Komission päätös,

tehty 1 päivänä lokakuuta 2003,

valtiontuesta, jonka Saksa aikoo toteuttaa Frenzel Kyffhäuser Tiefkühlkost GmbH -yrityksen hyväksi

(tiedoksiannettu numerolla K(2003) 3383)

(Ainoastaan saksankielinen teksti on todistusvoimainen)

(2004/272/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 88 artiklan 2 kohdan,

ottaa huomioon sopimuksen Euroopan talousalueesta ja erityisesti sen 62 artiklan 1 kohdan a alakohdan,

on mainittujen artiklojen(1) mukaisesti kehottanut asianomaisia esittämään huomautuksensa,

sekä katsoo seuraavaa:

I MENETTELY

(1) Saksa on ilmoittanut komissiolle perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisesti 5 päivänä joulukuuta 1997 päivätyllä ja 10 päivänä joulukuuta 1997 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä erilaisista tukitoimenpiteistä Kyffhäuser Tiefkühlkost GmbH -yrityksen hyväksi. Saksa on toimittanut komissiolle lisätietoja 7 päivänä huhtikuuta 1998, 20 päivänä lokakuuta 1998, 9 päivänä helmikuuta 1999, 13 päivänä elokuuta 1999, kahdella 22 päivänä marraskuuta 1999, 17 päivänä elokuuta 2000 ja 29 päivänä marraskuuta 2000 päivätyillä ja vastaavasti 14 päivänä huhtikuuta 1998, 26 päivänä lokakuuta 1998, 12 päivänä helmikuuta 1999, 24 päivänä elokuuta 1999, 25 ja 26 päivänä marraskuuta 1999, 22 päivänä elokuuta 2000 ja 5 päivänä joulukuuta 2000 saapuneiksi kirjatuilla kirjeillä.

(2) Komissio on ilmoittanut Saksalle 8 päivänä helmikuuta 2001 päivätyllä kirjeellä päätöksestään aloittaa tämän tuen osalta perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu menettely.

(3) Komission päätös menettelyn aloittamisesta on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä(2). Komissio on kehottanut asianomaisia esittämään huomautuksensa tästä tuesta.

(4) Komissio ei ole saanut huomautuksia asianomaisilta. Saksa on toimittanut komissiolle huomautuksen 12 päivänä huhtikuuta 2001 päivätyllä ja 17 päivänä huhtikuuta 2001 saapuneeksi kirjatulla faksilla. Komissiolle on toimitettu lisätietoja 18 päivänä heinäkuuta 2003 päivätyllä ja 24 päivänä heinäkuuta 2003 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä.

II YKSITYISKOHTAINEN KUVAUS TUESTA

1. Nimike

(5) Vihannesjalostealan yritykselle myönnetty takaus.

2. Oikeusperusta

(6) Saksa on ilmoittanut, että tuki on tarkoitus myöntää teollisuudelle ja vapaiden ammattien harjoittajille myönnettävistä takauksista 8 päivänä marraskuuta 1995 annetun Thüringenin osavaltion asetuksen (Bürgschaftsrichtlinie des Freistaates Thüringen für die gewerbliche Wirtschaft und die freien Berufe) perusteella. Komissio on hyväksynyt tämän tukijärjestelmän 27 päivänä joulukuuta 1996 päivätyllä kirjeellä (SG(96) D/11696)(3). Hyväksymispäätöksessään komissio korostaa, että tukijärjestelmää ei voida soveltaa EY:n perustamissopimuksen liitteeseen I kuuluvien tuotteiden tuotannon, jalostuksen ja kaupan pitämisen alalla toimiviin yrityksiin. Tämän vuoksi toimenpide ilmoitettiin komissiolle yksittäisenä tukitoimenpiteenä.

3. Tuensaaja

(7) Tuensaaja on pakastealalla toimiva Frenzel Kyffhäuser Tiefkühlkost GmbH -niminen yritys, joka jalostaa erityisesti vihanneksia ja perunoita. Sen kotipaikka sijaitsee Arternin alueella, joka kuuluu tavoite 1 -alueisiin.

4. Tuen tarkoitus

(8) Tuen tarkoituksena on tuotantolaitoksen hankkiminen Ringlebenistä (Thüringen). Kyseinen tuotantolaitos jalostaa vihanneksia useammalla tuotantolinjalla, ja lisäksi se käsittää perunoiden jäähdytys- ja tuuletuslaitteiston sekä kaksi pakastamoa. Rakennusten ja laitteistojen ostohinta on 3016622 euroa. Investointi ei lisää jalostuskapasiteettia.

(9) Tuensaaja on hakenut kyseistä investointia varten seuraavia lainoja:

>TAULUKON PAIKKA>

5. Tuen luonne

(10) Thüringer Aufbaubank myönsi edellä mainituille lainoille takauksen, joka oli 65 prosenttia lainojen kokonaismäärästä ja johon liittyi etuoikeuslauseke. Lainat maksettiin 31 päivänä joulukuuta 1997. Takaus myönnettiin samanaikaisesti edellyttäen, että komissio hyväksyi sen.

(11) Seuraavista vakuuksista sovittiin:

- 2863235 euron suuruinen ensisijainen kiinnelaina Ringlebenin yrityskiinteistöistä,

- koneiden ja laitteiden kiinnitys,

- yrityksen toimitusjohtajan Volkmar Frenzelin omavelkaistakuu,

- luopuminen Volkmar Frenzelin henkivakuutukseen liittyvistä 511292 euron suuruisista maksuvaatimuksista.

(12) Takauksen yhteydessä aiheutui seuraavia kustannuksia:

- kertasuoritteinen käsittelymaksu 0,375 prosenttia takaussitoumuksen määrästä.

- takauspalkkio 0,75 prosenttia vuodessa takaussitoumuksen määrästä.

(13) Saksa on ilmoittanut, että huolimatta annetuista vakuuksista yrityksen oli mahdotonta saada ilman lisätakauksia vapailta markkinoilta tavanomaista lainaa tuotantolaitoksen hankintaan seuraavista syistä: yrityksen sijaintipaikka (Pohjois-Thüringen on aluetta, jolla konkurssien määrä on Saksojen yhdistymisen jälkeen ollut keskimääräistä korkeampi), kiinteistöjen erityisluonne (maksukyvyttömyystapauksessa on löydettävä yksityinen sijoittaja, joka on valmis ottamaan kiinteistöt haltuunsa) sekä elintarvikevarastojen arvioimiseen liittyvä pankkikäytäntö.

(14) Yrityksen taloudellisen tilanteen osalta Saksan viranomaiset ovat ilmoittaneet, että liikevaihto ja kassavirta kasvoivat tasaisesti vuodesta 1994 vuoteen 1996, mutta yrityksen oman pääoman osuus (4,3 prosenttia joulukuussa 1996) on pieni, ja sekä yritys itse että sen velkojat pitävät sitä alhaisena. Saksan viranomaisten mukaan yrityksen ei voida katsoa olevan taloudellisissa vaikeuksissa.

6. Tuen intensiteetti

(15) Saksan viranomaiset ovat toimittaneet seuraavan erittelyn myönnettyjen lainojen rahallisen arvon laskemisesta:

>TAULUKON PAIKKA>

(16) Yhteensä 1861103 eurolle myönnetyn takauksen arvo (= 65 prosenttia lainojen 2863235 euron suuruisesta kokonaismäärästä) vastaa Saksan viranomaisten mukaan9306 euron tukiekvivalenttia (= 0,5 prosenttia 1861103 eurosta). Saksa perustelee tätä lukua viittaamalla 0,5-2 prosentin vaihteluväliin, jonka komissio oli hyväksynyt elinkelpoisten yritysten tukiosuudeksi tukiohjelman N 117/96 yhteydessä (27.12.1996 päivätty kirje SG (96)D/11696). Toisessa, 11 päivänä marraskuuta 1998 päivätyssä kirjeessä (D/54570) komissio hyväksyi muiden kuin taloudellisissa vaikeuksissa olevien yritysten tukiosuudeksi 0,5 prosenttia.

7. Takauksen kesto

(17) Takauksen keston osalta Saksa on toimittanut komissiolle seuraavat tiedot:

>TAULUKON PAIKKA>

III SYYT MENETTELYN ALOITTAMISEEN

(18) Lainoja ja niille myönnettyjä takauksia on tarkasteltava erikseen.

1. Lainoihin liittyviä tietoja koskeva tietopyyntö

(19) Lainat I ja II myönnettiin kahden komission hyväksymän tukijärjestelmän perusteella (ks. alaviite 4 ja 5). Käytettävissään olleiden tietojen perusteella komissio epäili, oliko molemmat Saksan mainitsemat tukijärjestelmät suunnattu arkoihin toimialoihin (kuten maatalouteen). Näiden epäilyjen perusteella ja Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen asiassa C-47/91 antaman tuomion(4) mukaisesti komissio katsoi välttämättömäksi pyytää virallisesti Saksaa toimittamaan kuukauden kuluessa kaikki tarvittavat asiakirjat ja tiedot, jotta komissio voisi todeta, kuuluvatko kyseiset lainat todella hyväksyttyjen tukijärjestelmien soveltamisalaan.

2. Komission huomautukset takauksesta

(20) Komissio epäili takauksen soveltuvuutta yhteismarkkinoille seuraavista syistä:

(21) EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamista valtiontukiin takauksina koskevan komission tiedonannon(5) 5.2 kohdan mukaan komissio tarkastelee takauksina myönnettyjä valtiontukia käyttäen samoja sääntöjä, joita sovelletaan muihin tukimuotoihin. Käytettävissä olleiden tietojen perusteella ei ollut selvää, oliko tuensaaja vaikeuksissa oleva yritys vai ei. Lisäksi oli epäselvää, mihin oikeusperustaan tuen arvioinnissa olisi tukeuduttava; tukea voitiin tarkastella joko vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenteiden uudistamiseksi tarkoitettua valtiontukea koskevien yhteisön suuntaviivojen(6) (jäljempänä "rakenneuudistusta koskevat suuntaviivat") tai maatalousalan valtiontukea koskevien yhteisön suuntaviivojen(7) (jäljempänä "yhteisön suuntaviivat") perusteella.

(22) Komissio epäili, täyttikö ilmoitettu tuki kaikki rakenneuudistusta koskevien suuntaviivojen edellytykset. Saksa oli erityisesti jättänyt toimittamatta yrityksen rakenneuudistussuunnitelman. Oli epäselvää, millä tavoin voitiin välttää kilpailun aiheeton vääristyminen tai mikä oli tuensaajan oma rahoitusosuus. Lisäksi vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenteiden uudistamiseksi tarkoitettua valtiontukea koskevissa uusissa suuntaviivoissa(8) vuodelta 1999 suljetaan pois mahdollisuus myöntää tukea vasta perustetuille yrityksille.

(23) Komissio epäili myös sitä, täyttikö ilmoitettu tuki kaikki yhteisön suuntaviivojen 4.2 kohdan (investoinnit, jotka liittyvät maataloustuotteiden jalostukseen ja kaupan pitämiseen) edellytykset. Erityisesti ei voitu todeta, oliko tuen intensiteetin enimmäismäärää noudatettu, koska tukiekvivalentin laskeminen käytettävissä olevien tietojen perusteella oli vaikeaa ja koska Saksan viranomaisten komissiolle toimittamat tiedot vaikuttivat huonosti perustelluilta. Saksa ei myöskään ollut toimittanut komissiolle tietoja sen varmistamiseksi, että yhteisön suuntaviivojen 4.2 kohdan edellytyksiä oli noudatettu.

(24) Lisäksi komissio epäili, että ilmoitettuun tukeen sisältyi tukielementtejä, jotka saattoivat koitua lainanantajan eduksi. Erityisen epäselväksi jäi se, ottiko Thüringenin osavaltio vastuulleen riskin, josta pankki oli siihen asti huolehtinut ilmaiseksi. Jos näin tapahtui, tukea olisi pidettävä puhtaasti toimintatukena, joka ei sovellu yhteismarkkinoille.

IV SAKSAN HUOMAUTUKSET

(25) Saksa ei ole vastannut tietopyyntöön (ks. III.1 jakso).

(26) Saksa on ilmoittanut, että tuensaajayritys ei ole koskaan ollut taloudellisissa vaikeuksissa, joten missään tapauksessa ei ole kyse maksukyvyttömän yrityksen toiminnan jatkamisesta, vaan hiljattain perustetusta uudesta yrityksestä. Saksa on toimittanut komissiolle seuraavat kirjanpitotiedot, joista sen mukaan käy ilmi, että kyseistä yritystä ei voitu vuosina 1997-1999 pitää rakenneuudistusta koskevissa suuntaviivoissa tarkoitettuna vaikeuksissa olevana yrityksenä.

>TAULUKON PAIKKA>

(27) Lisäksi Saksa on toimittanut komissiolle 18 päivänä heinäkuuta 2003 päivätyllä kirjeellä yrityksen tuoreet tasetiedot, joista sen mukaan ilmenee, ettei yritys nykyisinkään ole vaikeuksissa. Saksa on toimittanut komissiolle seuraavassa taulukossa esitetyt yrityksen kirjanpidosta saadut tiedot:

>TAULUKON PAIKKA>

(28) Saksa on muissa huomautuksissaan vedonnut maataloustuotteiden jalostamiseen ja kaupan investointeihin liittyviä valtiontukia koskeviin yhteisön suuntaviivoihin(9) sekä maa- ja metsätaloustuotteiden jalostamisen ja kaupan pitämisen edellytysten parantamista koskevien investointien valintaperusteista sekä päätöksen 90/342/ETY kumoamisesta 22 päivänä maaliskuuta 1994 tehtyyn komission päätökseen(10). Saksan viranomaisten näkemyksen mukaan tuki täytti kyseisissä säännöksissä ja määräyksissä vahvistetut edellytykset.

(29) Saksa on toimittanut komissiolle 18 päivänä heinäkuuta 2003 lisätietoja, joiden avulla komissio voi todeta, onko maatalousalan valtiontukia koskevien yhteisön suuntaviivojen(11) mukaisia edellytyksiä noudatettu.

(30) Tuen intensiteetin osalta Saksa on esittänyt seuraavat huomautukset:

(31) Lainojen tukiekvivalentit lasketaan seuraavasti:

>TAULUKON PAIKKA>

Nimelliskoron ja todellisen koron väliset erot johtuvat pankkikuluista ja 2 prosentin agiotappiosta; toisin sanoen yrityksen tosiasiallisesti maksama korko on korkeampi kuin nimelliskorko. Saksan viranomaisten mukaan laina II (KfW) ei ole EY:n perustamissopimuksen 87 artiklassa tarkoitettua tukea, koska todellinen korko on korkeampi kuin komission kyseisenä ajankohtana käyttämä viitekorko (5,54 %).

(32) Takauksen tukiekvivalentti laskettaneen edelleenkin II.6 jaksossa esitetyllä tavalla. Saksa ei ole toimittanut komissiolle asiaan liittyviä uusia tietoja.

(33) Edellä esitetyn perusteella (kasaantuneen) tuen intensiteetti lasketaan Saksan viranomaisten mukaan seuraavasti: lainoja ja takausta vastaavien tukiekvivalenttien summa on 97350 euroa. Kun tukikelpoiset kokonaiskustannukset ovat 3016622 euroa, saadaan (kasaantuneen) tuen intensiteetiksi 3,23 prosenttia.

(34) Saksa on myös ilmoittanut, ettei mistään tukielementistä koidu hyötyä lainanantajalle. Sen mukaan kyseessä ei ole jo myönnetylle lainalle jälkikäteen annettu takaus, vaan pikemminkin lainasummien määrittäminen myönnetyn takauksen perusteella. Takausta koskeva tarjous esitettiin lainanantajalle 21 päivänä marraskuuta 1997, ja sen nimenomaiseksi edellytykseksi oli asetettu komission hyväksyntä. Lainasopimukset lainanantajan ja tuensaajan välillä tehtiin 22 päivänä marraskuuta 1997. Tuensaajan oman pankin lainasopimusten takauksia koskevaan kohtaan sisältyy Thüringer Aufbaubankin 65 prosentin täytetakaus. Näiden lainasopimusten ja "toistaiseksi käyttämättömän") takauksen perusteella lainanantaja arvioi alustavasti lainan määrän. Ratkaisevat syyt tällaisen menettelyn valitsemiseksi olivat ostohinnan lyhyt voimassaoloaika ja tarve käynnistää liiketoiminta. Jos lainasummaa ei olisi arvioitu etukäteen, olisi ollut olemassa vaara, että tuensaaja menettäisi markkinoille pääsyn mahdollisuuden ja koko yrityshanke joutuisi kyseenalaiseksi. Saksan mukaan lainanantaja ei lainasumman arvioimisajankohtana vastustanut takauksen myöntämistä valtiontukena, ja asiassa toimittiin ennakoiden komission varmana pidettyä hyväksyntää. Lainasopimuksen osapuolten kannalta siinä vaiheessa ei vielä ollut kysymys investointihankkeen lopullisesta rahoituksesta.

V ARVIOINTI TUESTA

(35) Aluksi on mainittava, että toimenpide koskee sekä vihannes- että peruna-alaa. Vaikka peruna kuuluukin perustamissopimuksen liitteessä I mainittuihin tuotteisiin, sillä ei ole yhteistä markkinajärjestelyä. Sen vuoksi komission on tukitoimenpiteen perunaa koskevaa osaa tarkastellessaan noudatettava EY:n perustamissopimuksen 36 artiklan ja tiettyjen kilpailusääntöjen soveltamisesta maataloustuotteiden tuotantoon ja kauppaan annetun neuvoston asetuksen N:o 26(12) 4 artiklan mukaisesti EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 1 kohdassa ja 3 kohdan ensimmäisessä virkkeessä määrättyä menettelyä. Kyseisten määräysten mukaan se voi ainoastaan tehdä ehdotuksia, jotka koskevat toimenpiteiden vastaavuutta yhteisön politiikkojen kanssa. Vihannesalaa koskevaa osaa tarkasteltaessa voidaan sitä vastoin käyttää kaikilta osin kilpailu- ja valtiontukisääntöjä(13).

1. Tukijärjestelmien nro N 563C/94 ja nro NN 24/96 soveltaminen maatalousalalla

(36) Molemmat tukijärjestelmät ovat luonteeltaan alueellisia. Alueellisia valtiontukia koskevien suuntaviivojen(14) (jäljempänä "alueelliset suuntaviivat") tultua voimaan vuonna 1998 Saksa on 9 päivänä joulukuuta 1999 päivätyssä tiedonannossaan (kohdennettujen toimenpiteiden täytäntöönpanosta) vakuuttanut varmistavansa, ettei alueellisia suuntaviivoja sovelleta liitteeseen I kuuluvien tuotteiden jalostukseen ja kauppaan.

(37) Tukijärjestelmää nro N 563C/94 koskevassa komission päätöksessä (muutosten hyväksyminen) mainitaan, että "on noudatettava [...] maatalousalaa koskevaa yhteisön lainsäädäntöä ja siitä johtuvia velvoitteita, jotka liittyvät erityisesti kaikkien yksittäisten soveltamistapausten ennalta ilmoittamiseen". Vastaavanlainen viittaus on myös tukea nro N 108B/94 koskevassa aiemmassa hyväksymispäätöksessä.

(38) Tuki nro NN 24/96 (ex N 1004/95) perustuu tukeen nro NN 109/93. Tukea nro NN 24/96 koskevassa komission päätöksessä (tukijärjestelmän jatkaminen) todetaan, että "on noudatettava [...] maataloutta ja kalastusta koskevaa yhteisön lainsäädäntöä".

(39) Pyynnöstä huolimatta Saksa ei ole toimittanut komissiolle lisätietoja sen osoittamiseksi, että kyseisiä tukijärjestelmiä voidaan soveltaa myös aroilla toimialoilla (kuten maataloudessa). Siksi komissio ei voi käytettävissä olevien tietojen perusteella olettaa, että molemmat tukijärjestelmät kattavat myös maatalousalan. Tämän vuoksi kahta myönnettyä lainaa (I ja II) on tuomioistuimen voimassa olevan oikeuskäytännön(15) mukaisesti tarkasteltava yksittäisinä kertaluonteisina tukina.

(40) Koska kyseisiä tukijärjestelmiä (NN 24/96 ja N 563C/94) oli mahdollisesti käytetty väärin Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 22 päivänä maaliskuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999(16) 16 artiklassa tarkoitetulla tavalla, komissio pidättää itselleen oikeuden tarkastella niitä perusteellisemmin.

2. Valtiontuen olemassaolo

(41) EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu yhteismarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

(42) Tällä hetkellä käytettävissä olevien tietojen tarkastelemisen perusteella kyseiset edellytykset täyttyvät. Edellä kuvaillut tuet (lainat I ja II sekä takaus) rahoitetaan valtion varoista. Ne suosivat tiettyä maatalousalalla toimivaa yritystä Thüringenissä. Tämän vuoksi toimenpide saattaa vääristää kilpailua(17) ja vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan(18).

(43) Saksan viranomaisten näkemyksen mukaan lainan II (KfW-Mittelstandsprogramm) yhteydessä ei ole kyse tuesta (ks. johdanto-osan 31 kappale). Käytettävissä olevien tietojen perusteella ei kuitenkaan voida sulkea pois tuen olemassaoloa. Laina II (kuten myös laina I) myönnettiin komission hyväksymän tukijärjestelmän mukaisesti. Kyseisen tukijärjestelmän hyväksymistä koskevassa päätöksessään komissio totesi, että tapauksessa oli kyse EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta valtiontuesta.

(44) Se, että lainan todellinen korko on komission käyttämää viitekorkoa korkeampi, ei vielä riitä sulkemaan pois EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan soveltamismahdollisuutta. Kyseinen viitekorko on vähimmäiskorko, jota voidaan korottaa erityisissä riskitapauksissa. Tällöin preemio voi olla 400 pistettä tai enemmän, jos mikään yksityinen pankki ei suostuisi myöntämään kyseistä lainaa. Tarkasteltavana olevassa tapauksessa yrityksen oma pankki myönsi pääomamarkkinalainan 6,5 prosentin korolla vasta sen jälkeen, kun Thüringenin osavaltio suostui takaamaan kaikki kolme lainaa, huolimatta siitä, että oli sovittu useista vakuuksista (ks. II.5 jakso). Vaikka oikean viitekoron tarkka määrittäminen käytettävissä olevien tietojen perusteella onkin vaikeaa, ei tässä vaiheessa voida olettaa, että kyseisenä ajankohtana voimassa ollutta 5,54 prosentin viitekorkoa voitaisiin soveltaa sellaisenaan, varsinkin kun pääomamarkkinalainan korko on selvästi korkeampi huolimatta takauksen myötä saaduista lisätakeista. Näistä syistä myös lainaa II (KfW) on pidettävä EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuna valtiontukena.

(45) Sitä, onko valtion myöntämä takaus valtiontukea, on tarkasteltava EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamista valtiontukiin takauksina koskevan komission tiedonannon(19) perusteella. Tiedonannon 2.1.4 kohdan mukaan sekä valtion suoraan antamat takaukset että viranomaisten määräysvallassa olevien yritysten antamat takaukset voidaan katsoa EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuksi valtiontueksi.

(46) Tiedonannon 4.2 kohdassa luetellaan edellytykset, joiden on täytyttävä, jotta valtion myöntämää takausta ei pidetä valtiontukena. Saksan viranomaiset ovat vahvistaneet, että lainanottaja ei voinut saada rahoitusmarkkinoilta markkinaehtoista lainaa ilman valtion väliintuloa. Näin ollen tiedonannon 4.2 kohdan c alakohdan edellytyts ei täyty. Lisäksi - huolimatta preemion maksamisesta valtion myöntämään takaukseen liittyvän riskin kattamiseksi ja ottaen huomioon vallitsevat olosuhteet (oman pääoman rajallisuus ja Saksan viranomaisten vahvistus sille, että takaus on välttämätön rahoituksen saamiseksi) - vaikuttaa siltä, että preemio ei vastaa takauksen markkinahintaa. Tältä osin myöskään tiedonannon 4.2 kohdan d alakohdan edellytys ei täyty. Edellä mainituista syistä myös takausta on pidettävä EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuna valtiontukena.

(47) Tämän vuoksi edellä kuvailtuihin tukitoimenpiteisiin voidaan periaatteessa soveltaa EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohtaa.

(48) Tehdessään päätöksen muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisesta komissio ei voinut sulkea pois mahdollisuutta, että toimenpiteeseen sisältyi myös tukielementti lainanantajan hyväksi (ks. III.2 jakso). Saksan viranomaisten komissiolle toimittamien tietojen perusteella (ks. 34 kappale) tämä mahdollisuus voidaan nyt sulkea pois. Takausta ei annettu jo myönnetylle lainalle tai muulle aikaisemmin tehdylle rahoitussitoumukselle, eikä taattua lainaa myöskään käytetty toisen, takaamattoman lainan takaisinmaksuun. Yrityksen oman pankin menettelytapa takauksen myöntämisen yhteydessä ja erityisesti alustavan lainasumman määrittäminen vaikuttaisi suosivan pikemminkin lainanottajaa kuin lainanantajaa. Tämän vuoksi toimenpidettä ei voida käytettävissä olevien tietojen perusteella pitää lainanantajan hyväksi myönnettynä valtiontukena.

3. Sovellettava oikeudellinen kehys

(49) Takauksena myönnettyä tukea on arvioitava niiden sääntöjen mukaan, joita komissio soveltaa yleensä vastaavanlaisiin tukitoimenpiteisiin (investoinnit, yritysten pelastaminen ja rakenteiden uudistaminen jne.)(20). Tämän vuoksi on kehitettävä asianmukainen oikeudellinen kehys omaisuuden hankintaan liittyvien tapausten tarkastelemiseksi.

(50) Kuten Saksan viranomaisten 12 päivänä huhtikuuta 2001 ja 18 päivänä heinäkuuta 2003 päivätyillä kirjeillä toimittamista tiedoista ilmenee (ks. 26 ja 27 kappale), yrityksen taloudellinen tilanne on jatkuvasti parantunut perustamisvuoden 1997 jälkeen. Merkittyyn pääomaan ei ole jouduttu puuttumaan missään vaiheessa. Lisäksi taseen mukaan yrityksen omaa pääomaa on jatkuvasti korotettu perustamisen ja vuoden 2002 välisenä aikana. Liikevaihto on kasvanut ensimmäisen vuoden (1997) 888000 eurosta 6598000 euroon vuonna 2002. Bruttokassavirta tosin on viime vuosina hivenen taantunut, mutta sen osuus kokonaistuloksesta vuonna 2002 oli kuitenkin 6,2 prosenttia, mikä Saksan viranomaisten mukaan vastaa alan keskiarvoa. Myös vuosituloksen kehitys on ollut suotuisaa. Edellä mainittujen syiden perusteella kyseistä yritystä ei voida luokitella rakenneuudistusta koskevissa suuntaviivoissa tarkoitetuksi vaikeuksissa olevaksi yritykseksi.

(51) Komissio tarkastelee maataloustuotteiden jalostukseen ja kaupan pitämiseen myönnettyä investointitukea yleensä yhteisön suuntaviivojen(21) 4.2 kohdan perusteella. Saksan viranomaiset laativat ensimmäisen, 12 päivänä huhtikuuta 2001 päivätyn lausuntonsa maataloustuotteiden jalostamiseen ja kaupan investointeihin liittyviä valtiontukia koskevien yhteisön suuntaviivojen(22) ja maa- ja metsätaloustuotteiden jalostamisen ja kaupan pitämisen edellytysten parantamista koskevien investointien valintaperusteista tehdyn komission päätöksen(23) perusteella. Kyseiset tekstit eivät kuitenkaan olleet enää voimassa muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisajankohtana. Saksan viranomaiset toimittivat 18 päivänä heinäkuuta 2003 lisätietoja, joiden avulla tukitoimenpidettä voidaan arvioida edellä mainittujen yhteisön suuntaviivojen perusteella.

4. EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan mukainen poikkeus tukia koskevasta kiellosta

(52) Maataloustuotteiden jalostuksen ja kaupan pitämisen edistämiseen voidaan myöntää investointitukea, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

a) Tuen intensiteetti saa yleensä olla enintään 40 prosenttia. Tavoite 1 -alueilla enimmäisintensiteetti on 50 prosenttia (yhteisön suuntaviivojen 4.2.3 kohta).

b) Investointitukea myönnetään ainoastaan sellaisille yrityksille, joiden voidaan niiden tulevaisuudennäkymistä tehtävän arvioinnin perusteella osoittaa olevan taloudellisesti elinkelpoisia (yhteisön suuntaviivojen 4.2.3 kohta).

c) Yritysten on täytettävä ympäristöä, hygieniaa ja eläinten hyvinvointia koskevat vähimmäisvaatimukset. Jos investoinnit kuitenkin tehdään hiljattain käyttöön otettujen ympäristöä, hygieniaa ja eläinten hyvinvointia koskevien vähimmäisvaatimusten täyttämiseksi, tähän tarkoitukseen voidaan myöntää tukea (yhteisön suuntaviivojen 4.2.3 kohta).

d) Ainoastaan yhteisön suuntaviivojen 4.2.3 kohdassa mainitut kustannukset ovat tukikelpoisia.

e) Tukea ei saa myöntää investointeihin, joille ei ole olemassa tavanomaisia markkinointikanavia. Tavanomaisten markkinointikanavien olemassaolo on arvioitava ottaen huomioon riittävässä määrin kyseiset tuotteet, investointityypit ja nykyiset sekä ennakoidut toimintamahdollisuudet (yhteisön suuntaviivojen 4.2.5 kohta).

a) Tuen enimmäismäärä

(53) Investointi toteutetaan tavoite 1 -alueella. Sen vuoksi tuen enimmäisintensiteetti on 50 prosenttia.

(54) Koska tarkan tuki-intensiteetin määrittäminen käytettävissä olevien tietojen perusteella on vaikeaa, komissio käyttää seuraavaa laskentamenetelmää: tukea tarkastellaan kolmen vaihtoehdon mukaan sen määrittämiseksi, ylittääkö jokin kyseisistä vaihtoehdoista tuen enimmäismäärän. Komissio on käyttänyt alueellisten suuntaviivojen(24) liitteessä I esitettyä laskentamenetelmää (ks. tämän päätöksen liite).

Minimivaihtoehto:

(55) Minimivaihtoehtona käytetään Saksan viranomaisten ehdottamaa laskentatapaa (ks. 16 ja 31 kappale). Sen mukaan lainojen ja takauksen tukiekvivalentti on yhteensä 97350 euroa. Kun tukikelpoiset kokonaiskustannukset ovat 3016622 euroa, saadaan (kasaantuneen) tuen intensiteetiksi 3,23 prosenttia.

Vakiovaihtoehto:

(56) Vakiovaihtoehto perustuu seuraaviin olettamuksiin: lainojen tukiekvivalenttia laskettaessa lainojen nimelliskorkoa verrataan komission kyseisenä ajankohtana vahvistamaan viitekorkoon, ja laskettaessa takauksen tukiekvivalenttia käytetään komission elinkelpoisille yrityksille tukitapausta nro N 117/96 koskevassa päätöksessä hyväksymää keskiarvoa (1,25 prosenttia) (ks. II.6 jakso).

Maksimivaihtoehto:

(57) Tämä vaihtoehto perustuu seuraaviin olettamuksiin: lainojen tukiekvivalenttia laskettaessa lainojen nimelliskorkoa verrataan pääomamarkkinalainan tavanomaiseen markkinakorkoon, joka on yrityksen oman pankin pääomamarkkinalainalle vahvistama korko. Takauksen tukiekvivalenttia laskettaessa käytetään komission elinkelpoisille yrityksille tukitapausta nro N 117/96 koskevassa päätöksessä vahvistamaa enimmäismäärää (2,0 prosenttia) (ks. II.6 jakso).

(58) Tuen intensiteetin sallittu enimmäismäärä (50 prosenttia) ei ylity missään näistä tapauksista (ks. jäljempänä oleva taulukko). Tämän vuoksi voidaan katsoa, että kyseinen edellytys täyttyy.

>TAULUKON PAIKKA>

b) Yrityksen elinkelpoisuus

(59) Saksan viranomaiset ovat tarkastelleet yrityksen elinkelpoisuutta ja vakuuttaneet sen olevan vakaalla pohjalla. Kuten IV ja V.2 jaksoissa esitetään, yrityksen taloudellinen tilanne on kehittynyt myönteisesti viime vuosien aikana. Myös lainojen takaisinmaksu tapahtui lainasuunnitelman mukaisesti. Käytettävissä olevien tietojen perusteella voidaan päätellä suotuisan kehityksen jatkuvan myös lähivuosina. Sen vuoksi voidaan katsoa, että kyseinen edellytys täyttyy.

c) Yhteisön vähimmäisvaatimukset

(60) Saksan viranomaiset ovat nimenomaisesti vakuuttaneet, että tuensaaja täyttää Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) tuesta maaseudun kehittämiseen ja tiettyjen asetusten muuttamisesta ja kumoamisesta 17 päivänä toukokuuta 1999 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1257/1999(25) tarkoitetut ympäristöä, hygieniaa ja eläinten hyvinvointia koskevat vähimmäisvaatimukset. Tämän vuoksi voidaan katsoa, että kyseinen edellytys täyttyy.

d) Tukikelpoiset kustannukset

(61) Yhteisön suuntaviivojen mukaisesti hankkeen tukikelpoisina kustannuksina voidaan pitää vihannesten ja perunoiden jalostukseen tarkoitettuja rakennelmia ja teknisiä laitteistoja. Tuki kattaa osan maksukyvyttömyyden vuoksi yleistäytäntöönpanomenettelyyn asetetun tuotantolaitoksen hankintaan liittyvistä kustannuksista. Tuensaaja osti koko käyttöomaisuuden, mukaan luettuina kiinteä käyttöomaisuus sekä uudet ja käytetyt koneet. Yhteisön suuntaviivojen 4.2.4 kohdan ja alueellisten suuntaviivojen(26) 4.4 kohdan mukaan investoinnit kiinteään käyttöomaisuuteen ostamalla sellainen toimipiste, joka on suljettu tai joka olisi suljettu ilman ostamista, voidaan myös katsoa alkuinvestoinniksi, lukuun ottamatta tapauksia, joissa toimipiste kuuluu vaikeuksissa olevalle yritykselle. Tämän vuoksi voidaan katsoa, että tuotantolaitoksen ostamiseen liittyvät kustannukset ovat yhteisön suuntaviivoissa tarkoitettuja tukikelpoisia kustannuksia.

e) Markkinointikanavat

(62) Saksan viranomaiset ovat vahvistaneet, että tavanomaisten markkinointikanavien olemassaolo on arvioitu asianmukaisella tavalla. Markkinointikanavia on tarjolla riittävässä määrin. Tuensaajayrityksen tuotteita on saatavilla kaikissa tunnetuissa elintarvikealan vähittäiskaupan yrityksissä itäisen Saksan alueella ja eräitä tuotteita myös kaikkialla Saksassa. Menekkiä on löytynyt myös halpamyymälöissä, vähittäiskaupan voimakkaimmin kasvavalla osa-alueella. Lisäksi tuensaajayrityksen asiakkaina on pakastettujen tuotteiden tukkumyymälöitä ja jatkuvasti kehittyvällä kotiinkuljetuspalvelualalla toimivia yrityksiä. Investointihanke ei lisää nykyistä jalostuskapasiteettia. Sen vuoksi voidaan katsoa, että kyseinen edellytys täyttyy.

VI PÄÄTELMÄT

(63) Komissio pahoittelee, että Saksan viranomaiset eivät reagoineet 8 päivänä helmikuuta 2001 päivättyyn tietopyyntöön. Kyseessä on selvä rikkominen yleisellä tasolla EY:n perustamissopimuksen 10 artiklassa säädetyn oikeudellisen yhteistyön velvoitteen ja erityisesti perustamissopimuksen 88 artiklan sekä asetuksen (EY) N:o 659/1999(27) säännösten suhteen. Komissio pidättää itselleen oikeuden aloittaa asiaa koskevat jatkotoimet Saksaa vastaan.

(64) Edellä esitetyistä syistä komissio toteaa, että kyseessä olevaa tukea voidaan pitää EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti yhteismarkkinoille soveltuvana, koska se täyttää maatalousalan yhteisön suuntaviivojen 4.2 kohdassa ja EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamista valtiontukiin takauksina koskevassa komission tiedonannossa määrätyt edellytykset,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Valtiontuki, jonka Saksa aikoo myöntää Frenzel Kyffhäuser Tiefkühlkost GmbH -yritykselle kahden, yhteensä 1917345 euron suuruisen edullisen lainan ja 1861103 euron lainasummalle myönnetyn takauksen muodossa, soveltuu yhteismarkkinoille EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti.

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu Saksan liittotasavallalle.

Tehty Brysselissä 1 päivänä lokakuuta 2003.

Komission puolesta

Franz Fischler

Komission jäsen

(1) EYVL C 320, 15.11.2001, s. 12.

(2) Ks. alaviite 1.

(3) Tuki nro N 117/1996.

(4) Italgrani v. komissio, 5.10.1994, Kok. 1994, s. I-4635.

(5) EYVL C 71, 11.3.2000, s. 14.

(6) EYVL C 283, 19.9.1997, koska tuesta ilmoitettiin ennen 30.4.2000, ks. EYVL C 288, 9.10.1999, muutettu EYVL C 121, 29.4.2000.

(7) EYVL C 232, 12.8.2000, s. 17.

(8) EYVL C 288, 9.10.1999, s. 2.

(9) EYVL C 29, 2.2.1996, s. 4.

(10) EYVL L 79, 23.3.1994, s. 29.

(11) Ks. alaviite 7.

(12) EYVL 30, 20.4.1962, s. 993.

(13) Vrt. hedelmä- ja vihannesalan yhteisestä markkinajärjestelystä 28 päivänä lokakuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2200/96 43 artikla (EYVL L 297, 21.11.1996, s. 1).

(14) EYVL C 74, 10.3.1998, s. 9.

(15) Ks. alaviite 4.

(16) EYVL L 83, 27.3.1999, s. 1.

(17) Yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan yrityksen kilpailuaseman paraneminen valtiontuen avulla aiheuttaa yleensä kilpailun vääristymistä niihin kilpailijayrityksiin nähden, jotka eivät saa vastaavaa tukea (tuomioistuimen asiassa C-730/79, Philip Morris Holland, 17.9.1980 antama tuomio, Kok. 1980, s. 2671, 11 ja 12 kohta).

(18) Saksan ja yhteisön maataloustuotteiden kaupan arvo vuonna 2002 oli 28459 milj. euroa (tuonti) ja 20573 milj. euroa (vienti). Thüringenin osavaltion tietoja ei ole käytettävissä. (Lähde: PO AGRI).

(19) EYVL C 71, 11.3.2000, s. 14.

(20) Vrt. EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamista valtiontukiin takauksina koskevan komission tiedonannon 5.2 kohta.

(21) Ks. alaviite 7.

(22) Ks. alaviite 9.

(23) Ks. alaviite 10.

(24) Ks. alaviite 14.

(25) EYVL L 160, 26.6.1999, s. 80.

(26) EYVL C 74, 10.2.1998, s. 9.

(27) EYVL L 83, 27.3.1999, s. 1.

LIITE

Laina I - Vakiovaihtoehto

>TAULUKON PAIKKA>

Laina I - Maksimivaihtoehto

>TAULUKON PAIKKA>

Laina II - Vakiovaihtoehto

>TAULUKON PAIKKA>

Laina II - Maksimivaihtoehto

>TAULUKON PAIKKA>