32003R2245

Komission asetus (EY) N:o 2245/2003, annettu 19 päivänä joulukuuta 2003, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteen III muuttamisesta lampailla ja vuohilla esiintyvien tarttuvien spongiformisten enkefalopatioiden seurannan osalta

Virallinen lehti nro L 333 , 20/12/2003 s. 0028 - 0033


Komission asetus (EY) N:o 2245/2003,

annettu 19 päivänä joulukuuta 2003,

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteen III muuttamisesta lampailla ja vuohilla esiintyvien tarttuvien spongiformisten enkefalopatioiden seurannan osalta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon tiettyjen tarttuvien spongiformisten enkefalopatioiden ehkäisyä, valvontaa ja hävittämistä koskevista säännöistä 22 päivänä toukokuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 999/2001(1), ja erityisesti sen 23 artiklan ensimmäisen kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Asetuksessa (EY) N:o 999/2001 annetaan säännöt tarttuvien spongiformisten enkefalopatioiden (TSE:iden) valvonnasta lampaissa ja vuohissa.

(2) Jotta TSE:n testaustuloksia olisi helpompi tulkita, lampaille ja vuohille olisi asetettava erilliset otoskoot.

(3) Ihmisravinnoksi teurastettujen lampaiden suureen määrään kohdistuva seuranta jäsenvaltioissa, joissa on laajat lammaspopulaatiot, on mahdollistanut TSE:n esiintyvyyden arvioinnin kyseisissä populaatioissa. Siksi laajojen lammaspopulaatioiden seurantaa olisi vähennettävä. Ihmisravinnoksi teurastettujen lampaiden seuranta jäsenvaltioissa, joissa on pienet lammaspopulaatiot, tuottaa tietoa rajoitetusti. Näin ollen seurannan ei tulisi olla enää pakollista.

(4) Ihmisravinnoksi teurastettujen vuohien riittävän suureen määrään kohdistuva seuranta TSE:n todennäköisen esiintyvyyden havaitsemiseksi tässä ryhmässä on vaikeaa tai epäkäytännöllistä useimmissa jäsenvaltioissa. Näin ollen seurannan ei tulisi olla enää pakollista.

(5) Tilalla kuolleiden lampaiden ja vuohien seurantaa olisi lisättävä tiedon saamiseksi TSE:n esiintyvyydestä ja taudin hävittämisen edistämiseksi. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että tartunnan saaneita eläimiä ei jätetä pois otoksista.

(6) Asetusta (EY) N:o 999/2001 olisi näin ollen muutettava vastaavasti. Muutettu liite III on käytännön syistä tarkoituksenmukaista korvata kokonaisuudessaan.

(7) Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetuksen (EY) N:o 999/2001 liite III tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2004.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 19 päivänä joulukuuta 2003.

Komission puolesta

David Byrne

Komission jäsen

(1) EYVL L 147, 31.5.2001, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 1915/2003 (EUVL L 283, 31.10.2003, s. 29).

LIITE

Korvataan asetuksen (EY) N:o 999/2001 liite III seuraavasti:

"LIITE III

SEURANTAJÄRJESTELMÄ

A LUKU

I NAUTAELÄINTEN SEURANTA

1. Yleistä

Nautaeläinten seuranta toteutetaan liitteessä X olevan C luvun 3 kohdan 1 alakohdan b alakohdassa säädettyjen laboratoriotutkimusmenetelmien mukaisesti.

2. Ihmisravinnoksi teurastettujen eläinten seuranta

2.1 Kaikki yli 24 kuukauden ikäiset nautaeläimet,

- joille on tehty neuvoston direktiivin 64/433/ETY(1) 2 artiklan n kohdassa määritelty "erityinen hätäteurastus" tai

- jotka on teurastettu direktiivin 64/433/ETY liitteessä I olevan VI luvun 28 kohdan c alakohdan mukaisesti lukuun ottamatta eläimiä, joilla ei ole ollut taudin kliinisiä oireita ja jotka on teurastettu taudinhävittämiskampanjan puitteissa,

on testattava BSE:n esiintymisen toteamiseksi.

2.2 Kaikki yli 30 kuukauden ikäiset nautaeläimet,

- jotka on teurastettu ihmisravinnoksi tavanomaiseen tapaan tai

- jotka on teurastettu taudinhävittämiskampanjan puitteissa direktiivin 64/433/ETY liitteessä I olevan VI luvun 28 kohdan c alakohdan mukaisesti mutta joilla ei ole ollut taudin kliinisiä oireita,

on testattava BSE:n toteamiseksi.

2.3 Edellä olevasta 2.2 kohdasta poiketen Ruotsi voi päättää tutkia ainoastaan pistokokein näytteet alueellaan syntyneistä, kasvatetuista ja teurastetuista nautaeläimistä. Otokseen on sisällyttävä vähintään 10000 eläintä vuodessa.

3. Muusta syystä kuin ihmisravinnoksi teurastettujen eläinten seuranta

3.1 Kaikki yli 24 kuukauden ikäiset nautaeläimet, jotka ovat kuolleet tai jotka on teurastettu, mutta joita ei ole

- teurastettu hävitettäväksi komission asetuksen (EY) N:o 716/96(2) mukaisesti,

- teurastettu epidemian, kuten suu- ja sorkkataudin, yhteydessä,

- teurastettu ihmisravinnoksi,

on testattava BSE:n esiintymisen toteamiseksi.

3.2 Jäsenvaltiot voivat päättää poikkeuksesta 3.1 kohdan säännöksiin syrjäisillä alueilla, joissa eläinten tiheys on alhainen ja joilla ei ole järjestetty kuolleiden eläinten keräystä. Poikkeusta hyödyntävien jäsenvaltioiden on ilmoitettava siitä komissiolle ja toimitettava luettelo poikkeuksen kohteena olevista alueista. Poikkeus saa koskea enintään 10:tä prosenttia jäsenvaltion nautaeläinpopulaatiosta.

4. Asetuksen (EY) N:o 716/96 mukaisesti hävitettäviksi ostettujen eläinten seuranta

4.1 Kaikki eläimet, jotka on hätäteurastettu tai jotka on todettu sairaiksi ante mortem -tarkastuksessa, on testattava BSE:n toteamiseksi.

4.2 Kaikki 1 päivän elokuuta 1996 jälkeen syntyneet yli 42 kuukauden ikäiset eläimet on testattava BSE:n toteamiseksi.

4.3 Niiden eläinten osalta, jotka eivät sisälly 4.1 tai 4.2 kohtaan, on BSE:n toteamiseksi testattava pistokokein otos, joka kattaa vuosittain vähintään 10000 eläintä.

5. Muiden eläinten seuranta

Edellä 2-4 kohdassa tarkoitetun testauksen lisäksi jäsenvaltiot voivat vapaaehtoisesti päättää testata muita nautaeläimiä alueellaan erityisesti silloin, kun eläimet ovat peräisin maasta, jossa esiintyy kotoperäistä BSE:tä, kun eläimet ovat saaneet mahdollisesti saastunutta rehua tai kun ne ovat syntyneet tai polveutuvat BSE-tartunnan saaneista naaraista.

6. Testauksen jälkeen suoritettavat toimenpiteet

6.1 Kun ihmisravinnoksi teurastettu eläin on valittu testattavaksi BSE:n toteamiseksi, direktiivin 64/433/ETY liitteessä I olevassa XI luvussa tarkoitettua terveysmerkintää ei saa laittaa kyseisen eläimen ruhoon, ennen kuin pikatestistä on saatu negatiivinen tulos.

6.2 Jäsenvaltiot voivat poiketa 6.1 kohdan säännöksistä, kun teurastamossa on käytössä virallinen järjestelmä, jolla varmistetaan, että mikään tutkittujen eläinten ruhonosa, jossa on terveysmerkintä, ei lähde teurastamosta, ennen kuin pikatestistä on saatu negatiivinen tulos.

6.3 Kaikki BSE:n esiintymiseksi testatun eläimen ruhon osat, myös vuota, on pidettävä virallisessa valvonnassa, kunnes pikatestistä on saatu negatiivinen testitulos, tai hävitettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1774/2002(3) 4 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdan mukaisesti.

6.4 Kun eläimelle tehdyn pikatestin testitulos on positiivinen, kaikki kyseisen eläimen ruhon osat, myös vuota, on hävitettävä asetuksen (EY) N:o 1774/2002 4 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdan mukaisesti, lukuun ottamatta B luvun III osan mukaista rekisteriä varten säilytettävää ainesta.

6.5 Kun ihmisravinnoksi teurastetulle eläimelle tehdyn pikatestin tulos on positiivinen, BSE-positiiviseksi todetun ruhon lisäksi vähintään yksi välittömästi ennen BSE-positiivista ruhoa teurastettu ruho ja vähintään kaksi välittömästi BSE-positiivisen ruhon jälkeen teurastettua ruhoa samalla teurastuslinjalla on hävitettävä 6.4 kohdan mukaisesti.

6.6 Jäsenvaltiot voivat poiketa 6.5 kohdan säännöksistä, kun teurastamossa on käytössä järjestelmä, jolla ennaltaehkäistään tartunnat ruhojen välillä.

II LAMPAIDEN JA VUOHIEN SEURANTA

1. Yleistä

Lampaiden ja vuohien seuranta toteutetaan liitteessä X olevan C luvun 3 kohdan 2 alakohdan b alakohdassa säädettyjen laboratoriotutkimusmenetelmien mukaisesti.

2. Ihmisravinnoksi teurastettujen lampaiden seuranta

Jäsenvaltioiden, joissa uuhien ja astutettujen uuhikaritsoiden populaatio ylittää 750000 eläintä, on testattava vuosittain vähintään 10000:n ihmisravinnoksi teurastetun lampaan otos(4). Lampaiden on oltava yli 18 kuukauden ikäisiä, tai niiden ikenistä on tullut puhjeta enemmän kuin kaksi pysyvää etuhammasta. Otosten on oltava edustavia kunkin alueen ja vuodenajan osalta. Otoksen valinta on suunniteltava siten, että pyritään välttämään minkä tahansa ryhmän liiallinen edustus alkuperän, lajin, iän, rodun, tuotantotyypin tai minkä tahansa muun ominaispiirteen osalta. Eläinten ikä on arvioitava hampaiston, iän mukanaan tuomien selkeiden merkkien tai muun luotettavan tiedon perusteella. Moninkertaista näytteiden ottamista samasta karjasta on vältettävä mahdollisuuksien mukaan.

3. Muusta syystä kuin ihmisravinnoksi teurastettujen lampaiden ja vuohien seuranta

Yli 18 kuukauden ikäiset kuolleet tai teurastetut lampaat ja vuohet, joiden ikenistä on puhjennut enemmän kuin kaksi pysyvää etuhammasta mutta joita ei ole

- teurastettu taudinhävittämiskampanjan yhteydessä,

- teurastettu ihmisravinnoksi,

on testattava taulukoissa A ja B esitettyjen otoskokojen mukaisesti. Otosten on oltava edustavia kunkin alueen ja vuodenajan osalta. Otoksen valinta on suunniteltava siten, että pyritään välttämään minkä tahansa ryhmän liiallinen edustus alkuperän, lajin, iän, rodun, tuotantotyypin tai minkä tahansa muun ominaispiirteen osalta. Eläinten ikä on arvioitava hampaiston, iän mukanaan tuomien selkeiden merkkien tai muun luotettavan tiedon perusteella. Mikäli mahdollista, on vältettävä moninkertaista näytteiden ottamista samasta karjasta. Jäsenvaltioiden on laadittava kohdennettu tai muu tarkistusjärjestelmä sen varmistamiseksi, että eläimiä ei jätetä pois otoksista.

Jäsenvaltiot voivat päättää poikkeuksesta otokseen syrjäisillä alueilla, joissa eläinten tiheys on alhainen ja joilla ei ole järjestetty kuolleiden eläinten keräystä. Poikkeusta hyödyntävien jäsenvaltioiden on ilmoitettava siitä komissiolle ja toimitettava luettelo poikkeuksen kohteena olevista alueista. Poikkeus saa koskea enintään 10:tä prosenttia jäsenvaltion lammas- ja vuohipopulaatiosta.

Taulukko A

>TAULUKON PAIKKA>

Taulukko B

>TAULUKON PAIKKA>

4. Tartunnan saaneiden katraiden seuranta

Yli 12 kuukauden ikäiset eläimet tai eläimet, joiden ikenistä on puhjennut yksi pysyvä etuhammas, tai jotka on teurastettu liitteessä VII olevan 2 kohdan b alakohdan i tai ii alakohdan taikka 2 kohdan c alakohdan säännösten mukaisesti, on testattava 1 päivästä lokakuuta 2003 alkaen. Testattavat eläimet valitaan yksinkertaisella satunnaisotannalla taulukossa ilmoitetun otosmäärän mukaisesti:

>TAULUKON PAIKKA>

5. Muiden eläinten seuranta

Edellä 2-4 kohdassa esitettyjen seurantaohjelmien lisäksi jäsenvaltiot voivat vapaaehtoisesti harjoittaa seurantaa muiden eläinten osalta, joita ovat erityisesti

- maidontuotantoon tarkoitetut eläimet

- maista, joissa esiintyy kotoperäistä TSE:tä, kotoisin olevat eläimet

- mahdollisesti saastunutta rehua saaneet eläimet

- TSE-tartunnan saaneista naaraista syntyneet tai polveutuvat eläimet.

6. Lampaiden ja vuohien testauksen jälkeen suoritettavat toimenpiteet

6.1 Kun ihmisravinnoksi teurastettu lammas tai vuohi on valittu testattavaksi TSE:n toteamiseksi, direktiivin 64/433/ETY liitteessä I olevassa XI luvussa tarkoitettua terveysmerkintää ei saa laittaa kyseisen eläimen ruhoon, ennen kuin pikatestistä on saatu negatiivinen tulos.

6.2 Jäsenvaltiot voivat poiketa 6.1 kohdasta, kun teurastamossa on käytössä virallinen järjestelmä, jolla varmistetaan, että mikään tutkittujen eläinten ruhonosa, jossa on terveysmerkintä, ei lähde teurastamosta, ennen kuin pikatestistä on saatu negatiivinen tulos.

6.3 Kaikki testatun eläimen ruhon osat, myös vuota, on pidettävä virallisessa valvonnassa, kunnes pikatestistä on saatu negatiivinen testitulos, tai hävitettävä asetuksen (EY) N:o 1774/2002 4 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdan mukaisesti.

6.4 Kun eläimelle tehdyn pikatestin tulos on positiivinen, kaikki kyseisen eläimen ruhon osat, myös vuota, on hävitettävä asetuksen (EY) N:o 1774/2002 4 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdan mukaisesti, lukuun ottamatta B luvun III osan mukaista rekisteriä varten säilytettävää materiaalia.

7. Genotyypin määrittäminen

7.1 Jokaisen TSE-positiivisen lampaan prioniproteiinin genotyyppi on määritettävä. Resistensseissä genotyypeissä (sellaisessa lampaan genotyypissä, joka koodaa alaniinin molemmissa alleeleissa kodonissa 136, arginiinin molemmissa alleeleissa kodonissa 154 ja arginiinin molemmissa alleeleissa kodonissa 171) todetuista TSE-tapauksista on ilmoitettava välittömästi komissiolle. Silloin kun se on mahdollista, tällaisten tapausten kanta on tyypitettävä. Kun tällaisten tapausten kannan tyypittäminen ei ole mahdollista, alkuperäkarjaa ja kaikkia muita karjoja, joissa eläin on ollut, on valvottava tehostetusti, jotta löydettäisiin muita TSE-tapauksia kannan tyypittämistä varten.

7.2 Niiden eläinten lisäksi, joiden genotyyppi on määritelty kohdan 7.1 säännösten mukaisesti, on otokseen kuuluvan lampaan prioniproteiinin genotyyppi määriteltävä. Jos täysikasvuisten lampaiden populaatio käsittää jäsenvaltiossa yli 750000 eläintä, on otokseen sisällytettävä vähintään 600 eläintä. Muissa jäsenvaltioissa otokseen on otettava vähintään 100 eläintä. Näytteet voidaan valita ihmisravinnoksi teurastetuista, tilalla kuolleista tai elossa olevista eläimistä. Otoksen on oltava edustava koko lammaspopulaation osalta.

III MUIDEN ELÄINTEN SEURANTA

Jäsenvaltiot voivat vapaaehtoisesti harjoittaa muiden kuin nautaeläinten, lampaiden ja vuohien TSE-seurantaa.

B LUKU

I JÄSENVALTIOIDEN KERTOMUKSISSA ESITETTÄVÄT TIEDOT

1. Siirtorajoitusten alaiseksi 12 artiklan 1 kohdan mukaisesti asetettujen epäiltyjen tapausten lukumäärä eläinlajeittain.

2. Laboratoriotutkimuksiin 12 artiklan 2 kohdan mukaisesti määrättyjen epäiltyjen tapausten lukumäärä eläinlajeittain sekä tutkimusten tulokset.

3. Niiden karjojen lukumäärä, joihin kuuluvien lampaiden ja vuohien epäillyistä tapauksista on ilmoitettu ja tapauksia on tutkittu 12 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti.

4. Kunkin A luvussa olevan I osan 3 ja 4 kohdassa tarkoitetun alaryhmän arvioitu koko.

5. Niiden nautaeläinten lukumäärä, jotka A luvussa olevan I osan 2-5 kohdan mukaisesti on tutkittu kustakin alaryhmästä, otoksen valintamenetelmä ja testien tulokset.

6. Kaikkien A luvussa olevan II osan 2-3 kohdassa tarkoitettujen, otokseen valittujen alaryhmien arvioitu koko.

7. Niiden lampaiden ja vuohien sekä karjojen lukumäärä, jotka A luvussa olevan II osan 2-5 kohdan mukaisesti on tutkittu kustakin alaryhmästä, otoksen valintamenetelmä ja testien tulokset.

8. BSE- tai scrapie-tartunnan saaneiden eläinten lukumäärä, ikäjakauma ja maantieteellinen jakauma. Positiivisten BSE- ja scrapie-tapausten alkuperämaa, jos eri kuin kertomuksen esittävä maa. Scrapie-positiivisten karjojen lukumäärä ja maantieteellinen jakautuminen. Kunkin BSE-tapauksen syntymävuosi ja, jos mahdollista, syntymäkuukausi olisi ilmoitettava.

9. Muilla eläimillä kuin nautaeläimillä, lampailla ja vuohilla todetut positiiviset TSE-tapaukset.

10. Genotyyppi ja mahdollisuuksien mukaan rotu kaikista testatuista eläimistä kunkin A luvun II osan 7.1 ja 7.2 kohdassa tarkoitetun alaryhmän osalta.

II KOMISSION LAATIMASSA YHTEENVEDOSSA ESITETTÄVÄT TIEDOT

Yhteenveto on esitettävä taulukon muodossa, ja siinä on oltava vähintään I osassa tarkoitetut tiedot kustakin jäsenvaltiosta.

III REKISTERIT

1. Toimivaltaisen viranomaisen on pidettävä rekisteriä seuraavista tiedoista, joka on säilytettävä seitsemän vuoden ajan:

- siirtorajoitusten alaiseksi 12 artiklan 1 kohdan mukaisesti asetettujen eläinten lukumäärä ja tyypit,

- 12 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen kliinisten ja epidemiologisten tutkimusten lukumäärä ja tulokset,

- 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen laboratoriotutkimusten lukumäärä ja tulokset,

- A luvussa tarkoitettujen seurantaohjelmien mukaisesti otoksiin käytettyjen eläinten lukumäärä, tunnistetiedot ja alkuperä sekä, mikäli mahdollista, ikä, rotu ja muut esitiedot,

- lampaiden positiivisten TSE-tapausten prioniproteiinin genotyyppi.

2. Tutkimuslaboratorion on säilytettävä seitsemän vuoden ajan kaikki tutkimusasiakirjat ja erityisesti laboratoriokirjat sekä tarvittaessa parafiiniblokit ja valokuvat immunoblottauksen (Western blot) tuloksista.

(1) EYVL 121, 29.7.1964, s. 2012/64.

(2) EYVL L 99, 20.4.1996, s. 14.

(3) EYVL L 273, 10.10.2002, s. 1.

(4) Otoskoko on laskettu 0,03 prosentin esiintyvyyden havaitsemiseksi teurastetuista eläimistä 95 prosentin varmuudella. Otos on rajoitettu jäsenvaltioihin, joissa on laaja lammaspopulaatio."