13.7.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 182/20

(1)

Tämä päätös on osoitettu seuraaville yrityksille: Chisso Corporation (jäljempänä ’Chisso’), Daicel Chemical Industries Ltd (jäljempänä ’Daicel’), Hoechst AG (jäljempänä ’Hoechst’), The Nippon Synthetic Chemical Industry Co. Ltd (jäljempänä ’Nippon’) sekä Ueno Fine Chemicals Industry Ltd (jäljempänä ’Ueno’).

(2)

Yritykset, joille päätös on osoitettu, osallistuivat Euroopan yhteisön perustamissopimuksen (jäljempänä ’perustamissopimus’) 81 artiklan 1 kohdan ja 1 päivästä tammikuuta 1994 Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen (jäljempänä ’ETA-sopimus’) 53 artiklan 1 kohdan jatkuvaan ja yhtenäiseen rikkomiseen koko ETA-alueella. Yritykset

(3)

Asianomaisista yrityksistä Nippon osallistui rikkomiseen ainakin 31 päivän joulukuuta 1978 ja 30 päivän marraskuuta 1995 välisenä aikana ja muut yritykset ainakin 31 päivän joulukuuta 1978 ja 31 päivän lokakuuta 1996 välisenä aikana.

(4)

Sorbaatit ovat pääasiassa elintarvikkeissa ja juomissa käytettäviä kemiallisia säilöntäaineita (antimikrobivalmisteita), joilla voidaan hidastaa hiivan, bakteerien, homesienten tai sienten kaltaisten mikro-organismien kasvua tai estää se. Ne toimivat pääasiassa vähentämällä vesipitoisuutta ja lisäämällä happamuutta. Joskus näitä lisäaineita käytetään myös säilyttämään elintarvikkeiden muita tärkeitä ominaisuuksia, kuten makua, väriä, rakennetta ja ravintoarvoa. Sen lisäksi, että sorbaatteja käytetään elintarvikkeiden ja juomien säilöntäaineena, ne ovat myös tehokkaita muuntyyppisten tuotteiden stabiloinnissa (muun muassa lääkkeet, kosmetiikka, lemmikkieläinten ruoka sekä eläinten rehu).

(5)

Sorbaatteja on pääasiassa kolmentyyppisiä: sorbiinihappo, kaliumsorbaatti ja kalsiumsorbaatti.

(6)

Sorbiinihappo on perustuote. Se on fysiologisesti inertti rasvahappo, joka hajoaa kehossa ja jota keho käyttää hyväkseen. Se ei vaikuta säilöttävien tuotteiden hajuun tai makuun. Sorbiinihappoa käytetään yleisesti margariinissa, majoneesissa, salaateissa, juustoissa, kalavalmisteissa, lihavalmisteissa ja makkaroissa, hedelmätuotteissa, juomissa, makeisissa, leivonnaisissa sekä fungistaattisissa pakkausmateriaaleissa. Sen valmistaminen on teknisesti monimutkaista, kun taas muita sorbaatteja saadaan sorbiinihaposta teknisesti yksinkertaisemmalla muunnosmenetelmällä. Sorbiinihapon valmistuksessa tarvitaan kahta pääasiallista raaka-ainetta: keteeniä ja krotonialdehydiä. Keteeni (kaasu) on tuotettava valmistuspaikalla. Tuotantolaitosten perustamiseksi vaadittavat suuret investoinnit rajoittavat merkittävästi uusien mahdollisten valmistajien pyrkimistä markkinoille.

(7)

Kaliumsorbaattia käytetään tarvittaessa erittäin vesiliukoista säilöntäainetta. Sorbiinihapon käyttöä rajoittaa sen huono vesiliukoisuus. Kaliumsorbaatti onkin runsaasti vettä sisältävien tuotteiden pääasiallinen säilöntäaine.

(8)

Kalsiumsorbaattia käytetään juustojen käärepaperin pinnoittamiseen Ranskassa ja Italiassa, ja sen tuotantomäärät ovat pieniä.

(9)

Sorbiinihappo ja sen suolat (mukaan luettuna kaliumsorbaatti) kuuluvat Länsi-Euroopassa eniten käytettyihin säilöntäaineisiin. Sorbiinihapon osuus sorbaattien myynnistä on 30 prosenttia ja kaliumsorbaatin osuus jäljelle jäävät 70 prosenttia.

(10)

Säilöntäaineet ovat kehittyneitä tuotteita, joihin kohdistuu vähän tutkimus- ja kehitystyötä. Uusien säilöntäaineiden tulo markkinoille onkin erittäin epätodennäköistä.

(11)

Sorbaatit muodostavat säilöntäainealan merkittävimmän tuotesegmentin. Pääasialliset korvaavat tuotteet ovat natrium- ja kaliumbentsoaatti sekä parabeenit. Useat valmistajat kuitenkin valitsevat laatusyistä sorbaatit, vaikka ne ovatkin kalliimpia kuin korvaavat aineet. Mitkään näistä aineista eivät kokonaan korvaa sorbaatteja; varsinkin parabeenit kattavat vain kapean markkinasegmentin elintarvikealan lisäainetuotannossa. Sorbaattien hinta ei vaihtele kysynnän mukaan, sillä niiden käytölle ei juuri ole vaihtoehtoja.

(12)

Merkitykselliset maantieteelliset markkinat ovat siis maailmanlaajuiset. Niin ollen markkinat ylittävät seuraamusten maantieteellisen soveltamisalueen eli ETA-alueen.

(13)

Kartellin rakenne, organisaatio ja toiminta perustuivat yhteisesti laadittuun markkina-arviointiin. Hoechst edusti arvioinnissa Euroopan markkinoita ja Daicel, Chisso, Nippon ja Ueno yhdessä Japanin markkinoita.

(14)

Kartellikokouksia pidettiin usealla eri tasolla. Kahdesti vuodessa pidettiin Hoechstin ja kaikkien neljän japanilaisen tuottajan kokous (’yhteiskokoukset’), minkä lisäksi japanilaiset tuottajat pitivät keskenään valmistelevia kokouksia (’valmistelevat kokoukset’ tai ’alustavat kokoukset’). Niin ikään pidettiin kahdenvälisiä kokouksia ja käytiin puhelinneuvotteluja (’kahdenvälinen yhteydenpito’).

(15)

Japanilaiset tuottajat pitivät ennen kutakin yhteiskokousta useita valmistelevia kokouksia sopiakseen hinnoista ja kiintiöistä, joista neuvoteltaisiin Hoechstin kanssa.

(16)

Ryhmäkokousten lisäksi Hoechstin ja japanilaisten tuottajien välillä järjestettiin lukuisia kahdenvälisiä kokouksia ja puhelinneuvotteluja.

(17)

Ottaen huomioon kyseessä olevan rikkomisen luonteen, rikkomisen todellisen vaikutuksen sorbaattien markkinoihin ja sen, että rikkominen kattoi koko yhtenäismarkkinat ja ETA-alueen perustamisesta lähtien myös koko ETA-alueen markkinat, komissio katsoo niiden yritysten, joita tämä päätös koskee, rikkoneen vakavasti EY:n perustamissopimuksen 81 artiklan 1 kohtaa ja ETA-sopimuksen 53 artiklan 1 kohtaa.

(18)

Kun on kyse erittäin vakavasta kilpailusääntöjen rikkomisesta, todennäköisten sakkojen porrastaminen mahdollistaa yritysten erilaisen kohtelun, jotta voidaan ottaa huomioon rikkomiseen syyllistyneiden todelliset taloudelliset mahdollisuudet vaarantaa kilpailua merkittävästi. Tämä on erityisen tarpeellista, kun rikkomiseen osallistuneet yritykset ovat markkinakooltaan hyvin erilaisia, kuten tässä tapauksessa.

(19)

Tällaisen useita yrityksiä koskevan asian ollessa kyseessä sakkojen perusmäärää asetettaessa on tarpeen ottaa huomioon kunkin yrityksen erityinen painoarvo ja siten kunkin yrityksen sääntöjenvastaisen toiminnan todellinen vaikutus kilpailuun. Tätä varten asianomaiset yritykset voidaan jakaa ryhmiin sen suhteellisen painoarvon perusteella, joka kullakin yrityksellä on merkityksellisillä markkinoilla.

(20)

Tässä tapauksessa komissio katsoo, että asianomaisten yritysten suhteellista painoarvoa merkityksellisillä markkinoilla on asianmukaista arvioida maailmanlaajuisen tuoteliikevaihdon pohjalta viimeisenä kokonaisena kalenterivuotena (1995), jolloin rikkominen tapahtui.

(21)

Yritysten itsensä komission kehotuksesta toimittamiin tietoihin perustuvan maailmanlaajuisen tuoteliikevaihdon mukaan Hoechst oli […]* (2) prosentin markkinaosuudellaan (ETA-alueella […]* prosenttia) selvästi suurin sorbaattien tuottaja maailmanlaajuisilla markkinoilla vuonna 1995. Se sijoittuu sen vuoksi ensimmäiseen ryhmään. Daicelin, Chisson, Nipponin ja Uenon markkinaosuudet vaihtelevat […]* prosentista […]* prosenttiin (ETA-alueella […]* prosentista […]* prosenttiin). Ne kuuluvat näin ollen toiseen ryhmään.

(22)

Edellä esitetyn perusteella suhteellisen markkinapainoarvon mukaan määräytyvä asianmukainen ryhmäkohtainen perussakko on tässä tapauksessa

(23)

Hoechstille määrättyä perussakkoa on muutettava, jotta voidaan varmistaa sakon riittävä varoittava vaikutus suuriin yrityksiin ja jotta voidaan asianmukaisesti ottaa huomioon suuryritysten käytössä oleva lainopillinen ja taloudellinen tietämys sekä infrastruktuuri, joiden ansiosta näillä yrityksillä on paremmat mahdollisuudet tunnistaa toimintansa sääntöjenvastaisuus ja tiedostaa sääntöjenvastaisesta toiminnasta kilpailulainsäädännön nojalla määrättävät seuraamukset.

(24)

Koska Hoechst on selvästi suurin niistä yrityksistä, joita tämä päätös koskee, komissio katsoo, että suhteelliseen painoarvoon asianomaisilla markkinoilla pohjautuvaa perussakkoa olisi korotettava, jotta yrityksen koko ja yleiset voimavarat tulisivat asianmukaisesti huomioon otetuiksi. Siksi johdanto-osan 22 kappaleessa määritettyä sakkoa olisi korotettava 100 prosenttia 40 miljoonaan euroon.

(25)

Komissio katsoo, että Chisso, Daicel, Hoechst ja Ueno rikkoivat EY:n perustamissopimuksen 81 artiklan 1 kohtaa ja ETA-sopimuksen 53 artiklan 1 kohtaa 31 päivän joulukuuta 1978 ja 31 päivän lokakuuta 1996 välisenä aikana. Ne syyllistyivät pitkäaikaiseen, 17 vuotta ja 10 kuukautta jatkuneeseen kilpailusääntöjen rikkomiseen. Näin ollen perussakkoa olisi rikkomisen vakavuuden perusteella korotettava Chisson, Daicelin, Uenon ja Hoechstin osalta 175 prosenttia.

(26)

Nippon rikkoi EY:n perustamissopimuksen 81 artiklan 1 kohtaa ja ETA-sopimuksen 53 artiklan 1 kohtaa 31 päivän joulukuuta 1978 ja 30 päivän marraskuuta 1995 välisenä aikana. Se syyllistyi pitkäaikaiseen, 16 vuotta ja 11 kuukautta jatkuneeseen kilpailusääntöjen rikkomiseen. Johdanto-osan 22 kappaleessa sille määrättyä sakkoa olisi näin ollen korotettava rikkomisen vakavuuden perusteella 165 prosenttia.

(27)

Edellä esitetyn mukaisesti komissio määrää Chissolle perussakoksi 18,315 miljoonaa euroa, Daicelille 18,315 miljoonaa euroa, Hoechstille 110 miljoonaa euroa, Nipponille 17,649 miljoonaa euroa ja Uenolle 18,315 miljoonaa euroa.

(28)

Hoechstin johtava asema kartellissa ja rikkomisen pitkäkestoisuus on katsottava raskauttaviksi olosuhteiksi, joiden kummankin vuoksi perussakkoa on asianmukaista korottaa. Edellisen osalta korotus on 30 prosenttia ja jälkimmäisen 50 prosenttia.

(29)

Daicel oli Hoechstin ohella kartellin alullepaneva voima. Näillä kahdella yrityksellä oli suurimmat markkinaosuudet ja yhteneväiset edut, ja ne olivatkin selvästi kartellin vahvimmat jäsenet. Vaikka Hoechst johtikin rikkomista, myös Daicel on pidettävä rikkomisen alullepanijana. Komissio kuitenkin katsoo, että myös kartellin muut jäsenet tekivät tiettyjä aloitteita yhteisten kilpailua rajoittavien tavoitteiden saavuttamiseksi. Edellä esitetyn perusteella Daicelille määrättävää perussakkoa olisi korotettava 30 prosenttia.

(30)

Chisson tapauksessa rikkomiseen ei liity raskauttavia seikkoja.

(31)

Nipponin tapauksessa rikkomiseen ei liity raskauttavia seikkoja.

(32)

Uenon tapauksessa rikkomiseen ei liity raskauttavia seikkoja.

(33)

Hoechstin tapauksessa rikkomiseen ei liity lieventäviä seikkoja.

(34)

Daicelin tapauksessa rikkomiseen ei liity lieventäviä seikkoja.

(35)

Chisson tapauksessa rikkomiseen ei liity lieventäviä seikkoja.

(36)

Nipponin tapauksessa rikkomiseen ei liity lieventäviä seikkoja.

(37)

Uenon osalta komissio katsoo lieventäväksi seikaksi sen, että Ueno ei käytännössä pannut täytäntöön sovittua määrällisten kiintiöiden jakoa.

(38)

Vuonna 2002 annettua sakkojen määräämättä jättämistä tai lieventämistä koskevaa tiedonantoa ei selkeästikään voida soveltaa tähän tapaukseen. Vuosien 1996 ja 2002 tiedonantojen välinen soveltamista koskeva ajallinen jakoviiva on määritelty vuoden 2002 tiedonannon 28 kohdassa, joka kuuluu seuraavasti:

”Tämä tiedonanto korvaa 14 päivästä helmikuuta 2002 lähtien vuoden 1996 tiedonannon kaikissa asioissa, joissa yksikään yritys ei ole ottanut yhteyttä komissioon hyötyäkseen kyseisessä tiedonannossa vahvistetusta suotuisasta kohtelusta.”

(39)

Tässä tapauksessa useat yritykset – Hoechst mukaan luettuna – olivat jo ”ottaneet yhteyttä” komissioon ennen mainittua päivämäärää. Näin ollen on edelleen sovellettava vuoden 1996 tiedonantoa.

(40)

Vuoden 1996 tiedonannon B jakson mukaisesti komissio myöntää Chissolle 100 prosentin vähennyksen sakosta, joka yritykselle olisi määrätty, ellei tämä olisi toiminut yhteistyössä komission kanssa.

(41)

Näin ollen komissio ei määrää Chissolle lainkaan sakkoa.

(42)

Otettuaan asianmukaisesti huomioon Hoechstin tekemän yhteistyön komissio myöntää yritykselle vuoden 1996 tiedonannon D jakson 2 kohdan ensimmäisen ja toisen luetelmakohdan mukaisesti 50 prosentin vähennyksen sakosta, joka olisi määrätty, ellei yritys olisi toiminut yhteistyössä komission kanssa.

(43)

Otettuaan asianmukaisesti huomioon Nipponin tekemän yhteistyön komissio myöntää yritykselle vuoden 1996 tiedonannon D jakson 2 kohdan ensimmäisen ja toisen luetelmakohdan mukaisesti 40 prosentin vähennyksen sakosta, joka olisi määrätty, ellei yritys olisi toiminut yhteistyössä komission kanssa.

(44)

Otettuaan asianmukaisesti huomioon Daicelin tekemän yhteistyön ja sen, missä vaiheessa menettelyä tuo yhteistyö tapahtui, komissio myöntää yritykselle vuoden 1996 tiedonannon D jakson 2 kohdan ensimmäisen ja toisen luetelmakohdan mukaisesti 30 prosentin vähennyksen sakosta, joka olisi määrätty, ellei yritys olisi toiminut yhteistyössä komission kanssa.

(45)

Otettuaan asianmukaisesti huomioon Uenon tekemän yhteistyön ja sen, missä vaiheessa menettelyä tuo yhteistyö tapahtui, komissio myöntää yritykselle vuoden 1996 tiedonannon D jakson 2 kohdan ensimmäisen ja toisen luetelmakohdan mukaisesti 25 prosentin vähennyksen sakosta, joka olisi määrätty, ellei yritys olisi toiminut yhteistyössä komission kanssa.

(46)

Asianomaisten yritysten tekemän yhteistyön laatu huomioon ottaen ja vuoden 1996 tiedonannossa säädettyjen edellytysten mukaisesti tämän päätöksen kohteena oleville yrityksille määrättäviä sakkoja on vähennettävä seuraavasti:

(47)

Chisso ilmoittaa, että sen taloudellinen tilanne on viime vuosina voimakkaasti heikentynyt. Syynä ovat Japanin jo yli 20 vuotta kestänyt vakava talouskriisi ja yritykseen Minamata-taudin aiheuttamien vahinkojen ja puhdistuskulujen vuoksi kohdistunut huomattava taloudellinen rasitus. Chisso selvittää ja kuvaa 10 päivänä kesäkuuta 2003 toimittamassaan ilmoituksessa tarkemmin heikkoa taloudellista tilaansa ja luovuttaa komissiolle rahoitustietoja.

(48)

Komissio toteaa, että Ueno ei toimittanut konsolidoituja tietoja. Tarkasteltuaan Uenon rahoitustilannetta konsolidoimattomien tietojen pohjalta komissio katsoo, että Uenon tapauksessa ei ole asianmukaista muuttaa sakkoa. Yksittäisen yrityksen taloudellisten vaikeuksien huomioon ottaminen olisi käytännössä sama asia kuin aiheettoman kilpailuedun myöntäminen markkinoiden olosuhteisiin heikoimmin sopeutuneille yrityksille. Koska komissio ei määrää Chissolle sakkoa, yrityksen väite on merkityksetön.

(49)

Komissio määrää asetuksen (EY) N:o 1/2003 23 artiklan 2 kohdan nojalla seuraavat sakot:

(50)

Edellä lueteltujen yritysten on lopetettava heti rikkominen, mikäli näin ei ole vielä tapahtunut. Yritysten on pidätyttävä vastedes harjoittamasta tässä asiassa todetun rikkomisen kaltaista toimintaa ja toteuttamasta toimenpiteitä, joilla on samanlaisia tai vastaavia tavoitteita tai vaikutuksia.