KOMISSION ASETUS (EY) N:o 2199/2003,

annettu 16 päivänä joulukuuta 2003,

siirtymävaiheen toimenpiteistä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1259/1999 soveltamiseksi vuonna 2004 yhtenäisen pinta-alatuen järjestelmän osalta Tsekissä, Virossa, Kyproksessa, Latviassa, Liettuassa, Unkarissa, Maltassa, Puolassa, Sloveniassa ja Slovakiassa

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon Tšekin tasavallan, Viron tasavallan, Kyproksen tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Unkarin tasavallan, Maltan tasavallan, Puolan tasavallan, Slovenian tasavallan ja Slovakian tasavallan liittymissopimuksen ja erityisesti sen 2 artiklan 3 kohdan,

ottaa huomioon Tšekin tasavallan, Viron tasavallan, Kyproksen tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Unkarin tasavallan, Maltan tasavallan, Puolan tasavallan, Slovenian tasavallan ja Slovakian tasavallan liittymisasiakirjan ja erityisesti sen 41 artiklan ensimmäisen kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Tarkoitus

Tässä asetuksessa vahvistetaan siirtymäkauden säännöt, jotka koskevat asetuksen (EY) N:o 1259/1999 1 b artiklassa säädetyn yhtenäisen pinta-alatuen järjestelmän täytäntöönpanoa vuonna 2004.

2 artikla

Vaihtokurssi

Yhtenäisen pinta-alatuen järjestelmässä myönnettävän määrän uusien jäsenvaltioiden kansallisiksi valuutoiksi muuntamista koskevan määräytymisperusteen päivämäärä on 1 päivä heinäkuuta 2004.

Käytettävä vaihtokurssi on 1 päivän tammikuuta 2004 ja 30 päivän kesäkuuta 2004 välisenä aikana sovellettavien vaihtokurssien ajan mukaan suhteellisesti laskettu keskiarvo.

Komissio vahvistaa keskimääräisen vaihtokurssin 31 päivään heinäkuuta 2004 mennessä.

3 artikla

Asetuksen (EY) N:o 2419/2001 soveltaminen

Yhtenäisen pinta-alatuen järjestelmään sovelletaan asetusta (EY) N:o 2419/2001, lukuun ottamatta 5 artiklan 1 kohdan c alakohtaa ja 2 kohtaa, 6 artiklan 2 ja 3 kohtaa, 7, 9 ja 10 artiklaa, 13 artiklan 2, 3 ja 4 kohtaa, 18 artiklan 1 kohdan b ja c alakohtaa, 24—29 artiklaa, 31 artiklan 3 kohtaa sekä 32—43 artiklaa.

4 artikla

Yhtenäisen pinta-alatuen järjestelmän soveltaminen

1.   Yhtenäisen pinta-alatuen järjestelmästä hyötyäkseen maataloustuottajan on jätettävä toimivaltaiselle viranomaiselle uuden jäsenvaltion vahvistamaan määräpäivään, joka ei voi olla myöhäisempi kuin 15 päivä kesäkuuta 2004, mennessä hakemus, jossa ilmoitetaan asetuksen 1259/1999 1 b artiklan 5 kohdassa tarkoitettujen edellytysten mukaiset tukikelpoiset alat.

2.   Yhtenäisen pinta-alatuen järjestelmään liittyvien hakemusten muutosten osalta asetuksen (EY) N:o 2419/2001 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu päivämäärä on 15 päivä kesäkuuta 2004.

3.   Yhtenäistä pinta-alatukea koskevaa hakemusta pidetään asetuksen (EY) N:o 2419/2001 2 artiklan i alakohdassa tarkoitettuna tukihakemuksena.

5 artikla

Tukikelpoisuusedellytyksiin liittyvät vähennykset ja poissulkemiset

1.   Jos hallinnollisessa tai paikalla tehtävässä tarkastuksessa havaitaan, että ilmoitetun pinta-alan ja asetuksen (EY) N:o 2419/2001 2 artiklan r alakohdassa tarkoitetun määritetyn pinta-alan välinen todettu erotus on suurempi kuin 3 prosenttia mutta enintään 30 prosenttia määritetystä pinta-alasta, yhtenäisen pinta-alatuen järjestelmässä myönnettävästä tuesta vähennetään kyseessä olevan vuoden osalta todettu erotus kaksinkertaisena, jollei kyseessä ole asetuksen (EY) N:o 2419/2001 48 artiklassa määritelty ylivoimainen este tai poikkeuksellinen olosuhde.

Jos erotus on suurempi kuin 30 prosenttia määritetystä pinta-alasta, kyseisenä vuonna ei myönnetä tukea lainkaan.

Jos erotus on yli 50 prosenttia, maataloustuottaja suljetaan pois tuen piiristä siihen määrään asti, joka vastaa ilmoitetun pinta-alan ja määritetyn pinta-alan erotusta. Kyseinen määrä vähennetään tuista, jotka maataloustuottajalle voitaisiin myöntää niiden hakemusten yhteydessä, jotka hän jättää sitä kalenterivuotta, jona havainnot tehdään, seuraavien kolmen kalenterivuoden aikana.

2.   Jos ilmoitetun ja määritetyn pinta-alan välinen erotus johtuu tahallisesta sääntöjenvastaisuudesta, tukea, joka maataloustuottajalle voitaisiin myöntää, ei myönnetä kyseisenä kalenterivuonna.

Lisäksi jos erotus on yli 20 prosenttia määritetystä pinta-alasta, maataloustuottaja suljetaan pois tuen piiristä siihen määrään asti, joka vastaa ilmoitetun pinta-alan ja määritetyn pinta-alan erotusta. Kyseinen määrä vähennetään tuista, jotka maataloustuottajalle voitaisiin myöntää niiden hakemusten yhteydessä, jotka hän jättää sitä kalenterivuotta, jona havainnot tehdään, seuraavien kolmen kalenterivuoden aikana.

3.   Asetuksen (EY) N:o 2419/2001 2 artiklan r alakohdan mukaisesti määritetyn alan vahvistamiseksi tuen myöntämiseen sovellettavat säännöt ovat asetuksen (EY) N:o 1259/1999 1 b artiklan 5 kohdassa ja 1 b artiklan 6 kohdan ensimmäisessä alakohdassa sekä tämän asetuksen 4 artiklassa vahvistetut säännöt.

6 artikla

Hyvään viljelykuntoon ja ympäristöön liittyvät edellytykset

1.   Uusien jäsenvaltioiden on varmistettava, että maatalousmaa, erityisesti maatalousmaa, jota ei enää käytetä tuotantoon, säilytetään viljelyn ja ympäristön kannalta hyvässä kunnossa.

Uusien jäsenvaltioiden on määriteltävä hyvää viljelykuntoa ja ympäristöä koskevat vähimmäisvaatimukset liitteessä esitetyn kehyksen perusteella, ottaen huomioon kyseisten alueiden erityispiirteet, mukaan lukien maaperä ja ilmasto-olosuhteet, viljelyjärjestelmät, maankäyttö, viljelykierto, viljelykäytännöt ja tilarakenteet.

2.   Jos 1 kohdassa tarkoitettuja vähimmäisvaatimuksia ei noudateta yksittäisestä maataloustuottajasta suoraan johtuvan toiminnan tai laiminlyönnin seurauksena, kalenterivuodeksi 2004 vahvistettujen suorien tukien kokonaismäärää vähennetään seuraavasti:

Ensimmäisessä alakohdassa säädetty kokonaisvähennysprosentti ei saa kuitenkaan olla suurempi kuin myönnettävän tuen kokonaismäärä.

3.   Tässä asetuksessa säädettyjä vähennyksiä ja ulkopuolelle jättämisiä sovelletaan rajoittamatta yhteisön tai kansallisen lainsäädännön muista säännöksistä johtuvien lisäseuraamusten soveltamista.

7 artikla

Vähennyskerroin

Jos yhtenäisten pinta-alatukien määrät 5 ja 6 artiklan soveltamisen jälkeen ylittävät uudessa jäsenvaltiossa asetuksen (EY) N:o 1259/1999 1 b artiklan 3 kohdassa tarkoitetut vuotuiset kansalliset määrärahat, asianomaisen uuden jäsenvaltion on annettava komissiolle tiedoksi kyseisen asetuksen 1 b artiklan 7 kohdassa tarkoitettu vähennyskerroin viimeistään 30 päivänä marraskuuta 2004.

8 artikla

Tuen maksaminen

1.   Tuet maksetaan kerran vuodessa 1 päivän joulukuuta 2004 ja 30 päivän huhtikuuta 2005 välisenä aikana.

2.   Poiketen siitä, mitä tämän artiklan 1 kohdassa säädetään, ja asetuksen (EY) N:o 1259/1999 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen uusien jäsenvaltioiden voidaan antaa talousarviotilanteesta riippuen suorittaa ennakkomaksuja enintään 50 prosenttia tuista ennen 1 päivää joulukuuta alueilla, joilla maataloustuottajilla on poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi suuria taloudellisia vaikeuksia.

9 artikla

Tietojen antaminen komissiolle

1.   Uusien jäsenvaltioiden on toimitettava viimeistään 15 päivänä syyskuuta 2004 yhtenäisen pinta-alatuen järjestelmässä hyväksytyistä hakemuksista yhteenveto, johon on merkittävä kyseisille hakemuksille 4 artiklan mukaisesti vahvistettu kokonaismäärä.

2.   Niiden on toimitettava viimeistään 15 päivänä toukokuuta 2005 lopulliset tiedot pinta-aloista, joista tuki on tosiasiallisesti maksettu, sen jälkeen kun niihin on tehty 5 ja 6 artiklassa säädetyt vähennykset.

10 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2004, sillä edellytyksellä että Tšekin tasavallan, Viron tasavallan, Kyproksen tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Unkarin tasavallan, Maltan tasavallan, Puolan tasavallan, Slovenian tasavallan ja Slovakian tasavallan liittymissopimus tulee voimaan.

(1)  EYVL L 160, 26.6.1999, s. 113.

(2)  EYVL L 349, 24.12.1998, s. 1.

(3)  EYVL L 327, 12.12.2001, s. 11, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 493/2003 (EUVL L 73, 19.3.2003, s. 5).