22.7.2005 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 191/59 |
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2005/33/EY,
annettu 6 päivänä heinäkuuta 2005,
direktiivin 1999/32/EY muuttamisesta meriliikenteessä käytettävien polttoaineiden rikkipitoisuuden osalta
EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka
ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 175 artiklan 1 kohdan,
ottavat huomioon komission ehdotuksen (1),
ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (2),
ovat kuulleet alueiden komiteaa,
noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä (3),
sekä katsovat seuraavaa:
(1) |
Perustamissopimuksen 174 artiklan periaatteisiin perustuvalla, ympäristöä koskevissa toimintaohjelmissa ja erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 1600/2002/EY hyväksytyssä yhteisön kuudennessa ympäristöä koskevassa toimintaohjelmassa (4) vahvistetulla yhteisön ympäristöpolitiikalla pyritään saavuttamaan sellainen ilmanlaadun taso, jolla ei ole kohtuuttomia vaikutuksia ihmisten terveyteen tai ympäristöön ja joka ei aiheuta niille riskejä. |
(2) |
Tiettyjen nestemäisten polttoaineiden rikkipitoisuuden vähentämisestä 26 päivänä huhtikuuta 1999 annetussa neuvoston direktiivissä 1999/32/EY (5) säädetään yhteisössä käytetyn raskaan polttoöljyn, kaasuöljyn ja meriliikenteessä käytettävän kaasuöljyn sallitusta enimmäisrikkipitoisuudesta. |
(3) |
Direktiivissä 1999/32/EY edellytetään, että komissio tutkii, mihin toimiin voitaisiin ryhtyä muiden meriliikenteessä käytettävien polttoaineiden kuin kaasuöljyjen palamisesta aiheutuvan happamoitumisen vähentämiseksi, ja antaa tarvittaessa ehdotuksen. |
(4) |
Erittäin rikkipitoisten meriliikenteessä käytettävien polttoaineiden palamisesta aiheutuvat laivaliikenteen päästöt lisäävät rikkidioksidin ja hiukkasten aiheuttamaa ilman pilaantumista ja aiheuttavat siten haittaa ihmisten terveydelle, vahingoittavat ympäristöä, julkista ja yksityistä omaisuutta ja kulttuuriperintöä sekä osaltaan lisäävät happamoitumista. |
(5) |
Erittäin rikkipitoisia polttoaineita käyttävien alusten aiheuttama kuormitus kohdistuu ihmisiin ja luontoon erityisesti rannikoilla ja satamien läheisyydessä. Tämän vuoksi asiassa tarvitaan erityisiä toimia. |
(6) |
Tämän direktiivin toimenpiteillä täydennetään Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2001/81/EY (6) säädettyjä ilman epäpuhtauksien päästörajojen noudattamiseksi toteutettavia jäsenvaltioiden kansallisia toimenpiteitä. |
(7) |
Polttoaineiden rikkipitoisuuden alentamisesta on tiettyjä etuja alusten käyttötehokkuuden ja huoltokustannusten kannalta ja se helpottaa myös eräiden päästöjen vähentämiseen tähtäävien teknologioiden kuten selektiivisen katalyyttisen pelkistyksen tehokasta käyttöä. |
(8) |
Perustamissopimuksessa edellytetään, että yhteisön syrjäisimpien alueiden, joita ovat Ranskan merentakaiset departementit, Azorit, Madeira ja Kanariansaaret, erityispiirteet otetaan huomioon. |
(9) |
Diplomaattikonferenssi hyväksyi vuonna 1997 pöytäkirjan alusten aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä vuonna 1973 tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen muuttamisesta, sellaisena kuin yleissopimus on muutettuna siihen liittyvällä vuonna 1978 tehdyllä pöytäkirjalla, (jäljempänä ”MARPOL-yleissopimus”). Tällä pöytäkirjalla MARPOL-yleissopimukseen lisätään uusi liite VI, jossa on säännöt alusten aiheuttaman ilman pilaantumisen ehkäisemisestä. Vuoden 1997 pöytäkirja ja siten myös MARPOL-yleissopimuksen liite VI tuli voimaan 19 päivänä toukokuuta 2005. |
(10) |
MARPOL-yleissopimuksen liitteessä VI määrätään tiettyjen alueiden nimeämisestä rikin oksidipäästöjen valvonta-alueiksi. Itämeri on siinä jo nimetty tällaiseksi valvonta-alueeksi. Kansainvälisessä merenkulkujärjestössä (IMO) käytyjen keskustelujen tuloksena on päästy yhteisymmärrykseen periaatteesta, jonka mukaisesti Pohjanmeri, Englannin kanaali mukaan lukien, nimetään rikin oksidipäästöjen valvonta-alueeksi liitteen VI voimaantulon jälkeen. |
(11) |
Ottaen huomioon merenkulun maailmanlaajuinen luonne olisi tehtävä kaikki voitava kansainvälisten ratkaisujen löytämiseksi. Sekä komission että jäsenvaltioiden olisi pyrittävä saavuttamaan IMOn puitteissa maailmanlaajuisesti meriliikenteessä käytettävien polttoaineiden rikin enimmäispitoisuuksien alentaminen muun muassa tutkimalla, millaisia hyötyjä olisi saatavissa uusien merialueiden nimeämisestä MARPOL-yleissopimuksen liitteessä VI tarkoitetuiksi rikin oksidipäästöjen valvonta-alueiksi. |
(12) |
Meriliikenteessä käytettävien polttoaineiden rikkipitoisuutta koskevien velvoitteiden noudattamisen valvonta on tarpeen tämän direktiivin tavoitteiden saavuttamiseksi. Tehokas näytteiden ottaminen ja varoittavat seuraamukset ovat tarpeen koko Euroopan yhteisössä, jotta tämän direktiivin uskottava täytäntöönpano voidaan varmistaa. Jäsenvaltioiden olisi toteutettava noudattamisen valvontatoimia niiden lipun alla purjehtivien alusten osalta sekä kaikkien lippujen alla purjehtivien alusten osalta, kun ne ovat kyseisen jäsenvaltion satamassa. Jäsenvaltioiden on myös syytä olla tiiviissä yhteistyössä keskenään noudattamisen valvontaa koskevien lisätoimien toteuttamiseksi muiden alusten osalta kansainvälisen merioikeuden mukaisesti. |
(13) |
Jotta meriliikennealalla olisi riittävästi aikaa toteuttaa tekniset muutokset, joita sisävesialuksissa ja yhteisön satamissa laiturissa olevissa aluksissa käytettävän polttoaineen enimmäisrikkipitoisuudelle asetetun 0,1 painoprosentin ylärajan noudattaminen edellyttää, olisi päiväksi, josta alkaen tätä vaatimusta olisi sovellettava, asetettava 1 päivä tammikuuta 2010. Koska määräaika saattaa aiheuttaa Kreikalle teknisiä ongelmia, on asianmukaista myöntää tilapäinen poikkeus tiettyjen, ainoastaan Helleenien tasavallan alueella liikennöivien alusten osalta. |
(14) |
Tätä direktiiviä olisi pidettävä ensiaskeleena jatkuvassa prosessissa merenkulun rikkipäästöjen vähentämiseksi; se tarjoaa mahdollisuuksia vähentää entisestään päästöjä polttoaineiden rikkipäästöjen raja-arvoja alentamalla ja päästönvähentämisteknologioita hyödyntämällä sekä mahdollisuuksia kehittää taloudellisia välineitä, joilla kannustetaan toteuttamaan merkittäviä päästövähennyksiä. |
(15) |
On välttämätöntä vahvistaa jäsenvaltioiden kantoja IMOn neuvotteluissa, erityisesti sen edistämiseksi, että MARPOL-yleissopimuksen liitteen VI tarkistusvaiheessa otettaisiin harkittavaksi, tarvitaanko kunnianhimoisempia toimenpiteitä tiukempien raja-arvojen asettamiseksi alusten käyttämien raskaiden polttoöljyjen rikkipitoisuudelle ja vastaavien vaihtoehtoisten päästönvähentämismenetelmien käyttöön ottamiseksi. |
(16) |
IMOn yleiskokous kehotti päätöslauselmassaan A.926(22) hallituksia, ja erityisesti niitä, jotka ovat rikin oksidipäästöjen valvonta-alueiksi nimetyillä alueilla, varmistamaan vähärikkisen polttoaineen saatavuus lainkäyttövaltaansa kuuluvilla alueilla ja pyytämään öljy- ja merenkulkualan toimijoita helpottamaan vähärikkisen polttoaineen saatavuutta ja käyttöä. Jäsenvaltioiden olisi ryhdyttävä aiheellisiin toimiin varmistaakseen, että paikallisilla meriliikenteen polttoaineiden toimittajilla on saatavilla vaatimukset täyttävää polttoainetta riittävässä määrin kysynnän tyydyttämiseksi. |
(17) |
IMO on antanut suuntaviivat näytteiden ottamiselle polttoöljystä MARPOL-yleissopimuksen liitteen VI noudattamisen varmistamiseksi, ja sen on määrä laatia suuntaviivat pakokaasujen puhdistusjärjestelmistä ja muista teknologisista menetelmistä, joilla rajoitetaan rikin oksidipäästöjä niiden valvonta-alueilla. |
(18) |
Tiettyjen suurista polttolaitoksista ilmaan joutuvien epäpuhtauspäästöjen rajoittamisesta 23 päivänä lokakuuta 2001 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2001/80/EY (7) laaditaan uudelleen neuvoston direktiivi 88/609/ETY (8). Direktiiviä 1999/32/EY olisi tarkistettava vastaavasti sen 3 artiklan 4 kohdan mukaisesti. |
(19) |
On tarkoituksenmukaista, että nykyinen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 2099/2002 (9) perustettu, meriturvallisuutta ja alusten aiheuttaman pilaantumisen ehkäisemistä käsittelevä komitea avustaa komissiota päästöjenvähentämisteknologioiden hyväksymisessä. |
(20) |
Päästönvähentämisteknologioilla päästään vähintään yhtä suuriin tai jopa suurempiin päästöjen vähennyksiin kuin vähärikkisten polttoaineiden käytöllä, edellyttäen, että ne eivät vaikuta vahingollisesti ekosysteemeihin ja että ne kehitetään asianmukaisten hyväksymis- ja valvontajärjestelyjen puitteissa. On ratkaisevan tärkeää luoda asianmukaiset olosuhteet uusien päästönvähentämisteknologioiden kehittämisen edistämiseksi. |
(21) |
Euroopan meriturvallisuusviraston olisi tarvittaessa avustettava komissiota ja jäsenvaltioita tämän direktiivin täytäntöönpanon seurannassa. |
(22) |
Tämän direktiivin täytäntöönpanon edellyttämistä toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY mukaisesti. (10) |
(23) |
Tämän vuoksi direktiivi 1999/32/EY olisi vastaavasti muutettava, |
OVAT ANTANEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:
1 artikla
Muutetaan direktiivi 1999/32/EY seuraavasti:
1) |
Korvataan 1 artiklan 2 kohta seuraavasti:
|
2) |
Muutetaan 2 artikla seuraavasti:
|
3) |
Korvataan 3 artikla seuraavasti: ”3 artikla Raskaan polttoöljyn enimmäisrikkipitoisuus 1. Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että niiden alueella ei 1 päivästä tammikuuta 2003 käytetä raskaita polttoöljyjä, joiden rikkipitoisuus on suurempi kuin 1 painoprosenttia.
3. Jos direktiiviin 2001/80/EY mahdollisesti tehtävät muutokset sitä edellyttävät, 2 kohdan säännöksiä tarkastellaan uudelleen ja muutetaan tarvittaessa.”. |
4) |
Muutetaan 4 artikla seuraavasti:
|
5) |
Lisätään artiklat seuraavasti: ”4 a artikla Meriliikenteessä käytettävien polttoaineiden enimmäisrikkipitoisuus rikin oksidipäästöjen valvonta-alueilla sekä yhteisön satamiin tai satamista säännöllisesti liikennöivissä matkustaja-aluksissa 1. Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että meriliikenteessä käytettäviä polttoaineita ei käytetä kyseisten jäsenvaltioiden aluemerien, talousvyöhykkeiden ja epäpuhtauksien valvontavyöhykkeiden alueilla, jotka kuuluvat rikin oksidipäästöjen valvonta-alueeseen, jos polttoaineiden rikkipitoisuus ylittää 1,5 painoprosenttia. Tätä sovelletaan kaikkien lippujen alla purjehtiviin aluksiin, mukaan luettuina alukset, jotka ovat lähteneet matkaan yhteisön ulkopuolelta. 2. Mitä 1 kohdassa säädetään, sovelletaan seuraavista päivämääristä alkaen:
3. Jäsenvaltioiden on vastattava 1 kohdan noudattamisen valvonnasta ainakin:
Jäsenvaltiot voivat toteuttaa myös muita kansainvälisen merioikeuden mukaisia noudattamisen valvontatoimia muiden alusten osalta. 4. Jäsenvaltioiden on 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetusta päivämäärästä alkaen toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että meriliikenteessä käytettäviä polttoaineita ei käytetä kyseisten jäsenvaltioiden aluemerillä, talousvyöhykkeillä ja epäpuhtauksien valvontavyöhykkeillä yhteisön satamiin tai satamista säännöllisesti liikennöivissä matkustaja-aluksissa, jos polttoaineen rikkipitoisuus ylittää 1,5 painoprosenttia. Jäsenvaltiot ovat vastuussa tämän vaatimuksen noudattamisen valvonnasta ainakin niiden lipun alla purjehtivien alusten osalta ja kaikkien lippujen alla purjehtivien alusten osalta sinä aikana, jolloin ne ovat jäsenvaltioiden satamissa. 5. Jäsenvaltioiden on 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetusta päivämäärästä alkaen edellytettävä, että aluspäiväkirjat on täytetty asianmukaisesti, mukaan luettuina polttoaineen vaihtotoimet, edellytyksenä alusten saapumiselle yhteisön satamiin. 6. Jäsenvaltioiden on 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetusta päivämäärästä alkaen ja MARPOL-yleissopimuksen liitteessä VI olevan 18 säännön mukaisesti
7. Jäsenvaltioiden on 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetusta päivämäärästä alkaen varmistettava, että meriliikenteessä käytettäviä dieselöljyjä ei saateta markkinoille niiden alueella, jos kyseisten meriliikenteessä käytettävien dieselöljyjen rikkipitoisuus ylittää 1,5 painoprosenttia. 8. Komissio ilmoittaa jäsenvaltioille 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen päivämäärien soveltamisesta ja julkaisee kyseiset päivämäärät Euroopan unionin virallisessa lehdessä. 4 b artikla Sisävesialuksissa ja yhteisön satamissa laiturissa olevissa aluksissa käytettävän polttoaineen enimmäisrikkipitoisuus 1. Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että meriliikenteessä käytettäviä polttoaineita, joiden rikkipitoisuus ylittää 0,1 painoprosenttia, ei 1 päivästä tammikuuta 2010 alkaen käytetä seuraavissa aluksissa:
2. Mitä 1 kohdassa säädetään, ei sovelleta
3. Jäsenvaltioiden on 1 päivästä tammikuuta 2010 alkaen varmistettava, että meriliikenteessä käytettäviä kaasuöljyjä ei saateta markkinoille niiden alueilla, jos kyseisten meriliikenteessä käytettävien kaasuöljyjen rikkipitoisuus ylittää 0,1 painoprosenttia. 4 c artikla Uusien päästönvähentämisteknologioiden koekäyttö ja käyttö 1. Jäsenvaltiot voivat, tarvittaessa yhteistyössä muiden jäsenvaltioiden kanssa, hyväksyä alusten päästönvähentämisteknologian koekäytön niiden lipun alla purjehtivissa aluksissa tai niiden lainkäyttövaltaan kuuluvilla merialueilla. Koekäytön aikana ei tarvitse käyttää 4 a ja 4 b artiklan mukaista meriliikenteessä käytettävää polttoainetta, mikäli:
2. Jäsenvaltion lipun alla purjehtivien alusten päästönvähentämisteknologiat hyväksytään meriturvallisuutta ja alusten aiheuttaman pilaantumisen ehkäisemistä käsittelevän komitean (COSS-komitea) perustamisesta 5 päivänä marraskuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2099/2002 (13), 3 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen ottaen huomioon
3. Päästönvähentämisteknologioiden käyttöä yhteisön suljetuilla satama-alueilla, satamissa ja suistoissa koskevat kriteerit kaikkien lippujen alla purjehtiville aluksille laaditaan 9 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen. Komissio ilmoittaa nämä kriteerit IMOlle. 4. Vaihtoehtona 4 a ja 4 b artiklan vaatimusten mukaiselle vähärikkiselle meriliikenteessä käytettävälle polttoaineelle jäsenvaltiot voivat sallia alusten käyttävän hyväksyttyjä päästönvähentämisteknologioita, mikäli nämä alukset:
|
6) |
Muutetaan 6 artikla seuraavasti:
|
7) |
Korvataan 7 artikla seuraavasti: ”7 artikla Kertomukset ja uudelleentarkastelu 1. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle kunkin vuoden kesäkuun 30 päivään mennessä 6 artiklan mukaisesti suoritettujen näytteidenoton, analyysien ja tarkastusten tulosten perusteella lyhyt kertomus tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvien ja edellisen kalenterivuoden aikana niiden alueella käytössä olleiden nestemäisten polttoaineiden rikkipitoisuudesta. Kyseiseen kertomukseen on sisällytettävä tiedot testattujen näytteiden kokonaismäärästä polttoainetyypeittäin, ja niissä on ilmoitettava eri tyyppisten polttoaineiden käytetty määrä sekä laskettu keskimääräinen rikkipitoisuus. Jäsenvaltioiden on lisäksi laadittava kertomus aluksilla suoritettujen tarkastusten määrästä ja kirjattava niiden alueella meriliikenteessä käytettävien polttoaineiden keskimääräinen rikkipitoisuus niiden polttoaineiden osalta, jotka eivät 11 päivänä elokuuta 2005 kuulu tämän direktiivin soveltamisalaan. 2. Komissio antaa vuoteen 2008 mennessä Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen muun muassa seuraavien seikkojen perusteella:
Komissio voi liittää kertomukseensa ehdotuksia tämän direktiivin muuttamiseksi,
Komissio ottaa erityisesti huomioon ehdotukset, jotka koskevat:
3. Komissio laatii 31 päivään joulukuuta 2005 mennessä kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle taloudellisten välineiden mahdollisesta käytöstä, mukaan lukien sellaiset mekanismit kuin eriytetyt maksut ja kilometrimaksut, kaupattavat päästöluvat ja järjestelmät, joilla päästöt kuitataan. Komissio voi harkita taloudellisia välineitä koskevien ehdotusten antamista vaihtoehtoisina tai täydentävinä toimina vuoden 2008 uudelleenarvioinnin yhteydessä, edellyttäen, että niiden ympäristö- ja terveyshyödyt voidaan selvästi osoittaa. 4. Muutokset, joita tarvitaan tieteen ja tekniikan kehitykseen perustuvien teknisten mukautusten tekemiseksi 2 artiklan 1, 2, 3, 3a, 3b ja 4 alakohtaan tai 6 artiklan 2 kohtaan, on tehtävä 9 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen. Nämä muutokset eivät saa suoraan vaikuttaa tämän direktiivin soveltamisalaan tai tässä direktiivissä määrättyjen polttoaineiden rikkipitoisuuden raja-arvoihin.”. |
8) |
Korvataan 9 artikla seuraavasti: ”9 artikla Komiteamenettely 1. Komissiota avustaa komitea. 2. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan neuvoston päätöksen 1999/468/EY (14) 5 ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset. Päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdassa säädetty määräaika vahvistetaan kolmeksi kuukaudeksi. 3. Komitea vahvistaa työjärjestyksensä. |
9) |
Lisätään tämän direktiivin liitteessä oleva teksti. |
2 artikla
Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 11 päivänä elokuuta 2006. Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.
Näissä jäsenvaltioiden antamissa toimenpiteissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.
3 artikla
Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
4 artikla
Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.
Tehty Strasbourgissa 6 päivänä heinäkuuta 2005.
Euroopan parlamentin puolesta
Puhemies
J. BORRELL FONTELLES
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
J. STRAW
(1) EUVL C 45 E, 25.2.2003, s. 277.
(2) EUVL C 208, 3.9.2003, s. 27.
(3) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 4. kesäkuuta 2003 (EUVL C 68 E, 18.3.2004, s. 311), neuvoston yhteinen kanta, vahvistettu 9. joulukuuta 2004 (EUVL C 63 E, 15.3.2005, s. 26), Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 13. huhtikuuta 2005 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä) ja neuvoston päätös, tehty 23. toukokuuta 2005.
(4) EYVL L 242, 10.9.2002, s. 1.
(5) EYVL L 121, 11.5.1999, s. 13, direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1882/2003 (EUVL L 284, 31.10.2003, s. 1).
(6) EYVL L 309, 27.11.2001, s. 22, direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna vuoden 2003 liittymisasiakirjalla (EUVL L 236, 23.9.2003, s. 703).
(7) EYVL L 309, 27.11.2001, s. 1, direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna vuoden 2003 liittymisasiakirjalla.
(8) EYVL L 336, 7.12.1988, s. 1.
(9) EYVL L 324, 29.11.2002, s. 1, asetus sellaisena kuin se on muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 415/2004 (EUVL L 68, 6.3.2004, s. 10).
(10) EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.
(11) EYVL L 301, 28.10.1982, s. 1, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna vuoden 2003 liittymisasiakirjalla.
(12) EYVL L 309, 27.11.2001, s. 1, direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna vuoden 2003 liittymisasiakirjalla
(13) EYVL L 324, 29.11.2002, s. 1, asetus sellaisena kuin se on muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 415/2004 (EUVL L 68, 6.3.2004, s. 10).”
(14) EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.”
LIITE
”LIITE
KREIKKALAISET ALUKSET
ALUKSEN NIMI |
LUOVUTUSVUOSI |
IMO-NUMERO |
ARIADNE PALACE |
2002 |
9221310 |
IKARUS PALACE |
1997 |
9144811 |
KNOSSOS PALACE |
2001 |
9204063 |
OLYMPIA PALACE |
2001 |
9220330 |
PASIPHAE PALACE |
1997 |
9161948 |
FESTOS PALACE |
2001 |
9204568 |
EUROPA PALACE |
2002 |
9220342 |
BLUE STAR I |
2000 |
9197105 |
BLUE STAR II |
2000 |
9207584 |
BLUE STAR ITHAKI |
1999 |
9203916 |
BLUE STAR NAXOS |
2002 |
9241786 |
BLUE STAR PAROS |
2002 |
9241774 |
HELLENIC SPIRIT |
2001 |
9216030 |
OLYMPIC CHAMPION |
2000 |
9216028 |
LEFKA ORI |
1991 |
9035876 |
SOPHOKLIS VENIZELOS |
1990 |
8916607” |