20.11.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 344/37

(1)

Neuvosto otti asetuksella (EY) N:o 1100/2000 (2), käyttöön lopullisen polkumyyntitullin, jäljempänä ’voimassa olevat toimenpiteet’, muun muassa Ukrainasta peräisin olevan piikarbidin tuonnissa.

(2)

Komissio julkaisi maaliskuussa 2004 Euroopan unionin virallisessa lehdessä ilmoituksen (3), tarkasteltavana olevan, muun muassa Ukrainasta peräisin olevan tuotteen tuonnissa voimassa olevia toimenpiteitä koskevan osittaisen välivaiheen tarkastelun vireillepanosta sen selvittämiseksi, pitäisikö toimenpiteitä muuttaa tiettyjen Euroopan unionin laajenemisesta käsittämään 25 jäsenvaltioita, jäljempänä ’laajentuminen’, johtuvien seurausten huomioon ottamiseksi.

(3)

Neuvosto päätteli, että on yhteisön edun mukaista säätää voimassa olevien toimenpiteiden väliaikaisesta mukauttamisesta, jotta voitaisiin välttyä tuojiin ja käyttäjiin kohdistuvilta äkillisiltä ja kohtuuttoman kielteisiltä vaikutuksilta kymmenessä uudessa Euroopan unioniin liittymäisillään olevassa jäsenvaltiossa välittömästi laajenemisen jälkeen. Katsottiin, että tavoitteeseen päästäisiin parhaiten hyväksymällä yhteistyössä toimineen osapuolen tarjoama sitoumus yhdessä määrällisen rajoituksen kanssa.

(4)

Niinpä komissio hyväksyi päätöksellä 2004/498/EY (4) erityistoimenpiteenä lyhyen aikavälin sitoumuksen vientiä harjoittavalta ukrainalaistuottajalta (OJSC Zaporozhsky Abrasivny Combinat).

(5)

Asetusta (EY) N:o 1100/2000 muutettiin asetuksella (EY) N:o 991/2004 polkumyyntitulleista vapauttamiseksi sitoumuksen hyväksymisen perusteella.

(6)

Päätöksessä 2004/498/EY säädetään, että sitoumus hyväksytään aluksi kuuden kuukauden ajaksi, jäljempänä ’alkuperäinen ajanjakso’, sanotun kuitenkaan rajoittamatta voimassa olevien toimenpiteiden tavanomaista kestoa, ja että hyväksynnän voimassaolo päättyy kyseisen ajanjakson kuluttua, ellei komissio pidä asianmukaisena pidentää sen soveltamisaikaa.

(7)

Edellä sanotun mukaisesti komissio onkin selvittänyt, vallitsevatko sitoumuksen hyväksymiseen johtaneet, asianomaisten osapuolten kannalta poikkeukselliset ja kielteiset olosuhteet Euroopan unionin kymmenessä uudessa jäsenvaltiossa edelleen. Osana yleistä arviointia selvitettiin myös sitä, miten asianomainen yritys noudattaa sitoumusta.

(8)

Asianomaisen yrityksen tarjoama sitoumus velvoittaa sen muun muassa viemään perinteisen kaupan rakenteensa mukaisesti Euroopan unionin kymmenessä uudessa jäsenvaltiossa sijaitseville asiakkaille aiempien, asianomaisiin maihin suuntautuneiden perinteisten vientivirtojen perusteella määritetyn määrällisen rajoituksen puitteissa.

(9)

Edelleen sitoumus velvoittaa sen tarjonneen yrityksen toimittamaan komissiolle säännöllisesti kuukausiraportin muodossa yksityiskohtaisia tietoja myynnistään Euroopan unionin kymmeneen uuteen jäsenvaltioon (tai jälleenmyynnistä yhteisöön sijoittautuneiden etuyhteydessä olevien osapuolten toimesta) ja hyväksymään komission tarkastuskäynnit. Jotta sitoumuksen toimivuutta voitaisiin valvoa kaikilta osin, viejän Euroopan unionin kymmenessä uudessa jäsenvaltiossa sijaitsevilta perinteisiltä asiakkailta saatiin kirjallinen suostumus sille, että nekin sallisivat tiloihinsa tehtävät tarkastuskäynnit.

(10)

Tarkastuskäynneillä vientiä harjoittavan tuottajan ja sen tiettyjen perinteisten Euroopan unionin kymmenessä uudessa jäsenvaltiossa sijaitsevien asiakkaiden tiloihin vahvistui, että asianomainen yritys ei ollut ylittänyt sitoumukseen kirjattua määrällistä rajoitusta. Lisäksi todettiin, että yritys noudatti pääpiirteissään Euroopan unionin kymmenessä uudessa jäsenvaltiossa sijaitsevien yksittäisten asiakkaiden kanssa käymässään kaupassa kaupan perinteistä rakennetta. Käytettävissä olevien tietojen perusteella näyttäisi myös siltä, ettei tarkasteltavana olevaa ja sitoumuksen perusteella polkumyyntitulleista vapautetun tuotteen tuontia ole siirtynyt Euroopan unionin kymmenestä uudesta jäsenvaltiosta viiteentoista muuhun jäsenvaltioon.

(11)

Asianomaisen yrityksen komissiolle toimittamien kuukausiraporttien analyysi yhdessä käytettävissä olevien virallisten tilastotietojen kanssa osoitti, että tarkasteltavana olevan tuotteen hinnoissa oli edelleen merkittävä ero Euroopan unionin kymmenen uuden ja viidentoista muun jäsenvaltion välillä. Lisäksi pantiin merkille, että Ukrainasta Euroopan unionin kymmeneen uuteen jäsenvaltioon tuodut määrät olivat laskeneet sitten laajentumisen, kun taas ennen laajentumista tuodut määrät kasvoivat vuonna 2003 ja vuoden 2004 ensimmäisinä kuukausina epätavallisen voimakkaasti, kuten asetuksen (EY) N:o 991/2004 johdanto-osan 30 kappaleessa todetaan. Komissio katsoo, että tämä on saattanut vaikuttaa Euroopan unionin kymmeneen uuteen jäsenvaltioon laajentumisen jälkeen tuotujen määrien laskuun.

(12)

Koska laajentumista edeltäneet ja sitoumusta edellyttäneet poikkeukselliset ja kielteiset olosuhteet vallitsevat edelleen ja koska asianomainen yritys on noudattanut sitoumuksen ehtoja sen soveltamisen alkuperäisenä ajanjaksona, katsotaan, että asianomaisen yrityksen tarjoaman sitoumuksen hyväksynnän jatkaminen on perusteltua.

(13)

Jatkoajan pituuden osalta katsotaan, että yli kuuden kuukauden mittainen soveltamisaika olisi ristiriidassa sitoumuksen siirtymäluonteen kanssa, joten hyväksyntää jatketaan ainoastaan 21 päivästä marraskuuta 200420 päivään toukokuuta 2005, jäljempänä ’loppujakso’.

(14)

Loppujaksoon sovellettava määrällinen rajoitus on laskettu samalla menetelmällä kuin alkuperäistä ajanjaksoa koskeva määrällinen rajoitus.

(15)

Asetuksen (EY) N:o 991/2004 mukaisesti sitoumus velvoittaa vientiä harjoittavan tuottajan noudattamaan tuonnin enimmäismääriä, ja jotta sitoumusta voitaisiin valvoa, asianomainen vientiä harjoittava tuottaja on lisäksi sitoutunut noudattamaan pääpiirteissään Euroopan unionin kymmenessä uudessa jäsenvaltiossa sijaitseville yksittäisille asiakkaille suuntautuvassa myynnissään sen perinteisiä rakenteita. Vientiä harjoittava tuottaja on myös tietoinen siitä, että jos näiden kaupan rakenteiden todetaan muuttuneen merkittävästi tai jos ilmenee, että sitoumuksen valvonta on jostain syystä vaikeutunut tai käynyt mahdottomaksi, komissiolla on oikeus peruuttaa yrityksen sitoumusta koskeva hyväksyntä ja ottaa sen sijaan käyttöön lopulliset polkumyyntitullit tai komissio voi mukauttaa enimmäismäärää taikka toteuttaa muita korjaavia toimenpiteitä.

(16)

Sitoumuksen ehtona on myös, että jos sitä jollakin tavalla rikotaan, komissio voi peruuttaa hyväksyntänsä ja ottaa sen sijaan käyttöön lopulliset polkumyyntitullit.

(17)

Yritys toimittaa lisäksi komissiolle säännöllisesti yksityiskohtaisia tietoja yhteisöön suuntautuvasta viennistään, joten komissio voi valvoa tehokkaasti sitoumuksen noudattamista.

(18)

Jotta komissio voisi valvoa tehokkaasti yrityksen antaman sitoumuksen noudattamista, sitoumukseen perustuvaa vapaaseen liikkeeseen luovutusta koskevaa pyyntöä tulliviranomaiselle esitettäessä vapautus polkumyyntitullista on mahdollista saada vain esittämällä kauppalasku, johon sisältyvät ainakin neuvoston asetuksen (EY) N:o 991/2004 liitteessä mainitut tiedot. Edellä tarkoitetut tiedot ovat välttämättömiä myös siksi, että tulliviranomaiset voisivat riittävällä tarkkuudella varmistua siitä, että lähetys vastaa kaupallisia asiakirjoja. Jos laskua ei esitetä tai jos se ei vastaa tullille esitettyä tuotetta, on sovellettava asianmukaista polkumyyntitullia.

(19)

Kaikille aiemmin ilmoittautuneille asianomaisille osapuolille tiedotettiin aikomuksesta hyväksyä sitoumus. Yhteisön tuotannonala ilmaisi huolensa siitä, että Euroopan unionin viiteentoista vanhaan jäsenvaltioon oli mahdollisesti tullut piikarbidia Ukrainasta; komission tekemän tarkastuskäynnin johdosta todettiin kuitenkin, ettei kyseinen piikarbidi ollut peräisin Ukrainasta. Siitä huolimatta yhteisön tuotannonala ilmaisi näkemyksenään, ettei sitoumusta pitäisi hyväksyä.

(20)

Yhteisön tuotannonalan kanta sitoumuksen hyväksymiseen otetaan huomioon, mutta myös Euroopan unionin kymmenen uuden jäsenvaltion tuojien ja käyttäjien olosuhteet ja tarpeet on otettava huomioon. Kaiken kaikkiaan katsotaan, että toimitusten jatkuminen Euroopan unionin kymmenessä uudessa jäsenvaltiossa sijaitseville asiakkaille on tärkeämpää kuin yhteisön tuotannonalan esiin nostama huolenaihe.

(21)

Muita sellaisia huomioita tai näkökantoja, joiden johdosta komissio olisi muuttanut näkökantojaan, ei esitetty,