Komission asetus (EY) N:o 1980/2003,

annettu 21 päivänä lokakuuta 2003,

yhteisön tulo- ja elinolotilastoista (EU-SILC) annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1177/2003 täytäntöönpanosta määritelmien ja määritelmien päivittämisen osalta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon yhteisön tulo- ja elinolotilastoista (EU-SILC) 16 päivänä kesäkuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1177/2003(1) ja erityisesti sen 15 artiklan 2 kohdan c alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Asetuksessa (EY) N:o 1177/2003 vahvistetaan yhteiset puitteet sellaisten yhteisön tulo- ja elinolotilastojen järjestelmälliselle tuottamiselle, jotka sisältävät vertailukelpoiset ja ajantasaiset tulonjakoa sekä köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen tasoa ja rakennetta koskevat poikkileikkaus- ja pitkittäistutkimuksiin perustuvat kansalliset ja Euroopan unionin tasoiset tiedot.

(2) Asetuksen (EY) N:o 1177/2003 15 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaisesti on tarpeen vahvistaa täytäntöönpanotoimenpiteet määritelmien ja erityisesti tulomääritelmien operationalisointia, kotitalouden jäseniä ja kotitalouden entisiä jäseniä koskevien määritelmien yhdenmukaistamiseksi, sekä aikataulu, jonka mukaan eri tulomuuttujat otetaan mukaan tutkimukseen.

(3) Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat tilasto-ohjelmakomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Yhteisön tulo- ja elinolotilastoista annetun asetuksen (EY) N:o 1177/2003 15 artiklan 2 kohdan c alakohdassa vaaditut määritelmät, joiden tarkoituksena on erityisesti edellä mainitun asetuksen 2 artiklan l ja m kohdassa annettujen tulomääritelmien operationalisointi, vahvistetaan liitteessä I.

Ehdot bruttotulokomponenttien toimittamiselle sekä aikatalu, jonka mukaan eri tulokomponentit otetaan mukaan tutkimukseen, vahvistetaan liitteessä II.

2 artikla

Tässä asetuksessa annettuja määritelmiä, lukuun ottamatta kotitalouden entisiä jäseniä koskevaa määritelmää, sekä tulotietojen toimittamista sovelletaan sekä yhteisön tulo- ja elinolotilastojen (EU-SILC) poikkileikkausosioon että pitkittäisleikkausosioon (jäljempänä "pitkittäisaineisto").

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 21 päivänä lokakuuta 2003.

Komission puolesta

Pedro Solbes Mira

Komission jäsen

(1) EYVL L 165, 3.7.2003, s. 1.

LIITE I

KOTITALOUDEN JÄSENIÄ JA KOTITALOUDEN ENTISIÄ JÄSENIÄ, YKSITYISIIN VAKUUTUKSIIN PERUSTUVIA ELÄKKEITÄ, YKSITYISIÄ ELÄKEVAKUUTUSMAKSUJA, KOTITALOUDEN KOKONAISBRUTTOTULOJA JA KÄYTETTÄVISSÄ OLEVIA KOKONAISTULOJA SEKÄ KOTITALOUDEN KÄYTETTÄVISSÄ OLEVIA KOKONAISTULOJA ENNEN SOSIAALISIA TULONSIIRTOJA (VANHUUSETUUKSIA SEKÄ LESKEN JA MUIDEN EDUNSAAJIEN ETUUKSIA LUKUUN OTTAMATTA JA NE MUKAAN LUETTUNA) SEKÄ BRUTTO- JA NETTOTULOKOMPONENTTEJA KOSKEVAT MÄÄRITELMÄT

1. KOTITALOUDEN JÄSENET JA KOTITALOUDEN ENTISET JÄSENET

1.1 Kotitalouden jäsenet(1)

Kotitalouden jäseninä on jäljempänä esitettyjen edellytysten mukaisesti pidettävä seuraavia henkilöitä, jos heillä on yhteisiä elinkustannuksia:

1) kotitaloudessa yleensä asuvat, joilla on siteitä muihin kotitalouden jäseniin

2) kotitaloudessa yleensä asuvat, joilla ei ole siteitä muihin kotitalouden jäseniin

3) täysihoitolaiset, alivuokralaiset, muut asuntoon majoittuneet henkilöt

4) vierailijat

5) kotitaloudessa asuvat kodinhoitajat, au-pair-asemassa olevat työntekijät

6) lyhytaikaisesti asunnosta poissa olevat (loman, työn tai koulutuksen vuoksi)

7) muualla opiskelevat kotitalouteen kuuluvat lapset

8) pitkäaikaisesti työn vuoksi poissaolevat, joilla on siteitä kotitalouteen

9) tilapäisesti poissaolevat, joilla on siteitä kotitalouteen (sairaalassa, hoitokodissa tai muussa laitoksessa olevat henkilöt).

Lisäedellytyksenä kotitalouden jäsenyydelle on:

a) Luokat 3, 4 ja 5:

Näillä henkilöillä ei tutkimusajankohtana saa olla yksityistä osoitetta muualla tai heidän tähänastisen tai aiotun asumisensa keston kyseisessä kotitaloudessa on oltava vähintään kuusi kuukautta.

b) Luokka 6:

Näillä henkilöillä ei tutkimusajankohtana saa olla yksityistä osoitetta muualla ja heidän tähänastisen tai aiotun poissaolonsa kyseisestä kotitaloudesta on oltava alle kuusi kuukautta.

Luokka 7 ja 8:

Poissaolon tähänastisesta tai aiotusta kestosta riippumatta näillä henkilöillä ei saa tutkimusajankohtana olla yksityistä osoitetta muualla, heidän on oltava kotitalouden jäsenen kumppaneita tai lapsia ja heillä on edelleen oltava läheiset siteet kotitalouteen ja heidän on pidettävä kyseistä osoitetta pääasiallisena asuinpaikkanaan.

c) Luokka 9:

Näillä henkilöillä on oltava selkeät taloudelliset siteet kotitalouteen ja poissaolon tähänastisen tai oletetun keston on oltava alle kuusi kuukautta.

Yhteiset elinkustannukset

Yhteisillä elinkustannuksilla tarkoitetaan elinkustannuksiin osallistumista ja niistä hyötymistä (esim. lapset, muut tulottomat henkilöt). Jos elinkustannukset eivät ole yhteisiä, samassa osoitteessa asuva henkilö muodostaa erillisen kotitalouden.

"Kotitaloudessa yleensä asuva"

Henkilöä on pidettävä kotitaloudessa yleensä asuvana kotitalouden jäsenenä, jos hän edellisen kuuden kuukauden ajanjaksolla arvioituna on suurimman osan päivittäisestä vapaa-ajastaan kyseisessä kotitaloudessa. Henkilöitä, jotka muodostavat uuden kotitalouden tai liittyvät olemassa oleviin kotitalouksiin, on pidettävä uuden kotitalouden jäseninä. Vastaavasti poismuuttaneita henkilöitä ei enää saa pitää alkuperäisen kotitalouden jäseninä. Edellä mainittu "edellistä kuutta kuukautta" koskeva peruste on korvattava aikomuksella asua vähintään kuusi kuukautta uudessa asuinpaikassa.

"Aikomus asua vähintään kuusi kuukautta"

Huomiota on kiinnitettävä siihen, mitä voidaan pitää "pysyvänä" muuttona kotitalouksiin ja kotitalouksista pois. Henkilöä, joka on muuttanut toistaiseksi kotitalouteen tai jonka aikomuksena on asua siinä vähintään kuusi kuukautta, on siis pidettävä kyseisen kotitalouden jäsenenä, vaikka hän ei olisi asunut siinä kuutta kuukautta, vaan viettänyt suurimman osan tästä ajasta toisessa asuinpaikassa. Vastaavasti henkilöä, joka on muuttanut kotitaloudesta toiseen asuinpaikkaan ja jonka aikomuksena on olla vähintään kuusi kuukautta poissa, ei saa enää pitää edellisen kotitalouden jäsenenä.

"Tilapäisesti poissaoleva asuu yksityisessä majoituksessa"

Jos tilapäisesti poissaoleva asuu yksityisessä majoituksessa, se, onko hän sen kotitalouden (vai toisen kotitalouden) jäsen, määritellään poissaolon keston perusteella. Poikkeuksena sääntöön kotitalouden jäseninä voidaan pitää tiettyjä henkilöryhmiä, joilla on erityisen läheiset siteet kyseiseen kotitalouteen, edellyttäen että heitä ei pidetä toiseen yksityiseen kotitalouteen kuuluvina.

Näillä perusteilla pyritään minimoimaan riski, että henkilöt, joilla on kaksi yksityistä osoitetta, tulisivat lasketuksi kahteen kertaan otantakehikossa. Lisäksi sillä pyritään minimoimaan yksityisiin kotitalouksiin kuuluvien riski jäädä kaikkien kotitalouksien ulkopuolelle.

1.2 Kotitalouden entinen jäsen

Ilmaisulla "kotitalouden entinen jäsen" tarkoitetaan henkilöä, joka ei ole kotitalouden nykyinen jäsen ja jota ei edellisellä tutkimuskerralla merkitty kotitalouden jäseneksi, mutta joka on asunut kyseisessä kotitaloudessa vähintään kolme kuukautta tuloviitejakson aikana.

Kotitalouden entinen jäsen merkitään ainoastaan EU-SILC-tutkimuksen pitkittäisaineistoon.

2. BRUTTOTULOKOMPONENTIT

2.1 Palkansaajan tulot

Palkansaajan tulolla tarkoitetaan työnantajan rahallista tai muuta kuin rahallista kokonaiskorvausta palkansaajan tuloviitejakson aikana tekemästä työstä.

Palkansaajan tulot eriteltynä:

1) Palkat ja palkanluontoiset korvaukset bruttona (PY010G)

2) Palkansaajan bruttomääräiset luontoisedut (PY020G)

3) Työnantajien sosiaalivakuutusmaksut (PY030G)

2.1.1 Palkat ja palkanluontoiset korvaukset bruttona (PY010G)

Bruttomääräisillä palkoilla ja palkanluontoisilla korvauksilla tarkoitetaan työantajan palkansaajalle maksamaa rahallista korvausta. Siihen sisältyvät palkansaajan sekä työnantajan palkansaajan puolesta sosiaaliturvajärjestelmiin ja verottajalle maksamat sosiaalivakuutusmaksut ja tuloverot.

Bruttomääräisiin palkkoihin ja palkanluontoisiin korvauksiin kuuluvat:

- Päätyöstä, sivutyöstä tai tilapäisestä työstä työajan tai suorituksen mukaan maksettu rahapalkka tai palkkio

- Työajan ulkopuoliset korvaukset (esim. loma-ajan palkka)

- Ylityökorvaukset

- Yhtiömuotoisten yritysten johtajille maksetut palkkiot

- Urakkapalkka

- Lastenhoitokorvaukset

- Provisiot ja juomarahat

- Palkanlisät (esim. 13. kuukauden palkka)

- Voitto-osuudet sekä rahana maksettavat bonukset

- Tuottavuuslisät

- Toisella paikkakunnalla työskentelystä (osana toimenkuvaa) maksettavat lisät

- Työmatkakustannusten korvaukset

- Työnantajan nykyisille tai entisille palkansaajille tai muille etuuteen oikeutetuille henkilöille sosiaaliturvajärjestelmistä korvattavien sairaus-, työkyvyttömyys-, äitiysloma- tai lesken ja muiden edunsaajien etuuksien lisäksi suorittamat maksut, joita ei voida pitää selvästi erillisinä sosiaalietuuksina

- Työnantajan palkansaajalle palkan ja palkkioiden asemesta sosiaaliturvajärjestelmästä suorittamat sairaudesta, työkyvyttömyydestä tai äitiyslomasta johtuvan poissaolon korvaamiseen tarkoitetut maksut, joita ei voida pitää selvästi erillisinä sosiaalietuuksina.

Niihin eivät kuulu:

- Työnantajan maksamat työhön liittyvien kustannusten korvaukset (esim. työhön liittyvä matkustus)

- Työsuhteen päättymisestä ennen kyseisen työsuhteen normaalia eläkeikää palkansaajalle maksettavat erilaiset erorahat tai muut korvaukset sekä irtisanomiskorvaukset (ne sisältyvät "työttömyyskorvauksiin" (PY090G))

- Tulonhankkimiskustannusten, kuten matka- ja oleskelukustannusten sekä suojavaatekustannusten korvaukset

- Normaalin eläkkeelle siirtymisen yhteydessä maksettavat kertasuoritukset (ne sisältyvät "vanhuusetuuksiin" (PY100G))

- Lakkoavustukset.

2.1.2 Palkansaajan bruttomääräiset luontoisedut (PY020G)

Palkansaajan bruttomääräisillä luontoiseduilla tarkoitetaan muita kuin rahallisia tulokomponentteja, joita työnantaja tarjoaa palkansaajalle osana työsopimusta joko ilmaiseksi tai alennuksin(2).

Palkansaajan bruttomääräisiin luontoisetuihin kuuluvat:

- Työsuhdeauto joko yksityiseen tai yksityiseen ja työkäyttöön sekä siihen liittyvät kustannukset (esim. ilmainen polttoaine, autovakuutus ja muut verot ja maksut)

- Ateriaetu, lounassetelit

- Asumiskustannusten korvaukset tai maksut (esim. kaasu-, sähkö-, vesi- ja puhelin- tai matkapuhelinlaskut)

- Muut työnantajan palkansaajalle ilmaiseksi tai alennettuun hintaan tarjoamat tavarat tai palvelut, kun niitä voidaan pitää kansallisella tasolla tai tietyntyyppisissä kotitalouksissa merkittävinä tulokomponentteina.

Ilmaisena tarjottujen tavaroiden ja palvelujen arvo lasketaan niiden markkina-arvon mukaan. Alennettuun hintaan tarjottujen tavaroiden ja palvelujen arvo saadaan laskemalla työnantajan kustantaman osuuden ja markkina-arvon erotus.

Niihin eivät kuulu:

- Työnantajan palkansaajalle kustantamat tavarat ja palvelut, joita palkansaajat tarvitsevat ainoastaan työn suorittamista varten

- Työpaikkakunnalla tarjotut majoituspalvelut, joita palkansaajan kotitalous ei voi hyödyntää

- Työnantajan palkansaajalle ilmaiseksi tai alennettuun vuokraan kotitalouden pääasialliseksi asunnoksi tarjoama työsuhdeasunto (ilmaiseksi tai alennettuun hintaan tarjotun asunnon laskennallinen arvo sisältyy "laskennalliseen asuntotuloon" (HY030G))

- Työnantajan palkansaajalle ilmaiseksi tai alennettuun hintaan kotitalouden toissijaiseksi asunnoksi tarjoama työsuhdeasunto

- Palkansaajalle ensisijaisesti ja ainoastaan työn suorittamista varten tarkoitettujen työkalujen, varusteiden, vaatteiden jne. ostoa varten maksetut korvaukset

- Poikkeuksellisissa työoloissa tarvittavat erityisateriat ja -juomat

- Palkansaajalle työpaikalla tarjottavat tai työn luonteen vuoksi vaadittavat tavarat tai palvelut (esim. työterveystarkastus).

2.1.3 Työnantajien sosiaalivakuutusmaksut (PY030G)

Työantajien sosiaalivakuutusmaksuilla tarkoitetaan työnantajien tuloviitejakson aikana palkansaajien hyväksi vakuuttajille (sosiaaliturvarahastot ja yksityiset vakuutusjärjestelmät) maksamia lakisääteisiä, tavanomaisia tai sopimukseen perustuvia sosiaalivakuutusmaksuja.

Työnantajien sosiaalivakuutusmaksuihin kuuluvat:

- Työnantajan maksut yksityisiin eläkevakuutusjärjestelmiin

- Työnantajan maksut yksityistä sairausvakuutusta varten

- Työnantajan maksut henkivakuutusta varten

- Työnantajan muut sosiaalivakuutusmaksut (esim. työkyvyttömyysvakuutus)

- Työantajan valtion sosiaalivakuutusjärjestelmiin (sosiaaliturvajärjestelmiin) maksamat maksut (myös sosiaaliturvatarkoitukseen palkasta pidätettävät verot).

2.2 Yrittäjätulo

Yrittäjätulolla tarkoitetaan tuloviitejakson aikana yksityisten henkilöiden itselleen tai perheenjäsenilleen nykyisestä tai aiemmasta yritystoiminnasta hankkimaa tuloa. Yritystoimintana pidetään työtä, jossa palkka riippuu suoraan tuotetuista tavaroista tai palveluista saadusta tuotosta (tai tuottomahdollisuudesta) (omaa käyttöä pidetään osana tuottoa). Yrittäjä tekee yritystä koskevat operatiiviset päätökset itse tai delegoi päätöksenteon, mutta kantaa vastuun yrityksen kannattavuudesta. (Tässä asiayhteydessä "yrityksenä" pidetään myös yhden henkilön itsenäistä ammatinharjoittamista.) Harrastustoiminnasta saadut palkkiot ja korvaukset sisältyvät yrittäjätuloon.

Jos tulotiedot on saatu tuloviitejaksoa edeltävältä ajalta, ne päivitetään jotakin perusmuunnosta käyttämällä tuloviitejaksoa vastaaviksi.

Yrittäjätulot eriteltynä:

1) Yrittäjätulot tai -tappiot (myös rojaltit) bruttona (PY050G)

2) Omaan käyttöön tuotettujen tavaroiden arvo (PY070G).

2.2.1 Yrittäjätulot tai -tappiot (myös rojaltit) bruttona (PY050G)

Niihin kuuluvat:

- Muiden kuin yhtiömuotoisten yritysten omistajatyöntekijöiden tai kumppanien nettovoitto tai -tappio, lukuun ottamatta yrityslainojen korkoja

- Muiden kuin yhtiömuotoisten yritysten voittoihin/tappioihin sisältymättömät esimerkiksi kirjoittamisesta tai keksinnöistä ansaitut rojaltit

- Muiden kuin yhtiömuotoisten yritysten voittoihin/tappioihin sisältymättömät liikerakennusten, ajoneuvojen, laitteistojen jne. vuokratulot sen jälkeen, kun niistä on vähennetty niihin liittyvät kulut, kuten lainojen korot, korjaus- ja huoltokustannukset sekä vakuutusmaksut.

Niihin eivät kuulu:

- Yhtiömuotoisten yritysten omistajajohtajille maksetut palkkiot (ne sisältyvät "palkkoihin ja palkanluonteisiin korvauksiin bruttona" (PY010G))

- Yhtiömuotoisten yritysten maksamat osingot (ne sisältyvät "korkoihin, osinkoihin sekä sijoitetusta pääomasta saatuihin tuloihin" (HY090G))

- Muihin kuin yhtiömuotoisiin yrityksiin, jossa henkilö ei työskentele ("hiljainen kumppani"), sijoitetusta pääomasta saadut tulot (nämä tulot sisältyvät "korkoihin, osinkoihin sekä sijoitetusta pääomasta saatuihin tuloihin" (HY090G))

- Kiinteistön vuokrat tai täysihoitolaisen, alivuokralaisen tai muun asuntoon majoittuneen henkilön maksama vuokra (se sisältyy "vuokratuloon osakehuoneistosta ja kiinteistöstä" (HY040G))

- Muiden kuin yhtiömuotoisten yritysten voittoihin/tappioihin sisältymättömät asuntojen vuokratulot (ne sisältyvät "vuokratuloon osakehuoneistosta ja kiinteistöstä" (HY040G))

Yrittäjätulo lasketaan seuraavasti:

- Markkinatuotos (liikevaihdosta saatu bruttotulo, yrityksen tuottamien, mutta yrittäjän tai hänen kotitaloutensa jäsenten itse käyttämien tavaroiden arvo mukaan lukien)

- Plus muuta kuin yhtiömuotoista yritystä varten ostettujen, mutta yrittäjän tai hänen kotitaloutensa jäsenten käyttämien tavaroiden ja palvelujen markkina-arvo

- Plus yrityksen rahoitus- tai muuhun omaisuuteen liittyvä omaisuustulo

- Miinus välituotekäyttö (raaka-ainekulut, myynti-, jakelu- ja ylläpitokulut, hallintokulut jne.)

- Miinus palkansaajakorvaukset (palkat, palkkiot ja työnantajan maksamat sosiaalivakuutusmaksut)

- Miinus tuotantoverot ja tuontiverot

- Miinus yrityslainojen korot

- Miinus yrityksen vuokraamista kiinteistöistä tai muista aineellisista valmistamattomista varoista saatu vuokratulo

- Miinus kiinteän pääoman kuluminen

- Plus valtiontuet.

Käytännössä, jos yrittäjä tai yritys laatii vuositilinpäätöksen verottajaa varten, bruttomääräiset yrittäjätulot tai -tappiot lasketaan tässä tilinpäätöksessä näkyvinä nettomääräisinä toiminnan tuottoina tai tappioina viimeiseltä 12 kuukauden ajanjaksolta, ennen tuloverojen ja pakollisten sosiaalivakuutusmaksujen vähentämistä.

Jos vuositilinpäätöstä ei laadita verotusta eikä liikekirjanpitoa varten, yritystulo voidaan vaihtoehtoisesti laskea liiketoiminnasta henkilökohtaiseen käyttöön otetun rahan (tai tavaroiden) määrästä (käyttöä tai säästämistä varten otettujen, yrityksen tuottamien tai sille ostettujen, mutta henkilökohtaiseen käyttöön siirrettyjen tavaroiden markkina-arvo mukaan lukien).

2.2.2 Omaan käyttöön tuotettujen tavaroiden arvo (PY070G)

Omaan käyttöön tuotettujen tavaroiden arvolla tarkoitetaan samassa kotitaloudessa tuotettujen ja kulutettujen elintarvikkeiden ja juomien arvoa.

Omaan käyttöön tuotettujen tavaroiden arvon laskemisessa käytetään tuotettujen tavaroiden markkina-arvoa, josta vähennetään tuotantomenot.

Elintarvikkeiden ja juomien arvo lasketaan mukaan, jos sitä voidaan pitää kansallisella tasolla tai tietyntyyppisissä kotitalouksissa merkittävänä tulokomponenttina.

Tähän arvoon ei kuulu:

- Kotityön arvo

- Myyntiin tarkoitetut tuotteet tai yrittäjän liiketoiminnastaan saama tulo tai tavarat (arvot sisältyvät "yrittäjätuloihin tai -tappioihin (myös rojaltit) bruttona" (PY050G)).

2.3 Laskennallinen asuntotulo

2.3.1 Laskennallinen asuntotulo (HY030G)

Laskennallisella asuntotulolla tarkoitetaan arvoa, joka lasketaan niille kotitalouksille, jotka ilmoittavat, etteivät ne maksa täyttä vuokraa, koska ovat asunnon omistajia, vuokra on markkinavuokraa alhaisempi tai koska asunnosta ei peritä vuokraa.

Laskennallinen asuntotulo estimoidaan ainoastaan asunnoille, joita kotitalous käyttää pääasiallisena asuntonaan (ja niihin liittyville muille rakennuksille, kuten autotallille).

Laskennalliseksi asuntotuloksi lasketaan arvo, joka vastaisi vastaavanlaisen asunnon markkinavuokraa, josta on vähennetty asunnosta tutkimusajankohtana mahdollisesti maksettava vuokra (jos kyseessä on markkinavuokraa alhaisempi vuokra), valtiolta tai voittoa tavoittelemattomilta laitoksilta saatu tuki tai avustukset (jos asujana on asunnon omistaja tai jos kyseessä on markkinavuokraa alhaisempi vuokra) sekä omistaja-asujan suorittamat sellaiset pienet omaisuuden korjaus- ja kunnossapitokulut, jotka yleensä kuuluisivat vuokraisännälle.

Markkinavuokralla tarkoitetaan vapailla markkinoilla olevasta kalustamattomasta asunnosta perittävää vuokraa, lukuun ottamatta lämmitys-, vesi-, sähkö- ym. kuluja.

2.4 Omaisuustulo

Omaisuustulolla tarkoitetaan tuloja, joita rahavarojen tai aineellisten valmistamattomien varojen omistaja saa tuloviitejakson aikana vastineeksi sijoittaessaan varoja tai aineellisen valmistamattoman varan toisen institutionaalisen yksikön käyttöön ja joista siihen liittyvät kustannukset on vähennetty.

Omaisuustulo eriteltynä:

1) Korot, osingot sekä sijoitetusta pääomasta saadut tulot (HY090G)

2) Vuokratulo osakehuoneistosta ja kiinteistöstä (HY040G).

2.4.1 Korot, osingot sekä sijoitetusta pääomasta saadut tulot (HY090G)

Koroilla (jotka eivät sisälly muiden kuin yhtiömuotoisten yritysten voittoihin/tappioihin) ja osingoilla sekä sijoitetusta pääomasta saaduilla tuloilla tarkoitetaan pankkitalletuksista, talletustodistuksista ja joukkovelkakirjoista ym. vastaavista varoista tuloviitejakson aikana saatua korkotuloa sekä henkilön työpaikan ulkopuolisiin muihin kuin yhtiömuotoisiin yrityksiin sijoitetun pääoman osinkotuloa ja tuottoja, joista niihin liittyvät menot on vähennetty.

2.4.2 Vuokratulo osakehuoneistosta ja kiinteistöstä (HY040G)

Vuokratulolla osakehuoneistosta ja kiinteistöstä tarkoitetaan omaisuuden vuokraamisesta tuloviitejakson aikana saatuja tuloja, joista on vähennetty niihin liittyvät kulut, kuten asunto- ja kiinnelainan korko, pienten korjausten, huolto- ja kunnossapitotöiden kustannukset sekä vakuutus- ja muut maksut (esimerkiksi muiden kuin yhtiömuotoisten yritysten tuloihin/tappioihin sisältymätön asunnon vuokratulo, täyshoitolaiselta, alivuokralaiselta tai muulta asuntoon majoittuneelta perityt maksut tai kiinteistön vuokratulot).

2.5 Säännölliset saadut tulonsiirrot

2.5.1 Sosiaalietuudet

Sosiaalietuuksilla(3) tarkoitetaan tuloviitejakson(4) aikana valtion elinten tai kotitalouksia palvelevien yleishyödyllisten yhteisöjen kollektiivisista järjestelmistä tai niiden ulkopuolelta kotitalouksille säännöllisesti maksettavia tulonsiirtoja, joiden tarkoituksena on keventää kotitalouksille eri riskeistä tai tarpeista johtuvaa taloudellista taakkaa.

Niihin sisältyvät edunsaajan sosiaalietuuksista sosiaaliturvajärjestelmiin tai verottajalle maksamien sosiaalivakuutusmaksujen ja tuloveron arvo.

Sosiaalietuutena pidetään tulonsiirtoja, jotka täyttävät ainakin toisen seuraavista perusteista:

- edunsaajanryhmän on kuuluttava lain, asetuksen tai työehtosopimuksen mukaisesti etuuden piiriin,

- tulonsiirron perusteena on yhteiskunnallinen solidaarisuus (ts. vakuutukseen perustuvan eläkkeen maksut ja oikeudet eivät ole suhteessa suojattujen henkilöiden yksilölliseen riskialttiuteen).

Sosiaalietuudet eritellään seuraavasti:

1) Saadut perheeseen ja lapsiin liittyvät tulonsiirrot (HY050G)

2) Asumistuet (HY070G)

3) Työttömyysetuudet (PY090G)

4) Vanhuusetuudet (PY100G)

5) Lesken ja muiden edunsaajien etuudet (PY110G)

6) Sairausetuudet (PY120G)

7) Työkyvyttömyysetuudet (PY130G)

8) Koulutustuet ja -avustukset (PY140G)

9) Muut saadut sosiaaliavustukset (HY060G).

Sosiaalietuuksiin eivät kuulu:

- Vapaaehtoisiin järjestelmiin suoritettujen maksujen perusteella työnantajasta tai valtiovallasta riippumatta saadut etuudet (ne sisältyvät "Yksityisiin vakuutuksiin perustuviin eläkkeisiin (muut kuin ESSPROS-luokitukseen sisältyvät" (PY080G)).

2.5.1.1 Saadut perheeseen ja lapsiin liittyvät tulonsiirrot (HY050G)

Saaduilla perheeseen ja lapsiin liittyvillä etuuksilla tarkoitetaan etuuksia, joilla

- tuetaan taloudellisesti kotitalouksia lastenhoidossa,

- tuetaan taloudellisesti henkilöitä, jotka elättävät muita sukulaisia kuin lapsia.

Niihin kuuluvat:

- Tulotason ylläpitoa varten maksetut kiinteät tai ansiosidonnaiset maksut, joilla vanhemmalle korvataan työstä poissaolosta aiheutunut tulonmenetys ennen ja/tai jälkeen synnytyksen tai adoption

- Äitiysavustus, jolla tarkoitetaan synnytyksen tai adoption yhteydessä normaalisti kertasuorituksena tai osasuorituksina maksettavia etuuksia

- Vanhempainlomaetuudet / äitiys-, isyys- ja vanhempainraha, jolla tarkoitetaan yleensä pienen lapsen äidille tai isälle lapsen hoidosta johtuvasta ansiotyön keskeyttämisestä tai työajan lyhentämisestä maksettavaa etuutta

- Perhe- ja lapsilisät, joilla tarkoitetaan kotitalouden jäsenelle huollettavien lasten hoitoa varten säännöllisesti suoritettavia maksuja

- Muut rahaetuudet, joilla tarkoitetaan perhelisistä erillisiä kotitalouksille erityiskulujen kattamiseksi maksettavia etuuksia, kuten yksinhuoltajaetuuksia tai vammaisten lasten vanhemmille suunnattuja etuuksia. Nämä etuudet maksetaan säännöllisesti tai kertasuorituksena.

Niihin eivät kuulu:

- Työnantajan palkansaajalle palkan ja palkkioiden asemesta sosiaalivakuutusjärjestelmistä suorittamat äitiyslomasta aiheutuvasta työkyvyttömyydestä johtuvat korvaukset, joita ei voida pitää selvästi erillisinä sosiaalietuuksina (ne sisältyvät "palkkoihin ja palkanluonteisiin korvauksiin bruttona" (PY010G))

- Työnantajan palkansaajalle sosiaalivakuutusjärjestelmistä maksetun äitiyspäivärahan täydentämiseksi suorittamat lisäkorvaukset, joita ei voida pitää selvästi erillisinä sosiaalietuuksina (ne sisältyvät "palkkoihin ja palkanluonteisiin korvauksiin bruttona" (PY010G)).

2.5.1.2 Asumistuet (HY070G)

Asumistuella tarkoitetaan viranomaisten kotitalouksille asuntomenojen kattamiseksi tarjoamaa tukea. Asumistuen soveltamisalan määrittelyssä olennainen peruste on hakijan tulo- ja varallisuusselvitys.

Niihin kuuluvat:

- Vuokratuki, jolla tarkistetaan viranomaisen tulo- ja varallisuusselvityksen perusteella tilapäiselle tai pitkäaikaiselle vuokralaiselle myöntämää tulonsiirtoa vuokranmaksua varten

- Omistusasunnossa asuvan etuudet, joilla tarkoitetaan tulo- ja varallisuusselvityksen perusteella säännöllisiä asumismenoja keventämään tarkoitettuja viranomaisen myöntämiä tulonsiirtoja omistusasunnossa asuvalle. Ne ovat yleensä asunto- tai kiinnelainan lyhennyksiä tai korkomenoja varten.

Niihin eivät kuulu:

- Verotuksella toteutetut asuntopoliittiset etuudet (veroetuudet)

- Pääoman siirrot (erityisesti sijoituslainat).

2.5.1.3 Työttömyysetuudet (PY090G)

Työttömyysetuuksilla tarkoitetaan etuuksia, joilla korvataan kokonaan tai osittain ansiotyön menetyksestä aiheutuva tulonmenetys, tuetaan työmarkkinoille tulevien tai palaavien toimeentuloa ja tarjotaan heille tulonlisäystä, korvataan osittaisesta työttömyydestä aiheutuva tulonmenetys, korvataan kokonaan tai osittain ansiotyöstä varhaiseläkkeelle henkilöstön vähentämisestä taloudellisista syistä joutuneiden ikääntyneiden tulonmenetys, tuetaan työnhakijoiden kouluttautumista ja uudelleenkouluttautumista sekä työnhakuun liittyviä matka- ja majoituskustannuksia.

Niihin kuuluvat:

- Täysimääräiset työttömyysetuudet, joilla tulonmenetys korvataan työkykyisille ja työmarkkinoiden käytettävissä oleville henkilöille, jotka eivät yrityksistä huolimatta ole saaneet sopivaa työpaikkaa, mukaan lukien ensimmäistä kertaa työmarkkinoille tulevat

- Osittaiset työttömyysetuudet, joilla korvataan virallisesta työajan lyhentämisestä ja/tai epäsäännöllisestä työaikataulusta johtuva tulonmenetys syystä riippumatta (lama tai muut yrityksen vaikeudet, laitteiden toimimattomuus, ilmasto-olot, tapaturmat jne.)

- Työmarkkinasyistä varhaiseläkkeelle jääneen etuudet, jotka maksetaan säännöllisesti varhaiseläkkeelle esimerkiksi teollisuusalan tai liikeyrityksen uudelleenjärjestelyistä johtuneen työttömyyden tai henkilöstön vähentämisen vuoksi ennen normaalia eläkeikää joutuneelle ikääntyneelle. Etuudet lakkaavat yleensä edunsaajan tullessa vanhuuseläkkeeseen oikeuttavaan ikään.

- Ammatillinen koulutustuki tai -avustus, jonka sosiaaliturvarahastot tai julkiset virastot myöntävät tiettyihin työmarkkinaryhmiin kuuluville henkilöille työllisyyskoulutukseen osallistumista varten

- Muutto- ja asettautumiskorvaus, jonka sosiaaliturvarahastot tai julkiset virastot myöntävät ammatinvaihtoa tai toiselle paikkakunnalle työn vuoksi muuttoa varten

- Erilaiset erorahat ja muut korvaukset (työn päättymisestä ennen palkansaajan kyseisen työsuhteen normaalia eläkeikää maksettavat korvaukset)

- Irtisanomiskorvaus, jonka toimintaansa lopettava tai supistava yritys maksaa pääomasummana ilman omaa syytään irtisanotulle palkansaajalle

- Muut rahaetuudet, erityisesti pitkäaikaistyöttömille maksetut.

Niihin eivät kuulu:

- Huollettavien lasten hoidosta maksettavat perhelisät (ne sisältyvät "saatuihin perheeseen ja lapsiin liittyviin tulonsiirtoihin" (HY050G)).

2.5.1.4 Vanhuusetuudet (PY100G)

Vanhuusetuuksilla tarjotaan sosiaaliturva vanhuuteen liittyvien riskien varalta tulonmenetystä, toimeentuloa, kotiapua, sosiaalisen elämän järjestämistä jne. varten.

Vanhuusetuudet kattavat etuudet, joilla työmarkkinoilta eläkkeelle jääneen ikääntyneen ansiotulo korvataan tai joilla tietyn iän saavuttaneen riittävä toimeentulo taataan.

Niihin kuuluvat:

- Vanhuuseläkkeet eli ansiotyöstä eläkkeelle normaalissa eläkeiässä jääneille tai muille ikääntyneille toimeentuloa varten säännöllisesti suoritettavat maksut

- Varhaiseläkkeet eli ennen normaalia eläkeikää eläkkeelle jääneelle edunsaajalle toimeentuloa varten säännöllisesti suoritettavat maksut. Ne voidaan vähentää tai olla vähentämättä normaalista eläkkeestä

- Osa-aikaeläkkeet, jotka maksetaan täysimääräisestä eläkkeestä säännöllisesti ikääntyvälle henkilölle, joka jatkaa työskentelyään osa-aikaisena tai jonka ammattitoiminnasta saama tulo jää alle tietyn tason

- Hoitoavustukset, jotka maksetaan jatkuvaa tai toistuvaa apua tarvitseville ikääntyville avustajakuluja varten (muita kuin terveydenhoitokuluja), kun etuus ei ole tositteita vastaan suoritettavaa korvausta

- Normaalin eläkeiän jälkeen maksettavat lesken ja muiden edunsaajien etuudet

- Normaalin eläkeiän jälkeen työkyvyttömyydestä maksettavat rahaetuudet

- Normaalin eläkkeelle jäännin yhteydessä maksettavat kertasuoritukset

- Muut rahaetuudet, joilla tarkoitetaan muita säännöllisesti tai kertasuorituksena pääomasummana maksettavia eläke- tai vanhuusetuuksia esimerkiksi henkilöille, jotka eivät vielä täytä varsinaisen vanhuuseläkkeen kaikkia edellytyksiä tai jotka kuuluvat järjestelmiin, joissa eläke maksetaan pääomasummana eläkkeelle jäännin yhteydessä.

Niihin eivät kuulu:

- Huollettavien lasten hoidosta maksettavat perhelisät (ne sisältyvät "saatuihin perheeseen ja lapsiin liittyviin tulonsiirtoihin" (HY050G))

- Varhaiseläke-etuudet, jotka maksetaan työmarkkinasyistä tai heikentyneestä työkyvystä (ne sisältyvät tapauksen mukaan "työttömyysetuuksiin" (PY090G) tai "työkyvyttömyysetuuksiin" (PY130G))

- Hoitoavustukset, jotka maksetaan jatkuvaa tai toistuvaa apua tarvitseville ikääntyville avustajakuluja varten, kun etuus on tositteita vastaan suoritettavaa korvausta.

2.5.1.5 Lesken ja muiden edunsaajien etuudet (PY110G)

Lesken ja muiden edunsaajien etuuksilla tarkoitetaan tilapäisesti tai vakituisesti yleensä kotitalouden pääasiallisena elättäjänä toimineen kuolleen henkilön puolisolle, kumppanille tai muulle lähiomaiselle, joka ei ole vielä eläkeiässä, maksettavaa etuutta.

Edunsaajana voivat olla kuolleen henkilön puoliso, entinen puoliso, lapset, lastenlapset, vanhemmat ja muut sukulaiset. Joissakin tapauksissa etuus voidaan maksaa myös perheen ulkopuoliselle henkilölle.

Etuuden myöntäminen johdetaan yleensä toiselle henkilölle kuuluvasta oikeudesta, jonka kuolema on edellytys etuuden saamiselle.

Niihin kuuluvat:

- Lesken- ja muiden edunsaajien eläke, jonka saanti perustuu sosiaaliturvajärjestelmään kuuluneen kuolleen henkilön ja edunsaajan (esimerkiksi lesken ja orvon) väliseen suhteeseen

- Kuoleman johdosta maksettava kertasuoritus, jonka saanti perustuu kuolleen henkilön ja edunsaajan (esimerkiksi lesken ja orvon) väliseen suhteeseen

- Muut rahaetuudet, jotka maksetaan johdetun oikeuden perusteella säännöllisesti tai kertasuorituksena leskelle tai muulle edunsaajalle.

Niihin eivät kuulu:

- Huollettavien lasten hoidosta maksettavat perhelisät (ne sisältyvät "saatuihin perheeseen ja lapsiin liittyviin tulonsiirtoihin" (HY050G))

- Hautausavustukset

- Työnantajan muille etuuteen oikeutetuille sosiaalivakuutusjärjestelmistä maksetun lesken ja muiden edunsaajien etuuksien täydentämiseksi suorittamat lisäkorvaukset, joita ei voida pitää selvästi erillisinä sosiaalietuuksina (ne sisältyvät "palkkoihin ja palkanluonteisiin korvauksiin bruttona" (PY010G))

- Normaalin eläke-iän jälkeen maksettavat lesken ja muiden edunsaajien etuudet (ne sisältyvät "vanhuusetuuksiin" (PY100G)).

2.5.1.6 Sairausetuudet (PY120G)

Sairausetuuksilla tarkoitetaan rahaetuuksia, joilla korvataan kokonaan tai osittain sairauden tai vamman aiheuttamasta tilapäisestä työkyvyttömyydestä johtuva tulonmenetys.

Sairausetuuksiin kuuluvat:

- Palkallinen sairasloma, jolla korvataan kiinteämääräisenä tai ansiosidonnaisena sairauden tai vamman aiheuttamasta tilapäisestä työkyvyttömyydestä johtuva tulonmenetys. Etuudet voidaan maksaa erikseen itsenäisistä sosiaaliturvajärjestelmistä tai ne voi maksaa työnantaja sairausajan palkkana

- Huollettavana olevan lapsen sairauden tai vamman johdosta myönnettävä palkallinen loma

- Muut rahaetuudet, jotka turvaavat henkilön toimeentulon sairaudesta tai vammasta huolimatta.

Niihin eivät kuulu:

- Rahaetuudet, joilla korvataan raskauden aiheuttamasta tilapäisestä työkyvyttömyydestä johtuva tulonmenetys (ne sisältyvät "saatuihin perheeseen ja lapsiin liittyviin tulonsiirtoihin" (HY050G)

- Rahaetuudet, joilla korvataan vamman aiheuttamasta tilapäisestä työkyvyttömyydestä johtuva tulonmenetys (ne sisältyvät "työkyvyttömyysetuuksiin" (PY130G))

- Työnantajan palkansaajalle palkan ja palkkioiden asemesta sosiaalivakuutusjärjestelmistä suorittama sairauden aiheuttamasta työkyvyttömyydestä johtuva korvaus, jota ei voida pitää selvästi erillisenä sosiaalietuutena (ne sisältyvät "palkkoihin ja palkanluonteisiin korvauksiin bruttona" (PY010G))

- Työnantajan palkansaajalle sosiaalivakuutusjärjestelmistä maksetun sairauspäivärahan täydentämiseksi suorittamat lisäkorvaukset, joita ei voida pitää selvästi erillisinä sosiaalietuuksina (ne sisältyvät "palkkoihin ja palkanluonteisiin korvauksiin bruttona" (PY010G)).

2.5.1.7 Työkyvyttömyysetuudet (PY130G)

Työkyvyttömyysetuuksilla tarkoitetaan toimeentuloetuuksia henkilöille, joiden työ- ja toimeentulokyky on fyysisen tai henkisen vamman vuoksi lakisääteistä toimeentulotasoa alhaisempi ja jotka eivät vielä ole eläkeiässä.

Työkyvyttömyydellä tarkoitetaan henkilön täydellistä tai osittaista kyvyttömyyttä osallistua taloudelliseen toimintaan tai elää normaalia elämää sellaisen fyysisen tai henkisen vamman vuoksi, joka on joko pysyvä tai joka todennäköisesti kestää kauemmin kuin säädetyn vähimmäisajan.

Niihin kuuluvat:

- Työkyvyttömyyseläke, joka maksetaan säännöllisesti toimeentuloa tai toimeentulon tukemista varten henkilölle, jonka työ- ja toimeentulokyky on jonkin vamman vuoksi lakisääteistä toimeentulotasoa alhaisempi

- Työkyvyn heikentymisestä johtuva varhaiseläke, joka maksetaan säännöllisesti ennen normaalia eläkeikää heikentyneen työkyvyn vuoksi eläkkeelle jääville ikääntyneille työntekijöille. Nämä etuudet lakkaavat yleensä edunsaajan tullessa vanhuuseläkkeeseen oikeuttavaan ikään

- Hoitoavustukset, jotka maksetaan jatkuvaa tai toistuvaa apua tarvitseville eläkeikää nuoremmille työkyvyttömille henkilöille avustajakuluja varten (muita kuin terveydenhoitokuluja). Etuus ei saa olla tositteita vastaan maksettavaa korvausta.

- Työ- ja yhteiskuntaelämään sopeuttava tuki, joka maksetaan vammaisille heille sopeutetusta, yleensä suojatyöpaikassa suoritetusta työstä tai ammatilliseen koulutukseen osallistumisesta

- Vammaisille lapsille itselleen maksettava henkilökohtaiseen oikeuteen perustuva huoltajasta riippumaton tuki

- Muut rahaetuudet, joita ei ole lueteltu edellä ja jotka maksetaan säännöllisesti tai kertasuorituksena, kuten tilapäinen toimeentulotuki jne.

Niihin eivät kuulu:

- Etuudet, joilla korvataan kokonaan tai osittain sairauden tai vamman aiheuttamasta tilapäisestä työkyvyttömyydestä johtuva tulonmenetys (ne sisältyvät "sairausetuuksiin" (PY120G)

- Huollettavien lasten hoidosta maksettavat perhelisät (ne sisältyvät "saatuihin perheeseen ja lapsiin liittyviin tulonsiirtoihin" (HY050G))

- Työkyvyttömien huollettaville lapsille maksettavat etuudet, kuten eläkkeet (ne sisältyvät "lesken ja muiden edunsaajien etuuksiin" (PY110G)

- Etuudet, joilla kulut korvataan tositteita vastaan

- Normaalin eläkeiän saavuttamisen jälkeen maksettavat työkyvyttömyysetuudet (ne sisältyvät "vanhuusetuuksiin" (PY100G))

- Työnantajan palkansaajalle palkan ja palkkioiden asemesta sosiaalivakuutusjärjestelmistä suorittamat vammasta aiheutuvasta työkyvyttömyydestä johtuvat korvaukset, joita ei voida pitää selvästi erillisinä sosiaalietuuksina (ne sisältyvät "palkkoihin ja palkanluonteisiin korvauksiin bruttona" (PY010G))

- Työnantajan palkansaajalle tai entiselle palkansaajalle sosiaalivakuutusjärjestelmistä maksetun työkyvyttömyyspäivärahan täydentämiseksi suorittamat lisäkorvaukset, joita ei voida pitää selvästi erillisinä sosiaalietuuksina (ne sisältyvät "palkkoihin ja palkanluonteisiin korvauksiin bruttona" (PY010G)).

2.5.1.8 Koulutustuet ja -avustukset (PY140G)

Koulutustuilla ja -avustuksilla tarkoitetaan opiskelijoiden saamia apurahoja, stipendejä ja muita koulutusavustuksia.

2.5.1.9 Muut saadut sosiaaliavustukset (HY060G)

Sosiaalietuuksilla tarkoitetaan "muut saadut sosiaaliavustukset" -kohdassa "sosiaalisesti syrjäytyneille" tai "syrjäytymisvaarassa oleville" tarkoitettuja etuuksia. Perusjoukkona ovat muun muassa puutteenalaiset ihmiset, siirtotyöläiset, pakolaiset, huumeiden ja alkoholin väärinkäyttäjät sekä rikollisuuden kohteeksi joutuneet.

Niihin kuuluvat:

- Toimeentulotuki, joka maksetaan säännöllisesti toimeentulorajan alapuolella eläville henkilöille. Oikeus etuuteen voi henkilökohtaisen toimeentulon lisäksi perustua kansallisuuteen, asuntoon, ikään, työllistymiseen ja siviilisäätyyn. Etuudet voidaan myöntää määräajaksi tai toistaiseksi, maksaa yksityiselle henkilölle tai perheelle, ja niiden maksajana voi olla joko valtio tai kunta.

- Muut rahaetuudet, joilla hädän- ja puutteenalaisia henkilöitä tuetaan vaikeissa olosuhteissa köyhyyden lievittämiseksi. Näiden etuuksien maksajina voivat olla yksityiset voittoa tavoittelemattomat järjestöt.

2.5.2 Säännölliset saadut tulonsiirrot muilta kotitalouksilta (HY080G)

Säännöllisillä saaduilla tulonsiirroilla muilta kotitalouksilta tarkoitetaan tuloviitejakson aikana muilta kotitalouksilta ja henkilöiltä saatua säännöllistä rahatuloa.

Niihin kuuluvat:

- Pakolliset elatusmaksut ja lapsenhuolto- ja hoitotuet

- Säännölliset vapaaehtoiset elatusmaksut sekä lapsenhuolto- ja hoitotuet

- Säännöllinen muilta kuin kotitalouden jäseniltä saatu rahallinen tuki

- Säännöllinen ulkomailla asuvilta kotitalouksilta saatu rahallinen tuki.

Niihin eivät kuulu:

- Toisen kotitalouden tarjoama ilmainen tai tuettu asunto (sisältyy "laskennalliseen asuntotuloon" (HY030G)).

2.6 Muut saadut tulot

2.6.1 Alle 16 vuotta täyttäneiden tulot (HY110G)

Alle 16 vuotta täyttäneiden tulolla tarkoitetaan kotitalouden kaikkien alle 16-vuotiaiden jäsenten yhteenlaskettua bruttotuloa.

Niihin eivät kuulu:

- Kotitalouksien väliset tulonsiirrot

- Kotitalouksien tulot (muuttujat HY040G, HY050G, HY060G, HY070G, HY080G, ja HY090G.

2.7 Korkomaksut

2.7.1 Asunto- ja kiinnelainan korko (HY100G)

Asunto- ja kiinnelainan korolla tarkoitetaan kotitalouden pääasiallisen asunnon asunto- ja kiinnelainan korkoa ennen verohyvityksiä tuloviitejakson aikana.

Niihin eivät kuulu:

- Muut asunto- ja kiinnelainan korkoon tai pääomaan liittyvät samanaikaisesti suoritetut maksut, kuten laina-, koti- ja irtaimistovakuutusmaksut

- Asuntoon liittyvät muut lainat (remonttia, laajennusta, ylläpitoa varten) tai kulutusluotot

- Lainapääoman takaisinmaksut.

2.8 Säännölliset maksetut tulonsiirrot

Säännölliset maksetut tulonsiirrot eriteltynä:

1) Tulovero ja sosiaalivakuutusmaksut (HY140G)

2) Säännönmukaiset varallisuusverot (HY120G)

3) Työnantajien sosiaalivakuutusmaksut (PY030G)

4) Säännölliset maksetut tulonsiirrot muille kotitalouksille (HY130G).

2.8.1 Tulovero ja sosiaalivakuutusmaksut (HY140G)

Tuloverolla tarkoitetaan tulo-, voitto- ja pääomatuottoveroa. Tulovero lasketaan yksityishenkilöiden, kotitalouksien tai verotusyksikön todellisen tai arvioidun tulon perusteella. Siihen sisältyy omaisuuden, maan tai kiinteistön hallinta, kun hallintaa pidetään perusteena omistajan tulojen estimoinnille.

Tuloveroon kuuluvat:

- Henkilön, kotitalouden tai verotusyksikön tuloista perittävät verot (tulovero, omaisuusvero, yrittäjävero, eläkevero jne.), joihin sisältyvät työnantajan pidättämät verot (ennakonpidätykset) sekä lähdeverot ja muiden kuin yhtiömuotoisten yritysten omistajien tuloista perittävät muut verot tuloviitejakson aikana

- Poikkeuksena edellä mainittuun jäsenvaltiot, jotka keräävät tiedot rekistereistä, sekä muut jäsenvaltiot, joille tämä soveltuu parhaiten, saavat ilmoittaa tuloviitejakson aikana "saadusta tulosta" perityt verot, jos sen vaikutus vertailukelpoisuuteen on hyvin pieni

- Tuloviitejakson aikana saatu jäännösvero, joka liittyy tuloviitejakson ajalta tai sitä edeltäviltä vuosilta saadun tulon verotukseen. Edellä tarkoitettu arvo olisi otettava huomioon maksetuista veroista tehtynä vähennyksenä

- Maksamattomista veroista perityt viivästyskorot ja veroviranomaisen määräämät veronkorotukset.

Tuloveroon eivät kuulu:

- Metsästys-, ampuma-aseen käyttö- ja kalastuslupamaksut.

Sosiaalivakuutusmaksuilla tarkoitetaan palkansaajia, yrittäjiä, työttömiä ja eläkeläisiä koskevia maksuja sekä muita mahdollisia maksuja (tarpeen mukaan), jotka on tuloviitejakson aikana suoritettu valtion tai työnantajan pakollisiin sosiaalivakuutusjärjestelmiin (eläke-, terveydenhoito- ym. maksut).

2.8.2 Säännönmukaiset varallisuusverot (HY120G)

Säännönmukaisilla varallisuusveroilla tarkoitetaan omistajien maasta ja rakennuksista säännönmukaisesti maksamia veroja sekä nettovarallisuudestaan tai muista varoistaan (jalokivistä tai varallisuuden muista ilmenemismuodoista) maksamia veroja. Tiedot ilmoitetaan tuloviitejakson aikana maksetuista veroista.

Varallisuusveroon sisältyvät kaikki veronmaksun myöhästymisestä tuloviitejakson aikana maksetut viivästyskorot ja muut veroviranomaisen määräämät veronkorotukset sekä vuokralaisen veroviranomaiselle tuloviitejakson aikana suoraan maksama omaisuusvero.

Niihin eivät kuulu:

- Satunnaisesti maksettavat verot, kuten perintöverot tai lahjavero (elävien kesken)

- Niihin sisältyvät omaisuuden, maan tai kiinteistön hallinta, kun hallintaa pidetään perusteena omistajan tulojen estimoinnille (HY140G)

- Yrityksen omistamista tai vuokraamista ja tuotannon käyttämistä kiinteistöistä tai muista varoista perityt verot (joita pidetään tuotantoveroina ja jotka vähennetään yrittäjätulon markkinatuotoksesta komponentin "yrittäjätulot tai -tappiot (myös rojaltit) bruttona" (PY050G)) muodostamista varten.

2.8.3 Työnantajien sosiaalivakuutusmaksut (PY030G)

Työnantajien sosiaalivakuutusmaksut määritellään palkansaajan tuloissa.

2.8.4 Säännölliset maksetut tulonsiirrot muille kotitalouksille (HY130G)

Säännöllisillä maksetuilla tulonsiirroilla muille kotitalouksille tarkoitetaan tuloviitejakson aikana muille kotitalouksille ja henkilöille maksettua säännöllistä rahamäärää.

Säännöllisiin maksettuihin tulonsiirtoihin muille kotitalouksille (HY130G) kuuluvat:

- Pakolliset elatusmaksut ja lapsenhuolto- ja hoitotuet

- Säännölliset vapaaehtoiset elatusmaksut sekä lapsenhuolto- ja hoitotuet

- Säännöllinen muille kuin kotitalouden jäsenille maksettu rahallinen tuki

- Säännöllinen ulkomailla asuville kotitalouksille maksettu rahallinen tuki.

3. NETTOTULOKOMPONENTIT

Nettotulokomponentit johdetaan vastaavista bruttotulokomponenteista ennakonpidätyksen ja sosiaalivakuutusmaksujen vähentämisen jälkeen.

Nettokomponentti voidaan tuottaa seuraavasti:

1) Netto: ennakonpidätyksen ja sosiaalivakuutusmaksujen jälkeen

2) Netto: ennakonpidätyksen jälkeen

3) Netto: sosiaalivakuutusmaksujen jälkeen.

4. KOTITALOUDEN KOKONAISTULOT JA KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAT KOKONAISTULOT BRUTTOMÄÄRÄISINÄ

4.1 Kotitalouden kokonaisbruttotulot (HY010) lasketaan

Kotitalouden kaikkien jäsenten henkilökohtaisten bruttotulokomponenttien yhteenlaskettuna summana (palkat ja palkanluonteiset korvaukset bruttona (PY010G); palkansaajan bruttomääräiset luontoisedut (PY020G); työnantajien sosiaalivakuutusmaksut (PY030G); yrittäjätulot ja -tappiot (myös rojaltit) bruttona (PY050G); omaan käyttöön tuotettujen tavaroiden arvo (PY070G); työttömyysetuudet (PY090G); vanhuusetuudet (PY100G); lesken ja muiden edunsaajien etuudet (PY110G), sairausetuudet (PY120G); työkyvyttömyysetuudet (PY130G) sekä koulutustuet ja -avustukset (PY140G)) plus kotitalouksien bruttotulokomponentit (laskennallinen vuokra (HY030G); vuokratulo osakehuoneistosta ja kiinteistöstä HY040G); saadut perheeseen ja lapsiin liittyvät tulonsiirrot (HY050G); muut saadut sosiaaliavustukset (HY060G); asumistuet (HY070G); säännölliset saadut tulonsiirrot muilta kotitalouksilta (HY080G); korot, osingot sekä sijoitetusta pääomasta saadut tulot (HY090G); alle 16 vuotta täyttäneiden tulot (HY110G)), josta vähennetään asunto- ja kiinnelainan korko (HY100G).

4.2 Kotitalouden käytettävissä olevat kokonaistulot (HY020) voidaan laskea

Kotitalouden kaikkien jäsenten henkilökohtaisten bruttotulokomponenttien yhteenlaskettuna summana (palkat ja palkanluonteiset korvaukset bruttona (PY010G); palkansaajan bruttomääräiset luontoisedut (PY020G); työnantajien sosiaalivakuutusmaksut (PY030G); yrittäjätulot ja -tappiot (myös rojaltit) bruttona (PY050G); omaan käyttöön tuotettujen tavaroiden arvo (PY070G); työttömyysetuudet (PY090G); vanhuusetuudet (PY100G); lesken ja muiden edunsaajien etuudet (PY110G), sairausetuudet (PY120G); työkyvyttömyysetuudet (PY130G) ja koulutustuet ja -avustukset (PY140G)) plus kotitalouksien bruttotulokomponentit (laskennallinen vuokra (HY030G); vuokratulo osakehuoneistosta ja kiinteistöstä HY040G); saadut perheisiin ja lapsiin liittyvät tulonsiirrot (HY050G); muut saadut sosiaaliavustukset (HY060G); asumistuet (HY070G); säännölliset saadut tulonsiirrot muilta kotitalouksilta (HY080G); korot, osingot sekä sijoitetusta pääomasta saadut tulot (HY090G); alle 16 vuotta täyttäneiden tulot (HY110G)) miinus (työnantajien sosiaalivakuutusmaksut (PY030G); asunto- ja kiinnelainan korko (HY100G); säännönmukaiset varallisuusverot (HY120G); säännölliset maksetut tulonsiirrot muille kotitalouksille (HY130G); tulovero ja sosiaalivakuutusmaksut (HY140G).

Muuttujaan HY140G sisältyvät verontarkistukset - jäännösverot ja veronpalautukset - sekä ennakonpidätys ja sosiaalivakuutusmaksut (tarvittaessa).

tai:

Kotitalouden kaikkien jäsenten henkilökohtaisten nettotulokomponenttien (ennakonpidätyksen ja sosiaalivakuutusmaksujen vähentämisen jälkeen) yhteenlaskettuna summana: (palkat ja palkanluonteiset korvaukset (PY010N); palkansaajan nettomääräiset luontoisedut (PY020N); yrittäjätulot tai -tappiot (myös rojaltit) nettona (PY050N); omaan käyttöön tuotettujen tavaroiden arvo (PY070N); työttömyysetuudet (PY090N); vanhuusetuudet (PY100N); lesken ja muiden edunsaajien etuudet (PY110N); sairausetuudet (PY120N); työkyvyttömyysetuudet (PY130N) sekä koulutustuet ja -avustukset (PY140N)) plus kotitalouksien nettotulokomponentit (ennakonpidätyksen ja sosiaalivakuutusmaksujen vähentämisen jälkeen) (laskennallinen vuokra (HY030G); vuokratulo osakehuoneistosta ja kiinteistöstä ((HY040N); saadut perheeseen ja lapsiin liittyvät tulonsiirrot (HY050N); muut saadut sosiaaliavustukset (HY060N); asumistuet (HY070N); säännölliset saadut tulonsiirrot muilta kotitalouksilta (HY080N); korot, osingot sekä sijoitetusta pääomasta saadut tulot (HY090N); alle 16 vuotta täyttäneiden tulot (HY110N)) miinus (asunto- ja kiinnelainan korko (HY100N); säännönmukaiset varallisuusverot (HY120G); säännölliset maksetut tulonsiirrot muille kotitalouksille (HY130N), jäännösverot/veronpalautukset (HY145N)).

tai:

Kaikkien kotitalouden jäsenten henkilökohtaisten tulokomponenttien plus kotitalouksien tulokomponenttien yhteenlaskettuna summana, joista osa on nettomääräisiä (netto ennakonpidätyksen jälkeen, sosiaalivakuutusmaksujen jälkeen tai molempien jälkeen) ja osa bruttomääräisiä tai kaikki nettomääräisiä, mutta osa ennakonpidätyksen jälkeen, osa sosiaalivakuutusmaksujen jälkeen ja osa molempien jälkeen, kun ennakonpidätys ja sosiaalivakuutusmaksut (HY140N), säännönmukaiset varallisuusverot, säännölliset maksetut tulonsiirrot muille kotitalouksille ja työnantajien sosiaalivakuutusmaksut on vähennetty.

Tässä tapauksessa HY140N voi sisältää jäännösverot/veronpalautukset, ennakonpidätyksen ja sosiaalivakuutusmaksut joidenkin tulokomponenttien osalta.

4.3 Kotitalouden käytettävissä olevat kokonaistulot ennen sosiaalisia tulonsiirtoja, lukuun ottamatta vanhuusetuuksia sekä lesken ja muiden edunsaajien etuuksia (ottamatta huomioon inflaatiokerrointa)

Käytettävissä oleva kokonaistulo (HY020) miinus nettomääräisten tulonsiirtojen kokonaissumma plus vanhuusetuudet (PY100N) ja lesken ja muiden edunsaajien etuudet (PY110N) (eli käytettävissä oleva kokonaistulo (HY020) miinus työttömyysetuudet (PY090N); sairausetuudet (PY120N); työkyvyttömyysetuudet (PY130N); koulutustuet ja -avustukset (PY140N); saadut perheeseen ja lapsiin liittyvät tulonsiirrot (HY050N), muut saadut sosiaaliavustukset (HY060N) ja asumistuet (HY070N)).

4.4 Kotitalouden käytettävissä olevat kokonaistulot ennen sosiaalisia tulonsiirtoja, vanhuusetuudet sekä lesken ja muiden edunsaajien etuudet mukaan luettuna (ottamatta huomioon inflaatiokerrointa)

Käytettävissä oleva kokonaistulo (HY020) miinus nettomääräiset tulonsiirrot yhteensä (työttömyysetuudet (PY090N); vanhuusetuudet (PY100N); lesken ja muiden edunsaajien etuudet (PY110N); sairausetuudet (PY120N); työkyvyttömyysetuudet (PY130N); koulutustuet ja -avustukset (PY140N); saadut perheeseen ja lapsiin liittyvät tulonsiirrot (HY050N), muut saadut sosiaaliavustukset (HY060N) ja asumistuet (HY070N).

5. MUUT ERÄT, JOITA EI PIDETÄ TULOJEN OSATEKIJÖINÄ

5.1 Yksityiset eläkevakuutusmaksut (PY035G)

Tuloviitejakson aikana yksityisiin eläkejärjestelmiin suoritetuilla maksuilla tarkoitetaan maksuja sosiaaliturvajärjestelmän ulkopuolisia eläkevakuutuksia varten, joita yksityiset kotitaloudet ovat työnantajastaan tai valtiovallasta riippumatta vapaaehtoisesti ottaneet.

Nämä maksut ovat vastaerä yksityisiin vakuutuksiin perustuville eläkkeille (PY080G).

Niihin sisältyvät maksut yksityisiin eläkejärjestelmiin korkoina ja osinkoina saatavia vanhuus-, lesken ja muiden edunsaajien etuuksia sekä sairaus-, työkyvyttömyys- ja työttömyysetuuksia varten.

5.2 Yksityisiin vakuutuksiin perustuvat eläkkeet (muut kuin ESSPROS-luokitukseen sisältyvät) (PY080G)

Säännöllisillä yksityisiin vakuutuksiin perustuvilla eläkkeillä (muut kuin ESSPROS-luokitukseen sisältyvät) tarkoitetaan korko- ja osinkotuloina tuloviitejakson aikana saatuja eläkkeitä ja elinkorkoja yksityisistä eläkevakuutusjärjestelmistä, joihin liittyminen on vapaaehtoista työnantajasta tai valtiovallasta riippumatta.

Niihin kuuluvat:

- Korko- ja osinkotulona yksityisistä eläkevakuutusjärjestelmistä saadut vanhuuseläkkeet, lesken ja muiden edunsaajien eläkkeet sekä sairas-, työkyvyttömyys- ja työttömyyseläkkeet.

Niihin eivät kuulu:

- Valtion pakollisista eläkejärjestelmistä saadut eläkkeet

- Pakollisista työeläkejärjestelmistä saadut eläkkeet.

TAULUKKO 1

Tulokomponenttien tavoitemuuttujat bruttomääräisinä

>TAULUKON PAIKKA>

TAULUKKO 2

Tulokomponenttien tavoitemuuttujat nettomääräisinä

>TAULUKON PAIKKA>

Jos tulokomponentista ei ole tehty ennakonpidätystä eikä vähennetty sosiaalivakuutusmaksuja, sitä pidetään "bruttomääräisenä".

TAULUKKO 3

Muut kohdat, joita ei pidetä tulona

>TAULUKON PAIKKA>

(1) Jäsenvaltiot, jotka EU-SILC-tutkimuksessa noudattavat kansallisessa tilastojärjestelmässään annettua kotitalouden yleistä määritelmää, saavat määritellä kotitalouden jäsenet sen mukaisesti.

(2) Jos tavara tai palvelu tarjotaan sekä yksityiseen että työkäyttöön, yksityinen käyttö on estimoitava suhteessa kokonaiskäyttöön ja sovellettava kokonaisarvoon.

(3) EU-SILC-tutkimuksessa sosiaalietuudet ovat asumiseen liittyviä etuuksia lukuun ottamatta rahaetuuksia.

(4) Jotta kotitalouden elintaso voidaan määritellä tarkemmin, tuloviitejakson aikana kertasuorituksena saatuja etuuksia on käsiteltävä Eurostatin teknisten suositusten mukaisesti. Samaan tapaan myös tuloviitejaksoa ennen saadut kertasuoritukset voitaisiin ottaa huomioon ja imputoida Eurostatin suositusten mukaisesti.

LIITE II

TULOTIETOJEN TOIMITTAMINEN

1. EU-SILC-tutkimuksen tärkeimpänä tavoitteena on toimittaa selkeää ja vertailukelpoista tietoa kotitalouksien käytettävissä olevasta kokonaistulosta ja kotitalouksien käytettävissä olevasta kokonaistulosta ennen sosiaalisia tulonsiirtoja (vanhuusetuuksia sekä lesken ja muiden edunsaajien etuuksia lukuun ottamatta ja ne mukaan lukien) sekä bruttotuloista yhteensä ja bruttotuloista komponenttitasolla).

2. Edellä mainittu tavoite on toteutettava kahdessa vaiheessa siten, että jäsenvaltiot saavat toimittaa tietyt edellä luetellut tiedot vasta tutkimuksen ensimmäisen toimintavuoden jälkeen. Tämä koskee vain seuraavia tietoja:

- Palkansaajan tulojen muut kuin rahamääräiset tulokomponentit (lukuun ottamatta työsuhdeautoja, jotka lasketaan ensimmäisestä tietojenkeruuvuodesta alkaen) ja yrittäjätulon muut kuin rahamääräiset tulokomponentit, laskennallinen asuntotulo ja korot. Edellä mainitut tiedot ovat valinnaisia ensimmäisestä tietojenkeruuvuodesta ja pakollisia vuodesta 2007 alkaen.

- Työnantajan bruttososiaalivakuutusmaksut otetaan mukaan vuodesta 2007 alkaen, jos toteutettavuustutkimusten tulokset ovat myönteisiä.

3. Poikkeuksena 2 kohtaan Kreikka, Espanja, Ranska, Italia ja Portugali saavat luvan olla toimittamatta bruttotulotietoja tutkimuksen ensimmäisestä vuodesta alkaen. Maat tekevät kuitenkin parhaansa toimittaakseen tiedot mahdollisimman pian, viimeistään kuitenkin vuonna 2007.

Komissio tekee sillä välin maiden kanssa perusteelliset tätä aihetta koskevat toteutettavuustutkimukset ja antaa niille teknistä apua tämän bruttotulotietoja koskevan vaatimuksen täyttämiseksi.

Maiden on selvitettävä vuosittaisissa laaturaporteissaan, miten nettotietojen muuntamisessa bruttotiedoiksi on edistytty.

4. Jos Kreikka, Espanja, Ranska, Italia tai Portugali eivät pysty toimittamaan jotakin bruttotulokomponenttia koskevia tietoja tutkimuksensa ensimmäisestä vuodesta alkaen, niiden on toimitettava vastaavat tiedot nettotulokomponentista.

Tällä tavoin tulokomponentti kirjataan aina samassa muodossa (brutto, netto ennakonpidätyksen ja sosiaalivakuutusmaksujen jälkeen, netto ennakonpidätyksen jälkeen, netto sosiaalivakuutusmaksujen jälkeen) kyseisen maan tätä tulokomponenttia koskevan tavanomaisen eritelmän mukaisesti.