Komission suositus,

annettu 25 päivänä heinäkuuta 2003,

soittajan sijaintitietojen käsittelystä sähköisen viestinnän verkoissa paikantamisella laajennettuja hätäpuhelupalveluja varten

(tiedoksiannettu numerolla K(2003) 2657)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2003/558/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen yhteisestä sääntelyjärjestelmästä annetun direktiivin 2002/21/EY ("puitedirektiivi")(1) ja erityisesti sen 19 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Yhtenäisen Euroopan hätänumeron käyttöön ottamisesta tehdyssä päätöksessä 91/396/ETY(2) vaaditaan jäsenvaltioita huolehtimaan siitä, että numero 112 otetaan yhtenäisenä Euroopan hätänumerona käyttöön yleisissä puhelinverkoissa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 1992 tai tietyin ehdoin viimeistään 31 päivänä joulukuuta 1996.

(2) Yleispalvelusta ja käyttäjien oikeuksista sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen alalla annetussa direktiivissä 2002/22/EY ("yleispalveludirektiivissä")(3) vaaditaan, että yleisiä puhelinverkkoja tarjoavat operaattorit (jäljempänä "operaattorit") antavat, siinä määrin kuin se on teknisesti mahdollista, kaikkien eurooppalaiseen hätänumeroon 112 soitettujen puhelujen osalta hätätapauksia käsitteleville viranomaisille mahdollisuuden paikantaa soittajan sijainti. Henkilötietojen käsittelystä ja yksityisyyden suojasta sähköisen viestinnän alalla direktiivissä 2002/58/EY ("sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivissä")(4) säädetään, että yleisen viestintäverkon tarjoaja voi ohittaa kutsuvan tilaajan tunnistuksen eston ja paikkatietojen käsittelyä koskevan tilaajan tai käyttäjän väliaikaisen kiellon tai suostumuksen puuttumisen liittymäkohtaisesti hätäpuheluihin vastaamiseksi tällaisia puheluja käsitteleville organisaatioille, jotka jäsenvaltiot ovat sellaisiksi tunnustaneet, mukaan lukien lainvalvontaviranomaiset, sairaankuljetuspalvelut ja palokunnat.

(3) Vaikka tämä suositus koskee paikantamisella laajennettua hätänumeroa 112, katsotaan, että rinnakkaiset kansalliset hätänumerot laajennetaan samoilla toiminnoilla ja samojen periaatteiden mukaisesti. Tämä suositus ei koske yksityisiä televiestintäjärjestelmiä ylläpitäviä organisaatioita.

(4) Jotta E112-palvelujen toteuttaminen onnistuisi koko yhteisössä, on ratkaistava toteuttamista koskevia kysymyksiä ja koordinoitava uusien järjestelmien käyttöönoton aikatauluja. Sijaintitietojen käyttöä koordinoiva CGALIES-työryhmä, jonka komissio perusti toukokuussa 2000 julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä, on tarjonnut eri toimijoille mahdollisuuden keskustella ja sopia yhdenmukaisen ja oikea-aikaisen toteuttamisen periaatteista.

(5) CGALIES-työryhmän suosituksen mukaan yleisten puhelinverkkojen tai -palvelujen operaattoreiden tulisi parhaansa mukaan pyrkiä määrittämään ja välittämään mahdollisimman luotettavat sijaintitiedot kaikista eurooppalaiseen hätänumeroon 112 soitetuista puheluista.

(6) E112-palvelujen käyttöönottovaiheen aikana parhaan pyrkimyksen periaatetta pidetään suositeltavampana kuin sitä, että sijainnin määrittämiselle määrätään erityiset suorituskykyominaisuudet. Kun hätäkeskukset ja hätäpalvelut hankkivat käytännön kokemusta paikantamisesta, vaatimukset kuitenkin täsmentyvät. Lisäksi paikantamisteknologia kehittyy edelleen sekä matkaviestintä- että satelliittipaikantamisjärjestelmissä. Siksi parhaan pyrkimyksen periaatetta on tarkistettava alkuvaiheen jälkeen.

(7) Kaikkien jäsenvaltioiden kannalta on tärkeää kehittää yhteisiä teknisiä ratkaisuja ja käytäntöjä E112-palvelujen tarjoamiselle. Yhteisiä teknisiä ratkaisuja tulisi kehittää eurooppalaisten standardointielinten kautta, jotta voidaan helpottaa E112:n käyttöönottoa, luoda yhteentoimivia ratkaisuja ja alentaa EU:lle koituvia toteuttamiskustannuksia.

(8) Yhdenmukainen Euroopan laajuinen ratkaisu turvaisi yhteentoimivuuden kehittyneille turvallisuussovelluksille, kuten puhelujen manuaaliselle tai automaattiselle jäljittämiselle ajoneuvossa sijaitsevan telemaattisen päätelaitteen avulla. Nämä puhelut voivat antaa lisätietoa, kuten matkustajien määrän autossa tai linja-autossa, kompassisuunnan, törmäystunnistimen indikaattoriarvot, vaarallisen lastin tyypin tai ajajien ja matkustajien terveystiedot. Euroopassa on runsaasti rajat ylittävää liikennettä, minkä vuoksi yhteinen tiedonsiirtoyhteiskäytäntö on käynyt yhä tarpeellisemmaksi tietojen ohjaamiseksi hätäkeskuksiin ja hätäpalveluihin siten, että vältetään väärinkäsitykset ja väärät tulkinnat.

(9) Järjestelyt sijaintitietojen välittämiseksi operaattoreilta hätäkeskuksille tulisi kehittää avoimesti ja syrjimättömästi, mukaan luettuina tarvittaessa kustannusnäkökohdat.

(10) Laajennettujen hätäpuhelupalvelujen tuloksellinen toteuttaminen edellyttää, että yleisen puhelinverkon tai puhelupalvelujen operaattorin määrittämä soittajan sijainti toimitetaan automaattisesti mihin tahansa sopivaan hätäkeskukseen, joka pystyy vastaanottamaan ja käyttämään sijaintitietoja.

(11) Henkilötietojen käsittelystä ja yksityisyyden suojasta sähköisen viestinnän alalla annetussa direktiivissä 2002/58/EY ("sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivissä") vaaditaan yleisesti, että henkilöiden yksityisyyden suojaa ja tietosuojaa kunnioitetaan täydellisesti ja että tätä varten on toteutettava asianmukaiset tekniset ja organisatoriset toimenpiteet. Siinä kuitenkin sallitaan, että hätäpalvelut voivat käyttää sijaintitietoja ilman käyttäjän lupaa. Jäsenvaltioiden olisi erityisesti varmistettava, että käytössä on avoimia menettelyjä, joilla yleisen viestintäverkon ja/tai -palvelun tarjoaja voi ohittaa sijaintitietojen käsittelyä koskevan käyttäjän väliaikaisen kiellon tai suostumuksen puuttumisen liittymäkohtaisesti, hätäpuheluja käsitteleville organisaatioille, jotka jäsenvaltiot ovat sellaisiksi tunnustaneet.

(12) Yhteisön pelastuspalvelun alan toimintaohjelmassa(5) tulisi pyrkiä yhdistämään pelastuspalvelutavoitteita yhteisön muuhun politiikkaan ja toimintaan sekä pitämään ohjelma yhdenmukaisena yhteisön muiden toimien kanssa. Tämä oikeuttaa komission toteuttamaan toimia, joiden tarkoitus on lisätä pelastuspalveluorganisaatioiden valmiusastetta jäsenvaltioissa parantamalla niiden kykyä toimia hätätapauksissa sekä parantamalla tekniikoita ja menetelmiä, jotka liittyvät hätätapausten hoitamiseen ja niiden jälkeen välittömästi toteutettaviin toimiin. Tähän voi sisältyä E112-hätäpuheluihin liittyvien sijaintitietojen käsittely ja käyttö hätäkeskuksissa ja hätäpalveluissa.

(13) Tämän suosituksen tavoitteiden saavuttamiseksi jatkuva vuoropuhelu yleisten puhelinverkkojen ja -palvelujen tarjoajien ja viranomaisten, kuten hätäpalveluviranomaisten kanssa käy yhä tarpeellisemmaksi.

(14) Kansallisten viranomaisten olisi E112-järjestelmän toteuttamisesta raportoidessaan mainittava kaikki tekniseen toteuttamiskelpoisuuteen liittyvät tekijät, jotka haittaavat E112-palvelujen käyttöönottoa tietyille loppukäyttäjäryhmille, sekä tekniset vaatimukset sellaisten hätäpuhelujen käsittelemiselle, jotka voivat olla peräisin SMS- tai telemaattisista tietopalveluista.

(15) Tässä suosituksessa kuvatut toimet ovat direktiivin 2002/21/EY 22 artiklalla perustetun viestintäkomitean neuvoa-antavan lausunnon mukaisia,

SUOSITTELEE:

1. Jäsenvaltioiden olisi sovellettava seuraavia yhdenmukaistettuja ehtoja ja periaatteita sijaintitietojen antamiseen hätäpalveluille kaikista eurooppalaiseen hätänumeroon 112 soitetuista puheluista.

2. Tässä suosituksessa tarkoitetaan

a) "hätäpalvelulla" palvelua, jäsenvaltion sellaiseksi tunnustamana, joka antaa välitöntä ja pikaista apua tilanteissa, joissa on olemassa välitön hengen- tai loukkaantumisen vaara, vaara yksilön tai yleisön terveydelle tai turvallisuudelle, yksityiselle tai julkiselle omaisuudelle tai ympäristölle, rajoittumatta välttämättä kuitenkaan näihin tilanteisiin.

b) "sijaintitiedoilla" yleisessä matkaviestintäverkossa tietoja, jotka ilmaisevat käyttäjän päätelaitteen maantieteellisen sijainnin, ja yleisessä kiinteässä puhelinverkossa tietoja verkon liityntäpisteen fyysisestä osoitteesta.

c) "E112":lla hätäviestintäpalvelua, jossa käytetään eurooppalaista hätänumeroa 112 laajennettuna soittajan sijaintitiedoilla.

d) "hätäkeskuksella" fyysistä paikkaa, jossa hätäpuheluja otetaan vastaan viranomaisen vastuun alaisuudessa.

3. Jäsenvaltioiden tulisi laatia yleisen verkon operaattoreille yksityiskohtaiset säännöt, jotka sisältävät muun muassa jäljempänä 4-9 kohdissa esitetyt määräykset.

4. Yleisten puhelinverkkojen operaattoreiden tulisi välittää (push) hätäkeskuksille kaikista eurooppalaiseen hätänumeroon 112 soitetuista puheluista verkon tuottama paras saatavilla oleva tieto soittajan sijainnista teknisen toteuttamiskelpoisuuden puitteissa. Kunnes jäljempänä 13 kohdassa tarkoitettu tarkistus on saatu valmiiksi, on väliaikaisesti hyväksyttävää, että operaattorit antavat sijaintitietoja vain pyydettäessä (pull).

5. Yleisen kiinteän puhelinverkon operaattoreiden tulisi antaa sen linjan asennusosoite, josta hätäpuhelu on soitettu.

6. Yleisen puhelinverkon operaattoreiden tulisi tarjota sijaintitiedot syrjimättömällä tavalla, eikä varsinkaan tehdä eroa tarjottavien tietojen laadussa omien tilaajien ja muiden käyttäjien suhteen. Kiinteissä verkoissa muihin käyttäjiin lasketaan maksullisten yleisöpuhelinten käyttäjät; matkaviestintäverkoissa tai matkaviestintäsovelluksissa muihin käyttäjiin lasketaan verkkovierailijat tai tarvittaessa sellaisten matkaviestintäpäätelaitteiden käyttäjät, joita ei voida tunnistaa tilaajan tai käyttäjän numeron perusteella.

7. Kaikkiin tarjottaviin sijaintitietoihin tulisi liittää tieto verkosta, josta puhelu on peräisin.

8. Yleisen puhelinverkon operaattoreiden tulisi pitää sijaintitietojen lähteet, mukaan luettuina osoitetiedot, tarkkoina ja ajantasaisina.

9. Yleisen puhelinverkon operaattoreiden tulisi kunkin hätäpuhelun osalta, josta on tunnistettu tilaajan tai käyttäjän numero, tarjota hätäkeskuksille ja hätäpalveluille valmiudet uusia sijaintitiedot takaisinsoittotoiminnon avulla hätätapauksen hoitamiseksi.

10. Jotta operaattoreiden ja hätäkeskusten välistä tiedonsiirtoa voitaisiin helpottaa, jäsenvaltioiden tulisi edistää Euroopan telealan standardointilaitoksen (ETSI) hyväksymän yhteisen avoimen liittymästandardin ja erityisesti yhteisen tiedonsiirtoyhteyskäytännön käyttöä, silloin kun sellainen on käytettävissä. Tällaisen standardin tulisi sisältää tarvittava liikkumavara mahdollisten tulevien vaatimusten varalle, esimerkiksi ajoneuvossa sijaitsevien telemaattisten päätelaitteiden osalta. Jäsenvaltioiden tulisi varmistaa, että liittymä soveltuu parhaiten hätätapausten tehokkaaseen hoitamiseen.

11. Yleispalveludirektiivissä säädetyn E112-palveluvelvoitteen osalta jäsenvaltioiden tulisi tiedottaa riittävästi kansalaisilleen E112-palvelujen olemassaolosta, käytöstä ja eduista. Kansalaisten tulisi tietää, että 112 yhdistää heidät hätäpalveluihin kaikkialla Euroopan unionissa ja että heidän sijaintitietonsa lähetetään eteenpäin. Heille tulisi myös kertoa heidän sijaintitietonsa saavien hätäpalvelujen identiteetti sekä muut tiedot, jotka ovat tarpeen heidän henkilökohtaisten tietojensa oikeudenmukaisen käsittelyn turvaamisen kannalta.

12. Ratkaisujen ja teknologian jatkuvan kehittämisen yhteydessä jäsenvaltioita kannustetaan edistämään ja tukemaan palvelujen kehittämistä hätäavun antamiseen esimerkiksi matkailijoille ja vaarallisten aineiden maantie- tai rautatiekuljetuksiin, kuten käsittelymenetelmiä sijaintitietojen ja muiden hätätilanne- tai onnettomuustietojen välittämiseksi hätäkeskuksille; tukemaan yhteisten rajapintamääritelmien kehittämistä ja toteuttamista tällaisten palvelujen Euroopan laajuisen yhtyeentoimivuuden varmistamiseksi; ja kannustamaan huipputarkkojen paikantamisteknologioiden, kuten kolmannen sukupolven matkaviestintäverkkojen paikantamisteknologioiden ja maailmanlaajuisten satelliittipaikannusjärjestelmien käyttöä.

13. Jäsenvaltioiden tulisi vaatia kansallisia viranomaisiaan raportoimaan komissiolle E112-järjestelmän toteuttamistilanteesta vuoden 2004 loppuun mennessä, jotta komissio voisi tehdä tilannekatsauksen ja ottaa siinä huomioon hätäkeskusten ja hätäpalvelujen tulevat vaatimukset ja paikantamisteknologian kehityksen ja saatavuuden.

14. Tämä suositus on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 25 päivänä heinäkuuta 2003.

Komission puolesta

Erkki Liikanen

Komission jäsen

(1) EYVL L 108, 24.4.2002, s. 33.

(2) EYVL L 217, 6.8.1991, s. 31.

(3) EYVL L 108, 24.4.2002, s. 31.

(4) EYVL L 201, 31.7.2002, s. 37.

(5) EYVL L 327, 21.12.1999, s. 53.