Neuvoston asetus (EY) N:o 2229/2003,

annettu 22 päivänä joulukuuta 2003,

lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Venäjältä peräisin olevan piimetallin tuonnissa ja kyseisessä tuonnissa käyttöön otetun väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 22 päivänä joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 384/96(1), jäljempänä "perusasetus", ja erityisesti sen 9 artiklan,

ottaa huomioon ehdotuksen, jonka komissio on antanut neuvoa-antavaa komiteaa kuultuaan,

sekä katsoo seuraavaa:

1. Menettely

1.1 Väliaikaiset toimenpiteet

(1) Komissio otti asetuksella (EY) N:o 1235/2003(2), jäljempänä "väliaikaista tullia koskeva asetus", käyttöön väliaikaiset toimenpiteet Venäjältä peräisin olevan piimetallin tuonnissa. Toimenpiteet otettiin käyttöön 24,0-25,2 prosentin suuruisena arvotullina.

(2) Polkumyyntiä ja vahinkoa koskeva tutkimus kattoi 1 päivän lokakuuta 2001 ja 30 päivän syyskuuta 2002 välisen ajanjakson, jäljempänä "tutkimusajanjakso". Vahinkoanalyysiä koskevassa tutkimuksessa kehityssuuntausten tarkastelu kattoi 1 päivän tammikuuta 1998 ja tutkimusajanjakson päättymisajankohdan välisen ajan, jäljempänä "tarkastelujakso".

1.2 Muut voimassa olevat toimenpiteet

(3) Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä "Kiina", peräisin olevan piimetallin tuonnissa on tällä hetkellä voimassa polkumyyntitullit, jotka kannetaan 49 prosentin suuruisena arvotullina.(3) Näitä toimenpiteitä koskeva perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukainen tarkastelu(4) on käynnissä.

1.3 Menettelyn jatko

(4) Väliaikaisten polkumyyntitullien käyttöönoton jälkeen osapuolille ilmoitettiin ne tosiasiat ja huomiot, joihin väliaikaista tullia koskeva asetus perustuu. Jotkin osapuolet esittivät kirjallisia huomautuksia. Komissio tarjosi mahdollisuuden tulla kuulluiksi sitä pyytäneille osapuolille.

(5) Kaikille osapuolille ilmoitettiin niistä olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella aiottiin suositella lopullisten polkumyyntitullien käyttöönottoa ja väliaikaisten tullien vakuutena olevien määrien lopullista kantamista. Niille myönnettiin myös määräaika, jonka kuluessa ne voivat esittää huomautuksia ilmoituksen antamisen jälkeen.

(6) Asianomaisten osapuolten suulliset ja kirjalliset huomautukset otettiin huomioon ja lopullisia päätelmiä muutettiin tarvittaessa.

(7) Komissio jatkoi lopullisia päätelmiä varten tarpeellisiksi katsomiensa tietojen hankkimista.

(8) Väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 7 kappaleessa mainittujen yritysten tiloihin tehtyjen tarkastuskäyntien lisäksi väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen seuraavien yhteisön käyttäjien tiloihin tehtiin tarkastus paikalla:

- GE Bayer Silicones, Leverkusen, Saksa;

- Raffinera Metalli Capra SA, Brescia, Italia;

- Vedani Carlo Metalli SpA, Milano, Italia.

2. Tarkasteltavana oleva tuote ja samankaltainen tuote

2.1 Tarkasteltavana oleva tuote

2.1.1 Vientiä harjoittavien tuottajien esittämät huomautukset

(9) Väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 9 kappaleen määritelmän mukaan tarkasteltavana oleva tuote on tällä hetkellä CN-koodiin 2804 69 00 luokiteltava piimetalli. Eräät viejät pohtivat, kuuluuko piimetallin tuotannossa suodattamalla saatavan silikan sivutuote silikajauhe tämän menettelyn soveltamisalaan.

(10) Silikajauhe ei vastaa väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 9 ja 10 kappaleessa annettua tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmää, koska se on pelkkä piimetallin tuotannossa syntyvä jauhemainen sivutuote, jota käytetään betonin lisäaineena. Näin ollen vahvistetaan, että kyseinen CN-koodiin ex 2811 22 00 luokiteltava tuote ei kuulu tämän menettelyn soveltamisalaan.

(11) Eräs vientiä harjoittava venäläinen tuottaja kyseenalaisti tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmän väittämällä, että asianomaiseen CN-koodiin luokiteltavaa piimetallia on itse asiassa kahta eri tyyppiä, joista toinen on tarkoitettu metallurgian ja toinen kemian teollisuuden käyttöön. Väitteensä tueksi kyseinen venäläistuottaja esitti, että piimetallin kahden laatuluokan kemialliset koostumukset eroavat merkittävästi toisistaan hivenainepitoisuutensa perusteella ja että luokilla on eri käyttötarkoitus; että käyttäjiä on kahdenlaisia ja että ne eivät kilpaile keskenään; ja että laatuluokkien keskinäinen korvattavuus ei ole mainittava.

(12) Tutkimuksessa ilmeni, että piimetallista valmistetaan eri laatuluokkia ja että Euroopan unionin markkinoilla tutkimusajanjaksolla myydyn, niin yhteisön tuotannonalan tuottaman kuin Venäjältä tuodunkin piimetallin piipitoisuus oli yli 95 painoprosenttia. Piimetallin laatuluokka määräytyy ensisijaisesti piin ja toissijaisesti muiden aineiden, erityisesti raudan ja kalsiumin, pitoisuuden perusteella. Erityiskäyttäjille, varsinkin kemian teollisuudelle, muiden hivenaineiden osuus ratkaisee sen, soveltuuko piimetalli aiottuun käyttötarkoitukseen. Yleensä piimetalli valmistetaan erityiskäyttäjiä varten näiden omien vaatimusten mukaisesti ja ostoa edeltää aina pitkällinen käyttäjän itsensä tekemä varmennus. Mutta vaikka hivenainepitoisuudet ovatkin tärkeitä kemian teollisuudelle, se ei kuitenkaan riitä perusteeksi päätellä, että kyseessä olisi metallurgian käyttämästä piimetallista erillinen tuote.

(13) Lisäksi esitettiin näyttöä siitä, että korkealaatuisempaa piimetallia ei myyty yksinomaan kemianteollisuudelle ja että kemianteollisuus osti myös heikkolaatuisempaa nk. metallurgista piimetallia. Yleisessä tiedossa on myös se, että laatuvaatimuksiltaan vaatimattomammat käyttäjät, erityisesti "toissijaiset" metallurgian alan käyttäjät, voivat tarvittaessa käyttää korkealaatuisempaa piimetallia. Niille ratkaiseva tekijä on hinta, koska ne eivät ole valmiita maksamaan lisähintaa piimetallista, jonka laatu on niiden vaatimuksia korkeampi.

2.1.2 Käyttäjien esittämät huomautukset

(14) Myös osa käyttäjistä kyseenalaisti tarkasteltavana olevan tuotteen alustavan määritelmän. Esitetyt näkökannat olivat hyvin samansuuntaisia vientiä harjoittavien tuottajien, erityisesti metallurgian alan käyttäjien, esittämien näkemysten kanssa. Kaikki metallurgian alan käyttäjät väittivät, että tuotetta on kolmea lajia: kemian teollisuuden käyttämä piimetalli, metallurgian alan käyttämä heikkolaatuisempi piimetalli ja näiden kahden väliin sijoittuva vakiolaatu. Kaikki kuitenkin tunnustivat voivansa käyttää mitä tahansa laatuluokkaa tuotannossaan, vaikka ne hintasyistä suosivatkin heikkolaatuisempaa piimetallia. Metallurgian alan käyttäjien järjestö esitti samansisältöisiä huomautuksia.

(15) Eräs kemianteollisuuden käyttäjä kommentoi tarkasteltavana olevaa tuotetta vahvistamalla, että sen hankkima piimetalli valmistetaan sen omien vaatimusten mukaisesti ja että piimetallin sisältämät hivenaineet ovat sen kannalta tärkein tekijä.

2.1.3 Yhteisön tuotannonalan esittämät huomautukset

(16) Yhteisön tuotannonala tuki alustavaa päätelmää, jonka mukaan kaikki väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 9 ja 10 kappaleessa esitetyn määritelmän mukaiset piimetallin laatuluokat on katsottava tarkasteltavana olevaksi tuotteeksi. Yhteisön tuottajat huomauttivat lisäksi, että monet esitetyistä väitteistä eivät koskeneet tarkasteltavana olevan vaan samankaltaisen tuotteen määritelmää ja että vientiä harjoittavat tuottajat sotkivat nämä käsitteet keskenään.

2.1.4 Tarkasteltavana olevaa tuotetta koskevat päätelmät

(17) Piimetalli on tuote, josta valmistetaan eri laatuluokkia, jotka määräytyvät ensisijaisesti raudan, toissijaisesti kalsiumin ja kolmanneksi muiden hivenaineiden pitoisuuksien perusteella. Euroopan unionissa ja Venäjällä käytössä oleva valokaariuuneissa tapahtuva tuotantoprosessi on pääpiirteissään sama.

(18) Euroopan unionin markkinoilla on kaksi pääasiallista käyttäjäryhmää: etupäässä silikoneja valmistava kemian teollisuus ja alumiinia valmistava metallurgian teollisuus. Metallurgian alan käyttäjät voidaan jakaa edelleen primaarialumiinin ja sekundaarialumiinin uusioalumiinin) tuottajiin. Kaikki alan käyttämä piimetalli sisältää kuitenkin vähintään 95 painoprosenttia piitä, tyypillisesti piipitoisuus on 98 tai 99 prosenttia.

(19) Piimetallista on eritelty kolme laatuluokkaa - korkea, vakio ja heikko - piimetallin sisältämän raudan ja kalsiumin osuuksien perusteella. Tutkimuksessa selvisi, että laatuluokkien käytössä on jonkin verran päällekkäisyyttä eri käyttäjäryhmien keskuudessa. Yleisesti tunnustetaan, ettei ole olemassa sellaisia fysikaalisia, kemiallisia ja teknisiä ominaisuuksia, jotka estäisivät uusioalumiinin tuottajia käyttämästä mitä tahansa piimetallin laatuluokkaa tai primaarialumiinin tuottajia käyttämästä vakio- tai korkealaatuista piimetallia. Keskinäinen korvattavuus ei toimi yhtä hyvin toiseen suuntaan, vaikka onkin esitetty näyttöä siitä, että kemianteollisuus on valmis käyttämään vakio- tai heikkolaatuista piimetallia. Eri laatuluokkien hinta määrää yleensä sen, mitä laatua mikin käyttäjäryhmä käyttää.

(20) Tutkimuksessa ilmeni edellä mainitun mukaisesti, että kaikilla piimetalliluokilla on niiden sisältämien muiden kemiallisten aineiden pitoisuuseroista huolimatta samat fysikaaliset, kemialliset ja tekniset ominaisuudet. Vaikka piimetallia voidaankin käyttää eri käyttötarkoituksiin, tutkimuksen mukaan eri laatuluokkien ja eri käyttötarkoitusten välillä vallitsi eriasteinen korvattavuus.

(21) Näin ollen väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 9 ja 10 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan lopullisesti.

2.2 Samankaltainen tuote

(22) Analyysin johdosta todettiin, että väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 14 kappaleessa mainittu tuotteen valvontakoodiin (PCN-koodi) liittyvä väite koski Venäjältä peräisin olevan piimetallin ja yhteisössä tuotetun piimetallin välistä hintavertailua ja vastaavaa vahingon korjaavaa tasoa. Erot hinnoissa, laadussa ja käyttötarkoituksissa eivät välttämättä tarkoita sitä, että tuotteet eivät olisi samankaltaisia. Tässä yhteydessä merkityksellistä on se, onko kyseisillä tuoteluokilla samat fysikaaliset ja kemialliset perusominaisuudet ja samat peruskäyttötarkoitukset. Edellä mainitut erot otetaan huomioon vientihintaa ja normaaliarvoa verrattaessa ja esimerkiksi hinnan alittavuutta ja vahingon korjaavaa tasoa määritettäessä.

(23) Eräs vientiä harjoittava venäläinen tuottaja viittasi tällä hetkellä voimassa oleviin polkumyyntitoimenpiteisiin, joita sovelletaan Kiinasta peräisin olevan piimetallin tuonnissa (ks. johdanto-osan 3 kappale). Kyseinen tuottaja viittasi erityisesti neuvoston asetuksen (EY) N:o 2496/97 johdanto-osan 55 kappaleeseen, jonka mukaan "Venäjältä ja Ukrainasta peräisin olevan piimetallin laatu ei ole eurooppalaisen tai kiinalaisen piimetallin laadun kanssa vertailukelpoinen".

(24) Vastauksena huomautettakoon, että toteamus esitettiin yli viisi vuotta sitten tehdyssä tutkimuksessa ja perustui sen yhteydessä toimitettuihin tietoihin ja että sitä ei vahvisteta nyt käsillä olevassa tutkimuksessa. Lisäksi huomautetaan, että edellä mainitun asetuksen johdanto-osan 55 kappaleessa käsitellään yksinomaan syy-yhteyttä. Sanamuodosta käy selvästi ilmi, että tarkasteltavana oleva tuote samoin kuin samankaltainen tuote - oli se sitten Kiinasta, Venäjältä, Euroopan unionista tai vertailumaa Norjasta - on piimetalli. Tämä piimetalli muodostaa yhden samankaltaisen tuotteen perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdan määritelmän mukaisesti. Sitä paitsi jos erimaalaisten tuottajien piimetallissa on laatueroja, niiden huomioon ottamiseksi asianmukaisella tavalla voidaan tehdä oikaisuja. Lisäksi huomautetaan, että Venäjältä yhteisöön viedyissä piimetalliluokissa oli laatueroja.

(25) Tutkimuksen päätelmien ja edellä esitetyn perusteella voidaan vahvistaa, että Venäjällä tuotetulla, sen kotimarkkinoilla myydyllä ja yhteisöön viedyllä piimetallilla, vertailumaan kotimarkkinoilla myydyllä piimetallilla sekä yhteisön tuotannonalan valmistamalla ja yhteisössä myymällä piimetallilla on samat fysikaaliset ja kemialliset perusominaisuudet. Näin ollen päätellään, että kaikki piimetalliluokat muodostavat yhden tuoteperheen ja ne katsotaan perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitetuksi samankaltaiseksi tuotteeksi.

3. Polkumyynti

3.1 Normaaliarvo

(26) Koska asiassa ei ole esitetty huomautuksia, väliaikaista tullia koskevan asetuksen 15-18 kappale markkinatalouskohtelusta vahvistetaan

(27) Kaikki vientiä harjoittavat tuottajat väittivät, että alustavassa tutkimuksessa käytettyä sähkön hintaa pitäisi muuttaa. Ne korostivat sitä, että niiden pääasiallinen sähköntoimittaja on yhtiö, jonka osake-enemmistö on yksityisomistuksessa ja jonka veloittama alhainen hinta selittyy yhtiön vesivoimalaitoskompleksilla, joka on maailman suurin, eli sillä on luontainen suhteellinen etu. Asian tutkintaa jatkettiin, mutta koska sähkön hintoja säännellään Venäjällä ja koska kyseisen sähköntoimittajan velvoittama hinta oli erittäin alhainen jopa muihin vesivoimalla sähköä tuottaviin toimittajiin vertailumaassa Norjassa ja myöskin Kanadassa verrattuna, väite päätettiin hylätä ja siis vahvistaa alustava päätös käyttää toisen venäläisen sähköntoimittajan veloittamaa sähkön hintaa. Kyseisen hinnan todettiin vastaavan edustavien sähköntuottajien alhaisinta hintaa yhteisössä.

(28) Koska asiassa ei esitetty muita huomautuksia, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 19-26 kappaleen päätelmät normaaliarvon määrittämisestä vahvistetaan.

3.2 Vientihinta

(29) Kaikki vientiä harjoittavat tuottajat väittivät, että tarkasteltavana olevaa tuotetta yhteisöön myyvät, Venäjän ulkopuolella sijaitsevat yritykset ovat etuyhteydessä olevia osapuolia ja että näitä yrityksiä pitäisi kohdella Venäjällä sijaitsevien yritysten kanssa yhtenä liiketoimintayksikkönä. Ne väittivät edelleen, että käytetyn vientihinnan pitäisi tästä syystä olla hinta, jonka nämä etuyhteydessä olevat yritykset veloittivat ensimmäiseltä riippumattomalta asiakkaalta yhteisössä.

(30) Yhteisössä (Yhdistyneessä kuningaskunnassa) sijaitsevan tuojan tapauksessa ei esitetty uutta näyttöä siitä, että se olisi etuyhteydessä vientiä harjoittavaan tuottajaan. Tästä syystä väite hylättiin ja pitäydyttiin alustavassa tavassa määrittää vientihinta kyseiseltä tuojalta veloitetun myyntihinnan perusteella.

(31) Sveitsissä sijaitsevan tuojan tiloihin tehtiin väliaikaisen toimenpiteen käyttöönoton jälkeen tarkastus, jonka yhteydessä yrityksen todettiin todellakin olevan etuyhteydessä vientiä harjoittavaan tuottajaan. Tämän tuojan kautta tapahtuvan myynnin vientihinta määritettiin tästä syystä sen hinnan perusteella, jonka se veloitti ensimmäiseltä riippumattomalta asiakkaalta yhteisössä.

(32) Brittiläisillä Neitsytsaarilla sijaitsevan tuojan tapauksessa käytettävä vientihinta on perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti "tosiasiallisesti maksettu tai maksettava hinta tuotteesta, joka on myyty vientiin viejämaasta yhteisöön". Toisin sanottuna tapauksissa, joissa yhteisöön suuntautuvassa vientitapahtumassa on osallisena välittäjiä, merkityksellinen ei ole yhteisön asiakkaalta veloitettu lopullinen hinta (joka ei yleensä ole vientiä harjoittavan tuottajan tiedossa), vaan hinta, jolla tuote "lähtee" viejämaasta. Tämä hinta saatetaan joutua korvaamaan sittemmin veloitettavalla jälleenmyyntihinnalla erityisesti silloin, jos osapuolet ovat keskenään etuyhteydessä. Rusal on toimittanut uusia tietoja, jotka yhtiön mukaan todistavat etuyhteyden olemassaolon. Analyysin tekijät kuitenkin katsoivat, ettei etuyhteyttä todistettu ehdottomasti ja yksiselitteisesti. Rusalin ja Brittiläisillä Neitsytsaarilla sijaitsevan yrityksen välillä ei ole suoraa osakkuutta, ja niiden rakenteet ovat monimutkaiset ja epäselvät. Yhtiön mukaan yhteys perustuu välilliseen osakkuuteen, mutta siitä ei esitetty todennettavissa olevia asiakirjoja. Lisäksi Rusalin mukaan Brittiläisillä Neitsytsaarilla sijaitseva yritys ei ole aktiivinen vietävien tuotteiden myynnissä tai jakelussa vaan se on pelkkä postilaatikkoyhtiö. Toisin sanottuna kyseessä ei varsinaisesti ole myynti kolmannen osapuolen välityksellä. Brittiläisillä Neitsytsaarilla sijaitseva yritys on pikemminkin epäilyttävissä kirjanpidollisissa tarkoituksissa käytettävä osoite. Kyseisen yrityksen todellista roolia ei pystytty selvittämään eikä maksuliikennettä seuraamaan riittävällä varmuudella. Tästä syystä päätettiin pitäytyä alustavassa tavassa määrittää vientihinta Brittiläisillä Neitsytsaarilla sijaitsevalta yritykseltä veloitetun myyntihinnan perusteella.

3.3 Vertailu

(33) Eräs vientiä harjoittava tuottaja vaati toistamiseen fysikaalisia ominaisuuksia koskevaa oikaisua sillä perusteella, että Venäjän markkinoilla myytävä piimetalli on keskimäärin korkealaatuisempaa, joten sen tuotantokustannukset ovat nekin korkeammat. Yritys ei kuitenkaan esittänyt uutta näyttöä siitä, että kotimarkkinoilla myytävien ja yhteisöön vietävien tuotelajien välillä olisi johdonmukainen laatuero. Näin ollen päätettiin pitäytyä alustavassa lähestymistavassa eikä fysikaalisia ominaisuuksia koskevaa oikaisua tehty.

(34) Kaksi yritystä pyysivät toistamiseen oikaisua määrien ja kaupan portaan osalta. Määriä koskevaa oikaisupyyntöä ei voitu ottaa huomioon, koska yritys ei pystynyt osoittamaan, että alennuksia tai hyvityksiä olisi nimenomaisesti annettu eri määrien ostamiseen ja koska määriä koskevat erot oli jo otettu huomioon aiemmin tehdyssä eri asiakastyypit huomioivassa kaupan porrasta koskevassa oikaisussa. Yritys ei kuitenkaan pystynyt osoittamaan kaupan porrasta koskevan lisäoikaisupyynnön osalta, että aiemmin tehty oikaisu olisi ollut riittämätön, mistä syystä pyyntöön ei voitu suostua.

3.4 Polkumyyntimarginaalit

(35) Koska asiassa ei esitetty huomautuksia, polkumyyntimarginaali vahvistetaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 29 ja 30 kappaleessa esitetyllä tavalla.

(36) Lopulliset polkumyyntimarginaalit prosentteina cif-tuontihinnasta yhteisön rajalla ilmaistuina ovat seuraavat:

>TAULUKON PAIKKA>

4. Vahinko

4.1 Yhteisön tuotannonala

(37) Koska yhteisön tuotannonalan määritelmästä ei esitetty huomautuksia, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 33 ja 34 kappaleen sisältö ja alustavat päätelmät voidaan vahvistaa.

4.2 Piimetallin kulutus yhteisössä

(38) Koska kulutuksesta ei ole saatavilla uusia tietoja, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 35 ja 36 kappaleessa esitetyt alustavat päätelmät vahvistetaan.

4.3 Piimetallin tuonti yhteisöön

4.3.1 Tuonnin määrä ja markkinaosuus

(39) Koska piimetallin tuonnista yhteisöön eikä tuonnin markkinaosuudesta ole saatavilla uusia tietoja, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 37-43 kappaleessa esitetyt alustavat päätelmät vahvistetaan.

4.3.2 Hinnan alittavuus ja hintojen aleneminen

(40) Hinnan alittavuutta koskevia laskelmia tarkistettiin kaupan porrasta ja laatua koskevien oikaisujen huomioon ottamiseksi. Oikaisut tehtiin tarkistettujen tietojen perusteella, ja ne vastaavat kohtuullista arviota erojen markkina-arvosta.

(41) Lopullisten hinnan alittavuuden marginaalien mukaan hinnan alittavuus oli 10,2 prosenttia.

(42) Hinnan alittavuutta ja sen tasoa tarkasteltaessa on huomioitava, että hinnat olivat alentuneet. Hinnat laskivat merkittävästi tarkastelujaksolla (16 %), kunnes ne eivät enää kattaneet yhteisön tuotannonalan tutkimusajanjakson tuotantokustannuksia kokonaisuudessaan.

4.4 Yhteisön tuotannonalan taloudellinen tilanne

(43) Kaksi vientiä harjoittavaa venäläistä tuottajaa väitti, että yhteisön tuotannonalalle ei aiheutunut merkittävää vahinkoa, koska useimpien vahingon osoittimien mukaan kehitys oli myönteistä. Vientiä harjoittavat tuottajat viittasivat erityisesti tuotantoon, tuotantokapasiteettiin, kapasiteetin käyttöasteeseen, myynnin määrään yhteisössä, markkinaosuuteen, varastoihin, työllisyyteen ja tuottavuuteen, jotka kaikki kehittyivät myönteisesti tarkastelujaksolla.

(44) Vahingon osoittimien lähempi tarkastelu osoitti kuitenkin, että yhteisön tuotannonalan myönteisin kehitys sijoittui vuosille 1998-2000 väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 71 ja 72 kappaleessa esitetyn mukaisesti. Vuoden 2000 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana lähes kaikkien osoittimien mukaan kehitys oli joko lievästi positiivista, pysyi muuttumattomana tai oli joissain tapauksissa jopa negatiivista. Yhteisön tuotannonalalle aiheutunut merkittävä vahinko on kyseisenä ajanjaksona mitä ilmeisin.

(45) Kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 72 kappaleessa todetaan, yhteisön tuotannonalan suhteellisen hyvä tulos vuoteen 2000 asti oli suoraan yhdistettävissä yhteisön tuotannonalan tekemiin päätöksiin investoida uusiin yhteisön tuotantolaitoksiin. Yhteisön tuotannonalan tuotanto, tuotantokapasiteetti, myynnin määrä, markkinaosuus, työllisyys ja tuottavuus kasvoivatkin tuona ajanjaksona. Kannattavuudeksi laskettiin viisi prosenttia myynnin nettoarvosta.

(46) Sittemmin yhteisön tuotannonalan tilanne heikkeni polkumyynnillä Venäjältä tapahtuneen halpatuonnin lisääntyessä. Markkinaosuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto vähenivät merkittävästi.

(47) Lisäksi muiden vahingon osoittimien kehitys, erityisesti yhteisön tuotannonalan kannattavuuden ja sen veloittamien myyntihintojen lasku tarkastelujaksolla, tuki päätelmää siitä, että yhteisön tuotannonalalle aiheutui merkittävää vahinkoa.

4.5 Vahinkoa koskevat päätelmät

(48) Edellä esitetyistä syistä ja koska ei ole esitetty uusia tietoja, jotka edellyttäisivät sen päätelmän tarkistamista, jonka mukaan yhteisön tuotannonalalle aiheutui tutkimusajanjaksolla merkittävää vahinkoa erityisesti hintojen ja kannattavuuden osalta, vientiä harjoittavien venäläisten tuottajien väitteet hylätään. Näin ollen väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 71-73 kappaleessa esitetyt päätelmät voidaan vahvistaa.

5. SYY-YHTEYS

(49) Eräs vientiä harjoittava venäläinen tuottaja väitti, että vaikka merkittävää vahinkoa koskeva päätelmä vahvistettaisiinkin, vahingon aiheuttaja ei ollut Venäjältä peräisin olevan piimetallin tuonti. Yhteisön tuotannonalalle mahdollisesti aiheutuneen vahingon todelliseksi syyksi väitettiin eräitä muita tekijöitä. Muut kolmannet maat, joiden osuus yhteisön tuonnista on paljon suurempi kuin Venäjän, yhteisön tuotannonalan itse aiheuttama vahinko, yhteisön tuotannonalan vientitulos, piimetallin tuonti yhteisön tuotannonalan toimesta sekä kemiallisen ja metallurgisen piimetallin markkinaerot mainittiin selityksinä yhteisön tuotannonalalle mahdollisesti aiheutuneelle vahingolle. Eräs venäläinen tuottaja väitti myös, että yhteisön tuotannonalan ja Venäjän veloittamien hintojen välillä oli tutkimusajanjaksolla 16 prosentin ero ja että niinkin suuri ero oli osoitus siitä, ettei näiden kahdesta eri lähteestä peräisin olevan yhteisön markkinoilla esiintyvän piimetallin välillä ole hintakilpailua.

5.1 Tuonti muista kolmansista maista

(50) Väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 98 kappaleessa esitetyn mukaisesti eräistä muista kolmansista maista peräisin oleva tuonti oli määrältään paljon suurempaa kuin tuonti Venäjältä. Kiinaa lukuun ottamatta tuonti näistä maista tosiasiallisesti laski vuoden 2000 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana eli samaan aikaan, kun yhteisön tuotannonalan taloudellisessa tilanteessa tapahtui käänne huonompaan. Lisäksi kyseisen tuonnin hinnat olivat kaikissa tapauksissa korkeammat kuin Venäjältä peräisin olevan tuonnin hinnat, ja silloinkin kun ne alittivat yhteisön tuotannonalan hinnat, hintaero oli varsin vähäinen.

(51) Eräs vientiä harjoittava venäläinen tuottaja väitti, että Eurostatin tiedot eivät olleet luotettavia, koska niissä ei ole huomioitu eroja tuotevalikoimassa. Asianomainen huomautti, että Venäjältä viedyn ensisijaisesti heikkolaatuisemman piimetallin ja muista kolmansista maista peräisin olevan korkealaatuisemman piimetallin väliset hintaerot ovat merkittäviä. Hintojen vertailuun se ehdotti käytettäväksi hintoja, jotka käyttäjät ovat tosiasiassa maksaneet eri lähteistä peräisin olevasta piimetallista.

(52) Kyseinen tuottaja ei esittänyt minkäänlaista näyttöä väitteensä tueksi, ja koska käyttäjiltä ei saatu konkreettisia tietoja niiden muista kolmansista maista peräisin olevasta piimetallista maksamista hinnoista, hintavertailua ei voitu tehdä. Näissä olosuhteissa Eurostatin toimittamat tiedot ovat paras lähde muista kolmansista maista peräisin olevan piimetallin hintojen määrittämiseen. Rinnakkaisessa Kiinan vastaisten toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa käytettävissä olevien tietojen osalta kävi ilmi, että laatuluokittain tehdyn vertailun tuloksena todettu hinnan alittavuuden keskimääräinen marginaali vastasi Eurostatin keskimääräisen tuontihinnan ja yhteisön tuotannonalan keskihinnan välisen vertailun tuloksena todettua marginaalia.

(53) Lisäksi on huomattava, että Eurostatin tietoja käytettiin kaikissa tapauksissa, jotta tuontihintojen vertailu olisi ollut tasapuolinen. Venäjän osalta - niiltä osin kuin tutkimusajanjaksolta oli käytettävissä todennettuja tietoja - tuonnin todellinen hinta oli itse asiassa hieman alhaisempi kuin Eurostatin kirjaama hinta.

5.2 Itse aiheutettu vahinko

(54) Erään väitteen mukaan yhteisön tuotannonalalle aiheutunut vahinko johtui pääasiassa uuden tuotantokapasiteetin aiheuttamista kasvaneista kuluista tuotannonalan pyrkiessä lisäämään markkinaosuuttaan. Tässä yhteydessä väitettiin, että yhteisön tuotannonalan keskimääräiset tuotantokustannukset ovat maailman korkeimmat. Väite perustui vertailuun, jossa yhteisön tuotannonalan ja tässä menettelyssä asianosaisten venäläisten tuottajien todennettuja tuotantokustannuksia verrattiin muiden kolmansien maiden julkaistuihin tuotantokustannuksiin. Julkaistuihin lukuihin sisältyviä kustannustekijöitä ei ollut kuitenkaan eritelty selkeästi, joten näyttöä siitä, että kyseiset tuotantokustannukset olisivat vertailukelpoisia tutkimuksessa todennettujen tuotantokustannusten kanssa, ei ollut. Kävi ilmi, että julkaistut luvut perustuvat ainoastaan valmistuskustannuksiin eikä niihin sisälly sellaisia olennaisia kustannustekijöitä kuin myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset. Lisäksi on kiinnostavaa huomata, että asianomainen venäläinen tuottaja ei toimittanut vastaavia yhteisön tuottajista julkaistuja tietoja. Edellä esitetyn perusteella katsotaan, että väitettä ei voitu ottaa huomioon, ja vientiä harjoittavan venäläisen tuottajan esittämät väitteet hylättiin. Tätä lähestymistapaa tukee päätelmä, jonka mukaan vertailumaa Norjan todennetut tuotantokustannukset olivat todellakin korkeammat kuin venäläisen tuottajan toimittamat luvut. Kokonaiskustannuksiin mukautettuina Norjan todennettujen tuotantokustannusten todettiin vastaavan yhteisön tuotannonalan kustannuksia.

(55) Mutta vaikka yhteisön tuotannonalan kustannukset olisivatkin olleet suhteessa korkeammat, asia ei sinänsä poista polkumyynnillä tapahtuneen halpatuonnin ja yhteisön tuotannonalalle aiheutuneen vahingon välistä yhteyttä. Kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 83 kappaleessa todetaan, jos hinnat eivät olisi laskeneet vuoden 2000 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana, yhteisön tuotannonala olisi tehnyt 1,7 prosentin voiton kärsimänsä 2,1 prosentin tappion sijaan.

5.3 Yhteisön tuotannonalan vienti

(56) Erään väitteen mukaan yhteisön tuotannonalan vientiin suuntautuneen myynnin väheneminen olisi vaikuttanut tuotannonalan myynnin kannattavuuteen yhteisössä. Väitteen tueksi ei kuitenkaan esitetty näyttöä.

(57) Vientimyynnissä vuoden 1998 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana tapahtuneen kokonaislaskun osuus yhteisön tuotannonalan kokonaismyynnistä tutkimusajanjaksolla oli ainoastaan 2,3 prosenttia. Näin ollen laskun mahdollinen vaikutus yhteisön tuotannonalan hintoihin ja kannattavuuteen EU:n markkinoilla on ollut vain vähäinen. Voidaan myös kohtuudella olettaa, että viennin lasku johtuu osittain yhteisön tuottaman piimetallin kysynnästä tutkimusajanjaksolla.

5.4 Piimetallin tuonti yhteisön tuotannonalan toimesta

(58) Eräs venäläinen tuottaja epäili väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 85 kappaleen päätelmää, jonka mukaan yhteisön tuotannonalaan etuyhteydessä olevat yritykset ostavat piimetallia omasta puolestaan ilman, että yhteisön tuotannonala vaikuttaisi niiden päätöksentekoon. Tämän näkökohdan tueksi esitettiin väite, jonka mukaan nämä etuyhteydessä olevat yritykset eivät saaneet ilmaista näkemystään tässä menettelyssä. Tämän väitettiin todistavan, että yhteisön tuotannonala todellakin valvoo näitä yrityksiä.

(59) Se, etteivät yhteisön tuotannonalaan etuyhteydessä olevat yritykset esitä polkumyyntitoimenpiteiden vastaisia huomautuksia tässä menettelyssä, ei tarkoita sitä, etteivät ne voi vapaasti hankkia omia raaka-aineitaan taloudellisin perustein. Koska näiden yritysten tiedetään ostaneen piimetallia yhteisön tuotannonalalta, Venäjältä ja muista itse valitsemistaan lähteistä, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 85 kappaleen päätelmät voidaan vahvistaa.

5.5 Kemiallisen ja metallurgisen piimetallin markkinoiden väliset erot

(60) Erään väitteen mukaan yhteisön tuotannonalan ongelmat vuodesta 2000 johtuivat kemianteollisuudessa käytettävän piimetallin kysynnän laskusta, mikä puolestaan johtui asianomaisen käyttäjäteollisuuden tuotteiden kysynnässä tapahtuneesta laskusta. Väitteen mukaan yhteisön tuotannonala myy suuremman osuuden tuottamastaan piimetallista kemian teollisuudelle kuin metallurgian teollisuudelle, kun taas vientiä harjoittavien venäläisten tuottajien kohdalla tilanne on päinvastainen. Näin ollen venäläinen piimetalli ei kilpaile yhteisössä tuotetun piimetallin kanssa kemianteollisuuden markkinoilla, eli Venäjältä peräisin oleva tuonti ei ole syynä yhteisön tuotannonalan mahdollisiin ongelmiin.

(61) Oheisessa taulukossa esitetään yhteisön tuotannonalan kemianteollisuudelle myymän piimetallin hinta- ja määräkehitys.

Yhteisön tuotannonalan myynti kemianteollisuuden asiakkaille

>TAULUKON PAIKKA>

Lähde:

yhteisön tuotannonala.

(62) Taulukosta käy ilmi, että piimetallin myynti kemianteollisuuden käyttäjille kasvoi tarkastelujaksolla määrällisesti 42 prosenttia mutta että keskihinta laski 13 prosenttia. Vertailun vuoksi kerrottakoon, että piimetallin kokonaismyynti tarkastelujaksolla kasvoi 57 prosenttia määrässä laskettuna kun taas hinta laski 16 prosenttia (ks. taulukot 8 ja 9 väliaikaista tullia koskevassa asetuksessa).

(63) Vuoden 2000 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana, jolloin vahinko syveni hintojen ja kannattavuuden osalta, myynti kemianteollisuuden käyttäjille laski noin 5000 tonnia (7 %), kun taas keskihinnat nousivat 14 euroa tonnilta (1,1 %). Kokonaismyynnin osalta luvut osoittavat noin 3000 tonnin (2,1 %) nousua ja keskihintojen laskua 46 eurolla tonnilta (3,7 %).

(64) Näin ollen ei ole perusteltua olettaa, että yhteisön tuotannonalalle aiheutunut vahinko johtui myynnissä kemianteollisuuden asiakkaille tapahtuneesta laskusta. Aiheutuneen vahingon luonne huomioon ottaen tilanne on päinvastainen.

(65) Niinpä väite, jonka mukaan yhteisön tuotannonalan myynnissä kemianteollisuuden asiakkaille tapahtunut kehitys oli tutkimusajanjaksolla aiheutuneen vahingon todellinen syy, hylätään.

5.6 Hintakilpailu

(66) Yhteisössä tuotetun ja Venäjältä tuodun piimetallin väliseksi hintaeroksi vahvistetaan keskimäärin 11 prosenttia tutkimusajanjaksolla, eikä venäläisen viejän väittämä 16 prosenttia (ks. väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 46 kappale). Hintaero säilyi, vaikka yhteisön tuotannonalan hinta laski seitsemän prosenttia vuoden 2001 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana. Tätä pidetään selvänä osoituksena vaikutuksesta, joka Venäjän veloittamilla hinnoilla oli yhteisön tuotannonalan hintoihin. Olisi absurdia väittää, että hinnan alittavuus on niin suuri, ettei se ole voinut olla yhteisön tuotannonalalle aiheutuneen vahingon syy.

(67) Tutkimuksessa ilmeni, että sekä yhteisön tuotannonala että vientiä harjoittavat venäläiset tuottajat myyvät suuria määriä piimetallia samoille asiakkaille tai samalla alalla toimiville asiakkaille. On selvää, että nämä käyttäjät vetosivat Venäjän veloittamaan alhaiseen hintaan käydessään hintaneuvotteluja yhteisön tuotannonalan kanssa.

5.7 Syy-yhteyttä koskevat päätelmät

(68) Edellä esitetyn perusteella vientiä harjoittavien venäläisten tuottajien esittämät väitteet hylätään ja vahvistetaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 101 ja 102 kappaleessa esitetyt päätelmät.

6. YHTEISÖN ETU

(69) Alustavan määritelmän, jonka mukaan toimenpiteiden käyttöönotto ei ollut yhteisön edun vastaista, johdosta asianomaisia osapuolia pyydettiin ilmoittautumaan ja toimimaan yhteistyössä menettelyssä. Huomautuksia saatiin neljältä käyttäjältä ja yhdeltä käyttäjäjärjestöltä, jotka olivat toimineet yhteistyössä menettelyn aiemmassa vaiheessa. Lisäksi viisi käyttäjää ja yksi käyttäjäjärjestö, jotka eivät toimineet yhteistyössä menettelyn aiemmassa vaiheessa, esittivät huomautuksia alustavista päätelmistä. Yksikään piimetallin tuoja ei esittänyt huomautuksia. Kolme venäläisille tuottajille raaka-aineita toimittavaa yhteisön toimittajaa oli esittänyt huomautuksia jo aiemmassa vaiheessa.

(70) Väliaikaista tullia koskevan asetuksen julkaisemisen jälkeen esitetyt huomautukset koskivat ainoastaan tarvetta tehdä ero kemiallisen ja metallurgisen piimetallin välillä eli liittyivät tarkasteltavana olevaan tuotteeseen ja samankaltaiseen tuotteeseen. Käyttäjät eivät esittäneet huomautuksia toimenpiteiden vaikutuksesta niiden kustannuksiin tai kannattavuuteen eivätkä toimittaneet tällaisen arvion esittämiseen tarvittavia tietoja.

(71) Käyttäjien tiloihin tehtyjen tarkastuskäyntien johdosta kuitenkin todettiin, että vaikka kyseiset käyttäjät vastustavat toimenpiteiden käyttöönottoa, koska se lisää niiden kustannuksia, yleisesti ottaen ne kannattivat komission analyysissään käyttämiä menetelmiä. On todennäköistä, että toimenpiteellä on vaikutusta käyttäjiin. Käytettävissä olevat tiedot viittaavat siihen, että tullit lisäävät metallurgian alan käyttäjien kustannuksia noin 11 euroa tonnilta valmista tuotetta eli 0,8 prosenttia.

(72) Vaikka tunnustettiinkin, että toimenpiteiden käyttöönotolla voi olla joitakin kielteisiä vaikutuksia raaka-aineiden yhteisön toimittajien liikevaihtoon ja kannattavuuteen, ei kuitenkaan esitetty näyttöä siitä, että nämä vaikutukset olisivat suuremmat kuin yhteisön tuotannonalalle odotettavissa olevat hyödyt.

(73) Näin ollen ei esitetty mitään sellaista uutta tietoa, jonka perusteella voitaisiin päätellä, että lopullisten toimenpiteiden käyttöönotto olisi yhteisön edun vastaista. Tästä syystä väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 118 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan lopullisesti.

7. LOPULLISET TOIMENPITEET

(74) Polkumyyntiä, vahinkoa, syy-yhteyttä ja yhteisön etua koskevien päätelmien perusteella katsotaan, että olisi otettava käyttöön lopulliset polkumyyntitoimenpiteet, jotta polkumyynnillä Venäjältä tapahtuva tuonti ei aiheuttaisi enempää vahinkoa yhteisön tuotannonalalle.

7.1 Vahingon korjaava taso

(75) Vahingon korjaavan tason laskemiseen aiemmassa vaiheessa käytettyjen menetelmien johdosta esitettiin joitakin väitteitä.

7.1.1 PCN-taulukko

(76) Väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 14 kappaleen mukaan väitettiin, että tuotteen valvontakoodia koskevassa, kaikki piimetallityypit erittelevässä PCN-taulukossa ei ollut riittävän yksityiskohtaisia tietoja erityyppisten piimetallien kemiallisesta koostumuksesta, mistä syystä piimetallin eri laatuluokkia ei voitu vertailla asianmukaisesti. Tästä syystä PCN-taulukkoa ehdotettiin muutettavaksi Venäjältä tuotujen piimetallilajien erittelemiseksi erotuksena yhteisön tuotannonalan myymistä lajeista.

(77) Eräs yritys väitti, että pitäisi luoda oma laatuluokka piimetallille, jonka rautapitoisuus on yli 0,8 prosenttia. Vaikka runsaasti rautaa sisältävästä piimetallista saatetaankin maksaa vähemmän markkinoilla, näyttöä siitä, että yli 0,5 prosenttia ja toisaalta yli 0,8 prosenttia rautaa sisältävien piimetallien välillä olisi ollut selvä markkinaero, ei esitetty. Koska kaikkiin rautapitoisuuden vaihtelusta johtuviin hintaeroihin voidaan joka tapauksessa puuttua oikaisun keinoin, jollainen tehtiinkin, tämä väite voidaan hylätä.

(78) Muut vientiä harjoittavat venäläiset tuottajat pyysivät kahden muutoksen tekemistä PCN-taulukkoon. Niistä ensimmäinen koski sellaisen uuden laatuluokan määrittelemistä, jonka määräävä tekijä on hivenaineet. Väitteen mukaan metallurgian alan käyttäjille myytävää piimetallia voitaisiin väärin perustein verrata kemianteollisuudelle myytävään piimetalliin, jos pyydettyä oikaisua ei tehdä. Lisäksi ne pyysivät, että tasan 0,5 prosenttia rautaa sisältävä piimetalli luokiteltaisiin heikkolaatuiseksi, kun se nykyisessä PCN-taulukossa on luokiteltu vakiolaatuiseksi.

(79) Ensimmäiseen pyyntöön suostuminen ei olisi johtanut PCN-taulukon tarkentumiseen, vaan huonosti määriteltyihin kriteereihin, jolloin riskinä olisi, että asianomaisilla osapuolilla olisi tietty vapaus myynnin kohdentamisessa tiettyihin PCN-koodeihin. Tällainen vapaus voisi heikentää PCN-koodien tarjoaman tiedon luotettavuutta ja siten vahingon korjaavan tason luotettavuutta. Ei ole myöskään näyttöä siitä, että nykyisen PCN-rakenteen säilyttäminen johtaisi virheellisiin tai epätarkempiin päätelmiin. Esimerkiksi ainoastaan vakio- ja heikkolaatuiseen piimetalliin perustuvan viitehinnan alittavuuslaskelman tuloksena olisi marginaalit, joiden vaihtelu olisi enimmillään 0,2 prosenttia. Näistä syistä väite hylätään.

(80) Myöskään toisen pyynnön tueksi ei esitetty näyttöä. Itse asiassa on viitteitä siitä, että käyttäjät pitävät 0,5 prosenttia rautaa sisältävää piimetallia vakiolaatuisena. Näin ollen ei katsottu tarpeelliseksi muuttaa PCN-taulukkoa.

7.1.2 Voittomarginaali

(81) Alustavasti pääteltiin, että sopivaksi vähimmäisvoittomarginaaliksi, joka yhteisön tuotannonalan voitaisiin kohtuudella odottaa saavuttavan vahingollisen polkumyynnin puuttuessa, voitaisiin katsoa 6,5 prosenttia kokonaisliikevaihdosta. Marginaalia väitettiin liian korkeaksi ja sopivammaksi ehdotettiin noin kolmen prosentin marginaalia.

(82) Tosiseikat eivät tue kolmen prosentin marginaalia koskevaa pyyntöä. Todettakoon, että 6,5 prosentin voitto vastaa yhteisön tuotannonalan saamaa voittoa terveiden markkinaolosuhteiden vallitessa yhteisön markkinoilla eli vuosina 1998-2000. Todetut polkumyyntimarginaalit ja Venäjältä tuonnin määrä huomioon ottaen on sitä paitsi todennäköistä, että yhteisön tuotannonala olisi tehnyt tutkimusajanjaksolla vähintään kyseisensuuruisen voiton.

7.1.3 Laatua koskeva oikaisu

(83) Eräs venäläinen tuottaja väitti, että tuotantoprosessin eroista johtuen yhdellä sen tuotantolaitoksella valmistettu piimetalli oli heikkolaatuisempaa kuin tuottajan toisella laitoksella valmistettu piimetalli. Tästä syystä se esitti, että heikkolaatuisemman piimetallin hintaan pitäisi tehdä oikaisu, jotta vertailu yhteisön tuotannonalan hintojen kanssa olisi tasapuolinen. Oikaisuksi ehdotettiin kahden tuotantolaitoksen keskimääräisten tuotantokustannusten välistä erotusta.

(84) Kyseisten tuotantolaitosten tuotteiden laadussa on todellakin ero. Jotta oikaisu olisi perusteltu, on kuitenkin voitava osoittaa, että kyseinen ero vaikuttaa markkinoilla - tässä tapauksessa Euroopan unionissa - saavutettavissa oleviin hintoihin. Tästä syystä tehtiin laatuluokittainen vertailu sen selvittämiseksi, oliko kyseisten kahden tuotantolaitoksen saamissa myyntihinnoissa systemaattinen ero. Heikkolaatuisempaa piimetallia tuottava tuotantolaitos ei myynyt korkealaatuista piimetallia, joten oikaisu ei ollut tarpeen. Vakiolaadun osalta havaittiin selvä hintaero ja sen myyntiin asianomaiselta tuotantolaitokselta tehtiin neljän prosentin oikaisu. Heikkolaatuisessa piimetallissa ei havaittu hintaeroja, joten oikaisu ei ollut oikeutettu.

(85) Toinen venäläinen tuottaja väitti, että kaikki sen tuottama piimetalli oli niin heikkolaatuista, ettei sitä voinut suoraan verrata edes yhteisön tuotannonalan tuottaman heikkolaatuisen piimetallin hintojen kanssa.

(86) Jälleen tunnustetaan, että varsinkin rautapitoisuus on kyseisen tuottajan tuottamassa piimetallissa korkeampi kuin sekä yhteisön tuotannonalan että toisen venäläisen tuottajan tuottamassa piimetallissa. Kyseisen tuottajan Euroopan unionin markkinoilla saamiin hintoihin mahdollisesti kohdistuvan laatuvaikutuksen laskemiseksi hintoja verrattiin laatuluokittain toisen venäläisen tuottajan saavuttamiin keskihintoihin.

(87) Vertailun tulokset osoittivat, että kyseisen venäläisen tuottajan heikkolaatuisen piimetallin hintoihin pitäisi tehdä oikaisu, jotta niitä voitaisiin verrata yhteisön tuotannonalan tuottaman heikkolaatuisen piimetallin hintoihin.

7.1.4 Kaupan porrasta koskeva oikaisu

(88) Venäläiset tuottajat vaativat hintaoikaisua niiden Euroopan unionin markkinoille suuntautuvaa myyntiä koskevien kaupan portaiden huomioon ottamiseksi. Kävi ilmi, että yksi venäläinen tuottaja myi kaiken piimetallinsa Brittiläisillä Neitsytsaarilla sijaitsevan kauppiaan välityksellä. Toinen tuottaja myi Sveitsissä sijaitsevan etuyhteydessä olevan kauppiaan kautta, Euroopan unionissa sijaitsevan etuyhteydettömän kauppiaan kautta ja suoraan loppukäyttäjille. Yhteisön tuotannonala myi lähes kaiken piimetallinsa suoraan loppukäyttäjille.

(89) Sen määrittämiseksi, onko kaupan porrasta koskeva oikaisu perusteltu, saman tuottajan samanlaatuisen piimetallin koko eri myyntikanavien kautta tapahtunut myynti analysoitiin mahdollisen systemaattisen hintaeron selvittämiseksi. Analyysin tuloksena kaupan porrasta koskeva oikaisu tehtiin kaiken etuyhteydettömän kauppiaan välityksellä tapahtuneen myynnin osalta.

7.2 Lopullisen tullin muoto ja määrä

(90) Perusasetuksen 9 artiklan 4 kohdan mukaisesti lopulliset polkumyyntitoimenpiteet on otettava käyttöön todettujen polkumyynti- tai vahinkomarginaalien suuruisina sen mukaan, kumpi niistä on alhaisempi. Kyseiset toimenpiteet, kuten väliaikaiset toimenpiteetkin, olisi toteutettava arvotullin muodossa.

7.3 Väliaikaisen tullin lopullinen kantaminen

(91) Koska vientiä harjoittavien venäläisten tuottajien osalta todetut polkumyyntimarginaalit ovat huomattavat ja yhteisön tuotannonalalle aiheutunut vahinko on merkittävä, katsotaan tarpeelliseksi kantaa lopullisesti väliaikaista tullia koskevalla komission asetuksella (EY) N:o 1235/2003 käyttöön otettujen väliaikaisten polkumyyntitullien vakuutena olevat määrät käyttöön otettavien lopullisten tullien suuruisina. Jos lopulliset tullit ovat korkeammat kuin väliaikaiset tullit, vain väliaikaisten tullien vakuutena olevat määrät kannetaan lopullisesti.

(92) Kaikki näiden yrityskohtaisten polkumyyntitullien soveltamiseen liittyvät (esimerkiksi yrityksen nimenmuutoksen tai uusien tuotanto- tai myyntiyksiköiden perustamisen johdosta esitetyt) pyynnöt on toimitettava viipymättä komissiolle ja mukaan on liitettävä kaikki asian kannalta oleelliset tiedot, erityisesti ne, jotka koskevat esimerkiksi kyseiseen nimenmuutokseen tai kyseisiin tuotanto- tai myyntiyksiköiden muutoksiin mahdollisesti liittyviä yrityksen tuotantotoiminnan, kotimarkkinamyynnin ja vientimyynnin muutoksia. Asetusta muutetaan tarvittaessa saattamalla yksilöllistä tullia nauttivien yritysten luettelo ajan tasalle.

7.4 Sitoumukset

(93) Väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönoton ja lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen yksi vientiä harjoittava venäläinen tuottaja tarjosi hintasitoumusta perusasetuksen 8 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

(94) Asianomainen vientiä harjoittava tuottaja tuottaa erityyppisiä tuotteita, jotka voidaan myydä yhdessä. Tähän sisältyy ristiinkompensoinnin riski, mikä tarkoittaa, että hintasitoumusta noudatettaisiin muodollisesti mutta muiden kuin tarkasteltavana olevien tuotteiden hintoja alennettaisiin niitä yhdessä tarkasteltavana olevan tuotteen kanssa myytäessä. Tämä tekisi piimetallin vähimmäishinnan noudattamista koskevasta sitoumuksesta helposti kierrettävän a erittäin vaikeasti valvottavan.

(95) Edellä esitetyistä syistä pääteltiin, että lopullisten päätelmien jälkeen tarjottuja hintasitoumuksia ei voitu hyväksyä esitetyssä muodossa. Asiasta ilmoitettiin asianomaisille osapuolille ja tarjottujen hintasitoumusten puutteista tiedotettiin yksityiskohtaisesti asianomaisille viejille,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1. Otetaan käyttöön lopullinen polkumyyntitulli Venäjältä peräisin olevan, CN-koodiin 2804 69 00 luokiteltavan piimetallin, jonka piipitoisuus on alle 99,99 painoprosenttia, tuonnissa.

2. Jäljempänä mainittujen yritysten tuottamaan Venäjältä peräisin olevaan tuotteeseen sovellettava lopullinen polkumyyntitulli on seuraava:

>TAULUKON PAIKKA>

3. Jollei toisin säädetä, sovelletaan tulleja koskevia voimassa olevia säännöksiä ja määräyksiä.

2 artikla

Kannetaan lopullisesti Venäjältä peräisin olevan CN-koodiin 2804 69 00 luokiteltavan piimetallin, jonka piipitoisuus on alle 99,99 painoprosenttia, tuonnissa komission asetuksella (EY) N:o 1235/2003 käyttöön otettujen väliaikaisten polkumyyntitullien vakuutena olevat määrät jäljempänä vahvistettujen sääntöjen mukaisesti.

Lopullisten polkumyyntitullien ylittävät vakuutena olevat määrät vapautetaan. Jos lopulliset tullit ovat korkeammat kuin väliaikaiset tullit, vain väliaikaisia tulleja vastaavat vakuutena olevat määrät kannetaan lopullisesti.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 22 päivänä joulukuuta 2003.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

A. Matteoli

(1) EYVL L 56, 6.3.1996, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna neuvoston asetuksella (EY) N:o 1972/2002 (EYVL L 305, 7.11.2002, s. 1).

(2) EUVL L 173, 11.7.2003, s. 14.

(3) Neuvoston asetus (EY) N:o 2496/97, annettu 11 päivänä joulukuuta 1987 lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan piimetallin tuonnissa (EYVL L 345, 16.12.1997, s. 1).

(4) EYVL C 246, 12.10.2002, s. 9.