Jos tyyppihyväksyntäviranomainen katsoo, että moottorin jälkikäsittelyjärjestelmäperheen suurimpien päästöarvojen määrittämiseen soveltuu paremmin toinen moottori, tyyppihyväksyntäviranomainen ja moottorin valmistaja valitsevat testattavan moottorin yhdessä.
3. KÄYTTÖIÄN AIKAISTEN HUONONEMISKERTOIMIEN MÄÄRITTÄMINEN
3.1 Yleistä
Tiettyyn jälkikäsittelyjärjestelmäperheeseen sovellettavat huonemiskertoimet määritellään niin, että valituille moottoreille suoritetaan matkan ja käyttöiän kertymäohjelma, jonka aikana mitataan ajoittain kaasumaiset ja hiukkaspäästöt ESC- ja ETC-testeillä.
3.2 Käyttöiän kertymäohjelma
Käyttöiän kertymäohjelma voidaan suorittaa valmistajan valinnan mukaan joko käyttämällä valitulla kantamoottorilla varustettua ajoneuvoa todelliseen käyttöön perustuvan käyttöiän kertymäohjelman tai dynamometrillä toteutetun käyttöiän kertymäohjelman mukaisesti.
3.2.1 Käyttöiän kertymä todellisessa käytössä ja dynamometrillä mitattuna
3.2.1.1 Valmistaja määrittelee moottoreille ajomatkan ja käyttöiän kertymisen tavan ja laajuuden hyvän insinööritavan mukaisesti.
3.2.1.2 Valmistaja määrittelee ajankohdat, jolloin moottorin kaasu- ja hiukkaspäästöt testataan ESC- ja ETC-testeissä.
3.2.1.3 Kaikkiin tietyn jälkikäsittelyjärjestelmäperheen moottoreihin sovelletaan samaa moottorin käyttöohjelmaa.
3.2.1.4 Valmistajan pyynnöstä ja tyyppihyväksyntäviranomaisen suostumuksella voidaan toimia niin, että kussakin testauspisteessä suoritetaan vain jompikumpi testi (ESC tai ETC), ja toinen testi suoritetaan vain käyttöiän kertymäohjelman alussa ja lopussa.
3.2.1.5 Eri jälkikäsittelyjärjestelmäperheisiin sovellettavat käyttöohjelmat voivat olla erilaiset.
3.2.1.6 Käyttöohjelma voi olla käyttöikää lyhyempi, jos testipisteiden määrä on riittävä, jotta testitulokset voidaan ekstrapoloida asianmukaisesti 3.5.2 kohdassa esitetyllä tavalla. Käyttöiän kertymä ei kuitenkaan milloinkaan saa olla 3.2.1.8 kohdassa olevassa taulukossa esitettyä lyhyempi.
3.2.1.7 Valmistajan on annettava tiedot käyttöiän kertymän vähimmäisjakson (ajomatkan) ja mottorin dynamometritestauksen keston vastaavuudesta. Tällaisia tietoja ovat esimerkiksi polttoaineenkulutuksen vastaavuus ja ajoneuvon nopeuden ja moottorin kierrosluvun vastaavuus.
3.2.1.8 Käytön vähimmäiskertymä
|
Sen ajoneuvon luokka, johon moottori asennetaan |
Käytön vähimmäiskertymäjakso |
Käyttöikä (tämän direktiivin artikla) |
|
Luokan N1 ajoneuvot |
100 000 km |
3 artiklan 1 kohdan a alakohta |
|
Luokan N2 ajoneuvot |
125 000 km |
3 artiklan 1 kohdan b alakohta. |
|
Luokan N3 ajoneuvot, joiden teknisesti sallittu kokonaismassa on enintään 16 tonnia |
125 000 km |
3 artiklan 1 kohdan b alakohta. |
|
Luokan N3 ajoneuvot, joiden teknisesti sallittu kokonaismassa on yli 16 tonnia |
167 000 km |
3 artiklan 1 kohdan c alakohta |
|
Luokan M2 ajoneuvot |
100 000 km |
3 artiklan 1 kohdan a alakohta |
|
Luokan M3 alaluokkiin I, II, A ja B kuuluvat ajoneuvot, joiden teknisesti sallittu kokonaismassa on enintään 7,5 tonnia |
125 000 km |
3 artiklan 1 kohdan b alakohta. |
|
Luokan M3 alaluokkiin III ja B kuuluvat ajoneuvot, joiden teknisesti sallittu kokonaismassa on yli 7,5 tonnia |
167 000 km |
3 artiklan 1 kohdan c alakohta |
3.2.1.9 Todelliseen käyttöön perustuva käyttöiän kertymäohjelma on kuvailtava kokonaisuudessaan tyyppihyväksyntähakemuksessa ja ilmoitettava tyyppihyväksyntäviranomaiselle ennen minkään testin aloittamista.
3.2.2 Jos tyyppihyväksyntäviranomainen katsoo, että ESC- ja ETC-testeissä on tehtävä lisämittauksia valmistajan valitsemien pisteiden välillä, se ilmoittaa tästä valmistajalle. Valmistajan on laadittava tarkistettu kertymäohjelma todellista käyttöä tai dynamometrimenetelmää varten, ja tyyppihyväksyntäviranomaisen on hyväksyttävä se.
3.3 Moottorin testaus
3.3.1 Käyttöiän kertymäohjelman aloitus
3.3.1.1 Valmistajan on määriteltävä kullekin jälkikäsittelyjärjestelmäperheelle käyttötuntimäärä, jonka jälkeen moottorin jälkikäsittelyjärjestelmän toiminta on vakautunut. Hyväksyntäviranomaisen pyynnöstä valmistajan on annettava tiedot ja tulokset, joiden perusteella aika on määritelty. Vaihtoehtoisesti valmistaja voi valita jälkikäsittelyjärjestelmän vakiointiajaksi 125 tuntia.
3.3.1.2 Edellä 3.3.1.1 kohdassa määritelty vakiointijakso katsotaan käyttöiän kertymäohjelman alkamiseksi.
3.3.2 Käyttöiän kertymätesti
3.3.2.1 Vakautuksen jälkeen moottori käy läpi valmistajan valitseman käyttöiän kertymäohjelman 3.2 kohdan mukaisesti. Moottorin kaasu- ja hiukkaspäästöt mitataan ESC- ja ETC-testeillä käyttöiän kertymäohjelman kuluessa valmistajan määrittämissä tai tyyppihyväksyntäviranomaisen 3.2.2 kohdan mukaisesti määräämissä kohdissa. Jos 3.2 kohdan mukaisesti on sovittu, että kussakin mittauspisteessä suoritetaan vain jompikumpi testisykli (ESC tai ETC), toinen testisykli (ESC tai ETC) on suoritettava käyttöiän kertymäohjelman alussa ja lopussa.
3.3.2.2 Käyttöiän kertymäohjelman aikana moottoria huolletaan 4 kohdan mukaisesti.
3.3.2.3 Käyttöiän kertymäohjelman aikana moottorille voidaan tehdä muita kuin aikataulun mukaisia huoltotoimenpiteitä esimerkiksi, jos OBD-järjestelmä on havainnut ongelman, joka on aiheuttanut virhetoiminnan ilmaisimen aktivoitumisen.
3.4 Raportointi
3.4.1 Kaikkien käyttöiän kertymäohjelman kuluessa tehtyjen päästötestien (ESC ja ETC) tulokset on annettava tyyppihyväksyntäviranomaisen käyttöön. Jos joku päästötesti on julistettu mitättömäksi, valmistajan on annettava selitys siitä, miksi testi on julistettu mitättömäksi. Tällaisessa tapauksessa on suoritettava uusi ESC- ja ETC-testisarja uudessa 100 tuntia kestävässä käyttöiän kertymäohjelmassa.
3.4.2 Aina, kun valmistaja testaa moottorin käyttöiän kertymäohjelmassa huononemiskertoimien määrittämiseksi, valmistajan on säilytettävä tiedostoissaan kaikkia ohjelman aikana tehtyjä päästötestejä ja moottorille suoritettuja huoltotoimenpiteitä koskevat tiedot. Nämä tiedot on toimitettava hyväksyntäviranomaiselle yhdessä käyttöiän kertymäohjelmassa tehtyjen päästötestien tulosten kanssa.
3.5 Huononemiskertoimien määrittäminen
3.5.1 Kunkin ESC- ja ETC-testissä käyttöiän kertymäohjelman kussakin testipisteessä mitatun pilaavan aineen osalta tehdään ”best fit” -regressioanalyysi kaikkien testitulosten perusteella. Kunkin pilaavan aineen jokaisen mittaukset tulokset ilmoitetaan yhtä useamman desimaalin tarkkuudella kuin kyseisen pilaavan aineen raja-arvo direktiivin 2005/55/EY liitteessä I olevan 6.2.1 kohdan taulukoissa. Jos 3.2 kohdan mukaisesti on sovittu, että kussakin mittauspisteessä suoritetaan vain jompikumpi testisykli (ESC tai ETC) ja että toinen testisykli (ESC tai ETC) suoritetaan vain käyttöiän kertymäohjelman alussa ja lopussa, regressioanalyysi tehdään vain kussakin mittauspisteessä suoritetun testisyklin tulosten perusteella.
3.5.2 Valmistajan on regressioanalyysin perusteella laskettava päästöarvot kunkin pilaavan aineen osalta käyttöiän kertymäohjelman alussa ja testattavaan moottoriin sovellettavan käyttöiän lopussa ekstrapoloimalla regressiokaava 3.5.1 kohdan mukaisesti.
3.5.3 Sellaisten moottoreiden osalta, joita ei ole varustettu pakokaasujen jälkikäsittelyjärjestelmällä, kutakin pilaavaa ainetta koskeva huononemiskerroin on käyttöiän kertymäohjelman alun päästöarvojen ja käyttöiän lopun päästöarvojen välinen erotus.
Sellaisten moottoreiden osalta, jotka on varustettu pakokaasujen jälkikäsittelyjärjestelmällä, kutakin pilaavaa ainetta koskeva huononemiskerroin on käyttöiän kertymäohjelman alun päästöarvojen ja käyttöiän lopun päästöarvojen välinen suhde.
Jos 3.2 kohdan mukaisesti on sovittu, että kussakin mittauspisteessä suoritetaan vain jompikumpi testisykli (ESC tai ETC) ja että toinen testisykli (ESC tai ETC) suoritetaan vain käyttöiän kertymäohjelman alussa ja lopussa, kussakin mittauspisteessä suoritetulle testisyklille laskettua huononemiskerrointa sovelletaan myös toiseen testisykliin sillä edellytyksellä, että kummankin testisyklin osalta käyttöiän kertymäohjelman alussa ja lopussa mitattujen arvojen välinen suhde on samanlainen.
3.5.4 Kutakin pilaavaa ainetta koskevat huononemiskertoimet testisyklien osalta kirjataan direktiivin 2005/55/EY liitteen VI lisäyksessä 1 olevaan 1.5 kohtaan.
Vaihtoehtona käyttöiän kertymäohjelman käytölle huononemiskertoimien määrittämiseksi valmistajat voivat käyttää seuraavia huononemiskertoimia:
|
Moottorin tyyppi |
Testisykli |
CO |
HC |
NMHC |
CH4 |
NOx |
PM |
|
Dieselmoottori (1) |
ESC |
1,1 |
1,05 |
— |
— |
1,05 |
1,1 |
|
ETC |
1,1 |
1,05 |
— |
— |
1,05 |
1,1 |
|
|
Kaasumoottori (1) |
ETC |
1,1 |
1,05 |
1,05 |
1,2 |
1,05 |
— |
3.6.1 Valmistaja voi siirtää moottorille tai moottorin ja jälkikäsittelyjärjestelmän yhdistelmälle määritetyt huononemiskertoimet moottorille tai moottorin ja jälkikäsittelyjärjestelmän yhdistelmälle, jotka eivät kuulu samaan, 2.1 kohdan mukaisesti määriteltyyn moottoriperheluokkaan. Tällaisessa tapauksessa valmistajan on osoitettava hyväksyntäviranomaiselle, että kyseinen moottori tai moottorin ja jälkikäsittelyjärjestelmän yhdistelmä ja se moottori tai moottorin ja jälkikäsittelyjärjestelmän yhdistelmä, jolle huononemiskertoimet siirretään, ovat teknisiltä ominaisuuksiltaan ja ajoneuvoon asentamiseen liittyviltä vaatimuksiltaan samanlaiset ja että näiden moottoreiden tai moottoreiden ja jälkikäsittelyjärjestelmien yhdistelmien päästöt ovat samanlaiset.
3.7 Tuotannon vaatimustenmukaisuuden tarkastaminen
3.7.1 Tuotannon vaatimustenmukaisuus päästöjen osalta tarkastetaan direktiivin 2005/55/EY liitteessä I olevan 9 kohdan mukaisesti.
3.7.2 Valmistaja voi tyyppihyväksyntää suoritettaessa halutessaan mitata päästöt samalla kertaa myös ennen mahdollista pakokaasujen jälkikäsittelyjärjestelmää. Näin valmistaja voi muodostaa epäviralliset huononemiskertoimet erikseen moottorille ja jälkikäsittelyjärjestelmälle ja käyttää niitä apuna tuotantolinjan lopputarkastuksissa.
3.7.3 Tyyppihyväksyntää varten direktiivin 2005/55/EY liitteen VI lisäyksessä 1 olevaan 1.4 kohtaan kirjataan vain ne huononemiskertoimet, jotka valmistaja on määrittänyt 3.6.1 kohdan mukaisesti tai jotka on määritetty 3.5 kohdan mukaisesti.
4. HUOLTO
Käyttöiän kertymäohjelman aikana moottoreille suoritetut huoltotoimet ja huononemiskertoimien määrittämiseksi tarvittava asianmukainen reagenssin käyttö luokitellaan joko päästöihin liittyviksi tai muiksi kuin päästöihin liittyviksi ja kummatkin voidaan luokitella määräaikaisiksi tai muiksi kuin määräaikaisiksi. Osa päästöihin liittyvistä huoltotoimista voidaan luokitella myös kriittisiksi päästöihin liittyviksi huoltotoimiksi.
4.1 Päästöihin liittyvä määräaikainen huolto
4.1.1 Tässä kohdassa määritellään päästöihin liittyvät määräaikaiset huoltotoimet käyttöiän kertymäohjelman suorittamista varten ja sisällytettäviksi uusien raskaiden ajoneuvojen ja raskaiden moottoreiden omistajille tarkoitettuihin huolto-ohjeisiin.
4.1.2 Päästöihin liittyvät määräaikaiset huoltotoimet käyttöiän kertymäohjelman suorittamista varten on tehtävä samanlaisin tai vastaavin välein kuin uusien raskaiden ajoneuvojen ja raskaiden moottoreiden omistajille tarkoitetuissa valmistajan huolto-ohjeissa esitetään. Huolto-ohjelmaa voidaan päivittää tarvittaessa käyttöiän kertymäohjelman aikana sillä edellytyksellä, että mitään huoltotoimenpidettä ei poisteta huolto-ohjelmasta sen jälkeen, kun toimenpide on suoritettu testimoottorille.
4.1.3 Kaikkien moottoreille tehtävien päästöihin liittyvien huoltotoimien on oltava tarpeellisia sen varmistamiseksi, että käytössä olevat moottorit vastaavat vaatimuksia päästöarvojen osalta. Valmistajan on toimitettava tyyppihyväksyntäviranomaiselle tiedot, jotka osoittavat, että kaikki päästöihin liittyvät määräaikaiset huoltotoimet ovat teknisesti välttämättömiä.
4.1.4 Moottorin valmistajan on (tarvittaessa) eriteltävä seuraavien osien säätö, puhdistus ja huolto:
|
— |
pakokaasun kierrätysjärjestelmän suodattimet ja jäähdyttimet, |
|
— |
kampikammion tehostetun tuuletusjärjestelmän venttiili, |
|
— |
polttoaineruiskujen suukappaleet, |
|
— |
polttoaineruiskut, |
|
— |
turboahdin, |
|
— |
moottorin elektroninen valvontayksikkö ja siihen liittyvät anturit ja toimilaitteet, |
|
— |
hiukkassuodatusjärjestelmä (ja siihen liittyvät osat), |
|
— |
pakokaasujen kierrätysjärjestelmä ja kaikki siihen liittyvät ohjausventtiilit ja putket, |
|
— |
kaikki pakokaasujen jälkikäsittelyjärjestelmät. |
4.1.5 Huollon kannalta seuraavat osat määritellään kriittisiksi päästöihin liittyviksi osiksi:
|
— |
kaikki pakokaasujen jälkikäsittelyjärjestelmät, |
|
— |
moottorin elektroninen valvontayksikkö ja siihen liittyvät anturit ja toimilaitteet, |
|
— |
pakokaasujen kierrätysjärjestelmä ja kaikki siihen liittyvät suodattimet, jäähdyttimet, ohjausventtiilit ja putket, |
|
— |
kampikammion tehostetun tuuletusjärjestelmän venttiili. |
4.1.6 Kaikki kriittiset päästöihin liittyvät määräaikaiset huoltotoimet on kohtuullisen todennäköisesti suoritettava käytön aikana. Valmistajan on osoitettava hyväksyntäviranomaiselle, että kyseiset huoltotoimet suoritetaan kohtuullisen todennäköisesti käytön aikana, ja tällainen osoitus on annettava ennen huoltotoimien suorittamista käytön kertymäohjelman aikana.
Sellaisten päästöihin liittyvien määräaikaisten huoltotoimien, jotka täyttävät jonkin 4.1.7.1–4.1.7.4 kohdan edellytyksistä, katsotaan tulevan kohtuullisen todennäköisesti suoritetuiksi käytön aikana.
4.1.7.1 On annettava tiedot, jotka osoittavat, että päästöjen ja ajoneuvon suorituskyvyn välillä on sellainen yhteys, että päästöjen lisääntyessä huollon puutteen takia, ajoneuvon suorituskyky heikkenee niin, ettei se enää sovellu normaaliin ajoon.
4.1.7.2 Toimitetaan tutkimustiedot, jotka osoittavat, että 80 prosentin luottamustasolla 80 prosentille kyseisenlaisista käytössä olevista moottoreista tehdään kyseinen kriittinen huoltotoimi käytön aikana suositelluin välein.
4.1.7.3 Tämän direktiivin liitteessä IV olevan 4.7 kohdan vaatimuksiin liittyen ajoneuvon kojelautaan asennetaan selvästi näkyvä osoitin, joka ilmoittaa kuljettajalle huoltotarpeesta. Osoittimen on toimittava asianmukaisen ajokilometrimäärän mukaan tai osan vikaannuttua. Osoittimen on oltava toiminnassa, kun moottori on käynnissä, eikä sitä saa voida poistaa ilman, että tarvittava huolto suoritetaan. Signaalin kuittaamisen on kuuluttava osana vaadittuun huolto-ohjelmaan. Järjestelmä ei saa olla sellainen, että sen toiminta lakkaa moottorin käyttöiän päätyttyä tai myöhemmin.
4.1.7.4 Muu menetelmä, jonka hyväksyntäviranomainen katsoo takaavan, että kriittinen huoltotoimi suoritetaan kohtuullisella todennäköisyydellä käytön aikana.
4.2 Määräaikaisen huollon muutokset
4.2.1 Valmistajan on pyydettävä tyyppihyväksyntäviranomaiselta lupaa, jos se haluaa suorittaa uusia määräaikaisia huoltotoimia käyttöiän kertymäohjelman aikana ja siten myös suositella kyseisiä toimia raskaiden ajoneuvojen ja moottoreiden omistajille. Valmistajan on sisällytettävä pyyntöön myös suosituksensa ehdotetun uuden määräaikaisen huoltotoimen luokaksi (päästöihin liittyvät, muut kuin päästöihin liittyvät, kriittiset tai muut kuin kriittiset) ja päästöihin liittyvän huollon osalta suosituksensa pisimmäksi käyttökelpoiseksi huoltoväliksi. Pyyntöön on liitettävä uuden määräaikaisen huoltotoimen tarpeen ja huoltovälin perusteet.
4.3 Muu kuin päästöihin liittyvä määräaikainen huolto
4.3.1 Muita kuin päästöihin liittyviä järkeviä ja teknisesti tarpeellisia huoltotoimia (kuten öljynvaihto, öljynsuodattimen vaihto, polttoaineensuodattimen vaihto, ilmansuodattimen vaihto, jäähdytysjärjestelmän huolto, joutokäynnin säätö, säädin, vääntömomentti, venttiilivälys, ruiskutuksen välys, ajoitus, mahdollisen käyttöhihnan kireyden säätö) voidaan suorittaa käyttöiän kertymäohjelmaan valituille moottoreille valmistajan omistajalle suosittelemien pisimpien huoltovälien mukaisesti (ei siis raskasta käyttöä varten suositelluin välein).
4.4 Käytön kertymäohjelmassa testattavaksi valittujen moottoreiden huolto
4.4.1 Käytön kertymäohjelmassa testattavaksi valittuihin moottoreihin tehdään muiden kuin moottorin, päästöjenrajoitusjärjestelmän tai polttoainejärjestelmän osien korjauksia vain osan vikaantumisen tai moottorijärjestelmän virhetoiminnan seurauksena.
4.4.2 Laitteita, välineitä ja työkaluja saa käyttää virheellisesti toimivien, väärin säädettyjen tai viallisten moottorin osien tunnistamiseen vain siinä tapauksessa, että samat tai vastaavat laitteet, välineet ja työkalut ovat myyjien ja huoltopisteiden käytettävissä ja niitä käytetään
|
— |
kyseisten osien määräaikaishuoltojen yhteydessä, ja |
|
— |
sen jälkeen, kun moottorin virhetoiminta on havaittu. |
4.5 Kriittinen päästöihin liittyvä muu kuin määräaikainen huolto
4.5.1 Tarvittavan reagenssin kulutus katsotaan kriittiseksi päästöihin liittyväksi muuksi kuin määräaikaiseksi huolloksi käyttöiän kertymäohjelman suorittamista varten ja sisällytettäväksi uusien raskaiden ajoneuvojen ja raskaiden moottoreiden omistajille toimitettaviin valmistajan huolto-ohjeisiin.
(1) Tarvittaessa ja jäsenvaltioiden toimittamien tietojen perusteella komissio voi ehdottaa taulukossa esitettyjen huononemiskertoimien tarkistamista direktiivin 70/156/ETY 13 artiklassa vahvistetun menettelyn mukaisesti.
LIITE III
KÄYTÖSSÄ OLEVIEN AJONEUVOJEN JA MOOTTOREIDEN VAATIMUSTENMUKAISUUS
1. YLEISTÄ
1.1 Päästöjä koskeviin tyyppihyväksyntöihin liittyen on asianmukaista suorittaa toimenpiteitä, joilla voidaan varmistaa, että päästöjenrajoituslaitteet toimivat ajoneuvoon asennetun moottorin käyttöiän ajan tavanomaisissa käyttöolosuhteissa (asianmukaisesti huollettujen ja käytettyjen ajoneuvojen tai moottoreiden vaatimustenmukaisuus).
1.2 Tämän direktiivin osalta nämä toimenpiteet on tarkastettava ajanjaksolla, joka vastaa tämän direktiivin 3 artiklassa sellaisille ajoneuvoille tai moottoreille määriteltyä käyttöikää, jotka tyyppihyväksytään direktiivin 2005/55/EY liitteessä I olevan 6.2.1 kohdan taulukoiden rivin B1, B2 tai C mukaisesti.
1.3 Käytössä olevien ajoneuvojen tai moottoreiden vaatimustenmukaisuuden tarkastus suoritetaan niiden tietojen perusteella, jotka valmistaja toimittaa tyyppihyväksyntäviranomaiselle. Tyyppihyväksyntäviranomainen tarkastaa päästöjen osalta sarjan edustavia ajoneuvoja tai moottoreita, joiden tyyppihyväksyntä on myönnetty valmistajalle.
Tämän liitteen kuvassa 1 esitetään käytönaikaisessa vaatimustenmukaisuuden tarkastuksessa käytettävä menettely.
2. TARKASTUKSESSA SOVELLETTAVAT MENETTELYT
2.1 Tyyppihyväksyntäviranomainen tarkastaa käytössä olevien ajoneuvojen vaatimustenmukaisuuden valmistajalla olevien asiaa koskevien tietojen perusteella käyttäen direktiivin 70/156/ETY 10 artiklan 1 ja 2 kohdassa sekä sen liitteessä X olevassa 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen kaltaisia menettelyjä.
Vaihtoehtoina ovat valmistajan toimittamat käytönaikaista seurantaa koskevat raportit, tyyppihyväksyntäviranomaisen suorittamat tarkkailutestaukset ja/tai jäsenvaltioiden suorittaman tarkkailutestauksesta saadut tiedot. Käytettävät menettelyt kuvaillaan 3 kohdassa.
3. TARKASTUSMENETTELYT
Tyyppihyväksyntäviranomainen tarkastaa käytönaikaisen vaatimustenmukaisuuden valmistajan toimittamien tietojen perusteella. Valmistajan laatiman käytönaikaista seurantaa koskevan raportin olisi perustuttava moottoreiden tai ajoneuvojen käytönaikaiseen testaukseen hyviksi todettujen ja asianmukaisten testimenettelyjen mukaisesti. Käytönaikaista seurantaa koskevan raportin on sisällettävä ainakin seuraavat tiedot (ks. 3.1.1–3.1.13 kohta):
3.1.1 Valmistajan nimi ja osoite
3.1.2 Valmistajan valtuutettujen edustajien nimet, osoitteet, puhelin- ja faksinumerot sekä sähköpostiosoitteet niillä alueilla, jotka valmistajan ilmoittamat tiedot kattavat
3.1.3 Valmistajan ilmoittamien tietojen kattamien moottoreiden mallinimet
3.1.4 Soveltuvissa tapauksissa luettelo moottorityypeistä, jotka kuuluvat valmistajan antamien tietojen piiriin (jälkikäsittelyjärjestelmäperhe)
3.1.5 Tarkastuksen piiriin kuuluvalla moottorilla varustettujen ajoneuvojen tunnusnumerot
Kuva 1
3.1.6 Käytössä olevien ajoneuvojen perheeseen kuuluviin moottorityyppeihin sovellettavien tyyppihyväksyntöjen numerot, mukaan lukien tarvittaessa kaikkien laajennusten numerot sekä kaikkien sellaisten korjaavien toimenpiteiden numerot, joissa ajoneuvolle tehdään pieniä korjauksia seuraavan huollon yhteydessä tai ajoneuvo kutsutaan korjattavaksi (suuret muutokset)
3.1.7 Tiedot valmistajan ilmoittamien tietojen kattamien moottoreiden tyyppihyväksyntöjen laajentamisista ja korjaavista toimenpiteistä, joissa tehdään pieniä korjauksia seuraavan huollon yhteydessä tai ajoneuvo kutsutaan korjattavaksi (jos tyyppihyväksyntäviranomainen näitä tietoja pyytää)
3.1.8 Ajanjakso, jonka kuluessa valmistajan ilmoittamat tiedot on kerätty
3.1.9 Valmistajan ilmoittamien tietojen kattama moottoreiden valmistusaika (esimerkiksi kalenterivuonna 2005 valmistetut ajoneuvot tai moottorit)
Valmistajan käytönaikaisessa vaatimustenmukaisuuden tarkastuksessa käyttämä menettely, mukaan lukien
3.1.10.1 Ajoneuvon tai moottorin paikannusmenetelmä
3.1.10.2 Ajoneuvon tai moottorin valinta- tai hylkäysperuste
3.1.10.3 Ohjelmassa käytetyt testityypit ja -menettelyt
3.1.10.4 Valmistajan hyväksymis- ja hylkäysperusteet käytössä olevien ajoneuvojen perheelle
3.1.10.5 Maantieteelliset alueet, joilla valmistaja on kerännyt tietoja
3.1.10.6 Otoksen suuruus ja käytetty otantasuunnitelma
Valmistajan käytönaikaisen vaatimustenmukaisuuden tarkastusmenettelyn tulokset, mukaan lukien
3.1.11.1 Ohjelmaan sisältyvien (testattujen tai testaamattomien) moottoreiden tunnistetiedot. Näihin tietoihin on sisällyttävä
|
— |
mallinimi, |
|
— |
ajoneuvon tunnusnumero (VIN), |
|
— |
moottorin sarjanumero, |
|
— |
tarkastuksen piiriin kuuluvalla moottorilla varustetun ajoneuvon rekisterinumero, |
|
— |
valmistuspäivämäärä, |
|
— |
käyttöalue (jos tiedossa), |
|
— |
ajoneuvon käyttötapa (jos tiedossa), esimerkiksi kaupunkijakelu, pitkänmatkan kuljetus jne. |
3.1.11.2 Syyt siihen, että ajoneuvoa tai moottoria ei hyväksytä näytteeseen (esimerkiksi ajoneuvoa käytetty vähemmän kuin vuoden ajan, väärä päästöihin liittyvä huolto, käytetty polttoainetta, jonka rikkipitoisuus on korkeampi kuin ajoneuvon normaalikäytössä tarvitaan, päästöjenrajoituslaitteet eivät ole tyyppihyväksynnän mukaiset). Hylkäämisen syy on eriteltävä (esimerkiksi miten huolto-ohjeita ei ole noudatettu). Ajoneuvoa ei pitäisi hylätä vain siksi, että AECS on ehkä ollut käytössä liian paljon.
3.1.11.3 Kunkin näytteeseen kuuluvan moottorin päästöihin liittyvä huolto- ja kunnossapitohistoria (mukaan lukien mahdolliset suuret muutokset)
3.1.11.4 Otoksen kunkin moottorin korjaushistoria (jos tiedossa)
3.1.11.5 Testitiedot, mukaan lukien
|
a) |
testauspäivämäärä, |
|
b) |
testauspaikka, |
|
c) |
soveltuvissa tapauksissa tarkastuksen piiriin kuuluvalla moottorilla varustetun ajoneuvon matkamittarin lukema, |
|
d) |
testipolttoaineen eritelmät (esimerkiksi testin vertailupolttoaine tai kaupallinen polttoaine), |
|
e) |
testausolosuhteet (lämpötila, kosteus, dynamometrin inertiapaino), |
|
f) |
dynamometrin asetukset (esimerkiksi tehoasetus) |
|
g) |
tämän liitteen 4 kohdan mukaisten ESC-, ETC- ja ELR-testien tulokset. Vähintään viisi moottoria on testattava, |
|
h) |
vaihtoehtona edellä olevalle g kohdalle testit voidaan suorittaa käyttämällä muuta menettelyä. Valmistajan on mainittava ja perusteltava käytön aikaisen toiminnan seuranta tällaisen testin avulla tyyppihyväksyntäprosessin yhteydessä direktiivin 2005/55/EY liitteessä I oleva 3 ja 4 kohta). |
3.1.12 OBD-järjestelmän tallenteet.
Tiedot kuluvan reagenssin käytöstä saaduista kokemuksista. Raporteissa olisi kuvailtava ainakin käyttäjien kokemukset reagenssin käsittelystä, säiliön täyttämisestä ja reagenssin kulutuksesta sekä täyttöpaikkojen toiminnasta ja erityisesti tiedot suorituskyvyn väliaikaisen rajoittimen aktivoitumistiheydestä ja muiden virhetilanteiden määrästä, virhetoiminnan ilmaisimen aktivoitumisesta ja kuluvan reagenssin puutteeseen liittyvien vikakoodien rekisteröinnistä.
3.1.13.1 Valmistajan on toimitettava käyttö- ja vikaraportit. Valmistajan on raportoitava takuuvaateista ja niiden tyypistä, käytön aikana tapahtuneista virhetoiminnan ilmaisimen aktivoitumisista, kuluvan reagenssin puutteeseen liittyvien virhekoodien rekisteröinnistä sekä moottorin suorituskyvyn rajoittimen aktivoitumisista (ks. direktiivin 2005/55/EY liitteessä I oleva 6.5.5 kohta).
3.2 Valmistajan keräämien tietojen on oltava riittävän täydelliset, jotta käytönaikainen toiminta tavanomaisissa käyttöolosuhteissa tämän direktiivin 3 artiklassa määritellyn käyttöiän tai kestävyysajan kuluessa, ja niiden on oltava valmistajan alueellisia markkinaosuuksia edustavat.
3.3 Valmistaja voi haluta, että käytön aikainen seuranta tehdään 3.1.11.5 kohdan g alakohdan mukaista pienemmällä moottori- tai ajoneuvomäärällä ja käyttämällä 3.1.11.5 kohdan h alakohdassa määriteltyä menettelyä. Syynä voi olla se, että raportin kohteena oleviin moottoriperheisiin kuuluvia moottoreita on vähän. Ehdoista olisi sovittava etukäteen tyyppihyväksyntäviranomaisen kanssa.
3.4 Tässä kohdassa tarkoitetun seurantaraportin perusteella tyyppihyväksyntäviranomaisen on joko
|
— |
päätettävä, että moottorityypin tai moottoriperheen käytönaikainen vaatimustenmukaisuus on tyydyttävä, ja pidätyttävä muista toimista, |
|
— |
päätettävä, että valmistajan toimittamat tiedot eivät riitä päätöksen tekemiseen, ja pyydettävä valmistajalta lisätietoja tai uusia testituloksia. Tällaisia lisätestituloksia ovat moottorin tyyppihyväksynnän mukaan ESC-, ELR- ja ETC-testien tulokset tai muista menettelyistä sadut tulokset 3.1.11.5 kohdan h alakohdan mukaisesti, tai |
|
— |
päätettävä, että moottoriperhe ei vastaa käytönaikaisia vaatimuksia, ja vaatia varmistustestien suorittamista moottoriperheeseen kuuluville näytemoottoreille tämän liitteen 5 kohdan mukaisesti. |
3.5 Jäsenvaltio voi suorittaa tarkkailutestaukset ja raportoida niistä tässä kohdassa kuvaillun tarkastusmenettelyn mukaisesti. Tiedot hankinnasta, huollosta ja valmistajan osallistumisesta voidaan kirjata. Jäsenvaltio voi myös käyttää vaihtoehtoisia päästötestausmenettelyjä 3.1.11.5 kohdan h alakohdan mukaisesti.
3.6 Tyyppihyväksyntäviranomainen voi käyttää jäsenvaltion suorittamaa ja raportoimaa tarkkailutestausta perusteena 3.4 kohdan mukaisten päätösten tekemiselle.
3.7 Kun valmistaja aikoo suorittaa vapaaehtoisia korjaavia toimenpiteitä, sen olisi ilmoitettava niistä tyyppihyväksyntäviranomaiselle ja niille jäsenvaltioille, joissa kohteena olevia moottoreita tai ajoneuvoja on käytössä. Valmistajan on tehtävä ilmoitus, jossa annetaan tiedot toimenpiteistä ja niiden piiriin kuuluvista moottoreista tai ajoneuvoista, kun se päättää ryhtyä toimenpiteisiin ja sen jälkeen säännöllisesti työn alettua. Soveltuvin osin voidaan soveltaa tämän liitteen 7 kohtaa.
4. PÄÄSTÖTESTIT
4.1 Moottoriperheestä valittu moottori testataan ESC- ja ETC-testisykleillä kaasu- ja hiukkaspäästöjen osalta ja ELR-testisyklillä savupäästöjen osalta. Moottorin on edustettava kyseiselle moottorityypille tavanomaista käyttöä, ja sen on oltava peräisin normaalissa käytössä olevasta ajoneuvosta. Moottorin tai ajoneuvon hankinta, tarkastus ja huolto on suoritettava noudattaen esimerkiksi 3 kohdassa määriteltyä menettelyä, ja toimet on dokumentoitava.
Moottorin on oltava huollettu liitteessä II olevassa 4 kohdassa tarkoitetun asianmukaisen huolto-ohjelman mukaisesti.
4.2 ESC-, ETC- ja ELR-testeissä määritetyt päästöarvot ilmoitetaan yhtä useamman desimaalin tarkkuudella kuin kyseisen pilaavan aineen raja-arvo direktiivin 2005/55/EY liitteessä I olevan 6.2.1 kohdan taulukoissa.
5. VARMISTUSTESTAUS
Varmistustestaus suoritetaan moottoriperheen käytön aikaisten päästöarvojen asianmukaisuuden vahvistamiseksi.
5.1.1 Jos tyyppihyväksyntäviranomainen ei ole tyytyväinen 3.4 kohdan mukaiseen valmistajan seurantaraporttiin tai 3.5 kohdan mukaisesti annettuihin käytönaikaista vaatimustenmukaisuutta koskeviin tietoihin, viranomainen voi määrätä valmistajan suorittamaan varmistustestejä. Tyyppihyväksyntäviranomainen tutkii valmistajan toimittaman, varmistustestejä koskevan raportin.
5.1.2 Tyyppihyväksyntäviranomainen voi suorittaa varmistustestejä.
5.2 Varmistustestien olisi oltava soveltuvia moottorin ESC-, ETC- ja ELR-testejä 4 kohdan mukaisesti. Testattavat edustavat moottorit olisi otettava normaalissa käytössä olevista ajoneuvoista. Vaihtoehtoisesti, kun asiasta on sovittu etukäteen tyyppihyväksyntäviranomaisen kanssa, valmistaja voi testata päästöjenrajoitusosia, jotka on irrotettu käytössä olevista ajoneuvoista ja asennettu asianmukaisesti käytettyihin ja edustaviin moottoreihin. Kuhunkin testiin valitaan sama päästöjenrajoitusosien kokonaisuus. Valinnan perusteet on ilmoitettava.
5.3 Testitulosta voidaan pitää epätyydyttävänä, kun kahden tai useamman samaa perhettä edustavan moottorin testissä jonkin säännellyn pilaavan aineen pitoisuus ylittää merkittävästi direktiivin 2005/55/EY liitteessä I olevassa 6.2.1 kohdassa esitetyn raja-arvon.
6. SUORITETTAVAT TOIMENPITEET
6.1 Jos tyyppihyväksyntäviranomainen ei ole tyytyväinen valmistajan toimittamiin tietoihin tai testituloksiin ja 5 kohdan mukaisesti suoritetun moottorin varmistustestauksen tai jäsenvaltion (6.3 kohdan mukaisesti) suorittaman varmistustestauksen perusteella on selvää, että moottorityyppi ei vastaa näiden säännösten vaatimuksia, tyyppihyväksyntäviranomaisen on pyydettävä valmistajaa esittämään suunnitelman korjaaviksi toimenpiteiksi vaatimustenmukaisuuden saavuttamiseksi.
6.2 Tällaisessa tapauksessa direktiivin 70/156/ETY (uudelleen laaditun puitedirektiivin) 11 artiklan 2 kohdassa ja liitteessä X tarkoitetut korjaavat toimet ulotetaan koskemaan 8 kohdan mukaisesti sellaisia samaa tyyppiä edustavia käytössä olevia moottoreita, joiden voidaan olettaa kärsivän samoista puutteista.
Valmistajan esittämä suunnitelma korjaaviksi toimenpiteiksi on hyväksytettävä tyyppihyväksyntäviranomaisella. Valmistaja on vastuussa korjaavista toimenpiteistä tehdyn suunnitelman täytäntöönpanosta sellaisena kuin suunnitelma on hyväksytty.
Tyyppihyväksyntäviranomainen antaa päätöksensä tiedoksi kaikille jäsenvaltioille 30 päivän kuluessa. Jäsenvaltiot voivat vaatia, että samaa korjaavia toimenpiteitä koskevaa suunnitelmaa sovelletaan kaikkiin samaa tyyppiä oleviin moottoreihin, jotka on rekisteröity jäsenvaltioiden alueella.
6.3 Jos jäsenvaltio toteaa, että moottorityyppi ei ole siihen sovellettavien tässä liitteessä esitettyjen vaatimusten mukainen, sen on annettava asia tiedoksi viipymättä sille jäsenvaltiolle, joka myönsi alkuperäisen tyyppihyväksynnän direktiivin 70/156/ETY 11 artiklan 3 kohdan mukaisesti.
Jollei direktiivin 70/156/ETY 11 artiklan 6 kohdasta muuta johdu, sen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen, joka myönsi alkuperäisen tyyppihyväksynnän, ilmoittaa valmistajalle, että moottorityyppi on näiden vaatimusten vastainen ja että valmistajalta edellytetään tiettyjä toimenpiteitä. Valmistaja toimittaa viranomaiselle kahden kuukauden kuluessa ilmoituksesta korjaavia toimenpiteitä koskevan suunnitelman, jonka olisi vastattava sisällöltään 7 kohdan vaatimuksia. Alkuperäisen tyyppihyväksynnän myöntänyt toimivaltainen viranomainen kuulee tämän jälkeen kahden kuukauden kuluessa valmistajaa, jotta saavutettaisiin yhteisymmärrys toimenpidesuunnitelmasta ja sen toteuttamisesta. Jos alkuperäisen tyyppihyväksynnän myöntänyt toimivaltainen viranomainen toteaa, että yhteisymmärrykseen ei voida päästä, aloitetaan direktiivin 70/156/ETY 11 artiklan 3 ja 4 kohdan mukainen menettely.
7. SUUNNITELMA KORJAAVIKSI TOIMENPITEIKSI
7.1 Edellä 6.1 kohdassa tarkoitettu suunnitelma korjaaviksi toimenpiteiksi on toimitettava tyyppihyväksyntäviranomaiselle viimeistään 60 työpäivän kuluttua 6.1 kohdassa tarkoitetun pyynnön esittämisestä. Tyyppihyväksyntäviranomaisen on ilmoitettava korjaavia toimenpiteitä koskevan suunnitelman hyväksymisestä tai hylkäämisestä 30 työpäivän kuluessa. Lisäaikaa on kuitenkin myönnettävä, jos valmistaja voi osoittaa toimivaltaista tyyppihyväksyntäviranomaista tyydyttävällä tavalla, että lisäaika on tarpeen vaatimustenvastaisuuden tutkimiseen, jotta voidaan toimittaa suunnitelma korjaaviksi toimenpiteiksi.
7.2 Korjaavien toimenpiteiden täytyy koskea kaikkia moottoreita, joissa on todennäköisesti sama vika. Tarve muuttaa tyyppihyväksyntäasiakirjoja on arvioitava.
7.3 Valmistajalla on oltava jäljennös kaikesta korjaavia toimenpiteitä koskevaan suunnitelmaan liittyvästä kirjeenvaihdosta. Valmistajan on lisäksi pidettävä kirjaa käytössä olevien ajoneuvojen korjausmenettelystä ja toimitettava säännöllisesti tilannekatsauksia tyyppihyväksyntäviranomaiselle.
Korjaavia toimenpiteitä koskevan suunnitelman on täytettävä 7.4.1–7.4.11 kohdassa asetetut vaatimukset. Valmistajan on annettava korjaavia toimenpiteitä koskevalle suunnitelmalle sen yksikäsitteisesti yksilöivä nimi tai numero.
7.4.1 Kuvaus kustakin korjaavia toimenpiteitä koskevaan suunnitelmaan sisältyvästä moottorityypistä.
7.4.2 Kuvaus erityismuutoksista, mukautuksista, korjauksista ja muista muutoksista, jotka tehdään moottoreihin niiden saattamiseksi vaatimustenmukaisiksi, mukaan lukien lyhyt tiivistelmä tiedoista ja teknisistä tutkimuksista, jotka tukevat valmistajan päätöstä valita kyseiset toimenpiteet ajoneuvon saattamiseksi vaatimustenmukaiseksi.
7.4.3 Kuvaus tavasta, jolla valmistaja tiedottaa moottoreiden tai ajoneuvojen omistajille korjaavista toimenpiteistä.
7.4.4 Mahdollinen kuvaus oikeasta huollosta ja käytöstä, jotka valmistaja vahvistaa edellytyksiksi oikeudelle tehdä korjauksia korjaavia toimenpiteitä koskevan suunnitelman puitteissa, sekä selvitys valmistajan syistä tällaisten edellytysten asettamiseen. Mitään huolto- tai käyttöedellytyksiä ei saa asettaa, jolleivät ne todistettavasti liity vaatimustenvastaisuuteen ja sitä korjaaviin toimenpiteisiin.
7.4.5 Kuvaus menettelystä, jota moottorin omistajan on noudatettava saadakseen vaatimustenvastaisuuden korjautetuksi. Siinä on mainittava ajankohta, jonka jälkeen korjaavat toimenpiteet voidaan toteuttaa, arvio korjaamon työhönsä tarvitsemasta ajasta ja tieto siitä, missä korjaus voidaan tehdä. Korjaus on tehtävä joutuisasti, kohtuullisen ajan kuluttua ajoneuvon toimittamisesta.
7.4.6 Jäljennös ajoneuvon omistajalle toimitetuista tiedoista.
7.4.7 Lyhyt kuvaus järjestelyistä, joita valmistaja käyttää varmistaakseen, että osia ja järjestelmiä on riittävästi korjaavia toimenpiteitä varten. On ilmoitettava, milloin osia tai järjestelmiä on saatavilla riittävästi korjausmenettelyn aloittamiseksi.
7.4.8 Jäljennös kaikista ohjeista, jotka lähetetään korjauksen suorittaville henkilöille.
7.4.9 Kuvaus ehdotettujen korjaavien toimenpiteiden vaikutuksesta kunkin suunnitelmaan kuuluvan moottorityypin päästöihin, polttoaineenkulutukseen, ajettavuuteen ja turvallisuuteen sekä näitä päätelmiä tukevia tietoja, teknisiä selvityksiä jne.
7.4.10 Kaikki muut tiedot tai selvitykset, joita hyväksyntäviranomainen voi kohtuudella pitää tarpeellisina korjaavia toimenpiteitä koskevan suunnitelman arvioimiseksi.
7.4.11 Jos korjaavia toimenpiteitä koskevaan suunnitelmaan sisältyy käytössä olevien ajoneuvojen korjaaminen, on tyyppihyväksyntäviranomaiselle toimitettava tieto menetelmästä, jota käytetään tehtyjen korjausten merkitsemiseen. Jos käytetään tarraa tai vastaavaa, on toimitettava esimerkki siitä.
7.5 Valmistajaa voidaan vaatia tekemään hyväksyttävästi suunnitellut ja tarvittavat testit osille ja moottoreille, joihin on tehty ehdotettu muutos tai korjaus, jotta voidaan todeta kyseisen muutoksen tai korjauksen tuloksellisuus.
7.6 Valmistajan on merkittävä muistiin tiedot jokaisesta korjattavaksi kutsutusta ja korjatusta moottorista tai ajoneuvosta sekä korjaukset tehneistä korjaamoista. Tyyppihyväksyntäviranomaisen on pyynnöstään saatava haltuunsa näin syntyneet asiakirjat viiden vuoden ajan korjaavia toimenpiteitä koskevan suunnitelman täytäntöönpanosta.
7.7 Korjauksesta ja/tai muutoksesta tai uusien laitteiden lisäämisestä on tehtävä merkintä todistukseen, jonka valmistaja antaa moottorin omistajalle.
LIITE IV
AJONEUVON SISÄINEN VALVONTAJÄRJESTELMÄ (OBD-JÄRJESTELMÄ)
1. JOHDANTO
Tässä liitteessä käsitellään päästöjenrajoitusjärjestelmiin liittyviä moottoriajoneuvojen sisäisiä valvontajärjestelmiä (OBD-järjestelmiä) koskevia säännöksiä.
2. MÄÄRITELMÄT
Direktiivin 2005/55/EY liitteessä I olevan 2 kohdan määritelmien lisäksi tässä liitteessä tarkoitetaan
”lämmitysjaksolla” jaksoa, jonka aikana moottoria käytetään kylliksi, jotta jäähdytysnesteen lämpötila kohoaa vähintään 22 K moottorin käynnistyshetkestä mitattuna ja saavuttaa vähintään 343 K:n (70 °C:n) lämpötilan;
”tietojen saatavuudella” mahdollisuutta saada vianmääritykseen tarkoitetun standardiliittimen sarjaportin kautta käyttöön kaikki sellaiset päästöihin liittyvät OBD-tiedot, mukaan lukien kaikki vikakoodit, joita tarvitaan ajoneuvon päästöihin liittyvien osien tarkastusta, vianmääritystä, huoltoa tai korjausta varten;
”puutteella” moottorin sisäisten valvontajärjestelmien (OBD-järjestelmien) osalta sitä, että enintään kahdessa erillisessä osassa tai järjestelmässä, joita valvotaan, on tilapäisiä tai pysyviä käyttöominaisuuksia, jotka heikentävät kyseisten osien tai järjestelmien muuten tehokasta OBD-valvontaa tai eivät täytä kaikkia muita sisäisen valvontajärjestelmän tarkkoja vaatimuksia. Tällaisia puutteita sisältäviä moottoreita ja sellaisella moottorilla varustettuja ajoneuvoja voidaan tyyppihyväksyä, rekisteröidä ja myydä tämän liitteen 4.3 kohdan vaatimusten mukaisesti;
”kuluneella osalla tai järjestelmällä” moottoriin tai pakokaasujen jälkikäsittelyjärjestelmää kuuluvaa osaa tai järjestelmää, jota valmistaja on tarkoituksellisesti ja hallitusti kuluttanut OBD-järjestelmän tyyppihyväksyntätestissä käyttöä varten;
”OBD-testisyklillä” ajosykliä, joka on ESC-testisyklin versio ja jossa yksittäiset 13 moodia suoritetaan samassa järjestyksessä kuin direktiivin 2005/55/EY liitteen III lisäyksessä 1 olevassa 2.7.1 kohdassa on esitetty sillä poikkeuksella, että kunkin moodin kesto on vain 60 sekuntia;
”käyttöjaksolla” virhetoiminnan ilmaisimen sammumisen edellytysten selvittämisessä käytettävää toimintojen sarjaa. Se koostuu moottorin käynnistyksestä, käyntijaksosta, moottorin sammuttamisesta ja seuraavaan käynnistykseen kuluvasta ajasta, jolloin OBD-valvonta on toiminnassa ja mahdollinen virhetoiminta havaitaan;
”esivakiointisyklillä” vähintään kolmen OBD- tai päästötestisyklin suorittamista moottorin toiminnan ja päästöjenrajoitusjärjestelmän vakauttamiseksi ja OBD-valvonnan saattamiseksi valmiustilaan;
”korjaustiedoilla” kaikkia niitä tietoja, jotka tarvitaan moottorin vianmääritystä, huoltoa, tarkastusta ja määräaikaishuoltoa tai -korjausta varten ja jotka valmistajat antavat valtuutetuille jälleenmyyjille ja huoltamoille. Tarvittaessa tällaisiin tietoihin sisältyvät huoltokäsikirjat, tekniset käsikirjat, vianmääritystiedot (esimerkiksi mittausten teoreettiset enimmäis- ja vähimmäisarvot), johdotuskaaviot, moottorityyppiä koskeva ohjelmiston kalibrointitunnus, tiedot elektronisten järjestelmien ohjelmiston päivittämiseksi valmistajan ohjeiden mukaisesti, ohjeet yksittäisiä ja erityistapauksia varten, tiedot välineistä ja laitteista, datatietueita koskevat tiedot sekä kaksisuuntaiset valvonta- ja testaustiedot. Valmistaja ei ole velvollinen asettamaan saataville tietoja, jotka kuuluvat tekijänoikeuksien piiriin tai edustavat valmistajan tai alkuperäisen laitevalmistajan (OEM) erityistä taitotietoa. Tällaisessa tapauksessa tarpeellisia teknisiä tietoja ei saa perusteetta kieltäytyä antamasta;
”standardoidulla” sitä että kaikki päästöihin liittyvät OBD-tiedot (eli datavirtatiedot jos käytetään lukulaitetta) mukaan lukien kaikki käytetyt vikakoodit, tuotetaan yksinomaan sellaisten teollisuuden standardien mukaisesti, jotka johtavat mahdollisimman suureen yhdenmukaistamiseen ajoneuvoteollisuudessa, koska niiden muoto ja sallitut vaihtoehdot on selkeästi määritelty, ja joiden käyttö on nimenomaisesti sallittu tämän direktiivin mukaan;
”rajoittamattomalla”
|
— |
tietojen saatavuutta niin, että pelkästään valmistajalta saatavaa koodia tai vastaavaa laitetta ei tarvita, tai |
|
— |
tietojen saatavuutta niin, että tuotettuja tietoja voidaan arvioida ilman erityisiä ainutkertaisia dekoodaustietoja, ellei kyseisiä tietoja itsessään ole standardoitu. |
3. VAATIMUKSET JA TESTIT
3.1 Yleiset vaatimukset
3.1.1 Sisäisen valvontajärjestelmän (OBD-järjestelmän) on oltava siten suunniteltu, rakennettu ja asennettu ajoneuvoon, että se tunnistaa vikatyypit moottorin koko käyttöiän ajan. Tältä osin hyväksyntäviranomaisten on hyväksyttävä se, että moottoreissa, joita on käytetty enemmän kuin tämän direktiivin 3 artiklassa määritellyn käyttöiän verran, OBD-järjestelmän toiminta voi olla heikentynyt siten, että tämän direktiivin 4 artiklan 3 kohdan mukaiset kynnysarvot voivat ylittyä ennen kuin järjestelmä ilmoittaa viasta ajoneuvon kuljettajalle.
Jokainen moottorin käynnistys aloittaa sarjan tarkastuksia, jotka ainakin kerran viedään loppuun saakka, jos toimitaan asianmukaisissa testausolosuhteissa. Testausolosuhteet on valittava siten, että ne vastaavat täysin ajo-olosuhteita tämän liitteen lisäyksessä 1 olevassa 2 kohdassa määritellyn testin mukaisesti.
3.1.2.1 Valmistajien ei tarvitse aktivoida osaa tai järjestelmää pelkästään OBD-järjestelmän toiminnan seurantaa varten, jos osa tai järjestelmä ei muutoin olisi aktiivisena (esimerkiksi reagenssisäiliön lämmittimen tai yhdistetyn typen oksidien poisto- ja hiukkassuodatinjärjestelmän käynnistäminen, kun kyseinen järjestelmä ei muutoin olisi toiminnassa).
3.1.3 OBD-järjestelmä voi sisältää laitteita, jotka mittaavat käytön aikaisia muuttujia tai antavat niistä tietoa tai reagoivat niihin virhetoiminnan havaitsemiseksi tai virheellisen vikailmoituksen riskin minimoimiseksi. (Tällaisia muuttujia ovat esimerkiksi ajoneuvon nopeus, moottorin kierrosnopeus, käytössä oleva vaihde, lämpötila ja imusarjan paine.) Nämä laitteet eivät ole estolaitteita.
3.1.4 Moottorin tarkastukseen, vianmääritykseen, huoltoon tai korjaukseen tarvittavien ajoneuvon sisäisen valvontajärjestelmän tietojen on oltava saatavilla rajoittamattomasti ja standardoidusti. Kaikkien ajoneuvon päästöihin liittyvien vikakoodien on oltava tämän liitteen 6.8.5 kohdan mukaisia.
3.2 Ensimmäisen vaiheen OBD-vaatimukset
3.2.1 Tämän direktiivin 4 artiklan 1 kohdassa vahvistetuista päivämääristä alkaen kaikkien dieselmoottoreiden ja niillä varustettujen ajoneuvojen OBD-järjestelmän on ilmoitettava päästöihin liittyvän osan tai järjestelmän viasta, joka johtaa siihen, että päästöt lisääntyvät yli tämän direktiivin 4 artiklan 3 kohdassa olevassa taulukossa vahvistettujen kynnysarvojen.
Ensimmäisen vaiheen vaatimusten täyttämiseksi OBD-järjestelmän on valvottava seuraavia seikkoja:
3.2.2.1 katalysaattorin poistaminen kokonaan, kun se on asennettu erilliseen koteloon, riippumatta siitä onko katalysaattori osa typen oksidien poistojärjestelmää tai hiukkassuodatinta vai ei;
3.2.2.2 mahdollisen typen oksidien poistojärjestelmän toimintatehon heikkeneminen NOx-päästöjen osalta;
3.2.2.3 mahdollisen hiukkassuodattimen toimintatehon heikkeneminen hiukkaspäästöjen osalta;
3.2.2.4 mahdollisen yhdistetyn typen oksidien poistojärjestelmän ja hiukkassuodattimen toimintatehon heikkeneminen NOx- ja hiukkaspäästöjen osalta.
3.2.3 Merkittävä toimintahäiriö
3.2.3.1 Vaihtoehtona 3.2.2.1–3.2.2.4 kohdan mukaiselle OBD-kynnysarvojen valvonnalle dieselmoottoreiden OBD-järjestelmät voivat tämän direktiivin 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti valvoa esiintyykö seuraavissa osissa merkittäviä toimintahäiriöitä:
|
— |
katalysaattori, kun se on asennettu erillisenä yksikkönä, riippumatta siitä onko katalysaattori osa typen oksidien poistojärjestelmää tai hiukkassuodatinta vai ei, |
|
— |
typen oksidien poistojärjestelmä, jos sellainen on asennettu, |
|
— |
hiukkassuodatin, jos sellainen on asennettu, |
|
— |
yhdistetty typen oksidien poistojärjestelmä ja hiukkassuodatin. |
3.2.3.2 Jos moottori on varustettu typen oksidien poistojärjestelmällä (deNOx), valvottavia merkittäviä toimintahäiriöitä ovat esimerkiksi seuraavat: järjestelmän poistaminen kokonaan tai korvaaminen valejärjestelmällä (molemmat tarkoituksellisia merkittäviä toimintahäiriöitä); deNOx-järjestelmässä tarvittavan reagenssin puute; SCR-järjestelmän sähköosien vikaantuminen; kaikki deNOx-järjestelmän osien (anturit ja toimilaitteet, annostuksen säätölaitteet jne.) sähköviat, mukaan lukien mahdollinen reagenssin lämmitysjärjestelmä sekä reagenssin annostusjärjestelmän vikaantuminen (esimerkiksi ilman syötön katkeaminen, suuttimen tukkeutuminen tai annostuspumpun vikaantuminen).
3.2.3.3 Jos moottori on varustettu hiukkassuodattimella, valvottavia merkittäviä toimintahäiriöitä ovat esimerkiksi seuraavat: suodattimen substraatin merkittävä sulaminen tai suodattimen tukkeutuminen niin, että paine-ero eroaa valmistajan ilmoittamasta; kaikki hiukkassuodattimen osien (anturit ja toimilaitteet, annostuksen säätölaitteet jne.) sähköviat sekä mahdollisen reagenssin annostusjärjestelmän vikaantuminen (esimerkiksi suuttimen tukkeutuminen tai annostuspumpun vikaantuminen).
3.2.4 Valmistajat voivat osoittaa tyyppihyväksyntäviranomaisille, että tiettyjä osia tai järjestelmiä ei tarvitse valvoa, mikäli näiden osien tai järjestelmien rikkoutuminen tai poistaminen kokonaan ei johda päästöjen lisääntymiseen yli tämän direktiivin 4 artiklan 3 kohdassa olevassa taulukossa annettujen ensimmäisen vaiheen OBD-kynnysarvojen mitattuina tämän liitteen lisäyksessä 1 olevan 1.1 kohdan mukaisesti. Tätä säännöstä ei sovelleta pakokaasun kierrätyslaitteeseen, typen oksidien poistojärjestelmään, hiukkassuodattimeen eikä yhdistettyyn typen oksidien poistojärjestelmään ja hiukkassuodattimeen. Sitä ei myöskään sovelleta osaan tai järjestelmään, jota valvotaan merkittävän toimintahäiriön varalta.
3.3 Toisen vaiheen OBD-vaatimukset
3.3.1 Tämän direktiivin 4 artiklan 2 kohdassa vahvistetuista päivämääristä alkaen kaikkien puristussytytys- ja kaasumoottoreiden ja niillä varustettujen ajoneuvojen OBD-järjestelmän on ilmoitettava päästöihin liittyvän moottorijärjestelmän osan tai järjestelmän viasta, joka johtaa siihen, että päästöt lisääntyvät yli tämän direktiivin 4 artiklan 3 kohdassa olevassa taulukossa vahvistettujen kynnysarvojen.
OBD-järjestelmän on otettava huomioon moottorijärjestelmän elektronisten hallintayksiköiden (EECU) ja mahdollisten muiden käyttövoimajärjestelmän tai ajoneuvon hallintayksiköiden välinen viestintärajapinta, kun vaihdettu tieto vaikuttaa päästöjenrajoituksen toiminnan oikeellisuuteen. OBD-järjestelmän on valvottava EECU:n ja mainittuihin muihin ajoneuvon osiin yhteyden muodostavan osan (esimerkiksi viestintäväylän) välisen yhteyden eheyttä.
Toisen vaiheen vaatimusten täyttämiseksi OBD-järjestelmän on valvottava seuraavia seikkoja:
3.3.2.1 katalysaattorin tehon väheneminen, kun katalysaattori on asennettu erilliseen koteloon, riippumatta siitä onko katalysaattori osa typen oksidien poistojärjestelmää tai hiukkassuodatinta vai ei;
3.3.2.2 mahdollisen typen oksidien poistojärjestelmän toimintatehon heikkeneminen NOx-päästöjen osalta;
3.3.2.3 mahdollisen hiukkassuodattimen toimintatehon heikkeneminen hiukkaspäästöjen osalta;
3.3.2.4 mahdollisen yhdistetyn typen oksidien poistojärjestelmän ja hiukkassuodattimen toimintatehon heikkeneminen NOx- ja hiukkaspäästöjen osalta;
3.3.2.5 moottorin elektronisen hallintayksikön (EECU) ja ajoneuvon muiden käyttövoima-, sähkö- tai elektroniikkajärjestelmien (esimerkiksi voimansiirron hallintajärjestelmän (TECU)) välinen rajapinta.
3.3.3 Valmistajat voivat osoittaa tyyppihyväksyntäviranomaisille, että tiettyjä osia tai järjestelmiä ei tarvitse valvoa, mikäli näiden osien tai järjestelmien rikkoutuminen tai poistaminen kokonaan ei johda päästöjen lisääntymiseen yli tämän direktiivin 4 artiklan 3 kohdassa olevassa taulukossa annettuja ensimmäisen vaiheen OBD-kynnysarvoja mitattuina tämän liitteen lisäyksessä 1 olevan 1.1 kohdan mukaisesti. Tätä säännöstä ei sovelleta pakokaasun kierrätyslaitteeseen, typen oksidien poistojärjestelmään, hiukkassuodattimeen eikä yhdistettyyn typen oksidien poistojärjestelmään ja hiukkassuodattimeen.
3.4 Ensimmäisen ja toisen vaiheen vaatimukset
Sekä ensimmäisen että toisen vaiheen vaatimusten täyttämiseksi OBD-järjestelmän on valvottava seuraavia seikkoja:
3.4.1.1 polttoaineen ruiskutusjärjestelmän sähköiset, polttoaineen annostuksen ja ajoituksen toimilaitteet virtapiirien eheyden (avoin virtapiiri, oikosulku) ja toiminnan täydellisen lakkaamisen varalta;
3.4.1.2 kaikki muut päästöihin liittyvät moottorin tai pakokaasujen jälkikäsittelyjärjestelmän osat, jotka on yhdistetty tietokoneeseen ja joiden vikaantuminen aiheuttaisi sen, että pakokaasupäästöt ylittäisivät tämän direktiivin 4 artiklan 3 kohdassa olevassa taulukossa annetut OBD-kynnysarvot. Tällaisia osia tai järjestelmiä ovat ainakin pakokaasujen kierrätysjärjestelmä, ilmavirtauksen massaa ja tilavuutta (sekä lämpötilaa), ahtopainetta ja imusarjan painetta valvovat ja säätävät laitteet (sekä anturit, jotka mahdollistavat nämä toiminnot), typen oksidien poistojärjestelmän anturit ja toimilaitteet sekä sähköisesti aktivoituvan aktiivisen hiukkassuodattimen anturit ja toimilaitteet;
3.4.1.3 kaikkia muita päästöihin liittyviä moottorin tai pakokaasujen jälkikäsittelyjärjestelmän osia, jotka on liitetty sähköiseen hallintajärjestelmään, on valvottava sähköisen kytkennän katkeamisen varalta, jos niitä ei valvota muulla tavoin;
3.4.1.4 jos moottori on varustettu jälkikäsittelyjärjestelmällä, jossa käytetään kuluvaa reagenssia, OBD-järjestelmän on valvottava seuraavia seikkoja:
|
— |
tarvittavan reagenssin puuttuminen, |
|
— |
tarvittavan reagenssin laatu verrattuna tietoihin, jotka valmistaja on antanut direktiivin 2005/55/EY liitteessä II, |
|
— |
reagenssin kulutus ja annostuksen toiminta, |
direktiivin 2005/55/EY liitteessä I olevan 6.5.4 kohdan mukaisesti.
3.5 OBD-järjestelmän toiminta ja tiettyjen OBD-valvontaominaisuuksien tilapäinen keskeytyminen
OBD-järjestelmän on oltava siten suunniteltu, rakennettu ja ajoneuvoon asennettu, että se täyttää tässä liitteessä esitetyt vaatimukset käyttöolosuhteissa, jotka on määritelty direktiivin 2005/55/EY liitteessä I olevassa 6.1.5.4 kohdassa.
Muissa kuin tavanomaisissa käyttöolosuhteissa päästöjenrajoitusjärjestelmän toiminta voi heiketä jonkin verran OBD-järjestelmän osalta niin, että tämän direktiivin 4 artiklan 3 kohdassa annetut kynnysarvot voivat ylittyä ennen kuin OBD-järjestelmä antaa vikailmoituksen ajoneuvon kuljettajalle.
OBD-järjestelmän toiminta ei saa keskeytyä, ellei vähintään yksi seuraavista keskeytymisen perusteista ole voimassa:
3.5.1.1 Kyseisen OBD-valvontajärjestelmän toiminta voi keskeytyä, jos sen toimintakyky heikkenee vähäisen polttoainemäärän takia. Tällainen keskeytys on sallittu, jos polttoainetta on enemmän kuin 20 prosenttia säiliön nimellistilavuudesta.
3.5.1.2 Kyseisten OBD-valvontajärjestelmien toiminta voi keskeytyä tilapäisesti direktiivin 2005/55/EY liitteessä I olevan 6.1.5.1 kohdan mukaisen avustavan päästöjenrajoituksen lisästrategian toiminnan aikana.
3.5.1.3 Kyseisten OBD-valvontajärjestelmien toiminta voi keskeytyä tilapäisesti turvallisuuteen liittyvien järjestelmien tai varakäyntijärjestelmien aktivoituessa.
3.5.1.4 Ajoneuvoissa, joihin voidaan asentaa voimanottolaitteita, OBD-valvontalaitteiden toimintakeskeytys on sallittu sillä edellytyksellä, että se tapahtuu vain voimanottolaitteen ollessa kytkettynä ja kun ajoneuvolla ei ajeta.
3.5.1.5 Kyseisten OBD-valvontajärjestelmien toiminta voi keskeytyä tilapäisesti moottorin jälkeen sijaitsevan päästöjenrajoitusjärjestelmän (hiukkassuodattimen, typen oksidien poistojärjestelmän tai näiden yhdistelmän) ajoittaisen regeneraation aikana.
3.5.1.6 Kyseisten OBD-valvontajärjestelmien toiminta voi keskeytyä tilapäisesti, kun käyttöolosuhteet eivät ole direktiivin 2005/55/EY liitteessä I olevan 6.1.5.4 kohdan mukaiset, siinä tapauksessa, että keskeytys on perusteltu OBD-valvontakyvyn (mukaan lukien mallinnus) rajoittamisen takia.
3.5.2 OBD-valvontajärjestelmän ei edellytetä valvovan osien toimintaa virhetoiminnan aikana, jos valvonta saattaisi vaarantaa turvallisuutta tai johtaa osan vaurioitumiseen.
3.6 Virhetoiminnan ilmaisimen aktivointi
3.6.1 OBD-järjestelmässä on oltava virhetoiminnan ilmaisin, joka on selkeästi ajoneuvon kuljettajan nähtävillä. Lukuun ottamatta tämän liitteen 3.6.2 kohdassa tarkoitettua tilannetta, virhetoiminnan ilmaisinta (esimerkiksi symbolia tai merkkivaloa) ei saa käyttää mihinkään muuhun tarkoitukseen kuin ilmoittamaan päästöihin liittyvästä virhetoiminnasta ja ilmoittamaan kuljettajalle hätäkäynnistyksestä tai varakäyntitoiminnoista. Turvallisuuteen liittyville viesteille voidaan antaa korkein prioriteetti. Virhetoiminnan ilmaisimen on näyttävä kaikissa valaistusolosuhteissa. Aktivoiduttuaan ilmaisimen on näytettävä ISO 2575 -standardin (1) mukainen kuvatunnus (merkkivalona tai näytön symbolina kojelaudassa). Ajoneuvoon ei saa asentaa enempää kuin yksi päästöjenrajoitusjärjestelmään liittyvä yleinen virhetoiminnan ilmaisin. Muiden tietojen esittäminen erikseen on sallittua (esimerkiksi jarrujärjestelmää koskevat tiedot, turvavyön kiinnittäminen, öljynpaine, huolto, typen oksidien poistojärjestelmän reagenssin puute). Virhetoiminnan ilmaisimessa ei saa käyttää punaista väriä.
3.6.2 Virhetoiminnan ilmaisinta voidaan käyttää ilmoittamaan kuljettajalle kiireellisen huoltotoimenpiteen tarpeesta. Tällaiseen ilmoitukseen voi liittyä myös sopiva viesti kojelaudan näytöllä.
3.6.3 Jos virhetoiminnan ilmaisimen toimintaperiaate on sellainen, että ilmaisimen aktivoitumiseen vaaditaan enemmän kuin yksi vakiointijakso, valmistajan on toimitettava tiedot ja/tai tekninen laskelma, jotka osoittavat asianmukaisesti, että valvontajärjestelmä havaitsee osien kulumisen tehokkaasti ja riittävän ajoissa. Järjestelmiä, joissa virhetoiminnan ilmaisimen aktivoituminen vaatii keskimäärin enemmän kuin kymmenen OBD- tai päästötestisykliä, ei hyväksytä.
3.6.4 Virhetoiminnan ilmaisimen on aktivoiduttava myös aina, kun moottorin ohjaus kytkeytyy päästöjenrajoitusjärjestelmän perussäätötilaan. Virhetoiminnan ilmaisimen on aktivoiduttava myös silloin, jos OBD-järjestelmä ei kykene täyttämään tässä direktiivissä esitettyjä valvonnan perusvaatimuksia.
3.6.5 Tässä kohdassa tarkoitetuissa tilanteissa virhetoiminnan ilmaisimen on aktivoiduttava ja lisäksi on aktivoitava erityinen varoitustoiminto, esimerkiksi virhetoiminnan ilmaisimen vilkkuminen tai ISO 2575 -standardin (2) mukainen symboli.
3.6.6 Virhetoiminnan ilmaisimen on aktivoiduttava myös aina, kun virtalukko on väliasennossa ennen moottorin käynnistymistä, ja sen on palauduttava 10 sekunnin kuluessa moottorin käynnistyttyä, jos vikoja ei ole havaittu.
3.7 Vikakoodien tallennus
OBD-järjestelmän on tallennettava päästöjenrajoitusjärjestelmän tilaa ilmaiseva(t) vikakoodi(t). Vikakoodi on tallennettava kaikkien sellaisten havaittujen ja varmennettujen virhetoimintojen osalta, jotka aiheuttavat virhetoiminnan ilmaisimen aktivoitumisen, ja koodin on ilmaistava virheellisesti toimiva järjestelmä tai osa mahdollisimman yksiselitteisesti. Tallennettava olisi myös erillinen koodi, joka osoittaa virhetoiminnan ilmaisimen odotetun tilan (esimerkiksi ilmaisin kytketty ”päälle”, ilmaisin kytketty ”pois”).
On käytettävä erillisiä tilakoodeja, joiden avulla voidaan tunnistaa asianmukaisesti toimivat päästöjenrajoitusjärjestelmät ja ne päästöjenrajoitusjärjestelmät, joiden tilan määrittämiseksi moottori ei vielä ole toiminut kyllin pitkää aikaa. Jos virhetoiminnan ilmaisin aktivoituu virhetoiminnan tai päästöjenrajoitusjärjestelmän perussäätötilan takia, on tallennettava sellainen vikakoodi, joka ilmaisee virhetoiminnan todennäköisen alueen. Vikakoodi on tallennettava myös tämän liitteen 3.4.1.1 ja 3.4.1.3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa.
3.7.1 Jos seuranta on keskeytetty 10 ajosyklin ajaksi siksi, että ajoneuvoa käytetään jatkuvasti olosuhteissa, jotka vastaavat tämän liitteen 3.5.1.2 kohdassa määriteltyjä, seurantajärjestelmä voidaan asettaa tilaan ”valmis”, vaikka seurantaa ei ole suoritettu loppuun.
3.7.2 Tieto ajasta, jonka moottori on ollut käynnissä virhetoiminnan ilmaisimen ollessa aktivoituna, on oltava pyynnöstä aina saatavilla sarjaportin kautta standardoidulta liittimeltä tämän liitteen 6.8 kohdan mukaisesti.
3.8 Virhetoiminnan ilmaisimen palauttaminen
3.8.1 Virhetoiminnan ilmaisin voidaan palauttaa, kun ilmaisimen aktivoinnista huolehtiva valvontajärjestelmä ei enää havaitse kolmen peräkkäisen käyttöjakson tai 24 moottorin käyttötunnin aikana samaa virhetoimintaa tai muuta vikaa, joka yksinään aiheuttaisi ilmaisimen aktivoitumisen.
3.8.2 Jos virhetoiminnan ilmaisin on aktivoitunut siitä syystä, että typen oksidien poistojärjestelmässä tai yhdistetyssä typen oksidien ja hiukkasten jälkikäsittelylaitteessa ei ole tarpeeksi reagenssia tai siinä käytetään valmistajan ohjeiden vastaista reagenssia, ilmaisin voidaan palauttaa edeltävään tilaan sen jälkeen, kun säiliö on vaihdettu tai täytetty oikealla reagenssilla.
3.8.3 Jos virhetoiminnan ilmaisin on aktivoitunut siksi, että reagenssin kulutus tai annostus ei ole asianmukaista, ilmaisin voidaan palauttaa edeltävään tilaan, kun direktiivin 2005/55/EY liitteessä I olevassa 6.5.4 kohdassa määritellyt olosuhteet eivät enää ole voimassa.
3.9 Vikakoodin poistaminen
3.9.1 OBD-järjestelmä voi poistaa vikakoodin, tiedon moottorin käyntiajasta ja tilatiedot vikahetkellä, jos sama vika ei tallennu uudelleen vähintään 40 moottorin lämmitysjakson tai 100 moottorin käyntitunnin aikana, sen mukaan kumpi tulee ensin täyteen, lukuun ottamatta 3.9.2 kohdassa tarkoitettuja tilanteita.
3.9.2 Jos vikakoodi generoituu direktiivin 2005/55/EY liitteessä I olevan 6.5.3 tai 6.5.4 kohdan mukaisesti, OBD-järjestelmän on uusien tyyppihyväksyntöjen osalta 1 päivästä lokakuuta 2006 ja kaikkien tyyppihyväksyntöjen osalta 1 päivästä lokakuuta 2007 alkaen säilytettävä vähintään 400 päivän tai 9 600 moottorin käyttötunnin ajan tieto vikakoodista ja tunneista, jotka moottori on ollut käynnissä virhetoiminnan ilmaisimen ollessa aktiivisena.
Minkään tämän liitteen 6.8.3 kohdassa tarkoitetun ulkoisen vianmääritys- tai muun laitteen käyttö ei saa aiheuttaa vikakoodin tai vastaavaa käyttötuntilukeman pyyhkiytymistä.
4. OBD-JÄRJESTELMIEN TYYPPIHYVÄKSYNTÄÄN LIITTYVÄT VAATIMUKSET
Tyyppihyväksyntää varten OBD-järjestelmä on testattava tämän liitteen lisäyksessä I vahvistettujen menettelyjen mukaisesti.
OBD-järjestelmän testauksessa käytetään kyseistä moottoriperhettä (ks. direktiivin 2005/55/EY liitteessä I oleva 8 kohta) edustavaa moottoria. Testauksen vaihtoehtona voidaan tyyppihyväksyntäviranomaiselle toimittaa OBD-moottoriperheen OBD-perusjärjestelmää koskeva testausraportti.
Edellä 3.2 kohdassa tarkoitetun ensimmäisen OBD-vaiheen osalta OBD-järjestelmän on
4.1.1.1 havaittava päästöihin liittyvän osan tai järjestelmän vika silloin, kun vika johtaa tämän direktiivin 4 artiklan 3 kohdassa vahvistetut OBD-kynnysarvot ylittäviin päästöihin, tai
4.1.1.2 soveltuvin osin havaittava pakokaasujen jälkikäsittelyjärjestelmän merkittävät toimintahäiriöt.
4.1.2 Edellä 3.3 kohdassa tarkoitetun toisen OBD-vaiheen osalta OBD-järjestelmän on havaittava päästöihin liittyvän osan tai järjestelmän vika silloin, kun vika johtaa tämän direktiivin 4 artiklan 3 kohdassa vahvistetut OBD-kynnysarvot ylittäviin päästöihin.
4.1.3 Sekä ensimmäisen että toisen OBD-vaiheen osalta järjestelmän on havaittava pakokaasujen jälkikäsittelyjärjestelmässä tarvittavan mahdollisen reagenssin puutteet.
4.2 Asennusvaatimukset
4.2.1 OBD-järjestelmällä varustetun moottorin asennuksessa ajoneuvoon on noudatettava seuraavia tämän liitteen säännöksiä ajoneuvon varusteiden osalta:
|
— |
virhetoiminnan ilmaisimen ja soveltuvin osin muiden varoitustoimintojen osalta 3.6.1, 3.6.2 ja 3.6.5 kohdan säännökset, |
|
— |
tarvittaessa 6.8.3.1 kohdan säännökset ajoneuvossa olevan valvontalaitteen osalta, |
|
— |
liitäntärajapinnan osalta 6.8.6 kohdan säännökset. |
4.3 Puutteellisten OBD-järjestelmien tyyppihyväksyntä
4.3.1 Valmistaja voi pyytää viranomaiselta, että OBD-järjestelmä hyväksytään tyyppihyväksyntää varten, vaikka järjestelmässä on yksi tai useampi sellainen puute, että tämän liitteen erityisvaatimukset eivät täysin täyty.
4.3.2 Harkitessaan pyyntöä viranomaiset päättävät, onko yhdenmukaisuus tämän liitteen vaatimusten kanssa saavutettavissa.
Viranomaiset ottavat huomioon valmistajan toimittamat tiedot, joihin kuuluvat muun muassa tekninen toteutettavuus, puutteiden korjaamisen edellyttämä aika ja tuotantojaksot, mukaan lukien moottorimallien käyttöönotto ja käytöstä poisto ja tietokoneiden ohjelmointipäivitys, OBD-järjestelmän tehokkuus tämän direktiivin vaatimuksiin nähden ja valmistajan osoittama riittävä pyrkimys täyttää tämän direktiivin vaatimukset.
4.3.3 Viranomaiset eivät hyväksy pyyntöä, jos puutteisiin sisältyy vaaditun vianmääritysvalvonnan puuttuminen.
4.3.4 Viranomainen ei saa hyväksyä puutteellista järjestelmää koskevaa pyyntöä, jos järjestelmä ei vastaa tämän direktiivin 4 artiklan 3 kohdassa vahvistettuja OBD-kynnysarvoja.
4.3.5 Puutteellisuuksista on havaittava ensimmäiseksi tämän liitteen 3.2.2.1, 3.2.2.2, 3.2.2.3, 3.2.2.4 ja 3.4.1.1 kohdassa tarkoitetut ensimmäiseen ja 3.3.2.1, 3.3.2.2, 3.3.2.3, 3.3.2.4 ja 3.4.1.1 kohdassa tarkoitetut toiseen ODB-vaiheeseen liittyvät puutteet.
4.3.6 Ennen tyyppihyväksyntää tai sen aikana ei hyväksytä minkäänlaisia tämän liitteen 3.2.3 tai 6 kohdassa tarkoitettua puutetta, lukuun ottamatta 6.8.5 kohtaa.
4.3.7 Puutejakso
4.3.7.1 Puutetta voidaan pitää hyväksyttävänä kahden vuoden ajan siitä päivästä, jolloin moottorityyppi tai ajoneuvo moottorityypin on tyyppihyväksytty, ellei voida riittävällä tavalla osoittaa, että puutteen korjaamiseksi moottoriin on tehtävä merkittäviä muutoksia ja että kahta vuotta pidempi aika on tarpeen. Tässä tapauksessa puutetta voidaan pitää hyväksyttävänä enintään kolmen vuoden ajan.
4.3.7.2 Valmistaja voi pyytää, että alkuperäisen tyyppihyväksynnän myöntänyt viranomainen hyväksyy puutteen jälkikäteen, jos puute havaitaan alkuperäisen tyyppihyväksynnän jälkeen. Tässä tapauksessa puutetta voidaan pitää hyväksyttävänä kahden vuoden ajan tyyppihyväksyntäviranomaiselle ilmoittamisen päivästä, ellei voida riittävällä tavalla osoittaa, että puutteen korjaamiseksi moottoriin on tehtävä merkittäviä laitemuutoksia ja että kahta vuotta pidempi aika on tarpeen. Tässä tapauksessa puutetta voidaan pitää hyväksyttävänä enintään kolmen vuoden ajan.
4.3.7.3 Viranomaiset ilmoittavat puutteen hyväksymistä koskevasta päätöksestään kaikille muiden jäsenvaltioiden viranomaisille direktiivin 70/156/ETY 4 artiklan vaatimusten mukaisesti.
5. OBD-JÄRJESTELMÄÄN LIITTYVIEN TIETOJEN SAATAVUUS
5.1 Varaosat sekä vianmääritys- ja testausvälineet
5.1.1 Direktiivin 70/156/ETY 3 tai 5 artiklan mukaiseen tyyppihyväksyntähakemukseen tai tyyppihyväksynnän muuttamista koskevaan hakemukseen on liitettävä OBD-järjestelmää koskevat asiaan vaikuttavat tiedot. Näiden tietojen avulla varaosien tai jälkeenpäin asennettavien osien valmistajien on pystyttävä valmistamaan OBD-järjestelmän kanssa yhteensopivia osia, jotta järjestelmä toimii moitteettomasti ja ajoneuvon käyttäjä voi olla varma, että vikatilanteita ei esiinny. Näiden asiaan vaikuttavien tietojen avulla myös vianmääritykseen käytettävien välineiden ja testilaitteiden valmistajien on pystyttävä valmistamaan välineitä ja laitteita, joilla päästöjenrajoitusjärjestelmät voidaan testata ja niiden mahdolliset viat määrittää tehokkaasti ja tarkasti.
Tyyppihyväksyntäviranomaisten on pyynnöstä ja syrjimättömällä tavalla toimitettava EY-tyyppihyväksyntätodistuksen lisäys 2, joka sisältää OBD-järjestelmää koskevat asianomaiset tiedot, osien, vianmääritykseen käytettävien välineiden tai testilaitteiden valmistajien saataville.
5.1.2.1 Varaosia ja huollossa tarvittavia osia koskevia tietoja voidaan pyytää vain sellaisista osista, jotka kuuluvat EY-tyyppihyväksynnän piiriin tai jotka sisältyvät EY-tyyppihyväksynnän piiriin kuuluvaan järjestelmään.
5.1.2.2 Tietopyynnössä on mainittava tarkasti moottorin malli tai tyyppi moottoriperheessä, josta tietoja halutaan. Pyynnössä on vahvistettava, että tietoja pyydetään varaosien, jälkeenpäin asennettavien osien, vianmääritykseen käytettävien välineiden tai testilaitteiden kehittämistä varten.
5.2 Korjaustiedot
5.2.1 Viimeistään kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun valmistaja on toimittanut korjaustiedot jollekin hyväksymälleen jälleenmyyjälle tai korjaamolle yhteisössä, valmistajan on annettava kyseiset tiedot (myös kaikki myöhemmät muutokset ja täydennykset) käyttöön kohtuullista ja syrjimätöntä korvausta vastaan.
5.2.2 Valmistajan on asetettava ajoneuvojen huoltoon ja korjaukseen tarpeelliset tekniset tiedot saataville, tarvittaessa maksua vastaan, jollei tietoja ole suojattu immateriaalioikeuksin tai jollei niihin sisälly olennaista ja salaista taitotietoa, joka on tunnistettavissa asianmukaisella tavalla. Tarpeellisia teknisiä tietoja ei saa tällaisessa tapauksessa asiattomasti salata.
Näitä tietoja on oikeus saada kaikilla, jotka kaupallisesti harjoittavat huolto- tai korjaustoimintaa, tiepelastuspalvelua, ajoneuvojen tarkastamista tai testaamista tai vara- ja täydennysosien tai testaus- ja vianmäärityslaitteiden valmistusta tai myyntiä.
5.2.3 Jos tätä määräystä ei noudateta, hyväksyntäviranomainen toteuttaa aiheellisia toimenpiteitä tyyppihyväksynnästä ja käytön aikaisesta tarkastuksesta säädetyn menettelyn mukaisesti varmistaakseen korjaustietojen saatavuuden.
6. VIANMÄÄRITYSSIGNAALIT
6.1 Kun jossakin osassa tai järjestelmässä havaitaan ensimmäinen vika, moottorin senhetkiset tilatiedot on tallennettava tietokoneen muistiin. Moottoritiedoista on tallennettava ainakin laskennallinen kuormitusarvo, moottorin pyörimisnopeus, jäähdytysnesteen lämpötila, imusarjan paine (jos saatavilla) sekä tietojen tallentumisen aiheuttanut vikakoodi. Valmistajan on valittava tallennettaviksi tehokkaan korjaustyön kannalta sopivimmat tilatiedot.
6.2 Tilatiedot on tallennettava yhdestä vikatilanteesta. Valmistajat voivat halutessaan tallentaa tilatiedot useammista vikatilanteista, jos ainakin vaaditut tiedot voidaan lukea tavanomaisella, 6.8.3 ja 6.8.4 kohdan vaatimusten mukaisella lukupäätteellä. Jos tietojen tallentumisen aiheuttanut vikakoodi poistetaan tämän liitteen 3.9 kohdan mukaisesti, tallentuneet moottoritiedot voidaan myös poistaa.
6.3 Jos seuraavat tiedot tuodaan ajoneuvon tietokoneelle tai se kykenee määrittämään ne, niiden on vaadittujen tilatietojen lisäksi oltava pyynnöstä saatavissa sarjaportista standardoidun dataliittimen kautta: valvontajärjestelmän ilmoittamat vikakoodit, moottorin jäähdytysnesteen lämpötila, ruiskutuksen ajoitus, imuilman lämpötila, imusarjan paine, imuilman virtaus, moottorin pyörimisnopeus, polkimen asentoanturin lähtöarvo, laskennallinen kuormitusarvo, ajoneuvon nopeus ja polttoaineen paine.
Tiedot on annettava 6.8 kohdan määräyksiä noudattaen standardiyksikköinä. Varsinaiset tiedot on yksilöitävä ja erotettava selkeästi oletusarvoista ja varakäyntiarvoista.
6.4 Kaikkien niiden päästöjenrajoitusjärjestelmien osalta, joita testataan erikseen käytön aikana, on tietokoneen muistiin tallennettava erilliset tilakoodit (valmiuskoodit), jotta voidaan tunnistaa oikein toimivat päästöjenrajoitusjärjestelmät ja sellaiset järjestelmät, joiden testauksen loppuun saattaminen edellyttää ajoneuvon käyttämistä edelleen. Valmiuskoodia ei tarvitse tallentaa jatkuvasti toimivien valvontalaitteiden osalta. Valmiuskoodi ei milloinkaan saa mennä asentoon ”ei valmis” silloin, kun virtalukko on väliasennossa tai ”avain pois” -asennossa. Koodien tarkoituksellisen asettamisen ”ei valmis” -tilaan on kohdistuttava kaikkiin kyseisiin koodeihin, ei yksittäisiin koodeihin.
6.5 Niiden OBD-tietojen, joiden mukaan ajoneuvo on hyväksytty (ensimmäinen tai toinen OBD-vaihe), sekä OBD-järjestelmän valvomia tärkeimpiä päästöjenrajoitusjärjestelmiä koskevien tietojen on oltava saatavilla sarjaportista standardoidun dataliittimen kautta 6.8 kohdan vaatimusten mukaisesti.
6.6 Direktiivin 2005/55/EY liitteissä II ja VI tarkoitettu ohjelmiston kalibrointitunnuksen on oltava saatavilla standardoidun liittimen sarjaportin kautta. Ohjelmiston kalibrointitunnus esitetään standardoidussa muodossa.
6.7 Ajoneuvon tunnusnumeron (VIN) on oltava saatavilla standardoidun diagnostiikkaliittimen sarjaportin kautta. Tunnistusnumero esitetään standardoidussa muodossa.
Päästöjenrajoitusjärjestelmää valvovan järjestelmän on oltava ISO 15765- tai SAE J1939 -standardin mukainen ja järjestelmän tietojen on oltava saatavilla rajoittamattomasti standardoidun tietoliikenneyhteyden kautta jäljempänä olevien kohtien mukaisesti (3).
6.8.1 Jäljempänä 6.8.2–6.8.5 kohdan osalta on käytettävä johdonmukaisesti joko ISO 15765- tai SAE J1939 -standardia.
6.8.2 Ajoneuvosta ajoneuvon ulkopuolelle johtavan tietoliikenneyhteyden on oltava ISO 15765-4 -standardin tai SAE J1939 -sarjan vastaavien lausekkeiden mukainen.
Testauslaitteiden ja vianmäärityslaitteiden, joita tarvitaan OBD-järjestelmien kanssa harjoitettavassa tietoliikenteessä, on täytettävä tai ylitettävä standardissa ISO 15031-4 tai standardin SAE J1939-73 kohdassa 5.2.2.1 esitetyt toiminnalliset vaatimukset.
6.8.3.1 Ajoneuvossa olevaa valvontalaitetta, kuten kojelaudassa olevaa näyttöruutua, voidaan käyttää OBD-tietojen saamiseksi, mutta vain standardiliittimen käytön lisäksi.
6.8.4 Vianmääritystiedot (tämän lisäyksen mukaisesti) sekä kaksisuuntaiset tarkistustiedot on annettava saataville standardissa ISO 15031-5 tai standardin SAE J1939-73 kohdassa 5.2.2.1 määriteltyä esitystapaa ja yksiköitä käyttäen, ja tietoja on kyettävä lukemaan standardissa ISO 15031-4 tai standardin SAE J1939-73 kohdassa 5.2.2.1 asetettujen vaatimusten mukaisella välineellä.
Valmistajan on toimitettava kansalliselle standardointielimelle päästöihin liittyvät vianmääritystiedot, esimerkiksi parametrien tunnistetiedot (PID), OBD-valvontalaitteen tunnistetiedot sekä testien tunnistetiedot, joita ei ole määritelty standardissa ISO 15031-5 mutta jotka liittyvät tähän direktiiviin.
6.8.5 Valmistajan on yksilöitävä havaittu vika käyttämällä tarkoitukseen parhaiten soveltuvaa vikakoodia, joka on päästöihin liittyvän järjestelmän vianmäärityskoodeja koskevan standardin ISO 15031-6 kohdan 6.3 mukainen. Jos tämä ei ole mahdollista, valmistaja voi käyttää standardin ISO 15031-6 kohdan 5.3 ja 5.6 mukaisia vianmäärityskoodeja. Vikakoodien on oltava saatavilla vianmääritykseen käytettävillä standardilaitteilla, jotka täyttävät tämän liitteen 6.8.3 kohdan määräykset.
Valmistajan on toimitettava kansalliselle standardointielimelle päästöihin liittyvät vianmääritystiedot, esimerkiksi parametrien tunnistetiedot (PID), OBD-valvontalaitteen tunnistetiedot sekä testien tunnistetiedot, joita ei ole määritelty standardissa ISO 15031-5 mutta jotka liittyvät tähän direktiiviin.
Vaihtoehtoisesti valmistaja voi yksilöidä vian käyttämällä parhaiten soveltuvaa vikakoodia, joka on yhdenmukainen standardissa SAE J2012 tai SAE J1939-73 annettujen koodien kanssa.
6.8.6 Ajoneuvon ja lukupäätteen välisen liitäntärajapinnan on oltava on standardoitu ja sen on täytettävä kaikki standardin ISO 15031-3 tai SAE J1939-13 vaatimukset.
Kun kyseessä on luokan N2, N3, M2, ja M3 ajoneuvo, liitäntä voidaan vaihtoehtoisesti sijoittaa edellä mainituista standardeista poiketen sopivaan paikkaan kuljettajan istuimen viereen, esimerkiksi ohjaamon lattialle, edellyttäen, että kaikki muut standardin ISO 15031-3 vaatimukset täyttyvät. Tässä tapauksessa liittimen on oltava ajoneuvon ulkopuolella seisovan henkilön ulottuvilla, eikä se saa haitata kuljettajan istuimelle pääsyä.
Asennuskohta on valittava hyväksyntäviranomaisten suostumuksella siten, että huoltohenkilökunnan on helppo päästä siihen käsiksi ja että se on samalla suojattu tavanomaisissa käyttöolosuhteissa tapahtuvilta vahingoilta.
(1) Symboli F01 tai F22.
(2) Symboli F24.
(3) Komissio harkitsee ISO:n tulevan standardin, joka on laadittu YK/ECE:n puitteissa raskaiden ajoneuvojen OBD-järjestelmää koskevaa maailmanlaajuista yleistä teknistä sääntelyä varten, käyttämistä SAE J1939- ja ISO 15765 -sarjojen standardien korvaamiseksi 6 kohdan vaatimusten täyttämisessä heti, kun standardista on tullut kansainvälinen standardiluonnos.
Lisäys 1
AJONEUVOJEN SISÄISEN VALVONTAJÄRJESTELMÄN (OBD-JÄRJESTELMÄN) HYVÄKSYNTÄTESTAUS
1. JOHDANTO
Tässä lisäyksessä kuvaillaan moottoriin asennetun OBD-järjestelmän toiminnan testaus järjestämällä vikoja niihin moottorin ohjaus- ja päästöjenrajoitusjärjestelmän päästöihin liittyviin osiin, joita OBD-järjestelmä valvoo. Mukana on myös OBD-järjestelmien kestävyyden määrittämistä varten tehtäviä testejä.
1.1 Kuluneet osat tai järjestelmät
Päästöjenrajoitusjärjestelmän tai päästöihin liittyvän osan vikaantuminen voi aiheuttaa pakokaasupäästöjen lisääntymisen yli säädettyjen OBD-kynnysasrvojen. Valvonnan tehokkuuden osoittamiseksi valmistajan on annettava käyttöön kuluneita osia ja/tai sähkölaitteita vikojen simulointia varten.
Tällaiset kuluneet osat tai laitteet eivät saa aiheuttaa päästöjä, jotka ylittävät tämän direktiivin 4 artiklan 3 kohdassa vahvistetut OBD-kynnysarvot yli 20 prosentilla.
Tämän direktiivin 4 artiklan 1 kohdan mukaisessa OBD-järjestelmän tyyppihyväksynnässä päästöt mitataan ESC-testisyklissä (ks. direktiivin 2005/55/EY liitteen III lisäys 1). Tämän direktiivin 4 artiklan 2 kohdan mukaisessa OBD-järjestelmän tyyppihyväksynnässä päästöt mitataan ETC-testisyklissä (ks. direktiivin 2005/55/EY liitteen III lisäys 2).
1.1.1 Jos todetaan, että kuluneen osan tai laitteen asentaminen moottoriin merkitsee sitä, että vertailua OBD-kynnysarvoihin ei voida tehdä (esimerkiksi siksi, että ETC-testisyklin validoinnin edellyttämät tilastolliset ehdot eivät täyty), kyseisen osan tai laitteen vikaantuminen voidaan katsoa hyväksyttäväksi, jos tyyppihyväksyntäviranomainen hyväksyy asian valmistajan esittämien teknisten perustelujen pohjalta.
1.1.2 Jos todetaan, että kuluneen osan tai laitteen asentaminen moottoriin merkitsee sitä, että (oikein toimivalle moottorille määriteltyä) täyden kuormituksen käyrää ei voida saavuttaa (edes osittain) testin aikana, kyseinen kulunut osa tai laite katsotaan hyväksyttäväksi, jos tyyppihyväksyntäviranomainen hyväksyy asian valmistajan esittämien teknisten perustelujen pohjalta.
1.1.3 Joissakin harvoissa erityistapauksissa (esimerkiksi jos varakäyntijärjestelmä on aktiivisena, jos moottoria ei voida testata tai jos pakokaasun kierrätyksen venttiilit tukkeutuvat) ei ehkä vaadita käyttämään kuluneita osia tai laitteita, jotka aiheuttavat sen, että päästöt ylittävät tämän direktiivin 4 artiklan 3 kohdassa vahvistetut OBD-kynnysarvot yli 20 prosentilla. Valmistajan on dokumentoitava tällaiset poikkeukset. Teknisen tutkimuslaitoksen on hyväksyttävä kyseiset poikkeukset.
1.2 Testausperiaate
Kun ajoneuvo testataan kuluneella osalla tai laitteella varustettuna, OBD-järjestelmä hyväksytään, jos virhetoiminnan ilmaisin aktivoituu. OBD-järjestelmä hyväksytään myös, jos virhetoiminnan ilmaisin aktivoituu OBD-kynnysarvojen alapuolella.
Tämän lisäyksen 6.3.1.6 ja 6.3.1.7 kohdassa kuvailluissa erityistapauksissa ei vaadita käyttämään kuluneita osia tai laitteita, jotka aiheuttavat sen, että päästöt ylittävät tämän direktiivin 4 artiklan 3 kohdassa vahvistetut OBD-kynnysarvot yli 20 prosentilla. Tämä koskee myös seurantaa merkittävän toimintahäiriön varalta.
1.2.1 Joissakin harvoissa erityistapauksissa (esimerkiksi jos varakäyntijärjestelmä on aktiivisena, jos moottoria ei voida testata tai jos pakokaasun kierrätyksen venttiilit tukkeutuvat) ei ehkä vaadita käyttämään kuluneita osia tai laitteita, jotka aiheuttavat sen, että päästöt ylittävät tämän direktiivin 4 artiklan 3 kohdassa vahvistetut OBD-kynnysarvot yli 20 prosentilla. Valmistajan on dokumentoitava tällaiset poikkeukset. Teknisen tutkimuslaitoksen on hyväksyttävä kyseiset poikkeukset.
2. TESTIN KUVAUS
OBD-järjestelmien testaaminen käsittää seuraavat vaiheet:
|
— |
moottorin hallintajärjestelmän tai päästöjenrajoitusjärjestelmän osan virhetoiminnan simulointi tämän lisäyksen 1.1 kohdan mukaisesti, |
|
— |
OBD-järjestelmän esivakiointi simuloidulla virhetoiminnalla 6.2 kohdan mukaisessa esivakiointisyklissä, |
|
— |
moottorin käyttäminen simuloidulla virhetoiminnalla käyttämällä 6.1 kohdassa tarkoitettua OBD-testisykliä, |
|
— |
sen toteaminen, reagoiko OBD-järjestelmä simuloituun virhetoimintaan ja ilmoittaako se viasta asianmukaisella tavalla. |
2.1.1 Jos virhetoiminta vaikuttaa moottorin suorituskykyyn (esimerkiksi tehokäyrään), OBD-testisyklinä käytetään lyhennettyä versiota ESC-testisyklistä, jonka avulla arvioidaan kyseisen moottorin päästöjä ilman virhetoimintaa.
2.2 Yhden tai useamman osan virhetoimintoja voidaan valmistajan pyynnöstä vaihtoehtoisesti simuloida sähköisesti 6 kohdassa esitettyjen vaatimusten mukaisesti.
2.3 Valmistaja voi pyytää, että valvontaa ei suoriteta 6.1 kohdassa tarkoitetun OBD-testisyklin aikana, jos viranomaiselle voidaan osoittaa, että valvonta OBD-testisyklin aikana olisi rajoitettua normaalikäytössä.
3. TESTIMOOTTORI JA TESTIPOLTTOAINE
3.1 Moottori
Testimoottorin on oltava direktiivin 2005/55/EY liitteessä II olevassa lisäyksessä 1 esitettyjen erittelyjen mukainen.
3.2 Polttoaine
Testauksessa on käytettävä direktiivin 2005/55/EY liitteessä IV kuvattua asianmukaista vertailupolttoainetta.
4. TESTAUSOLOSUHTEET
Testausolosuhteiden on oltava tässä direktiivissä kuvaillun päästötestin vaatimusten mukaiset.
5. TESTAUSLAITTEISTO
Moottoridynamometrin on täytettävä direktiivin 2005/55/EY liitteen III vaatimukset.
6. OBD-TESTISYKLI
6.1 OBD-testisykli on yksi lyhennetty ESC-testisykli. Yksittäiset moodit on suoritettava samassa järjestyksessä kuin direktiivin 2005/55/EY liitteen III lisäyksessä 1 olevan 2.7.1 kohdan mukaisessa ESC-testisyklissä.
Moottoria on käytettävä kussakin moodissa vähintään 60 sekunnin ajan, ja moottorin kierrosnopeuden ja kuormituksen muutokset on tehtävä moodin 20 ensimmäisen sekunnin aikana. Määritetty kierrosnopeus on säilytettävä ± 50 kierroksen tarkkuudella, ja määritetty vääntömomentti on säilytettävä ± 2 prosentin tarkkuudella testinopeuden suurimmasta vääntömomentista.
Pakokaasupäästöjä ei tarvitse mitata OBD-testisyklin aikana.
6.2 Esivakiointisykli
6.2.1 Kun on aiheutettu jokin 6.3 kohdan mukaisista virhetilanteista, moottori ja sen OBD-järjestelmä on esivakioitava suorittamalla esivakiointisykli.
6.2.2 Valmistajan pyynnöstä ja tyyppihyväksyntäviranomaisen suostumuksella voidaan suorittaa vaihtoehtoinen määrä peräkkäisiä OBD-testisyklejä, kuitenkin enintään yhdeksän.
6.3 OBD-järjestelmän testaus
6.3.1 Dieselmoottorit ja dieselmoottorilla varustetut ajoneuvot
6.3.1.1 Edellä olevan 6.2 kohdan mukaisen esivakioinnin jälkeen testimoottoria käytetään tämän lisäyksen 6.1 kohdan mukaisessa OBD-testisyklissä. Virhetoiminnan ilmaisimen on aktivoiduttava ennen testin päättymistä kaikissa tämän lisäyksen 6.3.1.2–6.3.1.7 kohdassa mainituissa olosuhteissa. Tutkimuslaitos voi korvata nämä olosuhteet muilla 6.3.1.7 kohdan mukaisesti. Tyyppihyväksynnän osalta eri järjestelmien tai osien vikojen yhteismäärä ei saa ylittää neljää.
Jos testauksen tarkoituksena on sellaisen OBD-moottoriperheen tyyppihyväksyntä, joka koostuu moottoreista, jotka eivät kuulu samaan moottoriperheeseen, tyyppihyväksyntäviranomainen suurentaa testattavien vikojen määrää. Vikojen enimmäismäärä on tällöin OBD-moottoriperheeseen sisältyvien moottoriperheiden lukumäärä kerrottuna neljällä. Tyyppihyväksyntäviranomainen voi päättää supistaa testiä milloin tahansa ennen kuin tämä vikatestien enimmäismäärä on tullut täyteen.
6.3.1.2 Katalysaattorin korvaaminen kuluneella tai viallisella katalysaattorilla, kun katalysaattori on asennettu erilliseen koteloon, riippumatta siitä onko se osa typen oksidien poistojärjestelmää tai hiukkassuodatinta vai ei.
6.3.1.3 Jos typen oksidien poistojärjestelmä on asennettu, sen (ja mahdollisten järjestelmään olennaisena osana kuuluvien antureiden) korvaaminen sellaisella kuluneella tai viallisella järjestelmällä tai kuluneen tai viallisen järjestelmän simulointi elektronisesti siten, että päästöt ylittävät tämän direktiivin 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut OBD-järjestelmän NOx-kynnysarvot.
Jos moottori tyyppihyväksytään tämän direktiivin 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti merkittävän toimintahäiriön valvonnan osalta, typen oksidien poistojärjestelmän testauksessa on selvitettävä, syttyykö virhetoiminnan ilmaisin seuraavissa tilanteissa:
|
— |
järjestelmän poistaminen kokonaan tai korvaaminen valejärjestelmällä, |
|
— |
typen oksidien poistojärjestelmässä tarvittavan reagenssin puuttuminen, |
|
— |
typen oksidien poistojärjestelmän osan (esimerkiksi anturin, toimilaitteen tai annostuksen ohjausyksikön) sähköinen vikaantuminen, mukaan lukien soveltuvin osin reagenssin lämmitysjärjestelmä, |
|
— |
typen oksidien poistojärjestelmän reagenssin annostusjärjestelmän vikaantuminen (esimerkiksi ilman syötön katkeaminen, suuttimen tukkeutuminen tai annostuspumpun vikaantuminen), |
|
— |
järjestelmän rikkoutuminen. |
6.3.1.4 Hiukkassuodattimella varustetuissa ajoneuvoissa suodattimen poisto tai sen vaihtaminen vialliseen hiukkassuodattimeen, mikä johtaa siihen, että tämän direktiivin 4 artiklan 3 kohdan mukainen OBD-kynnysarvo ylittyy hiukkasten osalta.
Jos moottori tyyppihyväksytään tämän direktiivin 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti merkittävän toimintahäiriön valvonnan osalta, hiukkassuodattimen testauksessa on selvitettävä, syttyykö virhetoiminnan ilmaisin seuraavissa tilanteissa:
|
— |
hiukkassuodattimen poistaminen kokonaan tai korvaaminen valejärjestelmällä, |
|
— |
hiukkassuodattimen substraatin merkittävä sulaminen, |
|
— |
hiukkassuodattimen substraatin merkittävä murtuminen, |
|
— |
hiukkassuodattimen osan (esimerkiksi anturin, toimilaitteen tai annostuksen ohjausyksikön) sähköinen vikaantuminen, |
|
— |
soveltuvin osin hiukkassuodattimen reagenssin annostusjärjestelmän vikaantuminen (esimerkiksi suuttimen tukkeutuminen tai annostuspumpun vikaantuminen), |
|
— |
hiukkassuodattimen tukkeutuminen niin, että paine-ero eroaa valmistajan ilmoittamasta. |
6.3.1.5 Jos asennettuna on yhdistetty typen oksidien poistojärjestelmä ja hiukkassuodatin, sen (ja mahdollisten laitteeseen olennaisena osana kuuluvien antureiden) korvaaminen sellaisella kuluneella tai viallisella järjestelmällä tai kuluneen tai viallisen järjestelmän simulointi elektronisesti siten, että päästöt ylittävät tämän direktiivin 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut OBD-kynnysarvot typen oksidien ja hiukkasten osalta.
Jos moottori tyyppihyväksytään tämän direktiivin 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti merkittävän toimintahäiriön valvonnan osalta, yhdistetyn typen oksidien poisto- ja hiukkassuodatinjärjestelmän testauksessa on selvitettävä, syttyykö virhetoiminnan ilmaisin seuraavissa tilanteissa:
|
— |
järjestelmän poistaminen kokonaan tai korvaaminen valejärjestelmällä, |
|
— |
yhdistetyssä typen oksidien poisto- ja hiukkassuodatinjärjestelmässä tarvittavan reagenssin puuttuminen, |
|
— |
yhdistetyn typen oksidien poisto- ja hiukkassuodatinjärjestelmän osan (esimerkiksi anturin, toimilaitteen tai annostuksen ohjausyksikön) sähköinen vikaantuminen, mukaan lukien soveltuvin osin reagenssin lämmitysjärjestelmä, |
|
— |
yhdistetyn typen oksidien poisto- ja hiukkassuodatinjärjestelmän reagenssin annostusjärjestelmän vikaantuminen (esimerkiksi ilman syötön katkeaminen, suuttimen tukkeutuminen tai annostuspumpun vikaantuminen), |
|
— |
järjestelmän rikkoutuminen, |
|
— |
hiukkassuodattimen substraatin merkittävä sulaminen, |
|
— |
hiukkassuodattimen substraatin merkittävä murtuminen, |
|
— |
hiukkassuodattimen tukkeutuminen niin, että paine-ero eroaa valmistajan ilmoittamasta. |
6.3.1.6 Polttoainejärjestelmässä mahdollisesti olevan sähköisen annostus- ja ajoituslaitteen irtikytkentä, joka johtaa tämän direktiivin 4 artiklan 3 kohdan mukaisten OBD-kynnysarvojen ylittymiseen.
6.3.1.7 Jonkin muun päästöihin liittyvän, tietokoneeseen yhteydessä olevan moottorin osan irtikytkentä, joka johtaa tämän direktiivin 4 artiklan 3 kohdan mukaisten kynnysarvojen ylittymiseen.
6.3.1.8 Vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi 6.3.1.6 ja 6.3.1.7 kohdan vaatimusten osalta valmistaja voi tyyppihyväksyntäviranomaisen suostumuksella ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin sen osoittamiseksi, että OBD-järjestelmä ilmoittaa viasta irtikytkennän tapahtuessa.
LIITE V
HYVÄKSYNTÄTODISTUKSEN NUMEROINTIJÄRJESTELMÄ
|
1. |
Numeron on koostuttava viidestä osasta, jotka erotetaan *-merkillä.
|
|
2. |
Esimerkki: Kolmas hyväksyntä (jolla ei vielä ole laajennusta), jossa soveltamispäivämäärä on B1, OBD-vaihe on I ja hyväksyntä on myönnetty Yhdistyneessä kuningaskunnassa: e11*2004/…*2005/…B*0003*00 |
|
3. |
Esimerkki: Neljännen hyväksynnän toinen laajennus, jossa soveltamispäivämäärä on B2, OBD-vaihe on II ja hyväksyntä on myönnetty Saksassa: e1*2004/…*2005/…F*0004*02
|
(*1) Direktiivin 2005/55/EY liitteessä I olevan 6 kohdan taulukon I mukaisesti.
(*2) 4 artiklan mukaisesti OBD-vaihetta I ei sovelleta kaasumoottoreihin.
(*3) Direktiivin 2005/55/EY liitteessä I olevan 6.5 artiklan mukaisesti.