22.12.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 337/27


NEUVOSTON PÄÄTÖS,

tehty 2 päivänä joulukuuta 2005,

Alppeja koskevaan yleissopimukseen liitettävien maaperän suojelua, energiaa ja matkailua koskevien pöytäkirjojen allekirjoittamisesta Euroopan yhteisön puolesta

(2005/923/EY)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 175 artiklan 1 kohdan yhdessä 300 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan ensimmäisen virkkeen kanssa,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Alppien suojelua koskeva yleissopimus (Alppeja koskeva yleissopimus) solmittiin yhteisön puolesta päätöksellä 96/191/EY (1).

(2)

Maaperän suojelua koskeva pöytäkirja, energiaa koskeva pöytäkirja ja matkailua koskeva pöytäkirja ovat tärkeä vaihe Alppeja koskevan yleissopimuksen täytäntöönpanossa, ja Euroopan yhteisö on sitoutunut yleissopimuksen tavoitteisiin.

(3)

Rajat ylittävät taloudelliset, sosiaaliset ja ekologiset ongelmat Alpeilla muodostavat edelleen suuren haasteen, johon on puututtava tällä erittäin herkällä alueella.

(4)

Yhteisön politiikkoja, erityisesti kuudennen ympäristöä koskevan toimintaohjelman (2) ensisijaisia toiminta-alueita, olisi edistettävä ja vahvistettava Alppien alueella.

(5)

Nämä pöytäkirjat olisi allekirjoitettava ja oheen liitetyt selitykset hyväksyttävä,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Hyväksytään Salzburgissa 7 päivänä marraskuuta 1991 tehty Alppeja koskevaan yleissopimukseen liitettävien maaperän suojelua, energiaa ja matkailua koskevien pöytäkirjojen allekirjoittaminen yhteisön puolesta edellyttäen, että nämä pöytäkirjat tehdään.

Pöytäkirjojen ja niiden selitysten teksti on liitetty tähän päätökseen.

2 artikla

Valtuutetaan neuvoston puheenjohtaja nimeämään yksi tai useampi henkilö, jolla tai joilla on oikeus allekirjoittaa 1 artiklassa tarkoitetut pöytäkirjat yhteisön puolesta edellyttäen, että pöytäkirjat tehdään, sekä tallettamaan niiden selitykset.

Tehty Brysselissä 2 päivänä joulukuuta 2005.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

M. BECKETT


(1)  EYVL L 61, 12.3.1996, s. 31.

(2)  EYVL L 242, 10.9.2002, s. 1.


EUROOPAN YHTEISÖN SELITYKSET

Euroopan yhteisön selitys Alppeja koskevaan yleissopimukseen liitettävän maaperän suojelua koskevan pöytäkirjan 12 artiklan 3 kohdasta

Euroopan yhteisö huomauttaa, että maaperän suojelua koskevan pöytäkirjan 12 artiklan 3 kohtaa olisi tulkittava nykyisen EY:n lainsäädännön ja erityisesti ympäristön, erityisesti maaperän, suojelusta käytettäessä puhdistamolietettä maanviljelyssä 12 päivänä kesäkuuta 1986 annetun neuvoston direktiivin 86/278/ETY (1) mukaisesti. Euroopan yhteisö katsoo, että lietteellä voi olla maanviljelyn kannalta arvokkaita ominaisuuksia ja sitä voidaan käyttää maataloudessa edellyttäen, että sitä käytetään asianmukaisella tavalla. Sen käyttö ei saa heikentää maaperän eikä maataloustuotteiden laatua, kuten kyseisen direktiivin johdanto-osan 7 kappaleessa todetaan, eikä aiheuttaa haittoja ihmisille (suoria tai välillisiä vaikutuksia ihmisten terveyteen), eläimille, kasveille eikä ympäristölle, kuten kyseisen direktiivin johdanto-osan 5 kappaleessa ja 1 artiklassa todetaan. Lietettä voidaan käyttää, jos siitä on hyötyä maaperälle, tai viljelmien ja kasvien ravinteena.

Euroopan yhteisön selitys Alppeja koskevaan yleissopimukseen liitettävän maaperän suojelua koskevan pöytäkirjan 17 artiklan 2 kohdasta

Maaperän suojelua koskevan pöytäkirjan 17 artiklan 2 kohtaa olisi tulkittava EY:n lainsäädännön mukaisesti ja tavalla, jolla varmistetaan jätteiden esikäsittelyä, käsittelyä ja hävittämistä koskevien jätehuoltosuunnitelmien laatiminen ja toteutus, jotta vältetään maaperän pilaantuminen ja varmistetaan sopivuus sekä ympäristön että ihmisten terveyden kannalta.

Euroopan yhteisön selitys Alppeja koskevaan yleissopimukseen liitettävän maaperän suojelua koskevan pöytäkirjan 19 artiklan 2 kohdasta ja 21 artiklan 2 kohdasta

Maaperän suojelua koskevan pöytäkirjan 19 artiklan 2 kohdan ja 21 artiklan 2 kohdan osalta yhteisen seurantajärjestelmän olisi oltava soveltuvilta osiltaan yhteensopiva GEOSS-järjestelmän (maailmanlaajuinen maanhavainnointijärjestelmä) kanssa, ja siinä olisi otettava huomioon se tietokanta, jonka jäsenvaltiot ovat perustaneet tarkkailua, tiedonkeruuta ja metatietoa koskevan EY:n lainsäädännön mukaisesti.

Selitys Euroopan yhteisön varaumalle Alppeja koskevaan yleissopimukseen liitettävän energiaa koskevan pöytäkirjan 9 artiklaan

Energiaa koskevan pöytäkirjan 9 artikla koskee ydinvoima-asioita. Yhteisön osalta tähän liittyvät vaatimukset ovat Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) perustamissopimuksessa. Alppeja koskevan yleissopimuksen ratifioinnista tehty päätös ei perustunut Euratomin perustamissopimukseen vaan ainoastaan Euroopan yhteisön perustamissopimukseen. Pöytäkirjan allekirjoittamista koskevalla päätöksellä on sama oikeusperusta. Näin ollen energiaa koskevan pöytäkirjan tullessa voimaan yhteisön osalta sen 9 artikla ei sido yhteisöä.


(1)  EYVL L 181, 4.7.1986, s. 6.



22.12.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 337/29


KÄÄNNÖS

PÖYTÄKIRJA

vuonna 1991 tehdyn Alppeja koskevan yleissopimuksen soveltamisesta maaperän suojelun alalla

Pöytäkirja maaperän suojelusta

Johdanto-osa

SAKSAN LIITTOTASAVALTA,

ITÄVALLAN TASAVALTA,

RANSKAN TASAVALTA,

ITALIAN TASAVALTA,

LIECHTENSTEININ RUHTINASKUNTA,

MONACON RUHTINASKUNTA,

SLOVENIAN TASAVALTA,

SVEITSIN VALALIITTO

ja

EUROOPAN YHTEISÖ, jotka

NOUDATTAVAT 7 päivänä marraskuuta 1991 tehdystä Alppien suojelua koskevasta yleissopimuksesta (Alppeja koskeva yleissopimus) johtuvaa tehtäväänsä varmistaa alppialueen suojelua ja kestävää kehitystä koskevat yleiset toimintalinjat,

NOUDATTAVAT Alppeja koskevan yleissopimuksen 2 artiklan 2 ja 3 kohdasta johtuvia velvollisuuksiaan,

PYRKIVÄT vähentämään maaperän määrällistä ja laadullista vahingoittumista erityisesti soveltamalla maa- ja metsätaloudessa maaperää mahdollisimman vähän vahingoittavia tuotantomenetelmiä, käyttämällä maaperää säästeliäästi sekä rajoittamalla eroosiota ja maaperän tiivistymistä,

TUNNUSTAVAT, että Alppien maaperän suojelu, sen kestävä hallinta ja sen luontaisten toimintojen palauttaminen vahingoittuneilla alueille on yleisen edun mukaista,

TUNNUSTAVAT, että Alpeille, jotka muodostavat yhden Euroopan suurimmista yhtenäisistä luonnonalueista, on luonteenomaista ekologinen monimuotoisuus ja erittäin herkät ekosysteemit, joiden toimintamahdollisuudet on säilytettävä,

OVAT VAKUUTTUNEITA, että paikallisen väestön on voitava määrittää oma sosiaalinen, kulttuurinen ja taloudellinen kehityssuunnitelmansa ja osallistua sen toteuttamiseen nykyisissä institutionaalisissa puitteissa,

OVAT TIETOISIA SIITÄ, että Alpit ovat tärkeä elinympäristö ja taloudellisen toiminnan ympäristö siellä asuvalle väestölle ja virkistysalue muiden seutujen asukkaille, mutta myös siitä, että ahtaalle alppialueelle keskittyvät erilaiset käyttövaatimukset voivat vaarantaa maaperän toimintojen säilyttämisen, minkä vuoksi taloudelliset edut on sovitettava yhteen ympäristövaatimusten kanssa,

OVAT TIETOISIA SIITÄ, että maaperällä on erityinen merkitys ekosysteemeissä, että maaperän muodostuminen ja vahingoittuneen maaperän uudistuminen tapahtuvat erittäin hitaasti, että alppialueen topografisten erityispiirteiden vuoksi maaperän eroosio saattaa lisääntyä ja että maaperään kertyy epäpuhtauksia ja saastuneesta maaperästä saattaa päästä epäpuhtauksia ympäröiviin ekosysteemeihin, mikä voi aiheuttaa vaaraa ihmisille, eläimille ja kasveille,

OVAT TIETOISIA SIITÄ, että maaperän käyttö erityisesti rakentamiseen, teollisuuden ja kotiteollisuuden kehittämiseen, infrastruktuurien rakentamiseen, kaivostoimintaan ja louhintaan, matkailuun, maa- ja metsätalouteen sekä liikenteeseen saattaa aiheuttaa maaperän laadullista tai määrällistä vahingoittumista, mistä syystä maaperän suojelemiseksi olisi ehdotettava asianmukaisia ja yhdennettyjä toimenpiteitä, joilla ehkäistään, rajoitetaan ja korjataan vahinkoja,

OTTAVAT HUOMIOON, että maaperän suojelulla on moninaisia vaikutuksia muihin politiikkoihin alppialueella ja että se on näin ollen sovitettava yhteen muiden alojen toimien kanssa,

OVAT VAKUUTTUNEITA, että tietyt ongelmat voidaan ratkaista vain rajat ylittävällä tasolla ja edellyttävät alppialueen valtioilta yhteisiä toimenpiteitä, jotka allekirjoittajavaltiot toteuttavat käytössä olevin keinojen mukaisesti,

OVAT SOPINEET SEURAAVAA:

I   LUKU

YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 artikla

Tavoitteet

1.   Tämän pöytäkirjan tarkoituksena on panna täytäntöön Alppeja koskevan yleissopimuksen sopimuspuolten maaperän suojelun alalla tekemät sitoumukset.

2.   Maaperä kaikkine osatekijöineen on säilytettävä kestävällä tavalla, jotta

1)

se voi toimia luontaisissa tehtävissään, muun muassa

a)

ihmisten, eläinten, kasvien ja mikro-organismien elämän perustana ja elinympäristönä;

b)

luonnon ja maisemien merkittävänä osana;

c)

ekosysteemien osana, erityisesti veden ja ravinteiden kierrossa;

d)

aineiden leviämiseen vaikuttavana muunnos- ja säätely-ympäristönä etenkin suodatus-, puskurointi- ja varastointiominaisuuksiensa ansiosta, varsinkin pohjavesien suojelemiseksi;

e)

geenivarantona;

2)

se voi toimia luonnonhistorian ja kulttuurihistorian arkistona; ja

3)

voidaan turvata sen käyttö:

a)

maatalouden harjoittamiseen, myös laidun- ja metsätalouteen;

b)

rakentamiseen ja matkailuun;

c)

muun taloudellisen toiminnan harjoittamiseen, liikenteeseen, tavaratoimituksiin ja jakeluun sekä jätevesien ja jätteiden käsittelyyn;

d)

luonnonvarojen lähteenä.

Erityisesti maaperän ekologiset toiminnot, jotka ovat olennaisen tärkeitä ekosysteemeille, on taattava ja säilytettävä pitkällä aikavälillä sekä laadullisesti että määrällisesti. Vahingoittuneen maaperän palauttamista luonnontilaan on edistettävä.

3.   Toteutettavien toimenpiteiden tavoitteina ovat erityisesti maaperän käytön mukauttaminen sijaintiin, maan säästeliäs käyttö, eroosion ja maaperän rakenteen vahingollisten muutosten ehkäiseminen sekä maaperään joutuvien epäpuhtauksien minimointi.

4.   Alppialueelle luonteenomainen maaperän monimuotoisuus ja sen tyypilliset esiintymispaikat on myös säilytettävä ja tätä monimuotoisuutta on edistettävä.

5.   Tämän pyrkimyksen kannalta erityisen tärkeä on ennaltaehkäisyn periaate, jonka puitteissa taataan maaperän toimintaedellytykset ja mahdollisuudet käyttää maaperää erilaisiin tarkoituksiin sekä maaperän säilyminen tuleville sukupolville kestävän kehityksen mukaisesti.

2 artikla

Perusvelvoitteet

1.   Sopimuspuolet sitoutuvat toteuttamaan tarvittavat oikeudelliset ja hallinnolliset toimenpiteet alppialueen maaperän suojelun varmistamiseksi. Toimenpiteiden toteuttamisen valvonnasta vastaavat kansalliset viranomaiset.

2.   Jos maaperän toimintaedellytyksille uhkaa aiheutua vakavaa ja pitkäaikaista vahinkoa, yleisenä sääntönä on, että suojelunäkökohtien on mentävä käyttöön liittyvien näkökohtien edelle.

3.   Sopimuspuolet tarkastelevat mahdollisuuksia tukea tässä pöytäkirjassa tarkoitettuja alppialueen maaperän suojelutoimenpiteitä verotukseen liittyvillä ja/tai muilla taloudellisilla toimenpiteillä. Erityistä tukea olisi annettava toimenpiteille, jotka sopivat yhteen maaperän suojelun ja maaperän säästeliästä ja ympäristön kannalta kestävää käyttöä koskevien tavoitteiden kanssa.

3 artikla

Tavoitteiden huomioon ottaminen muiden alojen politiikassa

Sopimuspuolet sitoutuvat ottamaan huomioon tämän pöytäkirjan tavoitteet myös muiden alojen politiikassa. Alppialueella tämä tarkoittaa erityisesti seuraavia aloja: yhdyskuntasuunnittelu, rakentaminen ja liikenne, energia, maa- ja metsätalous, raaka-aineiden hyödyntäminen, teollisuus, kotiteollisuus, matkailu, luonnonsuojelu ja maisemien hoito, vesi- ja jätehuolto sekä ilman laatu.

4 artikla

Alue- ja paikallisviranomaisten osallistuminen

1.   Jokainen sopimuspuoli määrittelee nykyisissä institutionaalisissa puitteissaan parhaan koordinointi- ja yhteistyötason instituutioiden sekä niiden alue- ja paikallisviranomaisten välillä, joita asia suoraan koskee, jotta voidaan edistää yhteisvastuullisuutta erityisesti synergian hyödyntämiseksi ja kehittämiseksi maaperän suojelua koskevan politiikan soveltamisessa ja siitä johtuvien toimenpiteiden toteuttamisessa alppialueella.

2.   Alue- ja paikallisviranomaiset, joita asia suoraan koskee, osallistuvat tämän politiikan ja näiden toimenpiteiden eri valmistelu- ja toteutusvaiheisiin toimivaltansa mukaisesti nykyisissä institutionaalisissa puitteissa.

5 artikla

Kansainvälinen yhteistyö

1.   Sopimuspuolet tukevat tiiviimpää kansainvälistä yhteistyötä asianomaisten toimivaltaisten elinten välillä erityisesti seuraavilla aloilla: maaperärekisterien laatiminen, maaperän seuranta, suojeltujen maaperäalueiden sekä pilaantuneiden ja vaarassa olevien alueiden määrittely ja seuranta, tietokantojen käyttöönantaminen ja yhdenmukaistaminen, Alppien maaperän suojelua koskevan tutkimuksen koordinointi sekä vastavuoroinen tiedottaminen.

2.   Sopimuspuolet sitoutuvat poistamaan alppialueen alue- ja paikallisviranomaisten välisen kansainvälisen yhteistyön esteet ja edistämään ratkaisujen löytämistä yhteisiin ongelmiin sopivimmalla tasolla.

3.   Jos maaperän suojelua koskevien toimenpiteiden määrittely kuuluu kansalliseen tai kansainväliseen toimivaltaan, alue- ja paikallisviranomaisille on annettava mahdollisuus edustaa tehokkaasti paikallisväestön etuja.

II   LUKU

ERITYISTOIMENPITEET

6 artikla

Alueiden määrittely

Sopimuspuolet huolehtivat siitä, että myös suojelun arvoiset maaperäalueet otetaan huomioon suojelualueita määriteltäessä. Erityisesti on säilytettävä maaperä- ja kalliomuodostumat, joilla on erityisiä ominaispiirteitä tai erityinen merkitys Maan historian tuntemisen kannalta.

7 artikla

Maaperän säästeliäs ja harkittu käyttö

1.   Yhdyskuntasuunnittelua ja kestävää kehitystä koskevan pöytäkirjan 9 artiklan kolmannessa luetelmakohdassa tarkoitettujen suunnitelmien ja/tai ohjelmien laadinnassa ja toteuttamisessa on otettava huomioon maaperän suojeluun liittyvät tarpeet, erityisesti maaperän ja maa-alan säästeliäs käyttö.

2.   Maaperän tiivistymisen ja käytön rajoittamiseksi sopimuspuolet huolehtivat siitä, että rakentamisessa käytetään menetelmiä, joilla minimoidaan maa-alan käyttö ja vahingoitetaan maaperää mahdollisimman vähän. Rakentamisessa ne pyrkivät suosimaan jo rakennettuja alueita ja rajoittamaan taajamien kasvua.

3.   Teollisuuden, rakentamisen ja infrastruktuurien ja erityisesti liikenteen, energian ja matkailun aloilla toteutettavien suurten hankkeiden ympäristö- ja alueellisten vaikutusten arviointiin liittyvissä kansallisissa menettelyissä on otettava huomioon maaperän suojelu ja maaperän niukka saatavuus alppialueella.

4.   Jos luonnonolosuhteet sallivat, käytöstä poistunut tai vahingoittunut maaperä, etenkin kaatopaikat, kuonakasat, infrastruktuurit ja laskettelurinteet, on palautettava luonnontilaan tai viljelymaaksi.

8 artikla

Raaka-aineiden säästeliäs käyttö ja maaperää mahdollisimman vähän vahingoittava louhinta

1.   Sopimuspuolet huolehtivat siitä, että maaperästä louhittuja raaka-aineita käytetään säästeliäästi. Ne pyrkivät ensisijaisesti käyttämään korvaavia tuotteita sekä käyttämään maksimaalisesti hyödyksi kierrätysmahdollisuuksia tai edistämään niiden kehittämistä.

2.   Maaperästä louhittujen raaka-aineiden hyödyntämisessä, jalostamisessa ja käytössä on pyrittävä minimoimaan maaperän muille toiminnoille aiheutuvia vahinkoja niin pitkälle kuin mahdollista. Raaka-aineiden louhinnasta on luovuttava alueilla, joilla on erityistä merkitystä maaperän toimintojen suojelun kannalta tai joita käytetään juomaveden ottoon.

9 artikla

Kosteikkojen ja soiden maaperän suojelu

1.   Sopimuspuolet sitoutuvat säilyttämään keidassuot ja mutasuot. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi turpeen käytöstä on pyrittävä luopumaan kokonaan keskipitkällä aikavälillä.

2.   Kuivaustoimet on kosteikoissa ja soilla rajoitettava olemassa olevien verkkojen ylläpitoon perusteltuja poikkeustapauksia lukuun ottamatta. Kuivattujen alueiden palauttamista luonnontilaan olisi edistettävä.

3.   Yleisenä sääntönä on, ettei suomaata tulisi käyttää tai, jos sitä käytetään maatalouteen, sitä olisi hoidettava siten, että sen erityispiirteet säilyvät.

10 artikla

Vaarassa olevien alueiden määrittely ja hoito

1.   Sopimuspuolet sopivat kartoittavansa ne Alppien alueet, joita uhkaavat geologiset, hydrogeologiset ja hydrologiset vaarat, erityisesti maaperän liikkeet (liukusortumat, mutavyöryt ja maanvyöryt), lumivyöryt ja tulvat, kyseisten alueiden rekisteröimiseksi ja tarvittaessa vaarassa olevien alueiden määrittelemiseksi. Tarvittaessa on otettava huomioon myös seismiset vaarat.

2.   Sopimuspuolet huolehtivat siitä, että vaarassa olevilla alueilla sovelletaan mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittavia rakennustekniikoita käyttämällä alueen olosuhteisiin soveltuvia paikallisia ja perinteisiä materiaaleja. Näitä toimenpiteitä on tuettava sopivilla metsänhoitotoimilla.

11 artikla

Eroosion uhkaamien Alppien alueiden määrittely ja hoito

1.   Sopimuspuolet sopivat kartoittavansa pintaeroosion uhkaamat Alppien alueet ja merkitsevänsä ne maaperärekisteriin maaperän eroosiota kvantifioivien vertailukelpoisten kriteerien pohjalta, jos tämä on välttämätöntä aineellisen omaisuuden suojelemiseksi.

2.   Maaperän eroosio on rajoitettava pienimpään mahdolliseen. Eroosion ja maan liukumien vahingoittamat alueet on kunnostettava siinä määrin kuin se on tarpeen ihmisten ja aineellisen omaisuuden suojelemiseksi.

3.   Ihmisten ja aineellisen omaisuuden suojelemiseksi vesieroosion hillitsemiseen ja valumavesien vaikutuksen vähentämiseen on ensisijaisesti käytettävä mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittavia vesirakennus-, rakennus- ja metsänhoitotekniikoita.

12 artikla

Maa-, laidun- ja metsätalous

1.   Eroosion ja maaperän haitallisen tiivistymisen rajoittamiseksi sopimuspuolet sitoutuvat soveltamaan paikallisiin olosuhteisiin mukautettuja hyviä maa-, laidun- ja metsätalouskäytäntöjä.

2.   Lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käytöstä aiheutuvien päästöjen osalta sopimuspuolet pyrkivät laatimaan hyvää teknistä käytäntöä koskevat yhteiset kriteerit ja soveltamaan niitä. Lannoitteiden tyyppi ja määrä sekä niiden levitysajankohta on mukautettava kasvien tarpeisiin ottamalla huomioon maaperässä olevat ravinteet ja orgaaninen aines sekä viljelyolosuhteet ja paikka. Tätä voidaan osaltaan edistää soveltamalla luonnonmukaisia ja yhdennettyjä viljelymenetelmiä ja määrittämällä laiduntavien eläinten enimmäismäärä paikallisten luonnonolosuhteiden ja kasvien kasvun mukaan.

3.   Alppien laidunmailla on erityisesti minimoitava kivennäislannoitteiden ja synteettisten kasvinsuojeluaineiden käyttö. Puhdistamolietteen käytöstä olisi luovuttava.

13 artikla

Metsänhoito- ja muut toimenpiteet

1.   Niiden vuoristometsien osalta, jotka suurelta osin suojaavat omaa kasvupaikkaansa ja ennen kaikkea asutuksia, liikenneinfrastruktuureja, maatalousmaita ja muita alueita, sopimuspuolet sitoutuvat pitämään ensisijaisena näiden metsien suojaavaa tehtävää ja suuntaamaan metsänhoitotoimensa tämän suojaustavoitteen mukaisesti. Nämä vuoristometsät on säilytettävä niiden alkuperäisellä kasvupaikalla.

2.   Metsiä on erityisesti hyödynnettävä ja hoidettava siten, että vältetään maaperän eroosio ja haitallinen tiivistyminen. Tätä varten olisi edistettävä paikallisiin olosuhteisiin mukautettua metsänhoitoa ja metsän luontaista uudistumista.

14 artikla

Matkailuinfrastruktuurien vaikutukset

1.   Sopimuspuolet toimivat sopivimmalla tavalla sen varmistamiseksi, että

matkailutoimintojen haitalliset vaikutukset Alppien maaperään voidaan välttää,

voimakkaassa matkailukäytössä vahingoittuneen maaperän tilan heikkeneminen estetään erityisesti palauttamalla kasvipeite siinä määrin kuin se on mahdollista ja käyttämällä mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittavia rakennustekniikoita; maaperän myöhempää käyttöä on pyrittävä ohjaamaan siten, etteivät tällaiset vahingot uusiudu,

lupia laskettelurinteiden rakentamiseen ja tasoittamiseen metsissä, joilla on suojaava tehtävä, myönnetään ainoastaan poikkeustapauksissa ja sillä edellytyksellä, että korvaavia toimenpiteitä on toteutettu, eikä tällaisia lupia saa myöntää lainkaan epävakailla alueilla.

2.   Laskettelurinteiden hoitoon saa käyttää kemiallisia ja biologisia lisäaineita ainoastaan, jos voidaan osoittaa, ettei niistä ole haittaa ympäristölle.

3.   Jos havaitaan, että maaperälle ja kasvillisuudelle on aiheutunut vakavia vahinkoja, sopimuspuolet toteuttavat viipymättä korjaavia toimenpiteitä.

15 artikla

Epäpuhtauspäästöjen rajoittaminen

1.   Sopimuspuolet toteuttavat kaikki mahdolliset toimet vähentääkseen mahdollisimman laajasti ja ennaltaehkäisevästi epäpuhtauksien joutumista maaperään ilmasta, vesistä, jätteistä ja ympäristölle haitallisista aineista. Ensisijaisina pidetään toimia, joilla vähennetään päästöjä niiden lähteessä.

2.   Jotta voitaisiin välttää vaarallisten aineiden käytöstä aiheutuva maaperän pilaantuminen, sopimuspuolet antavat teknisiä määräyksiä, järjestävät valvontaa sekä toteuttavat tutkimusohjelmia ja tiedotustoimia.

16 artikla

Mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittava suolaus ja hiekoitus

Sopimuspuolet sitoutuvat minimoimaan suolan käytön ja käyttämään liukkauden ehkäisyyn mahdollisuuksien mukaan muita vähemmän saastuttavia tuotteita kuten soraa ja hiekkaa.

17 artikla

Pilaantunut maaperä, vanhat ympäristövahingot ja jätehuolto-ohjelmat

1.   Sopimuspuolet sitoutuvat kartoittamaan ja kuvaamaan vanhat ympäristövahinkoalueensa sekä alueet, joilla epäillään esiintyvän epäpuhtauksia (ympäristövahinkorekisteri), sekä analysoimaan näiden alueiden tilan ja arvioimaan niiden aiheuttamia vaaroja vertailukelpoisilla menetelmillä.

2.   On laadittava ja toteutettava jätehuolto-ohjelmia, jotta voidaan välttää maaperän pilaantuminen ja varmistaa, että jätteet esikäsitellään, käsitellään ja hävitetään mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittavalla tavalla.

18 artikla

Täydentävät toimenpiteet

Sopimuspuolet voivat toteuttaa tässä pöytäkirjassa tarkoitettuja toimenpiteitä täydentäviä toimenpiteitä maaperän suojelemiseksi.

III   LUKU

TUTKIMUS, KOULUTUS JA TIEDOTUS

19 artikla

Tutkimus ja seuranta

1.   Sopimuspuolet edistävät ja yhdenmukaistavat tiiviissä yhteistyössä kaikkea sellaista tutkimusta ja järjestelmällistä seurantaa, joka vaikuttaa hyödylliseltä tämän pöytäkirjan tavoitteiden saavuttamiseksi.

2.   Sopimuspuolet huolehtivat siitä, että tutkimustoiminnasta ja järjestelmällisestä seurannasta kansallisella tasolla saadut tulokset yhdistetään yhteiseen jatkuvan seurannan ja tiedotuksen järjestelmään ja että ne annetaan yleiseen käyttöön nykyisissä institutionaalisissa puitteissa.

3.   Sopimuspuolet koordinoivat Alppien maaperän suojeluun liittyviä tutkimushankkeitaan ottaen huomioon muussa kansallisessa ja kansainvälisessä tutkimuksessa saavutetun edistyksen ja suunnittelevat yhteisiä tutkimustoimia.

4.   Erityistä huomiota kiinnitetään tutkimuksiin, joissa arvioidaan maaperän haavoittuvuutta suhteessa ihmisen erilaisiin toimintoihin ja maaperän uusiutumiskykyä ja selvitetään vastaavia parhaiten soveltuvia tekniikoita.

20 artikla

Yhdenmukaistettujen tietokantojen luominen

1.   Sopimuspuolet sopivat luovansa Alppien tiedotus- ja seurantajärjestelmän puitteissa vertailukelpoisia tietokantoja (maaperäparametrit, näytteenotto, analyysimenetelmät, arviointi) ja järjestävänsä mahdollisuuden tietojenvaihtoon.

2.   Sopimuspuolet sopivat, mitä maaperän kannalta vaarallisia aineita olisi analysoitava ensisijaisesti, ja pyrkivät määrittelemään vertailukelpoiset arviointiperusteet.

3.   Sopimuspuolet laativat alppialueen maaperän tilasta edustavan kartoituksen, joka perustuu samoihin arviointiperusteisiin ja yhdenmukaistettuihin menetelmiin ja jossa otetaan huomioon geologinen ja hydrogeologinen tilanne.

21 artikla

Pysyvien seuranta-alojen perustaminen ja ympäristön seurannan koordinointi

1.   Sopimuspuolet sitoutuvat perustamaan alppialueelle pysyviä seuranta-aloja (valvonta ja tekninen seuranta) ja yhdistämään ne Alppien laajuiseksi maaperän seurantaverkoksi.

2.   Sopimuspuolet sopivat koordinoivansa kansallista maaperän seurantaansa ilman, veden, kasviston ja eläimistön alalla toimivien ympäristöalan elinten kanssa.

3.   Sopimuspuolet perustavat tämän seurannan yhteydessä maaperänäytetietokantoja vertailukelpoisten kriteerien pohjalta.

22 artikla

Koulutus ja tiedotus

Sopimuspuolet edistävät perus- ja jatkokoulutusta sekä tämän pöytäkirjan tavoitteita, siihen liittyviä toimenpiteitä ja niiden toteuttamista koskevaa tiedottamista yleisölle.

IV   LUKU

TÄYTÄNTÖÖNPANO, VALVONTA JA ARVIOINTI

23 artikla

Täytäntöönpano

Sopimuspuolet sitoutuvat huolehtimaan tämän pöytäkirjan täytäntöönpanosta toteuttamalla asianmukaiset toimenpiteet nykyisissä institutionaalisissa puitteissa.

24 artikla

Velvoitteiden noudattamisen valvonta

1.   Sopimuspuolet raportoivat säännöllisesti pysyvälle komitealle tämän pöytäkirjan nojalla toteutetuista toimenpiteistä. Raporteissa käsitellään myös toteutettujen toimenpiteiden tehokkuutta. Sopimuspuolten välisessä konferenssissa määritetään, kuinka usein raportit laaditaan.

2.   Pysyvä komitea tarkastelee raportit varmistuakseen siitä, että sopimuspuolet ovat täyttäneet tästä pöytäkirjasta johtuvat velvoitteensa. Pysyvä komitea voi myös pyytää asianomaisilta sopimuspuolilta täydentäviä tietoja tai käyttää muita tietolähteitä.

3.   Pysyvä komitea laatii sopimuspuolten väliselle konferenssille raportin siitä, kuinka sopimuspuolet ovat noudattaneet tästä pöytäkirjasta johtuvia velvoitteitaan.

4.   Sopimuspuolten välinen konferenssi ottaa tämän raportin huomioon. Jos se toteaa, että velvoitteita on laiminlyöty, se voi antaa suosituksia.

25 artikla

Määräysten toimivuuden arviointi

1.   Sopimuspuolet tarkastelevat ja arvioivat säännöllisesti tämän pöytäkirjan määräysten toimivuutta. Jos se on tarpeen tavoitteiden toteuttamiseksi, ne tekevät tähän pöytäkirjaan asianmukaiset muutokset.

2.   Alue- ja paikallisviranomaiset osallistuvat tähän arviointiin nykyisissä institutionaalisissa puitteissa. Myös tällä alalla toimivia valtiosta riippumattomia järjestöjä voidaan kuulla.

V   LUKU

LOPPUMÄÄRÄYKSET

26 artikla

Alppeja koskevan yleissopimuksen ja pöytäkirjan välinen suhde

1.   Tämä pöytäkirja on Alppeja koskevan yleissopimuksen 2 artiklassa ja muissa asian kannalta merkityksellisissä yleissopimuksen artikloissa tarkoitettu yleissopimuksen pöytäkirja.

2.   Tämän pöytäkirjan sopimuspuolia voivat olla ainoastaan Alppeja koskevan yleissopimuksen sopimuspuolet. Irtisanoutuminen Alppeja koskevasta yleissopimuksesta merkitsee myös irtisanoutumista tästä pöytäkirjasta.

3.   Kun sopimuspuolten välinen konferenssi käsittelee tähän pöytäkirjaan liittyviä kysymyksiä, vain tämän pöytäkirjan sopimuspuolet voivat osallistua äänestykseen.

27 artikla

Allekirjoittaminen ja ratifiointi

1.   Tämä pöytäkirja avataan Alppeja koskevan yleissopimuksen allekirjoittajavaltioiden ja Euroopan yhteisön allekirjoitettavaksi 16 päivänä lokakuuta 1998 ja se on avoinna allekirjoitettavaksi 16 päivästä marraskuuta 1998 alkaen tallettajavaltiossa Itävallan tasavallassa.

2.   Tämä pöytäkirja tulee voimaan niiden sopimuspuolten osalta, jotka ovat ilmaisseet suostumuksensa tulla tämän pöytäkirjan sitomiksi, kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun kolme valtiota on tallettanut ratifiointi- tai hyväksymisasiakirjansa.

3.   Sellaisten sopimuspuolten osalta, jotka ilmaisevat myöhemmin suostumuksensa tulla tämän pöytäkirjan sitomiksi, pöytäkirja tulee voimaan kolmen kuukauden kuluttua ratifiointi- tai hyväksymisasiakirjan tallettamisesta. Sen jälkeen kun pöytäkirjaan tehty muutos tulee voimaan, kyseisen pöytäkirjan uusista sopimuspuolista tulee sopimuspuolia pöytäkirjaan sellaisena kuin se on muutettuna.

28 artikla

Ilmoitukset

Tallettaja ilmoittaa jokaiselle johdanto-osassa tarkoitetulle valtiolle ja Euroopan yhteisölle tämän pöytäkirjan

a)

allekirjoittamisesta;

b)

ratifiointi- tai hyväksymisasiakirjan tallettamisesta;

c)

voimaantulopäivämäärästä;

d)

sopimuspuolen tai allekirjoittajan antamasta julistuksesta;

e)

sopimuspuolen esittämästä irtisanomisilmoituksesta ja sen voimaantulopäivästä.

Tämän vakuudeksi allekirjoittaneet, siihen asianmukaisesti valtuutettuina, ovat allekirjoittaneet tämän pöytäkirjan.

Tehty Bledissä 16 päivänä lokakuuta 1998 yhtenä italian-, ranskan-, saksan- ja sloveeninkielisenä kappaleena, jonka neljä tekstiä ovat yhtä todistusvoimaisia ja joka talletetaan Itävallan tasavallan valtionarkistoon. Tallettaja lähettää oikeaksi todistetun jäljennöksen kaikille allekirjoittaneille osapuolille.


22.12.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 337/36


PÖYTÄKIRJA

vuonna 1991 tehdyn Alppeja koskevan yleissopimuksen soveltamisesta energian alalla

Energiapöytäkirja

Johdanto-osa

SAKSAN LIITTOTASAVALTA,

ITÄVALLAN TASAVALTA,

RANSKAN TASAVALTA,

ITALIAN TASAVALTA,

LIECHTENSTEININ RUHTINASKUNTA,

MONACON RUHTINASKUNTA,

SLOVENIAN TASAVALTA,

SVEITSIN VALALIITTO

ja

EUROOPAN YHTEISÖ, jotka

NOUDATTAVAT 7 päivänä marraskuuta 1991 tehdystä Alppien suojelua koskevasta yleissopimuksesta (Alppeja koskeva yleissopimus) johtuvaa tehtäväänsä varmistaa alppialueen suojelua ja kestävää kehitystä koskevat yleiset toimintalinjat,

NOUDATTAVAT Alppeja koskevan yleissopimuksen 2 artiklan 2 ja 3 kohdasta johtuvia velvollisuuksiaan,

OVAT TIETOISIA SIITÄ, kuinka tärkeää on ottaa käyttöön sellaisia energian tuotanto-, jakelu- ja käyttömuotoja, jotka säilyttävät luonnon ja maiseman, kuormittavat ympäristöä mahdollisimman vähän ja sopivat yhteen energiansäästötoimenpiteiden edistämisen kanssa,

OTTAVAT HUOMIOON tarpeen vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä myös alppialueella ja kunnioittaa näin ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen nojalla tehtyjä sitoumuksia,

OVAT VAKUUTTUNEITA, että on syytä sovittaa yhteen taloudelliset edut ja ympäristövaatimukset,

OVAT TIETOISIA SIITÄ, että alppialueella on erityinen merkitys koko Euroopalle ja että se muodostaa pinnanmuotojensa, ilmastonsa, vesistöjensä, kasvistonsa, eläimistönsä, maisemansa ja kulttuurinsa puolesta ainutlaatuisen ja moni-ilmeisen kulttuuriperinnön ja että sen vuoret, laaksot ja etumaastot ovat ympäristökokonaisuuksia, joiden säilyttäminen ei voi kuulua ainoastaan Alppien alueen valtioiden vastuulle,

OVAT TIETOISIA SIITÄ, että Alpit ovat muutakin kuin vain siellä asuvan väestön elin- ja työympäristö ja että niillä on myös erittäin suuri merkitys Alppien ulkopuolisille alueille, erityisesti siksi, että ne muodostavat kauttakulkualueen sekä Euroopan laajuiselle henkilö- ja tavaraliikenteelle että kansainvälisille energiansiirtoverkoille,

OTTAVAT HUOMIOON alppialueen ympäristön herkkyyden etenkin suhteessa energian tuotantoon, siirtoon ja käyttöön liittyviin toimintoihin, jotka ovat vuorovaikutuksessa ympäristönsuojelun, yhdyskuntasuunnittelun ja maankäytön keskeisten tekijöiden kanssa,

OTTAVAT HUOMIOON, että koska ympäristönsuojeluun kohdistuu vaaroja etenkin ihmisen toiminnasta johtuvan mahdollisen ilmastonmuutoksen vuoksi, on käynyt välttämättömäksi kiinnittää erityistä huomiota ihmisen sosiaalisen ja taloudellisen toiminnan ja ekosysteemien suojelun välisiin läheisiin sidoksiin, jotka erityisesti alppialueella edellyttävät asianmukaisten ja monitahoisten toimenpiteiden hyväksymistä yhteistyössä paikallisen väestön, poliittisten instituutioiden sekä taloudellisten ja yhteiskunnallisten organisaatioiden kesken,

OVAT VAKUUTTUNEITA, että paikallisen väestön on voitava määrittää oma sosiaalinen, kulttuurinen ja taloudellinen kehityssuunnitelmansa ja osallistua sen toteuttamiseen nykyisissä institutionaalisissa puitteissa,

OVAT VAKUUTTUNEITA, että tietyt ongelmat voidaan ratkaista vain rajat ylittävällä tasolla ja edellyttävät yhteisiä toimenpiteitä alppialueen valtioilta sekä alue- ja paikallisviranomaisilta, joita asia suoraan koskee,

OVAT VAKUUTTUNEITA, että energiatarpeen tyydyttäminen on tärkeä taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen tekijä sekä alppialueella että sen ulkopuolella,

OVAT TIETOISIA SIITÄ, kuinka tärkeää on käyttää ja kehittää edelleen sellaisia taloudellisia välineitä, joiden avulla todelliset kustannukset voitaisiin ottaa paremmin huomioon energian hinnoissa,

OVAT VAKUUTTUNEITA, että alppialue edistää kestävällä tavalla Euroopan energiatarpeiden tyydyttämistä ja että sillä itsellään on oltava riittävien juomavesivarojen lisäksi myös riittävät energiavarat paikallisen väestön elinolosuhteiden ja taloudellisen tuottavuuden parantamiseksi,

OVAT VAKUUTTUNEITA, että alppialueella on erityisen tärkeä merkitys Euroopan maiden sähköverkkojen yhteenliittämisen kannalta,

OVAT VAKUUTTUNEITA, että toimenpiteillä, joilla tähdätään järkevään energiankäyttöön ja kestävään vesi- ja puuvarojen käyttöön, voidaan alppialueilla edistää kansallisen energiatarpeen tyydyttämistä, ja että biomassan ja aurinkoenergian käytön merkitys kasvaa,

OVAT SOPINEET SEURAAVAA:

I   LUKU

YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 artikla

Tavoitteet

Sopimuspuolet sitoutuvat luomaan sellaiset perusedellytykset energian säästölle, tuotannolle, siirrolle, jakelulle ja käytölle Alppeja koskevan yleissopimuksen soveltamisalueella ja hyväksymään näillä aloilla sellaisia toimenpiteitä, joiden avulla voidaan saavuttaa kestävän kehityksen periaatteiden mukainen energiatilanne, joka sopii yhteen alppialueen erityisten sietokyvyn rajojen kanssa. Tällä tavoin sopimuspuolet voivat edistää merkittävästi väestön, ympäristön, luonnonvarojen ja ilmaston suojelua.

2 artikla

Perussitoumukset

1.   Tämän pöytäkirjan mukaisesti sopimuspuolet:

a)

sovittavat energiansäästösuunnitelmansa yhteen alppialueen yleistä kehitystä koskevien suunnitelmiensa kanssa;

b)

mukauttavat energian tuotanto-, siirto- ja jakelujärjestelmiään optimoidakseen alppialueen infrastruktuuriverkon ympäristönsuojelun tarpeet huomioon ottaen;

c)

rajoittavat energian ympäristövaikutuksia optimoimalla palvelujen tarjoamista energian loppukäyttäjille muun muassa ja niin pitkälle kuin mahdollista seuraavilla toimenpiteillä:

pienennetään energiantarvetta käyttämällä tehokkaampaa teknologiaa,

käytetään entistä enemmän uusiutuvia energialähteitä jäljelle jäävien energiatarpeiden täyttämiseen,

optimoidaan nykyiset laitokset, joissa tuotetaan energiaa uusiutumattomista energialähteistä;

d)

rajoittavat energiainfrastruktuurien kielteisiä vaikutuksia ympäristöön ja maisemaan, jätehuolto mukaan luettuna, hyväksymällä uusien infrastruktuurien osalta ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä ja tarvittaessa parantamalla olemassa olevia laitoksia.

2.   Jos rakennetaan uusia suuria energiainfrastruktuureja tai kasvatetaan merkittävästi olemassa olevien infrastruktuurien kapasiteettia, sopimuspuolet arvioivat niiden vaikutuksia Alppien ympäristöön voimassa olevan lainsäädännön puitteissa ja arvioivat niiden alueellisia ja sosioekonomisia vaikutuksia 12 artiklan mukaisesti. Jos hankkeilla voi olla rajat ylittäviä vaikutuksia, sopimuspuolet tunnustavat kuulemisoikeuden kansainvälisellä tasolla.

3.   Sopimuspuolet ottavat energiapolitiikassaan huomioon, että alppialueella voidaan käyttää uusiutuvia energialähteitä, ja edistävät keskinäistä yhteistyötä tämän alan kehitysohjelmissa.

4.   Sopimuspuolet säilyttävät suojelualueet ja niiden puskurivyöhykkeet, muut suojelutoimien alueet ja hiljaiset alueet sekä luonnoltaan ja maisemaltaan koskemattomat alueet; ne optimoivat energiainfrastruktuurinsa Alppien ekosysteemin haavoittuvuuden, sietokyvyn ja nykyisen heikkenemisasteen mukaan.

5.   Sopimuspuolet ovat tietoisia siitä, että asianmukainen tutkimus- ja kehittämispolitiikka, jonka pohjalta toteutetaan ennaltaehkäiseviä ja parantavia toimenpiteitä, voi myötävaikuttaa merkittävästi Alppien suojeluun energiainfrastruktuurien ympäristövaikutuksilta. Ne edistävät tällaisia tutkimus- ja kehittämistoimia ja vaihtavat merkittäviä tuloksia.

6.   Sopimuspuolet tekevät yhteistyötä kehittääkseen menetelmiä, joilla todelliset kustannukset voidaan ottaa paremmin huomioon energia-alalla.

3 artikla

Kansainvälisen oikeuden noudattaminen ja yhteensopivuus muiden alojen politiikan kanssa

1.   Tätä pöytäkirjaa täytäntöönpantaessa on noudatettava voimassa olevan kansainvälisen lainsäädännön vaatimuksia, erityisesti Alppeja koskevan yleissopimuksen ja sen soveltamiseksi laadittujen pöytäkirjojen sekä voimassa olevien kansainvälisten sopimusten vaatimuksia.

2.   Sopimuspuolet sitoutuvat ottamaan huomioon tämän pöytäkirjan tavoitteet myös muiden alojen politiikassa ja etenkin yhdyskuntasuunnittelun ja aluekehityksen, liikenteen, maa- ja metsätalouden sekä matkailun aloilla kielteisten tai ristiriitaisten vaikutusten välttämiseksi alppialueella.

4 artikla

Alue- ja paikallisviranomaisten osallistuminen

1.   Jokainen sopimuspuoli määrittelee nykyisissä institutionaalisissa puitteissaan parhaan koordinointi- ja yhteistyötason instituutioiden sekä niiden alue- ja paikallisviranomaisten välillä, joita asia suoraan koskee, jotta voidaan edistää yhteisvastuullisuutta erityisesti synergian hyödyntämiseksi ja kehittämiseksi energiapolitiikan soveltamisessa ja siitä johtuvien toimenpiteiden toteuttamisessa alppialueella.

2.   Alue- ja paikallisviranomaiset, joita asia suoraan koskee, osallistuvat tämän politiikan ja näiden toimenpiteiden eri valmistelu- ja toteutusvaiheisiin toimivaltansa mukaisesti nykyisissä institutionaalisissa puitteissa.

3.   Sopimuspuolet edistävät kansainvälistä yhteistyötä niiden elinten välillä, joita energiaan ja ympäristöön liittyvät ongelmat suoraan koskevat, edistääkseen ratkaisujen löytämistä yhteisiin ongelmiin.

II   LUKU

ERITYISTOIMENPITEET

5 artikla

Energian säästäminen ja järkevä käyttö

1.   Alppialueella tarvitaan energian säästöön, jakeluun ja järkevään käyttöön liittyviä erityistoimenpiteitä, joissa on otettava huomioon:

a)

energiantarve, joka on jakaantunut suurelle alueelle ja vaihtelee voimakkaasti korkeuden, vuodenajan ja matkailun asettamien vaatimusten mukaan;

b)

uusiutuvien energialähteiden paikallinen saatavuus;

c)

ilmassa kulkeutuvien epäpuhtauksien maan pinnanmuodoista johtuva erityisvaikutus laaksoissa ja syvänteissä.

2.   Sopimuspuolet pyrkivät vähentämään energian käytöstä aiheutuvaa ympäristökuormitusta ja edistävät ensisijaisesti energian säästämistä ja järkevää käyttöä erityisesti tuotantoprosesseissa, julkisissa palveluissa ja suurissa hotelli-infrastruktuureissa sekä liikennelaitteissa ja urheiluun ja vapaa-aikaan liittyvissä toiminnoissa.

3.   Sopimuspuolet hyväksyvät toimenpiteitä ja antavat säännöksiä erityisesti seuraavilla aloilla:

a)

rakennusten eristyksen ja lämmitysjärjestelmien tehokkuuden parantaminen;

b)

lämmitys-, tuuletus- ja ilmastointilaitteiden suorituskyvyn optimointi;

c)

lämpövoimaloiden epäpuhtauspäästöjen säännöllinen seuranta ja tarvittaessa niiden vähentäminen;

d)

energian säästäminen energian käyttöön ja muuntamiseen liittyvien uudenaikaisten teknisten prosessien avulla;

e)

rakennusten ja veden lämmityksestä aiheutuvien kustannusten erillinen laskenta;

f)

sellaisten uusien rakennusten suunnittelu ja edistäminen, joissa käytetään vähän energiaa kuluttavaa teknologiaa;

g)

kunnallisten tai paikallisten energia- ja ilmastohankkeiden edistäminen ja toteuttaminen 2 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden avulla;

h)

rakennusten energiatehokkuuden parantaminen korjausten yhteydessä ja ympäristöä vähemmän kuormittavien lämmitysjärjestelmien käytön edistäminen.

6 artikla

Uusiutuvat energialähteet

1.   Sopimuspuolet sitoutuvat taloudellisten voimavarojensa rajoissa edistämään ja käyttämään ensisijaisesti uusiutuvia energialähteitä ympäristöä ja maisemaa säästävin tavoin.

2.   Ne edistävät myös hajautettujen laitosten käyttöä uusiutuvien energialähteiden kuten veden, auringon ja biomassan hyödyntämiseksi.

3.   Sopimuspuolet edistävät uusiutuvien energialähteiden käyttöä myös yhdessä nykyisten perinteisten energialähteiden kanssa.

4.   Sopimuspuolet edistävät erityisesti kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti hoidetusta vuoristometsistä peräisin olevien vesi- ja puuvarojen järkevää käyttöä energiantuotannossa.

7 artikla

Vesivoima

1.   Sopimuspuolet varmistavat uusien ja mahdollisuuksien mukaan myös olemassa olevien vesivoimaloiden osalta, että vesistöjen ekologiset toiminnot ja maiseman koskemattomuus säilytetään asianmukaisilla toimenpiteillä kuten määrittelemällä vähimmäisvirtaama, soveltamalla vedenkorkeuden keinotekoisten vaihtelujen pienentämistä koskevia normeja ja takaamalla eläimistön vaellusmahdollisuudet.

2.   Sopimuspuolet voivat hyväksyä olemassa olevien vesivoimaloiden kilpailukyvyn parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä, kunhan ne ovat turvallisuus- ja ympäristövaatimusten mukaisia.

3.   Sopimuspuolet sitoutuvat myös säilyttämään vesivarat vedenottoon käytetyillä alueilla, suojelualueilla ja niiden puskurivyöhykkeillä, muilla suojelutoimien alueilla ja hiljaisilla alueilla sekä luonnoltaan ja maisemaltaan koskemattomilla alueilla.

4.   Uusien vesivoimaloiden rakentamisen sijaan sopimuspuolet suosivat käytöstä poistettujen vesivoimaloiden ottamista uudelleen käyttöön. Edellä 1 kohdassa annettua määräystä, joka koskee vesiekosysteemien ja muiden niihin liittyvien systeemien säilyttämistä, sovelletaan myös olemassa olevien vesivoimaloiden uudelleen avaamiseen.

5.   Sopimuspuolet voivat kansallisen lainsäädäntönsä puitteissa tarkastella, kuinka ne voivat periä markkinahinnan Alppien luonnonvarojen lopullisilta kuluttajilta ja missä määrin paikallisväestölle voidaan myöntää kohtuullinen korvaus yleisen edun mukaisesti tarjotuista palveluista.

8 artikla

Fossiilisista polttoaineista tuotettu energia

1.   Sopimuspuolet varmistavat, että uusissa lämpövoimaloissa, joissa käytetään fossiilisia polttoaineita sähkön ja/tai lämmön tuotantoon, sovelletaan parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa. Sopimuspuolet vähentävät alppialueen olemassa olevien laitosten päästöjä niin paljon kuin mahdollista käyttämällä sopivia tekniikoita ja/tai polttoaineita.

2.   Sopimuspuolet selvittävät, onko teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoista ja ympäristökuormituksen kannalta myönteistä korvata fossiilisia polttoaineita käyttävät lämpövoimalat uusiutuvia energialähteitä käyttävillä ja hajautetuilla laitoksilla.

3.   Energiankäytön järkiperäistämiseksi sopimuspuolet hyväksyvät toimenpiteitä, joilla pyritään edistämään sähkön ja lämmön yhteistuotantoa.

4.   Sopimuspuolet yhdenmukaistavat ja yhteenliittävät mahdollisuuksien mukaan päästöjen ja pitoisuuksien valvontajärjestelmänsä raja-alueilla.

9 artikla

Ydinenergia

1.   Sopimuspuolet sitoutuvat kansainvälisten yleissopimusten puitteissa vaihtamaan kaikki tiedot sellaisista ydinvoimaloista tai muista ydinlaitoksista, joilla on tai voi olla vaikutuksia alppialueella, jotta väestöä, eläimistöä, kasvistoa ja niiden eliöyhteisöjä, elinympäristöjä ja vuorovaikutusta voidaan suojella pitkällä aikavälillä.

2.   Lisäksi sopimuspuolet pyrkivät mahdollisuuksien mukaan yhdenmukaistamaan ja liittämään yhteen ympäristön radioaktiivisuuden seurantajärjestelmänsä.

10 artikla

Energian siirto ja jakelu

1.   Sopimuspuolet jatkavat olemassa olevien infrastruktuuriensa järkiperäistämistä ja optimointia ottaen huomioon ympäristönsuojelun vaatimukset ja erityisesti tarpeen säilyttää erittäin herkät ekosysteemit ja maisemat ja toteuttavat tarvittaessa toimenpiteitä alppialueen väestön ja ympäristön suojelemiseksi.

2.   Rakentaessaan sähkönsiirtojohtoja ja niihin liittyviä sähköasemia sekä öljy- ja maakaasuputkia, mukaan luettuina pumppu- ja kompressoriasemat ja laitokset, joilla on ympäristön kannalta suuri merkitys, jäsenvaltiot toteuttavat kaikki tarpeelliset toimenpiteet välttääkseen paikallisväestölle ja ympäristölle aiheutuvia haittoja muun muassa käyttämällä mahdollisuuksien mukaan jo olemassa olevia rakenteita ja linjauksia.

3.   Sähkönsiirtojohtojen osalta sopimuspuolet ottavat erityisesti huomioon suojelualueet ja niiden puskurivyöhykkeet, muut suojelutoimien alueet ja hiljaiset alueet ja luonnoltaan ja maisemaltaan koskemattomat alueet sekä linnuston.

11 artikla

Ympäristön palauttaminen luonnontilaan ja ympäristötekniikka

Sopimuspuolet vahvistavat voimassa olevan lainsäädännön mukaisissa esiselvityksissä ja ympäristövaikutusten arvioinneissa yksityiskohtaiset säännöt maisemien ja vesiympäristöjen palauttamiseksi luonnontilaan sen jälkeen, kun energia-alalla on toteutettu alppialueen ympäristöön tai ekosysteemeihin vaikuttavia julkisia tai yksityisiä töitä. Tässä on käytettävä mahdollisuuksien mukaan ympäristötekniikan menetelmiä.

12 artikla

Ympäristövaikutusten arviointi

1.   Sopimuspuolet tekevät voimassa olevan kansallisen lainsäädännön ja kansainvälisten sopimusten mukaisesti ympäristövaikutusten arvioinnin kaikista tämän pöytäkirjan 7, 8, 9 ja 10 artiklassa tarkoitettuja energialaitoksia koskevista suunnitelmista ja näiden laitosten merkittävistä muutoksista.

2.   Sopimuspuolet tunnustavat, että ympäristövaikutusten välttämiseksi tai lieventämiseksi olisi suotavaa soveltaa mahdollisimman laajasti parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa ja mahdollisesti purkaa käytöstä poistetut ja ympäristöä kuormittavat laitokset.

13 artikla

Kuuleminen

1.   Sopimuspuolet sitoutuvat kuulemaan toisiaan etukäteen hankkeista, joilla voi olla rajat ylittäviä vaikutuksia.

2.   Jos hankkeilla voi olla rajat ylittäviä vaikutuksia, sopimuspuolten, joita asia koskee, on voitava esittää huomautuksensa hyvissä ajoin, ja nämä huomautukset on otettava asianmukaisesti huomioon lupia myönnettäessä.

14 artikla

Täydentävät toimenpiteet

Sopimuspuolet voivat toteuttaa tässä pöytäkirjassa tarkoitettuja toimenpiteitä täydentäviä toimenpiteitä energian ja kestävän kehityksen alalla.

III   LUKU

TUTKIMUS, KOULUTUS JA TIEDOTUS

15 artikla

Tutkimus ja seuranta

1.   Sopimuspuolet edistävät ja yhdenmukaistavat tutkimusta ja järjestelmällistä seurantaa tämän pöytäkirjan tavoitteiden saavuttamiseksi tiiviissä yhteistyössä ja ottaen huomioon eri kansallisilla ja kansainvälisillä tasoilla jo saavutetut tulokset; tämä koskee erityisesti ympäristöön ja ilmastoon kohdistuvien vaikutusten analysoinnissa ja arvioinnissa käytettäviä menetelmiä ja kriteerejä sekä tekniikoita, jotka liittyvät energian säästämiseen ja järkevään käyttöön alppialueella.

2.   Sopimuspuolet ottavat tutkimuksen tulokset huomioon energiapolitiikan tavoitteiden ja toimenpiteiden määrittelyssä ja varmentamisessa sekä koulutukseen ja tekniseen tukeen liittyvissä toimissa, joita toteutetaan paikallisella tasolla väestön, taloudellisten toimijoiden ja alue- ja paikallisviranomaisten tueksi.

3.   Sopimuspuolet huolehtivat siitä, että tutkimustoiminnasta ja järjestelmällisestä seurannasta kansallisella tasolla saadut tulokset yhdistetään yhteiseen jatkuvan seurannan ja tiedotuksen järjestelmään ja että ne annetaan yleiseen käyttöön nykyisissä institutionaalisissa puitteissa.

16 artikla

Koulutus ja tiedotus

1.   Sopimuspuolet edistävät perus- ja jatkokoulutusta sekä tämän pöytäkirjan tavoitteita, siihen liittyviä toimenpiteitä ja niiden toteuttamista koskevaa tiedottamista yleisölle.

2.   Ne edistävät erityisesti koulutuksen jatkokehittämistä, jatkuvaa koulutusta ja teknistä tukea energia-alalla, ympäristön-, luonnon- ja ilmastonsuojelu mukaan luettuna.

IV   LUKU

TÄYTÄNTÖÖNPANO, VALVONTA JA ARVIOINTI

17 artikla

Täytäntöönpano

Sopimuspuolet sitoutuvat huolehtimaan tämän pöytäkirjan täytäntöönpanosta toteuttamalla asianmukaiset toimenpiteet nykyisissä institutionaalisissa puitteissa.

18 artikla

Velvoitteiden noudattamisen valvonta

1.   Sopimuspuolet raportoivat säännöllisesti pysyvälle komitealle tämän pöytäkirjan nojalla toteutetuista toimenpiteistä. Raporteissa käsitellään myös toteutettujen toimenpiteiden tehokkuutta. Sopimuspuolten välisessä konferenssissa määritetään, kuinka usein raportit laaditaan.

2.   Pysyvä komitea tarkastelee raportit varmistuakseen siitä, että sopimuspuolet ovat täyttäneet tästä pöytäkirjasta johtuvat velvoitteensa. Pysyvä komitea voi myös pyytää asianomaisilta sopimuspuolilta täydentäviä tietoja tai käyttää muita tietolähteitä.

3.   Pysyvä komitea laatii sopimuspuolten väliselle konferenssille raportin siitä, kuinka sopimuspuolet ovat noudattaneet tästä pöytäkirjasta johtuvia velvoitteitaan.

4.   Sopimuspuolten välinen konferenssi ottaa tämän raportin huomioon. Jos se toteaa, että velvoitteita on laiminlyöty, se voi antaa suosituksia.

19 artikla

Määräysten toimivuuden arviointi

1.   Sopimuspuolet tarkastelevat ja arvioivat säännöllisesti tämän pöytäkirjan määräysten toimivuutta. Jos se on tarpeen tavoitteiden toteuttamiseksi, ne tekevät tähän pöytäkirjaan asianmukaiset muutokset.

2.   Alue- ja paikallisviranomaiset osallistuvat tähän arviointiin nykyisissä institutionaalisissa puitteissa. Myös tällä alalla toimivia valtiosta riippumattomia järjestöjä voidaan kuulla.

V   LUKU

LOPPUMÄÄRÄYKSET

20 artikla

Alppeja koskevan yleissopimuksen ja pöytäkirjan välinen suhde

1.   Tämä pöytäkirja on Alppeja koskevan yleissopimuksen 2 artiklassa ja muissa asian kannalta merkityksellisissä yleissopimuksen artikloissa tarkoitettu yleissopimuksen pöytäkirja.

2.   Tämän pöytäkirjan sopimuspuolia voivat olla ainoastaan Alppeja koskevan yleissopimuksen sopimuspuolet. Irtisanoutuminen Alppeja koskevasta yleissopimuksesta merkitsee myös irtisanoutumista tästä pöytäkirjasta.

3.   Kun sopimuspuolten välinen konferenssi käsittelee tähän pöytäkirjaan liittyviä kysymyksiä, vain tämän pöytäkirjan sopimuspuolet voivat osallistua äänestykseen.

21 artikla

Allekirjoittaminen ja ratifiointi

1.   Tämä pöytäkirja avataan Alppeja koskevan yleissopimuksen allekirjoittajavaltioiden ja Euroopan yhteisön allekirjoitettavaksi 16 päivänä lokakuuta 1998 ja se on avoinna allekirjoitettavaksi 16 päivästä marraskuuta 1998 alkaen tallettajavaltiossa Itävallan tasavallassa.

2.   Tämä pöytäkirja tulee voimaan niiden sopimuspuolten osalta, jotka ovat ilmaisseet suostumuksensa tulla tämän pöytäkirjan sitomiksi, kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun kolme valtiota on tallettanut ratifiointi- tai hyväksymisasiakirjansa.

3.   Sellaisten sopimuspuolten osalta, jotka ilmaisevat myöhemmin suostumuksensa tulla tämän pöytäkirjan sitomiksi, pöytäkirja tulee voimaan kolmen kuukauden kuluttua ratifiointi- tai hyväksymisasiakirjan tallettamisesta. Sen jälkeen kun pöytäkirjaan tehty muutos tulee voimaan, kyseisen pöytäkirjan uusista sopimuspuolista tulee sopimuspuolia pöytäkirjaan sellaisena kuin se on muutettuna.

22 artikla

Ilmoitukset

Tallettaja ilmoittaa jokaiselle johdanto-osassa tarkoitetulle valtiolle ja Euroopan yhteisölle tämän pöytäkirjan:

a)

allekirjoittamisesta;

b)

ratifiointi- tai hyväksymisasiakirjan tallettamisesta;

c)

voimaantulopäivämäärästä;

d)

sopimuspuolen tai allekirjoittajan antamasta julistuksesta;

e)

sopimuspuolen esittämästä irtisanomisilmoituksesta ja sen voimaantulopäivästä.

Tämän vakuudeksi allekirjoittaneet, siihen asianmukaisesti valtuutettuina, ovat allekirjoittaneet tämän pöytäkirjan.

Tehty Bledissä 16 päivänä lokakuuta 1998 yhtenä italian-, ranskan-, saksan- ja sloveeninkielisenä kappaleena, jonka neljä tekstiä ovat yhtä todistusvoimaisia ja joka talletetaan Itävallan tasavallan valtionarkistoon. Tallettaja lähettää oikeaksi todistetun jäljennöksen kaikille allekirjoittaneille osapuolille.


22.12.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 337/43


PÖYTÄKIRJA

vuonna 1991 tehdyn Alppeja koskevan yleissopimuksen soveltamisesta matkailun alalla

Matkailupöytäkirja

Johdanto-osa

SAKSAN LIITTOTASAVALTA,

ITÄVALLAN TASAVALTA,

RANSKAN TASAVALTA,

ITALIAN TASAVALTA,

LIECHTENSTEININ RUHTINASKUNTA,

MONACON RUHTINASKUNTA,

SLOVENIAN TASAVALTA,

SVEITSIN VALALIITTO

ja

EUROOPAN YHTEISÖ, jotka

NOUDATTAVAT 7 päivänä marraskuuta 1991 tehdystä Alppien suojelua koskevasta yleissopimuksesta (Alppeja koskeva yleissopimus) johtuvaa tehtäväänsä varmistaa alppialueen suojelua ja kestävää kehitystä koskevat yleiset toimintalinjat,

NOUDATTAVAT Alppeja koskevan yleissopimuksen 2 artiklan 2 ja 3 kohdasta johtuvia velvollisuuksiaan,

OTTAVAT HUOMIOON sopimuspuolten halun sovittaa yhteen taloudelliset edut ja ympäristövaatimukset ja varmistaa kestävän kehityksen toteutuminen,

OVAT TIETOISIA SIITÄ, että Alpit ovat tärkeä elin- ja taloudellisen kehityksen ympäristö paikalliselle väestölle,

OVAT VAKUUTTUNEITA, että paikallisen väestön on voitava määrittää oma sosiaalinen, kulttuurinen ja taloudellinen kehityssuunnitelmansa ja osallistua sen toteuttamiseen nykyisissä institutionaalisissa puitteissa,

OTTAVAT HUOMIOON kaupungeissa asuville soveltuvien matkailu- ja vapaa-ajantoimintojen kasvavan tarpeen,

OTTAVAT HUOMIOON, että Alpit ovat edelleen yksi tärkeimmistä matkailu- ja vapaa-ajanalueista Euroopassa alueen tarjoamien runsaiden vapaa-ajanviettomahdollisuuksien sekä maisemien ja luonnon monimuotoisuuden takia ja että asiaan olisi panostettava myös kansallisia toimintakehyksiä laajemmin,

OTTAVAT HUOMIOON, että merkittävä osa joidenkin sopimuspuolten väestöstä asuu alppialueella ja että alueen matkailu on yleisen edun mukaista, koska se auttaa säilyttämään alueen vakituisesti asutettuna,

OTTAVAT HUOMIOON, että vuoristoseutujen matkailuelinkeinoon kohdistuva kilpailu on entistä enemmän maailmanlaajuista ja että matkailu vaikuttaa merkittävästi alppialueen taloudelliseen suorituskykyyn,

OTTAVAT HUOMIOON, että viimeaikaiset suuntaukset näyttävät lisäävän matkailuelinkeinon ja ympäristönsuojelun välistä sopusointua: asiakkaat haluavat entistä enemmän nauttia viehättävästä luonnonympäristöstä sekä kesällä että talvella, ja paikalliset päättäjät pyrkivät kehittämään matkailukohteista ympäristöä säästävämpiä,

OTTAVAT HUOMIOON, että alppialueella on kiinnitettävä erikseen huomiota kunkin kohteen ekosysteemin rajalliseen mukautumiskykyyn ja että kutakin ekosysteemiä on arvostettava sen erityispiirteiden vuoksi,

OVAT TIETOISIA SIITÄ, että luonnonperintö ja kulttuuriperintö sekä maisemat ovat oleellinen osa alppialueen matkailuelinkeinoa,

OVAT TIETOISIA SIITÄ, että alppialueen valtioiden luontoon, kulttuuriin, talouteen ja instituutioihin liittyvät ominaispiirteet eroavat toisistaan ja että näistä eroista johtuen valtiot ovat kehittyneet itsenäisesti ja niiden tarjoamat matkailumahdollisuudet ovat näin ollen hyvin monimuotoisia; näitä mahdollisuuksia ei kuitenkaan ole syytä yhdenmukaistaa kansainvälisellä tasolla, vaan niiden avulla tulisi taata erilaiset ja toisiaan täydentävät matkailutoiminnot,

OVAT TIETOISIA SIITÄ, että kestävän kehityksen mukaisen matkailuelinkeinon on perustuttava luonnonperinnön hyödyntämiseen ja korkealaatuisten palvelujen tarjoamiseen ottaen huomioon, että suurin osa alppialueesta on riippuvainen matkailusta, joka myös tuo elannon paikalliselle väestölle,

OVAT TIETOISIA SIITÄ, että on syytä rohkaista lomailijoita kunnioittamaan luontoa, auttaa heitä ymmärtämään paremmin ihmisiä, jotka asuvat ja työskentelevät matkailualueilla, ja luoda matkailijoille parhaat mahdolliset olosuhteet, jotta he voisivat todella tutustua alppialueen luontoon kaikessa monimuotoisuudessaan,

OVAT TIETOISIA SIITÄ, että ammattimaisten matkanjärjestäjien sekä alueellisten ja paikallisten viranomaisten tehtävänä on kehittää koko alppialuetta koskevissa konkreettisissa kehyksissä keinot parantaa tuotantorakenteita ja niiden tehokkuutta,

HALUAVAT VARMISTAA alppialueen kestävän kehityksen edistämällä ympäristöä kunnioittavaa matkailua, joka on myös paikallisen väestön elin- ja taloudellisten olosuhteiden oleellinen perusta,

OVAT VAKUUTTUNEITA, että tietyt ongelmat voidaan ratkaista vain kansainvälisellä tasolla ja ne edellyttävät yhteisiä toimenpiteitä alppialueen valtioilta,

OVAT SOPINEET SEURAAVAA:

I   LUKU

YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 artikla

Tavoite

Tämän pöytäkirjan tavoitteena on edistää alppialueen kestävää kehitystä nykyisissä institutionaalisissa puitteissa rohkaisemalla ympäristöä säästävää matkailua erityisillä toimenpiteillä ja suosituksilla, joissa otetaan huomioon sekä paikallisen väestön että matkailijoiden edut.

2 artikla

Kansainvälinen yhteistyö

1.   Sopimuspuolet sitoutuvat poistamaan alppialueen alue- ja paikallisviranomaisten välisen kansainvälisen yhteistyön esteet ja edistämään ratkaisujen löytämistä yhteisiin ongelmiin sopivalla alueellisella tasolla tehtävällä yhteistyöllä.

2.   Sopimuspuolet edistävät tiiviimpää kansainvälistä yhteistyötä asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten välillä. Ne huolehtivat erityisesti rajat ylittävien alueiden kehityksestä yhteensovittamalla ympäristöä säästäviä matkailu- ja vapaa-ajan toimintoja.

3.   Jos alue- ja paikallisviranomaiset eivät voi panna toimenpiteitä täytäntöön, koska ne kuuluvat kansalliseen tai kansainväliseen toimivaltaan, niille on annettava mahdollisuus edustaa tehokkaasti paikallisväestön etuja.

3 artikla

Tavoitteiden huomioon ottaminen muiden alojen politiikassa

Sopimuspuolet sitoutuvat ottamaan tämän pöytäkirjan tavoitteet huomioon myös muiden alojen politiikoissaan, erityisesti aluesuunnittelun, liikenteen, maatalouden, metsätalouden, ympäristön- ja luonnonsuojelun sekä vesi- ja energiahuollon aloilla kielteisten tai ristiriitaisten vaikutusten vähentämiseksi.

4 artikla

Alue- ja paikallisviranomaisten osallistuminen

1.   Jokainen sopimuspuoli määrittelee nykyisissä institutionaalisissa puitteissaan parhaan koordinointi- ja yhteistyötason instituutioiden sekä niiden alue- ja paikallisviranomaisten välillä, joita asia suoraan koskee, jotta voidaan edistää yhteisvastuullisuutta erityisesti synergian hyödyntämiseksi ja kehittämiseksi matkailupolitiikan soveltamisessa ja siitä johtuvien toimenpiteiden toteuttamisessa.

2.   Alue- ja paikallisviranomaiset, joita asia suoraan koskee, osallistuvat tämän politiikan ja näiden toimenpiteiden eri valmistelu- ja toteutusvaiheisiin toimivaltansa mukaisesti nykyisissä institutionaalisissa puitteissa.

II   LUKU

ERITYISTOIMENPITEET

5 artikla

Tarjonnan hallinta

1.   Sopimuspuolet sitoutuvat kehittämään kestävän kehityksen mukaista ja ympäristöä säästävää matkailua. Tästä syystä ne tukevat toimivaltaisten viranomaisten aloitteesta sopivimmalla tasolla laadittavien ja tämän pöytäkirjan tavoitteet huomioon ottavien suuntaviivojen, kehittämisohjelmien ja alakohtaisten suunnitelmien laatimista ja täytäntöönpanoa.

2.   Näiden toimien avulla suunniteltujen kehityshankkeiden edut ja haitat voidaan arvioida ja niitä voidaan vertailla erityisesti seuraavien tekijöiden osalta:

a)

sosioekonomiset vaikutukset paikalliseen väestöön;

b)

vaikutukset maaperään, veteen, ilmaan, luonnon tasapainoon ja maisemaan ottaen huomioon erityiset ekologiset tiedot, luonnonvarat ja ekosysteemien rajalliset mukautumismahdollisuudet;

c)

vaikutukset julkiseen talouteen.

6 artikla

Matkailun kehittämisen suuntaviivat

1.   Sopimuspuolet ottavat huomioon matkailua kehittäessään luonnon- ja maisemien suojelun. Ne sitoutuvat edistämään niin pitkälle kuin mahdollista hankkeita, jotka edistävät maisemansuojelua ja ovat ympäristön kannalta hyväksyttäviä.

2.   Ne sitoutuvat kestävän kehityksen politiikkaan, joka vahvistaa alppialueen luontoa lähellä olevan matkailun kilpailukykyä ja edistää näin ollen merkittävästi alppialueen sosioekonomista kehitystä. Etusija annetaan toimenpiteille, joilla edistetään matkailuun liittyvää innovaatiota ja matkailun monimuotoisuutta.

3.   Sopimuspuolet varmistavat, että alueilla, joilla vierailee suuria määriä matkailijoita, löydetään tasapaino matkailun intensiivisten ja laaja-alaisten muotojen välillä.

4.   Kannustavia toimenpiteitä toteutettaessa olisi noudatettava seuraavia vaatimuksia:

a)

intensiivisen matkailun osalta on mukautettava nykyiset matkailurakenteet ja -laitteistot ekologisiin vaatimuksiin ja kehitettävä uusia rakenteita, jotka ovat tämän pöytäkirjan tavoitteiden mukaisia;

b)

laaja-alaisen matkailun osalta on jatkettava tai kehitettävä ympäristöä säästävää matkailutarjontaa ja edistettävä matkailualueiden luonnon- ja kulttuuriperintöä.

7 artikla

Laatua koskeva tutkimus

1.   Sopimuspuolet sitoutuvat noudattamaan matkailutarjonnan laadun jatkuvaa ja järjestelmällistä tutkimusta koskevaa politiikkaa koko alppialueella ottaen huomioon erityisesti ympäristöä koskevat vaatimukset.

2.   Ne rohkaisevat kokemustenvaihtoa ja yhteisten toimintasuunnitelmien toteuttamista laadun parantamiseksi erityisesti seuraavilla aloilla:

a)

laitteistojen sijoittaminen maisema- ja luonnonalueille;

b)

taajamien kehittäminen, arkkitehtuuri (uudet rakennukset ja kylien entistäminen);

c)

majoitus- ja matkailupalvelut;

d)

alppialueen matkailun monipuolistaminen erityisesti hyödyntämällä eri alueiden kulttuuritarjontaa.

8 artikla

Matkailijamäärien hallinta

Sopimuspuolet edistävät matkailijamäärien hallintaa erityisesti suojelualueilla ottamalla käyttöön menettelyt, joiden avulla matkailijat voidaan sijoittaa ja majoittaa alueelle tasaisesti näiden alueiden kestävyyden takaamiseksi.

9 artikla

Luonnon asettamat rajoitukset kehittämiselle

Sopimuspuolet varmistavat, että matkailun kehittäminen mukautetaan kyseessä olevan kohteen tai alueen ympäristöön ja käytettävissä oleviin resursseihin. Hankkeiden, joilla on mahdollisesti merkittävä vaikutus ympäristöön, vaikutukset olisi arvioitava etukäteen nykyisissä institutionaalisissa puitteissa; arvioinnin tulokset on otettava huomioon päätöksenteossa.

10 artikla

Hiljaiset alueet

Sopimuspuolet sitoutuvat nimeämään lainsäädäntönsä ja ympäristöperusteiden mukaisesti hiljaisia alueita, joille ei rakenneta matkailupalveluja.

11 artikla

Majoituspolitiikka

Sopimuspuolet kehittävät majoituspolitiikkoja ottaen huomioon käytettävissä olevan tilan niukkuuden ja asettavat etusijalle kaupalliset majoituspalvelut, nykyisten rakennusten entistämisen ja käytön sekä nykyisen majoituskapasiteetin nykyaikaistamisen ja laadun parantamisen.

12 artikla

Hiihtohissit

1.   Sopimuspuolet sitoutuvat hiihtohissejä koskevien kansallisten hyväksymismenettelyjensä puitteissa panemaan täytäntöön toimintapolitiikan, joka menee taloudellisia ja turvallisuutta koskevia tarpeita pidemmällä ja joka on ympäristöä ja maisemaa koskevien vaatimusten mukainen.

2.   Uusille hiihtohisseille myönnetään toimilupa ainoastaan, jos käytöstä poistetut hiihtohissit puretaan ja viedään pois, ja käyttämättä jääneet alueet palautetaan luonnontilaan siten, että etusijalla ovat alueen kotoperäiset lajit.

13 artikla

Matkailuliikenne ja matkailijoiden kuljetukset

1.   Sopimuspuolet edistävät toimenpiteitä, joilla vähennetään moottoriajoneuvoliikennettä matkailukeskuksissa.

2.   Lisäksi ne edistävät sekä yksityisiä että julkisia aloitteita, joilla parannetaan pääsyä matkailukohteisiin ja -keskuksiin joukkoliikennevälineillä, ja rohkaisevat matkailijoita käyttämään näitä palveluja.

14 artikla

Erityiset suunnittelutekniikat

1.   Sopimuspuolet varmistavat, että laskettelurinteet rakennetaan ja niitä ylläpidetään ja käytetään siten, että ne sulautuvat mahdollisimman hyvin maisemaan ja että luonnon tasapaino ja biotooppien herkkyys otetaan huomioon.

2.   Maansiirtotöitä on vältettävä niin pitkälle kuin mahdollista ja jos luonnon olosuhteet mahdollistavat, alueille, joilta on siirretty maata, olisi palautettava kasvillisuus siten, että etusijalla ovat alueen kotoperäiset kasvit.

Kansallisessa lainsäädännössä voidaan sallia keinolumen käytön kullekin kohteelle ominaisina kylminä kausina, jos alueen hydrologiset, sää- ja luonnonolosuhteet sen sallivat, erityisesti paljaiden alueiden turvallisuuden lisäämiseksi.

15 artikla

Urheilutoiminnot

1.   Sopimuspuolet sitoutuvat määrittelemään politiikan, jolla valvotaan ulkotiloissa tapahtuvia urheilutoimintoja erityisesti suojelualueilla ympäristölle aiheutuvan vahingon välttämiseksi. Tämä valvonta saattaa merkitä tietyn toiminnon kieltämistä tarvittaessa.

2.   Sopimuspuolet sitoutuvat rajoittamaan niin pitkälle kuin mahdollista ja tarvittaessa kieltämään toimivaltaisten viranomaisten nimeämien alueiden ulkopuolella urheilutoiminnot, joissa käytetään moottoroituja kulkuvälineitä.

16 artikla

Laskeutuminen ilma-aluksilla

Sopimuspuolet sitoutuvat rajoittamaan mahdollisimman pitkälle ja tarvittaessa kieltämään urheilutoimintojen osana tapahtuvat ilma-alusten laskeutumiset lentokenttien ulkopuolella.

17 artikla

Taloudellisesti heikkojen alueiden sekä alue- ja paikallisviranomaisten kehittäminen

Sopimuspuolia kehotetaan etsimään asianmukaiseen aluetasoon mukautettuja ratkaisuja, joilla edistetään taloudellisesti heikkojen alueiden sekä alue- ja paikallisviranomaisten tasapainoista kehittämistä.

18 artikla

Lomien hajauttaminen ja porrastaminen

1.   Sopimuspuolet pyrkivät hajauttamaan ja porrastamaan matkailukeskusten kysyntää tehokkaammin.

2.   Tässä tarkoituksessa on asianmukaista tukea valtioiden välistä yhteistoimintaa, jonka tarkoituksena on lomien porrastaminen ja lomakausien pidentämistä koskevien kokeilujen toteuttaminen.

19 artikla

Innovaation edistäminen

Sopimuspuolia kehotetaan kehittämään kannustimia edistääkseen tämän pöytäkirjan tavoitteiden täytäntöönpanoa. Tässä tarkoituksessa ne tutkivat erityisesti alppialuetta koskevan kilpailun käynnistämistä tämän pöytäkirjan tavoitteiden mukaisten innovatiivisten matkailualoitteiden ja -tuotteiden palkitsemiseksi.

20 artikla

Matkailu-, maatalous-, metsätalous- ja kotiteollisuusalojen yhteistyö

Sopimuspuolet tukevat matkailu-, maatalous-, metsätalous- ja kotiteollisuusalojen yhteistyötä. Ne suosivat erityisesti toimintojen yhdistelmiä, joilla luodaan kestävän kehityksen mukaisia työpaikkoja.

21 artikla

Täydentävät toimenpiteet

Sopimuspuolet voivat toteuttaa tässä pöytäkirjassa tarkoitettuja toimenpiteitä täydentäviä toimenpiteitä kestävän matkailun toteuttamiseksi.

III   LUKU

TUTKIMUS, KOULUTUS JA TIEDOTUS

22 artikla

Tutkimus ja seuranta

1.   Sopimuspuolet edistävät ja yhdenmukaistavat läheisessä yhteistyössä tutkimusta ja järjestelmällistä seurantaa, joiden avulla voidaan lisätä alppialueen matkailun ja ympäristön välisen suhteen ymmärrystä, sekä tulevien kehitystoimien analysointia.

2.   Sopimuspuolet huolehtivat siitä, että tutkimustoiminnasta ja järjestelmällisestä seurannasta kansallisella tasolla saadut tulokset yhdistetään yhteiseen jatkuvan seurannan ja tiedotuksen järjestelmään ja että ne annetaan yleiseen käyttöön nykyisissä institutionaalisissa puitteissa.

3.   Sopimuspuolet sitoutuvat vaihtamaan tietoja tämän pöytäkirjan suositusten ja toimenpiteiden täytäntöönpanoon liittyvistä kokemuksistaan ja keräämään matkailun kehittämisen laatuun liittyviä tärkeitä tietoja.

23 artikla

Koulutus ja tiedotus

1.   Sopimuspuolet edistävät perus- ja jatkokoulutusta sekä tämän pöytäkirjan tavoitteita, siihen liittyviä toimenpiteitä ja niiden toteuttamista koskevaa tiedottamista yleisölle.

2.   Sopimuspuolia kehotetaan sisällyttämään välittömästi tai välillisesti matkailualaan liittyvään ammattikoulutukseen luonto- ja ympäristötietoutta. Tällä tavoin voitaisiin ottaa käyttöön uusia koulutusmuotoja, joissa matkailu ja ympäristö voidaan yhdistää. Esimerkkeinä voidaan mainita seuraavat:

”luontoon liittyvien toimintojen ohjaajat”,

”matkailukeskuksen laadunvarmistuksen vastuuhenkilöt”,

”vammaisten matkailuavustajat”.

IV   LUKU

TÄYTÄNTÖÖNPANO, VALVONTA JA ARVIOINTI

24 artikla

Täytäntöönpano

Sopimuspuolet sitoutuvat valvomaan tämän pöytäkirjan täytäntöönpanoa toteuttamalla asianmukaiset toimenpiteet nykyisissä institutionaalisissa puitteissa.

25 artikla

Velvoitteiden noudattamisen valvonta

1.   Sopimuspuolet raportoivat säännöllisesti pysyvälle komitealle tämän pöytäkirjan nojalla toteutetuista toimenpiteistä. Raporteissa käsitellään myös toteutettujen toimenpiteiden tehokkuutta. Sopimuspuolten välisessä konferenssissa määritetään, kuinka usein raportit laaditaan.

2.   Pysyvä komitea tarkastelee raportit varmistuakseen siitä, että sopimuspuolet ovat täyttäneet tästä pöytäkirjasta johtuvat velvoitteensa. Pysyvä komitea voi myös pyytää asianomaisilta sopimuspuolilta täydentäviä tietoja tai käyttää muita tietolähteitä.

3.   Pysyvä komitea laatii sopimuspuolten väliselle konferenssille raportin siitä, kuinka sopimuspuolet ovat noudattaneet tästä pöytäkirjasta johtuvia velvoitteitaan.

4.   Sopimuspuolten välinen konferenssi ottaa tämän raportin huomioon. Jos se toteaa, että velvoitteita on laiminlyöty, se voi antaa suosituksia.

26 artikla

Määräysten toimivuuden arviointi

1.   Sopimuspuolet tarkastelevat ja arvioivat säännöllisesti tämän pöytäkirjan määräysten toimivuutta. Jos se on tarpeen tavoitteiden toteuttamiseksi, ne tekevät tähän pöytäkirjaan asianmukaiset muutokset.

2.   Alue- ja paikallisviranomaiset osallistuvat tähän arviointiin nykyisissä institutionaalisissa puitteissa. Myös tällä alalla toimivia valtiosta riippumattomia järjestöjä voidaan kuulla.

V   LUKU

LOPPUMÄÄRÄYKSET

27 artikla

Alppeja koskevan yleissopimuksen ja pöytäkirjan välinen suhde

1.   Tämä pöytäkirja on Alppeja koskevan yleissopimuksen 2 artiklassa ja muissa asian kannalta merkityksellisissä yleissopimuksen artikloissa tarkoitettu yleissopimuksen pöytäkirja.

2.   Tämän pöytäkirjan sopimuspuolia voivat olla ainoastaan Alppeja koskevan yleissopimuksen sopimuspuolet. Irtisanoutuminen Alppeja koskevasta yleissopimuksesta merkitsee myös irtisanoutumista tästä pöytäkirjasta.

3.   Kun sopimuspuolten välinen konferenssi käsittelee tähän pöytäkirjaan liittyviä kysymyksiä, vain tämän pöytäkirjan sopimuspuolet voivat osallistua äänestykseen.

28 artikla

Allekirjoittaminen ja ratifiointi

1.   Tämä pöytäkirja avataan Alppeja koskevan yleissopimuksen allekirjoittajavaltioiden ja Euroopan yhteisön allekirjoitettavaksi 16 päivänä lokakuuta 1998 ja se on avoinna allekirjoitettavaksi 16 päivästä marraskuuta 1998 alkaen tallettajavaltiossa Itävallan tasavallassa.

2.   Tämä pöytäkirja tulee voimaan niiden sopimuspuolten osalta, jotka ovat ilmaisseet suostumuksensa tulla tämän pöytäkirjan sitomiksi, kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun kolme valtiota on tallettanut ratifiointi- tai hyväksymisasiakirjansa.

3.   Sellaisten sopimuspuolten osalta, jotka ilmaisevat myöhemmin suostumuksensa tulla tämän pöytäkirjan sitomiksi, pöytäkirja tulee voimaan kolmen kuukauden kuluttua ratifiointi- tai hyväksymisasiakirjan tallettamisesta. Sen jälkeen kun pöytäkirjaan tehty muutos tulee voimaan, kyseisen pöytäkirjan uusista sopimuspuolista tulee sopimuspuolia pöytäkirjaan sellaisena kuin se on muutettuna.

29 artikla

Ilmoitukset

Tallettaja ilmoittaa jokaiselle johdanto-osassa tarkoitetulle valtiolle ja Euroopan yhteisölle tämän pöytäkirjan

a)

allekirjoittamisesta;

b)

ratifiointi- tai hyväksymisasiakirjan tallettamisesta;

c)

voimaantulopäivämäärästä;

d)

sopimuspuolen tai allekirjoittajan antamasta julistuksesta;

e)

sopimuspuolen esittämästä irtisanomisilmoituksesta ja sen voimaantulopäivästä.

Tämän vakuudeksi allekirjoittaneet, siihen asianmukaisesti valtuutettuina, ovat allekirjoittaneet tämän pöytäkirjan.

Tehty Bledissä 16 päivänä lokakuuta 1998 yhtenä italian-, ranskan-, saksan- ja sloveeninkielisenä kappaleena, jonka neljä tekstiä ovat yhtä todistusvoimaisia ja joka talletetaan Itävallan tasavallan valtionarkistoon. Tallettaja lähettää oikeaksi todistetun jäljennöksen kaikille allekirjoittaneille osapuolille.