1.   Tätä asetusta sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 200531 päivään joulukuuta 2005 liitteessä I lueteltujen, Ukrainasta peräisin olevien terästuotteiden tuontiin yhteisöön.

2.   Terästuotteet luokitellaan liitteen I mukaisiin tuoteryhmiin.

3.   Liitteessä I lueteltujen tuotteiden luokittelu perustuu tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23 päivänä heinäkuuta 1987 annetulla neuvoston asetuksella (ETY) N:o 2658/87 (2) käyttöön otettuun yhdistettyyn nimikkeistöön (CN).

4.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden alkuperä määritetään yhteisössä voimassa olevien sääntöjen mukaisesti.

1.   Ukrainasta peräisin olevien liitteessä I lueteltujen terästuotteiden yhteisöön suuntautuvassa tuonnissa on noudatettava liitteessä V vahvistettuja määrällisiä rajoituksia. Ukrainasta peräisin olevien liitteessä I lueteltujen tuotteiden luovutus vapaaseen liikkeeseen yhteisössä edellyttää liitteessä II esitetyn alkuperätodistuksen ja jäsenvaltioiden viranomaisten 4 artiklan säännösten mukaisesti myöntämän tuontilisenssin esittämistä.

2.   Sen varmistamiseksi, että määrät, joille tuontilisenssit myönnetään, eivät minään ajankohtana ylitä kullekin tuoteryhmälle asetettuja määrällisiä kokonaisrajoituksia, liitteessä IV luetellut toimivaltaiset viranomaiset voivat myöntää tuontilisenssejä vasta saatuaan komissiolta vahvistuksen siitä, että määriä voidaan edelleen lukea määrällisiin rajoituksiin terästuotteiden sen asianomaisen tuoteryhmän ja toimittajamaan osalta, joista yksi tai useampi tuoja on jättänyt hakemuksen kyseisille viranomaisille.

3.   Luvallinen tuonti luetaan siksi vuodeksi vahvistettuihin määrällisiin rajoituksiin, jona tuotteet on lähetetty viejämaasta. Tuotteiden lähetyksen katsotaan tapahtuneen päivänä, jona ne on lastattu vievään kuljetusvälineeseen.

1.   Liitteessä V tarkoitettuja määrällisiä rajoituksia ei sovelleta vapaa-alueelle tai vapaavarastoon siirrettyihin tuotteisiin eikä tuotteisiin, jotka on tuotu tullivarastointimenettelyä, väliaikaisen tuonnin menettelyä tai sisäistä jalostusmenettelyä (suspensiojärjestelmä) noudattaen.

2.   Jos 1 kohdassa tarkoitetut tuotteet luovutetaan lopulta vapaaseen liikkeeseen joko muuttumattomassa tilassa taikka käsittelyn tai jalostuksen jälkeen, sovelletaan 2 artiklan 2 kohtaa, ja tällä tavoin vapaaseen liikkeeseen luovutetut tuotteet luetaan liitteessä V vahvistettuihin vastaaviin määrällisiin rajoituksiin.

1.   Sovellettaessa 2 artiklan 2 kohtaa on liitteessä IV lueteltujen jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten ennen tuontilisenssien myöntämistä ilmoitettava komissiolle vastaanottamiensa tuontilisenssihakemusten määrät, joiden tueksi on liitetty alkuperäiset vientilisenssit. Tämän jälkeen komissio ilmoittaa, ovatko haetut määrät käytettävissä tuontia varten, siinä aikajärjestyksessä, jossa jäsenvaltioiden ilmoitukset on vastaanotettu (ns. aikaprioriteettiperiaatteella).

2.   Komissiolle toimitettuihin ilmoituksiin sisältyvät hakemukset ovat päteviä, jos niissä todetaan selvästi jokaisessa tapauksessa viejämaa, asianomainen tuotekoodi, tuotavat määrät, vientilisenssin numero, kiintiövuosi ja jäsenvaltio, jossa tuotteet on tarkoitus luovuttaa vapaaseen liikkeeseen.

3.   Komissio vahvistaa mahdollisuuksien mukaan viranomaisille hakemuksiin merkityn täydellisen määrän, joka on ilmoitettu kunkin tuoteryhmän osalta.

4.   Toimivaltaiset viranomaiset ilmoittavat asiasta viipymättä komissiolle sen jälkeen, kun näille on ilmoitettu määristä, jotka on jätetty käyttämättä tuontilisenssin voimassaoloaikana. Kyseiset käyttämättömät määrät siirretään ilman eri toimenpiteitä kunkin tuoteryhmän osalta yhteisön yhteenlasketun määrällisen rajoituksen jäljelle jääneisiin määriin.

5.   Edellä 1–4 kohdassa tarkoitetut ilmoitukset on toimitettava elektronisesti tätä varten perustetussa integroidussa verkossa, jollei pakottavista teknisistä syistä ole välttämätöntä käyttää väliaikaisesti muuta toimitustapaa.

6.   Tuontilisenssit tai vastaavat asiakirjat myönnetään 12–16 artiklan mukaisesti.

7.   Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava komissiolle jo myönnettyjen tuontilisenssien tai vastaavien asiakirjojen peruuttamisesta, jos Ukrainan toimivaltaiset viranomaiset ovat mitätöineet tai peruuttaneet vastaavat vientilisenssit. Jos Ukrainan toimivaltaiset viranomaiset ovat kuitenkin ilmoittaneet komissiolle tai jonkin jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille vientilisenssin mitätöimisestä tai peruuttamisesta sen jälkeen, kun sitä koskevat tuotteet on tuotu yhteisöön, kyseiset määrät luetaan sen vuoden määrälliseen rajoitukseen, jonka aikana tuotteet on lähetetty.

1.   Jos komissiolla on tiedossa, että liitteessä I luetellut Ukrainasta peräisin olevat tuotteet on lastattu kuljetusvälineestä toiseen, niiden reittiä on muutettu tai ne on muulla tavalla tuotu yhteisöön kiertämällä 2 artiklan mukaisia määrällisiä rajoituksia ja että on olemassa tarve tehdä välttämättömät tarkistukset, komissio pyytää, että aloitetaan neuvottelut sopimukseen pääsemiseksi asianomaisten määrällisten rajoitusten tarkistamisesta vastaavasti.

2.   Siihen asti, kunnes 1 kohdassa tarkoitetut neuvottelut ovat johtaneet tulokseen ja jos on olemassa selvät todisteet kiertämisestä, komissio voi pyytää Ukrainaa toteuttamaan välttämättömät varotoimenpiteet sen varmistamiseksi, että kyseisten neuvottelujen perusteella sovitut määrällisiä rajoituksia koskevat tarkistukset voidaan toteuttaa.

3.   Jos yhteisö ja Ukraina eivät pääse tyydyttävään ratkaisuun ja jos komissio toteaa, että on olemassa selvät todisteet kiertämisestä, komissio vähentää määrällisistä rajoituksista vastaavan määrän tuotteita, jotka ovat peräisin Ukrainasta.

1.   Vientilisenssiä (joka on Ukrainan toimivaltaisten viranomaisten myöntämä) edellytetään liitteessä V vahvistettujen määrällisten rajoitusten alaisten terästuotteiden kaikilta lähetyksiltä mainittuihin rajoituksiin asti.

2.   Tuojan on esitettävä vientilisenssin alkuperäiskappale 12 artiklassa tarkoitetun tuontilisenssin myöntämistä varten.

1.   Määrällisiä rajoituksia varten tarvittavan vientilisenssin on oltava liitteessä II esitetyn mallin mukainen ja siinä on muun muassa vahvistettava, että kyseisten tavaroiden määrä on luettu asianomaiselle tuoteryhmälle vahvistettuun määrälliseen rajoitukseen.

2.   Kukin vientilisenssi voi koskea ainoastaan yhtä liitteessä I lueteltua tuoteryhmää.

1.   Edellä 6 artiklassa tarkoitetussa vientilisenssissä voi olla lisäkappaleita, jotka on asianmukaisesti merkitty sellaisiksi. Vientilisenssi ja sen lisäkappaleet sekä alkuperätodistus ja sen lisäkappaleet on laadittava englannin kielellä.

2.   Jos 1 kohdassa tarkoitetut asiakirjat täytetään käsin, tiedot on kirjoitettava musteella painokirjaimin.

3.   Vientilisenssien tai vastaavien asiakirjojen on oltava kooltaan 210 × 297 millimetriä. Paperin on oltava valkoista, liimakäsiteltyä hiokkeetonta kirjoituspaperia, jonka paino on vähintään 25 grammaa neliömetriltä. Jokaisessa osassa on oltava painettu aaltomainen taustakuvio, mikä tekee mekaanisin tai kemiallisin keinoin tapahtuneen väärentämisen silmin havaittavaksi.

4.   Yhteisön toimivaltaiset viranomaiset saavat hyväksyä tämän asetuksen säännösten mukaista tuontia varten voimassa olevaksi ainoastaan alkuperäiskappaleen.

5.   Kussakin vientilisenssissä tai vastaavassa asiakirjassa on oltava yhdenmukainen painettu tai muulla tavoin merkitty sarjanumero, jolla asiakirja voidaan yksilöidä.

6.   Tässä numerossa on oltava seuraavat osat:

1.   Jos komissio on vahvistanut 4 artiklan mukaisesti, että haettu määrä voidaan lukea kyseessä olevaan määrälliseen rajoitukseen, jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on myönnettävä tuontilisenssi enintään viiden työpäivän kuluessa siitä päivästä, jona tuoja on esittänyt vastaavan vientilisenssin alkuperäiskappaleen. Kyseisen esittämisen on tapahduttava viimeistään 31 päivänä maaliskuuta lisenssin mukaisten tavaroiden lähetysvuotta seuraavana vuonna. Minkä tahansa jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset myöntävät tuontilisenssit riippumatta siitä, mikä jäsenvaltio on ilmoitettu määräpaikaksi vientilisenssissä edellyttäen, että komissio on vahvistanut 4 artiklan mukaisesti sen, että haettu määrä voidaan lukea kyseiseen määrälliseen rajoitukseen.

2.   Tuontilisenssit ovat voimassa neljä kuukautta niiden myöntämisestä. Jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset voivat jatkaa voimassaoloaikaa tuojan asianmukaisesti perustellusta pyynnöstä enintään neljällä kuukaudella.

3.   Tuontilisenssit on laadittava liitteessä III esitetyssä muodossa, ja ne ovat voimassa kaikkialla yhteisön tullialueella.

4.   Tuojan esittämässä tuontilisenssiä koskevassa ilmoituksessa tai hakemuksessa on oltava:

5.   Tuojat eivät ole velvollisia tuomaan tuontilisenssin mukaista kokonaismäärää yhtenä lähetyksenä.

1.   Jos komissio toteaa, että Ukrainan tietyn tuoteryhmän osalta myöntämien vientilisenssien mukaiset kokonaismäärät ylittävät kyseiselle tuoteryhmälle vahvistetun määrällisen rajoituksen, jäsenvaltioiden toimivaltaisille lisenssiviranomaisille on ilmoitettava tästä viipymättä, jotta tuontilisenssien myöntäminen voidaan keskeyttää. Tässä tapauksessa komissio aloittaa neuvottelut viipymättä.

2.   Jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset kieltäytyvät myöntämästä tuontilisenssejä Ukrainasta peräisin oleville tuotteille, joilla ei ole 6–11 artiklan säännösten mukaisesti myönnettyjä vientilisenssejä.

1.   Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on käytettävä 12 artiklassa tarkoitettujen tuontilisenssien myöntämiseen liitteessä III esitetyn tuontilisenssin mallin mukaisia lomakkeita.

2.   Tuontilisenssilomakkeet ja niiden otteet on laadittava kahtena kappaleena, joista yhdessä kappaleessa, joka annetaan hakijalle, on maininta ”Holder's copy” (lisenssinhaltijan kappale) ja numero 1 ja joista toisessa, joka jää lisenssin myöntävälle viranomaiselle, on maininta ”Copy for the issuing authority” (lisenssin myöntävän viranomaisen kappale) ja numero 2. Toimivaltaiset viranomaiset voivat liittää lisäkappaleita lomakkeeseen 2 hallinnollisia tarkoituksia varten.

3.   Lomakkeet on painettava valkoiselle, hiokkeettomalle kirjoituspaperille, jonka paino on 55–65 grammaa neliömetriltä. Niiden on oltava kooltaan 210 × 297 millimetriä, rivivälin on oltava 4,24 millimetriä (tuuman kuudesosa) ja lomakkeiden ulkoasua on noudatettava tarkasti. Varsinaisen lisenssin eli kappaleen numero 1 kummallakin puolella on lisäksi oltava punaisella painettu aaltomainen taustakuvio mekaanisin tai kemiallisin keinoin tehtyjen väärennösten paljastamiseksi.

4.   Jäsenvaltiot huolehtivat lomakkeiden painatuksesta. Ne voidaan myös painaa kirjapainossa, jonka on hyväksynyt jäsenvaltio, johon kirjapaino on sijoittautunut. Jälkimmäisessä tapauksessa jokaisessa lomakkeessa on oltava viittaus jäsenvaltion antamaan hyväksyntään. Jokaisessa lomakkeessa on oltava painolaitoksen nimi- ja osoitetiedot tai merkki, jonka avulla painolaitos voidaan tunnistaa.

5.   Tuontilisensseille tai otteille on niitä myönnettäessä annettava myöntämisnumero, jonka jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset määräävät. Tuontilisenssin numero on ilmoitettava komissiolle elektronisesti 4 artiklan mukaisesti perustettua integroitua verkkoa käyttäen.

6.   Lisenssit ja otteet on laadittava asiakirjan myöntävän valtion virallisella kielellä tai jollakin sen virallisista kielistä.

7.   Toimivaltaiset viranomaiset mainitsevat kohdassa 10 asianomaisen terästuoteryhmän.

8.   Myöntävät toimipaikat ja veloittavat viranomaiset tekevät merkintänsä leimasimella. Asiakirjan myöntävän viranomaisen leima voidaan kuitenkin korvata rei'ittämällä tehdyllä kirjaimia tai numeroita sisältävällä kohopainatuksella tai lisenssissä olevalla painatuksella. Asiakirjan myöntävien viranomaisten on käytettävä myönnetyn määrän merkitsemisessä väärentämisen estävää menetelmää siten, että numeroita tai viittauksia on mahdotonta lisätä.

9.   Kappaleiden numero 1 ja 2 kääntöpuolella on oltava kohta, johon joko tulliviranomaiset voivat merkitä määrät, kun tuontimuodollisuudet on suoritettu, tai johon toimivaltaiset hallintoviranomaiset voivat merkitä määrät otetta annettaessa. Jos kiintiöön lukemiselle varattu tila lisenssissä tai sen otteessa ei ole riittävä, toimivaltaiset viranomaiset voivat liittää asiakirjaan yhden tai useamman lisälehden, joissa on lisenssin tai otteen kappaleiden nro 1 ja 2 kääntöpuolen mukaiset kohdat. Kiintiöön lukemisen suorittavien viranomaisten on lyötävä leimansa siten, että sen toinen puolisko on lisenssissä tai se otteessa ja toinen puolisko lisälehdellä. Jos asiakirjassa on useampi kuin yksi lisälehti, lisäleima on lyötävä samalla tavoin kunkin sivun ja sitä edeltävän sivun yli.

10.   Jonkin jäsenvaltion viranomaisten myöntämillä tuontilisensseillä ja otteilla sekä näiden tekemillä merkinnöillä on sama laillinen vaikutus jokaisessa muussa jäsenvaltiossa kuin kyseisten jäsenvaltioiden viranomaisten myöntämillä asiakirjoilla ja merkinnöillä.

11.   Asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat tarpeen mukaan vaatia, että lisenssien tai otteiden sisältö käännetään asianomaisen jäsenvaltion viralliselle kielelle tai jollekin sen virallisista kielistä.