9.3.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 62/22


KOMISSION SUOSITUS,

annettu 2 päivänä maaliskuuta 2005,

neuvoston direktiivin 95/53/EY mukaisesta rehujen yhteensovitetusta tarkastusohjelmasta vuodeksi 2005

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2005/187/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon rehujen virallisen valvonnan järjestämistä koskevista periaatteista 25 päivänä lokakuuta 1995 annetun neuvoston direktiivin 95/53/EY (1) ja erityisesti sen 22 artiklan 3 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Jäsenvaltiot totesivat vuonna 2004, että eräiden seikkojen osalta on tarpeen toteuttaa yhteensovitettu tarkastusohjelma vuonna 2005.

(2)

Haitallisista aineista eläinten rehuissa 7 päivänä toukokuuta 2002 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2002/32/EY (2) vahvistetaan aflatoksiini B1:n enimmäispitoisuus rehuissa. Yhteisöllä ei kuitenkaan ole säännöksiä muista mykotoksiineista kuten okratoksiini A:sta, tsearalenonista, deoksinivalenolista ja fumonisiineistä. Tietojen hankkiminen pistokokeiden avulla kyseisten mykotoksiinien esiintymisestä olisi hyödyllistä tilanteen arvioimiseksi asianmukaisen lainsäädännön kehittämistä varten. Lisäksi tietyt rehuaineet kuten vilja- ja öljykasvien siemenet ovat sadonkorjuu-, varastointi- ja kuljetusolojen vuoksi erityisen alttiita mykotoksiinikontaminaatiolle. Koska mykotoksiinipitoisuudet vaihtelevat vuosittain, kaikista mainituista mykotoksiineista on aiheellista kerätä tiedot useina peräkkäisinä vuosina.

(3)

Antibioottien – kokkidiostaatteja ja histomonostaatteja lukuun ottamatta – saattaminen markkinoille ja käyttö rehujen lisäaineina on sallittu ainoastaan 31 päivään joulukuuta 2005 saakka. Aikaisemmat tarkastukset, joilla on pyritty selvittämään antibioottien ja kokkidiostaattien esiintymistä eräissä rehuissa, joissa kyseisistä aineista joidenkin käyttö on kielletty, osoittavat, että tällaisia rikkomuksia ilmenee edelleen. Löydösten tiheys ja asian arkaluonteisuus perustelevat tarkastusten jatkamisen.

(4)

On tärkeää huolehtia, että eläinperäisten rehuaineiden käyttöä rehuissa koskevat rajoitukset, sellaisina kuin niistä säädetään asiaa koskevassa yhteisön lainsäädännössä, on pantu tosiasiallisesti täytäntöön.

(5)

On syytä varmistaa, ettei hivenaineisiin kuuluvien kuparin ja sinkin määrä sianrehuseoksissa ylitä niitä enimmäispitoisuuksia, joista säädetään eräiden hivenaineiden ryhmään kuuluvien rehun lisäaineiden hyväksymisedellytysten muuttamisesta 25 päivänä heinäkuuta 2003 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1334/2003 (3).

(6)

Tässä suosituksessa säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

SUOSITTELEE:

1.

Suositellaan, että jäsenvaltiot toteuttavat vuonna 2005 yhteensovitetun tarkastusohjelman, jolla pyritään selvittämään seuraavaa:

a)

Mykotoksiinien (alfatoksiini B1:n, okratoksiini A:n, tsearalenonin, deoksinivalenolin ja fumonisiinien) pitoisuudet rehuissa sekä määritysmenetelmät. Näytteidenotto voidaan toteuttaa pistokokein tai kohdennetulla otannalla. Kohdennetussa otannassa näytteiden olisi oltava rehuaineita, joissa epäillään korkeita mykotoksiinipitoisuuksia, esimerkiksi vilja- tai öljykasvien siemeniä, öljyhedelmiä tai niistä tehtyjä tuotteita ja sivutuotteita sekä rehuaineita, joita on varastoitu pitkän aikaa tai kuljetettu meritse pitkiä matkoja. Aflatoksiini B1:n tapauksessa olisi kiinnitettävä erityistä huomiota muille lypsyeläimille kuin lypsylehmille tarkoitettuihin rehuseoksiin. Tarkastusten tuloksista olisi raportoitava liitteessä I esitettyä mallia käyttäen.

b)

Tiettyjen eläinlajien ja -ryhmien rehun lisäaineina sallitut tai kielletyt antibiootit, kokkidiostaatit ja/tai histomonostaatit, joita esiintyy usein ei-lääkinnällisissä esiseoksissa ja rehuseoksissa, joissa kyseisten lääkeaineiden käyttö on kielletty. Tarkastukset olisi kohdistettava kyseisten lääkeaineiden esiintymiseen esiseoksissa ja rehuseoksissa, jos toimivaltainen viranomainen arvioi säännösten rikkomisen todennäköisemmäksi. Tarkastusten tuloksista olisi raportoitava liitteessä II esitettyä mallia käyttäen.

c)

Eläinperäisten rehuaineiden tuotantoa ja käyttöä koskevien rajoitusten täytäntöönpano liitteen III mukaisesti.

d)

Kuparin ja sinkin määrä sianrehuseoksissa liitteen IV mukaisesti.

2.

Suositellaan, että jäsenvaltiot sisällyttävät 1 kohdassa tarkoitetun yhteensovitetun tarkastusohjelman tulokset erillisenä lukuna tarkastustoimia koskevaan vuosikertomukseensa, joka on jätettävä viimeistään 1 päivänä huhtikuuta 2006 direktiivin 95/53/EY 22 artiklan 2 kohdan sekä yhdenmukaistetun kertomusmallin viimeisimmän version mukaisesti.

Tehty Brysselissä 2 päivänä maaliskuuta 2005.

Komission puolesta

Markos KYPRIANOU

Komission jäsen


(1)  EYVL L 265, 8.11.1995, s. 17. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2001/46/EY (EYVL L 234, 1.9.2001, s. 55).

(2)  EYVL L 140, 30.5.2002, s. 10. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission direktiivillä 2003/100/EY (EUVL L 285, 1.11.2003, s. 33).

(3)  EUVL L 187, 26.7.2003, s. 11. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 2112/2003 (EUVL L 317, 2.12.2003, s. 22).


LIITE I

Tiettyjen mykotoksiinien (alfatoksiini B1:n, okratoksiini A:n, tsearalenonin, deoksinivalenolin ja fumonisiinien) pitoisuudet rehuissa

Kaikista testinäytteistä saadut yksittäiset tulokset; 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu kertomusmalli

Rehut

Näytteenotto (pistokokein tai kohdennetusti)

Mykotoksiinityyppi ja -pitoisuus (μg kg:ssa rehua, jonka suhteellinen kosteus on 12 %)

Tyyppi

Alkuperämaa

Aflatoksiini B1

Okratoksiini A

Tsearelenoni

Deoksinivalenoli

Fumonisiinit (1)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Toimivaltaisen viranomaisen olisi edelleen selvitettävä seuraavat:

toimet, joihin on ryhdytty, jos B1-aflatoksiinin enimmäistaso on ylitetty

käytetyt määritysmenetelmät

toteamisrajat.


(1)  Fumonisiinipitoisuus: fumonisiinit B1, B2 ja B3 yhteensä.


LIITE II

Tiettyjen rehun lisäaineina kiellettyjen lääkeaineiden esiintyminen

Eräitä antibiootteja, kokkidiostaatteja ja muita lääkeaineita voidaan käyttää laillisesti lisäaineina tietyille eläinlajeille ja -ryhmille tarkoitetuissa esiseoksissa ja rehuseoksissa, kunhan eläinten ruokinnassa käytettävistä lisäaineista 22 päivänä syyskuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1831/2003 (1) 10 artiklassa säädetyt vaatimukset täyttyvät.

Jos rehuissa esiintyy kiellettyjä lääkeaineita, katsotaan, että sääntöjä on rikottu.

Tarkastettavat lääkeaineet olisi valittava seuraavasta luettelosta.

1.

Vain tietyille eläinlajeille ja -ryhmille tarkoitetuissa rehuissa lisäaineina sallitut lääkeaineet:

 

avilamysiini

 

dekokinaatti

 

diklatsuriili

 

flavofosfolipoli

 

halofuginonihydrobromidi

 

lasalosidinatrium A

 

maduramisiiniammonium, alfa

 

monensiininatrium

 

narasiini

 

narasiini–nikarbatsiini

 

robenidiinihydrokloridi

 

salinomysiininatrium

 

semduramitsiininatrium.

2.

Lääkeaineet, joita ei enää sallita rehun lisäaineina:

 

amproliumi

 

amproliumi/etopabaatti

 

arprinosidi

 

avoparsiini

 

karbadoksi

 

dimetridatsoli

 

dinitolmidi

 

ipronidatsoli

 

metiklorpindoli

 

metiklorpindoli/metyylibentsokvatti

 

nikarbatsiini

 

nifursoli

 

olakvindoksi

 

ronidatsoli

 

spiramysiini

 

tetrasykliinit

 

tylosiinifosfaatti

 

virginiamysiini

 

sinkkibasitrasiini

 

muut mikrobilääkkeet.

3.

Lääkeaineet, jotka eivät ole olleet milloinkaan sallittuja rehun lisäaineina:

 

muut aineet.

Kaikista vaatimusten vastaisista testinäytteistä saadut yksittäiset tulokset; kertomusmalli 1 kohdan b alakohdan mukaisesti

Rehutyyppi (eläinlaji ja -ryhmä)

Todettu aine

Pitoisuus

Sääntöjenvastaisuuden syy (2)

Toteutetut toimet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Toimivaltaisen viranomaisen olisi edelleen selvitettävä seuraavat:

testinäytteiden kokonaislukumäärä

tutkittujen aineiden nimet

käytetyt määritysmenetelmät

toteamisrajat.


(1)  EUVL L 268, 18.10.2003, s. 29.

(2)  Syy kielletyn aineen esiintymiseen rehussa toimivaltaisen viranomaisen suorittaman tutkimuksen perusteella.


LIITE III

Eläinperäisten rehuaineiden tuotannon ja käytön rajoitukset

Jäsenvaltioiden olisi vuoden 2005 aikana toteutettava yhteensovitettu tarkastusohjelma, jolla selvitetään, onko eläinperäisten rehuaineiden tuotantoa ja käyttöä koskevia rajoituksia noudatettu, sanotun kuitenkaan rajoittamatta direktiivin 95/53/EY 3–13 artiklan ja 15 artiklan soveltamista.

Jotta voidaan varmistaa, että eläinproteiinin käyttöä eräiden eläinten ruokinnassa koskevaa kieltoa, sellaisena kuin se on vahvistettu tiettyjen tarttuvien spongiformisten enkefalopatioiden ehkäisyä, valvontaa ja hävittämistä koskevista säännöistä 22 päivänä toukokuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 999/2001 (1) liitteessä IV, todella noudatetaan, jäsenvaltioiden olisi pantava täytäntöön kohdistettuun näytteenottoon perustuva erityinen tarkastusohjelma. Ohjelman taustalla olisi direktiivin 95/53/EY 4 artiklan mukaisesti oltava riskiperusteinen strategia, jossa otetaan huomioon kaikki tuotantovaiheet ja tilat, joissa rehua tuotetaan, käsitellään tai annetaan eläimille. Jäsenvaltioiden olisi kiinnitettävä erityistä huomiota niiden kriteerien määrittelyyn, joihin riskin voidaan katsoa liittyvän. Kutakin kriteeriä olisi painotettava oikeassa suhteessa riskiin. Tarkastustiheyden ja tiloissa analysoitavien näytteiden lukumäärän olisi oltava oikeassa suhteessa kyseisille tiloille annettujen painotusten yhteenlaskettuun määrään.

Valvontaohjelmaa laadittaessa olisi otettava huomioon seuraavat ohjeelliset tilat ja kriteerit:

Tilat

Kriteerit

Painotus

Rehutehtaat

Rehutehtaat, joilla on erilliset linjat märehtijöille ja muille eläimille tarkoitettujen sellaisten rehuseosten tuotantoon, jotka sisältävät poikkeuksen saaneita prosessoituja eläinperäisiä proteiineja

Rehutehtaat, joilla sääntöjä on jätetty noudattamatta aikaisemmin tai joilla sääntöjen noudattamatta jättämistä voidaan epäillä

Rehutehtaat, joilla prosessoidaan suuria määriä proteiinipitoisuudeltaan suurta tuontirehua, kuten kalajauhoa, soijajauhoa, maissitärkkelysjauhoa tai proteiinitiivistettä

Rehutehtaat, joilla tuotetaan suuria määriä rehuseoksia

Sisäisistä operatiivisista menettelyistä johtuva ristikontaminaation riski (vakiosiilot tietyille tuotteille, linjojen erottamisen valvonta, ainesosien valvonta, omavalvontalaboratorio, näytteenottomenettelyt)

 

Rajavalvontapisteet ja muut yhteisöön-tuontipaikat

Suuri/pieni määrä tuontirehua

Rehut, joiden proteiinipitoisuus on suuri

 

Maatilat

Tilat, jotka tekevät rehunsekoituksen itse ja käyttävät poikkeuksen saaneita prosessoituja eläinperäisiä proteiineja

Tilat, joilla pidetään sekä märehtijöitä että muita lajeja (ristiruokinnan vaarat)

Tilat, joille rehuja ostetaan irtorehuna

 

Jälleenmyyjät

Tukkuliikkeet ja välivarastot, joissa pidetään rehuja, joiden proteiinipitoisuus on suuri

Kaupattavan irtorehun suuri määrä

Ulkomailla tuotettujen rehuseosten jälleenmyyjät

 

Rahtisekoittajat

Rahtisekoittajat, jotka tuottavat rehua sekä märehtijöille että muille eläimille

Rahtisekoittajat, jotka ovat aikaisemmin jättäneet tai joiden voidaan epäillä jättävän noudattamatta sääntöjä

Rahtisekoittajat, jotka käsittelevät rehua, jonka proteiinipitoisuus on suuri

Rahtisekoittajat, jotka tuottavat suuria määriä rehua

Palvelun kohteena olevia maatiloja on paljon, joukossa myös märehtijöitä pitäviä maatiloja

 

Kuljetusvälineet

Prosessoitujen eläinperäisten proteiinien ja rehujen kuljetukseen tarkoitetut ajoneuvot

Ajoneuvot, joiden osalta sääntöjä on jätetty noudattamatta aikaisemmin tai sääntöjen noudattamatta jättämistä voidaan epäillä

 

Vaihtoehtona näille ohjeellisille tiloille ja arviointiperusteille jäsenvaltiot voivat toimittaa omat riskiarvionsa komissiolle viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2005.

Näytteenotto olisi kohdennettava eriin tai tilanteisiin, joissa ristikontaminaatio kiellettyjen prosessoitujen proteiinien kanssa on todennäköisintä (ensimmäinen erä kiellettyjä eläinproteiineja sisältäneen rehukuljetuksen taikka tuotantolinjan teknisten ongelmien tai muutosten jälkeen, tai kun irtorehun varastosäiliöissä tai siiloissa on tehty muutoksia).

Vuonna 2005 jäsenvaltioiden olisi keskityttävä sokerijuurikasleikkeen ja tuontirehuaineiden analysointiin.

Jokaisessa jäsenvaltiossa olisi suoritettava vuosittain vähintään 10 tarkastusta 100 000:ta tuotettua rehuseostonnia kohti. Jokaisessa jäsenvaltiossa olisi suoritettava vuosittain vähintään 20 virallista näytteenottoa 100 000:ta tuotettua rehuseostonnia kohti. Ennen vaihtoehtoisten menetelmien hyväksymistä näytteiden analysoinnissa olisi käytettävä analyysimenetelmästä eläinperäisten ainesosien määrittämiseksi rehujen virallista tarkastusta varten 23 päivänä joulukuuta 2003 annetussa komission direktiivissä 2003/126/EY (2) säädettyä mikroskooppista tutkimusta ja arviointia. Kiellettyjen eläinperäisten ainesosien pieniäkin pitoisuuksia rehuissa olisi pidettävä rehukiellon rikkomisena.

Tarkastusohjelmista saatavat tulokset olisi toimitettava komissiolle seuraavia malleja käyttäen:

Yhteenveto tarkastuksista, joiden aiheena olivat rajoitukset eläinperäisen rehun käytölle eläinten ruokinnassa (kiellettyjen prosessoitujen eläinperäisten proteiinien käyttäminen ruokinnassa)

A.   Dokumentoidut tarkastukset

Vaihe

Sellaisten tarkastusten määrä, joiden kohteena on prosessoitujen eläinperäisten proteiinien esiintyminen

Laboratoriotestien sijasta esim. asiakirjojen tarkastuksessa todettujen sääntöjenvastaisuuksien määrä

Rehuaineen maahantuonti

 

 

Rehuaineen varastointi

 

 

Rehutehtaat

 

 

Tilasekoitus/rahtisekoittajat

 

 

Rehunvälittäjät

 

 

Kuljetusvälineet

 

 

Muita kuin märehtijöitä pitävät tilat

 

 

Märehtijöitä pitävät tilat

 

 

Muut: …………………….

 

 


B.   Rehuaineiden ja rehuseosten näytteenotto ja testaus prosessoitujen eläinperäisten proteiinien toteamiseksi

Tilat

Prosessoitujen eläinperäisten proteiinien toteamiseksi testattujen virallisten näytteiden määrä

Vaatimustenvastaisten näytteiden määrä

Prosessoitujen maaeläinperäisten proteiinien osalta

Prosessoitujen kalaperäisten proteiinien osalta

Rehuaineet

Rehuseokset

Rehuaineet

Rehuseokset

Rehuaineet

Rehuseokset

märehtijöille

muille

märehtijöille

muille

märehtijöille

muille

Maahantuonti

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Rehutehtaat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Välittäjät, varastointi

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kuljetusvälineet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tilasekoitus/rahtisekoittajat

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Maatilalla

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Muut: ………….

 

 

 

 

 

 

 

 

 


C.   Tiivistelmä märehtijöille tarkoitetuissa rehuissa esiintyneistä kielletyistä prosessoiduista eläinperäisistä proteiineista

 

Näytteenottokuukausi

Kontaminaation tyyppi, aste ja alkuperä

Sovelletut seuraamukset (tai muut toimenpiteet)

1

 

 

 

2

 

 

 

3

 

 

 

4

 

 

 

5

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 


(1)  EYVL L 147, 31.5.2001, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 214/2005 (EUVL L 37, 10.2.2005, s. 9).

(2)  EUVL L 339, 24.12.2003, s. 78.


LIITE IV

Näytekohtaiset tulokset kaikista näytteistä (sekä vaatimusten mukaisista että niiden vastaisista), jotka koskevat kuparia ja sinkkiä sianrehuseoksissa

Rehuseostyyppi (eläinryhmä)

Hivenaine (kupari tai sinkki)

Havaittu määrä (mg kilossa täysrehua)

Enimmäismäärän ylityksen syy (1)

Toteutetut toimet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 


(1)  Toimivaltaisen viranomaisen tekemän tutkimuksen perusteella selvitetty syy.