Komission asetus (EY) N:o 28/2004,

annettu 5 päivänä tammikuuta 2004,

yhteisön tulo- ja elinolotilastoista (EU-SILC) annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1177/2003 täytäntöönpanosta väliaikaisten ja lopullisten laatukertomusten yksityiskohtaisen sisällön osalta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon yhteisön tulo- ja elinolotilastoista (EU-SILC) 16 päivänä kesäkuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1177/2003(1), ja erityisesti sen 15 artiklan 2 kohdan b alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Asetuksessa (EY) N:o 1177/2003 vahvistetaan yhteiset puitteet sellaisten yhteisön tulo- ja elinolotilastojen järjestelmälliselle tuottamiselle, jotka sisältävät vertailukelpoiset ja ajantasaiset tulonjakoa sekä köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen tasoa ja rakennetta koskevat poikkileikkaus- ja pitkittäistutkimuksiin perustuvat kansalliset ja Euroopan unionin tasoiset tiedot.

(2) Asetuksen (EY) N:o 1177/2003 15 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaan on vahvistettava täytäntöönpanotoimenpiteet EU-SILC:n poikkileikkausosioon perustuvien EU:n yhteisten poikkileikkausindikaattoreiden laatua kuvaavan välikertomuksen ja toisaalta sisäistä tarkkuutta painottavan, sekä poikkileikkausosion että pitkittäisleikkausosion (jäljempänä "pitkittäisaineisto") kattavan lopullisen laatukertomuksen yksityiskohtaisen sisällön määrittelemiseksi.

(3) Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat tilasto-ohjelmakomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Tämän asetuksen liitteessä I vahvistetaan yhteisön tulo- ja elinolotilastoissa (EU-SILC) noudatettavat väliaikaisia ja lopullisia laatukertomuksia koskevat määritelmät.

2 artikla

Asetuksen liitteessä II vahvistetaan jäsenvaltioiden laatimien, EU-SILC:n poikkileikkausosioon perustuvien EU:n yhteisten poikkileikkausindikaattoreiden laatua kuvaavien välikertomusten laatuarvioinnin perusteet ja yksityiskohtainen sisältö.

3 artikla

Asetuksen liitteessä III vahvistetaan jäsenvaltioiden laatimien, sekä EU-SILC:n poikkileikkausosion että pitkittäisaineiston kattavien sekä sisäistä tarkkuutta painottavien lopullisten laatukertomusten laatuarvioinnin perusteet ja yksityiskohtainen sisältö.

4 artikla

Asetuksen liitteessä IV vahvistetaan komission (Eurostat) laatimien vertailevien väliaikaisten ja lopullisten laatukertomusten sisältö.

5 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 5 päivänä tammikuuta 2004.

Komission puolesta

Pedro Solbes Mira

Komission jäsen

(1) EUVL L 165, 3.7.2003, s. 1.

LIITE I

MÄÄRITELMÄT

a) Korvaamisella tarkoitetaan sellaisten otokseen alun perin valittujen yksiköiden korvaamista muilla yksiköillä, jotka eivät toimita tarvittavia tietoja joko siksi, että osoitetta ei ole voitu tavoittaa tai siihen ei päästä, tai kotitalous kieltäytyy yhteistyöstä, kokonainen kotitalous on tilapäisesti poissa tai kotitalous on kykenemätön vastaamaan.

b) Imputoinnilla eli paikkauksella tarkoitetaan todennäköisten (mutta keinotekoisten) korvaavien arvojen estimointia puutuville arvoille.

c) Kulutusyksikköä kohti käytettävissä olevilla tuloilla tarkoitetaan kotitalouden käytettävissä olevia kokonaistuloja jaettuna sen kulutusyksikköjen määrällä.

d) Kulutusyksikköjen määrällä viitataan OECD:n muuntoasteikkoon (jossa ensimmäinen aikuinen on 1,0 kulutusyksikköä, kukin seuraava aikuinen (toisin sanoen vähintään 14-vuotias kotitaloudessa asuva henkilö) 0,5 ja jokainen alle 14-vuotias lapsi 0,3 kulutusyksikköä.

e) Otantakehikko on yksikköjen perusjoukko, josta otos voidaan valita.

f) Tarkkuudella tarkoitetaan laskennan tai estimaattien läheisyyttä tarkkoihin tai todellisiin arvoihin nähden.

g) Otantavirheillä tarkoitetaan satunnaisesti esiintyvää vaihtelua, joka johtuu otoksen käyttämisestä kokonaislaskennan sijaan.

h) Muut kuin otantavirheet ovat virheitä, jotka esiintyvät tietojen keruun ja tilastojen tuottamisen kaikissa vaiheissa.

Muut kuin otantavirheet ovat pääasiassa neljää tyyppiä:

- Peittovirheet. Nämä virheet johtuvat perusjoukon ja otantakehikon eroista. Peittovirheisiin kuuluvat yli- ja alipeitto sekä luokitteluvirheet:

- Ylipeitto liittyy joko virheellisesti luokiteltuihin yksiköihin, jotka ovat todellisuudessa soveltamisalan ulkopuolella, tai yksiköihin, joita ei käytännössä ole olemassa.

- Alipeitto liittyy yksiköihin, joita ei ole sisällytetty otantakehikkoon.

- Luokitteluvirheillä tarkoitetaan perusjoukon yksiköiden virheellistä luokittelua.

- Mittausvirheet ovat tietojenkeruuhetkellä tapahtuvia virheitä. Nämä virheet johtuvat useista tekijöistä, kuten tietojenkeruuvälineestä, tietojärjestelmästä, haastattelijasta ja tietojen keruutavasta.

- Tietojenkäsittelyvirheet ovat tietojenkeruun jälkeen tapahtuvassa tietojenkäsittelyssä (tiedonsyöttö- sekä lyönti-, editointi- ja painotusvirheet) esiintyviä virheitä.

- Vastauskatoon liittyvät virheet johtuvat epäonnistuneista yrityksistä saada tarvittavat tiedot perusjoukkoon kuuluvilta yksiköiltä. Vastauskatoon liittyviä virheitä on kahta päätyyppiä:

- Yksikkökato. Ilmaisulla tarkoitetaan tilannetta, jossa tiedot puuttuvat otokseen valituista kokonaisista yksiköistä (kotitalouksista ja/tai henkilöistä).

- Eräkato. Ilmaisulla tarkoitetaan tilannetta, jossa otosyksikkö on onnistuneesti haastateltu, mutta kaikkia tarvittavia tietoja ei ole saatu.

i) Merkityksellisyys tarkoittaa sitä, missä määrin tilastotiedot täyttävät nykyisten ja potentiaalisten käyttäjien tarpeet. Se liittyy siihen, tuotetaanko kaikkia tarvittavia tilastoja ja missä määrin käytetyt lähestymistavat (mm. määritelmät, luokitukset) vastaavat käyttäjien tarpeita.

j) Oikea-aikaisuus ja täsmällisyys:

- Tietojen oikea-aikaisuus kuvaa tietojen saatavuuden ja niiden kuvaaman tapahtuman tai ilmiön välistä aikaa.

- Täsmällisyydellä tarkoitetaan Eurostatin todellisen tietojen toimitusajankohdan ja toimituksen tavoiteajankohdan välillä olevaa viivettä. Tämä koskee esimerkiksi eräissä virallisissa tietojen julkaisukalentereissa ilmoitettuja, asetuksilla säädettyjä tai aikaisemmin sopimuspuolten välillä sovittuja päivämääriä.

k) Saatavuus ja selkeys:

- Saatavuus tarkoittaa fyysisiä ominaisuuksia, joiden mukaisesti käyttäjät voivat saada tietoja. Näihin kuuluvat muun muassa. tietojen toimituspaikat, tilaustavat, toimitusajat, selkeä hinnoittelu, asianmukaiset kauppaehdot (tekijänoikeus ym.), mikro- ja makrotason tietojen saatavuus sekä erilaiset esitysmuodot (paperimuodossa, tiedostoina, CD-ROM-levyinä, Internetin välityksellä).

- Selkeydellä tarkoitetaan tietojen tiedonkäsittely-ympäristöä eli sitä, liittyykö tietoihin sopivia metatietoja, graafisia esityksiä ja karttoja ja onko myös tietojen laadusta (käytettävyyden rajoitukset mukaan luettuna) saatavissa tietoja ja missä määrin kansalliset tilastolaitokset tarjoavat täydentävää apua.

LIITE II

Jäsenvaltioiden laatimien laatua kuvaavien välikertomusten laatuarvioinnin perusteet ja sisältö

1. EUROOPAN UNIONIN YHTEISET POIKKILEIKKAUSINDIKAATTORIT

1.1 EU-SILC:N poikkileikkausosioon perustuvat EU:n yhteiset poikkileikkausindikaattorit

Jäsenvaltioiden on toimitettava vuoden n poikkileikkausotokseen perustuvat EU:n yhteiset poikkileikkausindikaattorit, jotka otetaan mukaan Eurooppa-neuvostolle keväisin annettavaan vuosittaiseen kertomukseen vuodelta n + 2.

EU:n yhteisillä poikkileikkausindikaattoreilla tarkoitetaan indikaattoreita, jotka voidaan määritellä EU-SILC-välineen perusteella ja jotka neuvosto hyväksyy osana avointa koordinointimenetelmää.

1.2 Muut indikaattorit

1.2.1 Kulutusyksikköä kohti käytettävissä olevat tulot

1.2.2 Tasoittamattomat sukupuolten väliset palkkaerot

Jäsenvaltiot, jotka laskevat tasoittamattomien sukupuolten välisten palkkaerojen indikaattorin EU-SILC-tietojen perusteella, toimittavat kyseisen indikaattorin.

2. TARKKUUS

2.1 Otanta-asetelma

Seuraavat tiedot on annettava:

2.1.1 Otanta-asetelman tyyppi (ositettu, monivaiheinen, klusteroitu)

2.1.2 Otantayksiköt (yksi vaihe, kaksi vaihetta)

2.1.3 Ositus- ja aliositusperusteet

2.1.4 Otoskoon ja otoksen jakamisen perusteet

2.1.5 Otantajärjestelmät

2.1.6 Otannan jakautuminen ajan suhteen

2.1.7 Otannan uusiminen: rotaatioryhmät

2.1.8 Painot

2.1.8.1 Asetelmakerroin

2.1.8.2 Vastauskadon aiheuttamat mukautukset

2.1.8.3 Ulkopuolisten tietojen mukautukset (taso, käytetyt muuttujat ja lähteet)

2.1.8.3 Lopullinen poikkileikkauspaino

2.1.9 Korvaaminen

Korvaamista yksikkökatotapauksissa soveltavien jäsenvaltioiden on toimitettava seuraavat tiedot:

2.1.9.1 Korvaavien yksiköiden valintamenetelmä

2.1.9.2 Korvaavien yksiköiden tärkeimmät ominaisuudet verrattuna alkuperäisiin yksiköihin, alueittain (NUTS 2) jos saatavilla.

2.1.9.3 Korvaavien yksiköiden jakautuminen osoitteen tavoittamisen (DB120), kotitaloushaastattelun lopputuloksen (DB130) ja alkuperäisten yksiköiden kotitaloushaastattelun hyväksymisen (DB135) suhteen.

2.2 Otantavirheet

2.2.1 Keskivirhe ja otoskoko

Seuraavat tiedot on annettava:

- kulutusyksikköä kohti käytettävissä olevien tulojen ja (tarvittaessa) tasoittamattomien sukupuolten välisten palkkaerojen osalta EU-SILC:n poikkileikkausosioon perustuvien EU:n yhteisten poikkileikkausindikaattoreiden otoskoko,

- kulutusyksikköä kohti käytettävissä olevien tulojen ja (tarvittaessa) tasoittamattomien sukupuolten välisten palkkaerojen osalta EU-SILC:n poikkileikkausosioon perustuvien EU:n yhteisten poikkileikkausindikaattoreiden keskivirhe.

2.3 Muut kuin otantavirheet

2.3.1 Otantakehikko ja peittovirheet

On toimitettava (jos käytettävissä) kuvaus otantakehikosta (otantakehikon päivittämismenettelyä, aikaväliä ja jäljennöksiä koskevat tiedot mukaan luettuina) sekä kuvaus tärkeimmistä peitto-ongelmista (luokitteluvirheet, ali- ja ylipeitto).

Jäsenvaltioissa, joissa käytetään rotaatioasetelmaa, otantakehikkoa koskevat tiedot toimitetaan ainoastaan uusien aliotosten osalta.

2.3.2 Mittaus- ja tietojenkäsittelyvirheet

2.3.2.1 Mittausvirheet

Seuraavat tiedot on annettava:

- kuvaus tutkimuksessa todennäköisesti olevien mittausvirheiden eri syistä,

- kuvaus kyselyn laatimistavasta, (tarvittaessa) kognitiivisen laboratorion käytöstä, kyselylomakkeen kenttätestauksesta sekä kyselyn asetelman, sisällön ja sanamuodon vaikutuksesta,

- tiedot haastattelukoulutuksen intensiteetistä ja tehokkuudesta: koulutuspäivien lukumäärä, taitojen testaus ennen kenttätyön aloittamista (onnistumisaste ym.),

- tiedot tutkimuksista (jos käytettävissä), kuten uudelleenhaastatteluista, tietojen tarkastamista koskevista tutkimuksista tai otoksen jakamista koskevista kokeiluista,

- käytettyjen mallien tulokset (jos käytettävissä). Näitä ovat esimerkiksi mallit, joissa arvioidaan, mikä vaikutus on tilikauden käytöllä kalenterivuoden sijaan.

2.3.2.2 Käsittelyvirheet

Seuraavat tiedot on annettava:

- kuvaus tiedonsyötön ja koodauksen hallinnasta sekä tietoaineiston editointimenetelmästä, tietojenkeruun jälkeen tapahtuvassa tietojenkäsittelyssä todetut tärkeimmät virheet,

- toimitettujen tietojen käsittelyvirheiden aste tulomuuttujien osalta.

2.3.3 Vastauskadon aiheuttamat virheet

Seuraavat tiedot on annettava:

2.3.3.1 Saavutettu otoskoko

- niiden kotitalouksien määrä, joiden haastattelu hyväksytään tietokantaan. Rotaatioryhmän jakauma (tarvittaessa) sekä koko ryhmä,

- sellaisten 16 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä, jotka ovat jäseninä kotitalouksissa, joiden haastattelu hyväksytään tietokantaan ja joilta on saatu henkilökohtainen haastattelu. Rotaatioryhmän jakauma (tarvittaessa) sekä koko ryhmä,

- sellaisten otoshenkilöiden määrä (tarvittaessa), jotka ovat jäseninä kotitalouksissa, joiden haastattelu hyväksytään tietokantaan ja joilta on saatu henkilökohtainen haastattelu. Rotaatioryhmän jakauma (tarvittaessa) sekä koko ryhmä.

2.3.3.2 Yksikkökato

Jäsenvaltioissa, joissa käytetään rotaatioasetelmaa, yksikkökatoa koskevat tiedot toimitetaan uusien aliotosten osalta seuraavassa esitettyjen kaavojen mukaisesti.

Yksikkökato lasketaan koko otoksen osalta poistamalla seuraavassa esitettyjen kaavojen osoittajasta ja jakajasta sellaiset yksiköt, jotka seurantasääntöjen mukaan ovat soveltamisalan ulkopuolella.

- Kotitalouksien vastauskato (NRh) lasketaan seuraavasti:

NRh = (1-(Ra * Rh)) * 100

Jossa

>VIITTAUS KAAVIOON>

Ra on osoitteen tavoittamisaste

>VIITTAUS KAAVIOON>

Rh on sellaisten saatujen kotitalouksien haastattelujen osuus, jotka hyväksytään tietokantaan

DB120 on osoitteen tavoittaminen

DB130 on kotitaloushaastattelun lopputulos, ja

DB135 on kotitaloushaastattelun tietokantaan hyväksymisen lopputulos.

Niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka käyttävät yksikkökatotapauksissa korvaavia yksiköitä, vastauskato lasketaan ennen korvaamista ja sen jälkeen.

- Henkilöiden vastauskato (NRp) lasketaan seuraavasti:

NRp = (1-(Rp)) * 100

jossa

>VIITTAUS KAAVIOON>

Rp on sellaisten saatujen henkilökohtaisten haastattelujen osuus, jotka sisältyvät tietokantaan hyväksyttäviin kotitalouksiin

RB245 on vastaaja-asema, ja

RB250 on henkilötiedon keruun lopputulos.

- Henkilöiden vastauskato yhteensä (*NRp) lasketaan seuraavasti:

*NRp = (1-(Ra * Rh * Rp)) * 100

Niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka käyttävät yksikkökatotapauksissa korvaavia yksiköitä, vastauskato lasketaan ennen korvaamista ja sen jälkeen.

Niiden jäsenvaltioiden osalta, joissa kotitalouksiin (osoitteisiin) perustuvan otoksen sijaan otoksena käytetään yksittäisiä henkilöitä, henkilöiden vastauskato lasketaan "otoshenkilöille" (RB245 = 2), kaikille 16 vuotta täyttäneille henkilöille (RB245 = 2 + 3) ja muille kuin otoshenkilöille (RB245 = 3).

2.3.3.3 Kotitalouksien (alkuperäisten yksiköiden) jakautuminen osoitteen tavoittamisen (DB120), kotitaloushaastattelun lopputuloksen (DB130) ja alkuperäisten yksiköiden kotitaloushaastattelun hyväksymisen (DB135) suhteen, kunkin rotaatioryhmän osalta (tarvittaessa) ja kokonaisuuden osalta.

2.3.3.4 Korvaavien yksiköiden (tarvittaessa) jakautuminen osoitteen tavoittamisen (DB120), kotitaloushaastattelun lopputuloksen (DB130) ja alkuperäisten yksiköiden kotitaloushaastattelun hyväksymisen (DB135) suhteen, kunkin rotaatioryhmän osalta (tarvittaessa) ja kokonaisuuden osalta.

2.3.3.5 Eräkato

Tulomuuttujien osalta on annettava seuraavat tiedot:

- niiden kotitalouksien määrä prosentteina (kotitalouksien kerättyjä tai koottuja tulokomponentteja kohti) / niiden henkilöiden määrä prosentteina (henkilökohtaisia kerättyjä tai koottuja tulokomponentteja kohti), joilla on tuloa kustakin tulokomponentista,

- puuttuvien arvojen määrä prosentteina kutakin kotitalouksien/henkilöiden tasolla kerättyä tai koottua tulokomponenttia kohti.

- osittaisten tietojen määrä prosentteina kutakin kotitalouksien/henkilöiden tasolla kerättyä tai koottua tulokomponenttia kohti.

>PIC FILE= "L_2004005FI.004701.TIF">

2.3.3.6 Kulutusyksikköä kohti käytettävissä olevien tulojen ja (tarvittaessa) tasoittamattomien sukupuolten välisten palkkaerojen osalta EU-SILC:n poikkileikkausosioon perustuvien Euroopan unionin yhteisten poikkileikkausindikaattoreiden eräkadon kokonaismäärä ja yksikkötason otoshavaintojen määrä.

2.4 Tiedonkeruumenetelmä

Niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka käyttävät osoitteisiin/kotitalouksiin perustuvaa otosta, toimitetaan 16 vuotta täyttäneiden kotitalouden jäsenten jakauma "henkilötiedon keruun lopputuloksien" (RB250) ja "haastattelutyypin" (RB260) mukaisesti kunkin rotaatioryhmän osalta (tarvittaessa) ja kokonaisuuden osalta.

Niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka käyttävät henkilöihin perustuvaa otosta, toimitetaan "otoshenkilöiden", "16 vuotta täyttäneiden kotitalouden jäsenten" ja "muiden kuin otoshenkilöiden" jakauma "henkilötiedon keruun lopputuloksien" (RB250) ja "haastattelutyypin" (RB260) mukaisesti kunkin rotaatioryhmän osalta (tarvittaessa) ja kokonaisuuden osalta.

2.5 Haastattelujen kesto

Annetaan tiedot kotitaloushaastattelujen keskimääräisestä kestosta.

Haastattelujen kotitalouksittainen keskimääräinen kesto lasketaan kaikkien kotitaloushaastattelujen keston plus kaikkien henkilökohtaisten haastattelujen keston summana, joka jaetaan saatujen ja tietokantaan hyväksyttyjen kotitaloushaastattelujen määrällä.

3. VERTAILUKELPOISUUS

3.1 Peruskäsitteet ja -määritelmät

Seuraavilta alueilta ilmoitetaan tiedot käytetyistä kansallisista käsitteistä, kansallisten käsitteiden ja EU-SILC:n vakiokäsitteiden välisistä eroista sekä esitetään arviointi (jos käytettävissä) mainittujen erojen seurauksista:

- perusjoukko,

- yksityisen kotitalouden määritelmä,

- kotitalouden jäsenen määritelmä,

- käytetty (käytetyt) tuloviitejakso(t),

- ennakonpidätyksen ja sosiaalivakuutusmaksujen soveltamista koskeva ajanjakso,

- varallisuusverojen viitejakso,

- viive tuloviitejakson muuttujien ja tutkimushetkeä koskevien muuttujien välillä,

- otosta koskevan tiedonkeruun kokonaiskesto,

- perustiedot työmarkkina-asemasta tuloviitejakson aikana.

3.2 Tulokomponentit

3.2.1 Seuraavista tavoitemuuttujista ilmoitetaan tiedot kansallisten käsitteiden ja EU-SILC:n vakiokäsitteiden välisistä eroista sekä esitetään arviointi (jos käytettävissä) mainittujen erojen seurauksista:

- kotitalouden kokonaisbruttotulot,

- kotitalouden käytettävissä olevat kokonaistulot,

- kotitalouden käytettävissä olevat kokonaistulot ennen sosiaalisia tulonsiirtoja, lukuun ottamatta vanhuusetuuksia sekä lesken ja muiden edunsaajien etuuksia,

- kotitalouden käytettävissä olevat kokonaistulot ennen sosiaalisia tulonsiirtoja, vanhuusetuudet sekä lesken ja muiden edunsaajien etuudet mukaan luettuina,

- laskennallinen asuntotulo(1),

- vuokratulo osakehuoneistosta ja kiinteistöstä,

- saadut perheeseen ja lapsiin liittyvät tulonsiirrot,

- muut saadut sosiaaliavustukset,

- asumistuet,

- säännölliset saadut tulonsiirrot muilta kotitalouksilta,

- korot, osingot ja sijoitetusta pääomasta saadut tulot,

- kiinnelainan korot(2),

- alle 16 vuotta täyttäneiden tulot,

- säännönmukaiset varallisuusverot,

- säännölliset maksetut tulonsiirrot muille kotitalouksille,

- ennakonpidätys ja sosiaalivakuutusmaksut,

- jälkivero/veronpalautukset,

- palkat ja palkanluonteiset korvaukset,

- palkansaajan luontoisedut(3),

- työnantajien sosiaalivakuutusmaksut(4),

- yrittäjätulot tai -tappiot (myös rojaltit),

- omaan käyttöön tuotettujen tavaroiden arvo(5),

- työttömyysetuudet,

- vanhuusetuudet,

- lesken ja muiden edunsaajien etuudet,

- sairausetuudet,

- työkyvyttömyysetuudet,

- koulutustuet ja -avustukset,

- palkansaajan bruttopalkka kuukaudessa(6).

3.2.2 Tulomuuttujien keräämiseen käytetty menetelmä tai lähde

3.2.3 Saatujen tulokomponenttien muoto (esim. bruttona, nettomääräisenä ennakonpidätyksen ja sosiaalivakuutusmaksujen jälkeen, nettomääräisenä ennakonpidätyksen jälkeen, nettomääräisenä sosiaalivakuutusmaksujen jälkeen)

3.2.4 Vaaditussa muodossa (eli bruttoarvoina) olevien tuloja koskevien tavoitemuuttujien saamiseksi käytetty menetelmä

4. YHDENMUKAISUUS

4.1 Tuloja koskevien tavoitemuuttujien ja kustakin "tulokomponentista" tuloja saavien henkilöiden määrän vertaaminen muihin lähteisiin

Kaikkien tuloja koskevien tavoitemuuttujien ja kustakin "tulokomponentista" tuloja saavien henkilöiden määrän vertailua muihin lähteisiin koskevat tiedot toimitetaan, jos kyseinen jäsenvaltio pitää kyseistä muuta ulkopuolista tietoa riittävän luotettavana.

(1) Pakollinen vuodesta 2007 alkaen.

(2) Pakollinen vuodesta 2007 alkaen.

(3) Tiedot tästä muuttujasta (työsuhdeautoa koskevia tietoja lukuun ottamatta) kerätään vasta vuodesta 2007 alkaen.

(4) Tämä muuttuja kirjataan vasta vuodesta 2007 alkaen, jos se toteutettavuustutkimuksen mukaan on mahdollista.

(5) Pakollinen vuodesta 2007 alkaen.

(6) Pakollinen vain niille jäsenvaltioille, joilla ei ole miesten ja naisten palkkaeron laskemiseen käytettävissään muita kuin EU-SILC-tietoja.

LIITE III

Jäsenvaltioiden laatimien lopullisten laatukertomusten laatuarvioinnin perusteet ja sisältö

1. EU-SILC:N PITKITTÄISAINEISTOON PERUSTUVAT EUROOPAN UNIONIN YHTEISET PITKITTÄISAINEISTOA KOSKEVAT INDIKAATTORIT

Jäsenvaltioiden on toimitettava EU-SILC:n pitkittäisaineistoon perustuvat EU:n yhteiset pitkittäisaineistoa koskevat indikaattorit.

EU:n yhteisillä pitkittäisaineistoa koskevilla indikaattoreilla tarkoitetaan indikaattoreita, jotka voidaan määritellä EU-SILC-välineen perusteella ja jotka neuvosto hyväksyy osana avointa koordinointimenetelmää.

2. TARKKUUS

2.1 Otanta-asetelma

EU-SILC-tutkimuksen pitkittäisaineiston ensimmäisellä tutkimuskerralla on toimitettava seuraavat tiedot:

2.1.1 Otanta-asetelman tyyppi (ositettu, monivaiheinen, klusteroitu)

2.1.2 Otantayksiköt (yksi vaihe, kaksi vaihetta)

2.1.3 Ositus- ja aliositusperusteet

2.1.4 Otoskoon ja otoksen jakamisen perusteet

2.1.5 Otantajärjestelmät

2.1.6 Otannan jakautuminen ajan suhteen

2.1.7 Otannan uusiminen: rotaatioryhmät

2.1.8 Painot

2.1.8.1 Asetelmakerroin

2.1.8.2 Vastauskadon aiheuttamat mukautukset

2.1.8.3 Ulkopuolisten tietojen mukautukset (taso, käytetyt muuttujat ja lähteet)

2.1.8.4 Lopullinen pitkittäisleikkauspaino

EU-SILC-tutkimuksen pitkittäisaineiston toisella ja sitä seuraavilla tutkimuskerroilla on toimitettava seuraavat tiedot:

2.1.8.5 Vastauskadon aiheuttamat mukautukset

2.1.8.6 Ulkopuolisten tietojen mukautukset (taso, käytetyt muuttujat ja lähteet)

2.1.8.7 Lopullinen pitkittäispaino

2.1.8.8 Kotitalouksien lopullinen poikkileikkauspaino

EU-SILC-tutkimuksen pitkittäisaineiston ensimmäisellä tutkimuskerralla on toimitettava seuraavat tiedot niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka käyttävät yksikkökatotapauksissa korvaavia yksiköitä.

2.1.9 Korvaaminen

2.1.9.1 Korvaavien yksiköiden valintamenetelmä

2.1.9.2 Korvaavien yksiköiden tärkeimmät ominaisuudet verrattuna alkuperäisiin yksiköihin, alueittain (NUTS 2), jos saatavilla.

2.1.9.3 Korvaavien yksiköiden jakautuminen osoitteen tavoittamisen (DB120), kotitaloushaastattelun lopputuloksen (DB130) ja alkuperäisten yksiköiden kotitaloushaastattelun hyväksymisen (DB135) suhteen.

2.2 Otantavirheet

EU-SILC-tutkimuksen poikkileikkausosion ja EU-SILC:n pitkittäisaineiston kunkin tutkimuskerran osalta on toimitettava seuraavat tiedot:

- Seuraavien tulokomponenttien keskiarvo, havaintojen kokonaismäärä (ennen imputointia ja sen jälkeen) sekä keskivirhe:

>PIC FILE= "L_2004005FI.005101.TIF">

- Kulutusyksikköä kohti käytettävissä olevien tulojen sukupuolen, ikäryhmän ja kotitalouden koon mukaisen jakauman keskiarvo, havaintojen määrä (ennen imputointia ja sen jälkeen) sekä keskivirhe:

>PIC FILE= "L_2004005FI.005102.TIF">

2.3 Muut kuin otantavirheet

2.3.1 Otantakehikko ja peittovirheet

EU-SILC-tutkimuksen pitkittäisaineiston ensimmäisellä tutkimuskerralla on toimitettava tämän asetuksen liitteessä II olevassa 2.3.1 kohdassa määritellyt otantakehikkoa ja peittovirheitä koskevat tiedot.

2.3.2 Mittaus- ja tietojenkäsittelyvirheet

EU-SILC-tutkimuksen pitkittäisaineiston kunkin tutkimuskerran osalta on toimitettava tämän asetuksen liitteessä II olevassa 2.3.2 kohdassa määritellyt mittaus- ja tietojenkäsittelyvirheet.

2.3.3 Vastauskadon aiheuttamat virheet

2.3.3.1 Saavutettu otoskoko

EU-SILC-tutkimuksen pitkittäisaineiston kunkin tutkimuskerran osalta on toimitettava seuraavat tiedot:

- niiden kotitalouksien määrä, joiden haastattelu hyväksytään tietokantaan,

- sellaisten 16 vuotta täyttäneiden henkilöiden, otoshenkilöiden ja kotitalouden muiden jäsenten määrä, jotka ovat jäseninä kotitalouksissa, joiden haastattelu hyväksytään tietokantaan ja joilta on saatu henkilökohtainen haastattelu.

2.3.3.2 Yksikkökato

EU-SILC-tutkimuksen pitkittäisaineiston ensimmäisellä tutkimuskerralla on toimitettava seuraavat tiedot:

- Kotitalouksien vastauskato (NRh) tämän asetuksen liitteessä II olevassa 2.3.3.2 kohdassa määritellyn mukaisesti.

- Henkilöiden vastauskato (NRp) tämän asetuksen liitteessä II olevassa 2.3.3.2 kohdassa määritellyn mukaisesti.

- Henkilöiden vastauskato yhteensä (*NRp) tämän asetuksen liitteessä II olevassa 2.3.3.2 kohdassa määritellyn mukaisesti.

EU-SILC-tutkimuksen pitkittäisaineiston toisella ja sitä seuraavilla tutkimuskerroilla on toimitettava seuraavat tiedot:

- Kotitalouksien vastausprosentti

- Tutkimuskerran vastausprosentti

Sellaisten onnistuneesti haastateltujen kotitalouksien (DB135 = 1) prosenttiosuus, jotka on siirretty tutkimuskertaan t (tutkimuskerrasta t-1) tai jotka on luotu uusina tai lisätty tutkimuskerralla t, lukuun ottamatta (seurantasääntöjen mukaisesti) perusjoukon ulkopuolella olevia kotitalouksia tai sellaisia kotitalouksia, jotka eivät ole olemassa.

- Pitkittäistutkimuksen seurantaprosentti

Sellaisten seurantaa varten tutkimuskertaan t + 1 siirrettyjen kotitalouksien prosenttiosuus, jotka kuuluvat tutkimuskerrasta t - 1 tutkimuskertaan t saatuihin kotitalouksiin, lukuun ottamatta (seurantasääntöjen mukaisesti) perusjoukon ulkopuolella olevia kotitalouksia tai sellaisia kotitalouksia, jotka eivät ole olemassa.

- Seurantasuhde

Tutkimuskerrasta t tutkimuskertaan t+1 siirrettyjen kotitalouksien määrä verrattuna niiden kotitalouksien määrään, jotka on saatu seurantaa varten tutkimuskerralla t tutkimuskerrasta t-1.

- Saavutetun otoskoon suhde

Tietokantaan tutkimuskerralla t hyväksyttyjen kotitalouksien (DB135 = 1) määrän suhde tietokantaan tutkimuskerralla t-1 hyväksyttyjen kotitalouksien (DB135 = 1) määrään.

- Henkilöiden vastausprosentti

- Tutkimuskerran vastausprosentti

Sellaisten onnistuneesti haastateltujen otoshenkilöiden (RB250 = 11,12,13) prosenttiosuus, jotka kuuluvat tutkimuskerrasta t-1 tutkimuskertaan t siirrettyihin otoshenkilöihin tai jotka on luotu uusina tai lisätty tutkimuskerralla t, lukuun ottamatta (seurantasääntöjen mukaisesti) perusjoukon ulkopuolella olevia otoshenkilöitä.

Tutkimuskerralla 1 valittujen onnistuneesti haastateltujen kotitalouden muiden jäsenten (RB = 11,12,13) prosenttiosuus tutkimuskerrasta t - 1 tutkimuskertaan t siirretyistä kotitalouden muista jäsenistä.

- Pitkittäistutkimuksen seurantaprosentti

Tutkimuskerralla t onnistuneesti haastateltujen otoshenkilöiden (RB250 = 11,12,13) prosenttiosuus kaikista valituista otoshenkilöistä, lukuun ottamatta kuolleita tai perusjoukon ulkopuolelle kuuluvaksi todettuja henkilöitä, jakauma vastaamatta jättämisen syittäin.

- Saavutetun otoskoon suhde

Tutkimuskerralla t saatujen henkilökohtaisten haastattelujen (RB250 = 11,12,13) määrän suhde tutkimuskerralla t-1 saatujen henkilökohtaisten haastattelujen määrään.

Tämä suhde on määriteltävä ensimmäisellä tutkimuskerralla valittujen otoshenkilöiden osalta sekä kaikkien 16 vuotta täyttäneiden henkilöiden, muut kuin otoshenkilöt mukaan luettuina, ja 16 vuotta täyttäneiden kotitalouden muiden jäsenten osalta.

- Muiden kuin otoshenkilöiden vastausprosentti

Tutkimuskerralla t saatujen 16 vuotta täyttäneiden muiden kuin otoshenkilöiden henkilökohtaisten haastattelujen (RB250 = 11,12,13) määrän suhde kaikkien sellaisten 16 vuotta täyttäneiden muiden kuin otoshenkilöiden määrään, jotka kuuluvat tutkimuskerralla t tietokantaan hyväksyttyihin kotitalouksiin (DB135 = 1) tai sellaisiin tuoreimpien kotitaloushaastattelujen kotitalouksiin, jotka siirrettiin seurantaa varten tutkimuskerralta t-1 tutkimuskertaan t, mutta joita ei pystytty onnistuneesti haastattelemaan tutkimuskerralla t.

2.3.3.3 Kotitalouksien jakautuminen kotitalouden tilan (DB110), osoitteen tavoittamisen (DB120), kotitaloushaastattelun lopputuloksen (DB130) ja kotitaloushaastattelun hyväksymisen (DB135) suhteen.

EU-SILC-tutkimuksen pitkittäisaineiston kunkin tutkimuskerran osalta on toimitettava tiedot kotitalouksien jakautumisesta kotitalouden tilan, osoitteen tavoittamisen, kotitaloushaastattelun lopputuloksen ja kotitaloushaastattelun hyväksymisen suhteen.

2.3.3.4 Henkilöiden asemaan kotitaloudessa perustuva jakauma (RB110)

EU-SILC-tutkimuksen pitkittäisaineiston toisella ja sitä seuraavilla tutkimuskerroilla on toimitettava tiedot henkilöiden jakaumasta sen aseman perusteella, joka heillä on kotitaloudessa.

2.3.3.5 Eräkato

EU-SILC-tutkimuksen pitkittäisaineiston kunkin tutkimuskerran osalta on toimitettava seuraavat tulomuuttujia koskevat tiedot:

- niiden kotitalouksien määrä prosentteina (kotitalouksien kerättyjä tai koottuja tulokomponentteja kohti) / niiden henkilöiden määrä prosentteina (henkilökohtaisia kerättyjä tai koottuja tulokomponentteja kohti), joilla on tuloa kustakin tulokomponentista,

- puuttuvien arvojen määrä prosentteina kutakin kotitalouksien/henkilöiden tasolla kerättyä tai koottua tulokomponenttia kohti,

- osittaisten tietojen määrä prosentteina kutakin kotitalouksien/henkilöiden tasolla kerättyä tai koottua tulokomponenttia kohti.

2.4 Tiedonkeruumenetelmä

EU-SILC-tutkimuksen pitkittäisaineiston kunkin tutkimuskerran osalta on toimitettava 16 vuotta täyttäneiden kotitalouden jäsenten jakauma "henkilötiedon keruun lopputuloksien" (RB250) ja "haastattelutyypin" (RB260) mukaisesti kunkin otoshenkilön, kotitalouden muiden jäsenten ja kokonaisuuden osalta.

2.5 Imputointimenetelmä

EU-SILC-tutkimuksen poikkileikkausosion ja EU-SILC:n pitkittäisaineiston kunkin tutkimuskerran osalta on toimitettava seuraavat tiedot: eräkatoon sovelletun imputointimenetelmän kuvaus, jos se poikkeaa Eurostatin menetelmästä, imputoidut muuttujat sekä imputointien prosenttiosuus havaintojen kokonaismäärästä kutakin tavoitemuuttujaa kohti.

2.6 Laskennallinen asuntotulo

EU-SILC-tutkimuksen poikkileikkausosion ja EU-SILC:n pitkittäisaineiston kunkin tutkimuskerran osalta on toimitettava kuvaus imputoidun asuntotulon laskentamenetelmästä, jos se poikkeaa Eurostatin menetelmästä.

2.7 Työsuhdeautot

EU-SILC-tutkimuksen poikkileikkausosion ja EU-SILC:n pitkittäisaineiston kunkin tutkimuskerran osalta on toimitettava kuvaus työsuhdeauton yksityiskäytön arvon imputointimenetelmästä, jos se poikkeaa Eurostatin menetelmästä.

3. VERTAILUKELPOISUUS

3.1 Peruskäsitteet ja -määritelmät

EU-SILC-tutkimuksen pitkittäisaineiston ensimmäisellä tutkimuskerralla on toimitettava tiedot peruskäsitteistä ja määritelmistä (esitetty tämän asetuksen liitteessä II olevassa 3.1 kohdassa), kansallisten käsitteiden ja EU-SILC:n vakiokäsitteiden välisistä eroista sekä esitetään arviointi (jos käytettävissä) mainittujen erojen seurauksista.

Toisella ja sitä seuraavilla tutkimuskerroilla on toimitettava tiedot kaikista peruskäsitteiden ja määritelmien muutoksista ensimmäiseen tutkimuskertaan verrattuna.

3.2 Tulokomponentit

3.2.1 Kansallisten käsitteiden ja EU-SILC:n vakiokäsitteiden väliset erot ja arviointi (jos käytettävissä) mainittujen erojen seurauksista

EU-SILC-tutkimuksen pitkittäisaineiston ensimmäisellä tutkimuskerralla on toimitettava tämän asetuksen liitteessä II olevassa 3.2.1 kohdassa määritellyt tulokomponentteja koskevat tiedot (lukuun ottamatta palkansaajan bruttopalkkaa kuukaudessa).

Toisella ja sitä seuraavilla tutkimuskerroilla on toimitettava tiedot kaikista tulokomponenttien määritelmän muutoksista ensimmäiseen tutkimuskertaan verrattuna.

3.2.2 Tulomuuttujien keräämiseen käytetty menetelmä tai lähde

EU-SILC-tutkimuksen pitkittäisaineiston ensimmäisellä tutkimuskerralla on toimitettava tulomuuttujien keräämiseen käytettyä menetelmää tai lähdettä koskevat tiedot.

Toisella ja sitä seuraavilla tutkimuskerroilla on toimitettava tiedot kaikista tulomuuttujien keräämiseen käytetyn menetelmän tai lähteen muutoksista.

3.2.3 Saatujen tulokomponenttien muoto

EU-SILC-tutkimuksen pitkittäisaineiston ensimmäisellä tutkimuskerralla on toimitettava tiedot saatujen tulokomponenttien muodosta (esim. bruttona, nettomääräisenä ennakonpidätyksen ja sosiaalivakuutusmaksujen jälkeen, nettomääräisenä ennakonpidätyksen jälkeen, nettomääräisenä sosiaalivakuutusmaksujen jälkeen).

Toisella ja sitä seuraavilla tutkimuskerroilla on toimitettava tiedot kaikista saatujen tulokomponenttien muotoa koskevista muutoksista ensimmäiseen tutkimuskertaan verrattuna.

3.2.4 Vaaditussa muodossa (eli bruttoarvoina) olevien tuloja koskevien tavoitemuuttujien saamiseksi käytetty menetelmä

EU-SILC-tutkimuksen pitkittäisaineiston ensimmäisellä tutkimuskerralla on toimitettava vaaditussa muodossa (eli bruttoarvoina) olevien tuloja koskevien tavoitemuuttujien saamiseksi käytettyä menetelmää koskevat tiedot.

Toisella ja sitä seuraavilla tutkimuskerroilla on toimitettava tiedot kaikista tulomuuttujien keräämiseen käytetyn menetelmän tai lähteen muutoksista.

3.3 Seurantasäännöt

EU-SILC-tutkimuksen pitkittäisaineiston osalta on ilmoitettava kansallisten seurantasääntöjen ja EU-SILC:n vakioseurantasääntöjen väliset erot.

4. YHDENMUKAISUUS

4.1 Tuloja koskevien tavoitemuuttujien ja kustakin "tulokomponentista" tuloja saavien henkilöiden määrän vertaaminen muihin lähteisiin

EU-SILC-tutkimuksen pitkittäisaineiston kunkin tutkimuskerran osalta on toimitettava tuloja koskevien tavoitemuuttujien ja kustakin "tulokomponentista" tuloja saavien henkilöiden määrän vertailu muihin lähteisiin, jos kyseinen jäsenvaltio pitää kyseistä muuta ulkopuolista tietoa riittävän luotettavana.

LIITE IV

Komission (Eurostat) laatimien vertailevien väliaikaisten ja lopullisten laatukertomusten sisältö

Vertaileva väliaikainen laatukertomus

Jäsenvaltioiden toimittamien väliaikaisten laatukertomusten perusteella komissio (Eurostat) laatii vertailevan väliaikaisen laatukertomuksen, joka sisältää seuraavat laatuperusteet:

1. Tarkkuus

1.1 Otanta-asetelma

1.2 Otantavirheet

1.2.1 Kulutusyksikköä kohti käytettävissä olevien tulojen ja (tarvittaessa) tasoittamattomien sukupuolten välisten palkkaerojen osalta EU-SILC:n poikkileikkausosioon perustuvien EU:n yhteisten poikkileikkausindikaattoreiden estimoitu arvo, variaatiokerroin, 95 prosentin luotettavuustaso ja otoskoko.

1.3 Muut kuin otantavirheet

1.4 Tiedonkeruumenetelmä

1.5 Haastattelujen kesto

2. Vertailukelpoisuus

2.1 Peruskäsitteet ja -määritelmät

2.2 Tulokomponentit

3. Yhdenmukaisuus

Vertaileva lopullinen laatukertomus

Jäsenvaltioiden toimittamien lopullisten laatukertomusten perusteella komissio (Eurostat) laatii vertailevan lopullisen laatukertomuksen, joka sisältää seuraavat laatuperusteet:

1. Merkityksellisyys

- Käyttäjien kuvaus ja luokittelu

- Käyttäjien erilaisten tarpeiden kuvaus (käyttäjäluokittain)

2. Tarkkuus

2.1 Otanta-asetelma

2.2 Otantavirheet

EU-SILC-tutkimuksen poikkileikkausosion ja EU-SILC:n pitkittäisaineiston kunkin tutkimuskerran osalta on toimitettava seuraavat tiedot:

- Tulokomponenttien keskiarvo, havaintojen kokonaismäärä (ennen imputointia ja sen jälkeen), variaatiokerroin sekä 95 prosentin luotettavuustaso.

- Kulutusyksikköä kohti käytettävissä olevien tulojen sukupuolen, ikäryhmän ja kotitalouden koon mukaisen jakauman keskiarvo, havaintojen kokonaismäärä (ennen imputointia ja sen jälkeen), variaatiokerroin sekä 95 prosentin luotettavuustaso.

2.3 Muut kuin otantavirheet

2.4 Tiedonkeruumenetelmä

2.5 Imputointimenetelmä

2.6 Laskennallinen asuntotulo

2.7 Työsuhdeautot

3. Oikea-aikaisuus ja täsmällisyys

- Tietojen keskimääräinen oikea-aikaisuus

- Tietojen toistuvuus ja keskimääräinen tuoreus

- EU-SILC-puiteasetuksessa säädettyihin säännöllisiin tiedotuspäivämääriin perustuva myöhästyneiden tiedonluovutusten prosenttiosuus

- Epätäsmällisesti luovutettujen tietojen keskimääräinen viive (viikkoina)

- Tietojen luovutuksen myöhästymissyyt

4. Saatavuus ja selkeys

- Kuvaus tietojen käytön ehdoista (mediat, käyttäjätuki, kauppaehdot, rajoitukset, salassapidettävät tiedot ym.)

- Kuvaus tietojen julkaisuehdoista

5. Vertailukelpoisuus

5.1 Peruskäsitteet ja -määritelmät

5.2 Tulokomponentit

5.3 Seurantasäännöt

6. Yhdenmukaisuus.