Komission päätös,

tehty 9 päivänä huhtikuuta 2002,

Saksan valtiontuesta SKL Motoren- und Systembautechnik GmbH:lle

(tiedoksiannettu numerolla K(2002) 1342)

(Ainoastaan saksankielinen teksti on todistusvoimainen)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2002/898/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 88 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan,

ottaa huomioon Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 62 artiklan 1 kohdan a alakohdan,

on mainittujen artiklojen mukaisesti kehottanut asianomaisia esittämään huomautuksensa(1),

sekä katsoo seuraavaa:

I. MENETTELY

(1) Saksa ilmoitti komissiolle 9 päivänä huhtikuuta 1998 päivätyllä kirjeellä useista tukitoimenpiteistä, jotka oli toteutettu SKL Motoren- und Systemtechnik GmbH:n (jäljempänä "SKL-M") hyväksi osana yrityksen toista rakenneuudistusta.

(2) Rakenneuudistushankkeeseen sisältyi tukitoimenpiteitä, jotka kirjattiin numerolla NN 56/98. Komissio pyysi Saksalta lisätietoja 23 päivänä kesäkuuta 1998, 2 päivänä maaliskuuta 1999, 28 päivänä syyskuuta 1999, 26 päivänä lokakuuta 1999, 15 päivänä joulukuuta 1999 ja 28 päivänä helmikuuta 2000 päivätyillä kirjeillä. Saksa vastasi pyyntöihin 28 päivänä syyskuuta 1998, 6 päivänä tammikuuta 1999, 1 päivänä huhtikuuta 1999, 10 päivänä toukokuuta 1999, 29 päivänä syyskuuta 1999, 4 päivänä lokakuuta 1999, 19 päivänä lokakuuta 1999, 10 päivänä helmikuuta 2000, 14 päivänä helmikuuta 2000, 28 päivänä helmikuuta 2000 ja 22 päivänä maaliskuuta 2000 päivätyillä kirjeillä. Komissio vastaanotti 2 päivänä maaliskuuta 2000 Saksan muutetun ilmoituksen ("überarbeitete Notifizierung").

(3) Saksa ilmoitti komissiolle 22 päivänä maaliskuuta 2000 päivätyllä kirjeellä aikomuksesta myydä SKL-M:n omaisuutta MTU Motoren- und Turbinen-Union Friedrichshafen GmbH:lle (jäljempänä "MTU"). Saksa toimitti lisätietoja ostosopimushankkeesta 13 päivänä huhtikuuta 2000 ja 17 päivänä toukokuuta 2000.

(4) Lisää yksityiskohtaisia tietoja esitettiin Saksan hallituksen, SKL-M:n ja sijoittajan eli MTU:n kanssa 11 päivänä marraskuuta 1999 ja 7 päivänä joulukuuta 1999 käydyissä keskusteluissa.

(5) Komissio ilmoitti Saksalle 8 päivänä elokuuta 2000 päivätyllä kirjeellä päätöksestään aloittaa tukitoimenpiteitä ja ilmoitettua käyttöomaisuuden myyntiä koskeva EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu menettely. Päätös julkaistiin Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä(2). Komissio kehotti samalla asianomaisia esittämään huomautuksensa.

(6) Komissio ei saanut huomautuksia asianomaisilta.

(7) Saksa esitti menettelyn aloittamista koskevia huomautuksia 16 päivänä lokakuuta 2000, 6 päivänä huhtikuuta 2001 ja 17 päivänä lokakuuta 2001. Tässä yhteydessä Saksa peruutti ilmoituksen SKL-M:n omaisuuden myymisestä MTU:lle (ex N 153/2000).

(8) Komissio päätti 19 päivänä syyskuuta 2001 kehottaa Saksaa EY:n perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 22 päivänä maaliskuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999 neuvosto(3) 10 artiklan mukaisesti toimittamaan kaikki tarpeelliset tiedot, jotta komissio voisi arvioida, soveltuuko tuki yhteismarkkinoille. Lisäksi komissio pyysi erityisesti tietoja siitä, onko MTU tähän mennessä hyötynyt tai voiko se tulevaisuudessa hyötyä SKL-M:lle myönnetystä valtiontuesta. Komissio pyysi Saksaa myös toimittamaan mahdolliselle tuensaajalle jäljennöksen kyseisestä päätöksestä.

(9) Komissio muistutti Saksaa 9 päivänä marraskuuta 2001 siitä, että jos se ei toimita lisätietoja, päätös on asetuksen (EY) N:o 659/1999 13 artiklan mukaisesti tehtävä saatavilla olevien tietojen perusteella.

(10) Saksa vastasi tähän tietopyyntöön 23 päivänä tammikuuta 2002, 26 päivänä helmikuuta 2002 ja 11 päivänä maaliskuuta 2002.

II. TUKITOIMENPITEIDEN KUVAUS

1. Toisen rakenneuudistuksen alkua edeltäneet tapahtumat

(11) SKL-M toimii Magdeburgissa, joka sijaitsee Sachsen-Anhaltin osavaltiossa. Se kehittää ja valmistaa laivojen ja energia-alan moottoreita, tuottaa varaosia ja tarjoaa korjauspalveluja. Sachsen-Anhaltin osavaltio on EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettu tukialue.

(12) SKL-M kuului yritysryhmään, jonka muodostaneet kahdeksan itäsaksalaista yritystä yksityistettiin vuonna 1994 ja josta muodostettiin EFBE Verwaltungs GmbH & Co. Management KG (jäljempänä "EFBE") eli nykyinen Lintra Beteiligungsholding GmbH (jäljempänä "Lintra"). Lintran rakenneuudistussuunnitelman katsottiin vuoden 1996 lopussa epäonnistuneen. Tammikuussa 1997 Bundesanstalt für vereinigungsbedingte Sonderaufgaben -virasto (jäljempänä "BvS") päätti jatkaa SKL-M:n rakenneuudistusta myöhemmin toteutettavaa myyntiä ajatellen.

2. Toinen rakenneuudistus

(13) Vuonna 1997 SKL-M:n palveluksessa oli noin 295 työntekijää ja sen liikevaihto oli 63 miljoonaa Saksan markkaa. SKL-M ei ole pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä 3 päivänä huhtikuuta 1996 annetussa komission suosituksessa 96/280/EY(4) tarkoitettu pk-yritys, koska työntekijöiden lukumäärää ja taloudellisia tunnuslukuja koskevat enimmäismäärät ylittyivät kahtena peräkkäisenä vuotena.

(14) BvS ei pitänyt SKL-M:ää koskevan avoimen tarjouskilpailun uusimista tarpeellisena, koska lehdistössä oli julkaistu artikkeleita, joiden mukaan SKL-M etsi teollista yhteistyökumppania, ja kaikkiin SKL-M:n potentiaalisiin teollisiin yhteistyökumppaneihin oli jo otettu yhteyttä. Vuoden 1996 puolivälissä kiinnostuksensa yhteistyöhön ilmaisivat ainoastaan Waukesha Engine Division Dresser Industries Inc/USA (jäljempänä "Waukesha") ja Motoren- und Turbinen-Union Friedrichshafen GmbH (jäljempänä "MTU"). MTU, josta DaimlerChrysler-yhtymä omistaa 88,35 prosenttia, kuuluu maailman johtaviin dieselmoottoreiden valmistajiin. Waukesha ilmoitti vuonna 1997, että se ei ole enää kiinnostunut yhteistyöstä. Näin ollen MTU jäi jäljelle ainoana kumppaniehdokkaana, jolla oli ehdotus SKL-M:n rakenneuudistussuunnitelmaksi.

(15) Lintralle myönnettyjä valtiontukia koskevien, vielä ratkaisemattomien ongelmien vuoksi MTU ei ollut valmis ottamaan SKL-M:ää haltuunsa välittömästi. Tämän vuoksi BvS:n ja MTU:n oli löydettävä tilanteeseen tilapäinen ratkaisu ("interimistische Übernahme"), kunnes SKL-M:n kaikkien valtiontukien osalta oli tehty lopullinen päätös.

(16) Kaikki SKL-M:n osakkeet siirrettiin 5 päivänä marraskuuta 1997 Lintralta BVT Industrie-Beteiligungsgesellschaft Magdeburg mbH:lle (jäljempänä "BVT") ja Wikom Gesellschaft für Wirtschaftskommunikation und Know-how-Transfer mbH:lle (jäljempänä "Wikom") (muodolliseen yhden Saksan markan myyntihintaan). BVT ja Wikom toimivat ainoastaan omaisuudenhoitajina BvS:lle ja sijoittajalle eli MTU:lle. Mainitusta päivästä lähtien BVT:llä, MTU:lla ja BvS:llä on ollut yhteinen määräysvalta SKL-M:ssä.

(17) Lisäksi tehtiin jäljempänä mainitut kolme sopimusta.

- MTU:n, BvS:n, BVT:n ja SKL-M:n välinen periaatteellinen yhteistyösopimus, jossa määrätään erityisesti, että MTU saa option SKL-M:n osakkeiden ostamiseen. MTU:n oli mahdollista ostaa kaikki osakkeet 1 päivään joulukuuta 1999 mennessä yhden Saksan markan hintaan ja tämän jälkeen 31 päivään joulukuuta 2001 mennessä "sopivaan hintaan".

- BvS:n, Sachsen-Anhaltin osavaltion ja SKL-M:n välinen rahoitussopimus, jolla säännellään lähinnä rakenneuudistustuen maksamista. Merkittävin tukierä oli yhteensä 54,9 miljoonan Saksan markan lainan myöntäminen tappioiden korvaamiseen ja investointeihin. BvS hyväksyi sen, että tämä laina mahdollisesti muutetaan komission suostumuksella avustuksiksi.

- MTU:n ja SKL-M:n välinen yhteistyösopimus, jossa määrätään kyseisten kahden yrityksen olemassa olevan taitotiedon yhteiskäytön sekä uuden moottorityypin kehittämisen, tuotannon ja myynnin ehdoista. Tässä sopimuksessa määritellään, että osapuolten teollisoikeuksien arvot ovat samansuuruiset. Näin ollen kummankaan yrityksen ei tarvitse suorittaa lisenssimaksuja. Lisäksi MTU:lle myönnettiin oikeus hankkia kaikki ennen yhteistyön aloittamista ja yhteistyön aikana kehitetty taitotieto kehittämiskustannusten perusteella määräytyvään hintaan.

3. Rakenneuudistussuunnitelma

(18) Rakenneuudistussuunnitelman keskeisenä osana on SKL-M:n ja MTU:n strateginen yhteistyö. Yrityksen rakenneuudistuksen kulmakiviä ovat 1) tuotanto-ohjelman parannukset (SKL-M:n uusien moottorien kehittäminen sekä MTU:n dieselmoottorien muuttaminen kaasumoottoreiksi), 2) tuotannon uudenaikaistaminen, 3) MTU:n jakeluverkon hyödyntäminen ja 4) tuottavuuden ja kustannusrakenteen parantaminen.

(19) Yhteistyön avulla pyrittiin auttamaan SKL-M:ää tuotanto-ohjelmansa uudenaikaistamisessa. Sen oli määrä yhdessä MTU:n kanssa kehittää ja valmistaa uusi kaasu- ja dieselmoottorien sarja. Tutkimus, tuotekehittely ja tuotanto oli tarkoitus sovittaa yhteen kustannusten supistamiseksi ja molempien osapuolten osaamisen parantamiseksi. Tällä tavoin katsottiin olevan mahdollista korvata yrityksen koosta johtuvat haitat (tuotekehittelyn, markkinoillepääsyn ja asiakkaiden luottamuksen saavuttamisen osalta). Lisäksi SKL-M:lle oli tarkoitus antaa mahdollisuus osallistua MTU:n rahoitusjärjestelmään.

(20) Rakenneuudistussuunnitelmassa arvioitiin liikevaihdon nousevan 63 miljoonasta Saksan markasta vuonna 1997 152 miljoonaan Saksan markkaan vuonna 2003. Vuosina 1997-2003 työntekijöiden lukumäärän arvioitiin pienenevän 295:stä 266:een. Vuonna 2003 yrityksen odotettiin yltävän voitolliseen liiketoiminnan tulokseen.

(21) Saksa ilmoitti vuosina 1997-2003 toteutettavan SKL-M:n rakenneuudistuksen kokonaiskustannusten olevan 266 miljoonaa Saksan markkaa:

>TAULUKON PAIKKA>

(22) Investointikustannuksiin sisällytettiin MTU-lisenssi, jonka ansiosta SKL-M:llä on oikeus käyttää MTU-moottoreita uuden kaasumoottorisarjan kehittämisen lähtökohtana. Lisenssin arvoksi laskettiin MTU:n T & K -menojen perusteella(5) 109 miljoonaa Saksan markkaa.

(23) Saksan tietojen mukaan julkisyhteisöt osallistuivat rakenneuudistuksen kustannuksiin seuraavasti:

>TAULUKON PAIKKA>

(24) Saksan tietojen mukaan yksityiset tahot osallistuivat rakenneuudistuksen kustannuksiin seuraavasti:

>TAULUKON PAIKKA>

4. Alkuperäisen rakenneuudistussuunnitelmaan tehty muutos

(25) Saksa ilmoitti 2 päivänä maaliskuuta 2000 alkuperäiseen rakenneuudistussuunnitelmaan tehdystä muutoksesta ja siitä, että suunnitteilla oli SKL-M:n ja MTU:n välinen SKL-M:n omaisuuden myyntiä koskeva sopimus. Ilmoituksen mukaan MTU aikoi ottaa SKL-M:n omaisuuden (220 työntekijää mukaan luettuina) ja voimassa olevat sitoumukset haltuunsa markkinahintaan. Ostosopimus allekirjoitettiin 24 päivänä maaliskuuta 2000. Ostosopimuksen voimaantuloa (taannehtivasti 1 päivänä tammikuuta 2000) lykättiin, koska komission myönteistä päätöstä odotettiin 15 päivään toukokuuta 2000 mennessä. Saksa ilmoitti komissiolle 17 päivänä toukokuuta 2000, että määräaikaa on jatkettu 25 päivään toukokuuta 2000.

5. Markkina-analyysi

(26) SKL-M kehittää ja valmistaa laivojen ja energia-alan moottoreita, tuottaa varaosia ja tarjoaa korjauspalveluja. Nämä tuotteet kuuluvat seuraaviin luokkiin: kulkuneuvojen valmistus (Nace 17), moottorit, generaattorit ja muuntajat (Nace 31) sekä mekaanista energiaa tuottavat ja käyttävät koneet (Nace 29).(6) Ne voidaan edelleen jakaa laivojen dieselmoottoreihin (laivojen pää- ja apukoneet, dieselgeneraattorit ja varageneraattorit) sekä kaasu- ja dieselmoottoreihin (hajautettuja energiajärjestelmiä varten).

(27) SKL-M:n tärkeimmät markkina-alueet ovat Saksa, Eurooppa, Kaakkois-Aasia ja Lähi-idän maat. Saksan tietojen mukaan SKL-M:n osuus Saksan markkinoista on noin kaksi prosenttia ja osuus maailmanmarkkinoista alle prosentin.

(28) Saksan mukaan dieselmoottorimarkkinoilla on ylikapasiteettia. Asemansa vakiinnuttaneet dieselmoottoreiden valmistajat pyrkivät myös kaasumoottorimarkkinoille. MTU:n tietojen mukaan kyseessä ovat joka tapauksessa kasvavat markkinat.

(29) SKL-M on vuodesta 1993 lähtien jatkuvasti supistanut kapasiteettiaan ja lopettanut tuotannon joillakin osa-alueilla parantaakseen kustannusrakennettaan. Lisäksi oli tarkoitus supistaa dieselmoottoreiden tuotantoa (vanha tuotanto-ohjelma) ja aloittaa kaasumoottoreiden valmistus. Suunnitelmissa oli myös tuotantokapasiteetin lievä lisääminen 143589 tunnista (88 moottoria vuonna 1997) 146082 tuntiin (239 moottoria vuonna 2002).

6. Tutkintamenettelyn aloittaminen

(30) Komissio ilmoitti Saksalle 8 päivänä elokuuta 2000 päivätyllä kirjeellä päätöksestään aloittaa EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan mukainen menettely, koska oli epäselvää.

- pannaanko esitetty SKL-M:ää koskeva rakenneuudistussuunnitelma täytäntöön kokonaisuudessaan,

- johtaako tuki kohtuuttomaan kilpailun vääristymiseen,

- onko BvS:n osittaisen saamisista luopumisen ja takaisinmaksun lykkäämisen muodossa myöntämää 12,117 miljoonan Saksan markan lainaa pidettävä kokonaisuudessaan valtiontukena, jonka tuki-intensiteetti on 100 prosenttia,

- onko tuensaajayrityksen oma rahoitusosuus kohtuullinen,

- valittiinko sijoittaja eli MTU avoimen, selkeän ja rajoittamattoman tarjouskilpailun perusteella ja onko se tähän mennessä hyötynyt tai hyötyykö se tulevaisuudessa SKL-M:lle myönnetystä valtiontuesta.

(31) Komissio toteaa, että SKL-M ilmoitti 16 päivänä kesäkuuta 2000 olevansa maksukyvytön. Se toteaa myös, että MTU on sanoutunut irti yhteistyösopimuksesta ja että 24 päivänä maaliskuuta 2000 allekirjoitettu MTU:n ja SKL-M:n välinen ostosopimus ei ole tullut voimaan.

(32) Lisäksi komissio toteaa, että SKL-M:n ensimmäistä rakenneuudistusta koskevat tukitoimenpiteet, jotka Lintra-päätöksessä katsottiin yhteismarkkinoille soveltumattomiksi, oli otettava huomioon arvioitaessa yksityisen rahoittajan osuutta rakenneuudistuksen kustannuksista.(7)

III. SAKSAN JA ASIANOMAISTEN HUOMAUTUKSET

(33) Muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskevassa vastauksessaan Saksa totesi, että tuen myöntämisen aikaan esitettiin rakenneuudistussuunnitelma, joka olisi palauttanut SKL-M:n pitkän aikavälin elinkelpoisuuden aiheuttamatta kohtuutonta kilpailun vääristymistä. Saksa piti sijoittajan osuutta rakenneuudistuksen kustannusten rahoituksesta merkittävänä ja esitti lisäksi SKL-M:n pesänhoitajan huomautukset, joista käy ilmi, että MTU on ottanut haltuunsa yhteistyössä SKL-M:n kanssa hankitun taitotiedon 6,71 miljoonan Saksan markan hintaan ja että kehittämiskustannukset olivat 12,015 miljoonaa Saksan markkaa.

(34) Saksa esitti 5 päivänä maaliskuuta 2002 MTU:n huomautukset menettelyn aloittamisesta. MTU katsoo tehneensä parhaan tarjouksen avoimessa, selkeässä ja rajoittamattomassa tarjouskilpailussa. Lisäksi MTU ei mielestään ole hyötynyt suoraan eikä epäsuorasti SKL-M:lle myönnetystä valtiontuesta. MTU pitää taitotiedosta maksettua hintaa markkinahintojen mukaisena. Tämän näkemyksen MTU esitti myös kahdessa BvS:lle osoitetussa kirjeessä, jotka on päivätty 1 päivänä lokakuuta 2001 ja 21 päivänä marraskuuta 2001. Näiden kirjeiden jäljennökset toimitettiin komissiolle 5 päivänä maaliskuuta 2002.

(35) Lisäksi Saksa peruutti ilmoituksen SKL-M:n omaisuuden suunnitellusta myynnistä (ex N 153/2000) todeten, että SKL-M:n omaisuuden myyntiä MTU:lle ei viedä pitemmälle ja että kaikki myönnetyt tuet otetaan huomioon SKL-M:n maksukyvyttömyysmenettelyssä, ellei niitä ole vielä huomioitu. Saksan toimittamista tiedoista käy myös ilmi, että SKL-M:n pesänhoitaja aikoo myydä omaisuuden avoimen tarjouskilpailun perusteella.

IV. TUEN ARVIOINTI

1. EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu valtiontuki

(36) EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu yhteismarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Yhteisöjen tuomioistuinten vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan tuki vaikuttaa kauppaan silloin, kun tuensaajayritys harjoittaa taloudellista toimintaa alalla, jolla käydään jäsenvaltioiden välistä kauppaa.

(37) Komissio toteaa, että kyseessä on valtion varoista tietylle yritykselle myönnetty tuki. Kyseistä yritystä suosittiin, koska sen ei tarvitse itse maksaa rakenneuudistushankkeen toteuttamisesta aiheutuvia tavanomaisia kustannuksia kokonaan. Tuensaajayritys eli SKL-M kehittää ja valmistaa moottoreita, joilla käydään yhteisön sisäistä kauppaa. Koska tuki uhkaa vääristää kilpailua, se täyttää EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan edellytykset.

(38) Tässä päätöksessä arvioitavan tuen määrän osalta komissio toteaa, että BvS on hyväksynyt yhteensä 54,9 miljoonan Saksan markan suuruisten lainojen (45,4 miljoonaa + 9,5 miljoonaa) muuttamisen avustuksiksi komission suostumuksella. Lisäksi lainat myönnettiin yritykselle, joka - kuten tässä päätöksessä todetaan - oli vaikeuksissa. Näin ollen oli ennakoitavissa, että yritys ei maksaisi lainoja takaisin. Tämän vuoksi lainoja on kokonaisuudessaan pidettävä tukena.

(39) Toisaalta komissio arveli tutkintamenettelyn aloittamista koskevassa päätöksessään, että SKL-M:n rakenneuudistustuen määrä ei olisikaan yhdeksän miljoonaa Saksan markkaa vaan koko 12,117 miljoonan Saksan markan määrä, joka koostuu BvS:n osittaisesta saamisista luopumisesta ja takaisinmaksun lykkäämisestä. Saksa ei ole osoittanut, että sijoittaja olisi maksanut takaisin jäljelle jääneen 3,117 miljoonan Saksan markan määrän. Näin ollen koko 12,117 miljoonan Saksan markan määrä myönnettiin vaikeuksissa olevalle yritykselle, ja koko kyseistä määrää pidetään sen vuoksi SKL-M:n rakenneuudistukseen myönnettynä valtiontukena.

(40) Edellä esitetyn perusteella kyseessä on 34,26 miljoonan euron (67,017 miljoonan Saksan markan) suuruinen, EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu tapauskohtainen tuki, joka on arvioitava tässä päätöksessä.

(41) Poikkeuksia EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan tukikiellosta on mahdollista myöntää EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 2 ja 3 kohdan nojalla.

(42) Saksa ei esittänyt, että tuki olisi yhteensopiva EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 2 kohdan kanssa. Näin ollen kyseistä artiklaa ei myöskään voida soveltaa asiaan.

(43) Tähän asiaan sovelletaan EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohtaa, jonka mukaisesti komissio voi hyväksyä valtiontuen tiettyjen edellytysten täyttyessä. Saksa ei esittänyt 87 artiklan 3 kohdan b, d ja e alakohdan soveltamista, eivätkä ne olekaan asian kannalta merkityksellisiä. EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaan komissiolla on oikeus hyväksyä valtiontuki taloudellisen kehityksen edistämiseen alueilla, joilla elintaso on poikkeuksellisen alhainen tai joilla vajaatyöllisyys on vakava ongelma. Sachsen-Anhaltin osavaltio täyttää tämän edellytyksen. Tarkasteltavana olevassa asiassa tuki oli kuitenkin tarkoitettu ensisijaisesti tietyn toimialan tukemiseen eikä alueen taloudellisen kehityksen edistämiseen. Näin ollen rakenneuudistustuki on arvioitava esitetyn rakenneuudistussuunnitelman mukaisesti EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan eikä 87 artiklan 3 kohdan a alakohdan perusteella.

2. SKL-M:lle myönnetty rakenneuudistustuki

(44) Vaikeuksissa olevien yritysten pelastus- ja rakenneuudistustuesta annetuissa suuntaviivoissa(8) (jäljempänä "suuntaviivat") komissio on esittänyt yrityksen rakenneuudistustukiin sovellettavat arviointiperusteet.

(45) Suuntaviivojen 2.1 kohdan mukaan tyypillisiä vaikeuksissa olevan yrityksen oireita ovat kannattavuuden lasku tai tappioiden määrän lisääntyminen, vähenevä liikevaihto, kassavirran hidastuminen ja matala substanssiarvo. Komissio toteaa, että SKL-M on tehnyt tappiota vuonna 1994 toteutetusta yksityistämisestä lähtien. Vaikeudet olivat näkyvissä tuen myöntämishetkellä ja rakenneuudistussuunnitelmaa laadittaessa vuonna 1997. Vuonna 1999 yritys teki 28 miljoonan Saksan markan tappiot. Tämän vuoksi sitä pidetään vaikeuksissa olevana yrityksenä.

(46) Muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskevassa päätöksessään komissio totesi, että julkisyhteisöjen osuudesta rakenneuudistuksen kustannusten rahoitukseen 12,233 miljoonaa Saksan markkaa myönnettiin hyväksyttyjen tukiohjelmien perusteella. Toimenpiteet noudattavat ohjelmien enimmäismääriä ja edellytyksiä. Tuki on tämän vuoksi tässä vaiheessa arvioitava asetuksen (EY) N:o 659/1999 1 artiklan b kohdan ii alakohdassa tarkoitettuna voimassa olevana tukena. Komission ei tässä päätöksessä tarvitse arvioida sen soveltuvuutta yhteismarkkinoille, mutta se on otettava huomioon arvioitaessa tuen sopivuutta suuntaviivojen 3.2.2 kohdan iii alakohdan mukaisesti.

2.1 Elinkelpoisuuden palauttaminen

(47) Rakenneuudistustuen myöntämisen edellytyksenä on yksityiskohtainen rakenneuudistussuunnitelma, jonka avulla yrityksen pitkän aikavälin elinkelpoisuus ja kannattavuus voidaan palauttaa kohtuullisessa ajassa tuleviin toiminnan edellytyksiin liittyvien realististen oletusten perusteella.

(48) Aloittaessaan muodollisen tutkintamenettelyn komissio totesi, että esitetyn rakenneuudistussuunnitelman keskeisenä osana on SKL-M:n ja MTU:n yhteistyö ja että SKL-M:n elinkelpoisuus voidaan ennen pitkää palauttaa panemalla suunnitelma täytäntöön kokonaisuudessaan. Koska kävi kuitenkin ilmi, että MTU ei ilmeisesti ole valmis ottamaan SKL-M:ää haltuunsa, komissio piti kyseenalaisena, voidaanko rakenneuudistussuunnitelma panna täytäntöön kokonaisuudessaan ja perustuuko rakenneuudistussuunnitelma realistisiin oletuksiin.

(49) Esitetyistä tiedoista käy ilmi, että sijoittaja eli MTU ei missään vaiheessa ilmaissut yksiselitteisesti olevansa valmis ottamaan SKL-M:n haltuunsa. Marraskuussa 1997 allekirjoitettujen sopimusten perusteella MTU:lla on ainoastaan SKL-M:n osakkeiden etuosto-oikeus. Myöntäessään SKL-M:lle sääntöjenvastaisen tuen Saksan viranomaiset eivät edellyttäneet MTU:lta mitään sitovampaa lupausta. Vastoin suunnitelmaa MTU ei myöskään sitoutunut taloudellisesti eikä millään muullakaan tavalla rakenneuudistushankkeeseen, mikä olisi kuitenkin ollut välttämätöntä SKL-M:n pitkän aikavälin elinkelpoisuuden palauttamiseksi. Tämän seurauksena SKL-M on tehnyt vuodesta 1997 lähtien jatkuvasti tappiota. Näistä syistä komissio ei voi katsoa, että rakenneuudistussuunnitelma perustuisi realistisiin oletuksiin ja että sen avulla olisi voitu palauttaa yrityksen pitkän aikavälin elinkelpoisuus.

(50) Komission epäilyksiä lisää myös se, että MTU sanoutui irti SKL-M:n kanssa tekemästään yhteistyösopimuksesta. Myöskään SKL-M:n kanssa tehty omaisuuden ostosopimus ei tullut voimaan. Näin ollen SKL-M oli yhtäkkiä vailla sijoittajaa. Syyskuussa 2000 aloitettiin SKL-M:ää koskeva maksukyvyttömyysmenettely.

2.2 Kilpailun kohtuuttoman vääristymisen välttäminen

(51) Rakenneuudistussuunnitelmaan on sisällyttävä toimenpiteitä, joilla kilpailijoihin kohdistuvat haitalliset vaikutukset pyritään poistamaan mahdollisimman laajasti. Muutoin tuki on ristiriidassa yhteisen edun kanssa, jolloin siihen ei voida soveltaa EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitettua poikkeusta.

(52) Tämä merkitsee sitä, että jos kysynnän ja tarjonnan objektiivinen arviointi osoittaa rakenteellista ylikapasiteettia esiintyvän niillä yhteisön markkinoilla, joilla yritys toimii, rakenneuudistussuunnitelmalla on suhteessa saadun tuen määrään osallistuttava kyseisen toimialan rakenneuudistukseen supistamalla kapasiteettia tai lakkauttamalla se lopullisesti. Silloin kun rakenteellista ylikapasiteettia ei esiinny, komissio ei yleensä vaadi tuen vastineeksi kapasiteetin supistamista. On kuitenkin varmistettava, että tukea ei käytetä tavalla, jonka ansiosta tuensaajan on mahdollista lisätä tuotantokapasiteettiaan rakenneuudistussuunnitelman täytäntöönpanon aikana, ellei tämä ole yrityksen olemassaolon kannalta välttämätöntä. Tällainen poikkeustilanne on kuitenkin tuotava selkeästi ilmi ja perusteltava.

(53) Markkinat, joilla SKL-M toimii, ovat nyt murrosvaiheessa. Saksan tietojen mukaan dieselmoottorimarkkinoilla on ylikapasiteettia, kun taas kaasumoottorimarkkinat ovat vielä osittain tyydyttämättömät.

(54) Esitetyn rakenneuudistussuunnitelman mukaan SKL-M:n oli määrä lisätä kaasumoottoreiden tuotantoa. Myös tuotantokapasiteettia oli tarkoitus lisätä hieman. Saksan mukaan SKL-M:n tuotannon lisääminen perustui parannettuihin dynamometreihin, jotka olivat ennen muodostaneet tuotannon pullonkaulan.

(55) Saksa ei ole kuitenkaan ehdottanut SKL-M:n voivan selviytyä vähäisen kapasiteetin lisäämisen turvin eikä esittänyt objektiivista arviota kaasumoottorimarkkinoilla vallitsevasta kysynnästä ja tarjonnasta. Näin ollen komissio ei voi todeta, että olisi perusteltua lipsua sopivan kapasiteetin supistamisen periaatteesta. Rakenneuudistussuunnitelmaan ei siis näytä sisältyneen riittäviä toimenpiteitä, joilla kilpailijoihin kohdistuvat haitalliset vaikutukset olisi voitu poistaa mahdollisimman laajasti.

2.3 Tuen suhteuttaminen rakenneuudistuksen kustannuksiin ja hyötyyn

(56) Tuen määrä ja intensiteetti on rajattava määrään, joka on ehdottoman välttämätön rakenneuudistuksen toteuttamiseksi, ja sen on oltava sopivassa suhteessa yhteisön kannalta saatavaan hyötyyn. Tämän vuoksi sijoittajien odotetaan osallistuvan rakenneuudistuksen kustannusten rahoitukseen merkittävällä määrällä omia varojaan.

(57) Komissio piti kyseenalaisena myös sitä, että sijoittaja osallistuisi rakenneuudistuksen kustannusten rahoitukseen merkittävällä määrällä omia varojaan. Suuri osa sijoittajan rahoitusosuudesta nimittäin muodostuu lisenssimaksujen perimisestä luopumisesta, joka oli osa SKL-M:n kanssa tehtyä yhteistyö- ja lisenssisopimusta ja jonka arvoksi ilmoitettiin 109 miljoonaa Saksan markkaa. Sopimuksessa kuitenkin nimenomaisesti määrättiin, että osapuolten teollisoikeuksien arvot ovat samansuuruiset, minkä vuoksi kummankaan osapuolen ei tarvitse suorittaa lisenssimaksuja. Tämän vuoksi komissio piti kyseenalaisena, voidaanko MTU:n luopumista lisenssimaksujen perimisestä pitää tuensaajan osuutena rakenneuudistuksen kustannusten rahoituksesta.

(58) Lisäksi komissio piti kyseenalaisena, hyötyisikö SKL-M sijoittajan muista panoksista rakenneuudistukseen, koska MTU ei ollut yksiselitteisesti sitoutunut hankkimaan SKL-M:n osakkeita tai ottamaan yritystä haltuunsa omaisuuden ostosopimuksen perusteella. Tähän mennessä ainoa sijoittajan konkreettinen panos rakenneuudistukseen on moottoridynamometri, jonka arvoksi ilmoitetaan 1,2 miljoonaa Saksan markkaa.

(59) Koska sijoittajan osuudesta rakenneuudistuksen kustannusten rahoitukseen ei ollut varmuutta, komissio ei voinut selvittää rakenneuudistuksen kokonaiskustannuksia. Ilman tietoa kokonaiskustannuksista ei voida todeta, voidaanko sijoittajan oletettua rahoitusosuutta pitää suuntaviivoissa tarkoitetulla tavalla merkittävänä.

(60) Menettelyn aloittamispäätöstä koskevassa vastauksessaan Saksa pitää kiinni näkemyksestään, jonka mukaan MTU:lle tarjoamien omistusoikeuksien arvoa on pidettävä sijoittajan rahoitusosuutena.

(61) Komissio toteaa, että MTU:n ja SKL-M:n välinen lisenssisopimus on keskinäinen sopimus, jossa kumpikin osapuoli antaa teollisoikeutensa toisen osapuolen käyttöön. Lisäksi sopimuksessa nimenomaisesti määrätään, että osapuolten teollisoikeuksien arvot ovat samansuuruiset, minkä vuoksi lisenssimaksuja ei tarvitse periä (sopimuksen 4 kohta). Lisäksi sopimukseen sisältyy määräys, jonka mukaan MTU voi sopimuksen voimassaolon päätyttyä hyödyntää taitotiedon. Tämän vuoksi komissio ei voi todeta, että sijoittaja olisi tarjotessaan lisenssejä SKL-M:lle osallistunut merkittävällä tavalla rakenneuudistuksen kustannusten rahoitukseen.

(62) Myös komission muut epäilyt sijoittajan rahoitusosuuden suhteen ovat vahvistuneet tutkintamenettelyn aikana. Huomattava osa luvatusta rahoitusosuudesta on ilmeisesti jäänyt toteutumatta. Koska MTU ei ota haltuunsa SKL-M:n osakkeita eikä omaisuutta, on syytä pitää rahoitusosuuden toteutumattoman osan toteutumista erittäin kyseenalaisena.

(63) Aloittaessaan muodollisen tutkintamenettelyn komissio totesi lisäksi, että tuki, joka vuonna 1997 myönnettiin SKL-M:lle Lintran kautta asiassa C 41/99 (Lintra Beteiligungsholding GmbH) tehdyllä päätöksellä, on tutkittava. Tarkasteltavana olevassa asiassa kyseinen määrä on otettava huomioon arvioitaessa sijoittajan osuutta rakenneuudistuksen kustannusten rahoitukseen.

(64) Komissio teki 28 päivänä maaliskuuta 2001 osittain kielteisen päätöksen, joka koski Lintralle ja sen tytäryhtiöille myönnettyjä tukia. Saksaa vaadittiin perimään Lintralta ja sen tytäryhtiöiltä takaisin 34,978 miljoonaa Saksan markkaa. SKL-M:lle sääntöjenvastaisesti maksetun tuen kokonaismäärä on 8,41 miljoonaa Saksan markkaa.

(65) Saksa ei ole toimittanut tietoja siitä, kuinka suuri osa tästä määrästä on otettava huomioon tarkasteltaessa, onko tuki rajattu määrään, joka on ehdottoman välttämätön rakenneuudistuksen toteuttamiseksi, ja onko tuensaaja osallistunut merkittävällä tavalla (omilla varoillaan) rakenneuudistuksen rahoitukseen. Saksa on kuitenkin ilmoittanut, että kaikki SKL-M:lle myönnetyt tuet kirjataan 1 päivänä syyskuuta 2000 aloitetussa maksukyvyttömyysmenettelyssä saamisiin, ellei niin ole jo tehty.

(66) Sijoittajan ainoa todellinen panos rakenneuudistukseen on siis dynamometri, jonka arvoksi ilmoitetaan 1,2 miljoonaa Saksan markkaa. Toiseen rakenneuudistukseen liittyvät valtion tukitoimenpiteet ovat noin 87,6 miljoonaa Saksan markkaa. Tähän määrään sisältyvät yhteismarkkinoille soveltumattomaksi katsotut 8,41 miljoonan Saksan markan suuruiset tukitoimenpiteet, jotka on Lintra-päätöksen mukaisesti perittävä takaisin, sekä 12,23 miljoonan Saksan markan määrä, joka myönnettiin aiemmin hyväksyttyjen tukiohjelmien perusteella. Näin ollen ei voida päätellä, että tuki olisi oikeassa suhteessa rakenneuudistuksen kustannuksiin ja hyötyyn.

(67) Komissio ei siis voi katsoa suuntaviivojen tämän arviointiperusteen täyttyvän.

3. Sijoittajalle eli MTU:lle myönnetty tuki

(68) Komissio piti kyseenalaisena sitä, että sijoittaja eli MTU olisi valittu avoimeen tarjouskilpailuun rinnastettavan menettelyn perusteella. Tämän vuoksi komissio ei ollut selvillä siitä, hyötyisikö MTU tai oliko MTU jo hyötynyt SKL-M:lle myönnetystä rakenneuudistustuesta kolmella eri tavalla: suoraan, yhteistyösopimuksen kautta tai suunnitellun omaisuuden ostosopimuksen eli osakekaupan kautta.

(69) Kysyttäessä, liittyikö suunniteltuun omaisuuden ostosopimukseen eli osakekauppaan tukea, Saksa vastasi, että MTU on päättänyt olla ottamatta haltuun SKL-M:n osakkeita tai omaisuutta. Tämän vuoksi Saksa peruutti omaisuuden ostosopimusta koskeneen ilmoituksen.

(70) Asetuksen (EY) N:o 659/1999 8 artiklan mukaan jäsenvaltio voi peruuttaa ilmoituksen hyvissä ajoin ennen kuin komissio on tehnyt asiasta päätöksen. Tällöin on päätettävä jo aloitetut muodolliset tutkintamenettelyt.

(71) Koska Saksa peruutti ilmoituksen, komissio päättää EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan mukaisesti muodollisen tutkintamenettelyn, joka koskee SKL-M:n ja MTU:n välistä omaisuuden ostosopimusta ja arviota kauppahintaan mahdollisesti sisältyvästä tuesta.

(72) Menettelystä, jonka perusteella MTU valittiin sijoittajaksi, komissio toteaa käytettävissä olevien tietojen perusteella, että BvS otti yhteyttä SKL-M:n potentiaalisiin teollisiin yhteistyökumppaneihin ennen marraskuussa 1997 tehtyä SKL-M:n ja MTU:n välistä yhteistyösopimusta. SKL-M:ää ei kuitenkaan myyty MTU:lle heti vaan MTU:lle ehdotettiin BvS:n ja BVT:n kanssa yhteistä määräysvaltaa SKL-M:ssä niin kauan kuin SKL-M saa valtiontukea. MTU:lle tarjottiin myös mahdollisuutta hankkia SKL-M:n osakkeet myöhemmin edullisin ehdoin (katso 16 kappale). Tästä syystä komissio katsoo, että valittu menettely ei ole rinnastettavissa avoimeen tarjouskilpailuun.

(73) Menettelyn aloittamista koskevassa vastauksessaan Saksa esitti MTU:lta saamansa tiedot, joista kävi ilmi, että yritysten välillä ei ollut käteisvarojen keskittämisjärjestelmää eikä keskinäistä selvitysjärjestelmää. Lisäksi MTU korosti, että yritysten väliset liiketoimet olivat markkinaehtojen mukaisia. MTU totesi myös, että hankittu taitotieto ei ollut vielä valmis käytettäväksi markkinoilla ja että kauppahinta oli markkinahintojen mukainen. Tämän näkemyksen MTU esitti myös kahdessa BvS:lle osoitetussa kirjeessä, jotka on päivätty 1 päivänä lokakuuta 2001 ja 21 päivänä marraskuuta 2001 ja joiden jäljennökset on toimitettu komissiolle. MTU toimitti komissiolle myös jäljennöksen 4 päivänä marraskuuta 1999 päivätystä kirjeestä, jossa se ilmoitti SKL-M:n käyttämälle pankille takaavansa 6,71 miljoonan Saksan markan maksun taitotiedon haltuunoton yhteydessä. Vuonna 1998 SKL-M oli luovuttanut MTU:ta koskevat mahdolliset saamisensa pankille. Saksan tietojen mukaan investoinnit, jotka toteutettiin MTU:n kanssa tehdyn yhteistyösopimuksen voimassaoloaikana, jäivät yhteistyön päätyttyä SKL-M:n haltuun.

(74) Lisäksi Saksa toimitti SKL-M:n pesänhoitajalta saadut tiedot, joiden mukaan MTU otti MTU:n ja SKL-M:n yhdessä kehittämän taitotiedon haltuunsa 6,71 miljoonan Saksan markan hintaan kesäkuussa 2000. Kauppahinta huomioon ottaen taitotiedon kehittämisestä aiheutui SKL-M:lle 5,30 miljoonan Saksan markan tappiot.

(75) Esitettyjen tietojen perusteella komissio toteaa, että SKL-M:n rakenneuudistuksen aikana toteuttamat tuetut investoinnit jäivät yrityksen haltuun. Tämän vahvistaa inventaari, jonka pesänhoitaja laati maksukyvyttömyysmenettelyn alkaessa. Komissio toteaa lisäksi, että SKL-M:n ja MTU:n välillä ei ollut käteisvarojen keskittämisjärjestelmää eikä keskinäistä selvitysjärjestelmää.

(76) Komission mielestä MTU ei näin ollen ole hyötynyt rakenneuudistustuesta välittömän varainsiirron muodossa.

(77) Huolimatta asetuksen (EY) N:o 659/1999 10 artiklan 3 kohdassa tarkoitetusta tietopyynnöstä ja 9 päivänä marraskuuta 2001 päivätystä muistutuskirjeestä Saksa ei ole esittänyt riittävän yksityiskohtaisia tietoja, joiden perusteella komissio olisi voinut päätellä, että MTU ei välillisesti hyötynyt yhteistyösopimuksen kautta tuesta, jonka SKL-M sai rakenneuudistusvaiheen tappioiden korvaamiseen.

(78) Komission on näin ollen tehtävä päätöksensä saatavilla olevien tietojen perusteella asetuksen (EY) N:o 659/1999 13 artiklan mukaisesti.

(79) Marraskuussa 1997 tehdyn SKL-M:n ja MTU:n välisen yhteistyösopimuksen 4 kohdan mukaan yritysten yhteistyöhön tuoma taitotieto katsotaan samanarvoiseksi. Sopimuksen 5 kohdan mukaan MTU:lla on yhteisyrityksen toiminnan päättyessä oikeus hankkia koko yhteistyösopimuksen voimassaoloaikana kehitetty taitotieto kehittämiskustannusten perusteella määräytyvään hintaan.

(80) Käytettävissä olevista tiedoista käy ilmi, että MTU on käyttänyt yhteistyösopimuksen 5 kohdan mukaista oikeuttaan ottaa haltuunsa yhdessä SKL-M:n kanssa sopimuksen voimassaoloaikana kehitetty taitotieto.

(81) MTU:n taitotiedosta maksama 6,71 miljoonan Saksan markan kauppahinta määritettiin vuonna 1997 arvioitujen kehittämiskustannusten perusteella. Taitotiedon kehittämisestä SKL-M:lle aiheutuneet todelliset kustannukset olivat 5,30 miljoonaa Saksan markkaa suuremmat kuin kauppahinta. Ainakin osa syntyneistä tappioista korvattiin SKL-M:lle myönnetyn rakenneuudistustuen avulla.

(82) Lisäksi komissio toteaa MTU:n katsovan, että hankittu taitotieto ei ollut vielä valmis käytettäväksi markkinoilla. Tämän näkemyksen MTU esitti myös kahdessa BvS:lle osoitetussa kirjeessä, jotka on päivätty 1 päivänä lokakuuta 2001 ja 21 päivänä marraskuuta 2001 ja joiden jäljennökset toimitettiin komissiolle 5 päivänä maaliskuuta 2002.

(83) Komissio toteaa myös, että MTU ilmoitti jo marraskuussa 1999 SKL-M:n käyttämälle pankille takaavansa 6,71 miljoonan Saksan markan maksun yhteistyön aikana kehitetyn taitotiedon haltuunoton yhteydessä.

(84) Komissio toteaa, että Saksa ei lukuun ottamatta edellä mainittuja MTU:n ilmoituksia ja kirjeitä ole esittänyt objektiivisia tietoja taitotiedon todellisesta tai arvioidusta markkina-arvosta.

(85) Taitotiedon todellista tai arvioitua markkina-arvoa koskevien objektiivisten tietojen puuttuessa komissio ottaa huomioon taitotiedon kehittämisestä aiheutuneet todelliset kustannukset. Esitetyistä tiedoista käy ilmi, että maksettu hinta ei kattanut taitotiedon kehittämisestä aiheutuneita kustannuksia. Näin ollen komission on todettava, että mahdollisesti kyseinen tuki, jolla on tarkoitus korvata taitotiedon kehittämisestä aiheutuneet tappiot, käytettiin pikemminkin MTU:n kuin SKL-M:n hyväksi.

(86) Kun otetaan huomioon, että SKL-M on valtion valvonnassa oleva yritys, että SKL-M:n päätös kehittämiskustannuksiin perustuvasta taitotiedon haltuunottoa koskevan osto-option myöntämisestä MTU:lle ja siten kustannusriskin ottamisesta ei noudata tavanomaisissa markkinatalouden olosuhteissa toimivan sijoittajan periaatetta ja että MTU:n osakkuus ei perustu julkiseen tarjouskilpailuun rinnastettavaan menettelyyn, komissio katsoo esitettyjen tietojen perusteella, että taitotiedon siirtäminen voi vastata enintään 5,30 miljoonan Saksan markan suuruisten valtion varojen siirtoa MTU:lle.

V. PÄÄTELMÄ

(87) Komissio katsoo, että Saksa on myöntänyt tuen vastoin EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohtaa.

(88) Yhteismarkkinoille soveltumattoman tuen määrä on 34,26 miljoonaa euroa (67,017 miljoonaa Saksan markkaa). Tämä määrä on perittävä takaisin tuensaajalta. Koska käytettävissä olevien tietojen perusteella ei voida sulkea pois sitä mahdollisuutta, että MTU hyötyi taitotiedon siirtämisestä, SKL-M:ltä ja MTU:lta on yhteisvastuullisesti perittävä takaisin 2,71 miljoonaa euroa (5,30 miljoonaa Saksan markkaa), joka vastaa maksetun hinnan ja kehittämiskustannusten välistä eroa,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Valtiontuki, jonka Saksa on myöntänyt SKL Motoren- und Systemtechnik GmbH:lle ja jonka määrä on 34,26 miljoonaa euroa (67,017 miljoonaa Saksan markkaa), ei sovellu yhteismarkkinoille.

2 artikla

Menettely, joka koskee Saksan 22 päivänä maaliskuuta 2000 ilmoittamaa SKL Motoren- und Systemtechnik GmbH:n ja MTU Motoren- und Turbinen-Union Friedrichshafen GmbH:n välistä omaisuuden ostosopimusta, lopetetaan.

3 artikla

1. Saksan on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet 1 artiklassa tarkoitetun ja tuensaajalle sääntöjenvastaisesti maksetun tuen perimiseksi takaisin.

2. Edellä 1 artiklassa mainitusta määrästä 2,71 miljoonaa euroa (5,30 miljoonaa Saksan markkaa) on perittävä takaisin yhteisvastuullisesti SKL Motoren- und Systemtechnik GmbH:lta ja MTU Motoren- und Turbinen-Union Friedrichshafen GmbH:lta.

3. Tuki on maksettava takaisin viipymättä Saksan lainsäädännön mukaisten menettelyjen mukaisesti, mikäli niissä mahdollistetaan päätöksen välitön ja tehokas täytäntöönpano. Takaisinperittävään tukeen sisällytetään korko alkaen siitä, kun tuki asetettiin tuensaajan käyttöön, tuen todelliseen takaisinperintään asti. Korko perustuu aluetukien avustusekvivalenttien laskennassa käytettyyn viitekorkoon.

4 artikla

Saksan on ilmoitettava komissiolle kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen tiedoksiantamisesta sen noudattamiseksi toteuttamansa toimenpiteet.

5 artikla

Tämä päätös on osoitettu Saksan liittotasavallalle.

Tehty Brysselissä 9 päivänä huhtikuuta 2002.

Komission puolesta

Mario Monti

Komission jäsen

(1) EYVL C 27, 27.1.2001, s. 5.

(2) Ks. alaviite 1.

(3) EYVL L 83, 27.3.1999, s. 1.

(4) EYVL L 107, 30.4.1996, s. 4; ks. erityisesti liitteessä olevan 1 artiklan 1 ja 6 kohta.

(5) T & K -menot 252 miljoonaa Saksan markkaa; kolmen prosentin lisenssimaksu SKL-M:n kokonaisliikevaihdosta merkityksellisten tuotteiden perusteella 25 vuoden ajan (arvioitu kokonaisliikevaihto 3,6 miljardia Saksan markkaa).

(6) Panorama der EU-Industrie 1999.

(7) Komissio teki 28 päivänä maaliskuuta 2001 osittain kielteisen päätöksen, joka koski Lintralle ja sen tytäryhtiöille myönnettyjä tukia. Saksaa vaadittiin perimään Lintralta ja sen tytäryhtiöiltä takaisin 34,978 miljoonaa Saksan markkaa. SKL-M:lle sääntöjenvastaisesti maksetun tuen kokonaismäärä on 8,41 miljoonaa Saksan markkaa.

(8) EYVL C 368, 23.12.1994, s. 12. Näitä suuntaviivoja muokattiin vuonna 1999 (EYVL C 288, 9.10.1999, s. 2). Vuoden 1999 suuntaviivoja ei sovelleta tähän asiaan, koska kaikki tukitoimenpiteet toteutettiin ennen vuoden 1999 suuntaviivojen julkaisemista (ks. vuoden 1999 suuntaviivojen 7 kohta).