24.11.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 348/27

—

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean työjärjestys, jonka täysistunto hyväksyi 17. heinäkuuta 2002 (EYVL L 268, 4.10.2002), sekä

—

seuraaviin asiakirjoihin perustuvat muutokset:

1.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea edustaa järjestäytyneeseen kansalaisyhteiskuntaan kuuluvia talous- ja yhteiskuntaelämän eri aloja. Komitea on perustettu vuonna 1957 allekirjoitetulla Rooman sopimuksella, ja se on neuvoa-antava elin.

2.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean neuvoa-antava tehtävä antaa komitean jäsenille ja heidän edustamilleen organisaatioille mahdollisuuden osallistua yhteisön päätöksentekoprosessiin. Näkemykset ovat toisinaan täysin vastakkaisia, ja jäsenet käyvät jatkuvasti vuoropuhelua. Tämä edellyttää sekä tavanomaisten työmarkkinaosapuolien eli työnantajien (ryhmä I) ja työntekijöiden (ryhmä II) että muiden yhteiskunnallis-ammatillisten etupiirien (ryhmä III) osallistumista. Asiantuntemus, vuoropuhelu ja pyrkimys lähentää näkemyksiä voivat parantaa yhteisön poliittisten päätösten laatua ja uskottavuutta, sillä ne auttavat kansalaisia ymmärtämään ja hyväksymään entistä paremmin päätökset, ja ne lisäävät demokratian kannalta välttämätöntä avoimuutta.

3.

Komitealla on erityistehtävä yhteisön toimielinrakenteessa: se on järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan edustaja ja keskustelufoorumi sekä järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan ja unionin toimielinten välinen tärkeä yhdysside.

4.

Koska Euroopan talous- ja sosiaalikomitea on samalla sekä asiakirjojen laadinta- että keskustelufoorumi, se vastaa osaltaan demokratian lisäämisestä Euroopan unionin rakennustyössä. Se pitää myös yllä suhteita yhteisön ulkopuolisten maiden talous- ja yhteiskuntaelämän etupiireihin. Näin komitea osallistuu todellisen eurooppalaisen tietoisuuden kehittämiseen.

5.

Jotta komitea voisi hoitaa tehtäviään moitteettomasti, se hyväksyi 17. heinäkuuta 2002 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 260 artiklan toisen kohdan mukaisesti seuraavan työjärjestyksen.

1.

Komitean toimikausi on neljä vuotta.

2.

Jokaisen uuden nelivuotiskauden alussa ikäpuheenjohtaja kutsuu komitean koolle mahdollisuuksien mukaan viimeistään kuukauden kuluessa siitä, kun neuvoston nimeämät komitean jäsenet ovat saaneet valintansa tiedoksi.

1.

Komitea koostuu seuraavista jäsenten muodostamista elimistä: täysistunto, työvaliokunta, puheenjohtaja ja erityisjaostot.

2.

Komitea on jaettu kolmeen ryhmään, joiden muodostaminen ja tehtävät määritellään 27 artiklassa.

1.

Työvaliokunta muodostuu 37 jäsenestä siten, että kaikki jäsenvaltiot ovat siinä edustettuna.

2.

Työvaliokunnan muodostavat

3.

Puheenjohtaja valitaan vuorotellen kolmen ryhmän jäsenten joukosta.

4.

Puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat eivät voi toimia tehtävissään kahtena peräkkäisenä kaksivuotiskautena.

5.

Varapuheenjohtajat valitaan niiden kahden ryhmän jäsenten keskuudesta, joihin puheenjohtaja ei kuulu.

6.

Työvaliokunnan jäsenten vaalissa on noudatettava tämän artiklan 1 kohdan periaatetta ja otettava huomioon 27 artiklan nojalla muodostettujen ryhmien välinen tasapaino.

1.

Ensimmäisessä 1 artiklan mukaisesti pidettävässä ikäpuheenjohtajan johtamassa istunnossaan komitea valitsee jäsentensä keskuudesta puheenjohtajan, kaksi varapuheenjohtajaa, erityisjaostojen puheenjohtajat ja ne työvaliokunnan jäsenet, jotka eivät ole ryhmien puheenjohtajia, seuraaviksi kahdeksi vuodeksi komitean asettamispäivästä lähtien.

2.

Ikäpuheenjohtajan johdolla voidaan käsitellä vain edellä mainittuja henkilövaaleja.

1.

Komitea voi muodostaa jäsentensä keskuudesta vaalivaliokunnan, jossa on yksi edustaja kutakin jäsenvaltiota kohden ja joka kirjaa ehdokkuudet ja esittelee täysistunnolle ehdokaslistat 3 artiklan määräysten mukaisesti.

2.

Komitea äänestää työvaliokunnan ja puheenjohtajiston ehdokaslistasta tai -listoista tämän artiklan määräysten mukaisesti.

3.

Komitea valitsee ne työvaliokunnan jäsenet, jotka eivät ole ryhmien ja erityisjaostojen puheenjohtajia, äänestämällä tarvittaessa useammin kuin kerran yhdestä tai useammasta useita nimiä käsittävästä listasta.

4.

Ainoastaan sellaiset kokoomalistat voidaan hyväksyä äänestykseen, jotka täyttävät 3 artiklan määräykset ja joihin on liitetty kunkin ehdokkaan ilmoitus suostumisesta ehdokkaaksi.

5.

Työvaliokunnan jäseniksi tulevat valituksi sillä listalla olevat jäsenet, joka saa eniten hyväksyttyjä ääniä ja äänistä vähintään neljäsosan.

6.

Tämän jälkeen täysistunto valitsee tämän artiklan 3 kohdan mukaisesti valittujen työvaliokunnan jäsenten keskuudesta komitean puheenjohtajan ja varapuheenjohtajat yksinkertaisella äänten enemmistöllä.

7.

Sen jälkeen komitea valitsee erityisjaostojen puheenjohtajat yksinkertaisella äänten enemmistöllä.

8.

Lopuksi komitea äänestää työvaliokunnasta kokonaisuudessaan. Puolesta annettuja ääniä on oltava vähintään kaksi kolmasosaa hyväksytyistä äänistä.

1.

Puheenjohtaja kutsuu työvaliokunnan koolle omasta aloitteestaan tai kymmenen työvaliokunnan jäsenen pyynnöstä.

2.

Jokaisesta työvaliokunnan kokouksesta tehdään pöytäkirja, jonka työvaliokunta hyväksyy.

3.

Työvaliokunta laatii omat toimintasääntönsä.

4.

Työvaliokunta määrittää komitean sisäisen organisaation ja toimintatavat ja antaa työjärjestyksen täytäntöönpanomääräykset.

5.

Työvaliokunnalla ja puheenjohtajalla on varainhoitoasetuksessa ja työjärjestyksessä määrätyt budjetti- ja rahoitusvaltuudet.

6.

Työvaliokunta antaa jäsenten ja 18 artiklan nojalla valtuutettujen sijaisten matkakorvausten ja päivärahojen maksamista koskevat täytäntöönpanomääräykset sekä vahvistaa 23 artiklan nojalla nimetyille asiantuntijoille maksettavat päivärahat noudattaen talousarvio- ja rahoitusmenettelyihin liittyviä määräyksiä.

7.

Työvaliokunnalla on poliittinen vastuu komitean yleisestä johtamisesta. Se valvoo erityisesti, että komitean, sen elinten ja sen henkilökunnan toiminta on komitean institutionaalisen roolin mukaista.

8.

Työvaliokunta vastaa henkilöstö-, budjetti- ja teknisten resurssien asianmukaisesta käytöstä komitean täyttäessä tehtäviä, jotka sille on perustamissopimuksessa määrätty. Työvaliokunta osallistuu erityisesti talousarviomenettelyyn ja sihteeristön organisointiin.

9.

Työvaliokunta voi muodostaa keskuudestaan väliaikaisia ryhmiä tutkimaan kaikkia toimivaltaansa kuuluvia kysymyksiä. Muutkin jäsenet voivat osallistua näiden ryhmien työskentelyyn paitsi kun käsitellään virkamiesten nimittämistä.

10.

Työvaliokunta käsittelee puolivuosittain komitean lausuntojen tuottamia jatkotoimia koskevan kertomuksen.

11.

Työvaliokunta päättää jäsenen tai pääsihteerin pyynnöstä tämän työjärjestyksen ja sen täytäntöönpanomääräysten tulkinnasta. Sen päätökset ovat sitovia paitsi jos asia viedään täysistunnon käsiteltäväksi, jolloin täysistunnon päätös on lopullinen.

12.

Kun komitea asetetaan uudelleen nelivuotiskautensa päätyttyä, eroava työvaliokunta huolehtii juoksevista asioista uuden komitean ensimmäiseen kokoukseen asti.

1.

Muodostetaan budjettiryhmä, joka avustaa työvaliokuntaa budjetti- ja rahoitusasioita koskevien valtuuksien käytössä.

2.

Budjettiryhmän puheenjohtajana toimii toinen komitean kahdesta varapuheenjohtajasta komitean puheenjohtajan alaisuudessa. Budjettiryhmä muodostuu yhdeksästä jäsenestä, jotka työvaliokunta nimeää ryhmien ehdotuksesta.

3.

Työvaliokunta voi tietyissä kysymyksissä siirtää päätäntävaltansa budjettiryhmälle.

4.

Budjettiryhmän yksimielisesti hyväksymät ehdotukset jätetään työvaliokunnan hyväksyttäväksi ilman keskustelua.

5.

Budjettiryhmä osallistuu talousarvion tekemiseen ja varmistaa sen asianmukaisen toteutuksen.

6.

Budjettiryhmän puheenjohtaja osallistuu budjettivallan käyttäjien kanssa käytäviin neuvotteluihin ja tekee niistä selkoa työvaliokunnalle.

7.

Budjettiryhmän tehtäviin kuuluu puheenjohtajan, työvaliokunnan ja komitean avustaminen niiden tehtävissä ja yksiköiden valvonta.

1.

Muodostetaan viestintäryhmä, jonka tehtävänä on edistää komitean viestintästrategiaa ja vastata sen seurannasta.

2.

Viestintäryhmän puheenjohtajana toimii toinen komitean kahdesta varapuheenjohtajasta komitean puheenjohtajan alaisuudessa. Viestintäryhmä muodostuu yhdeksästä jäsenestä, jotka työvaliokunta nimeää ryhmien ehdotuksesta.

1.

Puheenjohtajiston muodostavat puheenjohtaja ja kaksi varapuheenjohtajaa.

2.

Komitean puheenjohtajisto kokoontuu ryhmien puheenjohtajien kanssa valmistelemaan työvaliokunnan ja täysistunnon työskentelyä. Kokouksiin voidaan kutsua asianomaisten erityisjaostojen puheenjohtajat, milloin tämä on tarpeen tai suotavaa.

3.

Puheenjohtajisto kokoontuu vähintään kahdesti vuodessa ryhmien ja erityisjaostojen puheenjohtajien kanssa suunnittelemaan komitean toimintaa.

1.

Puheenjohtaja johtaa komitean toimintaa perussopimusten ja tämän työjärjestyksen mukaisesti.

2.

Puheenjohtaja tekee jatkuvasti yhteistyötä varapuheenjohtajien kanssa. Puheenjohtaja voi toimivaltansa puitteissa osoittaa heille erikseen määriteltyjä tehtäviä ja vastuualueita.

3.

Puheenjohtaja voi antaa pääsihteerille erikseen määriteltyjä, määräaikaisia tehtäviä.

4.

Puheenjohtaja edustaa komiteaa sen suhteissa ulkopuolisiin tahoihin. Tietyissä tapauksissa hän voi siirtää nämä valtuudet varapuheenjohtajalle tai jollekin komitean jäsenelle.

5.

Puheenjohtaja antaa komitealle kertomuksen komitean nimissä täysistuntojen välillä toteuttamistaan toimista. Näistä kertomuksista ei käydä keskustelua.

6.

Vastavalittu puheenjohtaja esittelee täysistunnolle työohjelmansa koko toimikaudekseen. Toimikautensa päättyessä hän esittelee vastaavasti saavutetut tulokset.

1.

Komiteassa on kuusi erityisjaostoa. Täysistunto voi työvaliokunnan esityksestä perustaa muita erityisjaostoja perussopimuksissa tarkoitettuja aloja varten.

2.

Komitea muodostaa erityisjaostot järjestäytymisistunnossa jokaisen uuden nelivuotiskauden alussa.

3.

Luettelo erityisjaostoista ja niiden vastuualueista voidaan tarkistaa jokaisen uuden nelivuotiskauden alussa.

1.

Komitea päättää erityisjaostojen jäsenmäärästä työvaliokunnan esityksen perusteella.

2.

Puheenjohtajaa lukuun ottamatta jokaisen komitean jäsenen on oltava ainakin yhden erityisjaoston jäsen.

3.

Jäsen ei voi kuulua useampaan kuin kahteen erityisjaostoon. Työvaliokunta voi kuitenkin sallia poikkeuksen tästä säännöstä, jos on tarpeellista taata jäsenvaltioiden tasapuolinen edustus.

4.

Komitea nimittää erityisjaostojen jäsenet kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Uudelleenvalinta on mahdollinen.

5.

Erityisjaoston jäseniä korvattaessa noudatetaan samaa menettelyä kuin heitä nimitettäessä.

1.

Erityisjaoston työvaliokunta valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan, ja se muodostuu kahdestatoista jäsenestä, joihin sisältyvät puheenjohtaja ja kolme varapuheenjohtajaa, yksi kustakin ryhmästä.

2.

Komitea valitsee erityisjaostojen puheenjohtajat ja niiden työvaliokuntien muut jäsenet.

3.

Puheenjohtaja ja työvaliokunnan muut jäsenet voidaan valita uudelleen.

4.

Kolmen erityisjaoston puheenjohtajuuksiin sovelletaan ryhmien välistä vuorotteluperiaatetta kahden vuoden välein. Millään ryhmällä ei voi olla saman erityisjaoston puheenjohtajuutta yli neljää vuotta peräkkäin.

1.

Erityisjaostojen tehtävänä on valmistella lausuntoja tai tiedonantoja niille osoitetuista aiheista työjärjestyksen 32 artiklan määräysten mukaisesti.

2.

Erityisjaosto voi muodostaa keskuudestaan valmistelu- tai toimitusryhmän tai nimetä yksin työskentelevän ainoan esittelijän käsitelläkseen aiheita, jotka sille on osoitettu. Esittelijä vastaa lausunnon seurannasta senkin jälkeen, kun lausunto on hyväksytty täysistunnossa, ja antaa asiasta aikanaan selvityksen erityisjaostolle.

3.

Esittelijät ja tarvittaessa apulaisesittelijät nimetään ja valmistelu- ja toimitusryhmät muodostetaan ryhmien ehdotusten perusteella.

4.

Valmisteluryhmästä voi tulla pysyvä rakenne ainoastaan poikkeuksellisesti, jolloin tähän tarvitaan työvaliokunnan hyväksyntä etukäteen kyseistä kaksivuotiskautta varten.

1.

Esteellinen komitean jäsen voi valtuuttaa sijaisen edustamaan itseään valmisteluryhmien kokouksissa.

2.

Sijaisen nimi ja asema on ilmoitettava komitean työvaliokunnalle valtuutuksen vahvistamiseksi.

3.

Sijaisen tehtävät valmisteluryhmässä ovat samat kuin hänet valtuuttaneen jäsenen.

1.

Komitea voi työvaliokuntansa aloitteesta poikkeustapauksessa muodostaa keskuudestaan alakomiteoita. Niiden tehtävänä on valmistella ensin työvaliokunnan, sitten komitean käsiteltäväksi lausunto- tai tiedonantoluonnos ehdottoman laaja-alaisista yleisluonteisista kysymyksistä.

2.

Täysistuntojen välisenä aikana työvaliokunta voi muodostaa alakomiteoita edellyttäen, että komitea vahvistaa niiden muodostamisen jälkikäteen. Alakomitea voidaan muodostaa vain yhden aiheen käsittelyä varten. Alakomitean toiminta päättyy automaattisesti, kun komiteassa on äänestetty sen valmistelemasta lausunto- tai tiedonantoluonnoksesta.

3.

Kun käsiteltävä kysymys kuuluu useamman erityisjaoston vastuualueeseen, alakomitea muodostetaan kyseisten erityisjaostojen jäsenistä.

4.

Eritysjaostoja koskevat säännöt koskevat vastaavasti alakomiteoita.

1.

Komitea voi muodostaa seurantaryhmiä, milloin käsiteltävän aiheen luonne, laajuus ja sisältö edellyttävät erityisen joustavia työmenetelmiä, menettelytapoja ja välineitä.

2.

Seurantaryhmien perustamisesta päättää täysistunto, joka vahvistaa ryhmien yhteisesti tai jonkin eritysjaoston yksinkin tekemästä esityksestä tehdyn työvaliokunnan päätöksen.

3.

Seurantaryhmän perustamisesta päätettäessä on määriteltävä ryhmän tarkoitus, rakenne, kokoonpano, toimiaika ja toimintasäännöt.

1.

Komitea voi muodostaa neuvoa-antavia valiokuntia. Ne koostuvat komitean jäsenistä ja sellaisten järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan alojen nimetyistä edustajista, jotka komitea haluaa kutsua mukaan työskentelyyn.

2.

Kyseisten valiokuntien perustamisesta päättää täysistunto vahvistamalla työvaliokunnan tekemän päätöksen. Valiokuntien perustamista koskevassa päätöksessä tulee määritellä niiden tarkoitus, rakenne, kokoonpano, kesto ja toimintasäännöt.

3.

Tämän artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti voidaan perustaa neuvoa-antava valiokunta ”teollisuuden muutokset” (CCMI), joka koostuu komitean sekä hiili- ja teräsalaa edustavien toimialajärjestöjen ja siihen liittyvien alojen nimetyistä edustajista. Kyseisen valiokunnan puheenjohtajan tulee olla komitean työvaliokunnan jäsen. Hänet valitaan työvaliokunnan 25 jäsenen joukosta, joihin viitataan tämän työjärjestyksen 3 artiklan 2 kohdan a alakohdassa.

1.

Komitea voi ylläpitää työvaliokunnan aloitteesta järjestelmällisiä suhteita Euroopan unionin ja unionin ulkopuolisten maiden talous- ja sosiaalineuvostoihin ja niitä vastaaviin organisaatioihin sekä kansalaisyhteiskuntaan kuuluviin talous- ja yhteiskuntaelämän organisaatioihin.

2.

Komitea toteuttaa myös toimia, joiden tavoitteena on edistää talous- ja sosiaalineuvostojen ja niitä vastaavien organisaatioiden perustamista maihin, joissa niitä ei vielä ole.

1.

Komitea voi työvaliokunnan ehdotuksesta asettaa valtuuskuntia pitääkseen yllä suhteita Euroopan unionin ulkopuolisten maiden tai maaryhmittymien järjestäytyneeseen kansalaisyhteiskuntaan kuuluviin talous- ja yhteiskuntaelämän eri alojen edustajiin.

2.

Komitea ja ehdokasvaltioiden järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan osapuolet tekevät yhteistyötä neuvoa-antavissa sekakomiteoissa, jos assosiaationeuvostot ovat asettaneet sellaisia. Muutoin yhteistyötä tehdään yhteysryhmissä.

1.

Komitea muodostaa kolme ryhmää, jotka edustavat työnantajia, työntekijöitä ja muita järjestäytyneeseen kansalaisyhteiskuntaan kuuluvia talous- ja yhteiskuntaelämän eri aloja.

2.

Ryhmät valitsevat puheenjohtajansa ja varapuheenjohtajansa. Ryhmät osallistuvat komitean ja sen elinten työskentelyn valmisteluun, organisointiin ja koordinointiin sekä näiden tiedotustoimintaan. Niillä on omat sihteeristönsä.

3.

Ryhmien puheenjohtajat ovat työvaliokunnan jäseniä 3 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti.

4.

Ryhmien puheenjohtajat avustavat komitean puheenjohtajistoa toimintalinjojen muotoilussa ja tarpeen tullen menojen valvonnassa.

5.

Ryhmien puheenjohtajat kokoontuvat komitean puheenjohtajiston kanssa valmistelemaan työvaliokunnan ja täysistunnon työskentelyä.

6.

Ryhmät tekevät täysistunnolle ehdotuksia 6 artiklan 7 kohdan mukaisesti tapahtuvan erityisjaostojen puheenjohtajien ja 16 artiklan mukaisesti tapahtuvan erityisjaostojen työvaliokuntien valinnan tekemiseksi.

7.

Ryhmät tekevät ehdotuksia työvaliokunnan 10 artiklan 1 kohdan mukaisesti asettaman budjettiryhmän muodostamiseksi.

8.

Ryhmät tekevät ehdotuksia täysistunnon 21 ja 24 artiklan mukaisesti asettamien seurantaryhmien ja neuvoa-antavien valiokuntien muodostamiseksi.

9.

Ryhmät tekevät ehdotuksia 26 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti asetettavien valtuuskuntien ja neuvoa-antavien sekakomiteoiden muodostamiseksi.

10.

Ryhmät tekevät 17 artiklan 3 kohdan mukaisesti ehdotuksia esittelijöiden nimeämiseksi ja erityisjaostojen asettamien valmistelu- ja toimitusryhmien muodostamiseksi.

11.

Ryhmät ottavat tämän artiklan 6–10 kohtaa sovellettaessa huomioon jäsenvaltioiden sekä talous- ja yhteiskuntaelämän eri osapuolten edustuksen komiteassa, toimivaltuudet sekä hyvän hallintotavan kriteerit.

12.

Jäsenet voivat liittyä ryhmiin vapaaehtoisesti sillä edellytyksellä, että kyseisen ryhmän jäsenet hyväksyvät heidän jäsenyytensä. Jäsen voi kuulua kerrallaan vain yhteen ryhmään.

13.

Pääsihteeristö antaa ryhmiin kuulumattomille jäsenille heidän tehtäviensä hoidon kannalta tarpeellista materiaalista ja teknistä apua. Komitean puheenjohtaja päättää ryhmiä kuultuaan ryhmiin kuulumattomien jäsenten osallistumisesta valmisteluryhmiin ja muiden sisäisten rakenteiden toimintaan.

1.

Komitean jäsenet voivat vapaaehtoisesti muodostaa eturyhmiä, jotka edustavat unionin järjestäytyneeseen kansalaisyhteiskuntaan kuuluvia talous- ja yhteiskuntaelämän eri aloja.

2.

Eturyhmään voi kuulua jäseniä komitean kolmesta ryhmästä. Jäsen voi liittyä kerrallaan vain yhteen eturyhmään.

3.

Eturyhmän perustamiseen tarvitaan työvaliokunnan hyväksyntä. Työvaliokunta ilmoittaa asiasta täysistunnolle.

1.

Puheenjohtaja kutsuu komitean koolle valmistelemaan neuvoston, komission tai Euroopan parlamentin pyytämiä lausuntoja.

2.

Puheenjohtaja kutsuu komitean koolle työvaliokunnan esityksestä ja jäsenten enemmistön suostumuksella antamaan oma-aloitteisia lausuntoja Euroopan unionin toimivaltaan kuuluvista asioista.

1.

Työvaliokunta nimeää 8 artiklan 4 kohdan mukaisesti lausuntoa tai tiedonantoa valmistelevan erityisjaoston. Jos käsiteltävä asia kuuluu selvästi tietyn erityisjaoston vastuualueeseen, puheenjohtaja nimeää kyseisen erityisjaoston ja ilmoittaa päätöksestään työvaliokunnalle.

2.

Jos erityisjaosto, jonka vastuualueeseen valmisteltava lausunto kuuluu, haluaa kuulla neuvoa-antavaa valiokuntaa ”teollisuuden muutokset” (CCMI) tai jos tämä haluaa ilmaista kantansa aiheesta, josta laadittavan lausunnon valmistelu on osoitettu erityisjaostolle, työvaliokunta voi valtuuttaa neuvoa-antavan valiokunnan laatimaan täydentävän lausunnon joko yhdestä tai useammasta lausuntopyynnön aihetta koskevasta seikasta. Työvaliokunta voi myös päättää asiasta oma-aloitteisesti. Työvaliokunta huolehtii komitean työskentelystä siten, että valiokunnan on mahdollista valmistella lausuntonsa riittävän ajoissa, jotta erityisjaosto voi ottaa sen huomioon.

Ainoastaan erityisjaoston toimivaltaan kuuluu lausunnon esittely komitealle. Sen on kuitenkin liitettävä neuvoa-antavan valiokunnan lausunto oman lausuntonsa liitteeksi.

3.

Komitean puheenjohtaja ilmoittaa erityisjaoston puheenjohtajalle päätöksen ja määräajan, jonka kuluessa erityisjaoston on saatettava työnsä päätökseen.

4.

Komitean puheenjohtaja ilmoittaa komitean jäsenille, mikä erityisjaosto on nimetty lausuntoa valmistelemaan, sekä päivämäärän, jolloin asia on täysistunnon esityslistalla.

1.

Erityisjaostojen kokoukset valmistelee erityisjaoston puheenjohtaja yhteistyössä erityisjaoston työvaliokunnan kanssa.

2.

Kokousta johtaa erityisjaoston puheenjohtaja ja hänen poissa ollessaan toinen varapuheenjohtajista.

1.

Erityisjaoston kokous on päätösvaltainen, jos yli puolet siihen nimitetyistä jäsenistä on läsnä tai edustettuina.

2.

Jos kokous ei ole päätösvaltainen, puheenjohtaja keskeyttää istunnon. Hän päättää sen jatkamisesta sopivaksi katsomaansa aikaan, kuitenkin vielä samana päivänä. Kokous on tällöin päätösvaltainen riippumatta läsnä tai edustettuina olevien jäsenten lukumäärästä.

1.

Erityisjaoston lausunto voi sisältää vain sellaisia tekstejä, jotka se on hyväksynyt tämän työjärjestyksen 56 artiklassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti.

2.

Hylätyt muutosehdotukset äänestystuloksineen liitetään lausuntoon, jos muutosehdotuksen tueksi on annettu äänestyksessä vähintään neljäsosa äänistä.

1.

Erityisjaostojen asiakirjat valmistellaan periaatteessa valmisteluryhmässä edellä sanotun kuitenkaan rajoittamatta 17 artiklan 2 kohdan määräysten soveltamista.

2.

Esittelijä tutkii, tarvittaessa yhden tai useamman apulaisesittelijän sekä asiantuntijan tukemana, kyseessä olevan asian, kokoaa esitetyt mielipiteet ja laatii tältä pohjalta lausuntoluonnoksen, joka toimitetaan erityisjaoston puheenjohtajalle.

3.

Valmisteluryhmissä ei järjestetä äänestyksiä.

1.

Puheenjohtaja valmistelee täysistunnot työvaliokunnan kanssa. Työvaliokunta kokoontuu ennen jokaista täysistuntoa sekä tarvittaessa istunnon aikana valmistellakseen asioiden käsittelyä.

2.

Työvaliokunta voi asettaa aikarajan jokaisesta lausunnosta täysistunnossa käytävälle yleiskeskustelulle.

1.

Komitean puheenjohtaja lähettää komitean puheenjohtajiston yhdessä ryhmien puheenjohtajien kanssa ehdottaman ja työvaliokunnan hyväksymän alustavan esityslistan kaikille komitean jäsenille sekä neuvostolle, komissiolle ja Euroopan parlamentille vähintään kaksi viikkoa ennen kyseisen täysistunnon alkua.

2.

Täysistunto hyväksyy esityslistan kokoontumisensa aluksi. Kun esityslista on hyväksytty, sen asiakohdat on käytävä läpi siinä istunnossa, jonka käsiteltäväksi ne on merkitty. Käsittelyn edellyttämät asiakirjat lähetetään jäsenille 40 artiklan mukaisesti.

1.

Komitea on päätösvaltainen, jos yli puolet sen jäsenistä on läsnä tai edustettuina.

2.

Jos komitea ei ole päätösvaltainen, puheenjohtaja keskeyttää istunnon. Hän päättää sen jatkamisesta sopivaksi katsomaansa aikaan, kuitenkin vielä saman täysistunnon kuluessa. Komitea on tällöin päätösvaltainen riippumatta läsnä tai edustettuina olevien jäsenten lukumäärästä.

1.

Puheenjohtaja avaa istunnon, johtaa puhetta ja valvoo työjärjestyksen noudattamista. Varapuheenjohtajat avustavat puheenjohtajaa.

2.

Puheenjohtajan poissa ollessa varapuheenjohtajat toimivat hänen sijaisinaan. Jos varapuheenjohtajat ovat poissa, sijaisena toimii työvaliokunnan vanhin jäsen.

3.

Täysistunnon työskentely perustuu sen erityisjaoston esityksiin, jonka vastuualueeseen käsiteltävän asian valmistelu kuuluu.

4.

Jos erityisjaosto on hyväksynyt tekstin vastaäänittä, työvaliokunta voi ehdottaa täysistunnolle äänestystä ilman keskustelua. Tätä käytäntöä noudatetaan, jos vähintään 25 jäsentä ei ilmoita vastustavansa sitä.

5.

Jos teksti ei saa enemmistön ääniä täysistunnossa, komitean puheenjohtaja voi täysistunnon suostumuksella lähettää lausunnon takaisin siitä vastuussa olevaan erityisjaostoon uudelleen käsiteltäväksi tai nimetä yleisesittelijän, joka esittelee uuden lausuntoluonnoksen joko saman tai jonkin muun täysistunnon aikana.

1.

Muutosehdotukset jätetään kirjallisina ja tekijöidensä allekirjoittamina sihteeristöön ennen täysistunnon avausta.

2.

Täysistunnon työskentelyn kitkattoman etenemisen takaamiseksi työvaliokunta päättää muutosehdotusten jättömenettelystä.

3.

Käsittelyyn hyväksytään kuitenkin myös muutosesitykset, jotka jätetään ennen kyseisen istunnon avausta, jos allekirjoittajina on vähintään viisitoista jäsentä.

4.

Muutosehdotuksista on käytävä ilmi, mitä tekstin osaa ne koskevat, ja ne on perusteltava lyhyesti.

5.

Yleensä täysistunto kuulee jokaisen muutosehdotuksen kohdalla vain muutoksen ehdottajaa, yhtä muutosta vastustavaa puhujaa ja esittelijää.

6.

Kun muutosehdotusta käsitellään, esittelijä voi muutosehdotuksen tekijän suostumuksella tehdä suullisesti kompromissiehdotuksia, joiden hyväksymisestä täysistunto äänestää.

7.

Kun on kyseessä vastalausunto, jonka tarkoituksena on erityisjaoston lausunnosta täysin eriävän mielipiteen esittäminen, työvaliokunnan tehtävänä on päättää erityisjaoston puheenjohtajan ja esittelijän kanssa, jätetäänkö tämä muutosehdotus sellaisenaan komitean käsiteltäväksi vai palautetaanko asia erityisjaostoon uudelleen käsiteltäväksi.

8.

Komitean puheenjohtajan tehtävänä on esittää tarvittaessa yhdessä toimivaltaisen erityisjaoston puheenjohtajan ja esittelijän kanssa komitealle sellaista muutosehdotusten käsittelytapaa, jolla lopullisesta tekstistä tulee mahdollisimman yhtenäinen.

1.

Puheenjohtaja voi joko omasta aloitteestaan tai jäsenen vaatimuksesta pyytää komiteaa päättämään puheajan ja puhujien määrän rajoittamisesta, istunnon keskeyttämisestä tai keskustelun päättämisestä. Keskustelun päätyttyä puheenvuoroja ei saa käyttää enää muuhun kuin äänestysselityksen antamiseen. Tämä voi tapahtua vasta kyseisen äänestyksen päätyttyä ja puheenjohtajan asettamissa aikarajoissa.

2.

Komitean jäsenillä on oikeus milloin tahansa vaatia ja saada puheenvuoro työjärjestyshuomautuksen esittämiseksi.

1.

Jokaisesta täysistunnosta laaditaan pöytäkirja, joka esitetään komitean hyväksyttäväksi.

2.

Pöytäkirjan lopullisen version allekirjoittavat komitean puheenjohtaja ja pääsihteeri.

1.

Komitean lausuntoihin sisältyvät lausunnon oikeusperustan lisäksi perustelut sekä komitean kanta käsiteltävänä olevaan aiheeseen kokonaisuudessaan.

2.

Lausuntoa kokonaisuutena koskeneen äänestyksen tulos mainitaan lausuntotekstin johdannossa. Jos on suoritettu nimiäänestys, äänestäneiden nimet mainitaan.

3.

Täysistunnon hylkäämien muutosehdotusten sanamuoto ja perustelut sekä äänestystulos mainitaan lausunnon liitteessä, jos kyseiset tekstikohdat ovat saaneet äänestyksessä tuekseen vähintään neljänneksen annetuista äänistä. Tämä määräys koskee myös vastalausuntoja.

4.

Samoin sellaiset erityisjaoston lausunnon tekstikohdat, jotka on korvattu täysistunnon hyväksymillä muutosehdotuksilla, liitetään lausuntoon muutoksia koskevine äänestystuloksineen, jos kyseiset tekstikohdat ovat saaneet tuekseen vähintään neljänneksen annetuista äänistä.

5.

Jos jollakin komiteaan 27 artiklan nojalla muodostetulla pysyvällä ryhmällä tai 28 artiklan nojalla muodostetulla talous- ja yhteiskuntaelämää edustavalla eturyhmällä on enemmistön kannasta poikkeava mutta yhtenäinen kanta täysistunnolle tehtyyn ehdotukseen, siitä voidaan asiasta käsittelyn lopuksi järjestetyn nimiäänestyksen jälkeen tehdä lyhyt selvitys, joka liitetään lausuntoon.

1.

Komitean hyväksymät lausunnot ja täysistunnon pöytäkirjat lähetetään Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle.

2.

Lausuntojen seurannasta vastaa esittelijä pääsihteeristön avustuksella.

1.

Kantansa voi ilmaista ”puolesta”, ”vastaan” tai ”pidättymällä äänestämästä”.

2.

Komitean ja sen elinten tekstien tai muiden päätöksien hyväksymisen ratkaisee puolesta tai vastaan annettujen äänten enemmistö, ellei tässä työjärjestyksessä toisin määrätä.

3.

Äänestys tapahtuu avoimena äänestyksenä, nimiäänestyksenä tai salaisena äänestyksenä.

4.

Muutosehdotuksista äänestetään nimiäänestyksenä neljäsosan komitean jäsenistä sitä vaadittua. Nimiäänestys toimitetaan myös äänestettäessä koko lausunnosta, jos vähintään kymmenen jäsentä niin haluaa.

5.

Salainen äänestys toimitetaan aina, kun komitean jäsenten enemmistö sitä vaatii.

6.

Äänten mennessä täysistunnon tai erityisjaoston kokouksen avoimessa tai nimiäänestyksessä tasan kokouksen puheenjohtajan ääni ratkaisee.

7.

Se, että esittelijä hyväksyy muutosehdotuksen, ei ole riittävä syy olla äänestämättä siitä.

1.

Jos kiireellisyys johtuu määräajasta, jonka neuvosto, Euroopan parlamentti tai komissio on asettanut komitealle lausunnon esittämiseksi, voidaan päättää kiireellisyysmenettelyn soveltamisesta, jos se puheenjohtajan mielestä on tarpeen, jotta lausunto saadaan ajoissa valmiiksi.

2.

Kiireellisyystapauksissa komitean puheenjohtaja voi työvaliokuntaa etukäteen kuulematta ryhtyä heti tarpeellisiksi katsomiinsa toimiin komitean työskentelyn vauhdittamiseksi. Hän kuitenkin tiedottaa toimistaan työvaliokunnan jäsenille.

3.

Puheenjohtajan toimenpiteet esitetään komitean hyväksyttäväksi sen seuraavassa täysistunnossa.

1.

Jos kiireellisyys johtuu erityisjaostolle asetetusta määräajasta, voi erityisjaoston puheenjohtaja komitean puheenjohtajan suostumuksella sekä yhteisymmärryksessä erityisjaoston työvaliokunnan kanssa poiketa tämän työjärjestyksen määräyksistä organisoidessaan erityisjaoston työskentelyä.

2.

Erityisjaoston puheenjohtajan toimenpiteet esitetään erityisjaoston hyväksyttäväksi sen seuraavassa kokouksessa.

1.

Jos komitean jäsen on estynyt osallistumasta kokoukseen, johon hänet on kutsuttu asianmukaisesti, hänen on ilmoitettava tästä etukäteen asianomaiselle puheenjohtajalle.

2.

Jos komitean jäsen on sijaista nimeämättä ja pätevää syytä ilmoittamatta poissa useammasta kuin kolmesta peräkkäisestä täysistunnosta, puheenjohtaja voi kuultuaan työvaliokuntaa ja kehotettuaan kyseistä jäsentä perustelemaan poissaolonsa pyytää neuvostoa peruuttamaan jäsenen mandaatin.

3.

Jos erityisjaoston jäsen on sijaista nimeämättä ja ilman pätevää syytä poissa useammasta kuin kolmesta peräkkäisestä kokouksesta, voi erityisjaoston puheenjohtaja, kehotettuaan jäsentä perustelemaan poissaolonsa, vaatia häntä järjestämään toisen jäsenen tilalleen erityisjaostoon.

1.

Komitean jäsen, joka on estynyt osallistumasta täysistuntoon tai erityisjaoston kokoukseen, voi, ilmoitettuaan esteellisyydestään komitean tai erityisjaoston puheenjohtajalle, siirtää äänioikeutensa kirjallisesti jollekin muulle komitean tai erityisjaoston jäsenelle.

2.

Sekä täysistunnossa että erityisjaostojen kokouksissa kukin jäsen voi käyttää vain yhtä itselleen siirrettyä lisä-ääntä.

1.

Jos erityisjaoston, valmisteluryhmän tai valtuuskunnan jäsen on estynyt osallistumasta kokoukseen, johon hänet on kutsuttu asianmukaisesti, hän voi nimetä sijaisekseen jonkun muun komitean jäsenen ilmoitettuaan asiasta kirjallisesti asianomaiselle puheenjohtajalle joko suoraan tai ryhmänsä sihteeristön välityksellä.

2.

Tällainen sijaisuus koskee ainoastaan sitä kokousta, johon sijaisella on valtuutus.

3.

Valmisteluryhmiä muodostettaessa jäsen voi esittää, että valmisteluryhmään nimetään hänen sijastaan joku muu komitean jäsen. Tällaista sijaisuutta, joka on aihekohtainen ja kestää niin kauan kuin erityisjaosto käsittelee kyseistä aihetta, ei voi peruuttaa.

1.

Komitea julkaisee lausuntonsa Euroopan unionin virallisessa lehdessä noudattaen ohjeita, jotka neuvosto ja komissio antavat komitean työvaliokuntaa kuultuaan.

2.

Komitean, sen työvaliokunnan sekä erityisjaostojen kokoonpanot sekä niitä koskevat muutokset julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja komitean Internet-sivuilla.

1.

Komitea varmistaa päätöstensä avoimuuden Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 1 artiklan määräysten mukaisesti.

2.

Pääsihteerin tehtävänä on toteuttaa tarvittavat toimet varmistaakseen, että yleisöllä on oikeus tutustua kyseisiin asiakirjoihin.

3.

Jokainen Euroopan unionin kansalainen voi kirjoittaa komitealle jollakin virallisista kielistä ja saada vastauksen samalla kielellä EY:n perustamissopimuksen 21 artiklan kolmannen kohdan nojalla.

1.

Komitean täysistunnot ja erityisjaostojen kokoukset ovat julkisia.

2.

Komitea voi asianomaisen toimielimen tai elimen pyynnöstä tai työvaliokunnan ehdotuksesta julistaa muuta kuin lausuntotyötä koskevan keskustelun luottamukselliseksi.

3.

Muut kokoukset eivät ole julkisia.

1.

Yhteisön toimielinten jäsenet voivat osallistua komitean ja sen elinten kokouksiin ja käyttää niissä puheenvuoroja.

2.

Yhteisön muiden elinten jäseniä ja toimi- tai muiden elinten asianmukaisesti valtuutettuja virkamiehiä voidaan kutsua osallistumaan kokouksiin, käyttämään puheenvuoroja ja vastaamaan kysymyksiin kokouksen puheenjohtajan pyynnöstä.

1.

Komitean jäsenet käyttävät arvonimeä ”Euroopan talous- ja sosiaalikomitean jäsen”.

2.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean jäseniin sovelletaan Euroopan yhteisöjen erioikeuksista ja vapauksista 8. huhtikuuta 1965 tehdyn ja perustamissopimukseen liitetyn pöytäkirjan IV luvun 11 artiklan määräyksiä.

1.

Jäsensäännöissä määritellään komitean jäsenten oikeudet ja velvollisuudet sekä kaikki heidän toimintaansa ja suhteitaan toimielimeen ja sen yksiköihin säätelevät määräykset.

2.

Jäsensäännöissä määritellään myös toimet, joihin voidaan ryhtyä työjärjestyksen ja jäsensääntöjen laiminlyöntitapauksissa.

a)

seurata ja valvoa jäsensääntöjen asianmukaista täytäntöönpanoa;

b)

laatia asianmukaisia ehdotuksia jäsensääntöjen täydentämiseksi ja parantamiseksi;

c)

huolehtia jäsensääntöjen täytäntöönpanosta mahdollisesti aiheutuvien epäselvyyksien ja ristiriitojen ratkaisemisesta ja tehdä asiassa tarpeellisiksi katsomiaan aloitteita;

d)

hoitaa komitean ja pääsihteeristön välisiä suhteita jäsensääntöjen soveltamisen osalta.

1.

Komitean jäsenten toimikausi päättyy, kun neuvoston komiteaa asettaessaan määrittämä nelivuotiskausi päättyy.

2.

Jäsenen toimikauden päättymisen aiheuttaa myös jäsenen eroaminen tai erottaminen komiteasta, kuolema, ylivoimainen este tai jääviys.

3.

Komitean jäsen ei voi olla kansanedustuslaitoksen tai hallituksen, Euroopan yhteisöjen toimielimen, alueiden komitean eikä Euroopan investointipankin hallintoneuvoston jäsen. Jäsen ei myöskään voi olla Euroopan yhteisöjen palveluksessa oleva virkamies tai toimihenkilö.

4.

Erosta ilmoitetaan kirjallisesti komitean puheenjohtajalle.

5.

Komiteasta erottaminen tapahtuu tämän työjärjestyksen 60 artiklan 2 kohdassa määrätyin ehdoin. Jos neuvosto päättää erottaa jäsenen, se huolehtii vapautuneen paikan täyttämisestä.

6.

Jäsenen erottua tai kuoltua tai ylivoimaisen esteen sattuessa ja jääviystapauksissa komitean puheenjohtaja ilmoittaa asiasta neuvostolle, joka toteaa paikan vapautuneen ja ryhtyy täyttämään sitä. Eroava jäsen säilyttää kuitenkin jäsenyytensä, kunnes hänen seuraajansa on nimetty, ellei hän itse toisin ilmoita.

7.

Kaikissa tämän artiklan 2 kohdassa mainituissa tapauksissa seuraaja nimetään koko jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

1.

Komitean palveluksessa toimii sihteeristö, jota johtaa pääsihteeri. Pääsihteeri on virassaan työvaliokuntaa edustavan puheenjohtajan alainen.

2.

Pääsihteeri osallistuu työvaliokunnan kokouksiin, joissa hänellä on puheoikeus ja joista hän pitää pöytäkirjaa.

3.

Pääsihteeri antaa työvaliokunnalle juhlallisen vakuutuksen, jossa hän sitoutuu suorittamaan hänelle annetut tehtävät puolueettomasti ja tunnollisesti.

4.

Pääsihteerin vastuulla on täysistunnon, työvaliokunnan ja puheenjohtajan tämän työjärjestyksen määräysten nojalla tekemien päätösten toimeenpano. Hän esittää joka kolmas kuukausi puheenjohtajalle kirjallisen selonteon hallinto-, organisaatio- ja henkilöstökysymyksissä käytetyistä tai käytettävistä perusteista ja menettelytavoista.

5.

Pääsihteeri voi siirtää edelleen toimivaltaansa puheenjohtajan määrittämissä rajoissa.

6.

Työvaliokunta päättää pääsihteerin ehdotuksesta pääsihteeristön organisaatiokaaviosta siten, että pääsihteeristö kykenee takaamaan komitean ja sen elinten kitkattoman toiminnan ja tukemaan jäseniä heidän tehtäviensä hoitamisessa, etenkin kokouksia organisoitaessa ja lausuntoja valmisteltaessa.

1.

Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen mukaan nimittävän viranomaisen toimivaltuuksia käyttää

2.

Euroopan yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen mukaan työsopimuksen tekemisestä vastaavan viranomaisen toimivaltuuksia käyttää

3.

Puheenjohtaja käyttää toimielimelle virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen 110 artiklan nojalla kuuluvaa toimivaltaa, joka koskee yleisten säännösten antamista henkilöstösääntöjen täytäntöönpanemiseksi sekä toimielinten yhteisellä sopimuksella vahvistettujen määräysten täytäntöönpanoa.

4.

Työvaliokunta, puheenjohtaja ja pääsihteeri voivat siirtää edelleen heille tämän artiklan mukaan kuuluvaa toimivaltaa.

5.

Tämän artiklan 4 kohdan mukaisesti tehdyissä valtuutuksissa määritellään myönnettyjen toimivaltuuksien laajuus, niiden rajat ja kesto sekä se, voivatko henkilöt, joille toimivaltuudet on siirretty, siirtää niitä edelleen.

1.

Puheenjohtajalla on käytössään kabinetti.

2.

Tämän kabinetin toimihenkilöt palkataan talousarvion mukaisesti väliaikaisina toimihenkilöinä, ja heidän kohdallaan työsopimuksen tekemisestä vastaavan viranomaisen toimivaltaa käyttää puheenjohtaja.

1.

Pääsihteeri esittää vuosittain ennen kesäkuun 1 päivää työvaliokunnalle luonnoksen ennakkoarvioksi komitean tuloista ja menoista seuraavaksi varainhoitovuodeksi. Työvaliokunta päättää ennakkoarviosta komitean tuloiksi ja menoiksi. Se lähettää sen eteenpäin Euroopan yhteisöjen varainhoitoasetuksen määräyksiä ja määräaikoja noudattaen.

2.

Talousarvion toteuttaa puheenjohtaja varainhoitoasetuksen määräysten mukaisesti, tai se toteutetaan puheenjohtajan toimeksiannosta.

1.

Komitea päättää jäsentensä yksinkertaisella enemmistöllä, onko työjärjestystä syytä tarkistaa.

2.

Työjärjestyksen tarkistamista varten komitea asettaa elimen, jota kutsutaan työjärjestysvaliokunnaksi. Komitea nimeää yleisesittelijän, joka laatii ehdotuksen uudeksi työjärjestykseksi.

3.

Uuden työjärjestyksen voimaantulon ajankohdasta päätetään samalla kun se hyväksytään täysistunnossa.