32002R0072

Komission asetus (EY) N:o 72/2002, annettu 16 päivänä tammikuuta 2002, neuvoston asetuksen (EY) N:o 530/1999 täytäntöönpanosta ansioita koskevien rakennetilastojen laadunarvioinnin osalta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

Virallinen lehti nro L 015 , 17/01/2002 s. 0007 - 0013


Komission asetus (EY) N:o 72/2002,

annettu 16 päivänä tammikuuta 2002,

neuvoston asetuksen (EY) N:o 530/1999 täytäntöönpanosta ansioita koskevien rakennetilastojen laadunarvioinnin osalta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon ansioita ja työvoimakustannuksia koskevista rakennetilastoista 9 päivänä maaliskuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 530/1999(1), ja erityisesti sen 11 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Asetuksen (EY) N:o 530/1999 täytäntöönpanotoimet ovat tarpeen Euroopan komissiolle (Eurostat) jokaisen viitejakson päätyttyä toimitettavan laatuselvityksen sisällön ja laadunarviointiperusteiden osalta.

(2) Edellä tarkoitetun selvityksen tiedoissa olisi viitattava muuttujiin, jotka on määritelty ansioita ja työvoimakustannuksia koskevista rakennetilastoista annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 530/1999 täytäntöönpanosta ansioiden rakennetta koskevien tietojen määrittelyn ja toimittamisen osalta 8 päivänä syyskuuta 2000 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1916/2000(2).

(3) Eurostatin ja kansallisten tilastolaitosten olisi tarkasteltava jäsenvaltioiden toimittamien tietojen perusteella uudelleen joidenkin ensimmäiseen laatuselvitykseen sisältyvien valinnaisten kohtien toteutettavuutta ja käyttökelpoisuutta.

(4) Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat tilasto-ohjelmakomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1. Asetuksen (EY) N:o 530/1999 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun laatuselvityksen sisältö ja laadunarviointiperusteet vahvistetaan tämän asetuksen liitteen A ja B osassa.

Muuttujina käytetään asetuksen (EY) N:o 1916/2000 liitteessä II määriteltyjä muuttujia.

2. Liitteessä säädettyjä tietoja ja valinnaisia ominaisuuksia tai erittelyjä pyydetään sikäli kuin se on tehty mahdolliseksi poikkeuksilla, jotka vahvistetaan työvoimakustannuksia ja ansioita, työvoimatutkimuksia, yritystoiminnan rakennetilastoja ja kansantalouden tilinpitoa koskevassa yhteisön lainsäädännössä.

2 artikla

Ensimmäinen laatuselvitys toimitetaan viitevuoden 2002 ansiorakennetutkimuksesta.

Se toimitetaan Eurostatille yhdestä tietojen kanssa viimeistään 24 kuukauden kuluttua sen viitejakson päättymisestä, jolta tiedot on kerätty.

3 artikla

Liitteen B osassa mainittujen valinnaisten kohtien toteutettavuutta ja käyttökelpoisuutta tarkastellaan uudelleen jäsenvaltioiden tosiasiallisesti toimittamien tietojen perusteella.

Eurostat ja kansalliset tilastolaitokset suorittavat edellä tarkoitetun tarkastelun.

4 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 16 päivänä tammikuuta 2002.

Komission puolesta

Pedro Solbes Mira

Komission jäsen

(1) EYVL L 63, 12.3.1999, s. 6.

(2) EYVL L 229, 9.9.2000, s. 3.

LIITE

ANSIOITA KOSKEVIEN RAKENNETILASTOJEN LAADUSTA ANNETTAVAN SELVITYKSEN SISÄLTÖ JA ARVIOINTIPERUSTEET

A OSA

Ansiorakenteita koskevan tutkimuksen kootut tulokset ja analyysit

Frekvenssijakaumat ja niihin liittyvät aritmeettiset keskiarvot ja mediaanit(1) olisi toimitettava ainakin seuraavista:

a) kokoaikaisten palkansaajien määrä ja

b) osa-aikaisten palkansaajien määrä

eriteltyinä seuraavien muuttujien mukaisesti:

- bruttomääräisten tuntiansioiden luokitteluasteikko ja sukupuoli,

- bruttomääräisten kuukausiansioiden luokitteluasteikko ja sukupuoli,

- bruttomääräisten vuosiansioiden luokitteluasteikko ja sukupuoli,

- vuosilomapäivien luokitteluasteikko (< 10, 10-19, 20-24, 25-29, 30-34, >= 35 päivää) ja sukupuoli,

- kuukausittaisten palkallisten työtuntien tai tehtyjen työtuntien luokitteluasteikko (< 130, 130-139, 140-149, 150-159, 160-169, 170-179, >= 180 tuntia) ja sukupuoli,

- NACE Rev.1:n pääluokka ja NUTS-luokituksen 1-taso,

- NACE Rev.1:n pääluokka ja sukupuoli,

- ammatti (ISCO-88:n yksinumerotasolla) ja sukupuoli,

- koulutus (ISCED:n 0-6-tasot) ja sukupuoli,

- ikäluokitteluasteikko (15-24, 25-54, 55-64, >= 65-vuotiaat) ja sukupuoli,

- palvelusajan pituus (< 10, 10-19, 20-29, 30-39, <= 40 vuotta) ja sukupuoli,

- yrityksen koko palkansaajien määränä ilmaistuna(2).

Esimerkki: bruttomääräiset tuntiansiot ja sukupuoli:

a) Kokopäiväisten palkansaajien määrä

>TAULUKON PAIKKA>

B OSA

1 Käyttökelpoisuus (valinnainen kohta)

Tiivistelmä, joka sisältää käyttäjien kuvauksen, käyttäjien tarpeet (pääkäyttäjäryhmittäin) ja arvion niiden täyttymisestä.

2 Tarkkuus

2.1 Otantavirheet

2.1.1 Todennäköisyysotanta

2.1.1.1 Tilastoharha (valinnainen kohta)

Arvio estimointimenetelmästä johtuvista tilastoharhoista, jos niitä esiintyy.

2.1.1.2 Varianssi

- Variaatiokertoimet(3), jotka koskevat kokonaisbruttoansioita. Erilliset tiedot annetaan ainakin kuukausiansioista (tunti- ja vuosiansioita koskevat tiedot ovat valinnaisia) seuraavasti:

a) kokoaikaiset palkansaajat ja

b) osa-aikaiset palkansaajat

eriteltynä seuraavasti:

- NACE Rev.1:n pääluokka ja sukupuoli,

- ammatti (ISCO-88:n yksinumerotasolla) ja sukupuoli,

- ikäluokitteluasteikko (15-24, 25-54, 55-64, >= 65-vuotiaat) ja sukupuoli,

- NACE Rev.1:n pääluokka ja NUTS-luokituksen 1-taso, (valinnainen kohta),

- koulutus (ISCED:n 0-6-tasot) ja sukupuoli (valinnainen kohta).

- Variaatiokertoimet, tiedot annetaan kuukausittaisten tuntien määristä seuraavasti:

kokopäiväiset palkansaajat, eriteltynä seuraavasti:

- NACE Rev.1:n pääluokka ja sukupuoli,

- ammatti (ISCO-88:n yksinumerotasolla) ja sukupuoli,

- ikäluokitteluasteikko (15-24, 25-54, 55-64, >= 65-vuotiaat) ja sukupuoli,

- NACE Rev.1:n pääluokka ja NUTS-luokituksen 1-taso (valinnainen kohta),

- koulutus (ISCED:n 0-6-tasot) ja sukupuoli (valinnainen kohta).

2.1.2 Muu kuin todennäköisyysotanta

Jos käytetään muuta kuin todennäköisyysotantaa, kuvaus mahdollisista epätarkkuuden lähteistä on toimitettava.

2.2 Muut kuin otantavirheet

2.2.1 Kattavuusvirheet

- Tiedonkeruuseen liittyvien luokitteluvirheiden ja yli- tai alipeiton aiheuttamien pääasiallisten ongelmien(4) kuvaus.

- Kuvaus näiden virheiden käsittelymenetelmistä.

- Luokitteluvirheaste sekä yli- ja alipeittoaste (valinnainen kohta).

Huom:

Jos käytetään yksittäistä hallinnollista tietoa, samanlainen analyysi on suoritettava hallinnollisen viitetiedoston osalta.

2.2.2 Mittausvirheet

- Kuvaus käytetyistä mittausvirheiden arviointimenetelmistä(5).

- Arvio tilastoharhasta ja kuvaus sen korjaamiseen käytetyistä estimaateista päämuuttujan, kuten kuukausiansioiden, osalta.

2.2.3 Käsittelyvirheet (valinnainen kohta)

Käsittelyvirheillä tarkoitetaan virheitä, joita esiintyy tiedonkeruun jälkeisissä toiminnoissa, kuten tiedonsyötössä, koodauksessa, manuaalisessa syötössä, virheiden etsimisessä ja korjaamisessa, painotuksessa ja taulukoinnissa.

- Virheiden osuus tiedonsyötössä tai koodauksessa seuraavien tärkeimpien muuttujien osalta, esimerkiksi:

- viitevuoden kokonaisbruttoansiot,

- edustavan kuukauden kokonaisbruttoansiot,

- palkallisten työtuntien tai tehtyjen työtuntien määrä edustavana kuukautena.

- Näiden osuuksien estimointimenetelmiä(6) koskevat huomautukset.

- Arvio käsittelyvirheistä johtuvasta varianssista ja tilastoharhoista.

2.2.4 Vastauskadon aiheuttamat virheet

- Yksikkövastausprosentit(7).

- Yksikkövastausprosentit päämuuttujien osalta (esimerkiksi kuukausi- ja vuosiansiot sekä työtunnit). Tällä tarkoitetaan yksikkövastausten määrän suhdetta kohdeperusjoukkoon kuuluvien vastaajien lukumäärään.

- Vastauskadon vaatimassa uudelleenpainotuksessa ja puuttuvien arvojen korvaamisessa käytettävien menetelmien kuvaus.

Huom:

Jos käytetään yksittäistä hallinnollista tietoa, vastaamatta jättämisen sijasta merkitään hallinnollisen rekisterin tai tiedon puuttuminen.

- Vastaamatta jättämisen syiden kuvaus ja arvio vastaamatta jättämisen aiheuttamasta harhasta sellaisen kysymyksen osalta, joka on kysymyslomakkeen tärkeimpiä kysymyksiä, kuten vuosiansiot tai työtunnit.

2.2.5 Malleista johtuvat virheet

Selvitys(8) seuraavien mallien käytöstä:

- sen varmistamiseksi, että edustava kuukausi on valittu,

- verovuoden mukauttaminen kalenterivuoteen,

- sen varmistamiseksi, että NACE Rev.1:n pääluokat C-K ovat kaikkien yritysten osalta katetut (vähintään niiden yritysten osalta, joilla on vähintään kymmenen työntekijää),

- hallinnollisista lähteistä ja tutkimuksista saadun tiedon yhdistäminen.

Huom:

Jos käytetään yksittäistä hallinnollista tietoa, hallinnollisten käsitteiden ja tilastollisen käsitteen vastaavuus on selitettävä huomautuksin.

3 Oikea-aikaisuus ja täsmällisyys

- Tiedonkeruuseen liittyvät päivämäärät: esimerkiksi jäsenvaltioiden vastaajille asetettu lainmukainen määräpäivä; milloin kyselylomakkeet, muistutukset ja seurantalomakkeet lähetettiin; milloin kenttätyö tehtiin.

- Tiedonkeruun jälkeiseen vaiheeseen liittyvät päivämäärät: esimerkiksi tietojen täydellisyyden, koodauksen ja todennäköisyyden tarkistamisen aloitus- ja lopetuspäivät, laaduntarkistuksen (tulosten johdonmukaisuus) ja tunnistettavuuden estämiseksi tarvittavien toimenpiteiden päivämäärät.

- Julkaisemiseen liittyvät päivämäärät: esimerkiksi milloin alustavat ja yksityiskohtaiset tulokset laskettiin ja levitettiin.

Huom:

Täsmällisyys tietojen toimittamisessa Eurostatille arvioidaan sen perusteella, mitä asetuksessa säädetään tietojen toimitusjaksoista ja -ajoista.

4 Saatavuus ja selkeys

- Kopio julkaisu(i)sta tai viittaus siihen, missä se on.

- Tiedot siitä, onko otokseen kuuluville vastaajayksiköille lähetetty tuloksia, ja jos on, mitä tuloksia.

- Tietojen levittämissuunnitelma (esimerkiksi kenelle tulokset lähetetään).

- Kopio toimitettuihin tilastoihin liittyvistä menetelmää koskevista asiakirjoista.

5 Vertailukelpoisuus

5.1 Maantieteellinen vertailukelpoisuus

Jäsenvaltioiden ja Euroopan yhteisön käyttämien käsitteiden vertailu on esitettävä, erityisesti jos toimitetuissa tuloksissa on eroja tilastoyksiköiden määrittelyn, perusjoukon, luokittelun ja muuttujien määrittelyn osalta. Mahdollisuuksien mukaan erot on esitettävä määrällisesti.

Huom:

Jos luokittelut ja yksiköt on saatu rekisteristä, näiden laatua koskevat tiedot on otettava rekisterin laatuselvityksestä.

5.2 Vertailukelpoisuus eri aikoina

Määritelmien, kattavuuden tai menetelmien muutosten kuvaus edelliseen ansiorakennetta koskevaan tutkimukseen verrattuna sekä arvio väistämättömien muutosten vaikutuksesta.

6 Yhdenmukaisuus

Huom:

Tämän tekijän avulla pyritään kahteen tavoitteeseen: tiedottamaan käyttäjille eroista, joita on eri lähteissä käytetyissä käsitteissä niiden muuttujien kohdalla, jotka ovat hyvin samanlaisia ja joista käytetään yleensä samaa nimeä tilastojulkaisuissa, ja lisäksi pyritään tarjoamaan käyttäjille tietoa, jotta voidaan arvioida, miten siirrytään käsitteestä toiseen. Toisena tavoitteena on tarkistaa, että käsitteiden osalta periaatteessa yhdenmukaiset tilastot antavat vertailukelpoista tietoa samana vuonna samasta perusjoukosta. Kun nämä tavoitteet otetaan huomioon, ansiorakennetta koskevia tilastoja olisi verrattava muiden Eurostatiin toimitettujen tilastojen kanssa, jolloin olisi otettava huomioon esimerkiksi se, että ansiorakennetta koskeva tutkimus (SES) perustuu paikallisiin yksiköihin, jotka kuuluvat vähintään kymmenen työntekijän yrityksille.

6.1 Yhdenmukaisuus samana viitejaksona suoritetun työvoimatutkimuksen palkansaajarakenteen kanssa

Ansiorakennetta koskevan tutkimuksen (SES) rakennetta olisi verrattava työvoimatutkimuksen (LFS) rakenteeseen, sillä molemmissa tutkimuksissa on useita samoja muuttujia. Erityisesti palkansaajien jakautuminen ansiorakennetta koskevassa tutkimuksessa ja työvoimatutkimuksessa olisi ristiinanalysoitava ja ilmaistava prosentteina sekä eroteltava osa-aikaiset ja kokopäiväiset palkansaajat. Ristiintaulukoinnissa olisi käytettävä seuraavia muuttujia:

- sukupuoli, ikä ja toimiala (NACE Rev.1:n pääluokkataso),

- sukupuoli, ikä ja koulutustaso (ISCED:n 0-6-tasot),

- sukupuoli, ikä ja ammatti (ISCO-88:n yksinumerotaso).

Iän osalta olisi käytettävä seuraavaa ikäluokitteluasteikkoa (15-24, 25-54, 55-64, 65-vuotiaat tai sitä vanhemmat).

6.2 Yhdenmukaisuus samana viitejaksona suoritetun työvoimatutkimuksen absoluuttisten lukujen kanssa (valinnainen kohta vuoden 2002 ansiorakennetutkimuksessa)

Molempien lähteiden yhteisistä käsitteistä on tiivistelmä seuraavassa taulukossa:

>TAULUKON PAIKKA>

Muuttuja "palkansaajien lukumäärä" (eriteltynä kokoaikaisiin ja osa-aikaisiin sekä sukupuolen mukaan) ja muuttuja "tehdyt työtunnit" olisi kumpikin eriteltävä ammatin, alueen ja NACE:n toimialan mukaisesti (NACE:n pääluokat M-O ovat valinnaisia vuoden 2002 ansiorakennetutkimuksessa). Ristiintaulukointia ammatin, alueen ja toimialan välillä ei edellytetä.

6.3 Yhdenmukaisuus saman vuoden yritystoiminnan rakennetilastojen kanssa: alueelliset tiedot (valinnainen kohta vuoden 2002 ansiorakennetutkimuksessa)

Yritystoiminnan rakennetilastoja koskeva asetus(9) kattaa kaikki markkinoiden toimialat NACE Rev. 1:n pääluokissa C-K, pääluokkaa J lukuun ottamatta. Molempien lähteiden yhteisistä käsitteistä on tiivistelmä seuraavassa taulukossa:

>TAULUKON PAIKKA>

Muuttujat "paikallisten yksiköiden määrä" ja "vuoden kokonaisbruttoansiot/palkat" olisi kumpikin eriteltävä NACE:n toimialan ja alueen mukaan. Näiden muuttujien pääasiallisten erojen selityksissä olisi otettava huomioon kunkin lähteen käsitteissä, määritelmissä, tarkkuudessa ja kattavuudessa olevat erot. Ristiintaulukointia olisi yritettävä tehdä NACE:n toimialoittain ja alueittain.

6.4 Yhdenmukaisuus saman vuoden yritystoiminnan rakennetilastojen kanssa: kansalliset tiedot yrityksen kokoluokittain (valinnainen kohta vuoden 2002 ansiorakennetutkimuksessa)

>TAULUKON PAIKKA>

Muuttujat "yritysten lukumäärä", "palkansaajien lukumäärä" ja "vuoden kokonaisbruttoansiot/palkat ja palkkiot" olisi eriteltävä samanaikaisesti NACE:n toimialan ja yrityksen koon mukaan. Näiden muuttujien tärkeimpiä eroja koskevissa selityksissä olisi otettava huomioon kummankin lähteen käsitteissä, määritelmissä, tarkkuudessa ja kattavuudessa olevat erot. Esimerkiksi yritystoiminnan rakennetilastoissa yritysten lukumäärää (muuttuja 11 11 0), palkatun henkilöstön lukumäärää (muuttuja 16 13 0) sekä palkkoja (muuttuja 13 32 0) ei ole kaikkien NACE:n pääluokkien C-K osalta käytettävissä.

6.5 Yhdenmukaisuus saman vuoden kansantalouden tilinpidon kanssa: kansalliset tiedot (valinnainen kohta vuoden 2002 ansiorakennetutkimuksessa)

Molempien lähteiden yhteisistä käsitteistä on tiivistelmä seuraavassa taulukossa:

>TAULUKON PAIKKA>

Muuttujat "palkansaajien lukumäärä" ja "vuoden kokonaisbruttoansiot/palkat ja palkkiot" olisi eriteltävä NACE:n toimialan mukaan. "Palkat ja palkkiot" olisi kumpikin eriteltävä NACE:n toimialan ja alueen mukaan. Näiden muuttujien pääasiallisten erojen selityksissä olisi otettava huomioon kummankin lähteen käsitteissä ja kattavuudessa sekä tarvittaessa kunkin tilaston tarkkuudessa olevat erot. Vuoden 2002 ansiorakennetilastoissa NACE Rev.1:n pääluokat M-O ovat valinnaisia.

Tietojen täydellisyys

Luettelo asetuksessa edellytetyistä muuttujista ja/tai jaotteluista, jotka eivät ole saatavilla ja tämän puutteen korjaamiseksi suunnitellut parannukset.

(1) Kunkin toimituksen yhteydessä on annettava tiedot palkansaajien kokonaismäärästä, kunkin luokitteluasteikon suhteellisista frekvensseistä (prosentteina), kokonaiskeskiarvosta ja mediaanista (aritmeettinen keskiarvo ja mediaani eivät ole tarpeen muuttujista, jotka liittyvät NACE Rev.1:een, NUTS-luokituksen 1-tasoon, ammattiin tai koulutustasoon).

(2) Palkansaajien kokonaismäärää koskevat kuusi luokitteluasteikkoa ovat: 1-9, 10-49, 50-249, 250-499, 500-999, 1000 ja yli. Ensimmäinen luokitteluasteikko on valinnainen vuoden 2002 ansiorakennetutkimuksessa.

(3) Variaatiokerroin on estimaattorin varianssin neliöjuuren suhde odotusarvoon. Se arvioidaan määrittelemällä otosvarianssin estimaatin neliöjuuren suhde estimoituun arvoon. Sekä osoittaja että jakaja olisi ilmoitettava tuloksena olevan variaatiokertoimen kanssa. Otosvarianssin arvioinnissa on otettava huomioon otantamenetelmä.

(4) Luokitteluvirhe viittaa kohdeperusjoukkoon kuuluvien yksikköjen väärään luokitteluun. Alipeitto viittaa perustamisen tai yksikköjen jakautumisen kautta syntyneisiin (uusiin) yksiköihin, jotka eivät kuulu kehikkoon, sekä virheellisesti luokiteltuihin yksiköihin. Tiedot eivät kata harmaata taloutta. Ylipeitto viittaa väärin luokiteltuihin yksiköihin, jotka kuuluvat itse asiassa tutkimuksen kattaman alan, ulkopuolelle (esimerkiksi paikallisen yksikön todellinen toimiala ei kuulu NACE Rev. 1:n pääluokkiin C-K) tai joita ei käytännössä ole olemassa.

(5) Mittausvirheet ovat tiedonkeruun aikana tapahtuvia virheitä. Mittausvirheiden syitä on monia, esimerkiksi tiedonkeruuväline (kyselylomakkeen muoto), vastaaja, tietojärjestelmä, tiedonkeruumenetelmä ja haastattelija.

(6) Virheprosentit voidaan mitata laadunvalvonnan perusmenetelmillä, esimerkiksi todentamalla käsitellyistä kyselylomakkeista poimitun aliotoksen laatu (jotta tarkastetaan virhetaso joko tietoja syötettäessä tai kansallisten tilastolaitosten henkilökunnan tarkistaessa toimitettuja tietoja).

(7) Luku on kohdeperusjoukkoon kuuluvien vastaajien lukumäärän suhde valitulle joukolle lähetettyjen kyselykaavakkeiden määrään.

(8) Selvityksessä olisi selostettava esimerkiksi kyseisten mallien valintamenettely (toisin sanoen miksi juuri kyseinen malli on valittu vaihtoehtoisten mallien sijasta), tarvittaessa vastaaviin estimaatteihin liittyvät arviointivirheet, mallin perustana olevien oletusten todentamismenettely, mallin ennustettavuuden testaaminen käyttämällä aiempia tietoja, mallin avulla saatujen tulosten vertaamiin muihin vastaaviin tiedonlähteisiin, aineiston tutkiminen eri näkökulmista, parametrien estimointimallin herkkyyden testaaminen, malliin syötettyjen tietojen validointi.

(9) EYVL L 14, 17.1.1997, s. 1.