Komission asetus (EY) N:o 1253/2002,

annettu 11 päivänä heinäkuuta 2002,

maataloustuotteiden vientitukijärjestelmän soveltamista koskevista yhteisistä yksityiskohtaisista säännöistä annetun asetuksen (EY) N:o 800/1999 muuttamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon vilja-alan yhteisestä markkinajärjestelystä 30 päivänä kesäkuuta 1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1766/92(1), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1666/2000(2), ja erityisesti sen 13 ja 21 artiklan sekä maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä annettujen muiden asetusten vastaavat säännökset,

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Hyväksymis- ja valvontaedellytykset, joita jäsenvaltiot soveltavat kansainvälisellä tasolla tarkastukseen ja valvontaan erikoistuneisiin laitoksiin (jäljempänä "tarkastus- ja valvontalaitokset"), vahvistetaan komission valmisteluasiakirjassa, joka ei ole oikeudellisesti sitova. Tilintarkastustuomioistuin totesi vientitukia koskevassa erityiskertomuksessaan nro 7/2001(3) joitakin puutteita maataloustuotteiden eriytettyihin vientitukiin liittyvissä saapumista koskevissa todisteissa. Tarkastus- ja valvontalaitoksilla on tässä yhteydessä keskeinen asema. Mainitun kertomuksen suositusten mukaan tarkastus- ja valvontalaitosten hyväksymis- ja valvontaedellytyksistä on aiheellista tehdä oikeudellisesti sitovia sisällyttämällä ne maataloustuotteiden vientitukijärjestelmän soveltamista koskevista yhteisistä yksityiskohtaisista säännöistä 15 päivänä huhtikuuta 1999 annettuun komission asetukseen (EY) N:o 800/1999(4), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2299/2001(5). Nämä edellytykset koskevat myöntämismenettelyjä, hyväksynnän keskeyttämistä ja perumista, tarkastus- ja valvontalaitosten antamien todistusten tyyppejä ja malleja sekä todistusten myöntämisedellytyksiä.

(2) Tämän lisäksi katsotaan tarpeelliseksi ottaa käyttöön tehokas seuraamusjärjestelmä, jota jäsenvaltiot soveltavat tapauksissa, joissa tarkastus- ja valvontalaitosten antamat saapumistodisteet ovat sääntöjenvastaisia.

(3) Kolmansiin maihin sijoittautuneiden jäsenvaltioiden viranomaisilla ei tällä hetkellä ole yhteisiä sääntöjä purkamistodistusten antamisesta. Tästä syystä on tarpeen vahvistaa vähimmäisvaatimukset, joita näiden viranomaisten on noudatettava saapumista koskevia lisätodisteita annettaessa.

(4) Saapumistodisteiden antamiseen liittyvän hallinnollisen taakan vähentämiseksi olisi lisättävä vientitukien määriä, joista ei vaadita tuontitodistusta.

(5) Pienten tukisummien hallinnointi aiheuttaa toimivaltaisille viranomaisille suuren taakan. Yksinkertaistamisen vuoksi pidetäänkin aiheellisena vahvistaa 100 euron kynnys, jonka alle jäävien tukien maksusta jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset voisivat kieltäytyä.

(6) Samassa yhteydessä asetuksen (EY) N:o 800/1999 9 artiklan 1 kohdan c alakohta olisi mukautettava tietyistä yhteisön tullikoodeksista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 soveltamista koskevista säännöksistä 2 päivänä heinäkuuta 1993 annetun komission asetuksen (ETY) N:o 2454/93(6), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 444/2002(7), muutetun 912 c artiklan 2 alakohtaan.

(7) Asetus (EY) N:o 800/1999 olisi muutettava vastaavasti.

(8) Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat kaikkien asianomaisten hallintokomiteoiden lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (EY) N:o 800/1999 seuraavasti:

1) Korvataan 9 artiklan 1 kohdan c alakohta seuraavasti: "c) Edellä b alakohdassa tarkoitettujen edellytysten sijasta T 5-valvontakappaleessa mainittava määräjäsenvaltio tai jäsenvaltio, jossa todisteena käytetään kansallista asiakirjaa, voi säätää, että T 5-valvontakappale tai kansallinen asiakirja, jossa todistetaan tuotteen poistuminen yhteisön tullialueelta, varustetaan hyväksymismerkinnällä ainoastaan esitettäessä kuljetusasiakirja, jossa ilmoitetaan yhteisön tullialueen ulkopuolella sijaitseva lopullinen määräpaikka.

Tässä tapauksessa T 5-valvontakappaleessa mainitun määräjäsenvaltion tai jäsenvaltion, jossa todisteena käytetään kansallista asiakirjaa, toimivaltaisen viranomaisen on lisättävä T 5-valvontakappaleen kohdan 'Käyttö- ja/tai määräpaikkatarkastus' otsikkokohtaan 'Huomautuksia' tai kansallisen asiakirjan vastaavaan otsikkokohtaan jokin seuraavista merkinnöistä:

- Documento de transporte con destino fuera de la CE presentado,

- Transportdokument med destination uden for EF forelagt,

- Beförderungspapier mit Bestimmung außerhalb der EG wurde vorgelegt,

- Υποβαλλόμενο έγγραφο μεταφοράς με προορισμό εκτός ΕΚ,

- Transport document indicating a destination outside the customs territory of the Community has been presented,

- Document de transport avec destination hors CE présenté,

- Documento di trasporto con destinazione fuori CE presentato,

- Vervoerdocument voor bestemming buiten EG voorgelegd,

- Documento de transporte com destino fora da CE apresentado,

- Kuljetusasiakirja, jossa ilmoitetaan yhteisön tullialueen ulkopuolinen määräpaikka, on esitetty,

- Transportdokument med slutlig destination, utanför gemenskapens tullområde har lagts fram.

Maksava elin tarkastaa soveltuvin pistokokein tämän alakohdan säännösten noudattamisen."

2) Muutetaan 16 artikla seuraavasti:

a) Korvataan 1 kohdan b alakohta seuraavasti: "b) kansainvälisellä tasolla tarkastukseen ja valvontaan erikoistuneen laitoksen (jäljempänä 'tarkastus- ja valvontalaitoksen') liitteessä VI olevan III luvun sääntöjä noudattaen ja liitteessä VII vahvistettua mallia käyttäen laatima todistus purkamisesta ja tuonnista. Todistuksessa on oltava tuontia koskevan tulliasiakirjan päivämäärä ja numero."

b) Korvataan 2 kohdan ensimmäinen virke sekä b ja c alakohta seuraavasti: "Jos viejä ei saa 1 kohdan a tai b alakohdan mukaisesti valittua asiakirjaa edes asianmukaisten toimenpiteiden toteuttamisen jälkeen tai jos toimitetun asiakirjan aitoudesta tai kaikenpuolisesta virheettömyydestä on epäilyksiä, tuontia koskevien tullimuodollisuuksien täyttyminen voidaan todistaa yhdellä tai useammalla seuraavista todistuksista:"

"b) purkamistodistus, jonka antaa vaatimusten mukaisesti ja liitteessä VIII vahvistettua mallia noudattaen jonkin jäsenvaltion viranomainen, joka on sijoittautunut määrämaahan tai on toimivaltainen määrämaan osalta ja jossa lisäksi todistetaan, että tuote on viety purkamispaikasta tai vähintään, että viranomaisen tietämyksen mukaan tuotetta ei ole myöhemmin lastattu jälleenvientiä varten;

c) purkamistodistus, jonka laatii hyväksytty tarkastus- ja valvontalaitos liitteessä VI olevassa III luvussa vahvistettuja sääntöjä noudattaen ja liitteessä IX vahvistettua mallia käyttäen, ja jossa lisäksi todistetaan, että tuote on viety purkamispaikasta tai vähintään, että laitoksen tietämyksen mukaan tuotetta ei ole myöhemmin lastattu jälleenvientiä varten;"

c) Poistetaan 5 kohta.

3) Lisätään 16 a-16 f artikla seuraavasti: " 16 a artikla

1. Jos tarkastus- ja valvontalaitos haluaa antaa 16 artiklan 1 kohdan b alakohdassa ja 16 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettuja todistuksia, laitoksen on oltava sen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen hyväksymä, jossa laitoksen kotipaikka on.

2. Tarkastus- ja valvontalaitos voi omasta pyynnöstään saada hyväksynnän kolmen vuoden ajanjaksoksi, joka voidaan uusia, jos laitos täyttää liitteessä VI olevassa I luvussa säädetyt edellytykset. Hyväksyntä on voimassa kaikissa jäsenvaltioissa.

3. Hyväksynnässä on eriteltävä, kattaako 16 artiklan 1 kohdan b alakohdassa ja 16 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen todistusten anto-oikeus kolmansissa maissa koko maailman vai onko se rajoitettu joihinkin kolmansiin maihin.

16 b artikla

1. Tarkastus- ja valvontalaitoksen on toimittava liitteessä VI olevan II luvun 1 kohdassa säädettyjä sääntöjä noudattaen.

Jos yhtä tai useampaa säännöissä vahvistetuista edellytyksistä ei noudateta, tarkastus- ja valvontalaitoksen hyväksyneen jäsenvaltion on keskeytettävä hyväksyntä tilanteen korjaamiseen tarvittavaksi ajaksi.

2. Tarkastus- ja valvontalaitoksen hyväksyneen jäsenvaltion on valvottava laitoksen suorituksia ja toimintatapaa liitteessä VI olevan II luvun 2 kohdan mukaisesti.

16 c artikla

Tarkastus- ja valvontalaitoksia hyväksyneiden jäsenvaltioiden on otettava käyttöön tehokas seuraamusjärjestelmä, jota sovelletaan tapauksissa, joissa hyväksytty laitos on antanut vääriä todistuksia.

16 d artikla

1. Tarkastus- ja valvontalaitoksen hyväksyneen jäsenvaltion on peruutettava hyväksyntä välittömästi, jos

- tarkastus- ja valvontalaitos ei enää täytä liitteessä VI olevassa I luvussa vahvistettuja hyväksymisedellytyksiä, tai

- tarkastus- ja valvontalaitos on toistuvasti ja järjestelmällisesti antanut vääriä todistuksia. Tässä tapauksessa ei sovelleta 16 artiklan c alakohdassa säädettyä seuraamusta.

2. Peruutuksen on oltava kaikenkattava tai se on rajattava joihinkin tarkastus- ja valvontalaitoksen osiin tai toimintoihin todettujen puutteiden luonteen mukaan.

3. Jos jokin jäsenvaltio peruuttaa hyväksynnän johonkin yritysryhmään kuuluvalta tarkastus- ja valvontalaitokselta, niiden jäsenvaltioiden, jotka ovat hyväksyneet samaan ryhmään kuuluvia laitoksia, on keskeytettävä näiden laitosten hyväksynnät enintään kolmeksi kuukaudeksi tehdäkseen tarvittavat tutkimukset sen selvittämiseksi, löytyykö näistä laitoksista samoja puutteita kuin siinä laitoksessa, jonka hyväksyntä on peruttu.

Edellistä alakohtaa sovellettaessa yritysryhmään katsotaan kuuluvan kaikki yritykset, joiden pääomasta yli 50 prosenttia on suoraan tai välillisesti yhden emoyhtiön hallussa, sekä itse emoyritys.

16 e artikla

1. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava tarkastus- ja valvontalaitosten hyväksynnästä komissiolle.

2. Hyväksynnän peruuttaneen tai keskeyttäneen jäsenvaltion on välittömästi ilmoitettava peruutuksesta tai keskeytyksestä muille jäsenvaltioille ja komissiolle ja ilmoitettava hyväksynnän peruuttamiseen tai keskeyttämiseen johtaneet puutteet.

Ilmoitus on lähetettävä jäsenvaltioiden keskusyksiköihin, jotka luetellaan liitteessä X.

3. Komissio julkaisee säännöllisesti ajanmukaiset tiedot jäsenvaltioiden hyväksymistä tarkastus- ja valvontalaitoksista.

16 f artikla

1. Edellä 16 artiklan 1 kohdan b alakohdassa ja 16 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitetut todistukset, jotka on annettu hyväksynnän peruutus- tai keskeytyspäivämäärän jälkeen, eivät ole voimassa.

2. Jäsenvaltioiden on kieltäydyttävä vastaanottamasta 16 artiklan 1 kohdan b alakohdassa ja 16 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettuja todistuksia, jos niissä ilmenee sääntöjenvastaisuuksia tai puutteellisuuksia. Jos tällaiset todistukset on antanut jonkin muun jäsenvaltion hyväksymä tarkastus- ja valvontalaitos, sääntöjenvastaisuudet havaitsevan jäsenvaltion on tiedotettava tilanteesta hyväksynnän antaneelle jäsenvaltiolle."

4) Korvataan 17 artikla seuraavasti: " 17 artikla

Jäsenvaltiot voivat vapauttaa viejän 16 artiklassa säädettyjen muiden todisteiden kuin kuljetusasiakirjan esittämisestä, kun vienti-ilmoitus antaa oikeuden tukeen, jonka vaihteleva osa on enintään:

a) 2400 euroa, jos määräpaikkana oleva kolmas maa tai alue kuuluu liitteessä IV olevaan luetteloon;

b) 12000 euroa, jos määräpaikkana oleva kolmas maa tai alue ei kuulu liitteessä IV olevaan luetteloon.

Jos viejä jakaa vientitoimen keinotekoisesti osiin määräpaikkaan saapumista koskevan todisteen esittämisen välttämiseksi, oikeutta vientitukeen ei enää ole ja tuki on maksettava takaisin, mikäli viejä ei pysty esittämään 16 artiklassa säädettyä todistetta kyseisistä tuotteista."

5) Korvataan 49 artiklan 9 kohta seuraavasti: "9. Jäsenvaltiot voivat päättää olla myöntämättä tukia, jotka ovat enintään 100 euroa vienti-ilmoitusta kohden."

6) Lisätään tämän asetuksen liitteessä olevat liitteet VI-X.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2003 seuraavin poikkeuksin:

a) Asetuksen 1 artiklan 1 kohtaa sovelletaan tämän asetuksen voimaantulopäivästä.

b) Asetuksen 1 artiklan 4 ja 5 kohtaa sovelletaan tämän asetuksen voimaantulopäivän jälkeen hyväksyttyihin vienti-ilmoituksiin.

c) Jos tarkastus- ja valvontalaitos on saanut enintään kolmen vuoden hyväksynnän ennen 1 päivää tammikuuta 2003, 16 a artiklan ja liitteessä VI olevan I luvun säännöksiä sovelletaan ensimmäistä kertaa, kun hyväksyminen uusitaan.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 11 päivänä heinäkuuta 2002.

Komission puolesta

Franz Fischler

Komission jäsen

(1) EYVL L 181, 1.7.1992, s. 21.

(2) EYVL L 193, 29.7.2000, s. 1.

(3) EYVL C 314, 8.11.2001, s. 1.

(4) EYVL L 102, 17.4.1999, s. 11.

(5) EYVL L 308, 27.11.2001, s. 19.

(6) EYVL L 253, 11.10.1993, s. 1.

(7) EYVL L 68, 12.3.2002, s. 11.

LIITE

"LIITE VI

Jäsenvaltioiden vaatimukset tarkastus- ja valvontalaitosten hyväksymisessä ja valvonnassa

I luku

Hyväksymisedellytykset

a) Tarkastus- ja valvontalaitoksen on oltava vastuullisen jäsenvaltion yritysrekisteriin kirjattu oikeushenkilö.

b) Tarkastus- ja valvontalaitoksen perustamiskirjassa on mainittava, että yksi laitoksen tavoitteista on tarkastaa ja valvoa maataloustuotteita kansainvälisellä tasolla.

c) Tarkastus- ja valvontalaitoksen on oltava kansainvälisesti kattava, jotta se pystyy hoitamaan todistusten antamisen maailmanlaajuisesti joko tytäryhtiöiden kautta joissakin kolmansissa maissa ja/tai huolehtimalla välittömästi menettelyn päätöstoimista lähimmästä aluetoimistosta tai yhteisötason toimistosta tulevien omien tarkastajiensa avulla taikka paikallisvirkailijoiden kanssa tarkastus- ja valvontalaitoksen asianmukaisen valvonnan alaisena.

Vähintään puolet edellisessä kohdassa tarkoitettujen tytäryhtiöiden pääomasta on oltava tarkastus- ja valvontalaitoksen hallussa. Jos kansallinen lainsäädäntö kyseisessä kolmannessa maassa kuitenkin rajoittaa ulkomaalaisten pääomaoikeuden enintään 50 prosenttiin, tytäryhtiön tehokasta valvontaa pidetään riittävänä edellisen alakohdan tarkoituksiin. Valvonnasta on annettava asianmukaiset todisteet, jollaisia ovat etenkin hallintosopimuksen olemassaolo, johtokunnan ja ylemmän johtajiston kokoonpano tai vastaavat järjestelyt.

d) Tarkastus- ja valvontalaitoksella on todistetusti oltava kokemusta maatalous- ja elintarviketuotteiden tarkastuksesta ja valvonnasta. Kokemuksesta on esitettävä todisteet, jotka koskevat viimeisten kolmen vuoden aikana tehtyjä tai käynnissä olevia tarkastuksia. Viitteisiin on sisällyttävä tiedot siitä, minkälaisia tarkastukset olivat (tarkastusten laatu, tuotteiden määrä, tarkastuspaikka jne.) sekä hakijaa koskevia tietoja antavien elinten tai yksiköiden nimi ja osoite.

e) Tarkastus- ja valvontalaitoksen on täytettävä EN 45011 -standardin 4.1.1, 4.1.2, 4.1.4, 4.2 a-p, 4.4, 4.5, 4.7, 4.8.1 b-f, 4.8.2, 4.9.1, 4.10, 5, 7 ja 9.4 kohdan vaatimukset.

f) Tarkastus- ja valvontalaitoksen on oltava taloudellisesti vakaa (pääoma, liikevaihto jne.). Taloudellista vakautta osoittavat todisteet on esitettävä, samoin kuin kolmen viimeksi kuluneen vuoden tilinpäätökset, joista käyvät ilmi tase ja tuloslaskelma, sekä lain vaatiessa tilintarkastuskertomus ja johtajiston katsaus.

g) Tarkastus- ja valvontalaitoksen hallintorakenteeseen on kuuluttava "sisäisen tarkastuksen yksikkö", joka vastaa kansallisille viranomaisille annettavasta avusta näiden tarkastaessa ja valvoessa hyväksyttyjä laitoksia.

II luku

1. Tarkastus- ja valvontalaitosten suoritukset

Hyväksyttyjen tarkastus- ja valvontalaitosten on saapumista koskevia todistuksia antaessaan jatkuvasti toimittava vastuullisesti ja ammattimaisesti.

Hyväksyttyjen laitosten on toiminnassaan noudatettava seuraavia periaatteita:

a) niiden on tehtävä kaikki mahdolliset tarkastukset niiden tuotteiden luonteen ja painon määrittämiseksi, joista todistukset annetaan;

b) tarkastus- ja valvontalaitoksen hallintohenkilöiden on valvottava asianmukaisesti määräpaikkana olevassa kolmannessa maassa sijaitsevan yrityksen henkilöstön tekemiä tarkastuksia;

c) tarkastus- ja valvontalaitoksen on arkistoitava kustakin annetusta todistuksesta tiedot, joista käyvät ilmi todistuksen päätelmien tukemiseksi tehdyt selvitykset (mm. määrälliset tarkastukset ja tehdyt asiakirjatutkimukset). Todistuksia koskevat arkistotiedot on säilytettävä viisi vuotta;

d) hyväksyttyjen tarkastus- ja valvontalaitosten on tarkistettava purkamistoimet käyttämällä riittävän pätevää pysyvää henkilöstöään tai määräpaikkaan sijoittautuneita tai siellä toimivia paikallisvirkailijoita taikka lähettämällä omaa henkilöstöään alueellisista toimistoista tai yhteisötason toimistosta. Tarkastus- ja valvontalaitoksen riittävän pätevien pysyvien työntekijöiden on valvottava säännöllisesti paikallisvirkailijoiden toimia.

2. Tarkastus- ja valvontalaitosten suoritusten valvonta

2.1 Jäsenvaltiot vastaavat tarkastus- ja valvontalaitosten suoritusten moitteettomuuden ja asianmukaisuuden valvonnasta todistusten antamisessa.

Ennen kolmen vuoden jälkeen tehtävää hyväksynnän uudistamista kansallisten viranomaisten on tehtävä tarkastuskäynti laitoksen kotipaikkaan.

Jos tietyn tarkastus- ja valvontalaitoksen laatimien todistusten laatua ja paikkansapitävyyttä näyttää perustellulta epäillä, toimivaltaisen viranomaisen on tehtävä tarkastus yrityksen kotipaikassa varmistaakseen, että tässä liitteessä olevia sääntöjä noudatetaan asianmukaisesti.

Jäsenvaltioiden on tarkastus- ja valvontalaitosten tarkastuksissa kiinnitettävä erityistä huomiota työtapoihin ja toiminnallisiin menettelyihin laitoksessa ja tutkittava pistokokein maksuviranomaiselle tukimaksumenettelyn osana esitettyjä todistuksia koskevia arkistotietoja.

Jäsenvaltiot voivat käyttää ulkopuolisia ja riippumattomia tarkastajia tässä liitteessä vahvistetun tarkastus- ja valvontalaitosten valvontatehtävän hoitamiseen.

Jäsenvaltiot voivat toteuttaa muita toimenpiteitä, jotka ne katsovat tarpeellisiksi tarkastus- ja valvontalaitosten valvomiseksi asianmukaisesti.

2.2 Jäsenvaltion viranomaisten on tarkastus- ja valvontalaitoksen antamiin todistuksiin perustuvien vientitukihakemusten tarkastuksessa kiinnitettävä erityistä huomiota seuraaviin seikkoihin todistuksissa:

a) viranomaisten on vaadittava, että tehdyt selvitykset kuvataan todistuksissa ja varmistuttava siitä, että kuvatunlainen selvitys on riittävä todistuksen päätelmien tukemiseksi;

b) on otettava selvää kaikista esitetyissä todistuksissa ilmenevistä poikkeavuuksista;

c) vaadittava, että todistukset annetaan kohtuullisessa, kullekin tapaukselle asianmukaisessa määräajassa.

III luku

1. Hyväksyttyjen tarkastus- ja valvontalaitosten antamiin todistuksiin on sisällyttävä kyseisten tavaroiden ja kyseisen erän tunnistamiseen tarvittavien tietojen lisäksi tiedot kuljetusvälineestä, saapumis- ja purkamispäivistä sekä kuvaus niiden tuotteiden, joita todistus koskee, luonteen ja painon varmistamiseksi tehdyistä tarkastuksista ja niissä käytetyistä menetelmistä.

Tarkastus- ja valvontalaitosten tarkastukset ja varmistukset on tehtävä purkamishetkellä, joka voi tapahtua tuonnin tullimuodollisuuksia täytettäessä tai sen jälkeen. Poikkeuksellisissa ja asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa todistusten antamista koskevat tarkastukset ja varmistukset voidaan kuitenkin tehdä kuuden kuukauden kuluttua tavaroiden purkamispäivästä, ja todistuksessa on kuvattava miten tiedot on pyritty varmistamaan.

2. Purkamista ja tuontia koskevien todistusten osalta (16 artiklan 1 kohdan b alakohta) todistuksissa on oltava lisäksi varmistus siitä, että tavaroista on tehty tulliselvitys lopullisesti tuotuina. Tässä tarkastuksessa on esitettävä selkeä yhteys asiaa koskevan tullin tuontiasiakirjan tai tulliselvitysmenettelyn ja kyseisen toiminnon välillä.

3. Hyväksyttyjen tarkastus- ja valvontalaitosten on oltava riippumattomia tarkasteltavana olevan liiketoimen osapuolista. Varsinkaan tarkastus- ja valvontalaitos, joka tarkastaa erityisen toimen tai samaan ryhmään kuuluvan tytäryhtiön, ei saa osallistua toimintaan viejänä, tulliasioitsijana, liikenteenharjoittajana, vastaanottajana, varastoijana tai muussa ominaisuudessa, joka voi aiheuttaa eturistiriidan.

LIITE VII

>PIC FILE= "L_2002183FI.001802.TIF">

LIITE VIII

Kolmansiin maihin sijoittautuneiden jäsenvaltioiden viranomaisten vaatimukset 16 artiklan 2 kohdan b alakohdan soveltamiseksi

1. Viranomainen päättää antaa purkamistodistuksen jonkin seuraavan asiakirjan tai joidenkin seuraavien asiakirjojen perusteella:

- tullin tuontiasiakirjat, myös sellaisenaan hyväksyttävät tietokonetulosteet,

- kansalliset satama-asiakirjat ja muut viranomaistahojen antamat asiakirjat,

- kapteenin tai huolintaliikkeen ilmoitus,

- muut tuojan esittämät tositteet.

2. Jäsenvaltion viranomaisen antamissa purkamistodistuksissa on käytettävä seuraavaa sanamuotoa:

Täten todistetaan, että ... (tavaran kuvaus, määrä ja pakkaustunniste) on purettu (purkamispaikka / paikkakunnan nimi) ... (purkamispäivä).

Lisäksi todistetaan, että tuote on viety purkamispaikasta tai vähintään, että laitoksen tietämyksen mukaan tuotetta ei ole myöhemmin lastattu jälleenvientiä varten.

Todistus on annettu seuraavien asiakirjojen perusteella:

(luettelo esitetyistä asiakirjoista, joiden perusteella laitos antaa todistuksen)

Allekirjoitusaika ja -paikka, viranomaisen allekirjoitus ja leima.

3. Purkamistodistuksia antavan viranomaisen on rekisteröitävä ja arkistoitava kaikki annettuja todistuksia koskevat tiedot, joista käy ilmi minkä todistusasiakirja-aineiston perusteella todistukset annettiin.

LIITE IX

>PIC FILE= "L_2002183FI.002002.TIF">

LIITE X

Asetuksen 16 d artiklssa tarkoitettu jäsenvaltioiden keskusyksikköjen luettelo

>TAULUKON PAIKKA>"