3.6.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 136/1

1)

Neuvosto tutki 17 päivänä helmikuuta 2005 Belgian tarkistetun vakausohjelman, joka kattaa vuodet 2004—2008. Ohjelma vastaa pitkälti vakaus- ja lähentymisohjelmien sisältöä ja muotoa koskevien käytännesääntöjen tietovaatimuksia. Ohjelmasta puuttuvat pakolliset korko-oletukset. Tämän vuoksi Belgiaa kehotetaan toimittamaan kaikki vaaditut tiedot.

2)

Ohjelma perustuu makrotalouden skenaarioon, jonka mukaan kokonaistuotannon kasvu on 2,5 prosenttia vuosina 2005 ja 2006 ja hidastuu 2,0 prosenttiin ohjelmakauden loppua kohti. Skenaarion mukaiset kasvuoletukset vaikuttavat tällä hetkellä käytettävissä olevien tietojen perusteella realistisilta. Myös ohjelman inflaatioennusteet vaikuttavat realistisilta.

3)

Tarkistetussa ohjelmassa hahmotellulla julkisen talouden strategialla pyritään säilyttämään talousarvio tasapainossa tai hieman ylijäämäisenä sekä velkasuhde alenevana, jotta voidaan varautua vaikutuksiin, joita väestön ikääntymisellä on julkiseen talouteen. Tarkistuksessa ennustetaan talousarvion olevan vuosina 2005 ja 2006 tasapainossa ja vuonna 2007 suhteessa BKT:hen 0,3 prosenttia ylijäämäinen ja vuonna 2008 0,6 prosenttia ylijäämäinen. Tarkistetussa ohjelmassa pitkälti vahvistetaan suunniteltu sopeuttaminen makrotalouden skenaarion säilyessä lähes muuttumatonta vuoteen 2007 ulottuvaan aikaisempaan ohjelmaan verrattuna. Vuonna 2001 aloitetun välillisten verojen uudistuksen täytäntöönpano on edelleen käynnissä ja julkiset investoinnit lisääntyvät vuoden 2006 paikallisvaalien edellä. Tämän vuoksi perusylijäämän ennustetaan supistuvan hieman vuotta 2006 kohti, mutta kasvavan taas tämän jälkeen. Ohjelmassa ennakoidaan korkorasituksen vähenevän lähinnä velan määrän pienenemisen seurauksena. Tulojen odotetaan vähenevän vuoteen 2006 asti ja pysyvän sen jälkeen vakaina, kun taas perusmenot vähenevät hieman vuotta 2008 kohti. Suhdannetasoitetun rahoitusaseman (laskettu ohjelman tietojen perusteella yhteisesti sovittuja menetelmiä käyttäen) ennustetaan säilyvän positiivisena koko ohjelmakauden ajan niin, että suhteessa BKT:hen ylijäämä pienenee vuoden 2004 0,5 prosentista 0,1 prosenttiin vuonna 2006 ja kasvaa jälleen 0,9 prosenttiin vuonna 2008.

4)

Ohjelmassa esitettyjen julkista taloutta koskevien ennusteiden riskit näyttävät olevan pitkälti tasapainossa. Belgian hallitus ei ole vielä ilmoittanut, mitä toimenpiteitä se aikoo toteuttaa pitääkseen vuoden 2006 talousarvion tasapainossa, kun tulot vähenevät 0,3 prosenttia suhteessa BKT:hen sen seurauksena, että vuonna 2001 aloitetun välillisten verojen uudistuksen täytäntöönpano jatkuu edelleen ja että useat pienemmät kertaluonteiset toimenpiteet vaikuttavat myönteisesti vuoden 2005 talousarvioon (yhteensä noin 0,2 prosenttia suhteessa BKT:hen). Vaikka makrotalouden skenaario onkin realistinen, Belgian julkisen talouden rahoitusasema on edelleen suhteellisen herkkä talouskasvun muutoksille (herkkyys 0,6). Myös perusmenojen hillintään kohdistuu joitakin riskejä lähinnä sosiaaliturvajärjestelmään liittyen. Vuonna 2004 terveydenhoitobudjetti ylittyi (vaikka vuotuinen reaalikasvutavoite, 4,5 prosenttia, oli jo korkea), mikä kertoo terveydenhoitomenojen kasvun jatkuvan voimakkaana. Vuoden 2004 lopulla on ilmoitettu uusista toimenpiteistä terveydenhoidon kustannusten alentamiseksi (yhteensä 0,2 prosenttia suhteessa BKT:hen), mutta niiden vaikutusta on vielä vaikeaa arvioida. Toisaalta sosiaaliministerillä on lähes koko vuoden 2005 ajan valtuudet toteuttaa tarvittavia toimia kuulematta parlamenttia (tai muita tahoja), jotta mahdolliseen menojen ylittymiseen voidaan puuttua nopeasti. Yleisemmällä tasolla Belgian hallituksen uskottavuus on lisääntynyt, kun se on pitänyt kiinni sitoumuksestaan toteuttaa toimenpiteitä pitääkseen talousarvion tasapainossa.

5)

Riskiarvioinnin perusteella julkisen talouden tavoitteisiin kohdistuvat riskit näyttävät olevan pitkälti tasapainossa ja ohjelman mukainen finanssipolitiikan viritys vaikuttaa olevan riittävä, jotta voidaan pitää kiinni vakaus- ja kasvusopimuksen keskipitkän aikavälin tavoitteesta, joka on lähellä tasapainoa oleva tai ylijäämäinen rahoitusasema. Lisäksi varmuusmarginaali on riittävä sen varmistamiseksi, ettei alijäämä ylitä suhteessa BKT:hen määriteltyä 3 prosentin viitearvoa talouden normaaleissa suhdannevaihteluissa minään vuonna.

6)

Julkisen velan arvioidaan olevan 96,6 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2004, mikä ylittää selvästi perustamissopimuksessa asetetun 60 prosentin viitearvon suhteessa BKT:hen. Ohjelmassa ennustetaan, että velkasuhde pienenee 12,4 prosenttiyksikköä ohjelmakauden aikana, eli se olisi 84,2 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2008. Tähän lukuun sisältyy kansallisen rautatieyhtiön SNCB:n 7,4 miljardin euron (2,5 prosenttia suhteessa BKT:hen) velan siirtäminen valtiolle vuonna 2005. Tämä hidastaa velan pienenemistä vuonna 2005, mutta muutoin velan suunnitellaan pienenevän nopeammin kuin edellisessä tarkistuksessa kaavailtiin.

7)

Belgian julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyteen näyttää kohdistuvan jonkin verran riskejä velan bruttomäärän nykytason vuoksi. Pienenemisestään huolimatta velkasuhde on edelleen suuri ja sen pieneneminen voi jatkua vain, jos perusylijäämät pidetään pidemmän aikaa suurina. Ohjelmassa esitetty strategia, jolla on tarkoitus selviytyä kustannuksista, joita väestön ikääntyminen julkistaloudelle aiheuttaa, perustuu lähinnä ikääntymisrahastoon ja siihen, että bruttovelkaa vähennetään pitämällä rahoitusasema tasapainossa tai hieman ylijäämäisenä (mikä riippuu lähinnä perusmenojen hillitsemisestä). Vaikka perusmenojen hillintä saattaa osoittautua vaikeaksi etenkin terveydenhoidossa, se on kuitenkin tärkeää, koska hallituksen strategiana on keventää verotusta työpaikkojen luomiseksi. Koska vanhushuoltosuhteen ennustetaan kasvavan, tämän yleisstrategian määrätietoinen toteuttaminen on keskeistä pitkän aikavälin kestävyyden saavuttamiseksi.

8)

Tarkistetussa ohjelmassa esitetty talouspolitiikka on pitkälti talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen julkista taloutta koskevien maakohtaisten suositusten mukaista. Tarkistuksessa taataan etenkin, että velkasuhteen kehitystrendi pidetään jatkuvasti alenevana. Kun otetaan huomioon terveydenhoitomenojen (joiden reaalimäärän vuotuinen tavoitekasvuvauhti on asetettu suhteellisen korkeaksi, 4,5 prosenttiin) viimeaikaiset ylitykset, on olemassa riski, että reaalimääräisten menojen kasvua ei I alueella (liittovaltion menot ja sosiaaliturva) pystytä rajoittamaan suuntaviivojen mukaisesti 1,5 prosenttiin. Näin ollen suurien perusylijäämien ylläpitäminen ja menojen reaalimääräisen kasvun rajoittaminen on tärkeää etenkin, kun otetaan huomioon väestön ikääntymisestä aiheutuvat rahoitustarpeet.