Komission päätös,

tehty 11 päivänä joulukuuta 2002,

valtiontuesta, jonka Saksa aikoo myöntää BMW AG Leipzigille

(tiedoksiannettu numerolla K(2002) 4830)

(Ainoastaan saksankielinen teksti on todistusvoimainen)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2003/373/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 88 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan,

ottaa huomioon Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 62 artiklan 1 kohdan a alakohdan,

on mainittujen artiklojen mukaisesti kehottanut asianomaisia esittämään huomautuksensa(1),

sekä katsoo seuraavaa:

I MENETTELY

(1) Saksa ilmoitti komissiolle 3 päivänä joulukuuta 2001 suunnitellusta valtiontuesta Bayerische Motorenwerke AG:lle (jäljempänä "BMW"). Komissio pyysi 16 päivänä tammikuuta 2002 päivätyllä kirjeellä lisätietoja, jotka Saksa toimitti 20 päivänä helmikuuta 2002.

(2) Komissio ilmoitti Saksalle 3 päivänä huhtikuuta 2002 päivätyllä kirjeellä päätöksestään aloittaa tämän valtiontuen osalta EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan mukainen muodollinen menettely (jäljempänä "päätös menettelyn aloittamisesta"). Saksa esitti huomautuksensa menettelyn aloittamisesta 17 päivänä toukokuuta 2002 päivätyllä kirjeellä.

(3) Päätös menettelyn aloittamisesta julkaistiin 30 päivänä toukokuuta 2002 Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä(2). Komissio pyysi asianomaisia esittämään huomautuksensa tästä tuesta. Komissio vastaanotti 3 päivänä heinäkuuta 2002 Ranskan huomautukset, jotka toimitettiin Saksalle. Tämä vastasi huomautuksiin 16 päivänä elokuuta 2002 päivätyllä kirjeellä.

II KUVAUS

A. Hanke ja suunniteltu tuki

(4) BMW aikoo rakentaa Leipzigiin uuden henkilöautotehtaan. Hankkeeseen liittyvät tukikelpoiset investoinnit ovat noin 1204,9 miljoonaa euroa (pääoma-arvo). Uuden laitoksen tuotantosuunnitelman mukaan tehtaassa valmistetaan aluksi [...](3) 3-sarjan mallia. Keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä tehtaassa on kuitenkin mahdollista valmistaa myös muita BMW-malleja. Hankkeella luotaisiin suoraan noin 5400 uutta työpaikkaa.

(5) Tuensaaja on BMW. Ilmoituksen mukaan tuen suunniteltu kokonaismäärä on 418,6 miljoonaa euroa (pääoma-arvo). Se on tarkoitus myöntää osana alueellisia elinkeinorakenteita edistävän Saksan yhteisen ohjelman 30. puitesuunnitelmaa (Gemeinschaftsaufgabe "Verbesserung der regionalen Wirtschaftsstruktur", jäljempänä "GA-ohjelma") ja vuonna 1999 annetun veronhuojennuksia koskevan lain (Investitionszulagengesetz 1999) mukaisesti. Tuki-intensiteetti on 34,74 prosenttia.

(6) Komissio on hyväksynyt Leipzigin vuosien 2000-2003 tukialuekarttaan EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisena aluetukialueena. Leipzigissa, joka luokitellaan Saksan uusien osavaltioiden rakenteeltaan keskimääräistä vahvempiin alueisiin, suuryrityksille saa myöntää aluetukea enintään 28 prosenttia. Osavaltion (tässä tapauksessa Sachsen) pyynnöstä ja kansallisella tasolla GA-ohjelmien aluetuista vastaavan alivaliokunnan luvalla kyseisillä alueilla suuryrityksille on kuitenkin mahdollista myöntää tukea bruttomääräisenä jopa 35 prosenttia. Saksa ilmoitti, että mainitut ehdot täyttyvät, ja liitti ilmoitukseensa toimivaltaisen valiokunnan asiaa koskevat pöytäkirjat.

(7) Saksa on ilmoittanut, että Kolin (Tsekin tasavalta) olisi Leipzigin ohella edullisin vaihtoehtoinen investointien toteuttamispaikka. Sen jälkeen, kun BMW oli julkisesti kehottanut esittämään uuden tehtaan sijoituspaikkaa koskevat kiinnostuksenilmaukset, noin 250 paikkakuntaa palautti tärkeimmistä valintaperusteista laaditun kyselylomakkeen. Hakemuksista valittiin laajan menettelyn tuloksena viisi houkuttelevinta sijoituspaikkakuntaa (Augsburg Baijerin osavaltiossa, Arras Ranskassa, Leipzig Sachsenin osavaltiossa, Kolin Tsekin tasavallassa ja Schwerin Mecklenburg-Vorpommernin osavaltiossa). Näitä paikkakuntia tutkittiin ja arvioitiin useiden kuukausien ajan ja samalla toimivaltaisten viranomaisten kanssa neuvoteltiin sijoittautumiseen ja tonttikauppoihin liittyvistä konkreettisista sopimuksista. Leipzig valittiin lopulta [...]* Saksassa ja Kolin [...]* ulkomailla. BMW:n hallitus valitsi 18 päivänä heinäkuuta 2001 tehtaan sijoituspaikaksi Leipzigin.

B. Menettelyn aloittamista koskeva päätös

(8) Komissio perusteli menettelyn aloittamista koskevan päätöksensä seuraavilla seikoilla.

(9) Aluksi se totesi, että Leipzigin valinnasta sijoituspaikaksi ilmoitettiin aiheutuvan 591,4 miljoonan euron (pääoma-arvo) kustannushaitta. Kun suunniteltu tuki on 418,6 miljoonaa euroa (pääoma-arvo), BMW:lle jäisi edelleen 172,8 miljoonan euron lisäkustannukset siinä tapauksessa, että tehdas sijoitettaisiin Leipzigiin. Tästä syystä komissio epäili, että Leipzigin todellinen alueellinen haitta olisi ilmoitettua pienempi.

(10) Kustannus-hyötyanalyysin tuloksena ilmoitetusta alueellisen haitan suuruudesta komissio toteaa, että jos Kolin valittaisiin sijoituspaikaksi, jouduttaisiin ottamaan huomioon ja määrittämään tiettyjä merkin imagoon ja tuotantoon liittyviä riskejä, kuten alihankkijoiden integrointi tuotantoprosessiin. Näin ollen Saksaa kehotettiin arvioimaan tähän liittyvät kustannukset.

(11) Työkustannusten osalta komissio epäili, ettei kustannus-hyötyanalyysissä ollut käytetty tarpeeksi suurta palkkatason lähentymiskerrointa laajentumisen vaikutusten ottamiseksi huomioon työmarkkinoiden kehityksessä. Kustannus-hyötyanalyysi perustuu käytännössä komission vastaavissa tapauksissa käyttämää kerrointa (5 prosenttia vuodessa) alhaisempaan reaaliseen lähentymiskertoimeen.

(12) Komissio ilmaisi myös epäilevänsä kummallekin sijoittautumispaikkakunnalle arvioitujen henkilöstömäärien realistisuutta. Vaikka tuottavuusaste Kolinissa on alhaisempi kuin Leipzigissa, Leipzigin työntekijämäärä kustannus-hyötyanalyysissä arvioituna ajanjaksona arvioitiin Kolinin työntekijämäärää suuremmaksi.

(13) Komissio epäilee lisäksi, ettei kustannus-hyötyanalyysissä ollut otettu huomioon kaikkia kummallakin sijoituspaikkakunnalla välttämättömiä koulutustoimenpiteitä kyseisenä ajanjaksona, eli viiden vuoden kuluessa tuotannon aloittamisesta.

III ASIANOMAISTEN HUOMAUTUKSET

(14) Ranska toimitti menettelyn aloittamista koskevasta päätöksestä huomautuksensa, joissa se suurimmaksi osaksi tuki komission esittämiä epäilyksiä, erityisesti Leipzigiin Koliniin verrattuna liittyvän alueellisen haitan osalta. Komissio toteaa, että tämä huomautus vastaanotettiin 3 päivänä heinäkuuta 2002, eli sen jälkeen, kun huomautusten vastaanottamiselle asetettu yhden kuukauden määräaika oli päättynyt. Ranska ei ole pyytänyt pidentämään määräaikaa eikä esittänyt asianmukaista perustetta määräajan pidentämiseksi. Näin ollen Ranskan huomautusta ei otettu muodollisesti huomioon komission arvioinnissa. Saksa, jolla oli tilaisuus esittää kantansa Ranskan huomautukseen, vahvisti tämän komission asenteen.

(15) Ranska huomautti, että näin suuri tuki vääristäisi BMW:n ja muiden eurooppalaisten autonvalmistajien välistä kilpailua. Haitta kohdistuisi erityisesti ranskalaisiin autonvalmistajiin, koska BMW piti Ranskan markkinoita kohdealueenaan ja ranskalaiset valmistajat toimivat samalla markkinasegmentillä. Leipzigin tehtaalle myönnetty tuki ei tasoittaisi alueellista haittaa, joten se ei olisi perusteltua. Näiden väitteiden tueksi komissiolle esitettiin kolme lehtiartikkelia(4).

(16) Tuen oikeasuhteisuudesta Ranska esitti, että Leipzigin maantieteellisestä sijainnista oli BMW:lle teollista ja taloudellista etua. Yrityksellä oli alueella jo vakiintuneita alihankkijoita. Yrityksen olisi lisäksi helpompi hyödyntää mahdollisuutta vaihtaa työntekijöitä tuotantolaitostensa välillä tilauskannan mukaan. Ranska viittasi myös paikallisen työvoiman laatuun, käytettävyyteen ja kilpailukykyyn. Korkealuokkaisia autoja tuottavan valmistajan uuden tuotantolaitoksen rakentamiseen keskieurooppalaiseen maahan liittyisi kuitenkin teollisia ja taloudellisia riskejä, joiden vähentäminen aiheuttaisi lisäkustannuksia. Investointi aivan uuteen hankkeeseen ("greenfield") Tsekin tasavallassa, jossa BMW:llä ei ole vielä kokoonpanotehdasta, kasvattaisi kustannuksia ja riskejä, jotka liittyvät erityisesti mahdollisiin vaikeuksiin tuotannon käynnistämisvaiheessa. Autojen tuotanto Keski-Euroopassa lisäisi myös markkinointikustannuksia, jotka olisivat tarpeen BMW:n imagon säilyttämiseksi korkealuokkaisten autojen valmistajana.

IV SAKSAN HUOMAUTUKSET

(17) Vastauksessaan menettelyn aloittamista koskeviin Ranskan huomautuksiin Saksa totesi, ettei komission pitäisi menettelyyn liittyvistä teknisistä syistä ottaa huomioon kyseisiä huomautuksia, koska ne olivat saapuneet päätöksessä asetetun määräajan jälkeen. EY:n perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 22 päivänä maaliskuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999(5) 6 artiklan 1 kohdan mukaisella määräajan asettamisella pyritään erityisesti varmistamaan asianmukainen menettely, jossa kaikkia asianomaisia kohdellaan tasapuolisesti. Asiaan ei nähtävästi liity sääntöjen mukaisia perusteita pidentää 6 artiklan 1 kohdan toisessa virkkeessä tarkoitettua määräaikaa.

(18) Ranskan huomautuksen sisällöstä Saksa huomauttaa, että se perustuu lähinnä ranskalaisessa lehdistössä julkaistuihin Arrasin kaupunkia sijoituspaikkana koskeviin kirjoituksiin, eikä tietoihin Leipzigista ja Kolinista vaihtoehtoisina sijoituspaikkoina. Aluetuen välttämättömyyteen liittyvät Ranskan väitteet Saksa torjuu perusteettomina ja huomauttaa muun muassa, että alue on luokiteltu tavoite 1 -alueeksi. Kolinin uskottavuudesta todellisena vaihtoehtoisena sijoituspaikkana Saksa toteaa, ettei komissio ole menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessään kyseenalaistanut hankkeen riippumattomuutta sen sijoituspaikasta. Eräs ranskalainen autonvalmistaja on myös jokin aika sitten (yhdessä erään Euroopan ulkopuolisen valmistajan kanssa) ilmoittanut, että se aloittaa autojen tuotannon BMW:n tutkimalla vaihtoehtoisella sijoituspaikkakunnalla. Tämän pitäisi todistaa, että kyseinen vaihtoehtoinen paikkakunta on toteuttamiskelpoinen ja kannattava sijoituspaikka. Hankkeen mahdolliset vaikutukset alaan ja kilpailuun komissio ottaisi huomioon niin sanotussa top-up-analyysissä. Tuen oikeasuhteisuudesta Saksa toteaa muun muassa, että Ranskan tätä koskevat huomautukset liittyvät Ranskan lehdistön käyttämiin Arrasin hylkäävän ratkaisun perusteisiin. Tällaisia näkökohtia ei olisi mahdollista siirtää koskemaan Kolinia vaihtoehtoisena sijoituspaikkakuntana. Saksa toimitti tietoja erityisistä Ranskan mainitsemista seikoista ja päätteli, ettei huomautukseen sisältynyt mitään konkreettisia tietoja, joiden perusteella tuen soveltuvuus yhteismarkkinoille osoittautuisi kyseenalaiseksi.

(19) Menettelyn aloittamisen yhteydessä mainituista Leipzigin alueellisten haittojen suuruutta koskevista epäilyksistä Saksa toteaa, ettei Leipzigin ja Kolinin välillä ollut merkittäviä eroja logistiikkakustannuksissa, koska molemmat - toisin kuin Arras - sijaitsivat yhtä kaukana BMW:n muista laitoksista. Koulutuskustannuksiin vaikuttavat tärkeimmät toimenpiteet toteutettaisiin ennen tuotannon aloittamista (ennen kustannus-hyötyanalyysissä tutkittua ajanjaksoa). Huomioon oli otettu ammatillisen koulutuksen ja jatkokoulutuksen kustannukset kummallakin sijoituspaikkakunnalla tutkimuksen kohteena olevan ajanjakson aikana. Kustannukset työntekijöiden vaihdosta eri toimipaikkojen kesken (laitosten sisältä tulevat työntekijät) oli otettu huomioon kustannus-hyötyanalyysissä. Alle 5 prosentin reaalista palkkojen kasvua Kolinissa verrattuna Leipzigiin Saksa perustelee ennen kaikkea Leipzigissa työntekijöiden kanssa tehdyllä erityissopimuksella, jossa on otettu huomioon paikallisen palkkarakenteen erityispiirteet. Tämä lyhentäisi todennäköisesti työehtosopimusten mukaista yksilöllistä työaikaa Leipzigissa. Se merkitsisi reaalipalkkojen nousua ja pienentäisi 5 prosentin reaalista lähentymiskerrointa. Tuottavuutta ja työntekijämäärää arvioitaessa olisi Kolinin osalta otettava huomioon heikompi tuottavuus ja pitempi työaika työntekijää kohti.

(20) Menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä esitetyistä epäilyksistä, jotka koskevat mahdollisia tuotannollisia riskejä, Saksa viittaa menestyksekkääseen Skodan tehtaaseen Mlada Boleslavissa ja PSA:n/Toyotan uusimpaan päätökseen sijoittaa laitoksiaan Koliniin. Vaikka toiminnan aloittamiseen Kolinissa liittyviä riskejä ei olisi pakko ottaa huomioon, tämä seikka on liitettävä "pahinta vaihtoehtoa" koskevaan skenaarioon. Lisäksi kustannus-hyötyanalyysissä käytetään konservatiivista, pienimpään mahdolliseen riskiin perustuvaa oletusta rakennus- ja laiteinvestointien identtisyydestä kummallakin sijoituspaikkakunnalla. Imagoriskien osalta Saksa huomauttaa, että BMW:llä on eri mantereilla menestyksekkäitä tuotantolaitoksia. Etelä-Afrikassa valmistetaan yhtä laadukkaita autoja kuin Saksassa. BMW:n 3-sarjan mallia valmistetaan nykyisin monilla paikkakunnilla, eivätkä asiakkaat, joille vain laatu on ratkaiseva tekijä, tavallisesti tiedä, missä tuotantopaikka sijaitsee.

V TUEN ARVIOINTI

(21) Saksan ilmoittama BMW:n hyväksi suunniteltu toimenpide on EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea. Toimenpide on valtion myöntämä tai rahoitetaan valtion varoista. Koska tuki kattaa merkittävän osan hankkeen rahoituskustannuksista, se on omiaan vääristämään kilpailua yhteisön markkinoilla, sillä se suosii BMW:tä verrattuna tämän kilpailijoihin, jotka eivät saa valtiontukea. Autoteollisuuden alalla käydään lisäksi merkittävää jäsenvaltioiden välistä kauppaa.

(22) Tuki aiotaan myöntää yritykselle, joka valmistaa ja kokoaa moottoriajoneuvoja. Kyseinen yritys kuuluu näin ollen moottoriajoneuvoalan valtiontukia koskevassa yhteisön puitesäännössä(6) (jäljempänä "moottoriajoneuvoalan puitesääntö") tarkoitettuun moottoriajoneuvoalaan.

(23) Moottoriajoneuvoalan puitesäännössä todetaan, että kaikista tuista, joita julkiset viranomaiset aikovat hyväksyttyjen tukiohjelmien mukaisesti myöntää yksittäiselle hankkeelle moottoriajoneuvoalalla toimivan yrityksen hyväksi, on ilmoitettava EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan nojalla ennen niiden myöntämistä, jos ainakin yksi seuraavasta kahdesta ehdosta täyttyy: i) hankkeen kokonaiskustannukset ovat 50 miljoonaa euroa tai ii) valtiontukien ja yhteisön rahoitusvälineistä myönnettyjen tukien bruttoarvo on yhteensä 5 miljoonaa euroa. Sekä hankkeen kokonaiskustannukset että tuen määrä ylittävät ilmoitusvelvollisuudelle asetetun rajan. Ilmoittamalla BMW:n hyväksi suunnittelemastaan tukihankkeesta Saksa on näin ollen täyttänyt EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaiset velvoitteensa.

(24) Tuen laatu ja tavoite sekä investoinnin toteuttamispaikka huomioon ottaen ei 87 artiklan 2 kohtaa voida soveltaa. EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan nojalla tietyt muut tuet voidaan katsoa yhteismarkkinoille soveltuviksi. Soveltuvuus yhteismarkkinoille on tutkittava koko yhteisön eikä vain yksittäisen jäsenvaltion kannalta. Yhteismarkkinoiden kitkattoman toimivuuden takaamiseksi ja 3 artiklan g alakohdassa vahvistetun periaatteen turvaamiseksi on 87 artiklan 3 kohdan poikkeuksia tulkittava kapeasti. Perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan b ja d alakohdan soveltamisen osalta on varsin selvää, ettei kyseinen tuki ole tarpeen Euroopan yhteistä etua koskevien tärkeiden hankkeiden edistämiseksi, Saksan taloudessa olevan vakavan häiriön poistamiseksi eikä kulttuurin edistämiseksi tai kulttuuriperinnön säilyttämiseksi.

(25) Arvioidessaan 87 artiklan 3 kohdan a ja c alakohdan poikkeusmääräysten sovellettavuutta komissio toteaa, että Sachsenin alueilla toteutettaviin sijoitushankkeisiin voidaan myöntää a alakohdassa tarkoitettua tukea. Komission 29 päivänä heinäkuuta 1999 hyväksymän ja EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitetut tukialueet Saksassa sisältävän uuden kartan mukaan hanke sijaitsee alueella, jolla suuryrityksille saa myöntää tukea bruttoavustusekvivalenttina ilmaistuna enintään 28 prosenttia. Osavaltion (tässä tapauksessa Sachsen) pyynnöstä ja kansallisella tasolla GA-ohjelmien aluetuista vastaavan alivaliokunnan luvalla kyseisillä alueilla suuryrityksille on kuitenkin mahdollista myöntää tukea bruttomääräisenä jopa 35 prosenttia(7). Saksa on vahvistanut, että nämä ehdot täyttyvät, ja esittänyt GA-ohjelmien aluetuista vastaavan toimivaltaisen alivaliokunnan asiaa koskevat pöytäkirjat.

(26) Kuten edellä johdanto-osan 14 kappaleessa on mainittu, komissio ei ole tuen soveltuvuutta yhteismarkkinoille koskevassa arviossaan muodollisesti ottanut huomioon Ranskalta menettelyn aikana vastaanotettua huomautusta. Koska kyseisessä huomautuksessa kuitenkin valtaosin toistetaan ja tuetaan komission tuen aloittamista koskevassa päätöksessä ilmaisemia epäilyksiä, niihin vastataan epäsuorasti tässä arvioinnissa.

(27) Voidakseen päätellä, onko EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukainen aluetuki mahdollista katsoa yhteismarkkinoille soveltuvaksi, komission on tutkittava, täyttyvätkö moottoriajoneuvoalan puitesäännössä säädetyt ehdot.

(28) Ennen tuen hyväksymistä moottoriajoneuvoalan puitesäännön nojalla komission on todettava, onko kyseinen alue yhteisön säännösten mukainen tukialue. Sen jälkeen on tutkittava, onko sijoittaja harkinnut hankkeelleen myös jotain muuta sijoituspaikkaa. Tämän tutkinnan tavoitteena on varmistua tuen tarpeellisuudesta ajatellen erityisesti hankkeen riippumattomuutta sen sijoituspaikasta.

(29) Ottaen huomioon, että investointi toteutetaan aivan uudessa tuotannon sijaintipaikassa ("greenfield"), ja toimitettujen asiakirjojen (esimerkiksi sijoituspaikkaa koskevat tutkimukset, kirjeenvaihto Tsekin viranomaisten kanssa) perusteella komission on katsottava, että hanke on sijaintipaikasta riippumaton ja että Kolinia on pidettävä kannattavana vaihtoehtoisena sijoituspaikkana.

(30) Aluetukien myöntäminen yrityksen uudenaikaistamiseen ja sen toiminnan järkeistämiseen, jotka eivät yleensä koske liikuteltavia hankkeita, ei ole sallittua moottoriajoneuvoalalla. Tarkasteltavana oleva hanke koskee kuitenkin aivan uuden tuotantolaitoksen rakentamista ja on näin ollen aluetukikelpoinen. Tukikelpoiset investointikustannukset ovat 1204,9 miljoonaa euroa (pääoma-arvo).

(31) Komissio on yhdessä ulkoisen moottoriajoneuvoalan asiantuntijan kanssa tarkastanut esitetyn kustannus-hyötyanalyysin voidakseen todeta, onko suunniteltu tuki oikeassa suhteessa alueellisiin ongelmiin. Suurin syy Leipzigin alueellisiin haittoihin on Saksan huomattavasti korkeammat työkustannukset. Tutkintamenettelyn aloittamisen jälkeen Saksa selvitti kustannus-hyötyanalyysin joitakin näkökohtia, jotka olivat herättäneet epäilyksiä. Erityisesti tämä koskee tuottavuusoletuksia, työntekijöiden määrää kummassakin tuotantolaitoksessa ja välttämättömiä toimenpiteitä ammattipätevyyden saavuttamiseksi. Kustannus-hyötyanalyysissä oletetaan, että rakennustyöhön ja laitosten varusteluun tehdyt investoinnit ovat kummassakin sijoituspaikassa yhtenevät, jolloin syntyisi kaksi yhtä pitkälle automatisoitua laitosta. Työn tuottavuus olisi tosin Kolinissa pienempi, mikä johtuu paikallisen työvoiman heikommasta ammattitaidosta ja mahdollisesta koulutustarpeesta. Ammattitaidon parantamisesta aiheutuvat kustannukset tuotannon aloittamisen jälkeen otettiin huomioon kustannus-hyötyanalyysissä. Lisäksi laskelmissa huomioitiin Kolinin työntekijää kohti pitempi työaika kuin Leipzigissa. Työntekijämäärien osalta kummallakin sijaintipaikkakunnalla Kolinin alhaisempi tuottavuus enemmän kuin tasoittuu pitemmän työajan ansiosta. Toimitettujen tietojen perusteella komissio pitää työntekijämäärää ja viikkotyöaikaa kummallakin sijaintipaikkakunnalla koskevia oletuksia uskottavina. Koska työkustannuksista johtuva haitta on alueellista haittaa määritettäessä ratkaiseva tekijä, on tärkeää, että oletetut työkustannukset ovat myöhemmin tosiasiallisesti myös syntyneet.

(32) Tuottavuudesta, työntekijöiden määrästä ja sijoituspaikkakohtaisesta työajasta Leipzigin osalta käytetään seuraavia oletuksia:

>TAULUKON PAIKKA>

(33) Tuottavuudesta, työntekijöiden määrästä ja sijoituspaikkakohtaisesta työajasta Kolinin osalta käytetään seuraavia oletuksia:

>TAULUKON PAIKKA>

(34) Menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä esitetyt kustannus-hyötyanalyysin muita osatekijöitä koskevat epäilykset eivät ole kuitenkaan poistuneet. Ne koskevat palkkakustannusten oletettua lähentymistä, sijoituspaikkapäätöksen vaikutuksiin liittyvien tiettyjen merkin imagoa koskevien riskien määrittämistä ja mahdollisia tuotantoprosessiin liittyviä vaikeuksia.

(35) Komission käsityksen mukaan palkkatason todellinen lähentyminen Kolinissa on arvioitu liian hitaaksi. Komission vakiintuneen käytännön mukaan tapauksissa, joissa vertailun kohteena oleva laitos on Keski- tai Itä-Eurooppaan kuuluvassa maassa (KIE-maassa), unionin laajenemisen vaikutus työmarkkinoihin otetaan huomioon palkkatason lähentymiskertoimen avulla. Vaikka Saksa ei periaatteessa vastusta tätä kerrointa, kustannus-hyötyanalyysissä käytetään komission vastaavissa tapauksissa aiemmin käyttämää kerrointa alhaisempaa lähentymiskerrointa. Tapauksissa, joissa valittu sijoituspaikka on yhteisössä ja vertailupaikkakunta KIE-maassa, komissio soveltaa vakiintuneen käytäntönsä mukaisesti 5 prosentin vuotuista lähentymiskerrointa. Esimerkkeinä mainittakoon päätökset 2002/143/EY (VW/Dresden)(8), 2002/781/EY (DaimlerChrysler/Kölleda)(9) ja 2002/900/EY (Renault/Valladolid)(10) sekä menettelyn aloittamista koskeva päätös asiassa Opel/Azambuja(11). Saksa perustelee 5:tä prosenttia alhaisemman lähentymiskertoimen soveltamista sillä, että työntekijäpuolen kanssa tehdyn sopimuksen(12) mukaisesti Leipzigissa työskentelevät työntekijät hyötyvät erilaisista toimenpiteistä, erityisesti todennäköisestä viikkotyöajan lyhennyksestä(13) (mikä kasvattaa välillisesti "todellisia" palkkakustannuksia). Komissio katsoo, että kyseistä viikkotyöajan lyhenemistä vaiheittain Leipzigissa [...]* tunnista vuonna 2002 [...]* tuntiin vuodesta 2008 alkaen voitaisiin pitää uskottavana. Sen sijaan tällä ei voida välttämättä perustella oletusta palkkakustannusten "reaalisesta" kasvusta Leipzigissa, koska kyseinen oletus johtaisi poikkeamiseen vakiintuneen käytännön mukaisesta palkkakustannusten 5 prosentin lähentymiskertoimen soveltamisesta ja varsinkin siinä tapauksessa kyseisen vaikutuksen voitaisiin teoriassa olettaa ilmenevän myös Kolinissa. Näin ollen Kolinissa oletetaan palkkojen lähentyvän reaalisesti 5 prosenttia vuodessa. Tästä syystä työkustannuksista johtuva haitta on 332,01 miljoonaa euroa eikä ilmoituksen mukainen 433,55 miljoonaa euroa. Näin ollen Leipzigin alueellinen haitta supistuu 101,54 miljoonalla eurolla.

(36) Sijoituspaikkapäätöksestä johtuvien imagoriskien määrittämisestä komissio toteaa, että sen mielestä tsekkiläisen sijoituspaikkakunnan valinta olisi ennen kaikkea Saksassa vaikuttanut kielteisesti BMW:n merkki-imagoon ja liikevaihtoon. Saksa väittää, että imagoriskejä ei tulisi tässä asiassa ottaa huomioon, koska asiakkaille ratkaiseva tekijä on laatu ja BMW:n tuotannossa Saksan ulkopuolella saavutetaan yhtä korkea laatutaso kuin Saksassa. Vaikka Saksaa kehotettiin arvioimaan imagoriskeihin liittyvät kustannukset, se ei esittänyt tähän liittyviä tietoja.

(37) Komission käsityksen mukaan imagoriskit on kuitenkin otettava huomioon. Eräässä toisessa asiassa, joka koski Rover-mallien mahdollista tuotantoa Unkarissa, BMW otti itse esille tämän riskin ("loss of 10 % in UK sales or increase in advertising")(14). Saksan ulkopuolisilla sijaintipaikkakunnilla (kuten Etelä-Afrikassa ja Spartanburgissa Yhdysvalloissa) valmistettuja BMW-malleja ei myöskään ole ensisijaisesti tarkoitettu Saksan tai Euroopan markkinoille. Tarkasteltavana olevassa tapauksessa korkeatasoisia ajoneuvoja valmistettaisiin kuitenkin suuria määriä itäeurooppalaisessa maassa Euroopan ja Saksan markkinoille. On ilman muuta oletettavissa, että BMW:n päätös toteuttaa suuri, paljon uusia työpaikkoja luova investointihanke Saksan uusien osavaltioiden korkean työttömyyden vaivaaman alueen sijaan Kolinissa olisi vaikuttanut kielteisesti BMW:n julkiseen imagoon Saksassa. Vaikuttaa myös uskottavalta, että jos korkealuokkaisia ajoneuvoja valmistettaisiin Itä-Euroopassa, se saattaisi vaikuttaa asiakkaiden subjektiiviseen laatumielikuvaan ja heikentää menekkiä. Näin ollen kustannus-hyötyanalyysissä on otettava huomioon vaikutus imagoon.

(38) Koska Saksa ei ole määrittänyt imagoriskiä, komission on arvioitava siihen liittyvät kustannukset. Aikaisempien tukiasioiden tavoin nämä riskit on määritetty olettaen, että mahdolliset kielteiset vaikutukset voidaan tasoittaa lisäämällä mainoskuluja. Komission ulkopuolisen autoalan asiantuntijan kanssa yhdessä tehdyn varovaisen arvion mukaan katsotaan, että tarvittavat ylimääräiset markkinointikustannukset olisivat 1 prosentti kokonaisliikevaihdosta (yksikköhinta vapaasti tehtaalla kerrottuna tuotantomäärällä) viiden vuoden pituisen arviointiajanjakson aikana. Tätä oletusta on käytetty eräässä aikaisemmassa vertailukelpoisessa asiassa tehdyn päätöksen perustana, jolloin vertailtava laitos oli myös sijoitettu Itä-Eurooppaan(15). Näin saatavat ylimääräiset markkinointikustannukset ovat 85,37 miljoonaa euroa.

(39) Kustannus-hyötyanalyysissä on samoin otettava huomioon toiminnan käynnistyskustannukset (toisin sanoen täyden tuotantokapasiteetin saavuttamiseen tarvittava aika), jos tuotanto sijoitettaisiin Koliniin. Näitä riskejä lisäävät myös mahdolliset laadulliset ongelmat (koska esimerkiksi työvoiman ammattitaito on vähäisempää tai teknologian siirto vaikeutuu taikka laitevalmistajilta on hankalampi saada tukea), mahdolliset kieliongelmat ja mahdollisesti vaikeutunut alihankkijoiden integrointi tuotantoprosessiin. Viimeksi mainittu riski on tosin rajallinen, kuten ulkopuolinen autoalan asiantuntija on vahvistanut, sillä alihankkijarakenne on kummallakin sijoituspaikkakunnalla lähes samanlainen. BMW vahvisti lisäksi, että hankintakysymykset käsitellään periaatteessa globaalisti ja kunkin mallin koko tuotantoa varten valikoidaan maailmanlaajuisesti parhaiten soveltuvat toimittajat.

(40) Saksa katsoo, että tuotannon käynnistämiskustannukset Kolinissa ovat suhteellisen pienet eikä niitä tarvitse ottaa huomioon. BMW on kuitenkin määrittänyt riskin pahimman mahdollisen tapauksen ("worst case scenario") varalta. Kyseinen laskelma perustuu nimelliskapasiteetin saavuttamisen viivästymiseen [...]*. Tämä vähentäisi autojen tuotantoa Kolinissa [...]* ajoneuvolla, jotka olisi kyettävä tuottamaan muilla olemassa olevilla tuotantopaikoilla. BMW:n 3-sarjan mallia valmistetaan BMW:n useilla tuotantopaikkakunnilla (Münchenissä, Regensburgissa, Rosslynissä (Etelä-Afrikka) ja Dingolfingissa). Kolinin tuotannon supistuminen väliaikaisesti [...]* ajoneuvolla voitaisiin tasoittaa lisäämällä tuotantoa [...]* ajoneuvolla muilla tehtailla, jotka tuottavat samaa mallia (varsinkin Münchenissä ja Regensburgissa). Tällainen tuotannon siirto BMW:n tehtaiden kesken aiheuttaisi [...]* euron lisäkustannukset ajoneuvoa kohti. Käynnistysvaikeuksista syntyisi näin ollen 29,32 miljoonan euron lisäkustannukset. Tämä määrä, jolla käynnistysvaiheen riskit voidaan määrittää, on otettava huomioon kustannus-hyötyanalyysissä ottaen ennen kaikkea huomioon, että BMW ei valmista nykyisin Itä-Euroopassa lainkaan henkilöautoja ja että Spartanburgin (Yhdysvallat) (greenfield-)tehtaalla ilmeni huomattavia toiminnan käynnistysvaikeuksia. [...]*. Käynnistysriskien määrityksessä otettiin huomioon myös mahdolliset laatuongelmat. Tässä yhteydessä tunnustetaan tosiseikka, että Spartanburgin (Yhdysvallat) hanke ei ole täysin vertailukelpoinen, koska kyseessä oli täysin uutta mallia varten perustettu uusi tuotantolaitos, joka sijaitsi maantieteellisesti kaukana BMW:n muista tuotantolaitoksista. Nyt tarkasteltavana oleva hanke taas koskee jo käyttöön otetun mallin tuotantoa, ja samaa mallia valmistetaan maantieteellisesti suhteellisen lähellä sijaitsevissa kolmessa nykyisessä tuotantolaitoksessa (Münchenissä, Regensburgissa ja Dingolfingissä).

(41) Jos kustannus-hyötyanalyysissä otetaan huomioon nämä seikat, tulos poikkeaa alkuperäisestä ilmoituksesta. Näin ollen Leipzigiin kohdistuvan alueellisen haitan pääoma-arvo on 375,16 miljoonaa euroa. Koska tukikelpoisten kustannusten pääoma-arvo Leipzigissa on 1204,9 miljoonaa euroa, sen sijaintipaikkahaitta verrattuna Koliniin on 31,14 prosenttia.

(42) Moottoriajoneuvoalan puitesäännössä edellytetään, että yhtymän tuotantokapasiteetin muutos ennen hanketta ja sen jälkeen otetaan huomioon (top-up-analyysin mukaisesti). Niin kutsutussa top-up-analyysissä sallittu tuki-intensiteetti muuttuu sen mukaan, miten alueen kapasiteetti ja asema tukialueena muuttuvat. Saksan toimittamien tietojen mukaan yhtymän tuotantokapasiteetti on [...]* miljoonaa ajoneuvoa vuodessa ennen investointia ja [...]* miljoonaa ajoneuvoa vuodessa sen jälkeen. Tässä tapauksessa kapasiteetin lisäys johtuu yksinomaan Leipzigin tehtaan kapasiteetin lisääntymisestä 160000 ajoneuvolla. Ottaen huomioon kapasiteetin merkittävä lisäys ja sijaintipaikkakunnan asema EY:n perustamisasetuksen 87 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettuna tukialueena moottoriajoneuvoalan puitesäännössä tarkoitettua alueellista haittasuhdetta on alennettava tässä tapauksessa 1 prosentilla. Näin ollen komissio alentaa Leipzigissa toteutettavan investointihankkeen sallitun tuki-intensiteetin yhdellä prosenttiyksiköllä 30,14 prosenttiin.

VI PÄÄTELMÄ

(43) Komissio toteaa, että investointihanke on liikuteltava ja että tuki on hankkeen toteuttamiseksi välttämätön. BMW:lle Leipzigissa toteutettavaa hanketta varten myönnettävän suunnitellun tuen pääoma-arvo on 418,6 miljoonaa euroa ja tuki-intensiteetti 34,7 prosenttia bruttoavustusekvivalentteina. Vaikka tämä arvo alittaa aluetukien enimmäismäärän, joka on 35 prosenttia bruttoavustusekvivalenttina, se ylittää kuitenkin kustannus-hyötyanalyysin mukaisesti lasketun ja top-up-menettelyn mukaisesti alennetun tukikelpoisista investointikustannuksista lasketun 30,14 prosentin sijaintipaikkahaitan.

(44) Näin ollen komissio voi hyväksyä vain tuen, joka on 30,14 prosenttia 1204,9 miljoonan euron (pääoma-arvo) tukikelpoisista investointikustannuksista, eli 363,16 miljoonaa euroa (pääoma-arvo). Tämän määrän ylittävä tuki ei sovellu yhteismarkkinoille.

(45) Kyseiseen hankkeeseen liittyvän tuen suuresta määrästä ja korkeasta tuki-intensiteetistä johtuva potentiaalinen kilpailun vääristyminen huomioon ottaen komissio pitää välttämättömänä, että Saksan on valvottava tukikelpoisten investointien toteuttamista ja tarkkaa tukien myöntämistä. Moottoriajoneuvoalan puitesäännössä säädetään, että myönnettyjen tukien valvomiseksi ja niiden arvioimiseksi jälkikäteen voidaan edellyttää toimenpiteitä, joiden yksityiskohtaisuus vaihtelee tapauksittain ja markkinoiden vääristymisen mahdollisten vaikutusten mukaan. Näin ollen komissio kehottaa Saksaa toimittamaan vuosikertomuksen kyseisen valvonnan tuloksesta, ennen kuin tukea on tarkoitus maksaa.

(46) Tämän valvonnan ja kertomuksen toimittamisvelvoitteen tarkoituksena on varmistaa, että Saksa noudattaa tässä päätöksessä määriteltyjä bruttoavustusekvivalenttina ilmaistuja aluetuki-intensiteettejä. Toimenpiteillä on lisäksi tarkoitus vahvistaa myös kustannus-hyötyanalyysissä oletettu työkustannuksista johtuva haitta, joka on merkittävä tekijä määriteltäessä alueellista haittaa. Vaikka komissio ei jälkikäteen epäile työkustannuksiin liittyvän haitan uskottavuutta, Saksaa tulisi kehottaa toimittamaan komissiolle kustannus-hyötyanalyysin kattamalta ajanjaksolta (2005-2010) vuosikertomukset, joista käyvät ilmi kaikki työkustannukset, luotujen työpaikkojen määrä, viikkotyöaika ja valmistettujen ajoneuvojen määrä. Siinä tapauksessa, että työkustannukset poikkeaisivat kustannus-hyötyanalyysissä ilmoitetuista tiedoista, komissio pidättää oikeuden alentaa vastaavasti yhteismarkkinoille soveltuvan tuen määrää,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Valtiontuki, jonka Saksa aikoo myöntää Bayerische Motorenwerke AG:lle (BMW) Leipzigissa toteutettavaa investointihanketta varten ja jonka määrä on 363,16 miljoonaa euroa (pääoma-arvo) ja tuki-intensiteetti 30,14 prosenttia tukikelpoisista investointikustannuksista, soveltuu 3 artiklassa mainituin ehdoin yhteismarkkinoille.

2 artikla

Edellä mainitun tuki-intensiteetin ylittävä määrä BMW:lle Leipzigissa toteutettavaa investointihanketta varten suunnitellusta valtiontuesta ei sovellu yhteismarkkinoille, eikä sitä tästä syystä saa myöntää.

3 artikla

Saksan on toimitettava vuosikertomukset hankkeeseen liittyvien tukikelpoisten investointien toteuttamisesta ja maksetuista tarkoista tukimääristä. Saksan on myös toimitettava ajanjaksolta 2005-2010 vuosikertomukset, joista käyvät ilmi kaikki työkustannukset, luotujen työpaikkojen määrä, viikkotyöaika ja valmistettujen ajoneuvojen määrä.

4 artikla

Tämä päätös on osoitettu Saksan liittotasavallalle.

Tehty Brysselissä 11 päivänä joulukuuta 2002.

Komission puolesta

Mario Monti

Komission jäsen

(1) EYVL C 128, 30.5.2002, s. 15.

(2) Katso alaviite 1.

(3) Tätä tekstiä on osin muokattu, jotta varmistetaan, ettei luottamuksellista tietoa paljasteta; nämä kohdat on kirjoitettu hakasulkuihin ja merkitty tähdellä.

(4) La Tribune, 19.7.2001 ("Arras hävisi Leipzigille uuden BMW-tehtaan sijoituspaikkaa koskevassa kilpailussa"); Les Echos, 7.7.2001 ("BMW rakentaa uuden tehtaansa Leipzigiin"); Les Echos, 10.7.2001 ("Arras putosi tulevan BMW-tehtaan sijaintia koskevasta kilpailusta").

(5) EYVL L 83, 27.3.1999, s. 1.

(6) EYVL C 279, 15.9.1997, s. 1.

(7) N 195/99, Saksan aluetukikartta ajanjaksolle 2000-2003 perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisten alueiden osalta.

(8) EYVL L 48, 20.2.2002, s. 25.

(9) EYVL L 282, 19.10.2002, s. 23.

(10) EYVL L 314, 18.11.2002, s. 92.

(11) EYVL C 151, 25.6.2002, s. 2.

(12) Tätä sopimusta ei ole toimitettu komissiolle.

(13) Lisäksi työntekijät hyötyisivät jatkuvasti enemmän muista toimenpiteistä, kuten työehtosopimukset ylittävistä lisistä, "työehtosopimuksen mukaisesta joulurahasta" ja "BMW-lisästä".

(14) EYVL C 62, 4.3.2000, s. 12.

(15) EYVL L 48, 20.2.2002, s. 25. Kyseisessä tapauksessa kysymys oli VW:n erään luksusmallin valmistuksesta Dresden/Moselissa. Vaihtoehtoinen sijoituspaikka oli silloinkin Tsekin tasavallassa.