Komission päätös,

tehty 14 päivänä toukokuuta 2002,

Grupo de Empresas Álvarezille myönnetystä tuesta

(tiedoksiannettu numerolla K(2002) 1805)

(Ainoastaan espanjankielinen teksti on todistusvoimainen)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2002/935/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 88 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan,

ottaa huomioon Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 62 artiklan 1 kohdan a alakohdan,

on perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999(1) mukaisesti kehottanut asianomaisia esittämään huomautuksensa(2) ja ottanut huomioon nämä huomautukset,

sekä katsoo seuraavaa:

I MENETTELY

(1) Komissio teki 15 päivänä heinäkuuta 1997 Grupo de Empresas Álvarezille (GEA) myönnettyä valtiontukea koskevan päätöksen 98/364/EY(3), joka on ilmoitettu asiakirjanumerolla K(1997) 2615 (jäljempänä "päätös") ja jolla hyväksyttiin tuen myöntäminen rakenneuudistuksia varten espanjalaiselle keramiikka- ja posliiniastioita valmistavalle yritykselle Grupo de Empresas Álvarezille (GEA), joka sijaitsee Vigossa (Galiciassa).

(2) Myönteinen päätös perustui rakenneuudistussuunnitelmaan, jonka mukaisesti tuotantokapasiteettia pienennettäisiin huomattavasti ja johon sisältyi Espanjan viranomaisten lupaus olla myöntämättä lisää valtiontukea GEA:lle tai sen kokonaan omistamalle tytäryhtiölle Vidrios Automáticos del Nortelle (Vanosa). Päätöksen johdanto-osan viimeisessä kappaleessa säädetään seuraavaa: "Niinpä Espanjan viranomaisille ilmoitetaan, että kaikkea uutta yritykselle myönnettävää tukea tullaan pitämään yhteismarkkinoille soveltumattomana ja sen katsotaan olevan ristiriidassa Espanjan viranomaisten lupauksen kanssa, ja sellainen uusi tuki vaikuttaa siten tällä päätöksellä hyväksyttyyn tukeen."

(3) Päätöksen 1 artiklan ensimmäisessä kohdassa todetaan, että useat tukitoimet ovat olleet sääntöjenvastaista valtiontukea. Kyseiset tukitoimet "...noudattavat kuitenkin vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseen myönnettyä valtiontukea koskevia yhteisön suuntaviivoja ja soveltuvat siten yhteismarkkinoille perustamissopimuksen 92 artiklan 3 kohdan c alakohdan ja Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla, jos Espanjan viranomaiset 22 päivänä toukokuuta 1997 päivätyssä kirjeessään antamansa lupauksen mukaisesti pidättäytyvät vastaisuudessa myöntämästä uutta tukea ja noudattavat hyväksyttyä rakenneuudistussuunnitelmaa kokonaisuudessaan."

(4) Päätöksellä Espanjan viranomaiset velvoitettiin toimittamaan komissiolle raportteja, joiden perusteella komissio voi varmistaa, että rakenneuudistussuunnitelma toteutuu ja että Espanjan viranomaiset pitävät lupauksensa pidättäytyä myöntämästä yritykselle lisää valtiontukea.

(5) Komissio ilmoitti 21 päivänä toukokuuta 1999 päivätyllä kirjeellä vastaanottaneensa toisen raportin rakenneuudistusohjelman toteuttamisesta ja huomautti Espanjalle, että "raportissa esitettyjen tietojen, lukujen ja perustelujen perusteella komissiolla ei ole aikomusta tutkia asiaa uudelleen, sillä kyseistä päätöstä on noudatettu päälinjoiltaan". Kirjeessä ilmoitettiin samoin, että "Kun otetaan kuitenkin huomioon, että GEA:n toiminta on edelleen tappiollista, haluaisimme muistuttaa teitä siitä, että viranomaisenne ovat sitoutuneet olemaan myöntämättä lisää valtiontukea mainitulle yritykselle."

(6) Raportissa ei ollut mitään mainintaa siitä, että GEA ja Vanosa olivat lyöneet järjestelmällisesti laimin vero- ja sosiaalivakuutusmaksunsa vuodesta 1997, kuten jäljempänä osoitetaan.

(7) Kilpailija (jäljempänä "kantelija nro 1") esitti väitteen, jonka mukaan Espanja oli jättänyt perimättä yhteensä 17 miljardin Espanjan pesetan määrän. Ottaen tämän lisäksi huomioon sen, ettei Espanja ollut toimittanut määräajassa vuotta 1999 koskevia tietoja, komissio ilmoitti Espanjalle 24 päivänä syyskuuta 2000 epäilevänsä vakavasti, ettei sen 15 päivänä heinäkuuta 1997 tekemää päätöstä noudatettu.

(8) Espanja toimitti 5 päivänä lokakuuta 2000, 7 päivänä marraskuuta 2000 ja 14 päivänä marraskuuta 2000 päivätyillä kirjeillä pyydetyt tiedot ja ilmoitti komissiolle, ettei GEA ollut saanut uusia valtiontukia. Espanja ilmoitti lisäksi, ettei se ollut missään tapauksessa jättänyt perimättä 17 miljardin Espanjan pesetan määrää.

(9) (9) Komissio vastaanotti uuden kantelun 9 päivänä huhtikuuta 2001 päivätyllä kirjeellä (jäljempänä "kantelija nro 2").

(10) Espanjalle lähetettiin 3 päivänä toukokuuta 2001 päivätyllä kirjeellä uusi tietopyyntö.

(11) Kantelija nro 1 esitti uusia väitteitä 15 päivänä toukokuuta 2001, 16 päivänä toukokuuta 2001, 31 päivänä toukokuuta 2001 ja 12 päivänä kesäkuuta 2001 päivätyillä kirjeillä.

(12) Kantelija nro 2 esitti 29 päivänä kesäkuuta 2001 vastaanotetussa kirjeessä todisteita perustellakseen väitteet, joiden mukaan GEA ja sen tytäryhtiö Vanosa eivät olleet maksaneet sosiaalivakuutusmaksujaan vuodesta 1997 vähintään tammikuuhun 2001 saakka ulottuvan jakson aikana.

(13) Espanja vahvisti osittain 5 päivänä heinäkuuta 2001 vastaanotetulla kirjeellä kantelija nro 2:n esittämät tiedot.

(14) Komissio päätti 19 päivänä syyskuuta 2001 aloittaa perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan mukaisen tukiin liittyvän menettelyn. Espanjalle tiedotettiin menettelyn aloittamisesta kirjeitse samana päivänä. Pyydettyään pidempää määräaikaa vastauksen antamiselle Espanja vastasi kirjeeseen kirjeellä, joka saapui komissioon 4 päivänä joulukuuta 2001.

(15) Kirje julkaistiin Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä, mutta kolmannet eivät ole tehneet asiasta huomautuksia.

II KUVAUS

II.1 Kantelut

(16) Kantelijoiden mukaan GEA ja muut siihen liittyvät yritykset eivät olleet maksaneet veroja eivätkä sosiaalivakuutusmaksuja vuodesta 1997 vähintään tammikuuhun 2001 ulottuvan jakson aikana.

(17) Kantelija nro 1 kyseenalaistaa lisäksi yrityksen hintojen laskentaperusteet. GEA ja siihen liittyvät yritykset vääristävät kilpailua merkityksellisillä markkinoilla myymällä tuotteitaan niin alhaisin hinnoin, että hinnat selittyvät ainoastaan valtiontukien perusteella.

(18) Kantelija nro 2 esitti useita sosiaaliturvaosaston varainhoitoyksikön (Tesorería General de la Seguridad Social) toimittamia todistuksia, joista ilmeni, minkä kuukausien aikana vuodesta 1992 lähtien GEA ja yksi siihen liittyvä yritys tai ainakaan GEA eivät ole maksaneet mitään sosiaalivakuutusmaksuja. Kantelija nro 2 ilmoitti samoin, että julkiset velkojat olivat suostuneet antamaan velkojien välisellä sopimuksella anteeksi 98 prosenttia Vanosalle myöntämästään luotosta.

II.2 Tuensaaja

(19) GEA on yritys, joka valmistaa ja kauppaa posliini-, keramiikka- ja lasiastioita sekä pulloja. GEA oli yksi Espanjan merkittävimmistä astioiden valmistajista. Vuosina 1993-1997 sen markkinaosuus oli 11,6 prosenttia Espanjan markkinoista ja 0,64 prosenttia yhteisön markkinoista. GEA:n omistuksessa oli tuolloin 1029 työntekijää työllistävä tehdas. Vuosina 1995-1996 sen vuotuinen liikevaihto oli noin 2,5 miljardia Espanjan pesetaa.

(20) GEA ja Vanosa hakivat 2 marraskuuta 1997 maksukyvyttömäksi julistamista yhteensä 2,994 miljardin Espanjan pesetan velkasumman perusteella. Espanjan toimittaman viimeisimmän raportin mukaan tehtaan henkilöstö väheni 715 työntekijään vuonna 1998 ja liiketoiminnan tappiot olivat 2,151 miljardia pesetaa.

(21) Konserni sijaitsee Vigossa Pontevedran provinssissa Galician autonomisella alueella, jossa huomattavimmat talouden alat ovat laivanrakennus, kalastus ja autoteollisuus. Kyseisten alojen kohtaamien ongelmien takia Galicia kärsii parhaillaan vakavasta talouskriisistä ja työttömyysaste on korkea. Alue luokitellaan tavoitteen 1 mukaiseksi alueeksi, ja se näin ollen oikeutettu perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaiseen aluetukeen. Vuoden 1991 kesäkuuhun saakka GEA oli espanjalaisen julkisen holdingyhtiön INI:n omistuksessa. Tuolloin INI päätti yksityistää yrityksen.

(22) GEA omistaa vuonna 1993 perustamansa tytäryhtiön Vanosan täysin. Vanosan alana on lasipullojen ja -purkkien valmistus. Vuonna 1999 Vanosan liikevaihto oli 1,293 miljardia Espanjan pesetaa, josta 5 prosenttia syntyi toiminnasta muissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa, ja tulostappiot olivat 119 miljoonaa pesetaa. Vuonna 1999 Vanosa työllisti 116 työntekijää. Vanosa sijaitsee samalla tukialueella kuin GEA.

II.3 Markkinat

(23) Astioiden valmistuksen alalla käydään vilkasta kauppaa tuotteista Espanjan ja muiden jäsenvaltioiden välillä. Eurostatin toimittamien tietojen mukaan tammikuusta lokakuuhun vuonna 1995 Espanjasta vietiin 8546 tonnia astioita 326 miljoonan euron arvosta ja tammikuusta syyskuuhun vuonna 1995 Espanjaan tuotiin 7844 tonnia astioita 433 miljoonan euron arvosta. Espanjan markkinoiden osuus koko yhteisön astiakaupasta on noin 3 prosenttia. Vaikka GEA ei ole yhteisön suurimpia astioiden tuottajia, se on mukana kyseisillä markkinoilla.

(24) Posliiniteollisuudessa on lisäksi tuotannon ylikapasiteettia. Tuotanto ja kulutus kasvoivat keskeytyksettä vuosina 1984-1991, mutta vuosina 1992-1993 sekä tuotanto että kulutus supistuivat. Vuonna 1994 tilanteen odotettiin kohentuvan, mutta näin ei käynyt. Viimeisten vuosien kauppatase oli positiivinen, mutta tuonnin osuus nousi huomattavasti erityisesti kotitalouksille tarkoitettujen posliiniesineiden osalta. Viennin kasvu ei ole ollut riittävää kompensoimaan kilpailun kasvua alalla. Kova kilpailutilanne ja ylikapasiteetti pikemminkin korostuvat, sillä Kaakkois-Aasiasta ja Itä-Euroopan maista, erityisesti Tsekin tasavallasta ja Unkarista, saapuu uusia kilpailijoita, jotka hyötyvät yhteisön kanssa tehdyistä suosituimmuussopimuksista. Vuonna 1999 Espanjaan tuotiin posliiniastioita muista jäsenvaltiosta 22295000 euron arvosta (29582000 euron arvosta vuonna 2000) ja Espanjasta vietiin posliiniastioita muihin jäsenvaltioihin 11902000 euron arvosta (10773000 euron arvosta vuonna 2000) kun taas yhteisön sisäisen myynnin arvo oli 374399000 euroa (372030000 euroa vuonna 2000).

(25) Lisäksi komission hallussa olevien tietojen mukaan vähintään 20 prosenttia hotelleille ja ravintoloille tarkoitetun keramiikan ja posliinin myynnistä Espanjassa on tuontituotteita. Loput 80 prosenttia jakautuu seuraavasti:

>TAULUKON PAIKKA>

(26) Näin ollen GEA:n tuotteet kilpailevat suoraan espanjalaisten ja yhteisön muiden valmistajien tuotteiden kanssa.

(27) Vanosa toimii lasipullojen ja -purkkien markkinoilla.

(28) Lasipullojen ja -purkkien osuus pullo- ja purkkimarkkinoista on 13 prosenttia, joka on kolmanneksi suurin markkinaosuus muovipullojen ja -purkkien sekä kartonkipakkausten jälkeen, joiden markkinaosuudet ovat 35 ja 32 prosenttia. Vuosina 1996-1998 hinnat alenivat nopeasti muiden tuotteiden (PET-muovi, kartonki, tölkit) suunnalta tulleen kilpailun sekä Venäjän markkinoiden romahtamisen seurauksena.

(29) Euroopan lasipullojen ja -purkkien tuotantoteollisuutta kuvaillaan seuraavassa:

Euroopan lasipullojen ja -purkkien tuotanto

>TAULUKON PAIKKA>

Lähde:

FEVE - Fédération Européenne du Verre d'Emballage.

(30) Yhteisön sisäistä lasipullojen ja -purkkien kauppaa koskevat luvut esitetään seuraavassa taulukossa:

EUR 15 (lopulliset tulokset)

>TAULUKON PAIKKA>

Lähde:

Eurostatin ja CPIV:n yhdistetty luettelo.

(31) Espanjan kansallisen lasipullojen ja -purkkien teollisten valmistajien yhdistyksen (Asociación Nacional de Empresas de Fabricación Automática de Envases de Vidrio) mukaan vuonna 1999 Espanjan markkinoilla lasipullojen ja -purkkien tuonti vastasi 8 prosenttia tuotannosta. Ranskaan meni 98 prosenttia viennistä. Samana vuonna tuonnin osuus oli 12 prosenttia kokonaiskulutuksesta. Tuonnista 50 prosenttia oli lähtöisin Portugalista.

III ESPANJAN VASTAUS MENETTELYN ALOITTAMISEEN

(32) Espanja vastasi 4 päivänä joulukuuta 2001 päivätyllä kirjeellä komission 19 päivänä syyskuuta 2001 päivättyyn kirjeeseen tuoden esiin seikat, jotka esitetään johdanto-osan 33-37 kappaleessa.

(33) GEA ja Vanosa eivät ole saaneet lisää tukea vuonna 1997 tehdyn päätöksen jälkeen.

(34) Vuonna 1997 tehdyn päätöksen jälkeisinä kolmena vuotena GEA/Vanosa löi järjestelmällisesti laimin vero- ja sosiaalivakuutusmaksunsa.

(35) Veroviranomaiset antoivat 14 päivänä huhtikuuta 1998 osittain GEA/Vanosan verovelat anteeksi ja suostuivat laatimaan loppuosalle uuden maksusuunnitelman; velkojen mitätöinnin ehtona oli, että yritykset täyttävät jäljellä olevalle verovelalle laaditun maksuohjelman ehdot ja maksavat lisäksi nykyiset veronsa. Lähes kolme vuotta mitätöinnin jälkeen, 7 päivänä helmikuuta 2001, veroviranomaiset päättivät peruuttaa velkojen osittaisen mitätöinnin ja jäljellä olevalle verovelalle laaditun uuden maksuohjelman, sillä yritys "ei hoitanut maksumääräyksiään mitenkään".

(36) Veroviranomaiset antoivat 6 päivänä marraskuuta 1998 osittain Vanosan verovelat anteeksi ja suostuivat laatimaan loppuosalle uuden maksusuunnitelman; velkojen mitätöinnin ehtona oli, että Vanosa täyttää jäljellä olevalle verovelalle laaditun maksuohjelman ehdot ja maksaa lisäksi nykyiset veronsa. Yli kaksi vuotta mitätöinnin jälkeen, 7 päivänä helmikuuta 2001, veroviranomaiset päättivät peruuttaa velkojen osittaisen mitätöinnin ja jäljellä olevalle verovelalle laaditun uuden maksuohjelman, sillä yritys "ei hoitanut maksumääräyksiään mitenkään".

(37) Sosiaaliturvaosasto ja verohallinto tekivät kaiken mahdollisen periäkseen velat ja määräsivät GEA/Vanosan kiinteän omaisuuden ulosmittaukseen, mutta suuri osa kiinteästä omaisuudesta oli kuitenkin pantattu yksityisiin pankkilaitoksiin.

IV TOIMENPITEIDEN ARVIOINTI

IV.1 EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun valtiontuen olemassaolo

(38) Perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa määrätään seuraavasta periaatteesta: jollei sopimuksessa toisin määrätä, jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu yhteismarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

(39) Kuten johdanto-osan 23-31 kappaleessa jo selvitettiin, GEA:n tuotteilla käydään kauppaa yhteisössä, ja eri valmistajien välillä on kilpailua. Lisäksi GEA on yksi alan merkittävimmistä espanjalaisista valmistajista. Näin ollen mikä tahansa valtion myöntämä rahallinen tuki GEA:lle ja Vanosalle voi vaikuttaa kauppaan ja vääristää kilpailua markkinoilla suhteessa kilpailijoihin.

(40) Kuten johdanto-osan 23-31 kappaleessa myös osoitettiin, Vanosa toimii pullojen ja purkkien markkinoilla, joilla on havaittu rakenteellisia ongelmia. Näin ollen mikä tahansa Vanosalle myönnetty tuki voi vaikuttaa sen asemaan suhteessa kilpailijoihin yhteisön markkinoilla.

(41) Espanjan esittämien tietojen mukaan GEA/Vanosa ei maksanut sosiaalivakuutusmaksuja ajanjaksolta, joka alkoi päätöksen hyväksymisestä vuonna 1997 ja kesti vähintään vuoden 2001 tammikuuhun. Kyse oli seuraavista määristä:

>TAULUKON PAIKKA>

(42) Verojen osalta on huomautettava, että maksamattomista veroista ei toimitettu tietoja, vaikka komissio oli pyytänyt niitä erikseen. Espanjan viranomaisten toimittamista asiakirjoista voitiin kuitenkin päätellä, että GEA/Vanosa jättivät järjestelmällisesti veronsa maksamatta. Kolmen vuoden aikana kertyneiden verovelkojen täytyy olla huomattavan suuret.

(43) Sosiaalivakuutusmaksuista voidaan todeta, että on selvää, että GEA ja Vanosa pystyivät jatkamaan kaupallista toimintaansa monien vuosien ajan, vaikka eivät maksaneet sosiaalivakuutusmaksuja ajallaan.

(44) Espanja ilmoitti 5 päivänä heinäkuuta 2001 päivätyssä kirjeessään, että julkisen velkojan menettely noudatti kansallisia voimassa olevia säännöksiä, eikä asiaan liittynyt kyseistä kahta yritystä suosivaa syrjintää. Espanja ilmoitti myös, että erilaisten omaisuuserien takavarikointi oli aloitettu. Mutta Espanja ei ilmoittanut, oliko sosiaalivakuutusmaksujen järjestelmällisen ja jatkuvan laiminlyönnin lopettamiseksi käytetty muita Espanjan lainsäädännön mukaisia keinoja kuten erillisiä pakkoperintämenettelyjä, joita voidaan toteuttaa maksukyvyttömäksi julistamisen jälkeen syntyneiden velkojen osalta.

(45) Espanjan myöntämästä tuesta Magefesa-konsernille ja sen seuraajille tehdyn komission päätöksen 1999/509/EY(4) mukaisesti jatkuva ja järjestelmällinen sosiaalivakuutusmaksujen sekä huomattavien veromaksujen (joiden tarkka määrä ei tosin ole tiedossa) laiminlyönti vähintään vuoden 1997 tammikuun ja vuoden 2001 tammikuun välisenä aikana vastaa julkisten varojen siirtämistä GEA:lle ja Vanosalle. Euroopan yhteisöjen tuomioistuin vahvisti saman kannan Magefesa-tapauksessa antamassaan tuomiossa(5). Kyseinen siirto antaa yrityksille kilpailuedun, koska yritysten ei tarvitse, toisin kuin kilpailijoidensa, suorittaa kyseistä tavanomaisesti veloitettavaa maksua. Siirto vastaa näin ollen EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea.

(46) Espanjan hallituksen mainitsema kansallinen lainsäädäntö, jota voitaisiin soveltaa mihin tahansa yritykseen, johon kohdistuu tuomioistuimen valvonnan alainen velkojen perintäohjelma tai joka on jättänyt sosiaalivakuutusmaksujaan tai verojaan maksamatta, ei yksinään riitä osoittamaan, etteivät Espanjan toteuttamat toimet ole perustamissopimuksen 87 artiklassa tarkoitettua tukea.

(47) Etu, joka aiheutui jatkuvasta ja järjestelmällisestä verojen laiminlyönnistä sekä jatkuvasta ja järjestelmällisestä sosiaalivakuutusmaksujen laiminlyönnistä vähintään vuoden 1997 tammikuusta vuoden 2001 tammikuuhun, oli mahdollista saavuttaa, koska Espanja ei toteuttanut toimenpiteitä, joista säädetään Espanjan lainsäädännössä (erilliset pakkoperintämenettelyt), estääkseen yrityksiä jatkamasta toimintaansa maksamatta verojaan tai sosiaalivakuutusmaksujaan.

(48) Vaikka Espanjan valtiovarainministeriö ja sosiaaliturvalaitos eivät olleet mitätöineet velkoja virallisesti, on varmaa, että yritykset ovat voineet jatkaa toimintaansa maksamatta veroja tai sosiaaliturvamaksuja ajallaan. Saman jakson aikana yritysten kilpailijat eivät ole hyötyneet kyseisistä rahallisista eduista.

(49) Tuomioistuin vahvisti Magefesa-asiassa antamassaan tuomiossa, että tietyissä olosuhteissa konkurssiin asettamisen yhteydessä toteutetut valtion toimet voivat sisältää valtiontukea. Maksukyvyttömyysmenettelyn yhteydessä valtio ei toimi kuten julkiset sijoittajat. Näin ollen valtion toimia ei voi verrata yksityiseen sijoittajaan, joka sijoittaa pääomaa saadakseen tuottoa suhteellisen lyhyen ajan kuluessa. Komission on tutkittava pikemminkin, onko valtio toiminut kuten huolelliset yksityiset velkojat, jotka tekevät kaikkensa luottonsa takaisin saamiseksi. Kuten tuomioistuin totesi Tubacex-asiassa(6) antamassaan tuomiossa, paras tapa asian varmistamiseksi on vertailla valtion toimia yksityisen velkojan toimiin. Tuomioistuin vahvisti kyseisen näkemyksen DMT-asiassa(7) antamassaan tuomiossa, jonka mukaan Belgian kansallista sosiaaliturvatoimistoa ONSS:ää on verrattava kuvitteelliseen yksityiseen velkojaan, jonka tilanne velallisen osalta olisi mahdollisimman suurelta osin samanlainen kuin ONSS:n tilanne ja joka yrittäisi periä saataviaan.

(50) On määriteltävä, oliko julkisten velkojien käytöksen tarkoituksena varmistaa mahdollisimman tehokkaasti mahdollisuus periä takaisin saamatta olevat verot ja sosiaalivakuutusmaksut. Espanjan viranomaiset eivät osoittaneet tai antaneet ymmärtää asian olleen näin. Yritysten jatkaessa toimintaansa verovelkojen ja maksamatta olevien sosiaalivakuutusmaksujen määrät päinvastoin kasvoivat huomattavasti, mikä poikkeaa merkittävästi rakenneuudistusohjelmasta, johon vuonna 1997 tehty päätös perustui.

(51) Jatkuva maksujen laiminlyönti pienentää automaattisesti konkurssipesän kokoa, sillä konkurssipesän hoitamisesta aiheutuvat velat on hoidettava ensisijaisesti konkurssipesän velkojien saataviin nähden. Kun otetaan huomioon julkisten velkojien perittävänä olevien saatavien huomattava määrä, on selvää, että kun yritykset oli hyväksytty maksukyvyttömyysmenettelyyn 19 päivänä marraskuuta 1997 (GEA) ja 14 päivänä marraskuuta 1997 (Vanosa), GEA:n ja Vanosan toiminnan jatkuminen ilman verojen ja sosiaalivakuutusmaksujen hoitamista ajallaan oli valtiovarainministeriön ja sosiaaliturvalaitoksen etujen vastaista. Espanjan toimittamien tietojen mukaan GEA on lain mukaan maksukyvytön, kun taas Vanosan maksukyvyttömyys kumottiin heinäkuussa vuonna 2000. Tästä huolimatta jatkuvasta maksujen laiminlyönnistä kertyneet velat olivat edelleen maksamatta heinäkuussa vuonna 2001.

(52) Koska huomattava määrä sosiaalivakuutusmaksuja ja tuntematon määrä veromaksuja oli ollut maksamatta ainakin vuoden 1997 tammikuusta vuoden 2001 tammikuuhun, GEA:n ja Vanosan toiminta on jatkuessaan pitänyt todistettavasti yllä taloudellista toimintaa, joka ei olisi kannattavaa tavallisissa markkinaolosuhteissa.

(53) Tämän vuoksi valtion menettelyn perusteella ei voida katsoa, että se olisi toiminut kuten yksityinen velkoja, joka yrittää saada takaisin edes pienen osan maksamattomista veroista ja sosiaalivakuutusmaksuista. Näissä olosuhteissa ja ottaen huomioon, ettei rakenneuudistusohjelmaa toteutettu, on hyvin kyseenalaista, olisiko rationaalisesti toimiva velkoja suostunut ottamaan niin suuren riskin.

(54) Komissiolle ei ole ilmoitettu GEA:n ja Vanosan verovelkojen kokonaismäärää, joka oli suoritettava valtiovarainministeriölle. Magefesa-asiassa tehdyn päätöksen 1999/509/EY mukaisesti Espanjan hallituksella on velvollisuus toimittaa kyseiset tiedot.

(55) Näin ollen GEA:n ja Vanosan laiminlyömät vero- ja sosiaalivakuutusmaksut katsotaan maksukyvyttömäksi julistamisen jälkeen perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan tarkoitetuksi valtiontueksi.

IV.2 Tuen soveltuvuus yhteismarkkinoille

(56) Komissio katsoo, ettei Espanja ole vedonnut yhteenkään perustamissopimuksessa määrättyyn poikkeukseen, kun se on kieltänyt valtiontuen olemassaolon.

(57) Lisäksi komissio katsoo, että perustamissopimuksen 87 artiklan 2 kohdan poikkeuksia ei voida soveltaa tässä tutkittavaan toimenpiteeseen, sillä kyse ei ole yksittäisille kuluttajille myönnettävästä sosiaalituesta, tuesta luonnonmullitusten tai muiden poikkeuksellisten tapahtumien aiheuttaman vahingon korvaamiseksi eikä tuesta Saksan jaosta aiheutuneen taloudellisen haitan korvaamiseksi.

(58) Perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan b ja d alakohdan mukaisia poikkeuksia ei myöskään voida soveltaa, sillä tukea ei ole tarkoitettu Euroopan yhteistä etua koskevan tärkeän hankkeen edistämiseen eikä kulttuurin ja kulttuuriperinnön edistämiseen.

(59) EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a ja c alakohdassa määrättyjä muita poikkeuksia ei myöskään voida soveltaa tähän päätökseen.

(60) Komission hallussa olevat tiedot Espanjan viranomaisten toimista antavat aihetta uskoa, että kyseessä oleva toimi on luonteeltaan toimintatukea GEA:n/Vanosan hyödyksi. Tällainen tuki ei sovellu yhteismarkkinoille. Itse asiassa tukitoimen tarkoituksena oli auttaa GEA:ta/Vanosaa välttämään kustannukset, joista niiden yleensä olisi vastattava osana päivittäistä liiketoimintaansa.

(61) Tällaista tukea voidaan kuitenkin myöntää poikkeuksellisesti yrityksille, jotka ovat sijoittautuneet perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a alakohdan poikkeuksen soveltamisalaan kuuluvalle alueelle, jos tuen myöntäminen on perusteltua alueellisen kehityksen edistämiseksi ja jos tuen luonne ja taso on suhteutettu epäkohtiin, joita sillä pyritään korjaamaan.

(62) Komissio katsoo, että Vigo sijaitsee perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisella tukialueella. Komissio on kuitenkin sitä mieltä, että kyseiset toimenpiteet eivät täytä alueellisia valtiontukia koskevissa suuntaviivoissa toimintatuelle asetettuja edellytyksiä (ks. kyseisten suuntaviivojen 4.15-4.17 kohta). Komissio katsoo erityisesti, ettei tuki ole luonteeltaan alenevaa.

(63) Näin ollen komissio on sitä mieltä, etteivät edellytykset täyttyneet perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a alakohdan poikkeuksen soveltamiseksi tähän tukeen.

(64) Samoin on pohdittava, onko tuen tarkoituksena palauttaa vaikeuksissa olevan yrityksen toimintakelpoisuus pitkällä aikavälillä. Vaikeuksissa oleviin yrityksiin kohdistettavien rahoitustoimien arvioimiseksi komissio on julkaissut vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseen ja rakenneuudistukseen myönnettäviä valtiontukia koskevat yhteisön suuntaviivat(8). Tässä yhteydessä tutkittavat toimet on arvioitava kyseisten suuntaviivojen mukaisesti.

(65) Komissio katsoo, että tuki vastaa tuensaajan toteuttamaa rakenneuudistussuunnitelmaa, johon myönteinen päätös vuonna 1997 perustui.

(66) Rakenneuudistuksista annettujen suuntaviivojen mukaisesti rakenneuudistusohjelman, jonka toteuttamisajan on oltava mahdollisimman lyhyt, on mahdollistettava yrityksen pitkän aikavälin elinkelpoisuuden palauttaminen kohtuullisessa ajassa yrityksen tulevia toimintaedellytyksiä koskevien realististen oletusten perusteella. Rakenneuudistustukeen on siis yhdistettävä toteuttamiskelpoinen rakenneuudistussuunnitelma, jonka täytäntöönpanoon jäsenvaltio sitoutuu.

(67) Korvaavien toimenpiteiden lisäksi komissio voi asettaa minkä tahansa ehdon tai velvoitteen, jota pitää tarpeellisena sen varmistamiseksi, ettei tuki vääristä kilpailua yhteisön edun vastaisesti. Komissio voi esimerkiksi velvoittaa jäsenvaltiota, kuten tässä tapauksessa tapahtui, pidättäytymään myöntämästä tuensaajayritykselle muunlaista tukea rakenneuudistusten toteuttamisen aikana.

(68) Komissio ilmoitti 21 päivänä toukokuuta 1999 päivätyllä kirjeellä vastaanottaneensa toisen raportin rakenneuudistusohjelman toteuttamisesta ja huomautti Espanjalle, että raportissa esitettyjen tietojen, lukujen ja perustelujen perusteella komissiolla ei ole aikomusta tutkia asiaa uudelleen, sillä kyseistä päätöstä on noudatettu päälinjoiltaan. Kuten jo mainittiin, kirjeessä todettiin myös seuraavaa: "Kun otetaan kuitenkin huomioon, että GEA:n toiminta on edelleen tappiollista, haluaisimme muistuttaa teitä siitä, että viranomaisenne ovat sitoutuneet olemaan myöntämättä lisää valtiontukea mainitulle yritykselle."

(69) Kertomuksessa ei kuitenkaan ollut mitään mainintaa siitä, että GEA ja Vanosa olivat lyöneet järjestelmällisesti laimin vero- ja sosiaalivakuutusmaksunsa vuodesta 1997.

(70) Espanja ei myöskään missään vaiheessa menettelyä tuonut esiin, että tuki olisi hyväksytyn rakenneuudistusohjelman yhteydessä toteutettu toimi, eikä ilmoittanut rakenneuudistusohjelman toteuttamista käsittelevissä raporteissaan uuden tuen olemassaolosta eikä varsinkaan maininnut, että tukitoimi olisi välttämätön lisätoimi, jotta rakenneuudistusohjelma toteutettaisiin oikein. Lisäksi valtion GEA:lle ja Vanosalle myöntämän osittaisen velkojen anteeksiannon ehtona oli, että kyseiset yritykset täyttävät velkojen uudelleenjärjestelyn ehdot ja maksavat nykyiset veromaksunsa. Kuitenkaan lähes kolme vuotta velkojen osittaisen mitätöinnin jälkeen veroviranomaiset eivät olleet päättäneet 7 päivään helmikuuta 2001 mennessä kumota mitätöintiä ja jäljellä olevien velkojen uudelleenjärjestelyä, vaikka yritys "ei hoitanut maksumääräyksiään mitenkään".

(71) Näin ollen jatkuva ja järjestelmällinen veromaksujen sekä sosiaalivakuutusmaksujen laiminlyönti johti lopulta siihen, että yksi rakenneuudistusohjelman tehokkaan toteuttamisen kannalta tärkeimmistä toimenpiteistä (velkojen mitätöinti) kumottiin. Onkin lähes mahdotonta uskoa, että valtion sallima maksujen jatkuva laiminlyönti ilman, että valtio olisi käyttänyt kaikkia lainsäädännössä asetettuja välineitä laiminlyönnin estämiseksi, olisi rakenneuudistusohjelman yhteydessä hyväksytty toimenpide.

(72) Lisäksi rakenneuudistuksiin voidaan myöntää tukea vain kerran, jotta yritykset eivät voisi saada aiheetonta tukea. Jos kyseessä oleva yritys on jo saanut tukea rakenneuudistuksia varten ja jos rakenneuudistusten päättymisestä on kulunut alle 10 vuotta, komissio antaa tavallisesti luvan rakennusuudistuksia varten myönnettävälle lisätuelle ennalta arvaamattomissa poikkeustilanteissa, joihin yritys ei ole syyllinen. Ennalta arvaamattomilla tilanteilla tarkoitetaan mitä tahansa tapahtumaa, joka ei ole ennakoitavissa rakenneuudistusohjelman laatimisen hetkellä. Espanja ei mitenkään perustellut asiaa ennalta arvaamattomalla tilanteella, eikä toimittanut näyttöä, joka osoittaisi tilanteen ennalta arvaamattomuuden.

(73) Tilanteen huomioon ottaen komission on todettava, että kyseinen uusi tuki ei täytä tuen myöntämiselle yhteisön suuntaviivoissa valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi asetettuja edellytyksiä

(74) Näiden seikkojen perusteella komission on katsottava, ettei tuki sovellu yhteismarkkinoille.

V PÄÄTELMÄT

(75) Tuki, joka muodostuu Grupo de Empresas Álvarez SA:n ja Vanosan jatkuvasta vero- ja sosiaalivakuutusmaksujen laiminlyönnistä vuoden 2001 tammikuuhun saakka siitä lähtien, kun yritykset julistettiin maksukyvyttömiksi marraskuussa 1997, ei sovellu yhteismarkkinoille.

(76) Komissio katsoo, että Espanja on toteuttanut sääntöjenvastaisesti kyseisen tukitoimen, joka rikkoo perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan määräyksiä.

(77) Asetuksen (EY) N:o 659/1999 14 artiklan mukaisesti kaikki sääntöjenvastainen tuki, jonka komissio on todennut yhteismarkkinoille soveltumattomaksi, voidaan vaatia perittäväksi takaisin.

(78) Jotta yrityksen taloudellinen tilanne voitaisiin palauttaa siihen pisteeseen, jossa se olisi ollut ilman yhteismarkkinoille soveltumattoman tuen myöntämistä, Espanjan viranomaisten on toteutettava kaikki tarpeelliset toimenpiteet, jotta tuesta aiheutuneet edut poistetaan ja jotta tuen saaja palauttaa saamansa tuen yhteisöjen tuomioistuimen asiassa C-480/98 Espanja vastaan komissio(9) antaman tuomion mukaisesti, vaikkakaan Espanjalle suunnattu takaisinperimismääräys ei saa sisältää tuen myöntämispäivän ja tuen palauttamispäivän välisenä aikana kertyneitä korkoja.

(79) Tuki on perittävä kansallisen oikeusjärjestelmän menettelyjen mukaisesti,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Tuki, joka muodostuu Grupo de Empresas Álvarez SA:n (GEA) ja GEA:n tytäryhtiön Vidrios Automáticos del Norte SA:n (Vanosa) jatkuvasta vero- ja sosiaalivakuutusmaksujen laiminlyönnistä vuoden 2001 tammikuuhun saakka siitä lähtien, kun yritykset julistettiin maksukyvyttömiksi marraskuussa 1997, ei sovellu yhteismarkkinoille.

2 artikla

1. Espanjan on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet 1 artiklassa tarkoitetun ja tuensaajille sääntöjenvastaisesti maksetun tuen perimiseksi takaisin.

2. Tuki on perittävä takaisin viipymättä kansallisen oikeuden mukaisten menettelyjen mukaisesti sillä edellytyksellä, että menettelyissä mahdollistetaan tämän päätöksen välitön ja tehokas täytäntöönpano.

3 artikla

Espanjan on ilmoitettava komissiolle kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen tiedoksiantamisesta sen noudattamiseksi toteuttamansa toimenpiteet.

4 artikla

Tämä päätös on osoitettu Espanjan kuningaskunnalle.

Tehty Brysselissä 14 päivänä toukokuuta 2002.

Komission puolesta

Mario Monti

Komission jäsen

(1) EYVL L 83, 27.3.1999, s. 1.

(2) EYVL C 336, 30.11.2001, s. 6.

(3) EYVL L 164, 9.6.1998, s. 30.

(4) EYVL L 198, 30.7.1999, s. 15.

(5) Asia C-480/98, Espanja v. komissio, Kok. 2000, s. I-8717.

(6) Kok. 1999, s. I-2459.

(7) Kok. 1999, s. I-3913.

(8) EYVL C 288, 9.10.1999.

(9) Kok. 2000, s. I-8717.