32002R0001

Komission asetus (EY) N:o 1/2002, annettu 28 päivänä joulukuuta 2001, neuvoston asetuksen (EY) N:o 1259/1999 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä tiettyjen tukijärjestelmien mukaisesti viljelijöille suoritettavien maksujen yksinkertaistetun järjestelmän osalta

Virallinen lehti nro L 001 , 03/01/2002 s. 0001 - 0008


Komission asetus (EY) N:o 1/2002,

annettu 28 päivänä joulukuuta 2001,

neuvoston asetuksen (EY) N:o 1259/1999 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä tiettyjen tukijärjestelmien mukaisesti viljelijöille suoritettavien maksujen yksinkertaistetun järjestelmän osalta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon yhteisen maatalouspolitiikan mukaisia suoran tuen järjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä 17 päivänä toukokuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1259/1999(1), sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1244/2001(2), ja erityisesti sen 11 artiklan 4 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Asetuksen (EY) N:o 1259/1999 2 a artiklassa säädetään yksinkertaistetusta järjestelmästä tiettyjen tukijärjestelmien maksujen suorittamiseksi. Jotta edellä mainitussa järjestelmässä tavoiteltu yksinkertaistamisen periaate toteutuisi, kyseisten tukien myöntämistä on tarpeen yksinkertaistaa poikkeamalla tietyistä edellä mainitussa artiklassa tarkoitetuista säännöksistä sekä näiden säännösten täytäntöönpanoasetuksista, erityisesti tukikelpoisuusedellytysten, haku- ja maksupäivämäärien sekä valvontasäännöksien osalta.

(2) Yksinkertaistamisen vuoksi viljelijä saisi pyynnöstään kansallisten viranomaisten täyttämän hakulomakkeen. Nykyiset erilliset tukihakemukset olisi korvattava kyseisellä yhdellä ainoalla hakemuksella, jossa yhdistetään pinta-ala- ja eläintuet. Hakemuksen hyväksymisen olisi taattava viljelijälle kiinteä määrä siten, ettei koko järjestelmään osallistumisen ajan tarvitse enää tehdä uusia hakemuksia. Selkeyden vuoksi on aiheellista täsmentää maksut, jotka sisällytetään yksinkertaistetussa järjestelmässä myönnettävän määrän laskemiseen, ja valuuttakurssit, joita sovelletaan niihin jäsenvaltioihin, jotka eivät ole ottaneet käyttöön euroa.

(3) Olisi vahvistettava erityissäännöt valvontamenettelyjen yksinkertaistamiseksi mahdollisimman suuressa määrin niin, ettei riski kaksinkertaisista vaatimuksista kuitenkaan kasva. Tätä varten olisi aiheellista säätää yksinkertaistetussa järjestelmässä myönnettävää määrää vastaavien pinta-alojen ja palkkio-oikeusmäärien väliaikaisesta jäädyttämisestä, siten että pinta-ala- ja/tai eläinpalkkio-oikeudet, joiden osalta yksinkertaistettu tukihakemus on toimitettu, olisivat tiettyjen edellytysten alaisia, sekä säätää erityissäännöistä, joita sovelletaan viitejaksojen hehtaarimäärien ja eläinpalkkio-oikeuksien sekä huomioon otettavien enimmäismäärien laskemiseen. Viljelijän olisi tehtävä yksinkertaistetussa järjestelmässä myönnettävää määrää vastaavista peltolohkoista ja palkkio-oikeuksista ilmoitus, joka on voimassa koko sen ajan, kun viljelijä osallistuu yksinkertaistettuun järjestelmään. Jos kyseessä on kuiduntuotantoon tarkoitetun pellavan ja hampun yhteisestä markkinajärjestelystä 27 päivänä heinäkuuta 2000 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1673/2000(3) 2 artiklassa tarkoitettu kuiduntuotantoon tarkoitettujen pellavanvarsien jalostustuki, kyseinen viljelijän ilmoitus korvaisi kuiduntuotantoon tarkoitetun pellavan ja hampun yhteisestä markkinajärjestelystä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1673/2000 yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä 5 päivänä helmikuuta 2001 annetun komission asetuksen (EY) N:o 245/2001(4), sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1093/2001(5) 7 artiklan 1 kohdassa säädetyn vuotuisen pinta-alatukihakemuksen.

(4) Vaikka viljelijöiltä olisi edellytettävä vähimmäispinta-alan tai palkkio-oikeuksien lukumäärän säilyttämistä, heidän olisi voitava luopua pinta-alasta tai palkkio-oikeuksista, joita yksinkertaistetussa järjestelmässä myönnetty määrä ei kata. Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa, kuten vuokrasopimuksen päättyessä tai jos kyseessä on rakenneuudistusohjelma tai julkinen interventio, jäsenvaltioiden olisi saatava hyväksyä se, että viljelijä korvaa ilmoittamansa peltolohkot vastaavilla lohkoilla. Talousarvion tasapainon varmistamiseksi olisi niitä tukikelpoisuus-edellytyksiä, joita sovelletaan yksinkertaistetun järjestelmän mukaisia tukia saaviin pinta-aloihin, sovellettava jatkossakin vastaaviin pinta-aloihin, jotka jäädytetään yksinkertaistetun järjestelmän mukaisen tuen maksamiseksi.

(5) Yksinkertaistetussa järjestelmässä myönnetyn määrän laajaperäistämispalkkio-osaa vastaavat pinta-alat olisi jäädytettävä samaan tapaan kuin pinta-alatukea vastaavat pinta-alat jäädytetään. Jos viljelijä pitää eläimiä, tällaisiin aloihin olisi jatkossakin sovellettava tiettyjä tiheysvaatimuksia koskevia sääntöjä, jotta laajaperäisiä tuotantotapoja koskevien säännösten noudattaminen varmistetaan. Tietyn joustavuuden varmistaminen on kuitenkin aiheellista antamalla viljelijälle mahdollisuus sitoutua joidenkin eläinten enimmäislukumäärää koskevien vaatimusten noudattamiseen koko sen ajan, jonka hän on yksinkertaistetussa järjestelmässä mukana.

(6) Jos viljelijällä ei ole peltolohkoja tai palkkio-oikeuksia jäädytettäviksi toimivaltaisen viranomaisen ilmoittamia hehtaari- tai eläinmääriä vastaavasti, ja kun huomioon otetaan peltolohkon tai palkkio-oikeuden ostamiseksi tai vuokraamiseksi tarvittava investointi, jäsenvaltioiden olisi saatava hyväksyä viljelijän ilmoitus pinta-alasta tai palkkio-oikeuksien määrästä, joka ei vastaa ilmoitettua hehtaarimäärää tai eläinpalkkio-oikeuksien määrää. Tässä tapauksessa yksinkertaistetussa järjestelmässä myönnettyä määrää olisi alennettava suhteessa.

(7) Asetuksessa (EY) N:o 1259/1999 säädetään, että yksinkertaistetun järjestelmän täytäntöönpanosääntöihin on sisällyttävä myös yksityiskohtaiset säännöt, joilla vältetään yksinkertaistetun järjestelmän soveltamisalaan kuuluvien pinta-alojen ja tuotannon osalta tehtävät kaksinkertaiset vaatimukset. Sen vuoksi olisi estettävä viljelijöitä, jotka saavat yksinkertaistetussa järjestelmässä myönnettyä tukea, saamasta muita suoria tukia samana kalenterivuonna. Olisi säädettävä poikkeuksesta niitä tapauksia varten, joiden osalta asiaa koskevissa asetuksissa sallitaan tukien kasautuminen.

(8) Talousarvion tasapaino edellyttää, että pinta-alat ja palkkio-oikeuksien määrä, joita on käytetty yksinkertaistettuun järjestelmään osallistumisoikeuden perusteena ja jotka on jäädytetty, otetaan huomioon asianomaisten perusalojen tai enimmäismäärien ylitysten laskemisessa vähentämällä vastaavat perusalat tai eläinpalkkioiden enimmäismäärät. Koska yksinkertaistettuun järjestelmään osallistuvilla viljelijöillä ei ole velvollisuutta tuottaa tiettyä kasvisatoa tai pitää eläimiä tukea saadakseen, näiden viljelijöiden pinta-alaan tai oikeuksiin ei pitäisi soveltaa suhteellista vähennystä, jota sovelletaan pinta-alan tai enimmäismäärien ylittyessä.

(9) Yhteisön taloudellisten etujen suojaamiseksi on aiheellista säätää seuraamusjärjestelmästä siltä varalta, että tätä asetusta ei noudateta. Tässä tarkoituksessa olisi viitattava sääntöihin, joista säädetään tiettyjä yhteisön tukijärjestelmiä koskevasta yhdennetystä hallinto- ja valvontajärjestelmästä annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3508/92 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 11 päivänä joulukuuta 2001 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 2419/2001(6), sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 2550/2001(7).

(10) Valvontatyön helpottamiseksi yksinkertaistettuun järjestelmään osallistuvien olisi muodostettava oma erillinen perusjoukkonsa asetuksessa (EY) N:o 2419/2001 säädettyä valvontaotantaa varten. Valvonnan määrää olisi vähennettävä.

(11) Jotta komissio saisi yksityiskohtaiset tiedot jäsenvaltioiden asetuksen (EY) N:o 1259/1999 täytäntöönpanemiseksi mainitun asetuksen 9 artiklan mukaisesti toteuttamista toimenpiteistä, olisi vahvistettava säännöt yksinkertaistettua järjestelmää koskevien tiedonantojen sisällöstä ja esittämisajankohdista. Samalla on otettava huomioon yhteisön talousarvion laatimisaikataulu sekä nykyiset mallit tiedonantojen sisällöstä.

(12) Asianomaiset hallintokomiteat eivät ole antaneet lausuntoaan puheenjohtajansa antamassa määräajassa,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asiasisältö ja soveltamisala

1. Tässä asetuksessa vahvistetaan asetuksen (EY) N:o 1259/1999 2 a artiklassa säädetyn, tiettyjen tukijärjestelmien mukaisten maksujen yksinkertaistetun järjestelmän, jäljempänä "yksinkertaistettu järjestelmä", täytäntöönpanoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt.

2. Liitteessä luetelluista säännöksistä poiketen viljelijät voivat saada maksuja asetuksen (EY) N:o 1259/1999 2 a artiklan 1 kohdan mukaisesti tässä asetuksessa säädetyin edellytyksin.

Liitteessä tarkoitettujen säännösten täytäntöönpanoasetuksiin sisältyviä sääntöjä sovelletaan edelleen sikäli kuin tässä asetuksessa ei säädetä erityissäännöistä.

2 artikla

Tuen hakeminen

1. Toimivaltaisen viranomaisen on lähetettävä hakulomake, jäljempänä "yksinkertaistettu tukihakemus", viljelijöille, jotka ovat ilmoittaneet halukkuutensa hakea tukea yksinkertaistetussa järjestelmässä. Hakulomakkeesta on käytävä ilmi:

a) määrä, johon viljelijä on oikeutettu asetuksen (EY) N:o 1259/1999 2 a artiklan 3 ja 4 kohdan mukaisesti, jäljempänä "yksinkertaistetussa järjestelmässä myönnettävä määrä";

b) hehtaarimäärä ja/tai eläinpalkkio-oikeuksien määrä, joka jäädytetään tämän asetuksen 8 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun yksinkertaistettuun järjestelmään osallistumisen ajaksi, ja/tai eläinten lukumäärä, joka on vahvistettu 4 artiklan ja 12 artiklan 3 kohdan mukaisesti;

c) jäljempänä 5 artiklassa säädetty siirtokielto.

Niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka eivät ole ottaneet käyttöön euroa, yksinkertaistetussa järjestelmässä myönnettävä määrä muutetaan kansalliseksi valuutaksi sen kalenterivuoden, jonka osalta määrä myönnetään, 1 päivänä tammikuuta sovellettavan valuuttakurssin mukaan.

2. Viljelijän on asianmukaisesti hyväksyttävä ja allekirjoitettava yksinkertaistettu hakulomake varauksetta ja liitettävä siihen tarvittaessa 11 artiklan 1 kohdassa ja 12 artiklan 1 kohdassa säädetyt ilmoitukset. Hakemus on palautettava toimivaltaiselle viranomaiselle asianomaisen jäsenvaltion määräämään päivämäärään tai määräämiin päivämääriin mennessä, ja määräpäivän on oltava viimeistään 1 päivä syyskuuta.

Jos hakemus jätetään asetuksen (EY) N:o 2419/2001 13 artiklan mukaisesti myöhässä, mainitun asetuksen 13 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädettyä vähennystä sovelletaan ainoastaan määrään, joka maksetaan ensimmäisen yksinkertaistettuun järjestelmään osallistumisvuoden osalta.

Yksinkertaistettua tukihakemusta pidetään asetuksen (EY) N:o 2419/2001 2 artiklan i ja j alakohdassa tarkoitettuna hakemuksena.

3 artikla

Määrän laskeminen

1. Määrään, jonka viljelijä voi saada yksinkertaistetussa järjestelmässä, on sisällytettävä kaikki määrät, jotka on myönnetty asetuksen (EY) N:o 1259/1999 2 a artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan a ja b alakohdassa tarkoitetuilla viitejaksoilla jäsenvaltion vahvistamaan päivämäärään mennessä. Täksi päivämääräksi on vahvistettava viimeistään sen vuoden 30 päivä kesäkuuta, jona viljelijä hakee yksinkertaistettuun järjestelmään osallistumista.

2. Jos asetuksen (EY) N:o 1259/1999 3 artiklan 2 kohtaa sovelletaan viitejaksoilla, määrät lasketaan samalla tavalla kuin määrät, jotka olisi myönnetty ennen mainitun säännöksen soveltamista.

3. Kalenterivuoden 2002 määriin on sisällytettävä seuraavat kalenterivuoteen 1999 liittyvät maksut:

a) neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1765/92(8) 2, 4, 5, 6, 6 a ja 7 artiklassa sekä 12 artiklan ensimmäisen alakohdan yhdennessätoista luetelmakohdassa säädetyt peltokasvien pinta-alatuet, myös kesantopalkkiot, durumvehnän lisäpalkkio ja erityistuki;

b) neuvoston asetuksen (ETY) N:o 805/68(9) 4 b, 4 d ja 4 h artiklassa säädetyt erityispalkkio, emolehmäpalkkio, myös hiehojen osalta, sekä yhteisrahoitustapauksissa myös kansallinen emolehmien lisäpalkkio ja laajaperäistämispalkkio.

4. Pinta-alatuen määrä ja eläinpalkkioiden määrä lasketaan erikseen. Näitä kahta tukea nimitetään jäljempänä yksinkertaistetussa järjestelmässä myönnettävän määrän "pinta-alatukiosaksi" ja "eläinpalkkio-osaksi".

4 artikla

Hehtaari- ja/tai palkkio-oikeusmäärän vahvistaminen

1. Jos viljelijälle on maksettu pinta-alatukia, toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava hänelle kahden desimaalin tarkkuudella hehtaarimäärä, joka vastaa kutakin yksinkertaistetussa järjestelmässä myönnettävään määrään sisältyvää erilaista pinta-alatukea.

Peltokasvitukien osalta hehtaarimäärä lasketaan erikseen jokaiselle viljelykasville, jolle jäsenvaltiot ovat määritelleet perusalan neuvoston asetuksen (EY) N:o 1251/1999(10) 3 ja/tai 5 artiklan mukaan.

2. Jos viljelijälle on maksettu laajaperäistämispalkkiota, toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava hänelle kahden desimaalin tarkkuudella hehtaarimäärä, joka vastaa yksinkertaistetussa järjestelmässä myönnettävän määrän laajaperäistämispalkkio-osaa, ja tämän asetuksen 12 artiklan 3 kohdan mukaisesti vahvistettu eläinten lukumäärä.

3. Jos viljelijälle on maksettu eläinpalkkioita, toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava hänelle palkkio-oikeuksien määrä, joka vastaa yksinkertaistetussa järjestelmässä myönnettävän määrän eläinpalkkio-osaa.

Nautaeläinten osalta tämä määrä ilmoitetaan yhden desimaalin tarkkuudella. Lampaiden ja vuohien osalta sovelletaan komission asetuksen (ETY) N:o 3567/92(11) 14 artiklaa.

4. Edellä tämän artiklan 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitetut hehtaari- ja eläinpalkkiomäärät lasketaan seuraavien seikkojen perusteella:

a) keskimääräinen hehtaarimäärä ja/tai eläinpalkkio-oikeuksien määrä, josta tukea myönnettiin hakemusvuotta edeltäneiden kolmen kalenterivuoden aikana, jos asetuksen (EY) N:o 1259/1999 2 a artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohtaa sovelletaan;

b) hehtaarimäärä ja/tai eläinpalkkio-oikeuksien määrä, josta tukea myönnettiin hakemusvuotta edeltäneen kalenterivuoden aikana, jos asetuksen (EY) N:o 1259/1999 2 a artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohtaa sovelletaan.

5. Jos viljelijällä ei ole käytössään peltolohkoja ja/tai palkkio-oikeuksien määrää, joka vastaisi 4 kohdan mukaan laskettua hehtaarimäärää tai eläinpalkkio-oikeuksien määrää, asianomainen jäsenvaltio saa antaa viljelijälle luvan ilmoittaa hänen käytössään olevia peltolohkoja vastaava pinta-ala ja/tai hänen käytössään olevien palkkio-oikeuksien määrä.

Tässä tapauksessa yksinkertaistetussa järjestelmässä myönnettävä määrä on laskettava ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun pinta-alan ja/tai tarkoitettujen eläinpalkkio-oikeuksien perusteella. Tämä määrä ei saa missään tapauksessa ylittää 3 artiklan mukaisesti laskettua määrää.

6. Jos asetuksen (EY) N:o 1259/1999 2 a artiklan 4 kohdan toista alakohtaa sovelletaan, tämän artiklan 4 kohdan mukaisesti vahvistettua hehtaarimäärää ja/tai eläinpalkkio-oikeuksien määrää vähennetään suhteessa, jotta 1250 euron enimmäismäärää ei ylitetä.

Viljelijän valinnan mukaan vähennystä sovelletaan ensin yksinkertaistetussa järjestelmässä myönnettävän määrän pinta-alatukiosaan ja sitten eläinpalkkio-osaan taikka ensin eläinpalkkio-osaan ja sitten pinta-alatukiosaan.

5 artikla

Siirtokielto

Perintötapauksia lukuun ottamatta viljelijä ei saa siirtää millään keinoilla kokonaan, osittain, väliaikaisesti, tilan siirtäen tai sitä siirtämättä, peltolohkoja ja/tai palkkio-oikeusmäärää, jotka vastaavat 4 artiklan mukaisesti vahvistettua hehtaarimäärää ja/tai eläinpalkkio-oikeuksien määrää.

6 artikla

Maksaminen

Maksu on suoritettava kunkin kalenterivuoden 1 päivän marraskuuta jälkeen ja viimeistään seuraavan vuoden 30 päivään kesäkuuta mennessä.

7 artikla

Irtisanoutuminen

1. Viljelijä voi milloin tahansa ilmoittaa aikomuksestaan irtisanoutua yksinkertaistetusta järjestelmästä. Irtisanoutuminen tulee kuitenkin voimaan sitä vuotta, jona hän ilmoittaa irtisanoutumisestaan, seuraavan kalenterivuoden 1 päivänä tammikuuta.

Viljelijä ei saa enää esittää uutta hakemusta yksinkertaistettuun järjestelmään osallistumiseksi.

2. Jos 15 artiklan 4 kohtaa sovelletaan, viljelijä ei voi irtisanoutua yksinkertaistetusta järjestelmästä seuraavan kalenterivuoden osalta.

3. Jos viljelijä kuolee sen jälkeen, kun hän on jättänyt yksinkertaistetun järjestelmän mukaisen hakemuksen, hänen seuraajalleen maksetaan määrä, jonka viljelijä olisi saanut yksinkertaistetussa järjestelmässä, edellyttäen, että seuraaja täyttää yksinkertaistettuun järjestelmään osallistumisen edellytykset. Jos seuraaja ei täytä näitä edellytyksiä, hän voi saada määrän, joka viljelijälle olisi yksinkertaistetussa järjestelmässä maksettu, ainoastaan viljelijän kuolinvuoden osalta.

8 artikla

Kaksinkertaiset vaatimukset

1. Pinta-alasta tai tuotannosta, josta esitetään tämän asetuksen mukainen yksinkertaistettu tukihakemus, ei voida esittää hakemusta muusta asetuksen (EY) N:o 1259/1999 liitteessä luetellusta suorasta tuesta.

2. Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta seuraaviin:

a) siirtymäkauden toimenpiteet viljojen osalta Portugalissa, kuten neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 3653/90(12) säädetään;

b) neuvoston asetuksen (EY) N:o 2799/98(13) 4 ja 5 artiklassa ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2800/98(14) 2 ja 3 artiklassa säädetyt maksut tuottajille;

c) neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2358/71(15) 3 artiklassa säädetty siementen tuotantotuki peltokasvien ja riisin osalta;

d) neuvoston asetuksen (EY) N:o 1254/1999(16) 5 ja 11 artik lassa säädetyt kausiporrastuspalkkio ja teurastuspalkkio;

e) neuvoston asetuksen (EY) N:o 1255/1999(17) 16 ja 17 artiklassa säädetyt lypsylehmäpalkkio ja lisäpalkkio;

f) neuvoston asetuksen (EY) N:o 1452/2001(18) 9 artiklassa, 12 artiklan 1 kohdassa ja 16 artiklassa, neuvoston asetuksen (EY) N:o 1453/2001(19) 9, 13, 16, 17, 22 ja 27 artiklassa, 28 artiklan 1 kohdassa ja 30 artiklassa sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1454/2001(20) 5, 6, 9, 13, 14 ja 17 artiklassa säädetyt syrjäisimpien alueiden tuet;

g) neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2019/93(21) 6, 7, 8, 9, 11 ja 12 artiklassa säädetyt Aigeianmeren saarten tuet.

9 artikla

Yhtäaikaiset hakemukset

1. Viljelijä, joka on hakenut asetuksen (EY) N:o 1259/1999 liitteessä lueteltuja tukia, joiden hakemisen määräaika on vahvistettu asianomaisten jäsenvaltioiden yksinkertaistetun järjestelmän mukaisille hakemuksille vahvistamaa päivämäärää aikaisemmaksi, saa osallistua yksinkertaistettuun järjestelmään edellyttäen, että hän peruu näiden tukien hakemuksensa ja jää ilman kyseisiä maksuja.

2. Edellä 1 kohtaa ei sovelleta viljelijöihin, jotka on tarkastettu asetuksen (EY) N:o 2419/2001 mukaisesti ja joille on ilmoitettu heidän tukihakemuksessaan havaituista sääntöjenvastaisuuksista.

10 artikla

Kuiduntuotantoon tarkoitetun pellavan tuki

Jos yksinkertaistettuun järjestelmään osallistuva viljelijä on tehnyt sopimuksen tuen maksamiseksi kuiduntuotantoon tarkoitettujen pellavanvarsien jalostamisesta, kuten asetuksen (EY) N:o 1673/2000 2 artiklassa säädetään, poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 245/2001 7 artiklan 1 kohdassa säädetään, pinta-alatukihakemus, joka koskee kuitupellavalle kylvettyjä lohkoja, korvataan koko yksinkertaistettuun järjestelmään osallistumisen ajaksi tämän asetuksen 11 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla ilmoituksella, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EY) N:o 245/2001 5 artiklan 1 kohdan c alakohdan soveltamista.

11 artikla

Pinta-alailmoitukset

1. Pinta-alatukia ja/tai laajaperäistämispalkkiota saaneen viljelijän on tehtävä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3508/92(22) 6 artiklan 6 kohdan mukainen ilmoitus viljelylohkoista, rehu- ja kesannointialat mukaan lukien, jotka vastaavat jäädytettävien, toimivaltaisen viranomaisen tämän asetuksen 2 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti ilmoittamien pinta-alojen hehtaarimääriä.

2. Viljelijän 1 kohdan mukaisesti ilmoittamien lohkojen, jotka vastaavat yksinkertaistetussa järjestelmässä myönnettävää peltokasvitukien pinta-alatukiosan hehtaarimäärää, on täytettävä asetuksen (EY) N:o 1251/1999 7 artiklassa vahvistetut tukikelpoisuusedellytykset.

3. Viljelijän 1 kohdan mukaisesti ilmoittamien lohkojen, jotka vastaavat yksinkertaistetussa järjestelmässä myönnettävän määrän laajaperäistämispalkkio-osaa, on oltava asetuksen (EY) N:o 1259/1999 2 a artiklan 6 kohdan mukaiset.

4. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu ilmoitus on voimassa vuoden 2005 loppuun, lukuun ottamatta tapauksia, joissa viljelijä yksiselitteisesti irtisanoutuu yksinkertaistetusta järjestelmästä tai 7 artiklan 3 kohdan mukaan menettää oikeutensa yksinkertaistetussa järjestelmässä.

5. Jäsenvaltiot voivat asianmukaisesti perustelluissa olosuhteissa sallia sen, että viljelijä muuttaa ilmoitustaan edellyttäen, että hän noudattaa ilmoitettua hehtaarimäärää, asetuksen (EY) N:o 1251/1999 7 artiklassa säädettyjä kyseisen pinta-alan tukikelpoisuusedellytyksiä ja kyseisen pinta-alan tuottoa tai hyväksyy tämän asetuksen 4 artiklan 5 kohdan soveltamisen.

12 artikla

Eläinpalkkioilmoitukset

1. Eläinpalkkioita saaneen viljelijän on ilmoitettava hyväksyvänsä, että hänen yksinkertaistettuun järjestelmään osallistumisensa aikana tehdään vähennys, joka vastaa toimivaltaisen viranomaisen 2 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti ilmoittamaa jäädytettävää eläinpalkkio-oikeuksien määrää ja jota sovelletaan seuraaviin:

a) neuvoston asetuksen (EY) N:o 2467/98(23) 6 artiklan 1 kohdassa säädetyt tilakohtaiset palkkio-oikeudet; ja

b) asetuksen (EY) N:o 1254/1999 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu tilakohtainen enimmäismäärä.

2. Komission asetuksen (EY) N:o 2342/1999(24) 23 artiklan 2 kohtaa ja asetuksen (ETY) N:o 3567/92 6 a artiklan 2 kohtaa ei sovelleta palkkio-oikeuksiin, jotka kuuluvat 1 kohdassa säädetyn tilapäisen vähennyksen soveltamisalaan.

3. Laajaperäistämispalkkiota saaneen viljelijän on sitouduttava keskimäärin pitämään kalenterivuoden aikana enintään yhtä monta nautaeläintä asetuksen (EY) N:o 1254/1999 liitteessä III määritettyinä nautayksikköinä ilmaistuna kuin joko nautatiheyttä laskettaessa huomioon otettujen eläinten keskimääräinen lukumäärä tai, jos sitä suurempi, laajaperäistämispalkkio-osaa laskettaessa huomioon otettu eläinten lukumäärä viimeisenä vuonna, jolloin viljelijä on ollut siihen oikeutettu.

Ensimmäisen alakohdan soveltamiseksi nautaeläinten lukumäärä pyöristetään lähimpään tasalukuun.

4. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu ilmoitus on voimassa vuoden 2005 loppuun, lukuun ottamatta tapauksia, joissa viljelijä yksiselitteisesti irtisanoutuu yksinkertaistetusta järjestelmästä tai 7 artiklan 3 kohdan mukaan menettää oikeutensa yksinkertaistetussa järjestelmässä.

5. Jäsenvaltiot voivat asianmukaisesti perustelluissa olosuhteissa sallia viljelijän muuttavan ilmoitustaan edellyttäen, että hän noudattaa ilmoitettua palkkio-oikeuksien määrää tai hyväksyy 4 artiklan 5 kohdan soveltamisen.

13 artikla

Perusalat ja enimmäismäärät

1. Asetuksen (EY) N:o 1251/1999 2 artiklan 4 kohdassa ja 5 artiklassa, neuvoston asetuksen (EY) N:o 1577/96(25) 3 artiklan 1 kohdassa ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 3072/95(26) 6 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuja pinta-alatuen suhteellisia vähennyksiä ei sovelleta tämän asetuksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin pinta-aloihin.

Jotta voidaan laskea asetuksen (EY) N:o 1251/1999 2 artiklan 4 kohdassa ja 5 artiklassa, asetuksen (EY) N:o 1577/96 3 artiklan 1 kohdassa ja asetuksen (EY) N:o 3072/95 6 artiklan 5 kohdassa tarkoitetut pinta-alojen ylitykset, kyseisiä pinta-aloja vähennetään vastaavilla, tämän asetuksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen pinta-alojen hehtaarimäärillä.

2. Asetuksen (EY) N:o 1251/1999 3 artiklan 7 kohdan soveltamiseksi tämän asetuksen 11 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen pinta-alojen tuottona pidetään niiden tuotantoalueiden tuottoa, joilla nämä pinta-alat sijaitsevat.

Asetuksen (EY) N:o 1251/1999 3 artiklan 7 kohdassa säädettyä seuraavana markkinointivuonna tehtävää pinta-alatuen suhteellista vähennystä ei sovelleta.

3. Asetuksen (EY) N:o 1254/1999 4 artiklan 4 kohdassa ja 10 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua tukikelpoisten eläinten määrän suhteellista vähennystä ei sovelleta.

Jotta asetuksen (EY) N:o 1254/1999 4 artiklan 4 kohdassa, 7 artiklan 2 kohdassa ja 10 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut enimmäismäärien ylitykset voidaan laskea, näitä enimmäismääriä vähennetään sillä palkkiokohtaisella eläinmäärällä, josta viljelijä sai kyseisinä viitejaksoina eläinpalkkioita.

14 artikla

Valvonta

1. Yksinkertaistettuja tukihakemuksia ei sisällytetä asetuksen (EY) N:o 2419/2001 18 artiklan 1 kohdassa säädettyjen, kotieläintuen ja pinta-alatuen hakemusten paikalla tehtävien tarkastusten otosmääriin.

2. Yksinkertaistetun järjestelmän ensimmäisenä soveltamisvuonna paikalla tehtäviin tarkastuksiin on valittava vähintään kaksi prosenttia yksinkertaistetuista tukihakemuksista.

Seuraavina vuosina paikalla tehtäviin tarkastuksiin on valittava vähintään kolme prosenttia yksinkertaistettuun järjestelmään hakeneista tai siihen osallistuvista viljelijöistä.

3. Ne hakijat, jotka on yksinkertaistettuun järjestelmään hakemisvuonnaan valittu paikalla tehtäviin tarkastuksiin asetuksen (EY) N:o 2419/2001 19 artiklan mukaisesti, lasketaan mukaan yksinkertaistetun järjestelmän otokseen.

15 artikla

Vähennykset ja poissulkemiset

1. Jos hallinnollisen tai paikalla tehdyn tarkastuksen seurauksena havaitaan, että yhtä tai useampaa pinta-alatukeen liittyvää edellytystä, jotka jäsenvaltiot ovat vahvistaneet asetuksen (EY) N:o 1259/1999 2 a artiklan 6 kohdan mukaisesti tai joista säädetään tämän asetuksen 5 artiklassa ja 11 artiklan 1 kohdassa, ei ole noudatettu ja jos ero ilmoitetun ja asetuksen (EY) N:o 2419/2001 2 artiklan r alakohdassa tarkoitetun vahvistetun määrän välillä on yli kolme prosenttia mutta ei yli 30 prosenttia vahvistetusta määrästä, yksinkertaistetussa järjestelmässä myönnettävän määrän pinta-alatukiosaa vähennetään kyseisen kalenterivuoden osalta kaksinkertaisesti havaitulla erolla ylivoimaisia esteitä tai asetuksen (EY) N:o 2419/2001 48 artiklassa määriteltyjä poikkeuksellisia olosuhteita lukuun ottamatta.

Jos ero on yli 30 prosenttia vahvistettuun määrään verrattuna, yksinkertaistetussa järjestelmässä ei myönnetä vahvistetusta määrästä pinta-alatukiosaa kyseisen kalenterivuoden osalta.

2. Jos 12 artiklan 3 kohdassa säädettyjä edellytyksiä ei noudateta, yksinkertaistetussa järjestelmässä myönnettävän määrän laajaperäistämispalkkio-osaa ei makseta.

Jos 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu ilmoitettu alue ylittää vahvistetun alueen yli 10 prosentilla, yksinkertaistetussa järjestelmässä myönnettävän määrän laajaperäistämispalkkio-osaa ei makseta. Lisäksi yksinkertaistetussa järjestelmässä myönnettävää määrää vähennetään 50 prosentilla laajaperäistämispalkkio-osasta.

3. Jos paikalla tehdyn tarkastuksen seurauksena havaitaan, että asetuksen (ETY) N:o 3508/92 5 artiklassa tarkoitettuja velvoitteita ei ole noudatettu, asetuksen (EY) N:o 2419/2001 39 artiklaa sovelletaan kyseiselle vuodelle vahvistetun määrän eläinpalkkio-osaan.

4. Jos havaitaan, että 1 kohdassa tarkoitettuja edellytyksiä jätetään tahallisesti noudattamatta, samoja poissulkemisia tai vähennyksiä, jotka laskettiin sille vuodelle, jona edellytyksiä jätettiin noudattamatta, sovelletaan seuraavana kalenterivuonna maksettavaan määrään, sanotun kuitenkaan rajoittamatta muita kyseisenä vuonna aiheutuneita poissulkemisia tai vähennyksiä.

5. Edellä 1-4 kohdassa säädettyjä poissulkemisia ja vähennyksiä ei sovelleta, jos viljelijä on esittänyt asiasisällöllisesti oikeaa tietoa tai jos hän voi muuten osoittaa, että virhe ei ole hänen tekemänsä.

16 artikla

Tietojen toimittaminen komissiolle

1. Jos jäsenvaltiot päättävät panna yksinkertaistetun järjestelmän täytäntöön, niiden on toimitettava komissiolle yksityiskohtaiset tiedot tätä varten toteutetuista toimenpiteistä ja kertomus yksinkertaistetun järjestelmän täytäntöönpanon edistymisestä, johon sisältyy arvio järjestelmän vaikutuksista, viimeistään kunkin vuoden 31 päivään joulukuuta mennessä. Ensimmäinen kertomus on esitettävä viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2003.

2. Jäsenvaltioiden on toimitettava vuosittain yhteenveto yksinkertaistetussa järjestelmässä hyväksytyistä hakemuksista viimeistään sen kalenterivuoden 15 päivään syyskuuta mennessä, jota hakemukset koskevat, ja ilmoitettava määrät, jotka on hakemusten osalta vahvistettu 3 artiklan mukaisesti, sekä vastaavat määrät, jotka on myönnetty asiaa koskevien asetusten soveltamisalaan kuuluvissa kussakin tukijärjestelmässä. Niiden on myös toimitettava 4 artiklan 1, 2 ja 3 kohdan mukaan viljelijöille ilmoitetut tiedot.

Näiden tietojen ilmoitusmuodon osalta sovelletaan komission asetuksen (EY) N:o 613/97(27) 6 artiklan 5 kohtaa, komission asetuksen (EY) N:o 2316/1999(28) 26 artiklaa ja komission asetuksen (EY) N:o 1644/96(29) 3 artiklaa soveltuvin osin.

3. Jäsenvaltioiden on vuosittain ilmoitettava järjestelmästä irtisanoutumisten määrä sekä vastaava yksinkertaistetussa järjestelmässä aiemmin maksetun vuotuisen tuen määrä.

17 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 28 päivänä joulukuuta 2001.

Komission puolesta

Franz Fischler

Komission jäsen

(1) EYVL L 160, 26.6.1999, s. 113.

(2) EYVL L 173, 27.6.2001, s. 1.

(3) EYVL L 193, 29.7.2000, s. 16.

(4) EYVL L 35, 6.2.2001, s. 18.

(5) EYVL L 150, 6.6.2001, s. 17.

(6) EYVL L 327, 12.12.2001, s. 11.

(7) EYVL L 341, 22.12.2001, s. 105.

(8) EYVL L 181, 1.7.1992, s. 12.

(9) EYVL L 148, 28.6.1968, s. 24.

(10) EYVL L 160, 26.6.1999, s. 1.

(11) EYVL L 362, 11.12.1992, s. 41.

(12) EYVL L 362, 27.12.1990, s. 28.

(13) EYVL L 349, 24.12.1998, s. 1.

(14) EYVL L 349, 24.12.1998, s. 8.

(15) EYVL L 246, 5.11.1971, s. 1.

(16) EYVL L 160, 26.6.1999, s. 21.

(17) EYVL L 160, 26.6.1999, s. 48.

(18) EYVL L 198, 21.7.2001, s. 11.

(19) EYVL L 198, 21.7.2001, s. 26.

(20) EYVL L 198, 21.7.2001, s. 45.

(21) EYVL L 184, 27.7.1993, s. 1.

(22) EYVL L 355, 5.12.1992, s. 1.

(23) EYVL L 312, 20.11.1998, s. 1.

(24) EYVL L 281, 4.11.1999, s. 30.

(25) EYVL L 206, 16.8.1996, s. 4.

(26) EYVL L 329, 30.12.1995, s. 18.

(27) EYVL L 94, 9.4.1997, s. 1.

(28) EYVL L 280, 30.10.1999, s. 43.

(29) EYVL L 207, 17.8.1996, s. 1.

LIITE

- Tukijärjestelmästä tiettyjen peltokasvien viljelijöille 17 päivänä toukokuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1251/1999, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1308/2001(1), 2 artiklan 1, 2, 3 ja 4 kohta, 3 artiklan 7 kohta, 4 artiklan 4 kohta, 5 artikla, 5 a artikla sekä 8 artiklan 1 ja 2 kohta.

- Tiettyjä palkoviljoja koskevasta erityistoimenpiteestä 30 päivänä heinäkuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1577/96, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 811/2000(2), 1 artikla, 2 artiklan 2 kohta ja 3 artiklan 1 kohta.

- Riisin yhteisestä markkinajärjestelystä 22 päivänä joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 3072/95, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1987/2001(3), 6 artikla.

- Naudanliha-alan yhteisestä markkinajärjestelystä 17 päivänä toukokuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1254/1999, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 2345/2001(4), 4, 6, 10, 13 ja 14 artikla.

- Lampaan- ja vuohenliha-alan yhteisestä markkinajärjestelystä 3 päivänä marraskuuta 1998 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2467/98, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1669/2000(5), 5 artiklan 1-6 kohta.

- Tiettyjä yhteisön tukijärjestelmiä koskevasta yhdennetystä hallinto- ja valvontajärjestelmästä 27 päivänä marraskuuta 1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3508/92, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 495/2001(6), 6 artiklan 1, 2, 8 ja 10 kohta.

(1) EYVL L 145, 31.5.2001, s. 16.

(2) EYVL L 100, 20.4.2000, s. 1.

(3) EYVL L 271, 12.10.2001, s. 5.

(4) EYVL L 315, 1.12.2001, s. 29.

(5) EYVL L 193, 29.7.2000, s. 8.

(6) EYVL L 72, 14.3.2001, s. 6.