NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 2041/2004,

annettu 15 päivänä marraskuuta 2004,

tiettyjen Venäjän federaatiosta peräisin olevien terästuotteiden tuonnista

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 133 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Rajoittamatta päätöksen 2002/602/EHTY soveltamista sallitaan tämän artiklan toisessa kohdassa mainittujen Venäjän federaatiosta peräisin olevien terästuotteiden tuonti yhteisöön enintään 200 000 tonnin lisämäärän osalta.

Kyseiset terästuotteet luokitellaan TARIC-koodeihin 7208370010, 7208380010 ja 7208390010. Tuotteiden luokittelu perustuu yhteisön tariffi- ja tilastonimikkeistöön (jäljempänä ’yhdistetty nimikkeistö’, lyhennettynä ’CN’). Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden alkuperä määritetään yhteisössä voimassa olevien sääntöjen mukaisesti.

2 artikla

1.   Edellä 1 artiklassa mainittujen Venäjän federaatiosta peräisin olevien terästuotteiden luovutus vapaaseen liikkeeseen yhteisössä edellyttää tuontilisenssiä, jonka jäsenvaltioiden viranomaiset myöntävät 4 artiklan säännösten mukaisesti.

2.   Jotta määrät, joille tuontilisenssejä myönnetään, eivät missään tilanteessa ylittäisi rajoitusten kokonaismääriä, liitteessä II mainittujen jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on myönnettävä tuontilisenssit vasta komission vahvistettua, että kyseiset määrälliset rajoitukset eivät ylity.

3.   Tässä asetuksessa sen soveltamispäivästä alkaen tuotteiden lähetyksen katsotaan tapahtuneen päivänä, jona ne on lastattu viennin suorittavaan kuljetusvälineeseen. Lähetyksen on tapahduttava viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2004.

3 artikla

1.   Edellä 1 artiklassa tarkoitettuja määrällisiä rajoituksia ei sovelleta tuotteisiin, jotka on siirretty vapaa-alueelle tai vapaavarastoon, eikä tuotteisiin, jotka on tuotu tullivarastointimenettelyä, väliaikaisen maahantuonnin menettelyä tai sisäistä jalostusmenettelyä (suspensiojärjestelmä) noudattaen.

2.   Jos kohdassa 1 tarkoitetut tuotteet luovutetaan myöhemmin vapaaseen liikkeeseen joko samassa muodossa taikka valmistuksen tai käsittelyn jälkeen, sovelletaan 2 artiklan 2 kohtaa, ja tällä tavoin vapaaseen liikkeeseen luovutetut tuotteet luetaan 1 artiklassa mainittuihin määrällisiin rajoituksiin.

4 artikla

1.   Sovellettaessa 2 artiklan 2 kohtaa liitteessä II mainittujen jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on ennen tuontilisenssien myöntämistä ilmoitettava komissiolle vastaanottamissaan tuontilisenssihakemuksissa haetut määrät. Tämän jälkeen komissio ilmoittaa, ovatko haetut määrät käytettävissä tuontia varten, siinä aikajärjestyksessä, jossa jäsenvaltioiden ilmoitukset on vastaanotettu (ns. aikaprioriteettiperiaatteella). Tuontilisenssi on myönnettävä viiden työpäivän kuluessa komission myöntävästä vastauksesta.

2.   Komissiolle toimitettuihin ilmoituksiin sisältyvät hakemukset ovat päteviä, jos niistä jokaisessa todetaan selvästi viejämaa, tuotavat määrät, kiintiökausi, jäsenvaltio, jossa tuotteet on tarkoitus luovuttaa vapaaseen liikkeeseen, ja 1 artiklassa tarkoitettu tuotekohtainen koodi. Määrällisten rajoitusten asianmukaisen hallinnoinnin edellyttämistä teknisistä yksityiskohdista sovitaan teräsyhteyskomiteassa.

3.   Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut ilmoitukset on toimitettava sähköisesti tätä varten perustetussa monipalveluverkossa, jollei pakottavista teknisistä syistä ole välttämätöntä käyttää väliaikaisesti muuta toimitustapaa.

4.   Mahdollisuuksiensa mukaan komissio vahvistaa viranomaisille ilmoituksissa mainitun haetun määrän kokonaisuudessaan.

5.   Tuontilisenssit tai vastaavat asiakirjat myönnetään liitteen I mukaisesti.

6.   Tämän asetuksen mukaisesti myönnetyt tuontilisenssit ovat voimassa koko yhteisön tullialueella. Yhteisössä toimiva tuoja voi hakea tuontilisenssiä miltä tahansa toimivaltaiselta viranomaiselta.

7.   Tuojan on tehtävä hakemus viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2004, ja siinä on oltava seuraavat tiedot ja liitteet:

8.   Tuontilisenssin voimassaoloaika vahvistetaan neljäksi kuukaudeksi. Jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat tuojan asianmukaisesti perustellusta pyynnöstä pidentää luvan voimassaoloaikaa kahdella kuukaudella.

9.   Toimivaltaiset kansalliset viranomaiset voivat vahvistamillaan edellytyksillä sallia, että ilmoitukset tai pyynnöt lähetetään tai tulostetaan sähköisesti. Toimivaltaisille kansallisille viranomaisille on kuitenkin toimitettava kaikki asiakirjat ja todistusaineisto.

10.   Tuontilisenssi voidaan antaa sähköisesti, jos asianomaisilla tullitoimipaikoilla on mahdollisuus vastaanottaa kyseinen asiakirja tietokoneverkon välityksellä.

11.   Tuojien ei välttämättä tarvitse tuoda tuontilisenssissä mainittua kokonaismäärää yhdessä erässä.

5 artikla

1.   Se, että liiketoimessa sovellettava yksikköhinta on vähemmän kuin viisi prosenttia suurempi tai pienempi kuin tuontilisenssissä ilmoitettu yksikköhinta tai että tuotavien tuotteiden kokonaismäärä on vähemmän kuin viisi prosenttia suurempi kuin tuontilisenssissä ilmoitettu määrä, ei estä kyseisten tuotteiden vapaaseen liikkeeseen luovuttamista.

2.   Tuontilisenssihakemukset ja tuontilisenssit ovat luottamuksellisia. Ne on tarkoitettu yksinomaan toimivaltaisten kansallisten viranomaisten ja hakijan käyttöön.

6 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 31 päivästä joulukuuta 2004.

(1)  EYVL L 195, 24.7.2002, s. 55, sopimus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan yhteisön ja Venäjän federaation hallituksen välisellä sopimuksella (EUVL L 255, 31.7.2004, s. 33).

(2)  EYVL L 195, 24.7.2002, s. 38, päätös sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna neuvoston asetuksella (EY) N:o 1386/2004 (EUVL L 255, 31.7.2004, s. 1).

(3)  Arviointiperusteet esitetään EYVL:ssä C 180, 11.7.1991, s. 4.