Neuvoston asetus (EY) N:o 975/2003, annettu 5 päivänä kesäkuuta 2003, CN-koodeihin 16041411, 16041418 ja 16042070 kuuluvien tonnikalasäilykkeiden tuontia koskevan tariffikiintiön avaamisesta ja hallinnoinnista
Virallinen lehti nro L 141 , 07/06/2003 s. 0001 - 0002
Neuvoston asetus (EY) N:o 975/2003, annettu 5 päivänä kesäkuuta 2003, CN-koodeihin 1604 14 11 , 1604 14 18 ja 1604 20 70 kuuluvien tonnikalasäilykkeiden tuontia koskevan tariffikiintiön avaamisesta ja hallinnoinnista EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 133 artiklan, ottaa huomioon komission ehdotuksen, sekä katsoo seuraavaa: (1) Yhteisö, Thaimaa ja Filippiinit sopivat marraskuussa 2001 neuvotteluista, joissa tarkasteltaisiin sitä, missä määrin Thaimaan ja Filippiinien oikeutetuille eduille koituu kohtuutonta haittaa AKT-valtioista peräisin oleville tonnikalasäilykkeille myönnettävän tullietuuskohtelun seurauksena. Kun kaikkia osapuolia tyydyttävää ratkaisua ei löydetty, yhteisö, Thaimaa ja Filippiinit sopivat saattavansa asian välitysmenettelyssä ratkaistavaksi. Välittäjä antoi 20 päivänä joulukuuta 2002 lausunnon, jonka mukaan yhteisön olisi avattava suosituimmuuskohteluun perustuva tariffikiintiö, jonka määrä vuonna 2003 olisi 25000 tonnia ja jossa sovellettaisiin 12 prosentin arvotullia. (2) Koska yhteisö haluaa ratkaista tämän pitkäaikaisen ongelman, se on päättänyt hyväksyä ehdotuksen. Tästä syystä olisi avattava ylimääräinen tariffikiintiö rajoitetulle määrälle tonnikalasäilykkeitä. (3) Kiintiöstä on tarkoituksenmukaista jakaa maakohtaisia osuuksia maille, joille tonnikalasäilykkeiden toimituksilla on huomattava merkitys; tämä jako voidaan tehdä niiden määrien perusteella, jotka kukin näistä maista on toimittanut muiden kuin etuuskohteluun oikeuttavien järjestelyjen mukaisesti tietyn edustavan ajanjakson aikana. Loppuosan kiintiöstä olisi oltava kaikkien muiden maiden käytettävissä. (4) Asianmukaisin menetelmä tariffikiintiön optimaalisen käytön varmistamiseksi on noudattaa kiintiön jakamisessa vapaaseen liikkeeseen luovutusta koskevien ilmoitusten vastaanottamispäivien mukaista aikajärjestystä. (5) Kiintiön tehokkaan hallinnoinnin varmistamiseksi on syytä vaatia alkuperätodistuksen esittämistä tärkeimmistä toimittaja- ja edunsaajamaista eli Thaimaasta, Filippiineiltä ja Indonesiasta peräisin olevien tonnikalasäilykkeiden tuonnissa. (6) Tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY(1) mukaisesti, ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN: 1 artikla CN-koodeihin 1604 14 11 , 1604 14 18 ja 1604 20 70 kuuluvien, mistä tahansa maasta peräisin olevien tonnikalasäilykkeiden tuontiin sovelletaan 1 päivästä heinäkuuta 2003 alkaen 12 prosentin tullia tämän asetuksen mukaisesti avatun tariffikiintiön rajoissa. 2 artikla Tariffikiintiö avataan vuosittain aluksi viiden vuoden ajan. Sen määrä on kahtena ensimmäisenä vuonna seuraava: - 25000 tonnia 1 päivän heinäkuuta 2003 ja 30 päivän kesäkuuta 2004 välisenä aikana, - 25750 tonnia 1 päivän heinäkuuta 2004 ja 30 päivän kesäkuuta 2005 välisenä aikana. 3 artikla Tariffikiintiö jaetaan neljään osaan seuraavasti: a) Thaimaasta peräisin olevaan tuontiin tarkoitettu kiintiö, jonka määrä on 52 prosenttia vuotuisesta määrästä ja jonka järjestysnumero on 09.2005; ja b) Filippiineiltä peräisin olevaan tuontiin tarkoitettu kiintiö, jonka määrä on 36 prosenttia vuotuisesta määrästä ja jonka järjestysnumero on 09.2006; ja c) Indonesiasta peräisin olevaan tuontiin tarkoitettu kiintiö, jonka määrä on 11 prosenttia vuotuisesta määrästä ja jonka järjestysnumero on 09.2007; ja d) muista kolmansista maista peräisin olevaan tuontiin tarkoitettu kiintiö, jonka määrä on 1 prosentti vuotuisesta määrästä ja jonka järjestysnumero on 09.2008. 4 artikla 1. Tariffikiintiöön hyväksyttävien tonnikalasäilykkeiden alkuperä määritetään yhteisössä voimassa olevien säännösten ja määräysten mukaisesti. 2. Thaimaalle, Filippiineille ja Indonesialle 3 artiklan mukaisesti osoitetun tariffikiintiön osan käyttö edellyttää komission asetuksen (ETY) N:o 2454/93(2) 47 artiklan mukaisen alkuperätodistuksen esittämistä. Alkuperätodistukset hyväksytään ainoastaan, jos tuotteet täyttävät yhteisön voimassa olevissa säännöksissä ja määräyksissä alkuperän määrittämiseksi vahvistetut perusteet. 5 artikla Komissio hallinnoi tariffikiintiötä asetuksen (ETY) N:o 2454/93 308 a, 308 b ja 308 c artiklan mukaisesti. 6 artikla Tätä asetusta voidaan tarkistaa toisena vuonna tariffikiintiön avaamisen jälkeen kiintiön määrän mukauttamiseksi yhteisön markkinoiden tarpeisiin. Jos tarkistusta ei kuitenkaan ole saatu päätökseen kolmea kuukautta ennen 30 päivää kesäkuuta 2005, kiintiön voimassaoloa jatketaan ilman eri toimenpiteitä yhdellä vuodella siten, että kiintiön määrä on 25750 tonnia. Tämän jälkeen tariffikiintiön voimassaoloa jatketaan säännöllisesti yhdeksi vuodeksi kerrallaan ja samalle määrälle, paitsi jos asetuksen tarkistus hyväksytään viimeistään kolmea kuukautta ennen silloisen kiintiön sulkemispäivää. 7 artikla Tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä, mukaan lukien yhdistetyn nimikkeistön ja Taricin muutosten edellyttämät muutokset ja mukautukset, päätetään 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. 8 artikla 1. Komissiota avustaa neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92(3) 247 a artiklalla perustettu tullikoodeksikomitea, jäljempänä "komitea". 2. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 4 ja 7 artiklassa säädettyä menettelyä. Päätöksen 1999/468/EY 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan kolmeksi kuukaudeksi. 3. Komitea vahvistaa työjärjestyksensä. 9 artikla Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa. Tehty Luxemburgissa 5 päivänä kesäkuuta 2003. Neuvoston puolesta Puheenjohtaja M. Stratakis (1) EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23. (2) EYVL L 253, 11.10.1993, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 881/2003 (EYVL L 134, 29.5.2003, s. 1). (3) EYVL L 302, 19.10.1992, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 2700/2000 (EYVL L 311, 12.12.2000, s. 17).