24.12.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 342/81

(1)

Komissio saattoi 13 päivänä marraskuuta 2002 päätökseen EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdassa säädetyn menettelyn, joka koski Ranskan valtion Bull-yritykselle myöntämää 450 miljoonan euroa käteisennakkoa, ja teki tätä koskevan myönteisen päätöksen 2003/599/EY (2). Myönteisen päätöksen ehdoksi asetettiin, että tuki maksetaan takaisin viimeistään 17 päivänä kesäkuuta 2003. Komissio saattoi asian yhteisöjen tuomioistuimen käsittelyyn 26 päivänä marraskuuta 2003, koska Ranska ei ollut noudattanut päätöstä (3). Vuoden 2003 lopussa ja vuoden 2004 alussa pidettiin useita kokouksia, joiden kuluessa Ranskan viranomaiset ja Bull-yritys selittivät Bullin rakenneuudistussuunnitelman sisältöä, varsinkin sen kolmatta vaihetta eli pääomakorotusta. Ranska ilmoitti tämän päätöksen kohteena olevasta suunnitellusta tuesta 20 päivänä helmikuuta 2004 päivätyllä kirjeellä.

(2)

Komissio on ilmoittanut Ranskalle 16 päivänä maaliskuuta 2004 päivätyllä kirjeellä päätöksestään aloittaa EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu menettely, joka koskee tätä tukea.

(3)

Komission päätös menettelyn aloittamisesta on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä  (4). Komissio on kehottanut asianomaisia esittämään huomautuksensa tästä tuesta.

(4)

Komissio on saanut asiasta huomautuksia Bull-yrityksen työntekijöiden edustajilta. Näiden edustajien valtuuskunnan ja komission välillä pidettiin 8 päivänä kesäkuuta 2004 kokous, jonka jälkeen edustajat lähettivät komissiolle lisätietoja. Komissio lähetti tiedot Ranskalle sen huomautusten saamiseksi ja esitti samalla kysymyksiä useista asiaan liittyvistä näkökohdista. Komissio sai Ranskan huomautukset ja vastaukset kirjallisesti 28 päivänä toukokuuta 2004 ja 29 päivänä heinäkuuta 2004 päivätyillä kirjeillä. Komission, Ranskan viranomaisten ja Bullin välillä pidettiin kokous 10 päivänä syyskuuta 2004.

(5)

Bull on kansainvälinen atk-alan konserni, jonka päätoimipaikka on Euroopassa ja joka harjoittaa liiketoimintaa yli sadassa maassa (5). Bull-konserni toimii pääasiassa kahdella alalla:

(6)

Bullin liikevaihto vuonna 2003 oli 1 265 miljoonaa euroa, joka jakautui seuraavasti: tuotteet 46 prosenttia, tuotteisiin liittyvät huoltotoimet 27 prosenttia ja palvelut 27 prosenttia.

(7)

Bull on Ranskan lainsäädännön mukainen osakeyhtiö. Sen osakkaita ovat heinäkuun 2004 pääomakorotuksen ja joukkovelkakirjojen haltijoille suunnatun optiotodistusmerkinnän jälkeen France Télécom ja NEC, molemmat 10,1 prosentin osuudella, Axa Private Equity ja Artemis 8,6 prosentin osuudella, Bullin johtajat 5,1 prosentin osuudella, Motorola 3,0 prosentin osuudella ja Debeka 2,9 prosentin osuudella. Ranskan valtiolla on enää 2,9 prosentin osuus. Loput 57,3 prosenttia ovat vaihtuvien osakkeenomistajien hallussa.

(8)

Bull on 1990-alussa kohtaamiensa vaikeuksien voittamiseksi toteuttanut vuodesta 1994 lähtien edellisessä rakenneuudistussuunnitelmassa määriteltyjä toimenpiteitä Ranskan antamien sitoumusten mukaisesti. Komissio ottaa huomioon nämä sitoumukset 12 päivänä lokakuuta 1994 tekemässään päätöksessä 94/1073/EY Ranskan Bull-konsernille pääomakorotuksena myöntämästä ilmoittamattomasta valtiontuesta (6). Erityisesti Zenith Data Systems myytiin ja OSS-liiketoimintayksikkö (avoimet järjestelmät ja ohjelmisto) suljettiin. Lisäksi Ranska yksityisti Bullin myymällä sen osakkuuksia. Vuonna 1999 Bulliin kohdistui uusia paineita, minkä vuoksi sen oli myytävä omaisuuttaan ja irtisanottava henkilökuntaansa. Vuonna 2000 esitettiin suunnitelma strategisesta uudelleenkeskittämisestä, vähemmän tärkeän omaisuuden myynnistä ja kustannusten supistamisesta. Bull työllisti vuoden 2001 lopussa Euroopassa yhteensä enää noin 9 500 henkeä (11 500 vuonna 1999).

(9)

Johdanto-osan 8 kappaleessa esitetyistä toimenpiteistä huolimatta suunnitelma epäonnistui vuonna 2001. Yhtäältä teknologiaosakkeiden arvon huomattava lasku pörssissä esti Bullia myymästä huomattavan tappiollista Integris-jaostoaan ulkopuolisille. Toisaalta Internet-alan kriisi heikensi huomattavasti Internet-pohjaisiin tekniikoihin liittyvän toiminnan kannattavuutta. Televiestintämarkkinoiden romahtaminen, Internet-kuplan puhkeaminen, yritysten voittomarginaalien merkittävä kaventuminen ja kansainväliset paineet supistivat kysyntää. Yritykset käyttivät vuonna 2002 huomattavasti aiempaa vähemmän rahaa tietokoneisiin (– 25 % keski- ja huippuluokan palvelimiin). Palvelumarkkinat kaventuivat huomattavasti verrattuna aiempaan noususuuntaukseen, jonka taustalla olivat vuosituhannen vaihtumisen aiheuttamat ongelmat ja siirtyminen euroon. Taloudellisen tilanteen huononeminen 11 päivän syyskuuta 2001 tapahtumien jälkeen heikensi Bullin tilannetta entisestään.

(10)

Bull oli investoinut monien vuosien ajan huomattavasti Internet-teknologiaan ja keskittänyt tarjontansa sähköisiin palveluihin ja verkon perusrakenteisiin. Internet-alan kriisi osoitti, että Bull oli tehnyt huonoja teknologisia valintoja ja keskittynyt markkinoihin, joilla se ei menestynyt. Lisäksi kohdemarkkinoita ja tarjottuja tuotteita koskevat Bullin tavoitteet eivät vastanneet riittävällä tavalla sen investointeja teknologiseen kehitykseen ja sille aiheutuneita kaupallisia ja hallinnollisia kustannuksia.

(11)

Konsernille on myös aiheutunut tappiota sen Yhdysvaltoihin sijoittuneiden työntekijöiden eläkejärjestelmistä aiheutuneista erittäin kalliista kustannuksista. Yhdysvaltain vaatimusten mukaisesti konsernitaseen vastaavaa-puoleen sisältyi tulevista eläkkeistä aiheutuvat kustannukset eli määrä, joka jäi puuttumaan, kun verrattiin ennakoiduista eläkeoikeuksista aiheutuvia diskontattuja vastuita eläkerahastoissa olevien varojen arvoon (nykyiseen markkina-arvoon). Vuonna 2002 Bull päätti siirtää kaikki eläkkeisiin liittyvät velvoitteensa vakuutusyhtiöille. Pörssikurssien laskettua kyseinen päätös merkitsi 87 miljoonan euron taloudellista menetystä vuosina 2002 ja 2003.

(12)

Epävarmuus yrityksen taloudellisesta kapasiteetista sai asiakkaat epäröimään suurten hankkeiden toteuttamista, koska asiakkaat eivät enää luottaneet siihen, että yritys pystyisi täyttämään velvollisuutensa tulevaisuudessa. Toimittajat edellyttivät tiukempia maksuehtoja, vaikka Bullin oli vaikea saada pankkitakauksia.

(13)

Joulukuun 2 päivänä 2001 Bullin johtoon nimettiin uusi pääjohtaja. Bullin hallitus hyväksyi maaliskuussa 2002 uuden rakenneuudistussuunnitelman, johon sisältyi juoksevien kulujen ja henkilöstön huomattava karsiminen sekä keskittyminen yrityksen vahvuuksiin myymällä teollisuusomaisuutta huomattavissa määrin. Bullin kasvustrategia perustui kolmeen seuraavaan painopisteeseen:

(14)

Rahoitusta koskevaan osuuteen sisältyy kaksi perusperiaatetta:

(15)

Kaikkien toimenpiteiden toteuttamisen jälkeen Bull-konsernin oman pääoman pitäisi yltää 59,2 miljoonaan euroon. Taulukossa esitetään suunnitelmaan liittyvät rahoitusennusteet.

Taulukko

(16)

Ilmoitettu tuki koostuu Ranskan valtion maksamasta 517 miljoonan euron summasta, joka suoritetaan aikaisintaan 31 päivänä joulukuuta 2004. Määrä vastaa päätöksellä 2003/599/EY hyväksyttyä pelastamistukea, mukaan luettuina korot, jotka ovat kertyneet sen jälkeen, kun pelastamistuki maksettiin joulukuussa 2001 ja kesäkuussa 2002. Uusi tuki maksetaan vasta Bullin maksettua takaisin kyseisen pelastamistuen. Valtio asettaa Bullille voitollisen tuloksen saavuttamista koskevan ehdon siten, että Bull maksaa valtiolle 23,5 prosenttia konsolidoidusta liikevoitostaan ennen veroja 8 vuoden ajan 31 päivänä joulukuuta 2005 päättyvästä tilikaudesta lähtien.

(17)

Ranskan viranomaisten mukaan ehdon tämänhetkinen arvo on 50–60 miljoonaa euroa. Täten tuen enimmäismäärä olisi 467 miljoonaa euroa eli noin 90 prosenttia saatavista. Tällä tavalla Ranskan viranomaiset pyrkivät varmistamaan, että kohtelu vastaa vaihtovelkakirjalainojen haltijoiden kohtelua, sillä hekin luopuvat noin 90 prosentista saataviaan.

(18)

Päätökseen aloittaa perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan mukainen menettely sisältyi tukitoimenpiteen alustava arvio, joka perustui erityisesti valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi annettuihin suuntaviivoihin (9) (jäljempänä ’suuntaviivat’). Kyseisessä päätöksessä komissio suhtautui epäilevästi siihen, takaako suunnitelma yrityksen kannattavuuden palautumisen. Viimeisimmät taloudellista tilannetta koskevat luvut viittasivat siihen, että kannattavuus palautuisi taseen tervehtyessä, mutta komissio arveli vuoden olevan liian lyhyt aika osoittamaan kannattavuuden palautuminen. Merkityksellisiä markkinoita koskevat ennusteet eivät olleet kovin yksityiskohtaisia, ne vaikuttivat epäsuhteisilta ja näytti siltä, että useimmat markkinat pysyisivät varsinkin lyhyellä aikavälillä ongelmallisina. Vielä olennaisempaa on, ettei Ranskan viranomaisten toimittamien tietojen tarkastelun perusteella ollut mahdollista arvioida, kykenikö Bull hyötymään markkinoiden mahdollisesta kasvusta, kun konsernin jäljelle jäävät teolliset toiminnot perustuivat suuressa määrin sellaisten järjestelmien valmistamiseen, joiden kilpailutilanne oli kireä. Lisäksi pääomankorotusta koskeva suunnitelma ei sisältänyt uusia yhteistyökumppaneita jo aiempien eli France Télécomin ja NECin lisäksi.

(19)

Komissio myös epäili kilpailun vääristyvän kohtuuttomasti tuen suuren määrän vuoksi. Samoin se epäili, ettei tukea ollut rajattu vähäisimpään tarvittavaan määrään ja että yritys saisi liiallisia rahavaroja, joita se voisi käyttää aggressiiviseen markkinoita vääristävään, rakenneuudistukseen kuulumattomaan toimintaan. Ei esimerkiksi ollut selvää, millaisiksi vakavaraisuus- ja maksuvalmiussuhdeluvut muotoutuisivat tuen maksun jälkeen ja miten ne vertautuvat merkityksellisillä markkinoilla toimivien kilpailijoiden vastaaviin lukuihin.

(20)

Ranska on toimittanut merkityksellisiä markkinoita koskevat tarkistetut ennusteet, täsmentänyt tärkeimpiä kilpailijoita koskevia tietoja ja rahoitustietoja sekä toimittanut tietoja viimeisimpien kuukausien kehityksestä, erityisesti pääomakorotuksen onnistumisesta.

(21)

Ranska korostaa, että tukeen liittyy tiettyjen osakkeenomistajien sekä yksityisten velkojien tekemiä huomattavia rahoitussitoumuksia. Kilpailunäkökannalta Bullin toiminnan jatkuminen vaikuttaa paremminkin edistävän kuin haittaavan kilpailua Euroopan markkinoilla. Bullin markkinaosuus ei anna sille mahdollisuutta toimia hintajohtajana, vaan yrityksellä on pikemminkin ulkopuolinen, kilpailua piristävä rooli. Itaniumiin ja avoimiin lähdekoodeihin perustuva strategia vahvistaa Bullin asemaa tulevaisuudessa.

(22)

Ranska huomauttaa, että yrityksen tulosten paraneminen on ollut nähtävissä koko vuoden 2003 ajan, vaikka suhdannetilanne on huonontunut. Vaikka vuoden 2004 ennusteet pohjaavat vaikeana pysyttelevään suhdannetilanteeseen, ne viittaavat vuoden 2003 kaltaiseen liiketoiminnan tulokseen: voitto ennen korkoja ja veroja lienee 17 miljoonaa euroa ja nettotulos 2 miljoonaa euroa vuoden 2004 alkupuoliskolla. Tämä osoittaa yrityksen kannattavuuden parantuneen selkeästi. Liikevaihdon ennakoidaan kasvavan ensi vuoden alusta, sillä markkinoiden odotetaan toipuvan vuonna 2005, Bullin uuden tarjontavalikoiman myynnin käynnistyvän hyvin ja rahoitustilanteen vakautuvan. Tästä voitaneen johdonmukaisesti päätellä kannattavuuden paranevan jatkossakin. Vuosien 2004–2007 liiketoimintasuunnitelma osoittanee samoin, että yrityksen kannattavuuden palautuminen on pysyvää.

(23)

Toimintansa kehittämisessä Bull on pyrkinyt keskittymään Intelin 64-bittiseen teknologiaan perustuviin palvelimiin, joten se on tehnyt asiakkaiden tarpeita pitkälle tulevaisuuteen vastaavia teknologisia valintoja. Lisäksi kyseisen teknologian käyttö Bullin palvelimilla avaa uusia kasvumahdollisuuksia erityisesti tieteellisen laskennan alalla.

(24)

Palvelujen alalla Bullin strategiassa yhdistyy kolme erillistä asiantuntemuksen ydinaluetta ja kolme painopistealaa. Asiantuntemuksen ydinalueet ovat seuraavat: 1) avoimen infrastruktuurin integroiminen ja käyttö; 2) tietojärjestelmien turvallisuus; ja 3) toimitettujen järjestelmien tietohallinta. Painopistealoille kuuluvat Bullin kaikkein uskollisimmat asiakkaat eli viranomaiset, televiestintäalan toimijat ja julkiset palvelut (yleishyödylliset palvelut).

(25)

Nämä asiantuntemuksen ydinalueet ja valitut alat sopivat täydellisesti yhteen asiantuntija-analyyseistä esille tulevien, markkinoilla vallitsevien suuntausten kanssa. Näitä ovat infrastruktuurikustannusten optimointi ja alentaminen (mikä johtaa avoimien infrastruktuureiden käyttötarpeeseen), tietojärjestelmien kartoitus niiden järkeistämiseksi, modularisoimiseksi ja reaktivoimiseksi sekä järjestelmien vakauttaminen (Bullin erityiset osaamisalat), hallinnointi ja turvaaminen (tällä alalla Bull toteuttaa erilaisia toimia, eli se toimii salaustekniikan laitevalmistajana, ohjelmistoyrityksenä ja integraattorina). Bull on myös hyvin nopeasti sijoittautunut tietyille uusille markkinoille (mobiilialustat, sähköinen hallinto, sähköisen henkilöllisyyden ja allekirjoituksen yleistyminen).

(26)

Koska Bullin painoarvo on varsin suhteellinen ja merkitykselliset markkinat ovat hyvin keskittyneet, Bullille myönnettävä tuki ei Ranskan viranomaisten mukaan vääristä kilpailua kohtuuttomasti. Tietyillä erityismarkkinoilla Bullin tarjontavalikoima lienee ainoa realistinen vaihtoehto IBM:lle. Lisäksi Bullin avoimiin lähtökoodeihin suuntautuva strategia vilkastuttanee kilpailua palvelimien markkinoilla tulevina vuosina.

(27)

Tuki on Ranskan viranomaisten mukaan rajattu välttämättömään. Yrityksen kannattavuus saadaan palautettua nimenomaan oman pääoman uudelleenmuodostuksella, jonka olennaisia osia ovat tuen myöntäminen ja velkaantuneisuuden vähentäminen. Sijoittajat eivät olisi ryhtyneet investointeihin, jos osa yrityksen kannattavuuden palauttamiseen tarvittavasta rahoituksesta oli pitänyt hankkia lainavaroin.

(28)

Tuen ei pitäisi tuoda Bullille liiallisia rahavaroja. Näin oma pääoma saadaan viranomaisten mukaan vakautettua tarkoituksenmukaiselle, muttei liialliselle tasolle, sillä velan suhde omiin varoihin ja vaihto-omaisuudesta suoritettavien lyhytaikaisten velkojen kattamissuhde vastannevat tärkeimpien kilpailijoiden vastaavia suhdelukuja.

(29)

Yksityissektorin osallistumisessa rakenneuudistukseen yhdistyy kolme osatekijää eli yrityksen omat toimet vuosina 2002–2003, pääomakorotus ja vaihtovelkakirjalainojen haltijoiden osallistuminen.

(30)

Ranska muistuttaa, että pelastamistuen myöntämisen Bullille hyväksyvän päätöksen 2003/599/EY johdanto-osan 60 ja 70 kappaleessa komissio nimenomaisesti toteaa, että Ranska ei voi myöntää tukea Bullin rakenteiden uudistamiseen ennen 31 päivää joulukuuta 2004.

(31)

Bullin työntekijöiden edustajat tukevat rakenneuudistussuunnitelmaa ja korostavat tuen merkitystä yrityksen toiminnan jatkumiselle ja työpaikkojen säilymiselle. He tukevat Ranskan viranomaisten esille tuomia näkökohtia ja ovat toimittaneet lisätietoja ja -viitteitä erityisesti yrityksen kannattavuudesta ja kilpailutilanteesta. Heidän huomautuksensa on toimitettu Ranskan viranomaisille, jotka ovat ilmoittaneet olevansa asiasta samaa mieltä.

(32)

Perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa määrätään, että jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu yhteismarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

(33)

Ranskan ilmoittama toimenpide on EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua tukea. Valtion myöntämä tuki rahoitetaan valtion varoilla ja myönnetään tietyn yrityksen eli Bullin hyväksi. Tuki ei ole markkinataloussijoittajaa koskevan periaatteen mukainen. Erityisesti ei voida puoltaa sitä, että valtio toimii asiassa samalla tavoin ja samoin edellytyksin kuin vaihtovelkakirjalainojen haltijat, sillä Ranskalla oleva saatava on yrityksen pelastamiseksi myönnettyä valtiontukea, jonka takaisinmaksulle asetettu määräaika on umpeutunut, ja jos tällainen saatava jätetään perimättä tai uutta tukea myönnetään sama määrä kuin aiempaa tukea, joka pitäisi maksaa takaisin, toimintaa ei voida katsoa sijoitustoiminnaksi ja markkinataloussijoittajaa koskevan periaatteen mukaiseksi. Lisäksi ilmoitettu toimenpide eroaa muodoltaan ja ehdoiltaan osakkeenomistajien ja vaihtovelkakirjalainojen haltijoiden toteuttamista rahoitustoimenpiteistä. Joka tapauksessa ilmoitettuun toimenpiteeseen ei liity muiden osakkeenomistajien rahoitussitoumuksiin verrattavissa olevia sitoumuksia. Tuki vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan, ja se vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua, koska Bull on kansainvälinen yritys, jonka tuotteilla käydään kansainvälistä kauppaa. Lisäksi Bullilla on yhteismarkkinoilla kilpailijoita, kuten IBM, Fujitsu/Siemens, Sun ja HP. Ranskan viranomaiset eivät kiistä tätä arviointia.

(34)

Ilmoitettavaa toimenpidettä on arvioitava tapauskohtaisena tukena. Perustamissopimuksen 87 artiklan 2 ja 3 kohdassa mainitaan poikkeukset, joita kyseisen artiklan 1 kohdassa määrätystä yleisestä valtiontukikiellosta voidaan myöntää.

(35)

EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaan yhteismarkkinoille soveltuvana voidaan pitää valtiontukea tietyn taloudellisen toiminnan edistämiseen, jos tuki ei muuta kaupankäynnin edellytyksiä yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla. Tämän perusteella komissio on hyväksynyt erityiset suuntaviivat valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi. (10) Bullin omia varoja koskevien lukujen perusteella on selvää, että yritystä on pidettävä vaikeuksissa olevana yrityksenä suuntaviivojen 5 kohdan a alakohdan mukaisesti ja että koko konserni on vaikeuksissa mainittujen suuntaviivojen 4–8 kohdan mukaisesti. (11) Asiaa tarkasteltuaan komissio katsoo, ettei ole muita yhteisön puitteita tai muita säännöksiä, joiden perusteella kyseistä tukea voitaisiin pitää yhteismarkkinoille soveltuvana. Ranska ei ole myöskään vedonnut mihinkään muuhun perustamissopimuksessa mainittuun poikkeukseen vaan yksinomaan suuntaviivoihin puolustaessaan kyseisen tuen soveltuvuutta yhteismarkkinoille. Komissio on siten arvioinut tukea suuntaviivojen perusteella.

(36)

Suuntaviivoissa määritellään neljä kumulatiivista edellytystä rakenneuudistustuen hyväksymiselle: suunnitelma, joka takaa yrityksen pitkän aikavälin elinkelpoisuuden, kilpailun vääristymisen välttäminen, tuen rajaaminen välttämättömään ja koko rakenneuudistussuunnitelman täytäntöönpano. Lisäksi sovelletaan tuen ainutkertaisuuden periaatetta (”one time, last time”) ja asiassa Deggendorf (12) omaksuttua oikeuskäytännön periaatetta.

(37)

Suuntaviivojen mukaisesti tuen myöntämisen edellytyksenä on komission jokaisen yksittäisen tuen osalta vahvistaman rakenneuudistussuunnitelman täytäntöönpano. Rakenneuudistussuunnitelman toteuttamisajan on oltava mahdollisimman lyhyt. Lisäksi suunnitelman on mahdollistettava yrityksen pitkän aikavälin elinkelpoisuuden palauttaminen kohtuullisessa ajassa yrityksen tulevia toimintaedellytyksiä koskevien realististen oletusten perusteella. Rakenneuudistustukeen on siis yhdistettävä toteuttamiskelpoinen rakenneuudistussuunnitelma, jonka täytäntöönpanoon jäsenvaltio sitoutuu.

(38)

Tarkasteltavana oleva tuki on sidoksissa maaliskuun 2002 rakenneuudistussuunnitelmaan sekä suunnitelmaan sisältyvään rahoitusta koskevaan osuuteen, josta on esitetty täsmälliset tiedot tuesta annetussa ilmoituksessa. Suunnitelma ulottuu vuoden 2007 loppuun saakka, jonka jälkeen rahoitustilanteen pitäisi olla vakautunut ja uuden rakenteen käytössä. Suurin osa toimenpiteistä on jo toteutettu ja pääomakorotus tehty. Vuoden 2007 loppuun kestävää ajanjaksoa voidaan pitää kohtuullisena ja tarpeellisena yrityksen tarjontavalikoiman uudistamiseksi ja sen toiminnan mukauttamiseksi merkityksellisten markkinoiden kehitykseen.

(39)

Suunnitelma vaikuttaa perustuvan realistisiin oletuksiin yrityksen tulevista toimintaedellytyksistä. Siinä otetaan huomioon markkinoiden hidas toipuminen eikä se vaikuta liian optimistiselta. Suunnitelmassa esitetään pääomakorotuksen tuloksista kolme ennustetta, joista optimistisin vastaa parhaiten nykyistä tulosta. Suunnitelmassa korostetaan vastaavuuden palauttamista yrityksen strategian, yrityksen vahvuuksien, asiakkaiden tarpeiden ja teknologisen kehityksen välille. Kun otetaan huomioon teknologiset ja kaupalliset epävarmuustekijät sekä Ranskan viranomaisten lähettämät lisätiedot, suunnitelma vaikuttaa riittävän yksityiskohtaiselta.

(40)

Kannattavuuden paraneminen johtuu pääasiassa sisäisistä toimenpiteistä, varsinkin ydintoimintojen ulkopuolisten toimintojen lakkauttamisesta, yrityksen tarjontavalikoiman uudistamisesta ja yleiskustannusten alentamisesta.

(41)

Yrityksen vaikeudet johtuvat ennen kaikkea huonoista teknologisista valinnoista ja keskittymisestä markkinoihin, joilla Bull ei menestynyt. Näistä toiminnoista, muun muassa useita Euroopan maita kattavista palveluverkoista, on luovuttu. Useat erityisiin tappioihin johtaneista syistä eivät ole luonteeltaan toistuvia. Tämä koskee esimerkiksi eläkejärjestelmistä aiheutuneita tappioita. Suurin osa korkeimmasta johdosta on vaihdettu. Bull on keskittynyt vahvuuksiinsa.

(42)

Vuosina 2000–2002 bruttokate suhteessa liikevaihtoon oli 21–25 prosenttia. Tutkimus- ja kehityskustannukset sekä kaupalliset ja hallinnolliset kustannukset ylittivät kuitenkin bruttokatteen noin 100 miljoonalla eurolla vuosittain. Rakenneuudistussuunnitelmassa tämä epäsuhta pyritään korjaamaan, sillä tutkimus- ja kehityskustannuksia on tarkoitus alentaa 160 miljoonasta eurosta vuonna 2000 […]* miljoonaan euroon vuosina 2005–2007. Kaupallisia ja hallinnollisia kustannuksia on tarkoitus alentaa 706 miljoonasta eurosta vuonna 2000 […]* miljoonaan euroon vuosina 2006–2007. Ennusteissa varaudutaan mahdollisiin oikeuden päätöksiin (ennakoimattomat menot). Kyseinen kohta kasvaa […]* prosenttiin liikevaihdosta vuonna 2007. Näiden ennusteiden perusteella tuleva voitto ennen korkoja ja veroja arvioidaan […]* prosentiksi, kun ennakoimattomat menot otetaan huomioon. Vuoden 2003 ja vuoden 2004 ensimmäisen vuosipuoliskon tosiasialliset kustannukset tukevat näitä ennusteita. Tässä suhteessa komissio katsoo, että rakennusuudistussuunnitelma mahdollistaa toiminnan tyydyttävän tehokkuuden.

(43)

Tulevaisuudessa kysynnän arvellaan kasvavan, mutta hitaammin kuin viime vuosikymmenen aikana. Tähän vaikuttavat useat tekijät: viestintätariffit laskevat, kehitetään suurinopeuksisia verkkoja, telemenettelyt lisääntyvät julkisella sektorilla, sovellutusten jakaminen Internetin välityksellä lisääntyy, liikkuvuus lisääntyy, turvallisuusriskit otetaan huomioon yhä enenevissä määrin ja digitaaliteknologia yleistyy ja korvaa yhä yleisemmin aiemman analogisen teknologian. IDC:n (International Data Corporation) viimeisimpien, vuosia 2003–2007 koskevien ennusteiden mukaan palvelimien markkinoiden pitäisi kasvaa Euroopassa 44 prosenttia ja keski- ja huippuluokan palvelimien markkinoiden 39 prosenttia. Intelin 64-bittisiin osiin perustuvien palvelimien markkinat laajenevat tulevaisuudessa huomattavasti; kyseinen teknologia on Bullin kehitysstrategiassa vahva painopistealue. Kyseisten markkinoiden arvon arvioidaan olevan lähes 2,4 miljardia Yhdysvaltain dollaria vuonna 2007, mikä olisi 16 prosenttia palvelimien markkinoista (verrattuna alle 1 prosenttiin vuonna 2003).

(44)

Joulukuussa 2002 valmistuneessa tutkimuksessaan IDC arvioi, että Länsi-Euroopassa yritykset käyttävät atk-alan palveluihin 30 prosenttia ja palvelimiin lähes 20 prosenttia enemmän rahaa vuoteen 2006 mennessä. Gartner on hiljattain (marraskuussa 2003) arvioinut, että atk-alan palvelumarkkinat kasvavat Länsi-Euroopassa 3 prosenttia vuonna 2004 ja keskimääräinen vuotuinen kasvu on 6,2 prosenttia vuosina 2002–2007. Palvelimien markkinoilla kasvu vaihtelee ennen kaikkea käytetyn teknologian perusteella. Varsinkin Intelin Itanium-osat, jotka muodostavat Bullin uuden palvelinvalikoiman perustan ja joita ruvettiin hyödyntämään vuonna 2003, yltänevät 8 miljardin euron liikevaihtoon vuonna 2008. Palvelumarkkinat ovat hyvin hajallaan, hyvin avoimet kilpailulle ja rakentuvat koko ajan, mutta keskipitkällä tai pitkällä aikavälillä niiden kasvu ylittää tuotemarkkinoiden kasvun. Päätelmänä voidaan todeta, että merkityksellisillä markkinoilla vallitsevat edellytykset eivät aseta kyseenalaiseksi kannattavuuden palautumista ja mahdollistavat palvelujen osuuden kasvun kokonaismyynnistä ja bruttokatteesta, kuten rakenneuudistussuunnitelmassa ennakoidaan.

(45)

Useat tutkimukset vahvistavat Bullin tähtäimessä olevien kapeiden markkinasektoreiden kasvun ja valittujen teknologioiden tarjoamat mahdollisuudet. (13)

(46)

Nykyisten asiakkaiden käytössä olevat suuret palvelimet eli GCOS-palvelimet ovat tärkeä tulonlähde. GCOS-palvelimet saadaan kuitenkin suurimmaksi osaksi vaihdettua viimeistään […]*, ja Bullin on kohdattava kilpailijansa ja toteutettava tavoitteensa, vaikka ne olisivatkin vaatimattomia, erilaisissa olosuhteissa. Tältä osin komissio esittää huomioitaan jäljempänä johdanto-osan 47–54 kappaleessa.

(47)

Koska Bull on valinnut Intelin 64-bittiseen teknologiaan perustuvat ratkaisut ja avoimen lähdekoodin ohjelmistot sekä päättänyt hyödyntää osien standardisointia (hyödykkeistäminen), vaikuttaa siltä, että Bull tekee markkinakehitystä ja asiakkaiden tarpeita vastaavan oikean teknologisen valinnan. Tällainen kehitys lisää kilpailua palvelujen ja palvelimien markkinoilla, mutta kokonsa turvin Bull pystyy investoimaan melko huomattavia summia tutkimukseen ja kehitykseen sekä tarjoamaan laajemman ja eheämmän valikoiman kuin vastaperustetut yritykset ja erikoistuneemmat pienyritykset. Bullin koko voi myös nostaa sen luotettavuutta niiden asiakkaiden silmissä, jotka pitävät palvelimien tarjoajan valintaa strategisesti tärkeänä ratkaisuna. IBM:n, HP:n ja Dellin kaltaiset suuryritykset ovat sitä vastoin pikemminkin erikoistuneet sarjatuotantona valmistettuihin tuotteisiin, joiden hyödyntämisala on laajempi ja/tai joita ostavat asiakkaat eivät tarvitse mittatilaustuotteita.

(48)

Suunnitelmassa huomio kohdistetaan aloihin, joilla asiakkaat ovat kaikkein uskollisimpia yritykselle eli julkiseen sektoriin, puolustus- ja turvallisuusalaan sekä televiestintäalan toimijoihin. Bull ei tavoittelekaan muuta kuin markkinarakojen hyödyntämistä.

(49)

Riippumattomat asiantuntijat ovat esittäneet myönteisiä arvioita markkinoille tuodusta uudesta NovaScale-palvelinvalikoimasta, jolla on tarkoitus korvata GCOS-järjestelmät. (14) Bull on saavuttanut kyseisessä palvelinvalikoimassa merkittävät myynnin viitemäärät, ja kyseisen tuotelinjan on tarkoitus erota kilpailevista tuotteista kustannusten, luotettavuuden, käytön helppouden ja mukautuvan koon puolesta.

(50)

Rakenneuudistuksella Bullin taitotieto, tarjontavalikoima, organisaatio ja lyhytaikaiset tavoitteet saadaan taas vastaamaan toisiaan. Yksi merkittävä syy yrityksen vaikeuksiin oli nimenomaan tällaisen vastaavuuden puute. Henkilöstön ikärakennetta nuorennettiin pääosin vuonna 2002, ja Bullilla on useita strategisia kumppaneita. Kyseiset seikat pitänevät huolen siitä, että Bullin teknologiset vahvuudet ovat kunnossa tulevaisuudessa.

(51)

Uusi tuotelinja, joka perustuu Intel-prosessoreihin, varsinkin 64-bittisiin prosessoreihin, on hyvin tärkeä, sillä vuonna 2007 tuotelinjan liikevaihdon pitäisi yltää […]* prosenttiin kokonaismyynnistä bruttokatteen ollessa […]* prosenttia. Koska kyseessä ei enää ole yrityskohtainen teknologia, on loogista, ettei kate yllä samaan kuin vanhoissa GCOS-palvelimissa. Tällaiset 64-bittiset palvelimet tukevat aiempaa monimuotoisempia ja isompia järjestelmiä mutta ovat luonnollisesti kalliimpia kun standardimuotoiset 32-bittiset palvelimet. Bull yrittää voittaa asiakkaidensa luottamuksen 64-bittisten palvelimiensa teknisellä laadulla ja keskittää näiden tuotteiden ympärille palvelutarjontansa, jossa sen erityisosaaminen tunnetaan. Yritys pyrkii kehittämään yhteistyötä omien yksiköidensä ja asiakkaidensa yksiköiden välille. Komissio pitää kyseistä strategiaa yhdenmukaisena sen kanssa, että Bull keskittää toimintaansa tietyille aloille.

(52)

Palvelusegmentin osalta on syytä mainita joitakin edellä mainitussa Forrester-selvityksessä (15) tehtyjä päätelmiä. Avoimen lähdekoodin palvelujen osalta Bullin asiantuntemuksen katsotaan ylittävän muiden IBM:n kaltaisten maailmanlaajuisten atk-alan yleisyritysten asiantuntemuksen. Maailmanlaajuisista ja keskikokoisista yleisyrityksistä ainoastaan Bullilla on kaikenkattava teknologinen peitto. Selvityksessä mainitaan vain eräs toinen avoimeen lähdekoodiin erikoistunut pienyritys, jonka peitto on samanlainen.

(53)

Pääomankorotusta koskeva suunnitelma ei sisällä uusia teollisia yhteistyökumppaneita aiempien eli France Télécomin ja NECin lisäksi. Vakuutusyhtiö Debekan osallistuminen tukee kuitenkin strategiaa, jonka mukaan keskitytään vain muutamille aloille. Lisäksi Bullilla on useita kumppaneita, ja se on mukana useissa hankkeissa, joilla pyritään kehittämään tulevaisuuden avainteknologioita. Lopuksi on esimerkkinä mainittava Kraftwayn kanssa allekirjoitettu ensimmäinen sopimus (Original Equipment Manufacturer). Kyseinen yritys on johtava Intel-pohjaisten palvelimien valmistaja Venäjällä. Myös palvelimien toimittamisesta Kiinaan on tehty sopimus.

(54)

Päätelmänä voidaan todeta komission katsovan, että rakennusuudistussuunnitelman ansiosta Bull pystyy vakinaistamaan asemansa tyydyttävällä tavalla. Vaikka merkityksellisillä markkinoilla on niille luonteenomaisia teknologisia ja kaupallisia riskejä, komissio katsoo, että kannattavuuden palautuminen on varmistettu riittävällä tavalla.

(55)

Toinen ehto rakenneuudistustuen hyväksymiselle on, että kilpailijoihin kohdistuvat haitalliset vaikutukset pyritään poistamaan mahdollisimman laajasti.

(56)

Kuten Ranska on korostanut, Bullin markkinaosuudet palveluiden ja palvelimien aloilla ovat hyvin pienet. Palvelimien alalla merkityksellisiä maantieteellisiä markkinoita on pidettävä maailmanlaajuisina tai ainakin eurooppalaisina. Vuonna 2002 Bullilla oli noin 3 prosentin markkinaosuus palvelimien markkinoista 15 jäsenvaltion unionissa. Keski- ja huippuluokan palvelimien markkinasegmentillä Bull oli säilyttänyt noin 5 prosentin markkinaosuuden, eli se jäi kauas jälkeen tärkeimmistä kilpailijoistaan, joita ovat IBM (40 %), HP-Compaq (24 %), Sun (17 %) ja Fujitsu (9 %). Huippuluokan palvelimien markkinasegmentillä Bullin markkinaosuus on vastaisuudessa korkeampi. Bull haluaa itse asiassa saavuttaa johtoaseman Euroopassa Intelin 64-bittiseen teknologiaan perustuvien ratkaisujen ja avoimen lähdekoodin ohjelmistojen alalla kohdemarkkinoilla. Intelin 64-bittiseen teknologiaan perustuvien palvelimien markkinoiden arvon arvioidaan olevan lähes 2,4 miljardia Yhdysvaltain dollaria vuonna 2007, mikä olisi 16 prosenttia palvelimien markkinoista (verrattuna alle 1 prosenttiin vuonna 2003).

(57)

Palveluiden alalla vaikuttaa siltä, että merkityksellisiä maantieteellisiä markkinoita on pidettävä eurooppalaisina, vaikka ei voida sulkea pois mahdollisuutta alueellisten tai kansallisten markkinoiden olemassaolosta. Viidentoista jäsenvaltion muodostaman yhteisön palvelumarkkinoilla Bullilla oli vuonna 2002 noin 0,4 prosentin markkinaosuus. Vuodesta 2002 lähtien Bull on keskittynyt aiempaa enemmän infrastruktuuripalveluihin ja muihin erikoisaloihinsa, mikä on alentanut huomattavasti Bullin palvelualalta saamaa liikevaihtoa. Gartner-instituutin syyskuussa 2003 julkaisemassa tutkimuksessa Bull ei ollut kymmenen tärkeimmän kilpailijan joukossa tietotekniikkapalveluiden maailmanmarkkinoilla, ja vuonna 2002 se oli vasta 22. sijalla Euroopan markkinoilla. Lisäksi kyseiset markkinat ovat hyvin avoimet kilpailulle, minkä vuoksi komissio on esimerkiksi hyväksynyt useiden Bullin kilpailijoiden yrityskeskittymät (HP – Compaq (16), Cap Gemini – Transiciel (17), ATOS Origin – SEMA (18) sen perusteella, etteivät kyseiset keskittymät haittaa kilpailuedellytyksiä tietotekniikkapalveluiden markkinoilla.

(58)

Yrityksen markkinaosuudet ovat luonnollisesti suuremmat tietyillä maantieteellisillä alueilla, erityisesti Ranskassa. Kilpailu on kuitenkin kovaa, myös näillä maantieteellisillä alueilla.

(59)

Euroopan palvelinmarkkinoiden segmenteillä Bullin toiminnan jatkuminen pikemminkin vilkastuttaa kilpailua, varsinkin niillä segmenteillä, joilla IBM on hallitsevassa asemassa. Esimerkiksi maksutapahtumavaltaisissa järjestelmissä Bullin tarjoamat ratkaisut vaikuttavat ainoalta vaihtoehdolta IBM:lle siinä tapauksessa, ettei asiakkaan ole helppoa ottaa käyttöön Sunin, HP:n tai Wintelin tarjoamia ratkaisuja (pankit, vakuutusala, sosiaalivirastot, sosiaalihallinto jne). […]* osoittaa, että tämäntyyppiset asiakkaat haluavat säilyttää Bullin tarjoaman valikoiman. Kyseessä ovat kuitenkin hyvin erityiset kapeat markkinasektorit, ja Bullin toiminnan jatkumisella on vähän vaikutusta huippuluokan palvelimien segmenttiin kokonaisuudessaan.

(60)

Komissio ottaa myös huomioon sen, että Bull suuntaa strategiaansa avoimeen lähdekoodiin. Lisäksi suurin osa kilpailijoista osallistuu samanaikaisesti useisiin kehityshankkeisiin. Yksikään kilpailijoista ei esittänyt huomioita kilpailun vääristymisestä, kun menettely aloitettiin.

(61)

Konsernia ei pyritä kasvattamaan yrityshankinnoin, tavoitteena on ainoastaan ”aivotuonti”, joka on tavanomainen käytäntö alalla. Bull katsoo, että kaikki merkittävät yrityshankinnat olisivat rakenneuudistussuunnitelmaan sisältyvän strategian vastaisia ja aiheuttaisivat integraatio-ongelmia.

(62)

Bull on myynyt huomattavan määrän omaisuuttaan. Tuotesegmentillä Bull on luopunut kaikista pankkiautomaatteihin liittyvistä toiminnoistaan, maksupäätteistä, toimikorteista ja huomattavasta osasta välitysohjelmistoaan. Palvelumarkkinoilla Bull on luopunut suurimmasta osasta kaupallisesta verkostostaan muualla kuin Ranskassa ja Italiassa myymällä Integris-jaostonsa Sterialle. Rakenneuudistussuunnitelman mukaisesti jatkossa on tarkoitus keskittyä perustoimintoihin. Myös tämä vähentää tuen kielteisiä vaikutuksia jäsenvaltioiden väliseen kilpailuun. Tässä yhteydessä on tärkeää, että rakenneuudistussuunnitelmassa esitettyä strategiaa noudatetaan asianmukaisesti.

(63)

Edellisen perusteella komissio katsoo, että kilpailun kohtuuton vääristyminen vältetään. Uusia vastasuoritteita ei tarvita ottaen huomioon Bullin asema merkityksellisillä markkinoilla, rakenneuudistussuunnitelman noudattaminen ja toimintojen keskittäminen.

(64)

Tuen hyväksymiselle asetetun kolmannen ehdon mukaan tukimäärä ja -intensiteetti on rajattava määrään, joka on ehdottomasti välttämätön rakenneuudistuksen toteuttamiseksi ottaen huomioon yrityksen, sen osakkaiden tai sen konsernin käytettävissä olevat varat, johon yritys kuuluu. Tuensaajien on osallistuttava rakenneuudistussuunnitelmaan merkittävällä määrällä omia varojaan. Komissiolle on joka tapauksessa syytä osoittaa, että tuki on suunnattu vain yrityksen elinkelpoisuuden palauttamiseen eikä se mahdollista tuensaajan tuotantokapasiteetin lisäämistä rakenneuudistussuunnitelman täytäntöönpanon aikana.

(65)

Tuensaajan ja sen osakkaiden rahoitusosuus on huomattava. Bull on käyttänyt 31 päivästä joulukuuta 2001 lähtien rakenneuudistukseensa noin 160 miljoonaa euroa, jotka se sai ydintoimintojen ulkopuolisten toimintojen lakkauttamisesta vuonna 2002 ja vuoden 2003 alkupuoliskolla. Lisäksi Bull oli varannut rakenneuudistustoimiin 94 miljoonaa euroa 31 päivänä joulukuuta 2001 käytettävissä olleista varoistaan (19). Vanhat ja uudet osakkaat ovat osallistuneet pääomakorotukseen 44,2 miljoonalla eurolla eli huomattavalla summalla. Se seikka, että sijoittajapääomaa merkitsevät osittain Bullin kumppanuusyritykset (France Télécom, NEC), asiakkaat (Debeka) ja Bull-konsernin johtajat, ei vähennä tämän huomion arvoa. Komissio voi myös ottaa huomioon optiotodistusten merkinnästä koituvan noin 17 miljoonan euron pääoman, sillä vaihtovelkakirjalainojen haltijoilla ei ollut velvollisuutta valita tätä vaihtoehtoa.

(66)

Vakavaraisuus- ja maksuvalmiussuhdeluvut ovat kilpailijoiden vastaaviin lukuihin verrannollisella tasolla tuen myöntämisen jälkeen ja kun tukea pidetään lainana. Taloudellisen aseman vakautumisen ansiosta voidaan ennen kaikkea saada pankkitakauksia nykyiseen toimintaan. Bullin on itse asiassa tarkoitus turvautua edelleen lyhytaikaiseen ulkopuoliseen rahoitukseen, kun se arvopaperistaa vastuita […]*–[…]*miljoonan euron edestä. Kun huomioon otetaan markkinoiden luontaiset riskit ja Bullin strategia, jonka mukaisesti se haluaa hyödyntää markkinarakoja, vaikuttaa melko epätodennäköiseltä, että rahoituslaitokset olisivat valmiita myöntämään uutta lainaa rakenneuudistukseen kuulumattomiin aggressiivisiin toimiin.

(67)

Ranskan viranomaisten mukaan Bullin kumppanit eivät olisi suostuneet investointeihin ja vaihtovelkakirjalainojen haltijat eivät olisi suostuneet vaihtamaan saataviaan uusiin arvopapereihin, jos tukimäärä olisi ollut vähäisempi. Yhdysvaltalainen sijoitusrahasto oli ehdottanut vaihtoehtoista rahoitusperiaatetta, jota ei kuitenkaan hyväksytty, ja tältä osin Ranskan viranomaiset ovat osoittaneet tyydyttävällä tavalla, ettei kyseinen periaate olisi johtanut vähäisempään tukimäärään. Kyseinen rahasto ehdotti suurempaa pääomakorotusta kuin sijoittajaryhmän 33 miljoonaa euroa, mutta vaihtovelkakirjalainojen haltijoiden 11 miljoonan euron suuruinen takaus kattaa kyseisen erotuksen.

(68)

Päätelmänä voidaan todeta komission katsovan, että yritys ei saa tuen ansiosta ylimääräisiä käteisvaroja, joita se voisi käyttää rakenneuudistusprosessiin kuulumattomaan aggressiiviseen ja markkinoita vääristävään toimintaan.

(69)

Jotta voitaisiin välttää kilpailua vääristävän tuen myöntämistä, suuntaviivojen 48 kohdassa tarkennetaan, että rakenneuudistustukea voi myöntää ainoastaan yhden kerran. Jos yritys on jo aiemmin saanut rakenneuudistustukea ja rakenneuudistuksen toteuttamisesta on kulunut alle 10 vuotta, komissio ei yleensä hyväksy uuden rakenneuudistustuen myöntämistä lukuun ottamatta poikkeuksellisia ja odottamattomia tilanteita, joista yritys ei itse ole vastuussa. Ilmoitetut tuet maksetaan tarkasteltavana olevassa tapauksessa aikaisintaan 31 päivänä joulukuuta 2004. Ranskan valtio myönsi vuosina 1993 ja 1994 Bullille rakenneuudistustukia, jotka komissio hyväksyi vuoden 1994 lopulla. Asiaan liittyvä rakenneuudistussuunnitelma ulottui kuitenkin vuoden 1995 loppuun saakka. Komissio hyväksyi pelastamistuen päätöksellä 2003/599/EY (20). Päätöksen johdanto-osan 60 kappaleessa oleva viittaus 31 päivään joulukuuta 2004 päivämääränä, josta alkaen uutta rakenneuudistustukea voidaan myöntää, on tässä suhteessa virheellinen. Kymmenen vuoden määräaika ei siis ole kulunut tarkasteltavana olevassa tapauksessa.

(70)

Tuen ainutkertaisuuden periaatetta ei kuitenkaan tarvitse soveltaa ehdottomalla tavalla. Kuten yhteisöjen tuomioistuin katsoo, (21) Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimuksen ja varsinkin Euroopan yhteisön perustamissopimuksen valtiontukimääräyksissä komissiolle halutaan antaa toimivalta, jotta se voisi arvioida odottamattomia tilanteita ja ottaa huomioon markkinaedellytysten kehittymisen. Jos näissä edellytyksissä tuen ainutkertaisuuden periaatetta sovelletaan ilman tapauskohtaista harkintaa, rajoitetaan liikaa tuen muotoja, jotka voidaan katsoa tarpeellisiksi, eikä komission olisi mahdollista tarkastella kussakin yksittäisessä tapauksessa, onko suunniteltu rakenneuudistustuki välttämätön perustamissopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Samoin komissio ei periaatteessa voi yksinomaisesti nojata aiemmin tehtyyn päätökseen evätäkseen tuen myöntämisen myöhemmin samalla tuensaajalle. (22)

(71)

Tältä osin suuntaviivoissa annetaan mahdollisuus poiketa tuen ainutkertaisuuden periaatteesta poikkeuksellisissa ja odottamattomissa tilanteissa, joista yritys ei ole itse vastuussa. Tältä osin on painotettava, että vaikka tieto- ja viestintätekniikka-alan kriisi vuonna 2001 ei ollut poikkeuksellinen tai odottamaton, kriisin laajuus ennen kaikkea Internetiin ja teleliikenteeseen liittyvien teknologioiden segmentillä oli poikkeuksellinen ja odottamaton eikä Bull ollut siitä itse vastuussa. Tarkasteltavana olevassa tapauksessa on myös otettava huomioon hyvin nopea teknologinen kehitys kyseisellä alalla.

(72)

Lisäksi tässä yhteydessä on korostettava, että vaikka Bull ja Ranskan valtio olivat aiemmin huolellisesti noudattaneet rakenneuudistussuunnitelmaa, erityisesti yksityistämisen, NECin ja France Télécomin kanssa harjoitettavan yhteistyön sekä useiden omaisuuserien myynnin suhteen, ja rakenneuudistussuunnitelma oli riippumattoman asiantuntijan ehdottama ja komission hyväksymä, sillä ei pystytty estämään nykyisiä vaikeuksia. Kyseisenä ajankohtana taloudelliset vaikeudet liittyivät suureksi osaksi liiketoiminta-alueisiin ja tytäryhtiöihin, jotka myytiin rakennusuudistussuunnitelman osana. Erityisesti tämä koski mikrotietokonealalla toimivaa Zenith Data Systemsiä sekä OSS-liiketoimintayksikköä. Bull on jo kerran toteuttanut rakenneuudistuksen, ja tuolloin yritys yritti mukautua toimintaympäristöönsä. Yrityksen henkilöstön supistaminen heijastaa tätä radikaalia muutosta, sillä henkilöstön määrä on laskenut 44 500 työntekijästä (vuonna 1990) 24 000:een (vuonna 1995) ja 11 500:aan vuonna 1999. Johdanto-osan 9–12 kappaleessa kuvatut nykyiset vaikeudet eroavat luonteeltaan vuosien 1993–1995 rakenneuudistukseen johtaneista vaikeuksista.

(73)

Tästä seuraa tarkasteltavana olevassa tapauksessa, että noudatetaan tuen ainutkertaisuuden periaatteen lähtökohtana olevaa toiminta-ajatusta, eli vältetään kaikenlaisen vääristävän tuen myöntämistä. Valtio ei ole pitänyt Bullia keinotekoisesti toiminnassa. Näin ei olisi tapahtunut silloinkaan, vaikka yrityksen vaikeudet olisivat olleet luonteeltaan toistuvia. Tämän päätöksen kohteena oleva tuki on kuitenkin tarkoitettu uudenlaisten vaikeuksien voittamiseen.

(74)

Lisähuomiona on todettava, että kymmenen vuoden määräaika on melkein päättynyt.

(75)

Päätelmänä voidaan todeta komission katsovan tarkasteltavana olevassa tapauksessa, ettei tuen ainutkertaisuuden periaate estä ilmoitetun tuen hyväksymistä.

(76)

Yhteisön tuomioistuimen asiassa Deggendorf (23) omaksuman oikeuskäytännön mukaisesti komission on tuen soveltuvuutta yhtenäismarkkinoille tarkastellessaan otettava huomioon kaikki merkitykselliset seikat ja erityisesti tuen mahdollinen kumuloituva vaikutus ja muut tuet, joita ei ole maksettu takaisin. Bullille on aiemmin myönnetty pelastamistuki sillä edellytyksellä, että se maksaa tuen takaisin viimeistään 17 päivänä kesäkuuta 2003. Ranskan viranomaisten mukaan tämänkertainen ilmoitettu tuki maksetaan Bullille vasta, kun se on maksanut pelastamistuen takaisin. Näissä edellytyksissä Deggendorf-periaatetta noudatetaan, mutta komission on kuitenkin varmistettava, että näin todella tapahtuu.

(77)

Komissiolle toimitettua rakenneuudistussuunnitelmaa, sellaisena kuin se on tarkennettuna ja täydennettynä, on noudatettava suuntaviivojen 43 kohdan mukaisesti kokonaisuudessaan.

(78)

Komissiolle on esitettävä vuotuiset kertomukset suuntaviivojen 45 ja 46 kohdan mukaisesti.

(79)

Komissio katsoo, että Ranskan ilmoittama, Bull-yritykselle myönnettävä rakenneuudistustuki soveltuu yhtenäismarkkinoille edellyttäen, että Ranskan tekemät sitoumukset ja kaikki vahvistetut edellytykset täyttyvät,