Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 868/2004,

annettu 21 päivänä huhtikuuta 2004,

lentoliikennepalvelujen tarjoamiseen muista maista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista liittyviltä yhteisön lentoliikenteen harjoittajia vahingoittavilta tuilta ja epäterveiltä hinnoittelukäytännöiltä suojautumisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI ja EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 80 artiklan 2 kohdan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen(1),

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(2),

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä(3),

sekä katsovat seuraavaa:

(1) Yhteisön lentoliikenteen harjoittajien kilpailuasema niiden tarjotessa lentoliikennepalveluita yhteisöstä, yhteisön kautta tai yhteisöön voi kärsiä samankaltaisia lentoliikennepalveluja tarjoavien yhteisön ulkopuolisten lentoliikenteen harjoittajien epäterveistä ja syrjivistä käytännöistä.

(2) Tällaiset epäterveet käytännöt voivat johtua sellaisen maan hallituksen, alueellisen elimen tai muun julkisen organisaation tuesta tai muista avustusmuodoista, joka ei ole yhteisön jäsenvaltio, tai muista kuin kaupallisista eduista hyötyvän, yhteisön ulkopuolisen lentoliikenteen harjoittajan tietyistä hinnoittelukäytännöistä.

(3) On tarpeen määritellä tällaisia epäterveitä käytäntöjä vastaan toteutettavat korjaustoimenpiteet.

(4) Yhteisössä on tiukat säännöt valtiontuen myöntämisestä lentoliikenteen harjoittajille, ja jotta yhteisön lentoliikenteen harjoittajat eivät joutuisi epäedulliseen kilpailuasemaan ja kärsisi vahinkoa, tarvitaan välinettä, joka suojaa niitä yhteisön ulkopuolisilta lentoliikenteen harjoittajilta, jotka saavat tukea tai muita etuja hallituksilta.

(5) Tätä asetusta ei ole tarkoitettu korvaamaan sellaisia kolmansien maiden kanssa tehtyjä lentoliikennesopimuksia, joiden avulla voidaan tehokkaasti käsitellä tämän asetuksen piiriin kuuluvia käytäntöjä. Kun jäsenvaltion tasolla on olemassa oikeudellinen väline, jonka avulla asiassa voitaisiin toimia tyydyttävällä tavalla kohtuullisen ajan kuluessa, kyseinen väline olisi ensisijainen suhteessa tähän asetukseen tuona ajanjaksona.

(6) Yhteisöllä olisi oltava mahdollisuus ryhtyä korjaustoimenpiteisiin sellaisen maan hallituksen myöntämistä tuista johtuvia epäterveitä hinnoittelukäytäntöjä vastaan, joka ei ole yhteisön jäsen. Yhteisöllä olisi lisäksi oltava mahdollisuus puuttua epäterveisiin hinnoittelukäytäntöihin.

(7) Olisi määritettävä, milloin tuen katsotaan olevan kyseessä ja minkä periaatteiden mukaan se oikeuttaa tasoitustoimenpiteisiin, ja erityisesti, onko tuki kohdennettu tietyille yrityksille tai aloille tai riippuuko se lentoliikenteen harjoittamisesta kolmansiin maihin.

(8) Määritettäessä tuen olemassaoloa on tarpeen osoittaa, että hallitukselta tai joltakin alueelliselta elimeltä tai muulta julkiselta organisaatiolta on saatu rahoitusta varojen siirrolla tai siten, että saatavista, jotka ovat valtion tuloa, luovutaan tai niitä ei kanneta, ja että vastaanottavalle yritykselle on siten annettu etu.

(9) Olisi määritettävä, milloin hinnoittelukäytäntö katsotaan epäterveeksi. Kolmannesta maasta olevan lentoliikenteen harjoittajan hinnoittelukäytäntöjen tarkastelu pitäisi rajoittaa vain sellaisiin harvoihin tapauksiin, joissa lentoliikenteen harjoittaja hyötyy sellaisesta muusta kuin kaupallisesta edusta, jota ei voida selkeästi määritellä tueksi.

(10) Olisi tehtävä selväksi, että hinnoittelukäytäntöä voidaan pitää epäterveenä ainoastaan silloin, kun se eroaa selvästi tavanomaisista kilpailuun perustuvista hinnoittelukäytännöistä. Komission olisi kehitettävä yksityiskohtainen menetelmä epäterveiden hinnoittelukäytäntöjen määrittämiseksi.

(11) Lisäksi on suotavaa vahvistaa selvät ja yksityiskohtaiset ohjeet tekijöistä, jotka voivat olla merkityksellisiä selvitettäessä sitä, ovatko yhteisön ulkopuolisten lentoliikenteen harjoittajien tarjoamat tuetut tai epäterveesti hinnoitellut lentoliikennepalvelut aiheuttaneet vahinkoa tai uhkaavatko ne aiheuttaa vahinkoa. Sen osoittamiseksi, että tarjottujen lentoliikennepalvelujen hinnoittelukäytännöt aiheuttavat vahinkoa yhteisön ilmailualalle, olisi kiinnitettävä huomiota muiden tekijöiden vaikutukseen, ja olisi otettava huomioon kaikki yhteisön ilmailualaan vaikuttavat merkitykselliset tunnetut tekijät ja taloudelliset indikaattorit ja erityisesti yhteisössä vallitsevat markkinaolosuhteet.

(12) On välttämätöntä määritellä käsitteet "yhteisön lentoliikenteen harjoittaja", "yhteisön ilmailuala" ja "samankaltainen lentoliikennepalvelu".

(13) On tarpeen määritellä, kuka voi tehdä kantelun ja mitä tietoja kantelussa olisi oltava. Kantelu olisi hylättävä silloin, kun vahingosta ei ole riittävästi näyttöä menettelyn käynnistämiseksi.

(14) On suotavaa vahvistaa menettely, jota on noudatettava tutkittaessa yhteisön ulkopuolisten lentoliikenteen harjoittajien epäterveitä käytäntöjä. Menettelyyn käytettävissä oleva aika olisi rajoitettava.

(15) On tarpeen vahvistaa, millä tavalla asianosaisille olisi ilmoitettava, mitä tietoja viranomaiset vaativat, ja asianosaisilla olisi oltava hyvät mahdollisuudet esittää asian kannalta merkityksellinen näyttö sekä puolustaa etujaan. Lisäksi on tarpeen vahvistaa tutkimuksessa noudatettavat säännöt ja menettelyt, erityisesti säännöt, joiden mukaan asianosaisten on tietyssä määräajassa ilmoittauduttava, esitettävä näkemyksensä ja annettava tietoja, jotta näkemykset ja tiedot voitaisiin ottaa huomioon. On tarpeen antaa asianosaisten saataville kaikki tutkimusta koskevat tiedot, jotka ovat niiden asian ajamisen kannalta merkityksellisiä, liikesalaisuutta kuitenkin kunnioittaen. On tarpeen edellyttää, että jos osapuolet eivät tee tyydyttävällä tavalla yhteistyötä, päätelmien tekemisessä voidaan käyttää muita tietoja ja että nämä tiedot voivat olla osapuolille epäedullisempia kuin jos ne olisivat tehneet yhteistyötä.

(16) On tarpeen vahvistaa, millä ehdoilla voidaan ottaa käyttöön väliaikaisia toimenpiteitä. Komissio voi joka tapauksessa ottaa tällaisia toimenpiteitä käyttöön ainoastaan kuuden kuukauden ajaksi.

(17) Tutkimus tai menettely olisi päätettävä, jos ei ole tarpeen ottaa käyttöön toimenpiteitä, esimerkiksi jos tuen määrä, epäterveen hinnoittelun aste tai vahinko on vähäinen. Menettelyä ei tulisi päättää, jos tällaista päätöstä ei samalla asianmukaisesti perustella. Toimenpiteiden olisi oltava määrällisesti pienempiä kuin tasoitustoimenpiteiden alaisten tukien määrä tai epäterveen hinnoittelun aste, jos vahinko voidaan poistaa tällä pienemmällä määrällä.

(18) On tarpeen edellyttää, että toimenpiteiden taso ei saa ylittää tapauksesta riippuen tukien arvoa tai myönnettyjä muita kuin kaupallisia etuja taikka, jos se on edellä mainittuja pienempi, aiheutunutta vahinkoa vastaavaa määrää.

(19) On tarpeen edellyttää, että toimenpiteet ovat voimassa ainoastaan niin kauan kuin on tarpeen, jotta vahinkoa aiheuttavat tuet tai epäterveet hinnoittelukäytännöt voidaan tehdä tehottomiksi.

(20) Toimenpiteitä käyttöön otettaessa tullit olisi asetettava etusijalle. Jos tullit eivät osoittaudu asianmukaiseksi toimenpiteeksi, voidaan harkita muita toimenpiteitä.

(21) On tarpeen määritellä menettelyt, joilla hyväksytään sellaiset sitoumukset, joilla poistetaan tai korjataan tasoitustoimenpiteisiin oikeuttavat tuet tai epäterveet hinnoittelukäytännöt sekä aiheutettu vahinko, sen sijaan, että otettaisiin käyttöön väliaikaisia tai lopullisia toimenpiteitä. Lisäksi on aiheellista vahvistaa sitoumusten rikkomisen tai peruuttamisen seuraukset.

(22) On tarpeen säätää käyttöön otettujen toimenpiteiden tarkistamisesta sellaisissa tapauksissa, joissa esitetään riittävästi näyttöä muuttuneista olosuhteista.

(23) Tämän asetuksen täytäntöönpanon edellyttämistä toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY(4) mukaisesti.

(24) Toimenpiteiden ja niiden toteuttamisen muoto ja taso olisi määriteltävä yksityiskohtaisesti näistä toimenpiteistä annettavassa asetuksessa.

(25) On tarpeen varmistaa, että kaikki tämän asetuksen nojalla toteutetut toimenpiteet ovat täysin yhteisön edun mukaiset. Yhteisön edun arviointiin kuuluu kaikkien sellaisten vakuuttavien perusteiden määrittäminen, jotka johtaisivat selvästi siihen johtopäätökseen, että toimenpiteiden toteuttaminen ei olisi yhteisön yleisen edun mukaista. Eräs tällainen vakuuttava peruste voisi olla esimerkiksi se, että kuluttajille tai muille asianosaisille aiheutuva haitta on selvästi kohtuuton suhteessa toimenpiteiden toteuttamisen yhteisön ilmailualan toimijoille tuomaan hyötyyn.

(26) Tämän asetuksen tavoitetta, eli suojautumista tuilta ja epäterveiltä hinnoittelukäytännöiltä, jotka vahingoittavat yhteisön lentoliikenteen harjoittajia lentoliikennepalvelujen tarjoamisessa muista maista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista, ei voida kenties riittävästi saavuttaa jäsenvaltioiden toimin, vaan se voidaan saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Kyseisessä artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen,

OVAT ANTANEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Tavoite

1. Tässä asetuksessa vahvistetaan menettely, jota on määrä soveltaa muiden maiden kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden lentoliikennepalvelujen tarjoamiseen liittyviltä tuilta ja epäterveiltä hinnoittelukäytännöiltä suojautumiseksi, siltä osin kuin tästä aiheutuu haittaa yhteisön ilmailualalle.

2. Tämä asetus ei estä jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välisissä lentoliikennesopimuksissa olevien erityismääräysten soveltamista ennen kyseistä menettelyä.

3. Tämä asetus ei estä yhteisön ja kolmansien maiden välisissä sopimuksissa olevien erityismääräysten soveltamista.

2 artikla

Periaatteet

Korjaustoimenpide voidaan ottaa käyttöön seuraavien asioiden korjaamiseksi:

1) yhteisön ulkopuoliselle lentoliikenteen harjoittajalle suoraan tai välillisesti myönnetty tuki, tai

2) yhteisön ulkopuolisen lentoliikenteen harjoittajan epäterveet hinnoittelukäytännöt,

kun on kyse yhteisön ilmailualaa vahingoittavasta lentoliikennepalvelujen tarjoamisesta yhdellä tai useammalla yhteisöstä tai yhteisöön suuntautuvalla reitillä.

3 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

a) "vahingolla" 6 artiklassa tarkoitettua yhteisön ilmailualalle aiheutuvaa merkittävää vahinkoa tai merkittävän vahingon uhkaa;

b) "yhteisön ilmailualalla" yhteisön lentoliikenteen harjoittajia, jotka tarjoavat samankaltaisia lentoliikennepalveluja, tai näistä lentoliikenteen harjoittajista niitä, joiden yhteinen osuus muodostaa merkittävän osan kyseisten palvelujen tarjonnasta yhteisössä;

c) "yhteisön lentoliikenteen harjoittajalla" lentoliikenteen harjoittajaa, jolla on voimassa oleva liikennelupa, jonka jokin jäsenvaltio on myöntänyt yhteisön lentoliikenteen harjoittajien toimiluvista 23 päivänä heinäkuuta 1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2407/92(5) mukaisesti;

d) "samankaltaisella lentoliikennepalvelulla" lentoliikennepalvelua, jota tarjotaan samalla reitillä tai samoilla reiteillä kuin asianomaisia lentoliikennepalveluja tai jota tarjotaan sellaisilla reiteillä, jotka muistuttavat läheisesti niitä reittejä, joilla asianomaista lentoliikennepalvelua tarjotaan.

4 artikla

Tuki

1. Tuen katsotaan olevan kyseessä, jos:

a) sellaisen maan hallitus, alueellinen elin tai muu julkinen organisaatio, joka ei ole Euroopan yhteisön jäsen, myötävaikuttaa taloudellisesti, toisin sanoen jos:

i) hallituksen, alueellisen elimen tai muun julkisen organisaation käytäntö käsittää varojen suoran siirron, esimerkiksi avustuksina, lainoina tai pääomasijoituksena, mahdollisen varojen suoran siirron yritykselle taikka yrityksen vastuiden, kuten lainatakausten, vastattavaksi ottamisen;

ii) saatavasta, joka on hallitukselle, alueelliselle elimelle tai muulle julkiselle organisaatiolle kuuluva tulo, luovutaan tai sitä ei kanneta;

iii) hallitus, alueellinen elin tai muu julkinen organisaatio antaa käyttöön muita kuin yleiseen infrastruktuuriin kuuluvia tavaroita tai palveluita tai ostaa tavaroita tai palveluita;

iv) hallitus, alueellinen elin tai muu julkinen organisaatio suorittaa maksuja rahoitusmekanismiin tai valtuuttaa tai ohjaa yksityisen tahon vastaamaan yhdestä tai useammasta i, ii tai iii kohdassa kuvatusta tavanomaisesti julkiselle viranomaiselle kuuluvasta tehtävästä, joka ei tosiasiassa eroa julkisten viranomaisten tavanomaisesti noudattamasta käytännöstä;

b) ja sitä kautta annetaan etua.

2. Tukiin kohdistetaan korjaustoimenpiteitä ainoastaan silloin, kun tuet on rajoitettu joko oikeudellisesti tai tosiasiallisesti koskemaan myöntävän viranomaisen toimivallan piirissä olevaa yritystä tai alaa tai yritysten tai alojen ryhmää.

5 artikla

Epäterveet hinnoittelukäytännöt

1. Epäterveiden hinnoittelukäytäntöjen katsotaan olevan kyseessä yhteisöstä tai yhteisöön suuntautuvassa lentoliikenteessä, kun yhteisön ulkopuoliset lentoliikenteen harjoittajat

- saavat muuta kuin kaupallista etua, ja

- perivät tietystä palvelusta kuljetusmaksuja, jotka ovat niin paljon alhaisempia kuin kilpailevien yhteisön lentoliikenteen harjoittajien hinnat, että ne aiheuttavat vahinkoa.

Tällaisten käytäntöjen on poikettava selkeästi normaaleista kilpailukykyisistä hinnoittelukäytännöistä.

2. Kuljetusmaksuja verrattaessa on otettava huomioon seuraavat seikat:

a) todellinen hinta, jolla lippuja tarjotaan myyntiin;

b) väitetysti epäterveeseen hintaan tarjottavien paikkojen osuus ilma-aluksen kokonaispaikkamäärästä;

c) väitetysti epäterveeseen hintaan myytyihin lippuihin liittyvät rajoitukset ja ehdot;

d) kaikkien samankaltaisia lentoliikennepalveluja tarjoavien lentoliikenteen harjoittajien tarjoamien palvelujen taso;

e) palveluja tarjoavan yhteisön ulkopuolisen lentoliikenteen harjoittajan todelliset kustannukset sekä kohtuullinen voittomarginaali; ja

f) a-e alakohdassa tarkoitettu tilanne toisiinsa verrattavissa olevilla reiteillä.

3. Komissio kehittää 15 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen yksityiskohtaisen menetelmän epäterveiden hinnoittelukäytäntöjen osoittamiseksi. Menetelmään kuuluvat muun muassa tapa arvioida normaali kilpailukykyinen hinnoittelu, todelliset kustannukset sekä kohtuulliset voittomarginaalit erityisesti ilmailualalla.

6 artikla

Vahingon määrittäminen

1. Vahingon määrittäminen perustuu sitä tukevaan näyttöön, ja siihen kuuluu puolueeton tarkastelu, joka kohdistuu:

a) asianomaisten lentoliikennepalvelujen kuljetusmaksujen tasoon sekä siihen, mikä vaikutus tällaisilla lentoliikennepalveluilla on yhteisön lentoliikenteen harjoittajien kuljetusmaksuihin; ja

b) vaikutukseen, joka kyseisillä lentoliikennepalveluilla on yhteisön ilmailualaan sellaisten taloudellisten indikaattorien osoittaman kehityksen perusteella kuin lentojen määrä, kapasiteetin käyttö, matkustajien tekemät varaukset, markkinaosuus, voitot, pääoman tuotto, investointi ja työllisyys.

Yksi tai useampi näistä tekijöistä ei välttämättä ole ratkaiseva peruste.

2. Kaiken 1 kohdan tarkoituksessa esitetyn näytön perusteella on osoitettava, että asianomaiset lentoliikennepalvelut aiheuttavat tässä asetuksessa tarkoitettua vahinkoa.

3. Yhteisön ilmailualaa vahingoittavien lentoliikennepalvelujen lisäksi on tutkittava muut tunnetut tekijät sen varmistamiseksi, ettei näiden muiden tekijöiden aiheuttaman vahingon katsottaisi johtuvan asianomaisista lentoliikennepalveluista.

4. Vahingon uhan määrittämisen on perustuttava tosiasioihin eikä pelkkiin väitteisiin, arveluihin tai etäiseen mahdollisuuteen. Olosuhteiden muutoksen, joka loisi tilanteen, jossa tuki aiheuttaisi vahinkoa, on oltava selvästi nähtävissä ja välittömästi uhkaava.

7 artikla

Menettelyn aloittaminen

1. Tämän asetuksen mukainen tutkimus on pantava vireille luonnollisen henkilön, oikeushenkilön tai järjestön yhteisön ilmailualan puolesta tekemän kirjallisen kantelun perusteella tai komission omasta aloitteesta, jos on olemassa riittävästi näyttöä tasoitustoimenpiteisiin oikeuttavista tuista (myös niiden määrästä, jos mahdollista) tai tässä asetuksessa tarkoitetuista epäterveistä hinnoittelukäytännöistä, vahingosta sekä tuetuiksi tai epäterveesti hinnoitelluiksi väitettyjen lentoliikennepalvelujen ja aiheutuneeksi väitetyn vahingon välisestä syy-yhteydestä.

2. Jos vaikuttaa siltä, että näyttöä on riittävästi menettelyn aloittamiseksi, komissio aloittaa sen 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen 45 päivän kuluessa kantelun jättämisestä ja ilmoittaa sen aloittamisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Kun asianomaiset jäsenvaltiot käyvät asiasta neuvotteluja kahdenvälisen sopimuksen puitteissa, säädettyä 45 päivän määräaikaa pidennetään jäsenvaltion pyynnöstä enintään 30 päivää. Kyseisen määräajan mahdollisesta pidentämisestä päättää komissio 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

Jos näyttöä ei ole esitetty riittävästi, komissio ilmoittaa tästä kantelijalle 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen 45 päivän kuluessa päivästä, jona kantelu on jätetty.

3. Menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa on ilmoitettava tutkimuksen aloittamisesta sekä sen laajuus, kyseisillä reiteillä tarjottavat lentoliikennepalvelut, maat, joiden hallitusten väitetään myöntäneen kyseiset tuet tai luvat niille lentoliikenteen harjoittajille, joiden väitetään noudattavan epäterveitä hinnoittelukäytäntöjä, ja aika, jonka kuluessa asianosaiset voivat ilmoittautua, esittää näkemyksensä kirjallisesti ja antaa tietoja, jotta nämä näkemykset voitaisiin ottaa tutkimuksessa huomioon. Lisäksi ilmoituksessa on ilmoitettava aika, jonka kuluessa asianosaiset voivat pyytää, että komissio kuulisi niitä asiasta.

4. Komissio ilmoittaa menettelyn aloittamisesta asianomaisia lentoliikennepalveluja tarjoaville lentoliikenteen harjoittajille, asianomaiselle hallitukselle sekä kantelun tekijöille.

5. Komissio voi milloin tahansa ennen menettelyn aloittamista ja sen jälkeen pyytää kyseistä kolmannen maan hallitusta osallistumaan neuvotteluihin, joiden tavoitteena on selventää tilannetta 2 kohdassa tarkoitettujen asioiden osalta ja päästä yhdessä sovittuun ratkaisuun. Tarvittaessa komissio ottaa näihin neuvotteluihin mukaan ne jäsenvaltiot, joita asia koskee. Niissä tapauksissa, joissa jäsenvaltion ja kolmannen maan hallituksen väliset neuvottelut ovat jo käynnissä, komissio on etukäteen yhteydessä kyseiseen jäsenvaltioon.

8 artikla

Tutkimus

1. Menettelyn aloittamisen jälkeen komissio aloittaa tutkimuksen, jonka kohteena ovat yhteisön ulkopuolisten lentoliikenteen harjoittajien tietyillä reiteillä tarjoamiin lentoliikennepalveluihin myönnetyt tuet tai niissä noudatetut epäterveet hinnoittelukäytännöt sekä vahinko. Tutkimus on tehtävä nopeasti, ja se on yleensä saatava päätökseen yhdeksän kuukauden kuluessa menettelyn aloittamisesta, lukuun ottamatta seuraavia tapauksia, joissa määräaikaa voidaan pidentää:

- neuvottelut kyseisen kolmannen maan hallituksen kanssa ovat edenneet vaiheeseen, jossa vaikuttaa siltä, että kanteluun löydetään pian tyydyttävä ratkaisu, tai

- yhteisön edun mukaisen lopputuloksen saavuttaminen edellyttää lisäaikaa.

2. Asianosaisia, jotka ovat ilmoittautuneet menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa asetetussa määräajassa, kuullaan, jos ne ovat pyytäneet tulla kuulluiksi ja osoittaneet, että ne ovat asianosaisia, joihin menettelyn tulos todennäköisesti vaikuttaa, ja että niiden kuulemiseen on erityiset perusteet.

3. Jos asianosainen kieltäytyy antamasta tarvittavia tietoja, ei toimita niitä asetetussa määräajassa tai merkittävällä tavalla vaikeuttaa tutkimusta, alustavat tai lopulliset päätelmät, riippumatta siitä, ovatko ne myönteisiä vai kielteisiä, voidaan tehdä käytettävissä olevien tietojen perusteella. Jos todetaan, että asianosainen on toimittanut virheellisiä tai harhaanjohtavia tietoja, näitä tietoja ei oteta huomioon ja tällaisten tietojen sijasta voidaan käyttää muita, käytettävissä olevia tietoja.

9 artikla

Korjaustoimenpiteet

Väliaikaiset tai lopulliset korjaustoimenpiteet toteutetaan mieluiten kyseiselle yhteisön ulkopuoliselle lentoliikenteen harjoittajalle määrättyinä tulleina.

10 artikla

Väliaikaiset toimenpiteet

1. Väliaikaisia toimenpiteitä voidaan ottaa käyttöön, jos on todettu alustavasti, että asianomaiset yhteisön ulkopuoliset lentoliikenteen harjoittajat saavat tukia tai noudattavat epäterveitä hinnoittelukäytäntöjä ja että yhteisön ilmailualalle aiheutuu tästä vahinkoa ja että yhteisön etu edellyttää toimia tällaisen vahingon jatkumisen estämiseksi.

2. Väliaikaiset toimenpiteet voidaan toteuttaa 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. Toimenpiteet otetaan käyttöön enintään kuudeksi kuukaudeksi.

11 artikla

Menettelyn päättäminen ilman toimenpiteitä

1. Jos kantelu peruutetaan tai jos kyseisen kolmannen maan kanssa tehdyn lentoliikennesopimuksen nojalla on päästy tyydyttävään ratkaisuun, komissio voi päättää menettelyn, paitsi jos sen päättäminen ei ole yhteisön edun mukaista.

2. Jos korjaustoimenpiteet ovat tarpeettomia, menettely on päätettävä 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. Menettelyn päättämistä koskeviin päätöksiin on liitettävä asianmukaiset perustelut.

12 artikla

Lopullisten toimenpiteiden käyttöön ottaminen

1. Jos lopullisesti vahvistetut seikat osoittavat, että on kyse tuista tai epäterveistä hinnoittelukäytännöistä sekä niiden aiheuttamasta vahingosta, ja yhteisön etu edellyttää toimia 16 artiklan mukaisesti, otetaan käyttöön lopullinen toimenpide 15 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

2. Tukien korjaamiseksi käyttöön otetut toimenpiteet eivät saa ylittää määrällisesti sellaisten tukien määrää, vastaanottajayritykselle myönnetyn edun perusteella laskettuna, joita yhteisön ulkopuolisten lentoliikenteen harjoittajien on todettu saavan, ja niiden on oltava määrällisesti pienempiä kuin tukien kokonaismäärä, jos tällainen pienempi määrä riittää poistamaan yhteisön ilmailualalle aiheutuvan vahingon.

3. Sellaisten epäterveiden hinnoittelukäytäntöjen korjaamiseksi käyttöön otetut toimenpiteet, joissa saadaan muuta kuin kaupallista etua, eivät saa ylittää määrällisesti yhteisön ulkopuolisen lentoliikenteen harjoittajan perimien kuljetusmaksujen ja asianomaisten kilpailevien yhteisön lentoliikenteen harjoittajien tarjoamien kuljetusmaksujen välistä eroa, vaan sen oltava pienempi, jos tällainen pienempi määrä riittää poistamaan yhteisön ilmailualalle aiheutuvan vahingon. Missään tapauksessa toimenpiteet eivät saa ylittää määrällisesti yhteisön ulkopuoliselle lentoliikenteen harjoittajalle myönnetyn muun kuin kaupallisen edun arvoa.

4. Kaikkien sellaisten yhteisön ulkopuolisten lentoliikenteen harjoittajien tarjoamia lentoliikennepalveluja vastaan, joiden on todettu saavan tukia kyseisiä reittejä varten tai noudattavan niillä epäterveitä hinnoittelukäytäntöjä, on syrjimättömin perustein otettava käyttöön kuhunkin tapaukseen määrällisesti sopiva toimenpide, lukuun ottamatta sellaisten yhteisön ulkopuolisten lentoliikenteen harjoittajien tarjoamia lentoliikennepalveluja, joita varten on hyväksytty tämän asetuksen ehtojen mukaiset sitoumukset.

5. Toimenpide on voimassa vain sen ajan ja siinä laajuudessa kuin on tarpeen sellaisten tukien tai epäterveiden hinnoittelukäytäntöjen kumoamiseksi, jotka aiheuttavat vahinkoa.

13 artikla

Sitoumukset

1. Tutkimus voidaan päättää ilman väliaikaisten tai lopullisten toimenpiteiden käyttöönottoa, jos saadaan vapaaehtoinen ja tyydyttävä sitoumus, jonka mukaan:

a) hallitus, joka myöntää tukea tai muuta kuin kaupallista etua, lupautuu poistamaan kyseisen tuen tai edun, rajoittamaan sitä tai toteuttamaan muita toimenpiteitä, jotka koskevat sen vaikutuksia; tai

b) yhteisön ulkopuolinen lentoliikenteen harjoittaja sitoutuu tarkistamaan hintojaan tai lopettamaan lentoliikennepalvelujen tarjoamisen kyseisellä reitillä, jolloin tuen tai muun kuin kaupallisen edun vahingollinen vaikutus poistetaan.

2. Väliaikaiset toimenpiteet hyväksytään 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

3. Jos osapuoli rikkoo sitoumusta tai peruu sen, lopullinen toimenpide otetaan 12 artiklan mukaisesti käyttöön sitoumukseen johtaneen tutkimuksen yhteydessä vahvistettujen seikkojen perusteella sillä edellytyksellä, että tutkimus on päättynyt tuen lopulliseen toteamiseen ja että kyseisellä yhteisön ulkopuolisella lentoliikenteen harjoittajalla tai tukea myöntävällä hallituksella on ollut mahdollisuus esittää huomautuksensa, lukuun ottamatta niitä tapauksia, joissa yhteisön ulkopuolinen lentoliikenteen harjoittaja tai hallitus on itse peruuttanut sitoumuksen.

14 artikla

Uudelleentarkastelu

1. Komission aloitteesta, jäsenvaltion pyynnöstä tai, jos lopullisen toimenpiteen käyttöönotosta on kulunut vähintään kaksi peräkkäistä IATAn aikataulukautta, toimenpiteiden kohteena olevien yhteisön ulkopuolisten lentoliikenteen harjoittajien pyynnöstä tai yhteisön lentoliikenteen harjoittajien pyynnöstä voidaan tilanteen sitä edellyttäessä tarkastella, onko tarpeen jatkaa toimenpiteiden käyttöä niiden alkuperäisessä muodossa.

2. 1 kohdan mukaisen tarkastelun panee vireille komissio 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. 1 kohdassa tarkoitettuun tarkasteluun sovelletaan asiaa koskevia 7 ja 8 artiklan säännöksiä. Tarkastelussa on otettava huomioon tukien saannin tai epäterveen hinnoittelun jatkuminen ja/tai siitä aiheutunut vahinko ja arvioitava uudelleen, edellyttääkö yhteisön etu pysyviä toimia. Toimenpiteet kumotaan, muutetaan tai säilytetään uudelleentarkastelun perusteella 15 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

15 artikla

Komitea

1. Komissiota avustaa yhteisön lentoliikenteen harjoittajien pääsystä yhteisön sisäisen lentoliikenteen reiteille 23 päivänä heinäkuuta 1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2408/92(6) 11 artiklalla perustettu komitea, jäljempänä "komitea".

2. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 3 ja 7 artiklaa, ottaen huomioon kyseisen päätöksen 8 artiklan säännökset.

3. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 ja 7 artiklaa, ottaen huomioon kyseisen päätöksen 8 artiklan säännökset.

Päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan kolmeksi kuukaudeksi.

4. Komitea vahvistaa työjärjestyksensä.

16 artikla

Yhteisön etu

Kun päätetään 10 artiklan 1 kohdan, 11 artiklan 2 kohdan ja 12 artiklan 1 kohdan mukaisesti siitä, edellyttääkö yhteisön etu toimia tai pitäisikö toimenpiteet säilyttää 14 artiklan 2 kohdan mukaisesti, päätöksen olisi perustuttava kaikista eri eduista yhtenä kokonaisuutena tehtyyn arvioon. Toimenpiteitä ei voida toteuttaa, jos voidaan selvästi todeta, että se ei ole yhteisön edun mukaista.

17 artikla

Yleiset säännökset

1. Väliaikaiset tai lopulliset korjaustoimenpiteet otetaan käyttöön asetuksella, ja jäsenvaltiot panevat ne täytäntöön muodon, tason ja muiden tekijöiden perusteella, jotka vahvistetaan asetuksessa, jolla kyseiset toimenpiteet otetaan käyttöön. Jos otetaan käyttöön muita toimenpiteitä kuin tulleja, kyseisessä asetuksessa on määriteltävä toimenpiteiden tarkka muoto tämän asetuksen mukaisesti.

2. Asetukset, joilla väliaikaiset tai lopulliset korjaustoimenpiteet otetaan käyttöön, sekä asetukset tai päätökset sitoumusten hyväksymisestä taikka tutkimusten tai menettelyjen keskeyttämisestä tai päättämisestä julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

18 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Strasbourgissa 21 päivänä huhtikuuta 2004.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

D. Roche

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

D. Roche

(1) EYVL C 151 E, 25.6.2002, s. 285.

(2) EUVL C 61, 14.3.2003, s. 29.

(3) Euroopan parlamentin lausunto, annettu 14. tammikuuta 2003 (EUVL C 38 E, 12.2.2004, s. 75), neuvoston yhteinen kanta, vahvistettu 18. joulukuuta 2003 (EUVL C 66 E, 16.3.2004, s. 14), Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 11. maaliskuuta 2004 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä) ja neuvoston päätös, tehty 30. maaliskuuta 2004.

(4) EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.

(5) EYVL L 240, 24.8.1992, s. 1.

(6) EYVL L 240, 24.8.1992, s. 8, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1882/2003 (EUVL L 284, 31.10.2003, s. 1).