32004D0135

2004/135/EY: Komission päätös, tehty 26 päivänä syyskuuta 2001, yrityskeskittymän julistamisesta yhteismarkkinoille ja ETA-sopimuksen toimintaan soveltuvaksi (Asia COMP/M.2434 – Grupo Villar Mir/EnBW/Hidroeléctrica del Cantábrico) (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti.) (tiedoksiannettu numerolla K(2001) 2861)

Virallinen lehti nro L 048 , 18/02/2004 s. 0086 - 0110


Komission päätös,

tehty 26 päivänä syyskuuta 2001,

yrityskeskittymän julistamisesta yhteismarkkinoille ja ETA-sopimuksen toimintaan soveltuvaksi

(Asia COMP/M.2434 - Grupo Villar Mir/EnBW/Hidroeléctrica del Cantábrico)(1)

(tiedoksiannettu numerolla K(2001) 2861)

(Ainoastaan espanjankielinen teksti on todistusvoimainen)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2004/135/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 57 artiklan 2 kohdan a alakohdan,

ottaa huomioon yrityskeskittymien valvonnasta 21 päivänä joulukuuta 1989 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 4064/89(2), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1310/97(3), ja erityisesti sen 8 artiklan 2 kohdan,

ottaa huomioon menettelyn aloittamisesta tässä asiassa 1 päivänä kesäkuuta 2001 tehdyn komission päätöksen,

on antanut asianomaisille yrityksille tilaisuuden ottaa kantaa komission esittämiin väitteisiin,

on kuullut keskittymiä käsittelevää neuvoa-antavaa komiteaa(4),

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Komissio sai 4 päivänä huhtikuuta 2001 asetuksen (ETY) N:o 4064/89 (jäljempänä "sulautuma-asetus") 4 artiklan mukaisen ilmoituksen keskittymähankkeesta, jolla yritykset Grupo Villar Mir ja Energie Baden-Württemberg (jäljempänä "EnBW"), joka on Electricité de Francen (jäljempänä "EDF") ja Zweckverband Oberschwäbische Elektrizitätswerken (jäljempänä "OEW") yhteisessä määräysvallassa, hankkivat yhteiseen määräysvaltaansa espanjalaisen Hidroeléctrica del Cantábrico SA -yrityksen (jäljempänä "Hidrocantábrico") Ferroatlántica SL:n (jäljempänä "Ferroatlántica") tekemällä julkisella ostotarjouksella. Ferroatlántica kuuluu Grupo Villar Miriin ja on keskittymän toteuduttua sen ja EnBW:n yhteisessä määräysvallassa.

(2) Ilmoitus todettiin 6 päivänä huhtikuuta 2001 puutteelliseksi. Ilmoituksen tekijät toimittivat 10 päivänä huhtikuuta 2001 pyydetyt lisätiedot. Ilmoitusta täydennettiin kyseisenä päivänä sulautuma-asetuksen 10 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

(3) Tutkittuaan ilmoituksen komissio päätteli, että ilmoitettu yrityskeskittymä kuuluu sulautuma-asetuksen soveltamisalaan.

(4) Espanjan viranomaiset ilmoittivat komissiolle 14 päivänä toukokuuta 2001 sulautuma-asetuksen 9 artiklan mukaisesti, että ehdotettu keskittymä voi luoda yhteisen määräävän aseman tai vahvistaa sitä, mikä voi haitata merkittävästi tehokasta kilpailua Espanjan sähköntuotantomarkkinoilla. Keskittymä voi vaikuttaa myös Asturian autonomisen alueen sähkön jakelu- ja myyntimarkkinoihin, joilla on kaikki erillisten markkinoiden ominaisuudet ja jotka eivät muodosta yhteismarkkinoiden huomattavaa osaa. Espanjan viranomaiset pyysivätkin sulautuma-asetuksen 9 artiklan nojalla ehdotetun keskittymän käsittelyn lykkäämistä.

(5) Komissio päätteli alustavien tutkimusten perusteella, että keskittymän soveltuvuudesta yhteismarkkinoille oli vakavia epäilyjä, sillä se voi luoda määräävän aseman tai vahvistaa sitä, mikä aiheuttaisi merkittävää haittaa tehokkaalle kilpailulle yhteismarkkinoilla tai sen merkittävällä osalla. Komissio päätti näin ollen 1 päivänä kesäkuuta 2001 aloittaa sulautuma-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetun menettelyn.

(6) Neuvoa-antava komitea käsitteli 13 päivänä syyskuuta 2001 luonnosta päätökseksi.

I OSAPUOLET JA KESKITTYMÄ

(7) Grupo Villar Mir, jonka emoyhtiö on Inmobiliaria Espacio SA, harjoittaa toimintaa seuraavilla aloilla: kiinteistöt, lannoitteet, rakentaminen, infrastruktuurien ja palveluiden tarjoaminen ja sijoitusten hallinta.

(8) EDF:n ja OEW:n yhteisessä määräysvallassa oleva EnBW on vertikaalisesti integroitunut sähköalan yritys, joka harjoittaa pääasiassa sähkön tuotantoon, kuljetukseen, jakeluun, myyntiin ja toimitukseen liittyvää toimintaa erityisesti Lounais-Saksassa.

(9) EDF on valtion omistama yritys, jonka päätoimialat ovat sähköntuotanto, -kuljetus ja -jakelu sekä sähkökauppa Ranskan markkinoilla. EDF/RTE, joka on EDF:n alaisuuteen perustettu yksikkö, hallinnoi kansallista sähkönkuljetusverkkoa ja liitosyksikköjä naapurimaiden kanssa. EDF on tytäryhtiönsä, holdingyhtiö EDF Internationalin (jäljempänä "EDFI") kautta osakkaana monien Euroopan maiden, muun muassa Itävallan, Italian, Ruotsin ja Yhdistyneen kuningaskunnan, sähköyrityksissä. EDF harjoittaa lisäksi sähköntuotantolaitosten ja kuljetusverkkojen rakentamiseen ja huoltoon liittyvää toimintaa sekä tarjoaa kaupunkialueiden kierrätys- ja valaistuspalveluita.

(10) Ferroatlántica valmistaa, jakelee ja myy valokaariuunissa valmistettavia metalli- ja rautaseostyyppejä kansallisilla ja vientimarkkinoilla ja harjoittaa lisäksi vesivoiman tuotantoa. Se on Grupo Villar Mirin kokonaan omistama yritys, joka on ehdotetun keskittymän toteutuessa Grupo Villar Mirin ja 50 prosenttia sen pääomasta omistukseensa hankkivan EnBW:n yhteisessä määräysvallassa.

(11) Hidrocantábrico harjoittaa sähkön tuotantoa, jakelua ja myyntiä. Se on tällä hetkellä Espanjan neljänneksi suurin sähköyritys. Hidrocantábrico keskittyy sähköalalla harjoittamansa toiminnan lisäksi pääasiassa kaasun jakeluun ja myyntiin ja televiestintään Asturian autonomisella alueella.

(12) Ehdotetussa keskittymässä on kyse Hidrocantábricon siirtämisestä Grupo Villar Mirin ja EnBW:n yhteiseen määräysvaltaan siten, että EnBW ostaa osuuden Ferroatlánticasta (50 prosenttia osakkeista), jonka välityksellä mainittu määräysvalta hankitaan. Osapuolet ovat tehneet sopimuksia keskittymän toteuttamisesta. Ferroatlántica esitti 28 päivänä syyskuuta 2000 EnBW:n tuella alustavan julkisen ostotarjouksen, jonka arvopaperimarkkinoiden valvontaviranomainen Comisión Nacional del Mercado de Valores (CNMV) hyväksyi 17 päivänä tammikuuta 2001. Tarjous koski 25 prosentin osuutta Hidrocantábricon pääomasta. Myöhemmin esitettiin kaksi muuta julkista ostotarjousta, jotka koskivat Hidrocantábricon koko osakepääomaa. Tarjouksista toisen teki ryhmä, jonka Caja de Ahorros de Asturias (Cajastur) on muodostanut portugalilaisen sähköalan yrityksen Electricidade de Portugal SA:n (EDP) ja Caja de Seguros Reunidos, Compañía de Seguros y Reaseguros SA:n (Caser) kanssa, ja toisen saksalainen RWE-konserni. RWE perui sittemmin tarjouksensa. Ensimmäinen julkisen tarjouksen tehnyt yritys Ferroatlántica puolestaan muutti alkuperäistä tarjoustaan ulottaen sen koskemaan yrityksen koko pääomaa ja korottaen aiempia tarjouksiaan. Kun Ferroatlántican viimeinen tarjous oli käsitelty, Hidrocantábricon osakkeista 35 prosenttia oli Cajasturin, EDP:n ja Caserin muodostaman ryhmän määräysvallassa. Ferroatlántica puolestaan oli hankkinut omistukseensa 59,66 prosenttia yrityksen osakepääomasta.

II KESKITTYMÄ

(13) Grupo Villar Mirin ja EnBW:n tekemien sopimusten mukaan molemmat yritykset omistavat 50 prosenttia Ferroatlánticasta (jonka välityksellä Hidrocantábrico hankitaan sopimuspuolten määräysvaltaan). Hidrocantábrico siirtyy tämän osakkuuden kautta Grupo Villar Mirin ja EnBW:n yhteiseen määräysvaltaan.

(14) Ferroatlántica on hankkinut perättäisten julkisten ostotarjousten kautta omistukseensa 59,66 prosenttia Ferroatlántican osakkeista. Ilmoituksen tekijät ovat todenneet, että Hidrocantábricon 22 päivänä toukokuuta 2000 pidetyssä yhtiökokouksessa laaditun yhtiöjärjestyksen mukaan selkeän enemmistöosakkuuden hankkiminen Hidrocantábricosta yrityksen koko osakepääomaa koskevan, vähintään 24 euron suuruisen julkisen ostotarjouksen perusteella merkitsee Hidrocantábricon siirtymistä ilmoituksen tekijöiden yksinomaiseen määräysvaltaan. Ferroatlánticalla olisi ehdoton enemmistö yrityksen äänivaltaisista osakkeista sekä oikeus nimittää enemmistö hallituksen jäsenistä.

(15) Yhteisen määräysvallan arvioinnin osalta tämä päätös perustuu osapuolten toimittamiin tietoihin eikä vaikuta eri osakasryhmille Espanjan lainsäädännön nojalla kuuluviin oikeuksiin ja velvollisuuksiin.

(16) Edellä esitettyjen väitteiden perusteella ilmoitetussa keskittymässä on kyse sulautuma-asetuksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesta yrityskeskittymästä.

III YHTEISÖNLAAJUINEN ULOTTUVUUS

(17) Keskittymän osapuolten (Grupo Villar Mir, EnBW ja Hidrocantábrico) yhteenlaskettu maailmanlaajuinen liikevaihto on yli 5 miljardia euroa (Grupo Villar Mir 918 miljoonaa euroa, EnBW 38 miljardia euroa(5) ja Hidrocantábrico 890 miljoonaa euroa). Kunkin yrityksen yhteisöstä kertynyt liikevaihto ylittää 250 miljoonaa euroa (Grupo Villar Mir 843 miljoonaa euroa, EnBW 36 miljardia euroa ja Hidrocantábrico 890 miljoonaa euroa), eikä niiden yhteisönlaajuisesta liikevaihdosta kaksi kolmasosaa kerry yhdestä jäsenvaltiosta. Kyse on näin ollen yhteisönlaajuisesta keskittymästä.

IV ASIAN KANNALTA MERKITYKSELLISET MARKKINAT

A. MERKITYKSELLISET TUOTEMARKKINAT

(18) Kuten asiassa COMP/M.1853 - EDF/EnBW tehdyssä komission päätöksessä todetaan, sähköalan merkitykselliset tuotemarkkinat on määritettävä markkinoiden nykyisen vapauttamisasteen perusteella. Sähkön toimittamisessa asiakkaille määrätyn tariffin mukaan on kyse laillisesta monopolista eikä kyseiseen toimintaan kohdistu kilpailua. Merkitykselliset tuotemarkkinat ovat kuitenkin osa vapautettua markkinasegmenttiä.

(19) Espanjan kilpailutuomioistuimen antaman määritelmän mukaan merkitykselliset tuotemarkkinat on rajattava sähköenergian tuotannoksi ja kyseisen sähköenergian ostoksi ja myynniksi sähköpoolin tai tukkumarkkinoiden kautta. Merkityksellisten tuotemarkkinoiden tarjontapuolella kilpailevat yleisen järjestelmän(6) tarjoama sähköenergia, yli 50 megawatin erityisjärjestelmän tarjoama sähköenergia ja tuontisähkö ja kysyntäpuolella jakelijat [jotka myyvät asiakkailleen sähköenergiaa kiinteän tariffin mukaan](7), sähkön myyntiyhtiöt [jotka myyvät energiaa vaatimukset täyttäville asiakkaille]* ja vaatimukset täyttävät asiakkaat. Toimenpide vaikuttaa myös [sähköntuottajien ja vaatimukset täyttävien asiakkaiden]* kahdenvälisten sopimusten soveltamisalaan kuuluviin energiamarkkinoihin, jos kyseiset sopimukset tehdään vapaan kilpailun olosuhteissa(8). Vuoteen 2003 voimassa olevan kiellon mukaan espanjalaiset sähköntuotantoyritykset eivät voi tehdä suoria sopimuksia sähkön myyntiyhtiöiden kanssa (ne voivat myydä sähköä vain sähköpoolissa tai vaatimukset täyttäville asiakkaille)(9). Ulkopuoliset toimijat voivat tehdä sopimuksia espanjalaisten sähkön myyntiyhtiöiden kanssa.

(20) Espanjan markkinoilla vaatimukset täyttävät asiakkaat ovat kuluttajia, joille toimitetaan sähköä yli 1000 voltin nimellisjännitteellä(10). Tammikuun 1. päivästä 2003 kaikki sähkönkuluttajat kuuluvat poikkeuksetta vaatimukset täyttävien asiakkaiden ryhmään. Sähkön tarjonta kiinteän tariffin mukaisilla markkinoilla jatkuu kuitenkin 1 päivään tammikuuta 2007(11). Vaatimukset täyttävät espanjalaiset asiakkaat, jotka haluavat ostaa sähköä vapautetusta järjestelmästä, voivat valita seuraavien kolmen vaihtoehdon välillä: a) sähkön hankinta poolin kautta, b) kahdenvälisten sopimusten tekeminen ulkopuolisten sähköntuottajien tai toimijoiden kanssa ja c) sopimusten tekeminen sähkön myyntiyhtiöiden kanssa. Vaatimukset täyttävien asiakkaiden potentiaalinen osuus sähkönkulutuksesta Espanjassa on 54 prosenttia. Vapailta markkinoilta (eli suoraan poolien kautta kahdenvälisten sopimusten perusteella tai sähkön myyntiyhtiöiden kanssa tehtävien sopimusten perusteella) sähkönsä ostavien asiakkaiden osuus kokonaiskulutuksesta on 35-38 prosenttia. Jakelijat ostavat näin ollen 62-65 prosenttia tukkumarkkinoilla myytävästä sähköstä toimittaakseen sen edelleen asiakkailleen kiinteän tariffin mukaan.

(21) Sähköpooli toimii seuraavasti: i) päivittäismarkkinat, joiden osuus tukkumarkkinoilla myytävän sähkön kokonaismäärästä on yli 90 prosenttia: sovelletaan yhtä tuntikohtaista hintaa, joka on tuotettuun määrään perustuva hinta tuntia kohden; ii) päivittäismarkkinoiden sisäiset markkinat (noin 6 prosenttia tukkumarkkinoilla myytävän sähkön kokonaismäärästä): energia, jota ei saada myydyksi päivittäismarkkinoilla, voidaan myydä myöhemmin nk. päivittäismarkkinoiden sisäisillä markkinoilla. Kahdenvälisten sopimusten osuus kokonaismyynnistä tukkumarkkinoilla on alle 3 prosenttia.

(22) Päivittäismarkkinoille on tyypillistä tasapainoisuus eli myydyn energian määrä on yhtä suuri kuin ostetun energian määrä. Kunkin myyjän palkkio-oikeudet lasketaan tuotettuun määrän perustuvalla hinnalla (marginaalihinnalla) myydyn energian kokonaismäärän perusteella ja vastaavasti kunkin ostajan maksuvelvollisuudet lasketaan tehtyjen hankintojen kokonaismäärän perusteella. Päivittäismarkkinoiden tavoitteena on päättää sähköenergiaan liittyvät osto- ja myyntitapahtumat seuraavaan päivään mennessä tekemällä myynti- ja ostatarjouksia. Tarjoukset esitetään markkinaoperaattori Compañía Operadora del Mercado Español de la Electricidadille (OMEL) ja sisällytetään täsmäytysmenettelyyn, joka vaikuttaa seuraavan päivän neuvotteluiden ohjelmaan ja koostuu 24 peräkkäisestä tunnin pituisesta jaksosta. Markkinaoperaattori sovittaa sähköenergian osto- ja myyntitarjoukset yhteen käyttämällä suoraa täsmäytysmenettelyä, jonka tuloksena saadaan marginaalihinta ja kuhunkin tuotanto- ja hankintayksikköön mukautettu sähköenergian määrä kutakin tuntikohtaista suunnittelujaksoa varten. Kullekin tunnin jaksolle lasketaan näin ollen myyntiin tarjottavan sähköenergian hinta, joka lasketaan sellaisen järjestelmään viimeksi tulleen tuotantoyksikön tarjonnan perusteella, jonka tulo mukaan järjestelmään oli välttämätöntä sähkönkysynnän tyydyttämiseksi.

(23) Edellä esitetyn perusteella on ilmeistä, että Espanjan vapautetuilla sähkömarkkinoilla on tehtävä ero tukkumarkkinoiden (poolit, vaatimukset täyttävien asiakkaiden sähköntuottajien kanssa tekemät kahdenväliset sopimukset mukaan luettuina) kautta tarjottavan sähkön ja sähkön myyntiyhtiöiden myöhemmässä vaiheessa vaatimukset täyttäville asiakkaille tarjoaman sähkön (vähittäismarkkinat) välillä. Tässä päätöksessä käsitellään kuitenkin vain tukkumarkkinoita, erityisesti poolia(12), ja päivittäismarkkinoita, joiden osuus tukkumarkkinoilla myydystä sähköstä on hieman yli 90 prosenttia.

B. MERKITYKSELLISET MAANTIETEELLISET MARKKINAT

(24) Komissio on yleensä katsonut, että vapautetuilla markkinoilla toimitettavan sähkön maantieteelliset viitemarkkinat ovat laajuudeltaan enintään kansalliset(13). Komissio teki äskettäin kaksi Espanjaa koskevaa päätöstä(14), joissa tämä näkemys vahvistetaan, ja myös Espanjan kilpailuviranomaisten laatimassa analyysissa(15) päädyttiin vastaavaan näkemykseen.

(25) Tähän on syynä erityisesti se, että saatavilla olevan liitäntäkapasiteetin vähäisyys rajoittaa (ja tulee rajoittamaan vielä jonkin aikaa) käytännössä sähkön tuontia Espanjan markkinoille. Saatavilla olevien tietojen mukaan Espanjan ja sen naapurimaiden verkkojen välinen teoreettinen liitäntäkapasiteetti on noin 1900-2000 megawattia (1000-1100 Ranskan, 600-650 Portugalin ja 300-350 Marokon kanssa). Tämä määrä on noin 6,6 prosenttia kysynnän ruuhka-aikoina tarvittavasta kapasiteetista(16). Sähkön kuljettamisesta samanaikaisesti molempiin suuntiin johtuvia tuonti- ja vientivirtojen päällekkäisyyksiä ilmenee vain Portugaliin vietävän ja sieltä tuotavan sähkön osalta. Sähkön tuonti Marokosta Espanjaan on erittäin vähäistä, ja Espanjasta viedään sähköä Ranskaan vain sadekausien aikana (esimerkiksi talvella 2001). Vaikka markkinatutkimuksen mukaan Ranskan ja Espanjan välinen sähkönvienti on mahdollista, sitä ei harjoiteta, koska tähän tarkoitukseen ei ole osoitettu kapasiteettia.

(26) Sähkön tukkumyynnin maantieteelliset viitemarkkinat kattavat näin ollen Iberian niemimaalla sijaitsevat Espanjan alueet.

V SOVELTUVUUS YHTEISMARKKINOILLE

JOHDANTO

(27) Komissio katsoo jäljempänä esitetyistä syistä, että tarkasteltavana oleva keskittymä voi vahvistaa Espanjassa sähkön tukkumarkkinoilla tällä hetkellä vallitsevaa yhteistä määräävää asemaa.

(28) Ilmoituksen tekijöiden toiminta Espanjan sähkömarkkinoiden vapautetuilla markkinasegmenteillä on suhteellisen vähäistä. Hidrocantábricon arvioitu myynti poolissa päivittäismarkkinoilla oli vuonna 2000 [5-10]* prosenttia ja vuoden 2001 viiden viimeisen ensimmäisen kuukauden aikana [5-7]* prosenttia(17). EnBW tarjosi vuoden 2000 aikana poolille vain [800-1000]* megawattia, ja Grupo Villar Mir ei tarjonnut kyseisenä vuonna lainkaan sähköä Espanjan tukkumarkkinoille. EnBW:ssä yhteistä määräysvaltaa käyttävän EDF:n tuoman sähkön osuus myynnistä päivittäismarkkinoilla on noin [< 5]* prosenttia (REE:n kanssa tehty pitkäaikainen sopimus mukaan luettuna). Voidaan päätellä, että ehdotetun keskittymän Espanjan tukkumarkkinoilla aiheuttamat horisontaaliset päällekkäisyydet ovat suhteellisen vähäisiä.

(29) Ehdotettua keskittymää tarkasteltaessa on kuitenkin otettava huomioon Espanjan sähkömarkkinoiden erityisen korkea keskittymisaste ja se, että Espanjaa voidaan sähkönjakelun suhteen kuvailla "saareksi", koska sen ja muiden maiden verkkojen välillä on erittäin vähän liitosyksikköjä. Onkin otettava huomioon Espanjan markkinoiden tärkeimmän sähkötuojan EDF:n erityisasema. EDF on jäljempänä tarkastelluista syistä espanjalaisten sähköntuotantoyritysten tärkein potentiaalinen kilpailija, sillä kaikki sähköntuonti muista Euroopan maista Iberian niemimaan sähkömarkkinoille tapahtuu EDF-RTE:n määräysvallassa olevien verkkojen liitosyksikköjen ja välitysverkon kautta.

(30) Väitetiedoksiantoon antamassaan vastauksessa EnBW väittää, että väitetiedoksiannossa lähdetään siitä olettamuksesta, että keskittymään osallistuva yritys on EnBW eikä EDF. EnBW:n mukaan "tässä tarkastelutavassa ei oteta huomioon sitä, että EnBW on kaiken itsenäiselle taloudelliselle yksikölle kuuluvan toiminnan hoitava yritys, jolla on omia liiketoiminnallisia tavoitteita... Tällä on kiistatta merkitystä siinä mielessä, että yrityskeskittymiä koskevien yhteisön sääntöjen mukaan on nimenomaan hyväksyttävää, että EnBW:n asemassa oleva yritys voi olla yhtä aikaa sekä ilmoituksen tekijä että yritys, jonka toimintaan keskittymällä on vaikutusta... Komissio arvioi keskittymää ikään kuin EDF olisi sen alkuunpanija ja toteuttaja... Väitetiedoksiannossa ei näin ollen oteta huomioon EnBW:n nykyistä asemaa ja sekoitetaan EDF:n ja EnBW:n osuus keskittymään."

(31) Komissio vastaa näihin väitteisiin muistuttamalla, että se ei jättänyt missään menettelyn vaiheessa huomiotta EnBW:n osuutta keskittymässä erityisesti ilmoituksen tekijänä eikä EnBW:n asemaa kaiken itsenäiselle taloudelliselle yksikölle kuuluvan toiminnan hoitavana yrityksenä. On kuitenkin muistettava, että arvioidessaan keskittymän vaikutusta kilpailuun komissio ottaa aina huomioon kaikkien samaan konserniin(18) kuuluvien yritysten toiminnan (tässä tapauksessa toisaalta EDF:n ja sen tytäryhtiöiden ja toimialojen sekä sen suorassa tai epäsuorassa määräysvallassa olevien yritysten toiminnan ja toisaalta Grupo Villar Mirin, emoyhtiön ja tytäryhtiöiden toiminnan), sillä konserniin kuuluvat yritykset muodostavat yhden taloudellisen yksikön. Käsiteltävässä asiassa voidaankin perustellusti väittää, että EnBW:n liiketoimintastrategian laatija on EDF, kuten komissio on todennut jo aiemmassa päätöksessään(19).

A. SÄHKÖN TUKKUMARKKINAT ESPANJASSA

1. Duopolistinen määräävä asema on ominaista Espanjan markkinoille

a) Espanjan kaksi suurinta sähköalan yritystä sopivat hinnoista ja käyttävät yhteistä määräävää asemaa tukkumarkkinoilla

(32) Endesan ja Iberdrolan(20) sekä Unión Eléctrica Fenosan ja Hidrocantábricon(21) muodostamia yrityskeskittymiä äskettäin tarkastelleen Espanjan kilpailutuomioistuimen mukaan Espanjan sähkömarkkinoiden luonteenomainen piirre on espanjalaisten operaattoreiden duopolistinen määräävä asema. Espanjan markkinoilla on käytännössä kaksi määräävässä asemassa olevaa yritystä. Näistä toinen on Endesa, jonka osuus päivittäismarkkinoista vuonna 2000 oli 47 prosenttia, ja toinen Iberdrola, jonka osuus päivittäismarkkinoista kyseisenä vuonna oli 27 prosenttia. Niiden tuotanto on erittäin monen tunnin jakson aikana ehdoton edellytys kysyntään vastaamiseksi, ja tästä syystä ne voivat päättää hinnoista.

(33) Komission tutkimusten tulokset vahvistavat Espanjan viranomaisten päätelmät, joiden mukaan edellä kuvatussa tilanteessa ei ole tapahtunut juurikaan muutosta. Viime kuukausina ei ole tehty rakenteellisia muutoksia, jotka olisivat muuttaneet olennaisesti Espanjan viranomaisten kuvailemaa duopolistista määräävää asemaa Espanjan sähkömarkkinoilla.

(34) Espanjan kahden tärkeimmän sähköntuottajan, Endesan ja Iberdrolan, markkinavoima on edelleen suuri, riippumatta siitä, käytetäänkö mittapuuna 1) niiden prosentuaalista osuutta sähköenergian kokonaistuotantokapasiteetista, 2) niiden osuutta myynnistä tukkumarkkinoilla tai poolissa tai 3) niiden kykyä sopia hinnoista sähkön tukkumarkkinoilla.

(35) Taulukon 1 mukaan Endesan ja Iberdrolan yhteenlaskettu osuus Espanjaan sijoittautuneiden sähköntuotantoyritysten kokonaistuotantokapasiteetista on noin 83 prosenttia eli huomattavasti niiden kilpailijoita Unión Fenosaa (12 prosenttia) ja Hidrocantábricoa (5 prosenttia) suurempi.

Taulukko 1

Sähköenergian kokonaistuotantokapasiteetti((Taulukko ei sisällä erityisjärjestelmän tuotantokapasiteettia, joka oli 31 päivänä joulukuuta 2000 yhteensä 8695 megawattia.))

>TAULUKON PAIKKA>

Lähde:

Espanjan talousministeriö

(36) Taulukossa 2 esitetään markkinaosuudet myynnistä päivittäismarkkinoilla kilpailutuomioistuimen raporteissa tarkasteltujen tilikausien jälkeisten jaksojen aikana. Endesan ja Iberdrolan yhteinen markkinaosuus on myös tässä tapauksessa 74-78 prosenttia myynnin kokonaismäärästä.

Taulukko 2

Myynti päivittäismarkkinoilla

>TAULUKON PAIKKA>

Lähde:

Compañía Operadora del Mercado Español de la Electricidad (OMEL)

(37) Espanjan kahden suurimman sähköoperattorin markkinavoimaa osoittaa erityisesti niiden kyky sopia tukkumarkkinoilla veloitettavista hinnoista. Tätä kuvataan seuraavassa taulukossa:

Taulukko 3

Markkinoilla toimivien sähköoperaattoreiden kyky sopia hinnoista suhteessa energian myyntimääriin((Taulukko esittää, kuinka suuri prosentuaalinen osuus markkinoille toimitetun sähkön kokonaismäärästä on myyty tuotettuun määrään perustuvaan marginaalihintaan, joka vastaa kunkin operaattorin tai kahden tai useamman operaattorin samanaikaisesti tarjoamaa hintaa.))

>TAULUKON PAIKKA>

Lähde:

OMEL

(38) Endesan ja Iberdrolan erittäin suuri päätösvalta sovittaessa tukkumarkkinoilla veloitettavista marginaalihinnoista ei perustu ainoastaan niiden molempien sähköntuotantokapasiteetin suuruuteen suhteessa Espanjan sähköntuotannon kokonaiskapasiteettiin. Niiden vaikutusvaltaa tarkasteltaessa on otettava huomioon myös niiden perustamat teknologiapuistot ja tuotantostrategiat. Espanjan kilpailutuomioistuin onkin korostanut, että "poolissa tarjottavan sähkön hinnat kullekin tunnin jaksolle perustuvat pääasiassa eroihin järjestelmän tuotantokapasiteetin muodostavien tuotantolaitosten käyttämässä tuotantotekniikassa. Eri tuotantotekniikoiden erityisominaisuuksien seurauksena hiilivoimalat sopivat hinnoista yleensä pääasiassa kysynnän ollessa vähäistä ja vesivoimalat puolestaan kysyntähuippujen aikana. Tästä seuraa, että koska Endesan osuus hiilellä tuotetusta sähköstä on noin 57 prosenttia ja Iberdrola on selkeästi määräävässä asemassa vesivoimalla tuotetun sähkön markkinoilla, molemmat konsernit ovat keskeisessä asemassa sovittaessa tuotettuun määrään perustuvista markkinahinnoista."(22)

(39) Endesa ja Iberdrola ovat näin ollen avainasemassa Espanjan tukkumarkkinoilla. Niiden kapasiteetti vastaa vähintään markkinoilla erityisesti kysyntähuippujen aikana olevaa ylitarjontaa. Tästä seuraa, että muiden sähköntuottajien tarjonta ei riitä vastaamaan kysyntään ja avainasemassa olevat tuottajat voivat korottaa hintojaan kysynnän kattamiseksi joutumatta yleensä luopumaan asemastaan markkinoilla.

(40) Sähkömarkkinoilla toimivien operaattoreiden välillä on lisäksi monenlaisia sidoksia. Sidoksia on sekä oikeudellisia (joidenkin voimaloiden, esimerkiksi Trillon, jaettu omistusoikeus, omistusosuudet markkina- ja verkko-operaattoreiden pääomasta) että rakenteellisia. Tuotemarkkinoiden rakenteelliset ominaisuudet, kuten homogeenisuus ja suhteellisen avoin rakenne, mahdollistavat operaattoreiden liiketoimintastrategioiden yhdenmukaistamisen, sillä erot operaattoreiden veloittamien hintojen välillä voidaan havaita lähes välittömästi.

(41) Edellä käsiteltiin Espanjan tärkeimpien sähköoperaattoreiden markkinavoimaan liittyviä näkökohtia. Lisäksi on otettava huomioon se, että Espanjan sähköntuotantomarkkinoilla voidaan katsoa olevan vain vähän kilpailua, sillä markkinoilletuloa haittaavat esimerkiksi seuraavat esteet: 1) tuotantolaitteiston sekä vesivoima- ja polttoaineresurssien käyttöoikeus, 2) laitekustannukset, 3) tuotantolaitosten monipuolistamistarve ja 4) vähäinen liitäntäkapasiteetti naapurimaan Ranskan kanssa, sillä Iberian niemimaan ulkopuolisissa Euroopan maissa tuotettavan sähköenergian tuonti Espanjan markkinoille on riippuvainen Ranskan sähköverkosta.

b) Pienemmät sähköntuotantoyritykset ja ulkomaiset operaattorit kokonaisuutena tarkasteltuina eivät kykene määrittämään useimpien tunnin jaksojen hintoja

(42) Muut espanjalaiset sähköntuottajayritykset - Unión Fenosa ja Hidrocantábrico - ovat veloittaneet useimmilla tunnin pituisilla jaksoilla määräävässä asemassa olevien Endesan ja Iberdrolan määrittämiä hintoja. Kuten taulukosta 3 voidaan havaita, noin 60-80 prosenttia tehdyistä tarjouksista perustuu Espanjan suurimpien operaattoreiden Endesan ja Iberdrolan määrittämiin hintoihin. Koska marginaalihintaa korkeammalla hinnalla tarjottua sähköä ei myydä päivittäismarkkinoilla, muut operaattorit, jotka ovat tietoisia siitä, että Endesan ja Iberdrolan tarjonta on käytännöllisesti katsoen jokaisen tuntijakson aikana välttämätöntä kysynnän kattamiseksi, tekevät tarjouksensa "nollahinnalla" tietäen, että niiden tarjoama sähkö myydään kokonaisuudessaan päivittäismarkkinoilla poolissa määritetyllä marginaalihinnalla (eikä hinnalla, jolla niiden tuottama sähkö tarjottiin myyntiin). Kaksi suurinta sähköoperaattoria voivat näin ollen tehdä tuotantostrategioidensa monipuolisuuden ansiosta joustavia tarjouksia tarjonta- ja kysyntänäkymien mukaan. Unión Fenosan ja Hidrocantábricon kaltaisilla pienillä operaattoreilla, joiden tuotanto ei ole kovin monipuolista, on heikommat mahdollisuudet tehdä kilpailukykyisiä ja riittävän joustavia tarjouksia. Pienet operaattorit tietävät Endesan ja Iberdrolan veloittavan korkeita hintoja, joten niiden kannalta paras tapa varmistaa mahdollisimman suuri myyntimäärä on tarjota tuotantonsa myyntiin nollahinnalla.

Lisäksi REE tarjoaa EDF:n kanssa tekemänsä pitkäaikaisen sopimuksen nojalla sähköä poolille kaikkien operaattoreiden tiedossa olevalla hinnalla. REE:n tarjonta on välttämätön myös kysynnän ollessa vähäistä, jolloin Endesan ja Iberdrolan tarjontaa ei välttämättä tarvita kysynnän kattamiseksi, ja myös muut espanjalaiset operaattorit voivat näin ollen olla varmoja siitä, että ne saavat tuotannostaan REE:n tarjoaman hinnan. REE:n hinta (noin [< 5]* senttiä kilowattitunnilta) on tällä hetkellä 30-40 prosenttia korkeampi kuin EDF:n vaatimukset täyttäville asiakkaille Ranskan markkinoilla tarjoamat keskihinnat.

c) Vaikka Espanjan markkinoilla vallitsee yhteinen määräävä asema, niiden hintatasoon vaikuttaa sähköpoolissa edullisesti tarjottavien energiatoimitusten lisääntyminen

(43) Poikkeuksellisen suuri sademäärä marraskuun 2000 ja maaliskuun 2001 välisenä aikana kasvatti huomattavasti vesivoimalaitosten tuottaman sähköenergian määrää. Espanjassa veloitetut keskihinnat laskivat siitä syystä merkittävästi (30-40 prosenttia verrattuna saman jakson aikana vuonna 2000 veloitettuihin keskihintoihin). Tämän erittäin sateisen kauden jälkeen hinnat palasivat kuitenkin nopeasti aiemmalle tasolle.

(44) Kyseistä hintojen laskua olisi voitu pitää merkkinä yhteisen määräävän aseman heikkenemisestä. Komission toteuttaman markkinatutkimuksen tulokset osoittavat kuitenkin, että tilanne johtui puhtaasti suhdanteista eikä muuta olennaisesti viitemarkkinoiden duopolistista rakennetta, markkinoiden kahden suurimman operaattorin markkinavoimaa eikä pienten operaattoreiden edullista asemaa hintaseuraajina.

(45) On otettava huomioon, että toisen suuren operaattorin Iberdrolan tuotantopanos sadekauden aikana oli erityisen suuri, sillä se tarjosi tuolloin vesivoimalaitoksissaan edullisesti tuotettua sähköä(23). Toinen suuri vesivoiman tuottaja on Endesa(24). On huomattava, että Espanjan viranomaisten ja joidenkin kilpailijoiden mukaan monissa näistä vesivoimalaitoksista oli tuotettava sähköä käyttämällä patoaltaisiin kertynyttä vettä, jotta altaita voitiin käyttää myöhemmin tulvien hidastamiseen. Koska liikkumavara hintaneuvotteluissa on yleensä pieni ja perustuu tarjonnan ja kysynnän tasapainoon, kaksi suurinta operaattoria, jotka joutuivat tarjoamaan sadekauden aikana suuria määriä sähköenergiaa nollahinnalla ollakseen varmoja sen menemisestä kaupaksi, joutuivat joustamaan pyrkimyksestään myydä tarjontansa korkeilla hinnoilla. Kun suurilla operaattoreilla ei enää ollut tarvetta saada myydyksi suurta vesivoimamäärää, niiden tarjontaehdot paranivat jälleen, kun ne kykenivät yhdistämään edullisesti tuotetun vesivoiman suuremmilla kustannuksilla tuotettuun sähköenergiaan. Hinnat ovat tästä syystä nousseet aiemmalle tasolleen.

(46) Edellä kuvattu tilanne johtui kuitenkin kokonaisuudessaan suhdanteista, sillä sen aiheuttaja oli erittäin poikkeuksellinen veden virtaamisnopeus. Vesivoiman tuotanto toukokuun 2000 ja kesäkuun 2001 välisenä aikana nousikin historiallisen korkeaksi ja oli 64 prosenttia kahdentoista edeltävän kuukauden tuotantoa korkeampi. Espanjan viranomaisten laskelmien mukaan todennäköisyys, että vesivoiman tuotannossa päästäisiin yhtä korkealle tai korkeammalle tasolle, on vain 7 prosenttia. Kyse on epäilemättä epätavallisesta ja hetkellisestä tilanteesta, jonka ei voida tulkita aiheutuneen Espanjan sähkömarkkinoiden rakenteellisesta muutoksesta, joka olisi vaikuttanut olennaisesti kahden suurimman sähköntuottajan yhteiseen määräävään asemaan.

(47) Edullisen sähkön vaikutuksesta poolin hintoihin tarkastelujakson aikana voidaan joka tapauksessa päätellä, että suhteellisen huomattavat edullisin kustannuksin tuotetun sähkön toimitusmäärät laskevat keskihintoja. Tuontienergia kilpailee poolissa samalla tavalla kuin Espanjassa tuotettu energia, mistä voidaan päätellä, että jos Espanjan markkinoille tuotaisiin entistä enemmän (edullista) tuontisähköä, hintataso laskisi hintaeroa vastaavalla määrällä, kun marginaalihinta ei enää muodostuisi korkeampien hintatarjousten perusteella. Näin tapahtuisi epäilemättä varsinkin vähäisen ja keskimääräisen kysynnän aikoina, jos tuontimäärien kasvun seurauksena Endesan ja Iberdrolan tarjonta ei olisi enää välttämätön edellytys kysynnän kattamiselle. Tämä väite pitää toisaalta paikkansa myös Espanjan markkinoilla kahdenvälisten sopimusten nojalla tarjottavan lisäenergian tapauksessa. Tämä lisäisi väistämättä kilpailua Espanjan markkinoilla ja heikentäisi niillä tällä hetkellä vallitsevaa yhteistä määräävää asemaa.

(48) Mahdollisuutta, että edullisemmat tarjoukset lisäävät kilpailua markkinoilla, kasvattavat myös joidenkin operaattoreiden liikakapasiteetti ja tekninen monipuolisuus (erityisesti EDF:n ylijäämäinen ydinenergiatuotanto) ja Espanjan ja muiden Euroopan maiden välinen hintaero. Nykyisestä liitäntäkapasiteetista johtuvat rajoitukset muodostavat kuitenkin huomattavan esteen Espanjan markkinoille pääsylle ja helpottavat niillä vallitsevan tilanteen säilyttämistä ennallaan ja vahvistamista, kuten jäljempänä todetaan.

2. Ranskan ja Espanjan välisissä liitosyksiköissä vapaasti käytettävissä olevan tuontikapasiteetin (erittäin) vähäinen määrä on vahvistanut espanjalaisten sähköntuotantoyritysten yhteistä määräävää asemaa

a) Ranskan ja Espanjan verkkojen välisen liitännän nykytilanne

(49) Iberian niemimaan sähköverkko on liitetty maiden välisellä rajalla sijaitsevien liitosyksiköiden kautta Ranskan sähköverkkoon. Nykyinen teoriassa käytettävissä oleva kapasiteetti on enintään 1100 megawattia Ranskasta Espanjaan suuntautuvan tuonnin osalta ja 1000 megawattia Espanjasta Ranskaan suuntautuvan tuonnin osalta(25).

Taulukko 4

Liitäntäkapasiteetti Ranskasta Espanjaan

>TAULUKON PAIKKA>

Lähde:

Espanjan talousministeriö

(50) Verkkojen liitäntäkapasiteetti on noin 3,5 prosenttia kapasiteetista, joka tarvitaan Espanjan markkinoilla kysynnän kattamiseen kysyntähuippujen aikana. On kuitenkin otettava huomioon, että ilmoitetut luvut eivät viittaa "todelliseen" eli käytännössä hyödynnettävissä olevaan kaupalliseen kapasiteettiin vaan "arvioituun" kaupalliseen kapasiteettiin. Esimerkiksi vuoden 2000 heinä- ja elokuun välisenä aikana "todellinen" kaupallinen liitäntäkapasiteetti Ranskasta Espanjaan oli noin 800-900 megawattia ja Espanjasta Ranskaan 400-700 megawattia(26). Lisäksi taattu maksimaalinen liitäntäkapasiteetti molempiin suuntiin on vain 550 megawattia(27). On huomattava, että käytettävissä olevan kaupallisen kapasiteetin laskenta ei riipu kyseisten järjestelmien operaattoreista vaan laskennassa sovelletaan pienintä laskettua arvoa.

Taulukko 5

Ranskan ja Espanjan välinen verkkojen liitäntäkapasiteetti: vuosina 2000 ja 2001 useimmin julkaistut arvot((Kaupallisen kapasiteetin rajoitukset johtuvat rajaseudun kuljetusverkon rakenteellisista rajoituksista, kun taas kaupallista kapasiteettia koskevien lukujen vaihtelu johtuu pääasiassa linjojen kapasiteetin vaihtelusta eri vuodenaikoina (kesä/talvi). Molempiin osa-alueisiin vaikuttaa myös tuotantorakenne eri jaksojen aikana ja kysyntä rajaseuduilla, joka voi tietyissä tapauksissa edellyttää sisäisten verkkojen koko kapasiteetin käyttöä.))

>TAULUKON PAIKKA>

Lähde:

Espanjan talousministeriö

(51) Ranskan ja Espanjan välisen liitäntäkapasiteetin riittämättömyys, joka tekee Espanjan sähkömarkkinoista "saaren", ilmenee kapasiteettien suhdeluvuista(28) (Espanjassa alle 5 prosenttia) ja liitäntäkapasiteetin ja kysyntähuippujen suhdeluvusta (Espanjassa 6,6 prosenttia). Voidaankin päätellä, että kaupallisen liitäntäkapasiteetin vähäisyys rajoittaa huomattavasti tuontia. Muiden Euroopan maiden välisen liitäntäkapasiteetin vertailu Espanjan ja sen naapurimaiden väliseen liitäntäkapasiteettiin osoittaa, että Espanjassa liitäntäkapasiteetin prosentuaalinen osuus kysyntähuippujen aikana tarvittavasta kapasiteetista on muita maita pienempi.

Taulukko 6

Liitäntäkapasiteetit verrattuna kysyntähuippuihin

>TAULUKON PAIKKA>

Lähde:

Comisión nacional de la energía.

(52) Taulukossa 6 esitettyjen lukujen perusteella yhteisön arvioitu keskiarvo on 15-20 prosenttia.

(53) Espanjaan tuotavasta sähköstä 80-90 prosenttia kulkee Ranskan ja Espanjan välisten liitosyksikköjen kautta (kyseisten liitäntäpisteiden osuus Espanjan arvioidusta kaupallisesta kokonaisliitäntäkapasiteetista on 60 prosenttia). Lisäksi [40-60]* prosenttia arvioidusta kaupallisesta liitäntäkapasiteetista Ranskan ja Espanjan välillä perustuu EDF:n ja REE:n väliseen sopimukseen. Sopimuksessa, joka vahvistettiin sähköalasta 27 päivänä marraskuuta 1997 annetulla Disposición Transitoria Novena de la Ley 54/1997 -säädöksellä(29), määrätään sähkön toimituksesta 20 vuoden aikana. Tästä ajasta on nyt kulunut noin 10 vuotta. Sopimuksen tarkoituksena on taata REE:n sähköntoimitukset Espanjassa. Kyseisen sopimuksen takia liitosyksiköissä on jatkuvasti varakapasiteettia [500-600]* megawattia, joka on [80-100]* prosenttia taatusta kaupallisesta kokonaiskapasiteetista. Sähköntoimituksiin poolille sovelletaan kilpailijoiden tiedossa olevia hintoja.

(54) On lisäksi huomattava, että liitosyksikön kapasiteetista on ollut viime vuosina käytössä yli 90 prosenttia, mikä merkitsee sitä, että kyseistä liitosyksikköä käytettiin lähes kokonaisuudessaan sähkön tuontiin Espanjan markkinoille.

Taulukko 7

Kaupan kohteena olevan kaupallisen kapasiteetin käyttöaste

>TAULUKON PAIKKA>

Lähde:

OMEL

(55) Espanjan kilpailuviranomaisten toimittamien lukujen mukaan EDF on käyttänyt REE:n kanssa tehtyyn pitkäaikaiseen sopimukseen perustuvan tuotannon lisäksi yleensä myös [200-300]* megawatin liitosyksikkökapasiteettia. EDF:n käyttämän kaupallisen liitosyksikkökapasiteetin prosentuaalinen osuus on yhteensä noin [70-80]* prosenttia.

b) Mahdollisuudet lisätä liitäntäkapasiteettia lähitulevaisuudessa

(56) EDF, joka on Ranskan sähköverkon ja liitosyksikköjen omistaja ja vastaa niiden moitteettomasta toiminnasta, päätti vuoden 1990 alkupuolella kasvattaa Ranskan ja Espanjan liitäntäkapasiteettia huomattavasti. Nämä suunnitelmat olivat edenneet jo pitkälle vuoteen 1996 mennessä, sillä EDF oli saanut kaikki tarvittavat luvat kyseisten hankkeiden toteuttamiseen.

(57) Suunnitellun Aragón-Cazaril-linjan taattu kaupallinen toimituskapasiteetti on noin 1100 megawattia. Suunnitelman toteutuessa kaupallinen kokonaiskapasiteetti olisi noin 2300 megawattia. Ranskan hallitus päätti kuitenkin vuonna 1996 jäädyttää kyseisten hankkeiden toteutuksen yhteiskunnallisista (paikallinen vastustus) ja ympäristösyistä (suojelualueet). EDF joutui tästä syystä maksamaan Espanjan verkko-operaattorille REE:lle korvauksia.

(58) Vuonna 1997 tehtiin uusi sopimus. Sopimuspuolet sitoutuivat kasvattamaan kaupallista liitäntäkapasiteettia vuoteen 2006 mennessä Pyreneiden kautta ja mielellään Aragón-Cazaril-linjaa pitkin vedettävällä johdolla, joka oli tarkoitus ottaa käyttöön ennen vuotta 2006. Sopimuksessa määrätään, että sopimuspuolet ovat vastuussa ja joutuvat maksamaan korvauksia, jos liitäntäkapasiteetin lisäystä ei ole toteutettu 1 päivään tammikuuta 1997 mennessä (mikä on ymmärrettävää sopimuspuolten velvollisuuksiin liittyvistä syistä). Sopimuspuolia ei pidetä vastuullisina siinä tapauksessa, että kapasiteetin lisäykseen tarvittavat luvat jäävät saamatta (eli jos hanke estyy sopimuspuolista riippumattomien syiden takia). Sopimuspuolten on kuitenkin varauduttava ottamaan käyttöön vaihtoehtoisia linjoja nykyisen kapasiteetin vahvistamiseksi ja lisäämiseksi. On huomattava, että vastuun jakamisen pohdinta (siltä varalta, että hankkeen toteuttamiseen tarvittavia lakisääteisiä lupia ei saada) ei merkitse sitä, että EDF:llä ei olisi taloudellisia kannustimia hankkeessa. EDF on allekirjoittanut sopimuksen (kuten se on todennut komissiolle toimittamassaan asiakirjassa), joten kyse on vakavasti otettavasta sitoumuksesta.

(59) Koska sekä RTE että REE ovat yhtä mieltä tarpeesta lisätä Ranskan ja Espanjan välistä liitäntäkapasiteettia, ne ovat päässeet sopimukseen Hernani-Cantegrit-linjan parantamisesta. REE puolestaan parantaa tällä hetkellä Vicin liitosyksikköä, joka sijaitsee Vic-Baixas-linjalla. Espanjan verkko-operaattorin toimittamien tietojen mukaan Espanjan ja Ranskan välisen kaupallisen liitäntäkapasiteetin odotetaan kasvavan vuoden 2002 puoliväliin mennessä 500 megawatilla. Kokonaiskapasiteetti nousee tämän seurauksena 1600 megawattiin. EDF ja RTE sopivat vuonna 1997 tehdyllä sopimuksella (Aragón-Cazaril-linjan vetäminen tai muu 1200 megawatin vaihtoehto) liitäntäkapasiteetin kasvattamisesta vuoteen 2006 mennessä vähintään 2800 megawattiin.

(60) REE ja EDF-RTE esittivät äskettäin kotimaidensa hallitukselle vaihtoehtoisia reittejä koskevan tutkimuksen, jossa arvioidaan hankkeen toteutukseen liittyviä ympäristö- ja talousnäkökohtia. Lopullinen päätös edellyttää molempien maiden viranomaisten hyväksyntää. Näyttää siltä, että EDF on haluton hyväksymään linjan vetämisen Keski-Pyreneiden poikki (Aragón-Cazaril), sillä se pitää parempana Itä-Pyreneiden kautta kulkevaa reittiä (suurten nopeuksien junaradan reitti). Tämä vaihtoehto poikkeaa alun perin neuvotellusta reitistä (Aragón-Cazaril).

(61) Se, että molemmat verkko-operaattorit ovat tutkineet vaihtoehtoisia reittejä, vahvistaa edellä esitetyn seikan eli sen, että EDF:llä on taloudellisia kannustimia lisätä olennaisesti Ranskan ja Espanjan välistä liitäntäkapasiteettia. Uusien reittien etsinnällä pyritään nimenomaan välttämään vuoden 1996 tilanteen toistuminen. Osallistujat ovatkin vain pyrkineet ennakoimaan ajateltavissa olevia vaikeuksia (yhteiskunnallisia tai ympäristöön liittyviä) löytääkseen niihin ratkaisuja, joilla voidaan taata liitäntäkapasiteetin lisäyssuunnitelmien toteuttamiskelpoisuus.

c) Vapaasti käytettävissä olevaa kapasiteettia on tällä hetkellä liian vähän, jotta se voisi vaikuttaa olennaisesti Espanjan tukkumarkkinoihin

(62) EDF:n ja REE:n tekemä pitkäaikainen sopimus kattaa pääosan Ranskan ja Espanjan välisestä liitosyksikköverkosta. Sopimuksen seurauksena maahantuojien käytettävissä teoreettisesti oleva kapasiteetti on noin [500-600]* megawattia, joka on suunnilleen [1,5-2,5]* prosenttia kapasiteetista, joka tarvitaan sähköntarpeen kattamiseen Espanjan markkinoilla kysyntähuippujen aikana.

(63) Muista maista tulevat kilpailijat, jotka vievät sähköä Espanjaan, kohtaavat huomattavia esteitä pyrkiessään Espanjan markkinoille. Muiden yritysten kuin EDF:n Espanjaan tuomat määrät ovat vähäisiä (noin 25 prosenttia tuonnista ja pääasiassa Electrabelin vastuulla). Lisäksi [5-10]* prosenttia Ranskasta Espanjaan vietävän sähkön kokonaismäärästä toimitetaan Espanjan vakiintuneille operaattoreille eikä poolille tai ulkopuolisille riippumattomille operaattoreille. Tämä aiheuttaa sen, että Espanjassa harjoitettava sähkönmyynti ei kilpaile kaikilta osin suurten operaattoreiden sähköntarjonnan kanssa.

(64) Kuten Espanjan viranomaiset totesivat tutkinnan aikana, liitäntäkapasiteetin rajallisuudesta johtuva eristyneisyys on pääsyy Espanjan markkinoiden kahden suurimman operaattorin yhteiseen määräävään asemaan.

d) Ei ole mitään syytä olettaa, että Etelä- ja Itä-Espanjassa tällä hetkellä vallitseva sähköpula aiheuttaisi verkon romahtamisen siinä tapauksessa, että Ranskan ja Espanjan välistä liitäntäkapasiteettia lisätään tulevina vuosina

(65) EnBW väittää toisaalta, että koska Etelä- ja Itä-Espanjassa tällä hetkellä vallitseva sähköpula pakottaa REE:n ottamaan käyttöön tehottomampia voimalaitoksia verkon romahtamisen estämiseksi, toimitusten huomattava lisääminen Pohjois-Espanjassa kasvattamalla kuljetuskapasiteettia Ranskan kanssa voisi verkon nykykunnon takia pahentaa nykyistä tilannetta. Tämä johtuu vaikeuksista, joita REE:llä on niiden alueiden kattamisessa, joilla kysyntään ei ole kyetty vastaamaan.

(66) On kuitenkin otettava huomioon, että suuri osa uuteen tuotantokapasiteettiin liittyvistä hankkeista, joihin EnBW:kin viittaa huomautuksissaan, toteutetaan Etelä- ja Itä-Espanjassa. Tästä syystä väite, jonka mukaan liitäntäkapasiteetin lisääminen voisi aiheuttaa verkon romahtamisen, on vähintäänkin kiistanalainen(30). On sitä paitsi muistettava, että monet Espanjan suurimmista sähkönkulutuskeskuksista sijaitsevat Pohjois-Espanjassa.

B. MÄÄRÄÄVÄN ASEMAN VAHVISTUMINEN ESPANJAN MARKKINOILLA

(67) Kuten jäljempänä todetaan, komissio katsoo keskittymän vahvistavan duopolistista määräävää asemaa Espanjan sähkön tukkumarkkinoilla. EDF menettää keskittymän myötä aiemmat kannustimensa lisätä merkittävästi vientimääriään Espanjan markkinoille Ranskan ja Espanjan välisen liitäntäkapasiteetin lisäämisen jälkeen. Tämä johtaa todennäköisesti Espanjan nykyisten sähköntuottajien tärkeimmän potentiaalisen riippumattoman kilpailijan poistamiseen markkinoilta ja Espanjan sähkömarkkinoiden entistä selvempään eristämiseen Iberian niemimaan ulkopuolisista eurooppalaisista sähköjärjestelmistä. Nämä tilanteet vahvistavat Espanjan sähkömarkkinoilla tällä hetkellä vallitsevaa yhteistä määräävää asemaa ja kyseisten markkinoiden suojaamista Iberian niemimaan ulkopuolisiin Euroopan maihin sijoittautuneiden operaattoreiden suunnalta mahdollisesti tulevalta kilpailulta. Markkinoille pääsyä estävät kansainvälisen liitäntäkapasiteetin vähäisyys ja se, että suunnitelmat lisätä kapasiteettia huomattavasti myöhemmässä vaiheessa eivät ole realistisia.

(68) Väitetiedoksiantoon antamassaan vastauksessa EnBW ja Grupo Villar Mir väittävät, että keskittymää ei voida katsoa sulautuma-asetuksen nojalla yhteismarkkinoille soveltumattomaksi siinä tapauksessa, että keskittymä vahvistaa muiden kuin keskittymän vaikutuspiiriin kuuluvien kolmansien yhteistä määräävää asemaa. Tukeakseen väitettään kyseiset yritykset viittaavat moniin yhteisöjen tuomioistuimen tuomioihin ja komission päätöksiin(31).

(69) Kuten osapuolet itsekin toteavat väitteissään, asiassa Exxon/Mobil(32) tehty komission päätös muodostaa ennakkotapauksen, jossa arvioitiin muiden kolmansien kuin tarkastellun keskittymän osapuolten määräävää asemaa. Osapuolet väittävät kuitenkin, että mainitussa tapauksessa keskittymän vaikutuspiiriin kuuluvan yrityksen ja määräävässä asemassa olevan yrityksen välillä oli monia rakenteellisia sidoksia, kun taas EnBW:n mukaan nyt tarkasteltavassa keskittymässä Hidrocantábricon ja duopolin jäsenten välillä ei ole rakenteellisia eikä muita sidoksia.

(70) Tutkimuksista ja Espanjan viranomaisten toimittamista tiedoista on kuitenkin ilmennyt, että myös nyt käsiteltävässä keskittymässä ilmoituksen tekijöiden (ja EDF:n, joka omistaa yhden määräävässä asemassa olevista yrityksistä) ja duopolin jäsenten välillä on monia rakenteellisia sidoksia. Kyse on erityisesti seuraavista sidoksista:

- Joidenkin voimaloiden, esimerkiksi Trillon, omistusoikeus on jaettu.

- Endesa omistaa 37,93 prosenttia ja Iberdrola 11,10 prosenttia osakkeista Elcogas SA:ssa, jonka pääomasta Hidrocantábrico omistaa [3-5]* prosenttia. EDF puolestaa omistaa [25-30]* prosenttia Elcogasin osakkeista.

- Espanjan neljä tärkeintä sähköntuottajaa omistavat kukin 5,71 prosenttia OMEL:in osakepääomasta.

- Espanjan neljä tärkeintä sähköntuottajaa omistavat kukin 10 prosenttia REE:in osakepääomasta.

(71) Edellä esitetystä riippumatta on lopuksi lisättävä, että se, että keskittymän katsotaan johtavan keskittymän osapuoliin kuulumattomien kolmansien määräävän aseman vahvistumiseen, ei edellytä välttämättä merkittäviä rakenteellisia siteitä kyseisten kolmansien ja ilmoituksen tehneiden yritysten välillä, vaikka osapuolet niin väittävät. Osapuolet päättelevät tämän vaatimuksen johtuvan edellä mainitusta Exxon/Mobil-päätöksestä. Kyseisessä päätöksessä esitetään kuitenkin periaate, jonka mukaan sulautuma-asetusta sovelletaan myös sellaisen määräävän aseman vahvistamiseen, johon keskittymän osapuolet eivät osallistu, asettamatta tälle soveltamiselle mitään ehtoja(33). Sulautuma-asetuksen 2 artiklan 3 kohdassa säädetään, että "keskittymä julistetaan yhteismarkkinoille soveltumattomaksi, jos sillä luodaan sellainen määräävä asema tai vahvistetaan sellaista määräävää asemaa, jonka seurauksena tehokas kilpailu yhteismarkkinoilla tai niiden merkittävällä osalla olennaisesti estyy". Kyseisessä säännöksessä luodaan näin ollen syysuhde kyseisen keskittymän ja määräävän aseman (luomisen tai) vahvistumisen välille. Kyseisestä säännöksestä ei voida päätellä, että ilmoituksen tekijöiden on välttämättä oltava itse määräävässä asemassa tai että niiden ja määräävässä asemassa olevien kolmansien välillä pitäisi olla vahvoja siteitä. Edellä esitetystä voidaankin päätellä, että kyseisen kohdan mukaisesti keskittymät, jotka voivat vahvistaa määräävää asemaa ja estävät siten tehokkaan kilpailun, eivät sovellu yhteismarkkinoille riippumatta siitä, onko kyseinen määräävä asema keskittymän vaikutuspiiriin kuuluvien yritysten, keskittymään rakenteellisesti sidoksissa olevien yritysten vai ulkopuolisten yritysten hallussa.

(72) EnBW väittää lisäksi, että Espanjan ja yhteisön kilpailulainsäädännössä säädetään myös vaihtoehtoisista tavoista harjoittaa yrityskeskittymien valvontaa yhteisössä duopolin jäsenten mahdollisten väärinkäytösten torjumiseksi. Kuten komissio on kuitenkin todennut jo aiemmin(34), sulautuma-asetuksessa säädetään rakenteellisesta valvontajärjestelmästä, jonka tarkoituksena on estää määräävän aseman luominen tai vahvistuminen, eikä järjestelmästä, jolla valvotaan mahdollisia väärinkäytöksiä.

1. Muihin jäsenvaltioihin sijoittautuneiden yritysten tuloa Espanjan tukkumarkkinoille pyritään kannustamaan

(73) Kuten edellä todettiin, sähkön tukkumarkkinahinnat Espanjassa ovat houkuttelevia muihin valtioihin sijoittautuneiden operaattoreiden kannalta. Vaatimukset täyttäviin asiakkaisiin sovellettu hintataso on yleensä yli 30 prosenttia muiden Euroopan maiden, esimerkiksi Ranskan ja Saksan, hintatasoa korkeampi.

(74) On toisaalta korostettava, että Espanja on ollut perinteisesti sähkön nettotuoja. Pääsyynä tähän on Espanjassa asennetun tuotantokapasiteetin ja sähköntuotantolähteiden yhdistelmä (tuotantostrategia). Lisäksi sähkönkysyntä on kasvanut viime vuosina voimakkaasti, sillä keskimääräinen kasvuvauhti on noin 5-7 prosenttia. Uuden tuotantokapasiteetin rakentamisessa ei ole kyetty vastaamaan kysynnän nopeaan kasvuun. Tutkimusten mukaan kysynnän kasvu pysyy vielä seuraavina vuosina yli 3 prosentissa(35).

(75) Espanjassa tällä hetkellä voimassa olevan lainsäädännön mukaan ulkomaiset sähköntoimittajat voivat myydä sähköä suoraan poolille tai vaatimukset täyttäville asiakkaille, tuotantoyrityksille tai sähkön myyntiyrityksille. Nykyisessä poolijärjestelmässä halukkaat operaattorit voivat lisätä myyntimääriään Espanjassa joutumatta hankkimaan sieltä ensin tuotantokapasiteettia.

(76) Komission yksiköiden toteuttama markkinatutkimus vahvistaa, että Iberian niemimaan ulkopuolelle sijoittautuneita operaattoreita kannustetaan tulemaan Espanjan markkinoille. Kyseinen tutkimus vahvistaa toisaalta, että vaikka markkinoilletulolle on kannustimia, Espanjan ja sen naapurimaiden, erityisesti Ranskan, välisen liitäntäkapasiteetin vähäisyys aiheuttaa operaattoreille ongelmia, joita käsitellään jäljempänä. On joka tapauksessa todettava, että kuten operaattoreille suunnatut kannustimet ja liitäntäkapasiteetin vähäisyyden aiheuttamat ongelmat osoittavat, Iberian niemimaan ulkopuolisten eurooppalaisten sähköyritysten taholta tuleva päivittäinen, liitäntäkapasiteetin käyttöä koskeva kysyntä on seitsemän kertaa suurempi kuin tällä hetkellä saatavilla oleva kapasiteetti.

2. EDF on espanjalaisten sähköntuotantoyritysten tärkein potentiaalinen kilpailija

(77) Ulkomainen operaattori EDF on espanjalaisten sähköntuotantoyritysten tärkein potentiaalinen kilpailija. Sillä on Ranskassa runsaasti sähköntuotantokapasiteettia, jonka muuttuvat kustannukset ovat alhaisia pääasiassa ydinenergian tuotannon ansiosta. EDF tarjoaa tällä hetkellä energiaa Espanjan tukkumarkkinoille keskimääräisen ja vähäisen kysynnän jaksojen aikana. EDF:n tuotantokapasiteetista saadaan suurin hyöty jatkuvien ja pitkäaikaisten toimitusten tapauksessa. EDF:n saatavilla on lisäksi huomattavasti rahoitusta, jonka ansiosta se voi kilpailla kotimarkkinoidensa ulkopuolisilla sähkömarkkinoilla joutumatta sijoittautumaan kyseisille markkinoille.

(78) EDF on lisännyt viime vuosina sähkönvientiä muihin Euroopan maihin. On otettava huomioon myös se, että Ranska on tärkeässä strategisessa asemassa Euroopan vapautetuilla sähkömarkkinoilla, koska sillä on liitäntäkapasiteettia Yhdistyneen kuningaskunnan, Belgian, Saksan, Sveitsin ja Italian kanssa. Kyseisiin maihin tai muihin maihin sijoittautuneet sähköntuottajat, jotka ovat halukkaita viemään sähköä Espanjaan, joutuvatkin käyttämään Ranskan välitys- ja liitäntäverkkoa, mikä heikentää niiden strategista asemaa.

(79) EDF myy käytännössä noin [< 5]* prosenttia Espanjassa poolissa myydyn sähkön kokonaismäärästä (EDF:n ja REE:n pitkäaikaisen sopimuksen mukaiset toimitukset mukaan luettuina). Ulkomaisen tuonnin ja kaupan osuus Espanjan tukkumarkkinoilla myytävän sähkön kokonaismäärästä on noin 5 prosenttia. Tähän vaikuttaa ratkaisevasti etenkin se, että EDF:n osuus Ranskan ja Espanjan välisestä liitäntäkapasiteetista on perinteisesti erittäin suuri, kuten edellä todettiin. Tämä on taannut EDF:lle jatkuvat sähköntoimitukset vakaana pysyneellä hinnalla.

(80) On lisäksi korostettava huomattavaa etua, jonka EDF saa kotimarkkinoidensa ja Espanjan markkinoiden maantieteellisestä läheisyydestä. EDF on lähes monopoliasemassa Ranskan sähköntuotantomarkkinoilla. Ulkomaisten kilpailijoiden on lähes mahdotonta ostaa Ranskan markkinoilla sähköä EDF:ltä. Ne joutuvatkin hankkimaan sähköä muista maista ja varmistamaan erilaisin toimenpitein sähkön kuljetukset Ranskan sähköverkkoa pitkin Espanjan ja Ranskan väliselle rajalle. Kilpailijat ovatkin todenneet tutkimuksissa esitettyihin kysymyksiin antamissaan vastauksissa, että Etelä-Ranskassa hyvin usein ilmenevien liitäntäongelmien vuoksi RTE veloittaa välitysverkon käyttäjiltä usein ylikuormitustariffeja tai -lisämaksuja. Ulkomaisten sähköntoimittajien on otettava huomioon kyseiset kustannukset laskiessaan tarjouksiaan, mikä aiheuttaa ongelmia erityisesti silloin, kun toimitussopimukset tehdään useita kuukausia ennen toimituksia. Tämä heikentää kyseisten operaattoreiden sähkönvientitoiminnan kannattavuutta. Tilanne suosii vastaavasti EDF:ää, joka saa suhteellista etua hyvien tietojensaantimahdollisuuksiensa ja tuotantokapasiteettinsa ansiosta. Tämän ansiosta se voi välttää tai minimoida ylikuormitusmaksut ja tehdä alhaisempia ja nopeammin ennakoitavissa olevia hintatarjouksia.

3. Ennen ehdotetun yrityskeskittymän toteuttamista EDF:llä on selkeät kannustimet lisätä sähkönvientiä Espanjaan ja sopia tätä varten liitäntäkapasiteetin lisäämisestä

(81) EDF:n aiempi toiminta osoittaa sen olevan halukas laajentamaan toimintaansa Espanjan markkinoilla. Tutkimuksissa on ilmennyt, että EDF on osoittanut selvää halukkuutta Espanjan ja Ranskan välisen liitäntäkapasiteetin lisäämiseen parantaakseen mahdollisuuksiaan lisätä sähkönvientiä Iberian niemimaalle. On muistettava, että alustavan sopimuksen tekeminen Aragón-Cazaril-linjasta osoittaa EDF:n asettaneen yhdeksi strategisista tavoitteistaan kolmannen yhteyslinjan vetämisen Espanjan ja Ranskan välille nostaakseen liitäntäkapasiteetin 1200 megawattiin. EDF osoitti kyseiseen hankkeeseen lähes vuosikymmenen aikana runsaasti henkilöstö- ja rahoitusresursseja hankkeen suunnittelu-, rakennus- ja lupamenettelyvaiheissa. Hankkeen jäädyttäminen vuonna 1996 ei merkinnyt sitä, että EDF olisi menettänyt mielenkiintonsa Ranskan ja Espanjan välisen liitäntäkapasiteetin huomattavaan lisäykseen. Espanjan markkinoiden ja EDF:n ominaispiirteet ja EDF:n asema Ranskan markkinoilla lisäsivät sen mielenkiintoa kapasiteetin kasvattamiseen. Hankkeen jäädyttämiseen johtaneet syyt eivät liittyneet mitenkään EDF:n kannustimiin vaan EDF:stä riippumattomiin tekijöihin, jotka aiheuttivat sen, että Ranskan hallitus päätti keskeyttää hankkeen. Vuonna 1997 tehty uusi sopimus vahvisti lopullisesti EDF:n pyrkimyksen lisätä huomattavasti Ranskan ja Espanjan välistä liityntäkapasiteettia ja parantaa asemaansa Espanjan markkinoilla viemällä sinne merkittävästi aiempaa enemmän sähköä. Lisäksi EDF-RTE on sitoutunut lisäämään Hernani-Cantegrit-linjan kapasiteettia 300 megawatilla ja tutkii parhaillaan REE:n kanssa mahdollisuuksia lisätä kapasiteettia vielä 1200 megawatilla. Tämä hanke ja REE:n parhaillaan toteuttama Vicin liitosyksikön vahvistaminen (joka merkitsisi vielä 200 megawatin kapasiteetinlisäystä) voi nostaa kokonaisliitäntäkapasiteetin vuoteen 2007 mennessä 3800-4000 megawattiin (edellyttäen, että hanke saa riittävästi poliittista ja taloudellista tukea). Komission toteuttama markkinatutkimus on osoittanut todeksi myös sen, että REE on erittäin kiinnostunut kasvattamaan Ranskan ja Espanjan välisen kaupallisen liitäntäkapasiteetin vähintään 6000 megawattiin.

(82) Edellä on korostettu kannustimia, jotka saavat Espanjaan sijoittumattomat operaattorit viemään sähköä Espanjan markkinoille. Edellä on käsitelty myös EDF:n erityisen edullista markkina-asemaa, jonka ansiosta se on espanjalaisten sähköntuotantoyritysten tärkein potentiaalinen kilpailija.

(83) Sen lisäksi, että EDF:llä on tarvittavat valmiudet lisätä sähkövientiä Espanjaan, sillä on ehdotetun keskittymän ulkopuolelle jäämisen takia vahvat kannustimet toteuttaa viennin lisäys myös käytännössä ja parantaa siten asemiaan Espanjan sähkömarkkinoilla.

(84) Ensimmäinen vaikuttimista on se, että sähkön hinnat Espanjan markkinoilla ovat Ranskan markkinoita korkeammat ja EDF:llä on käytettävissä ylimääräistä tuotantokapasiteettia. Espanjan ja Ranskan viime vuosien hintatason vertailu osoittaa, että espanjalaisilta vaatimukset täyttäviltä asiakkailta veloitetut hinnat ovat yleensä olleet 30 prosenttia ranskalaisten asiakkaiden maksamia hintoja korkeampia. Espanjassa veloitetut hinnat ovat sijoittuneet lähelle Ranskan markkinoiden hintatasoa vain poikkeuksellisen sateisten jaksojen jälkeen, kuten vuoden 2001 ensimmäisten kuukausien jälkeisellä kaudella. Kun tähän lisätään EDF:n ylimääräinen sähköntuotantokapasiteetti, näyttää ilmeiseltä, että on EDF:n etujen mukaista lisätä sähkön vientiä Espanjan markkinoille.

(85) EDF:n yleiseurooppalainen liiketoimintastrategia edellyttää toisaalta sen kykenevän toimittamaan sähköä Espanjaan sijoittautuneille kansainvälisille asiakkaille. Komissio viittasi jo asiassa EDF/EnBW tekemässään päätöksessä(36) EDF:n viime vuosina kehittämään liiketoimintastrategiaan, joka on tarjonnut sille ainutlaatuisen tilaisuuden toimittaa sähköä koko Euroopan alueella teollisuuden ja kaupan alalla toimiville asiakkaille. Yksi kyseisen strategian osa-alue on EDF:n aseman vahvistaminen Espanjan markkinoilla.

(86) Ranskan ja Espanjan nykyisen liitäntäkapasiteetin vähäisyyden vuoksi on ilmeistä, että EDF ei voi lisätä merkittävästi vientimääriään Espanjan markkinoille kasvattamatta ensin liitäntäkapasiteettia. Vaikka nykyisen kapasiteetin käyttöä koskeva toimilupajärjestelmä sallii EDF:n käyttää pääosaa saatavilla olevasta kaupallisesta kapasiteetista (noin [70-80]* prosenttia), se ei voi saavuttaa huomattavaa osuutta Espanjan markkinoista kasvattamatta ensin merkittävästi Ranskan ja Espanjan välistä liitäntäkapasiteettia.

(87) Kuten edellä todettiin, EDF on osoittanut aiemmalla käyttäytymisellään olevansa halukas lisäämään liitäntäkapasiteettia Espanjan kanssa vahvistamalla nykyisten linjojen kapasiteettia mutta myös ottamalla Aragón-Cazaril-hankkeen yhdeksi strategisista tavoitteistaan. Vaikka kyseinen hanke käynnistettiin jo ennen sähkömarkkinoiden vapauttamisprosessia, EDF:n kannustimet noudattaa toimintastrategiaa, jolla se pyrkii lisäämään sähkövientiä Espanjaan, ovat entistä vahvemmat eivätkä suinkaan heikommat.

4. Espanjaan suuntautuvan sähköviennin huomattava lisääminen liitäntäkapasiteetin lisäyksen kautta lisäisi kilpailua Espanjan sähkömarkkinoilla ja heikentäisi niillä nykyisin vallitsevaa yhteistä määräävää asemaa

(88) Koska Espanjan neljän suurimman sähköntuotantoyrityksen määräysvallassa olevalle tuotantokapasiteetille vaihtoehtoisen uuden kapasiteetin rakentaminen Espanjaan on vaikeaa(37), pääasiallinen keino lisätä kilpailua Espanjan oligopolistisilla markkinoilla on lisätä vientiä muista Euroopan maista.

(89) Tämä päätelmä on yhdenmukainen Espanjan kilpailutuomioistuimen asiasta Unión Eléctrica Fenosa / Hidroeléctrica del Cantábrico laatiman analyysin tulosten kanssa. Analyysissa todetaan seuraavaa: toiminta sähköenergian tuotantojärjestelmässä perustuu mahdollisuuteen tarjota sähköä poolille vapaan kilpailun järjestelmässä. Tarjousten tekijät voivat tarjota Espanjan alueelle sijoittautuneissa tuotantoyksiköissä tuotettua sähköenergiaa tai ulkopuolisissa järjestelmissä tuotettua tuontienergiaa. Tuontienergia kilpailee poolissa kotimaisen tuotantojärjestelmän tuottaman energian tavoin. Espanjan nykyiset sähköoperaattorit voivat näin ollen joutua kilpailemaan uusien sähköntuotantoyritysten lisäksi myös sähkön maahantuojien kanssa. Tämä mahdollistaisi kilpailun aikaansaannin nopeammalla aikataululla kuin jos turvauduttaisiin uusien tuotantokeskusten rakentamiseen, joka merkitsisi useiden vuosien odotusaikaa(38). (Alleviivaus lisätty.) Kilpailutuomioistuimen esittämistä näkökohdista on pääteltävä, että sähkön vienti on sopiva väline lisätä kilpailua Espanjan markkinoilla. Tämä on ristiriidassa ilmoituksen tekijöiden väitetiedoksiannossa esittämien vakuutusten kanssa, sillä niiden mukaan viennin ja erityisesti EDF:n harjoittaman viennin asemaa on yliarvostettu.

(90) Tällä hetkellä Espanjan ja Iberian niemimaan ulkopuolisten Euroopan maiden välisen liitäntäkapasiteetin vähäisyys rajoittaa kuitenkin viennin aseman vahvistamista kilpailun lisäämisessä Espanjan sähkömarkkinoilla. Ranskasta Espanjaan tuotava sähkö kattaa tällä hetkellä vain noin 3,5-4 prosenttia (noin 8000 kilowattituntia) sähkön kokonaiskysynnästä Espanjassa. Tilanne voi kuitenkin muuttua tulevaisuudessa, sillä EDF ja muut eurooppalaiset operaattorit ovat sisällyttäneet liiketoimintastrategiaansa tavoitteen, jonka mukaan ne pyrkivät lisäämään huomattavasti Espanjaan suuntautuvaa vientiä.

(91) Suhteellisen suuri lisäys Espanjaan suuntautuvaan sähkönvientiin alentaisi Espanjan tukkumarkkinoiden nykyistä hintatasoa ja heikentäisi niillä nykyisin vallitsevaa oligopolia. Tämä helpottaisi ulkomaisten operaattoreiden pääsyä järjestäytyneille markkinoille ja antaisi niille mahdollisuuden tehdä suoria kahdenvälisiä sopimuksia, mikä lisäisi tarjontaa Espanjan sähkömarkkinoilla. Tämä vähentäisi Espanjan sähkömarkkinoiden eristyneisyyttä, mikä lisäisi kilpailupainetta ja alentaisi sähkönhintoja kyseisillä markkinoilla.

(92) Tarjonnan lisääntyminen tukkumarkkinoilla pienentäisi suurimpien espanjalaisten operaattoreiden markkinakiintiöitä. Mikä tärkeintä, se heikentäisi lisäksi suurten operaattoreiden mahdollisuuksia sopia poolin hinnoista. Koska Espanjan tukkumarkkinoille tulevan vientisähkön (esimerkiksi Ranskassa tuotetun ydinenergian) hinnat ovat alhaiset, marginaalihinta laskettaisiin kalliimpien tarjousten sijaan vientisähkön perusteella, mikä lisäisi kilpailupainetta markkinoilla. Ulkomaisten operaattoreiden myynnin suora (määrittämällä marginaalihinnan) tai välillinen (pakottamalla suurimmat operaattorit tekemään alhaisempia hintatarjouksia) hintoja alentava vaikutus on sitä suurempi, mitä enemmän sähköä Espanjan markkinoille tuodaan.

(93) Tutkimuksen mukaan sähkömarkkinoiden viimeaikainen kehitys vahvistaa tämän analyysin. Poolissa tarjotun edullisen energian määrän kasvun vaikutuksista on osoituksena erityisesti sähköntuotannon kasvusta vesivoimaloissa vuosina 2000 ja 2001 seurannut hinnanalennus Espanjan markkinoilla. Vesivoimaloissa tuotetun energian kasvu Espanjassa marraskuun 2000 ja maaliskuun 2001 välisenä aikana alensi sähkön hintaa jopa 42 prosenttia(39). Jos tarkastelujakso pidennetään 13 kuukauteen (maaliskuu 1999 / maaliskuu 2000 ja maaliskuu 2000 / maaliskuu 2001), havaitaan, että vesivoiman tarjonnan kasvu 22811 gigawattitunnilla alensi sähkönhintoja hieman yli 30 prosenttia tarkastelujaksojen aikana.

(94) Mainittu sähköntarjonnan lisäys on määrällisesti ja laadullisesti verrattavissa Ranskan ja Espanjan välisen liitäntäkapasiteetin huomattavaan lisäykseen. Nykyisellä kapasiteetilla (1100 megawattia) Ranskasta viedään Espanjaan sähköä 8 terawattia tunnissa, ja jos kapasiteettia lisättäisiin 3000 megawatilla, jolloin kaupallinen kokonaisliitäntäkapasiteetti nousisi noin 4000 megawattiin, tarjonta nousisi noin 20-24 terawattiin tunnissa. Laadun kannalta on huomattava, että Espanjaan tuotaisiin todennäköisesti alhaisilla marginaalikustannuksilla toimivissa laitoksissa tuotettua energiaa, mikä voisi alentaa Espanjan tukkumarkkinoilla yleensä veloitettuja hintoja.

(95) Espanjan markkinoiden viimeaikaisessa kehityksessä havaitusta dynamiikasta ja erityisesti sen rinnakkaisuudesta vesivoiman lisäyksen kanssa voidaan päätellä, että liitäntäkapasiteetin lisäys ja siitä seuraava sähkönviennin lisäys Ranskasta Espanjaan edistäisi huomattavasti hintojen asettumista oikealle tasolle järjestäytyneillä markkinoilla (varsinkin kysynnän ollessa vähäistä tai keskimääräistä, jolloin Endesan ja Iberdrolan tarjonta ei ole välttämätön edellytys kysyntään vastaamiselle) ja kahdenvälisissä sopimuksissa. Lisäksi kapasiteetin ja viennin lisäys alentaisi hintatasoa Espanjan tukkumarkkinoilla, mikä mahdollistaisi hintojen kyseenalaistamisen, lisäisi kilpailua sekä heikentäisi niillä nykyisin vallitsevaa duopolistista määräävää asemaa. Liityntäkapasiteetin lisääminen voi lisäksi johtaa ylimääräisen kapasiteetin muodostumiseen eli tilanteeseen, jossa tarjonta ylittää kysynnän, sillä sähköjärjestelmässä kaupattavaa tavaraa ei voida varastoida.

(96) Osapuolet väittävät väitetiedoksiantoon antamissaan vastauksissa, että kyseinen analyysi on aivan liian yksinkertaistava. Osapuolet eivät kuitenkaan ole toimittaneet kiistattomia tietoja, joiden perusteella voitaisiin päätellä, että liitäntäkapasiteetin lisäys ei johda hintatason alenemiseen Espanjan markkinoilla, kuten edellä tarkastellussa tilanteessa tapahtui. EnBW on tyytynyt väittämään, ettei kapasiteettien suhdeluvun ja sähkön hintatason välillä ole mitään yhteyttä. Kyseisen väitteen paikkansapitävyydestä ei kuitenkaan ole varmuutta, sillä EnBW on toimittanut vuoden 2002 odotettavissa olevaa hintatasoa koskevia tietoja, joiden mukaan hintataso maissa, joissa liitäntäkapasiteetin kautta toimitetun sähkön osuus kysynnästä kysyntähuippujen aikana on alle 15 prosenttia (Italia, Portugali ja Espanja), on Belgiaa ja Alankomaita lukuun ottamatta korkeampi kuin maissa, joissa liitäntäkapasiteetin osuus on yli 15 prosenttia (Saksa, Sveitsi, Ranska ja Itävalta)(40).

5. Keskittymä ei voi edistää kilpailua, jos Espanjan ja Ranskan välistä liitäntäkapasiteettia ei lisätä

(97) Ilmoituksen tekijät totesivat väitetiedoksiantoon antamassaan vastauksessa, että tarkasteltavana oleva keskittymä lisää Endesaan ja Iberdrolaan kohdistuvaa kilpailua. EnBW väittää muun muassa, että keskittymän toteuduttua "duopolin jäsenten määräävä asema heikentyy ja hintakilpailu lisääntyy" pääasiassa siitä syystä, että EnBW voi antaa Hidrocantábricon käyttöön teknistä asiantuntemustaan. Lisäksi Hidrocantábrico saa EDF-konsernin jäsenenä rahoitustukea ja enemmän luottoa, jonka ansiosta se voi tehdä kannattavia hankintoja ja rakentaa muita tuotantolaitoksia.

(98) Komissio muistuttaa tältä osin, että kuten edellä todettiin, poolissa edulliseen hintaan tarjotun energian määrän lisäys vaikuttaa hintatasoon Espanjan markkinoilla. Vaikka Endesa toteuttaisi myyntisuunnitelman, joka koskee sen omistamaa Viesgo-tuotantolaitosta, jonka osuus Espanjan nykyisestä tuotantokapasiteetista on 5 prosenttia (yli 2500 megawattia), se ei lisää poolille edulliseen hintaan tarjotun energian määrää eikä pienennä merkittävästi Endesan markkinaosuutta. On lisäksi muistettava, että (jos liitäntäkapasiteettia ei lisätä) määräysvaltaan liittyvän rakenteellisen siteen luominen EDF:n ja Hidrocantábricon välille merkitsee Espanjan markkinoiden tärkeimmän ulkomaisen kilpailijan katoamista. Näitä seikkoja käsitellään perusteellisemmin jäljempänä.

6. Suunniteltu tuotantokapasiteetin lisäys Espanjan markkinoilla ei johda Endesan ja Iberdrolan muodostaman duopolin häviämiseen

(99) Vaikka edellä esitetty huomautus, jonka mukaan Hidrocantábricon tuotantokapasiteetti voi kasvaa tulevina vuosina (mikä parantaisi sen asemaa Espanjan markkinoilla), pitäisi paikkansa, on otettava huomioon, että huolimatta EnBW:n mainitsemasta oikeudellisesta lykkäyksestä, joka estää duopolin jäseniä investoimasta toistaiseksi uuteen kapasiteettiin(41), on muistettava, että kyseiset yritykset aikovat ottaa lähiaikoina käyttöön uusia tuotantolaitoksia. Esimerkkeinä voidaan mainita San Roque (Endesa), jonka tuotantokapasiteetti on 400 megawattia ja joka on tarkoitus käynnistää vuonna 2002, Besós (Endesa ja Gas Natural), jonka tuotantokapasiteetti on 800 megawattia ja joka on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2002, Castellón (Iberdrola, Repsol ja BP), jonka tuotantokapasiteetti on 800 megawattia ja joka on tarkoitus ottaa käyttöön 2002, Castejón (Iberdrola), jonka tuotantokapasiteetti on 400 megawattia ja joka on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2002, jne. Endesan ja Iberdrolan tulevien vuosien tuotantomääräsuunnitelmat eivät näin ollen näytä poikkeavan olennaisesti nykyisistä määristä ainakaan siinä määrin, että tällä hetkellä vallitseva duopolitilanne vaarantuisi pelkästään tämän seikan vuoksi.

(100) Vaikka nämä uusia tuotantolaitoksia koskevat suunnitelmat toteutuisivatkin, komission hallussa olevat luvut(42), joiden mukaan tuotantokapasiteetti kasvaa vuoteen 2005 mennessä 10-15 prosenttia, osoittavat, että kysynnän kasvun ja (Espanjassa Ranskassa ja muissa Euroopan maissa tuotetun sähkön kustannuksia huomattavasti korkeampien) energiantuotannon kustannusten takia poolille uusista tuotantolaitoksista toimitetun energiamäärän kasvu ei vaikuta hintatasoon(43) eikä Endesan ja Iberdrolan kykyyn määrittää hintataso. On pidettävä mielessä, että yhdistetyissä lämmön ja sähkön tuotantolaitoksissa (joissa tuotetaan valtaosa poolille tulevina vuosina toimitettavasta lisäenergiasta) tuotetun energian tuotantokustannukset ovat huomattavasti EDF:n tuottamaa ydinenergiaa suuremmat. Kuten edellä lisäksi todettiin, huomattava osa uusista yhdistetyistä tuotantolaitoksista, jotka pyritään ottamaan käyttöön vuoteen 2005 mennessä, ovat kokonaan tai osittain Endesan ja Iberdrolan määräysvallassa.

(101) Vaikka suunniteltu tuotantokapasiteetin lisäys, josta vastaavat pääasiassa Espanjan sähkön tukkumarkkinoille tulevat uudet tulokkaat, voi parantaa kilpailutilannetta Espanjan markkinoilla jossain määrin, ei vaikuta siltä, että tämä johtaisi Endesan ja Iberdrolan muodostaman duopolin häviämiseen. Jos EDF tulee Espanjan markkinoille Hidrocantábricon kautta ja Ranskan ja Espanjan välisen liitäntäkapasiteetin lisäys viivästyy, (nykyinen ja tulevaisuudessa ennustettu) duopolitilanne vahvistuisi joka tapauksessa.

7. Ehdotetun keskittymän toteutuessa EDF:n kannustimet Ranskan ja Espanjan liitäntäkapasiteetin huomattavaan lisäykseen häviävät

(102) Keskittymän toteuduttua EDF:n strateginen tilanne Espanjan markkinoilla muuttuu todennäköisesti perusteellisesti erityisesti sen keskipitkän ja pitkän aikavälin kaupallisten tavoitteiden vaihtumisen myötä.

a) EDF hankkii huomattavasti tuotantokapasiteettia Espanjasta ja pääsee sen myötä vahvaan asemaan Espanjan sähkömarkkinoilla

(103) Keskittymän myötä EDF hankkii yhteisen määräysvallan Hidrocantábricossa, jonka osuus Espanjan kokonaistuotantokapasiteetista on noin 5 prosenttia. Hidrocantábrico on lisäksi toiminut perinteisesti nettomyyjänä tukkumarkkinoilla. Hidrocantábricon osuus poolin päivittäismarkkinoiden myynnistä oli vuonna 2000 yli [5-10]* prosenttia. Tämän lisäksi on otettava huomioon EDF:n toiminta ulkomaisena operaattorina, jonka Ranskasta Espanjan markkinoille vuonna 2000 viemän sähkön osuus päivittäismarkkinoilla myydystä sähköstä oli noin [< 5]* prosenttia.

(104) Onkin pääteltävä, että EDF:llä on keskittymän jälkeen suorassa, yhteisessä ja epäsuorassa määräysvallassaan noin [9-12]* prosenttia Espanjan sähkön tukkumarkkinoiden päivittäismarkkinoilla myydystä energiasta. Tämä merkitsee EDF:n pääsyä vahvaan asemaan Espanjan sähkömarkkinoilla. Sen asema on vain hiukan markkinoiden kolmanneksi suurinta operaattoria (Unión Fenosa) heikompi, vaikkakin huomattavasti kahta suurinta operaattoria (Endesa ja Iberdrola) heikompi.

(105) EDF:n asema Espanjan markkinoilla voi lisäksi vahvistua tulevaisuudessa, tosin tiettyyn rajaan saakka, jos Hidrocantábrico lisää osuuttaan tuotantomarkkinoista joko uusien tuotantolaitosten rakentamisen kautta(44) (hyödyntäen Endesalle ja Iberdrolalle asetettuja uuden kapasiteetin rakentamista koskevia oikeudellisia rajoituksia) tai ostamalla tuotantokapasiteettia. Ei kuitenkaan näytä siltä, että EDF:n aseman hienoinen vahvistuminen voisi aiheuttaa nykyisten kahden suurimman operaattorin muodostaman duopolin häviämisen. Kuten jäljempänä todetaan, ei ole ilmeistä, että EDF:llä olisi taloudellisia ja kaupallisia kannustimia toteuttaa toimenpiteitä, jotka alentaisivat huomattavasti Espanjan tukkumarkkinoiden nykyistä hintatasoa.

EDF:n omistusosuus Hidrocantábricosta

(106) Osapuolet korostivat tutkinnan aikana, että vaikka on kiistatonta, että keskittymän toteuduttua EDF käyttää yhteistä määräysvaltaa Hidrocantábricossa, sen omistusosuus on kuitenkin vähäinen, sillä EDF omistaa 34,5 prosenttia EnBW:stä, joka puolestaan omistaa 50 prosenttia Ferroatlánticasta, jonka omistuksessa on noin 60 prosenttia Hidrocantábricosta. Osapuolet päättelevät tästä, että EDF:n osuus Hidrocantábricon toiminnasta jää vähäiseksi, mikä vaikuttaa tässä päätöksessä mainittuun strategiseen päätöksentekoon.

(107) On korostettava, että EDF käyttää määräysvaltaa Hidrocantábricossa, vaikka tämä määräysvalta onkin yhteistä ja epäsuoraa. Tämä merkitsee, että EDF hankki omistusosuuden sen kanssa samalla alalla toimivasta yrityksestä markkinoilla, jotka ovat EDF:n kannalta erittäin houkuttelevat, saavuttaakseen monia strategisia ja alakohtaisia tavoitteita (osuus REE:n(45) pääomasta, jonka ansiosta se sai lisätietoja Espanjan toimitusjärjestelmän hallinnoinnista, aseman yleiseurooppalaisena sähköntoimittajana sekä mahdollisuudet viedä sähköä Marokkoon ja Portugaliin joutumatta lisäämään Espanjan ja Ranskan välistä liitäntäkapasiteettia).

(108) Tämän alustavan havainnon lisäksi tutkimus osoitti, että EDF:n Hidrocantábricosta omistaman pääomaosuuden kasvu lähitulevaisuudessa on paitsi mahdollista, myös erittäin todennäköistä. Kasvu voidaan toteuttaa monella eri tavalla. Se voi tapahtua esimerkiksi kasvattamalla Ferroatlántican Hidrocantábricosta omistamaa osuutta, myymällä Hidrocantábricon osakkeita suoraan EnBW:lle tai EDF:lle tai kasvattamalla EnBW:n omistusosuutta Ferroatlánticasta tai EDF:n osuutta EnBW:stä. Hidrocantábricon osakepääomasta, jota Ferroatlántica ei ostanut keskittymän yhteydessä, on todettava, että keskittymän toteuttamisen aikaan kyseisestä osakepääomasta oli tehty kolme julkista ostotarjousta, joiden tarkoituksena oli hankkia määräysvalta Hidrocantábricossa (vaikka ostotarjouksista yksi peruttiin myöhemmin). Hidrocantábricon muiden osakkaiden intressit voivat muuttua ilmoitetun liiketoimen myötä vahvistuneen määräysvallan seurauksena, mikä voi tarjota EDF:lle tilaisuuden kasvattaa (suoraan tai välillisesti) omistusosuuttaan Hidrocantábricossa. Tutkimuksessa on toisaalta havaittu, että EDF:llä on lisäksi selkeitä strategisia, taloudellisia ja rahoituksellisia kannustimia lisätä omistusosuuttaan Hidrocantábricosta. EDF:n lisätessä osuuttaan Hidrocantábricon pääomasta se lisää myös osuuttaan kyseisen yrityksen liiketoiminnan tuotosta, mikä merkitsee sitä, että tämä osuus ylittää tuoton, jonka EDF saisi liitäntäkapasiteetin lisäyksestä. Tätä käsitellään yksityiskohtaisemmin jäljempänä.

(109) Tutkimuksessa havaittiin, että myös tilanteessa, jossa EDF:llä olisi yhteinen määräysvalta Hidrocantábricossa ja jossa se omistaisi välillisesti noin 10 prosenttia sen pääomasta, EDF:n kannustimet lisätä liitäntäkapasiteettia vähenevät verrattuna keskittymää edeltäneeseen tilanteeseen, jossa EDF:llä ei ollut tuotantokapasiteettia Espanjassa.

b) EDF:n aseman huomattava vahvistuminen Espanjan markkinoilla ei lisää sähköntarjontaa Espanjan markkinoilla

(110) Kuten edellä todettiin, Hidrocantábrico, jonka sähköntuotantokapasiteetti on noin 2175 megawattia, siirtyy liiketoimen myötä EDF:n yhteiseen määräysvaltaan. Hidrocantábricon tuotantokapasiteetti voi kuitenkin kasvaa tulevaisuudessa.

(111) Voidakseen viedä vastaavan lisämäärän sähköä Ranskasta Espanjaan EDF:n on ensin lisättävä huomattavasti maiden välistä liitäntäkapasiteettia. Nykytilanteen pitämiseksi ennallaan eli pitämällä EDF:n käytössä noin [70-80]* prosenttia nykyisestä kaupallisesta liitäntäkapasiteetista, kapasiteettia olisi lisättävä vähintään noin 3000 megawattia, jolloin kaupallinen kokonaisliitäntäkapasiteetti nousisi yli 4000 megawattiin. Tässä luvussa ei kuitenkaan ole joustovaraa, sillä jos otetaan huomioon liitosyksikköjen alhainen käyttöaste ja Hidrocantábricon kapasiteetin kehitys, liitäntäkapasiteettia tarvitaan huomattavasti enemmän.

(112) Liitäntäkapasiteetin ja Espanjaan suuntautuvan viennin kasvu vaikuttaisi epäilemättä hintatasoon Espanjan tukkumarkkinoilla, kuten edellä todettiin. Liitäntäkapasiteetin lisäys ei kuitenkaan suosisi pelkästään EDF:ää vaan myös muita eurooppalaisia operaattoreita, jotka ovat halukkaita viemään sähköä Espanjan markkinoille.

(113) Ehdotetun keskittymän myötä EDF pääsee vahvaan asemaan Espanjan markkinoilla. Tämä ei kuitenkaan merkitse sähköpoolin kautta tarjotun energian määrän kasvua eikä uhkaa Espanjan markkinoilla tällä hetkellä vallitsevaa yhteistä määräävää asemaa eikä korkeaa hintatasoa.

c) EDF pyrkii todennäköisesti pitämään Espanjan sähkömarkkinat suhteellisen eristettyinä estääkseen uusia kilpailijoita vaikuttamasta nykyiseen hintatasoon

(114) EDF ei ole tämän seurauksena enää pelkkä ulkomainen vientiä harjoittava operaattori vaan käyttää yhteistä määräysvaltaa yhdessä Espanjan markkinoilla toimivista sähköntuottajayrityksistä. Koska suuri osa Espanjan markkinoiden tuotantokapasiteetista siirtyy ehdotetun keskittymän myötä EDF:n (yhteiseen) määräysvaltaan ja EDF käyttää pääosaa nykyisestä liitäntäkapasiteetista, sen strategiset intressit muuttavat todennäköisesti luonnettaan.

(115) EDF:n intressit yhdistyvät keskittymän jälkeen Espanjan markkinoille jo sijoittautuneen ja siellä tuotantokapasiteettia omistavan sähköntuottajan intresseihin. Kyseisen espanjalaisen sähköntuottajan tuotantostrategiat (pääasiassa lämpöenergian tuotanto) ja EDF:n tuotantostrategiat (pääasiassa ydinenergian tuotanto) näyttävät täydentävän toisiaan.

(116) Tutkimuksen mukaan keskittymän toteuduttua EDF:n kannattaa hyödyntää edullista asemaansa Espanjan oligopolistisilla markkinoilla ja poolissa sovellettuja kilpailukykyiset hinnat ylittäviä hintoja sen sijaan, että se lisäisi poolille suunnattua vientiään liitäntäkapasiteetin lisäämisen kautta. Tähän on syynä se, että liitäntäkapasiteetin huomattava lisäys ja siitä seuraava poolin tuontimäärien kasvu alentaisi poolissa sovellettua hintatasoa, kuten edellä todettiin. Hintatason aleneminen vaikuttaa Hidrocantábricon (ja välillisesti EDF:n) toiminnastaan saamaan tuottoon. Hidrocantábricon tuotantostrategioiden perusteella voidaan todeta, että hintatason alentumisen lisäksi todennäköisesti myös sen myyntimäärä ja erityisesti korkeammilla marginaalikustannuksilla tuotettu määrä alenee samassa suhteessa. Hidrocantábricon myyntimäärien ja poolin veloittamien hintojen aleneminen vähentää EDF:n kyseisen espanjalaisen yrityksen toiminnasta saamaa tuottoa. Kuten tutkimuksessa ilmeni, EDF:n Espanjan markkinoille viemän sähkön määrän kasvu ei kompensoi tuoton vähennystä, sillä myös vientisähkön marginaalihinta laskee markkinoiden avoimuuden lisääntyessä liitäntäkapasiteetin huomattavan kasvun seurauksena.

(117) EDF:n kannattaakin pyrkiä säilyttämään nykytilanne, jossa korkea hintataso mahdollistaa tuoton maksimoinnin ja investointien rahoittamisen. EDF, joka käyttää yhteistä määräysvaltaa EnBW:ssä, pyrkii saamaan tuottoa keskittymän kautta sen omistukseen siirtyvistä omaisuuseristä investointikustannustensa kattamiseksi. Tämä on mahdollista, jos poolin hintataso pysyy korkeana. Maksimoidakseen tuottonsa EDF ei näin ollen pyri liitäntäkapasiteetin huomattavaan lisäykseen vaan lisäämään jonkin verran Hidrocantábricon tuotantokapasiteettia ja myyntiä Espanjan markkinoilla, sillä tämä mahdollistaa poolin hintatason pitämisen ennallaan.

(118) Lisäämällä Hidrocantábricon tuotantokapasiteettia EDF kykenee säätelemään päätöksensä vaikutuksia Espanjan markkinoiden kapasiteettirakenteeseen, kun taas liitäntäkapasiteetin lisäys hyödyttäisi EDF:n lisäksi myös muita Iberian niemimaan ulkopuolisia sähköntuottajia, joiden kanssa se joutuu kilpailemaan saadakseen olennaista hyötyä uudesta liitäntäkapasiteetista (erityisesti kapasiteetin käyttöön sovellettavassa huutokauppajärjestelmässä). EDF:n päästyä vahvaan asemaan Espanjan markkinoilla sen kannattaa pyrkiä säilyttämään riittämättömään liitäntäkapasiteettiin perustuvat markkinoillepääsyn esteet ja estämään Iberian niemimaan ulkopuolisten jäsenvaltioiden sähköntuottajia lisäämästä vientiään Espanjan markkinoille, sillä viennin lisäys voi vaikuttaa kyseisten markkinoiden hintatasoon. On korostettava, että EDF:n päätös vastustaa liitäntäkapasiteetin lisäystä ei merkitse sitä, etteikö se voisi kasvattaa markkinaosuuttaan Espanjan markkinoilla muilla vaihtoehtoisilla tavoilla, kuten lisäämällä Hidrocantábricon tuotantokapasiteettia. Liitäntäkapasiteetin pitäminen ennallaan estää Espanjan ulkopuolisia sähköntuottajia viemästä sähköä Espanjan markkinoille, muttei vaikuta EDF:n mahdollisuuksiin pyrkiä lisäämään markkinaosuuttaan muilla tavoilla.

(119) Edellä mainittujen seikkojen perusteella voidaan päätellä, että keskittymän toteuduttua EDF:n kannalta paras toimintatapa Espanjan markkinoilla on mukauttaa sen liiketoimintatapa muiden espanjalaisten sähköyritysten toimintatapoihin tällä hetkellä vallitsevan duopolitilanteen puitteissa. EDF ja muut sähköntuottajat saavat toiminnastaan suuren tuoton, jos poolissa sovellettu hintataso pysyy korkeana. EDF hyötyy myös Espanjan korkeasta hintatasosta Ranskaan verrattuna.

(120) Kapasiteetin jakoon tällä hetkellä sovellettavassa järjestelmässä EDF hyötyy myös jatkossa mahdollisuudesta käyttää pääosaa liitäntäkapasiteetista viedäkseen sähköä Espanjan markkinoille. Vaikka sovittu kapasiteetin jakojärjestelmän muutos toteutettaisiin lähiaikoina (mikä ei periaatteessa vaikuta EDF:n ja REE:n välisen sopimuksen kohteena olevaan sähköenergiaan), on aiheellista olettaa, että EDF käyttää myös jatkossa huomattavaa osaa liitäntäkapasiteetista, jota se käyttää saadakseen huomattavaa tuottoa sähkön viennistä Espanjaan. Nykyinen liitäntäkapasiteetti estää ulkomaisia sähköntuottajia kilpailemasta tehokkaasti sähkön tukkumarkkinoilla Espanjassa. EDF:ää lukuun ottamatta ulkomaisten sähköntuottajien asema Espanjan markkinoilla on heikko. Jos liitäntäkapasiteettia ei lisätä huomattavasti seuraavien vuosien aikana, Espanjan ulkopuolelta tulevien sähköntuottajien asema pysyy heikkona. Tästä seuraa, että espanjalaiset sähköntuottajat ja myös EDF voivat jatkaa suhteellisen rauhassa sähkön myyntiä Espanjan markkinoilla joutumatta kilpailemaan ulkomaisten sähköntuottajien kanssa.

(121) Liitäntäkapasiteetin rajallisuuden takia onkin epätodennäköistä, että Espanjan ulkopuolelta tulevat sähköntuottajat voisivat kilpailla menestyksekkäästi Espanjan markkinoilla edes siinä tapauksessa, että kapasiteetinjakoon sovellettava uusi järjestelmä tarjoaisi niille paremmat mahdollisuudet kapasiteetin käyttöön. Kuten edellä esitetyt luvut osoittavat, Ranskan ja Espanjan välillä käytettävissä oleva kaupallinen liitäntäkapasiteetti on tällä hetkellä noin [500-600]* megawattia (laskettuna 1100 megawatin kaupallisen kokonaiskapasiteetin perusteella; EDF:n ja REE:n välisen pitkäaikaisen sopimuksen osuus on [500-600]* megawattia). Ulkopuolisilla sähköntuottajilla ei myöskään ole takeita kaupallisen liitäntäkapasiteetin saamisesta käyttöönsä, koska taattu kaupallinen liitäntäkapasiteetti on varattu EDF:n ja REE:n väliselle sopimukselle. Vaikka kapasiteetin jakoa muutettaisiin siten, että ulkomaiset toimittajat saavat käyttöönsä nykyistä enemmän kapasiteettia, niiden osuus Espanjan tukkumarkkinoilla tarjotun sähkön kokonaismäärästä olisi [< 5]* prosenttia. Ulkomaisten toimittajien tarjonta ei vaikuta vähäisyytensä vuoksi merkittävästi poolin hintatasoon.

(122) Väitetiedoksiantoon antamissaan vastauksissa ilmoituksen tekijät väittävät, että komissio ei hyväksy sitä, että kun EDF ostaa Hidrocantábricon, sillä ei ole tarvetta kilpailla Espanjan markkinoilla tuomalla sinne sähköä. Grupo Villar Mir onkin todennut, että "koska EDF:stä tulisi vain Hidrocantábricon vähemmistöosakas, sen haltuun siirtyvien osakkeiden tuotto olisi yllättävän suuri, jos sillä voitaisiin kattaa tuotto, jonka EDF menettäisi luopuessaan mahdollisuudesta tuoda sähköä Espanjaan". Vastauksena näihin väitteisiin komissio toistaa edellä EDF:n omistusosuudesta Hidrocantábricossa esittämänsä näkemyksen, jossa kannustimia tarkastellaan suhteessa omistusosuuden kasvattamiseen tulevaisuudessa. Komissio ei ole missään vaiheessa väittänyt, että EDF aikoisi lopettaa sähkönviennin Espanjan markkinoille. Komissio epäilee sitä, onko EDF:llä keskittymän jälkeen kannustimia tukea liitäntäkapasiteetin huomattavaa lisäystä, joka voisi alentaa hintoja Espanjan markkinoilla ja hyödyttää myös muita sähköntuottajia kuin EDF:ää (eli sähköntuottajia, joilla ei ole juuri lainkaan omaa tuotantokapasiteettia Espanjassa ja joiden kaupalliset tavoitteet ovat siitä syystä erilaiset).

8. EDF/RTE voi vahvan asemansa ansiosta estää Ranskan ja Espanjan välisen liitäntäkapasiteetin huomattavan lisäyksen

(123) Tutkimusten aikana EDF ja EDF/RTE ilmoittivat, että Ranskan lainsäädännön mukaan Ranskan sähköjärjestelmässä toimintaa harjoittava EDF tekee päätökset toimenpiteistä, joita Ranskan puolelta toteutetaan sen ja Espanjan välisen liitäntäkapasiteetin lisäämiseksi. Molemmat osapuolet ovat korostaneet EDF/RTE:n taloudellista ja hallinnollista riippumattomuutta EDF:stä ja EDF/RTE:n lakisääteisiä velvollisuuksia hallinnoida Ranskan sähköverkkoa. EDF:llä ei ole toimivaltaa tehdä päätöksiä liitäntäkapasiteetin lisäämisestä.

(124) On totta, että EDF/RTE:n tehtävänä on vastata Ranskan sähköverkon toiminnasta ja kysymyksistä, jotka liittyvät Ranskan ja Espanjan välisen liitäntäkapasiteetin jakoon ja lisäämiseen parantamalla nykyisiä linjoja tai vetämällä uusia. Hoitaessaan näitä tehtäviä EDF/RTE väittää voivansa toimia ja hoitaa hallintonsa itsenäisesti ja käyttää tehtävien hoidon kannalta välttämättömiä resursseja.

(125) On kuitenkin korostettava, että oikeudelliselta ja organisatoriselta kannalta EDF/RTE on EDF:n alaisuudessa toimiva yksikkö eikä erillinen oikeushenkilö(46). Ranskan energiaministeri valitsee EDF/RTE:n johtajan EDF:n pääjohtajan esittämien ehdokkaiden joukosta. Vaikka myönnettäisiin, että toimenpiteet, joilla taataan EDF/RTE:n riippumattomuus EDF:stä, ovat tehokkaita, on selvää, että EDF/RTE ja EDF ovat osa samaa liiketoimintayksikköä eli Ranskan valtion omistamaa teollisuuskonsernia, joka käyttää määräysvaltaa sekä EDF:ssä että EDF/RTE:ssä. EDF/RTE:n toiminnan pääkohtia tai muita sen toiminnan kannalta strategisia seikkoja koskeva päätöstenteko kuuluukin Ranskan viranomaisille ja erityisesti Ranskan energiaministerille. Tästä ovat poikkeuksena energia-alan sääntelyviranomaiselle Commission de Régulation de l'Électricitélle (CRE) kuuluvat vastuualueet.

(126) Ranskan valtio on viime kädessä vastuussa liitäntäkapasiteettia koskevasta päätöksenteosta. EDF/RTE:n on saatava enintään kahden vuoden välein energiaministerin hyväksyntä julkisen kuljetusverkon kehityssuunnitelmille(47). Suunnitelmat saatetaan energiaministerin hyväksyttäviksi CRE:n annettua niistä lausunnon. EDF:n omistava Ranskan valtio tekee viime kädessä päätöksen liitäntäkapasiteetin lisäyksestä. Kuten edellä todettiin, tämä päätös vaikuttaa suoraan EDF:n strategisiin intresseihin.

(127) Onkin perusteltua päätellä, että vaikka myönnettäisiin, että EDF/RTE:n toiminta ja hallinto ovat riippumattomia, Espanjan ja Ranskan välistä liitäntäkapasiteettia ei lisätä niin paljon, että se voisi vaikuttaa haitallisesti EDF:n intresseihin ja sitä kautta myös kyseisen yrityksen omistavan ja siinä lopullista päätösvaltaa käyttävän Ranskan valtion intresseihin.

VI EDF:N JA EDF-RTE:N EHDOTTAMAT SITOUMUKSET

(128) EDF/RTE ja EDF ovat tarjonneet sitoumuksia komission esiin tuomien kilpailuongelmien ratkaisemiseksi. Kyseiset sitoumukset, joille Ranskan hallitus on antanut selkeästi tukensa, luetellaan tämän päätöksen liitteissä I ja II. Seuraavassa esitetään tiivistelmä EDF:n ja EDF/RTE:n ehdottamista sitoumuksista:

EDF/RTE:N TARJOAMAT SITOUMUKSET

(129) EDF/RTE sitoutuu toteuttamaan Ranskan ja Espanjan välisen kaupallisen liitäntäkapasiteetin lisäyksen kannalta välttämättömät toimenpiteet seuraavissa vaiheissa:

- nykyisiin linjoihin tehdään teknisiä parannuksia, joiden ansiosta saadaan käyttöön 300 megawatin lisäkapasiteetti vuoden 2002 loppuun mennessä,

- uuden [..]* -linjan rakentamisen ansiosta saadaan käyttöön 1200 megawatin lisäkapasiteetti; mainittua kapasiteettia voidaan lisätä [..]*, jos se osoittautuu teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoiseksi vaihtoehdoksi,

- vaihtoehtoisen linjan rakentamisen, nykyisen linjan kapasiteetin kaksinkertaistamisen tai Ranskassa sijaitsevien linjojen kapasiteetin lisäämisen kautta saadaan käyttöön 1200 megawatin lisäkapasiteetti, jos se on vuoden 2002 loppuun mennessä päätökseen saatettavan teknis-taloudellisen toteutettavuustutkimuksen tulosten perusteella suositeltavaa.

(130) Kaupallisen kapasiteetin lisäyksen myötä käyttöön saatavan lisäkapasiteetin osuudeksi arvioidaan 75 prosenttia kapasiteetista, joka tarvitaan jaksolla, joka kattaa 85 prosenttia koko vuoden tuntimäärästä.

(131) Edellä mainittuja määräaikoja voidaan pidentää, jos toimenpiteitä ei kyetä saattamaan päätökseen EDF/RTE:stä riippumattomien syiden takia. Komissio haluaa toisaalta täsmentää, että toteutettavuustutkimusten tuloksiin perustuvasta töiden toteutusaikataulusta riippumatta sitoumukset, jotka liittyvät liitäntäkapasiteetin lisäyssuunnitelman kolmanteen vaiheeseen, on täytettävä tiettyyn määräaikaan mennessä (rakennustyöt on toteutettava "keskipitkällä aikavälillä"). Määräaika on asetettava hankekohtaisesti (uuden linjan rakentaminen, nykyisten linjojen kapasiteetin kaksinkertaistaminen tai lisääminen). Komission toteuttaman tutkimuksen mukaisesti määräaikojen on päätyttävä 4-8 vuoden kuluessa kyseisten toteutettavuustutkimusten valmistumisesta.

(132) Sitoumusten täyttämistä nimitetään valvomaan komission hyväksymä kolmas osapuoli tai kolmansia osapuolia. Kyseisten henkilöiden on saatava EDF/RTE:ltä kaikki tehtäviensä hoitamisen kannalta välttämättömät tiedot ja heidän on annettava komissiolle säännöllisesti tietoja sitoumusten täyttämisen edistymisestä. He voivat lisäksi ehdottaa komissiolle toimenpiteitä, jotka ovat välttämättämiä sitoumusten täyttämisen kannalta. Tällaisia toimenpiteitä ovat muun muassa vaihtoehtoiset tai täydentävät toteutettavuustutkimukset tai näiden tutkimustyyppien yhdistelmät. Hoitaessaan tehtäviään kolmansien on otettava huomioon muilta asianomaisilta, erityisesti Comisión nacional de la energíalta tai REE:ltä, saadut tiedot tai tutkimukset.

EDF:N TARJOAMAT SITOUMUKSET

(133) Niiden kilpailuongelmien ratkaisemiseksi, jotka liittyvät Hidrocantábricon siirtymiseen EDF:n määräysvaltaan, EDF sitoutuu tukemaan Ranskan ja Espanjan välisen liitäntäkapasiteetin lisäystä ja edellä mainittujen EDF/RTE:n sitoumusten täyttämistä edellä esitettyjen vaiheiden mukaan.

(134) Tätä varten EDF sitoutuu osallistumaan EDF-RTE:n perustaman käyttäjäryhmän toimintaan ja ilmoittamaan RTE:lle toimivaltansa piiriin kuuluvista seikoista, jotka voivat edistää uusien linjojen rakentamista tai muita Ranskan ja Espanjan välisen liitäntäkapasiteetin lisäystapoja koskevien teknis-taloudellisten tutkimusten toteuttamista.

(135) EDF sitoutuu lisäksi maksamaan (tarvittaessa) korvauksen kolmansille, joiden tehtävänä on valvoa EDF-RTE:n antamien sitoumusten täyttämistä.

ARVIOINTI

(136) Edellä kuvatut sitoumukset vähentävät tulevaisuudessa Espanjan sähkömarkkinoiden eristyneisyyttä ja parantavat merkittävästi Espanjan ulkopuolelta tulevien sähköntuottajien mahdollisuutta kilpailla Espanjan markkinoilla. Liitäntäkapasiteetin lisäys mahdollistaa Espanjan markkinoille suuntautuvan sähkönviennin kasvattamisen, mikä vaikuttaa myönteisesti poolissa sovellettuun hintatasoon ja nykyisen duopolin jäsenten kykyyn sopia hinnoista.

(137) EDF-RTE:n ja EDF:n ehdottamat sitoumukset ovat näin ollen riittäviä estämään sen, että Endesan ja Iberdrolan määräävä asema vahvistuu, jos Ranskan ja Espanjan välillä tällä hetkellä käytettävissä oleva ilmeisen riittämätön liitäntäkapasiteetti säilytetään nykytasolla.

(138) Komissio haluaa lopuksi täsmentää, että toisin kuin EDF/RTE on ilmoittanut (muun muassa alustavassa selonteossaan), EDF/RTE on sulautuma-asetuksen 8 artiklan toisessa kohdassa tarkoitettu osallistuva yritys, joka kykenee antamaan sitoumuksia, joiden tarkoituksena on varmistaa ilmoitetun yrityskeskittymän soveltuvuus yhteismarkkinoille. Tämä johtuu siitä, että kyseiset yritykset kuuluvat samaan Ranskan valtion omistamaan yritysryhmään riippumatta siitä, katsotaanko EDF/RTE EDF:stä riippumattomaksi yritykseksi.

VII PÄÄTELMÄ

(139) Edellä esitetyn perusteella voidaan todeta, että jos liitteissä lueteltuja sitoumuksia noudatetaan kokonaisuudessaan, ehdotettu keskittymä ei luo eikä vahvista määräävää asemaa siten, että tehokas kilpailu yhteismarkkinoiden huomattavalla osalla estyisi. Keskittymän katsotaan näin ollen soveltuvan yhteismarkkinoille ja ETA-sopimuksen toimintaan sulautuma-asetuksen 8 artiklan 2 kohdan mukaisesti, jos osapuolet täyttävät seuraavat sitoumukset:

a) Liityntäkapasiteettia lisätään liitteessä I olevassa 2 kohdassa kuvatulla tavalla (komissio voi tehdä kohtaan liitteessä I olevan 4 kohdan mukaisia tarkistuksia).

b) Osapuolet toteuttavat toimenpiteet, jotka komissio määrää niille sitoumusten täytäntöönpanon valvonnasta vastaavien viranomaisten suosituksesta sitoumusten noudattamisen varmistamiseksi liitteessä I olevan 3 kohdan yhdeksännen alakohdan mukaisesti.

(140) Edellä mainitut sitoumukset ovat ehtoja, joiden noudattaminen (rajoittamatta liitteessä I olevan 4 kohdan mukaista mahdollisuutta muutoksiin) on välttämätön edellytys Espanjan sähkön tukkumarkkinoiden rakenteiden muuttamiseksi. Sitoumusten muissa osissa on kyse velvollisuuksista, jotka liittyvät rakenteellisen muutoksen jatkuvuuden kannalta välttämättömiin käytännön toteutuksen eri vaiheisiin. Tässä viitataan pääasiassa määräyksiin, jotka koskevat edellä 139 kohdassa kuvattujen sitoumusten täytäntöönpanon valvonnasta vastaavia viranomaisia (liitteessä I oleva 3 kohta, b alakohdassa annettua tarkennusta lukuun ottamatta),

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Ilmoitettu keskittymä, jolla espanjalainen Grupo Villar Mir ja saksalainen Energie Baden-Württemberg -yritys, joka on ranskalaisen Electricité de France -yrityksen ja saksalaisen Zweckverband Oberschwäbische Elektrizitätswerke -yrityksen määräysvallassa, hankkivat yhteisen määräysvallan Hidroeléctrica del Cantábrico SA -yrityksessä, soveltuu yhteismarkkinoille ja ETA-sopimuksen toimintaan edellyttäen, että liitteissä I ja II luetellut sitoumukset täytetään kokonaisuudessaan.

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu seuraaville yrityksille:

Ferroatlántica, SL Po de la Castellana 86, 7a E - 28046 Madrid

Energie Baden-Württemberg AG (EnBW) Durlacher Alle 93 D - 76131 Karlsruhe

Tehty Brysselissä, 26 päiväna syyskuuta 2001.

Komission puolesta

Mario Monti

Komission jäsen

(1) Katso kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan loppuraportti, EUVL C 42, 18.2.2004.

(2) EYVL L 395, 30.12.1989, s. 1; oikaistuna: EYVL L 257, 21.9.1990, s. 13.

(3) EYVL L 180, 9.7.1997, s. 1.

(4) EUVL C 42, 18.2.2004.

(5) Sulautuma-asetuksen mukaisen viiteliikevaihdon laskemiseksi näihin lukuihin sisältyy OEW:n ja EDF:n liikevaihto.

(6) Endesa, Iberdrola, Unión Fenosa, Hidrocantábrico ja muut pienet sähköntuottajat.

(7) Hakasulkujen sisällä olevia tekstin osia, joka on merkitty tähdellä, on muutettu luottamuksellisten tietojen salaamiseksi.

(8) Asia C-60/00, Endesan ja Iberdrolan välinen keskittymä.

(9) Real Decreto-Ley 6/2000, de 23 de junio, de medidas urgentes de intensificación de la competencia en mercados de bienes y servicios, 21 § (BOE nro 151, 24.6.2000, s. 22440). Mainittu toimenpide ei kuitenkaan merkitse poolien häviämistä. Real Decreto-Ley 6/2000 -säädöksen 21 §:ssä todetaan mahdollisuudesta, että markkinoijat tekisivät sopimuksia yleiseen järjestelmään kuuluvien kansallisten sähköntuottajien kanssa (vuodesta 2003), että kyseinen energia voidaan myydä vaatimukset täyttäville kuluttajille tai integroida nykyisiin päiväkohtaisiin markkinoihin tai päiväkohtaisten markkinoiden sisäisiin markkinoihin (toisin sanoen poolin kautta).

(10) Real Decreto-Ley 6/1999, de 16 de abril, de medidas urgentes de liberalización e incremento de la competencia, 6 § (BOE nro 92, 17.4.1999, s. 14350).

(11) Real Decreto-Ley 6/2000, 19 §.

(12) Kahdenvälisten sopimusten osuus tukkumarkkinoilla myytävän sähkön kokonaismäärästä on alle 5 prosenttia.

(13) Asia IN/M-1659 - Preussen Elektra/EZH, asia IV/M.1557 - EDF/Louis Dreyfus, asia COMP/M.1673 - VEBA/VIAG, asia COMP/M.1803 - Electrabel/Eon ja asia COMP/M.1853 - EDF/EnBW.

(14) Asiat COMP/M.2353 - RWE/Hidroeléctrica del Cantábrico ja COMP/M.2340 - EDP/Cajastur/Caser/Hidroeléctrica del Cantábrico.

(15) Espanjan viranomaiset katsovat, että poolille (tukkumarkkinoille) vapaan kilpailun oloissa tarjottavan energian ja pooliin kohdistuvan kysynnän osalta maantieteelliset markkinat rajataan Iberian niemimaalla sijaitseviin Espanjan alueisiin. Kuluttajille toimitettavan sähköenergian markkinoiden (vähittäismarkkinat) kaltaisten rajallisten markkinoiden osalta Espanjan viranomaiset katsovat kuitenkin, että vaikka maantieteelliset markkinat voidaan periaatteessa katsoa kansallisiksi, loppukuluttajille suunnattujen sähköntoimitusten maantieteelliset viitemarkkinat ovat alueelliset tai paikalliset. Komission toteuttaman tutkimuksen mukaan sähkön vähittäismarkkinat näyttävät kuitenkin olevan laajuudeltaan kansalliset. Tässä päätöksessä ei kuitenkaan ole välttämätöntä määritellä vaatimukset täyttäville asiakkaille toimitettavan sähkön vähittäismarkkinoita yksityiskohtaisesti, koska tarkastelu rajoittuu tukkumarkkinoihin (pooliin).

(16) Lähde: Comisión nacional de la energía.

(17) Hidrocantábricon markkinaosuuden pieneneminen vuonna 2001 johtui siitä, että kyse oli erityisen sateisesta jaksosta, jonka aikana oli myynnissä valtavia määriä vesivoimaloissa tuotettua sähköenergiaa. On huomattava, että vesivoimaloiden osuus Hidrocantábricon tuotantokapasiteetista on vain 18 prosenttia.

(18) Sulautuma-asetuksessa konsernin käsitettä ei määritellä abstraktisti vaan siinä pyritään määrittämään, onko yrityksillä oikeutta johtaa (kuten EDF:llä on EnBW:n suhteen) yrityksen toimintaa.

(19) Asiassa COMP M. 1853, EDF/EnBW, tehdyssä komission päätöksessä todetaan, että "[EDF:n ja OEW:n välisen]* osakassopimuksen mukaan EDF on kuitenkin yksin toiminnallinen kumppani, kun taas OEW on alueellinen kumppani. [luottamuksellinen]*. Kun OEW:n alueellisia etuja ja sen tuotonsaantipyrkimyksiä kunnioitetaan riittävästi, vaikuttaa epätodennäköiseltä, että OEW katsoisi tarpeelliseksi vastustaa aktiivisesti vaikkapa EDF:n valitsemaa liiketoimintastrategiaa EnBW:n suhteen."

(20) Raportti C-60/00, Endesan ja Iberdrolan välinen keskittymä.

(21) Raportti C-54/00, Unión Eléctrica Fenosan ja Hidroeléctrica del Cantábricon välinen keskittymä.

(22) Raportti C-54/00, Unión Eléctrica Fenosan ja Hidroeléctrica del Cantábricon välinen keskittymä.

(23) Iberdrolan vesivoimakapasiteetin osuus sen kokonaistuotantokapasiteetista on noin 50 prosenttia.

(24) Endesan vesivoimakapasiteetin osuus sen kokonaistuotantokapasiteetista on noin 36 prosenttia.

(25) Erityisesti sähköjärjestelmän ja kokonaiskapasiteetin turvallisuuteen liittyvistä syistä kaupankäynti voi käytännössä kohdistua vain nk. kaupalliseen kapasiteettiin. Järjestelmien välinen kaupallinen kapasiteetti ei perustu liitäntäpisteiden muodostamiin verkon eri osiin (linjoihin) liittyvän kuljetuskapasiteetin yhteismäärään vaan on huomattavasti pienempi. Tähän on syynä se, että yhteenliitettyjen sähköjärjestelmien toiminnassa on otettava huomioon monia toimintaolosuhteita ja turvamarginaaleja. Järjestelmässä toimivat operaattorit määrittävät käytettävissä olevan kaupallisen kapasiteetin eri pituisiksi ajanjaksoiksi (vuosittain, kahden viikon välein tai päivittäin) ja pystyvät siten määrittämään täsmällisemmin käytettävissä olevat resurssit järjestelmän eri osa-alueiden saatavuuden ja suunnitelmien mukaisesti.

(26) Lähde: Red Eléctrica.

(27) Tämä merkitsee sitä, että järjestelmän kaupallinen liitäntäkapasiteetti on aina vähintään 550 megawattia.

(28) Kapasiteettien suhdeluku = teoreettinen kansainvälinen liitäntäkapasiteetti / asennettu kapasiteetti (erityisjärjestelmää lukuun ottamatta).

(29) BOE nro 285, 28.11.1997, s. 35097.

(30) San Roqueen, Castellóniin, Escombrerasiin jne. sijoitetut uudet voimalaitokset.

(31) Grupo Villar Mir väittää, että kaikissa niissä tapauksissa, joissa komissio tai yhteisön tuomioistuimet ovat hyväksyneet yhteisen määräävän aseman perustelluksi kriteeriksi keskittymän kieltämiselle, ilmoituksen tekijät kuuluivat määräävässä asemassa olevan oligopoliin tai duopoliin (asiat Gencor/Lonrho, Nestlé/Perrier, Kali + Salz). Vaikka komissio on päättänyt aiemmissa tapauksissa, että markkinoilla kilpailevien operaattoreiden määrän vähentämisen aiheuttava keskittymä oli kilpailun kannalta ongelmallinen (asia Nestlé/Perrier), kolmansien asemaa ei ole käytetty koskaan perusteena ilmoitetun keskittymän kieltämisessä. EnBW puolestaan väittää, että sulautuma-asetuksen 8 artiklan 3 kohdassa ja 2 artiklan 3 kohdassa säädetään, että kyseistä asetusta ei voida soveltaa keskittymiin, jotka vahvistavat (oletettavasti) muiden kuin keskittymän vaikutuspiiriin kuuluvien kolmansien yhteistä määräävää asemaa.

(32) Asia IV M. 1383, Exxon/Mobil.

(33) Kyseisen päätöksen 225 kohdassa tai 228 kohdassa säädetään, että "The Commission considers that the creation or reinforcement of a dominant position by a third party is not excluded from the scope of application of Article 2(3) of the Merger Regulation. In addition, it should be borne in mind that Gasunie [määräävässä asemassa oleva kolmas]* is a JV in which one of the parties to the concentration has a substantial interest." (Alleviivaus lisätty.)

(34) Edellä mainittu päätös asiassa Exxon/Mobil.

(35) Comisión nacional de la energían toimittamien tietojen mukaan Espanjan energiankulutus kasvaa vuosina 2001-2005 yli 12 prosenttia.

(36) Asia COMP/M.1853 - EDF/EnBW.

(37) Raportti C-60/00, Endesan ja Iberdrolan välinen keskittymä.

Raportti C-54/00, Unión Eléctrica Fenosan ja Hidroeléctrica del Cantábricon välinen keskittymä.

(38) Raportti C-54/00, Unión Eléctrica Fenosan ja Hidroeléctrica del Cantábricon välinen keskittymä.

(39) Sähkön keskihinta tuotantomarkkinoilla laski maaliskuun 2000 ja maaliskuun 2001 välisenä aikana 7,46 Espanjan pesetasta (0,04 eurosta) kilowattitunnilta 4,31 pesetaan (0,03 euroon) kilowattitunnilta.

(40) Ero on 37,5 prosentista (Sveitsi ja Itävalta verrattuna Espanjaan ja Portugaliin) 90 prosenttiin (Ranska verrattuna Italiaan).

(41) Real Decreto-Ley 6/2000 -säädöksen 16 §:ssä säädetään, että "sähköenergian tuottajat, joiden koko Iberian niemimaan alueella yleisessä järjestelmässä käytössä oleva sähköntuotantokapasiteetti on tämän säädöksen voimaantuloajankohtana yli 40 prosenttia kapasiteetin kokonaismäärästä [Endesa]*, eivät voi lisätä tuotantokapasiteettiaan viiden vuoden pituisen jakson aikana. Jos osuus kyseisestä tuotantokapasiteetista on alle 40 prosenttia mutta yli 20 prosenttia [Iberdrola]*, määräaika on kolme vuotta". Hidrocantábrico voisi hyödyntää kyseisiä rajoituksia lisätäkseen markkinaosuuttaan, varsinkin kun Comisión nacional de la energía on arvioinut sähkönkulutuksen kasvavan yhteensä 12 prosenttia vuosina 2001-2005.

(42) Lähde: Espanjan talousministeriö.

(43) EnBW väittää väitetiedoksiantoon antamassaan vastauksessa, että 7500 megawatin lisätuotantokapasiteetti otettaisiin käyttöön jo vuonna 2003. Komission hallussa olevien lukujen mukaan vuonna 2003 asennettava ja käyttöön otettava lisäkapasiteetti on alle 5000 megawattia.

(44) Hidrocantábrico on saanut rakennusluvan Navarraan sijoitettavalle tehtaalle, jonka tuotantokapasiteetti on 400 megawattia.

(45) Endesa, Iberdrola, Unión Fenosa ja Hidrocantábrico omistavat kukin 10 prosenttia REE:n pääomasta.

(46) Helmikuun 10. päivänä 2000 annetun lain nro 2000-108 12 §:ssä säädetään seuraavaa: "Électricité de Francen sisällä toimii julkisen sähkönkuljetusverkon hallinnointiyksikkö, jonka tehtävänä on..." (alleviivaus lisätty). ("Au sein d'Électricité de France, le service gestionnaire du réseau public de transport d'électricité exerce ses missions...")

(47) Helmikuun 10. päivänä 2000 annettu laki nro 2000-108, 14 §.

LIITE I

SITOUMUKSET

Kaikki 1 artiklassa mainitut sitoumukset ovat saatavilla espanjaksi Euroopan komission verkkosivuilla osoitteessa:

http://europa.eu.int/comm/ competition/index_en.html

LIITE II

SITOUMUKSET

Kaikki 1 artiklassa mainitut sitoumukset ovat saatavilla espanjaksi Euroopan komission verkkosivuilla osoitteessa:

http://europa.eu.int/comm/ competition/index_en.html