Neuvoston päätöslauselma,

annettu 14 päivänä helmikuuta 2002,

kielellisen monimuotoisuuden ja kielten oppimisen edistämisestä Euroopan kielten teemavuoden 2001 tavoitteiden mukaisesti

(2002/C 50/01)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

PALAUTTAA MIELIIN:

(1) Euroopan unionin valtioiden eri opetusjärjestelmien sisällä tapahtuvan kielten oppimisen ja opettamisen monipuolistamisesta sekä laadun parantamisesta 31 päivänä maaliskuuta 1995 annetun neuvoston päätöslauselman(1), jonka mukaan oppilailla olisi periaatteessa oltava mahdollisuus oppia kahta unionin kieltä yhden tai useamman äidinkielensä lisäksi,

(2) jäsenvaltioiden vastuun opetuksen sisällöstä sekä koulutusjärjestelmien organisoimisesta ja kulttuurisesta ja kielellisestä monimuotoisuudestaan,

(3) komission vuonna 1995 julkaiseman valkoisen kirjan Opettaminen ja oppiminen - kohti kognitiivista yhteiskuntaa,

(4) kielellisestä moninaisuudesta ja moniarvoisuudesta Euroopan unionissa 12 päivänä kesäkuuta 1995 annetut neuvoston päätelmät,

(5) Euroopan unionin kielten varhaisopetuksesta 16 päivänä joulukuuta 1997 annetun neuvoston päätöslauselman(2),

(6) Lissabonissa 23 ja 24 päivänä maaliskuuta 2000 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan päätelmät, joissa vieraat kielet luetaan mukaan Euroopan tasolla määriteltäviin perustaitoihin,

(7) Euroopan kielten teemavuodesta 2001 17 päivänä heinäkuuta 2000 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1934/2000/EY(3),

(8) 7 päivänä joulukuuta 2000 tehdyn ja Nizzan Eurooppa-neuvoston tyytyväisenä merkille paneman Euroopan unionin perusoikeuskirjan(4) 22 artiklan, jossa todetaan, että unioni kunnioittaa kulttuurista, uskonnollista ja kielellistä monimuotoisuutta,

(9) nuorten yhteiskunnallisesta osallisuudesta 14 päivänä joulukuuta 2000 annetun neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätöslauselman(5), jonka Nizzan Eurooppa-neuvosto hyväksyi,

(10) jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista vuodeksi 2001 19 päivänä tammikuuta 2001 tehdyn neuvoston päätöksen(6) ja erityisesti elinikäistä oppimista koskevan laaja-alaisen tavoitteen,

(11) koulutusjärjestelmien konkreettisista tavoitteista 12 päivänä helmikuuta 2001 hyväksytyn neuvoston (koulutus) selvityksen, joka esitettiin Tukholman Eurooppa-neuvostolle ja jossa vieraiden kielten oppimisen parantaminen asetetaan selvästi yhdeksi tavoitteeksi, sekä tämän selvityksen jatkotoimenpiteistä 28 päivänä toukokuuta 2001 annetut neuvoston päätelmät,

(12) komission vuoden 2000 muistion elinikäisestä oppimisesta, joka herätti Euroopan tasolla ja jäsenvaltioissa laajaa keskustelua siitä, miten muun muassa kielten oppimisen alalla olisi toteutettava elinikäisen oppimisen laajoja ja yhtenäisiä strategioita,

(13) opiskelijoiden, koulutuksessa olevien, vapaaehtoisten, opettajien ja kouluttajien liikkuvuudesta Euroopan yhteisössä 10 päivänä heinäkuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksen(7),

(14) Euroopan neuvoston kielellisen monimuotoisuuden ja kielten oppimisen edistämisen alalla kehittämät toimet,

KOROSTAA, ETTÄ:

(1) kielitaito on yksi perustaidoista, jotka jokaisen kansalaisen on hankittava, jotta hän kykenisi osallistumaan tehokkaasti eurooppalaiseen tietoyhteiskuntaan, ja se edistää siten sekä yhteiskuntaan sopeutumista että sosiaalista yhteenkuuluvuutta; äidinkielen (äidinkielten) perusteellinen taito voi helpottaa muiden kielten oppimista,

(2) kielitaidolla on suuri merkitys liikkuvuuden edistämisen kannalta sekä osana koulutusta että ammatillisia tavoitteita varten samoin kuin kulttuurisista ja henkilökohtaisista syistä,

(3) kielitaidosta on hyötyä myös Euroopan yhteenkuuluvuudelle Euroopan unionin laajentumista silmällä pitäen,

(4) kaikki Euroopan kielet ovat kulttuurin kannalta yhdenvertaisia ja samanarvoisia ja ne ovat erottamaton osa eurooppalaista kulttuuria ja sivistystä,

MUISTUTTAA, ETTÄ:

yhteistyössä Euroopan neuvoston kanssa järjestetty Euroopan kielten teemavuosi 2001 edistää tietoisuutta kielellisestä monimuotoisuudesta ja kielten oppimisen edistämistä,

neuvoston (koulutus) 12 päivänä helmikuuta 2001 hyväksymä selvitys koulutusjärjestelmien konkreettisista tavoitteista, jossa vieraiden kielten oppimisen parantaminen nimenomaisesti asetetaan erääksi tavoitteeksi, olisi pantava täytäntöön yksityiskohtaisen työohjelman avulla, joka on määriteltävä yhteisessä kertomuksessa, jonka neuvosto ja komissio esittävät Barcelonan Eurooppa-neuvostolle,

VAHVISTAA UUDELLEEN:

Euroopan kielten teemavuodesta 2001 17 päivänä heinäkuuta 2000 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1934/2000/EY 2 artiklassa esitetyt tavoitteet tarkoituksin jatkaa niiden toteuttamista,

KEHOTTAA jäsenvaltioita poliittisen sekä, oikeus- ja koulutusjärjestelmänsä sekä talousarvionsa rajoissa ja puitteissa ja niiden ensisijaisten tavoitteiden mukaisesti:

(1) toteuttamaan asianmukaisiksi katsomansa toimenpiteet tarjotakseen oppilaille mahdollisimman laajalti tilaisuuden oppia äidinkielensä lisäksi kahta tai tarvittaessa useampaa kieltä sekä edistämään muidenkin henkilöiden vieraiden kielten oppimista osana elinikäistä oppimista ottaen huomioon toimenpiteiden kohteena olevien erilaiset tarpeet ja sen, että on tärkeää tarjota oppimismahdollisuuksia tasapuolisesti. Jotta edistetään yhteistyötä ja liikkuvuutta kaikkialla Euroopassa olisi tarjottava mahdollisuus opiskella mahdollisimman monia kieliä naapurimaiden ja/tai -alueiden kielet mukaan lukien,

(2) huolehtimaan siitä, että opinto-ohjelmilla ja pedagogisilla tavoitteilla edistetään myönteistä asennetta muita kieliä ja kulttuureja kohtaan sekä valmiuksia kulttuurien väliseen viestintään nuoresta iästä alkaen,

(3) edistämään kielten oppimista ammatillisessa koulutuksessa ottamalla siten huomioon kielitaidon myönteisen vaikutuksen liikkuvuuteen ja työllistyvyyteen,

(4) helpottamaan muunkielisten sopeutumista opetukseen ja koko yhteiskuntaan muun muassa parantamalla heidän yhden tai useamman virallisen opetuskielen taitoaan samalla kunnioittaen heidän kotimaansa kulttuureja ja kieliä,

(5) edistämään innovatiivisten pedagogisten menetelmien käyttöä, muun muassa opettajainkoulutuksessa,

(6) rohkaisemaan tulevia kieltenopettajia hyödyntämään asianomaisia eurooppalaisia ohjelmia ja suorittamaan osan opinnoistaan maassa tai alueella, jossa heidän myöhemmin opettamansa kieli on virallinen kieli,

(7) luomaan kielitaidon arviointia varten järjestelmiä, jotka perustuvat Euroopan neuvoston laatimaan yhteiseen eurooppalaiseen kieliä koskevaan viitekehykseen ja joissa otetaan riittävällä tavalla huomioon koulun ulkopuolinen oppiminen,

(8) myötävaikuttamaan eurooppalaiseen yhteistyöhön siten, että edistetään tutkintovaatimusten avoimuutta ja kielten opetuksen laadun valvontaa,

(9) edellä mainittujen tavoitteiden mukaisesti pitämään mielessä Euroopan yhteisön kielellisen monimuotoisuuden ja rikkauden ja siten kannustamaan muun muassa jäsenvaltioiden kieliä ja kulttuureja tunnetuksi tekevien virallisten keskusten tai muiden kulttuurilaitosten välistä yhteistyötä,

KEHOTTAA komissiota:

(1) tukemaan jäsenvaltioita edellä annettujen suositusten täytäntöönpanossa,

(2) ottamaan tässä yhteydessä huomioon kielellisen monimuotoisuuden periaatteen suhteissaan kolmansiin maihin ja ehdokasmaihin,

(3) esittämään vuoden 2003 alkuun mennessä ehdotuksia kielellistä monimuotoisuutta ja kielten oppimista edistäviksi toimenpiteiksi varmistaen samalla johdonmukaisuuden koulutusjärjestelmien konkreettisia tavoitteita koskevan selvityksen täytäntöönpanon kanssa.

(1) EYVL C 207, 12.8.1995, s. 1.

(2) EYVL C 1, 3.1.1998, s. 2.

(3) EYVL L 232, 14.9.2000, s. 1.

(4) EYVL C 364, 18.12.2000, s. 1.

(5) EYVL C 374, 28.12.2000, s. 5.

(6) EYVL L 22, 24.1.2001, s. 18.

(7) EYVL L 215, 9.8.2001, s. 30.