Neuvoston päätös,

tehty 28 päivänä helmikuuta 2002,

Eurojust-yksikön perustamisesta vakavan rikollisuuden torjunnan tehostamiseksi

(2002/187/YOS)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 31 artiklan ja 34 artiklan 2 kohdan c alakohdan,

ottaa huomioon Saksan liittotasavallan aloitteen(1) sekä Portugalin tasavallan, Ranskan tasavallan, Ruotsin kuningaskunnan ja Belgian kuningaskunnan aloitteen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon(2),

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Jäsenvaltioiden välistä oikeusyhteistyötä on tarpeen tehostaa entisestään erityisesti vakavan rikollisuuden torjunnassa, jota usein harjoittavat valtioiden rajojen yli toimivat järjestöt.

(2) Jäsenvaltioiden välisen oikeusyhteistyön tehostaminen edellyttää, että unionissa hyväksytään viipymättä rakenteellisia toimenpiteitä tarkoituksena helpottaa jäsenvaltioiden sellaisten tutkinta- ja syytetoimien, jotka ulottuvat usean jäsenvaltion alueelle, parhainta mahdollista koordinointia, kuitenkin siten, että perusoikeuksia ja -vapauksia kunnioitetaan täysin.

(3) Vakavan järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan tehostamiseksi asetetaan Tampereen Eurooppa-neuvoston 15 ja 16 päivänä lokakuuta 1999 antamissa päätelmissä ja erityisesti päätelmien 46 kohdassa tavoitteeksi perustaa Eurojust-yksikkö, johon kuuluu syyttäjiä, tutkintatuomareita tai vastaavaa toimivaltaa käyttäviä poliiseja.

(4) Tällä päätöksellä perustettava Eurojust-yksikkö on unionin elin, jolla on oikeushenkilöllisyys ja jota rahoitetaan Euroopan yhteisöjen talousarviosta lukuun ottamatta kansallisten jäsenten ja heidän avustajiensa palkkoja ja palkkioita, joista vastaavat heidän kotijäsenvaltionsa.

(5) Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista 25 päivänä toukokuuta 1999 annetun asetuksen (EY) N:o 1073/1999(3) tavoitteilla on merkitystä myös Eurojustin kannalta. Eurojustin kollegion tulisi toteuttaa näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet. Sen olisi otettava täysin huomioon Eurojustin tutkinta- ja syytetoimiin liittyvät arkaluonteiset toimet. Tältä osin olisi rajattava OLAFille kuuluvan asiakirjoihin tutustumisoikeuden ulkopuolelle nämä, parhaillaan toteutettavien tai jo loppuun asti suoritettujen, toimien yhteydessä laaditut tai hallussa olevat asiakirjat, henkilökortit, raportit, muistiot tai tiedot riippumatta siitä, missä muodossa ne ovat, samoin kuin kiellettävä näiden asiakirjojen, henkilökorttien, raporttien, muistioiden tai tietojen toimittaminen OLAFille.

(6) Jotta Eurojust voisi saavuttaa tavoitteensa mahdollisimman tehokkaasti, sen olisi voitava hoitaa tehtäviään joko yhden tai useamman asianomaisen kansallisen jäsenen välityksellä tai kollegiona.

(7) Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten olisi voitava vaihtaa tietoja Eurojustin kanssa sellaisia menettelyjä noudattaen, jotka palvelevat syytetoiminnan etuja ja ovat niiden mukaisia.

(8) Eurojustin toimivalta ei rajoita yhteisön toimivaltaa suojella taloudellisia etujaan eikä myöskään olemassa olevien yleissopimusten ja sopimusten ja erityisesti Strasbourgissa 20 päivänä huhtikuuta 1959 allekirjoitetun keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen ja 29 päivänä toukokuuta 2000 neuvoston hyväksymän, keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä tehdyn yleissopimuksen(4) ja sen 16 päivänä lokakuuta 2001 hyväksytyn pöytäkirjan(5) soveltamista.

(9) Tavoitteidensa saavuttamiseksi Eurojust käsittelee henkilötietoja automaattisesti tai strukturoitujen manuaalisten arkistojen avulla. Näin ollen on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, joilla taataan sellainen henkilötietojen suojan taso, joka vastaa vähintään yksilöiden suojelusta henkilötietojen automaattisessa tietojenkäsittelyssä Strasbourgissa 28 päivänä tammikuuta 1981 allekirjoitetun (Euroopan neuvoston) yleissopimuksen ja siihen myöhemmin tehtyjen muutosten ja erityisesti 8 päivänä marraskuuta 2001 allekirjoittamista varten avatun pöytäkirjan periaatteiden soveltamisesta johtuvaa tasoa, sitten kun muutokset on saatettu voimaan jäsenvaltioissa.

(10) Jotta osaltaan varmistettaisiin ja valvottaisiin, että Eurojust käsittelee henkilötietoja moitteettomasti, olisi perustettava yhteinen valvontaviranomainen, jonka jäsenien olisi Eurojustin kokoonpano huomioon ottaen oltava tuomareita tai jos valtiosääntö tai kansallinen järjestelmä niin edellyttää, vastaavassa virassa olevia henkilöitä, jotka ovat riittävän riippumattomia. Yhteisen valvontaviranomaisen toimivallan ei tulisi rajoittaa kansallisten tuomioistuinten toimivaltaa eikä kanteita, jotka niissä voidaan nostaa.

(11) Unionin ja yhteisön eri toimien välisen sujuvan yhteistyön varmistamiseksi ja Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 29 artiklan ja 36 artiklan 2 kohdan mukaisesti komission olisi osallistuttava täysimääräisesti sekä yleisten asioiden että toimivaltaansa kuuluvien asioiden käsittelyyn Eurojustissa. Eurojustin työjärjestyksessä olisi määriteltävä yksityiskohtaiset menettelytavat, joiden mukaisesti komissio voi osallistua Eurojustin työskentelyyn toimivaltaansa kuuluvilla aloilla.

(12) On aiheellista antaa säännöksiä sen varmistamiseksi, että Eurojust ja Euroopan poliisivirasto (Europol)(6) aloittavat tiiviin yhteistyön ja pitävät sitä yllä.

(13) Eurojustin ja yhteisellä toiminnalla 98/428/YOS(7) perustetun Euroopan oikeudellisen verkoston olisi pidettävä yllä erityissuhteita. Tätä varten verkoston sihteeristö olisi sijoitettava Eurojustiin.

(14) Eurojustin toiminnan helpottamiseksi jäsenvaltioiden olisi voitava asettaa tai nimetä yksi tai useampia kansallisia yhteyshenkilöitä.

(15) Eurojustin olisi myös voitava tehdä, siltä osin kuin se on tarpeen sen tehtävien suorittamiseksi, yhteistyötä kolmansien valtioiden kanssa, ja tätä varten olisi voitava tehdä sopimuksia pääasiassa unionin ehdokasvaltioiden ja muiden sellaisten maiden kanssa, joiden kanssa on sovittu asiaa koskevista järjestelyistä.

(16) Tämän päätöksen tekeminen edellyttää huomattavien uusien lainsäädäntötoimenpiteiden hyväksymistä jäsenvaltioissa, minkä vuoksi olisi annettava tiettyjä siirtymäsäännöksiä.

(17) Laekenissa 14 ja 15 päivänä joulukuuta 2001 pidetyn Eurooppa-neuvoston päätelmien 57 kohdassa todetaan, että kunnes on saatu aikaan sopimus tiettyjen virastojen sijoituksesta, Eurojust voi aloittaa toimintansa Haagissa.

(18) Tässä päätöksessä pidetään arvossa perusoikeuksia ja noudatetaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklan 2 kohdassa tunnustettuja ja Euroopan unionin perusoikeuskirjassa huomioon otettuja periaatteita,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Perustaminen ja oikeushenkilöllisyys

Tällä päätöksellä perustetaan unionin elimeksi "Eurojust" -niminen yksikkö.

Eurojust on oikeushenkilö.

2 artikla

Kokoonpano

1. Eurojustiin kuuluu yksi, kunkin jäsenvaltion oman oikeusjärjestelmänsä mukaisesti lähettämä kansallinen jäsen, joka on syyttäjä, tuomari tai vastaavaa toimivaltaa käyttävä poliisi.

2. Kutakin kansallista jäsentä voi avustaa yksi henkilö. Tarvittaessa ja 10 artiklassa tarkoitetun kollegion suostumuksella useampi henkilö voi avustaa kansallista jäsentä. Yksi näistä avustajista voi toimia jäsenen sijaisena.

3 artikla

Tavoitteet

1. Eurojustin tavoitteena 4 artiklassa määriteltyyn vakavaan, erityisesti järjestäytyneeseen rikolliseen toimintaan liittyvien, kahta tai useampaa jäsenvaltiota koskevien tutkinta- ja syytetoimien yhteydessä on:

a) edistää ja parantaa tutkinta- ja syytetoimien koordinointia jäsenvaltioiden toimivaltaisten kansallisten viranomaisten välillä jäsenvaltioissa ottaen huomioon jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten esittämät pyynnöt ja tiedot, joita perussopimusten nojalla annettujen säännösten mukaisesti toimivaltaiset elimet antavat;

b) parantaa yhteistyötä jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välillä erityisesti helpottamalla kansainvälisten oikeusapupyyntöjen täyttämistä ja luovuttamispyyntöjen täytäntöönpanoa;

c) tukea muilla tavoin jäsenvaltioiden toimivaltaisia viranomaisia näiden tutkinta- ja syytetoimien tehostamiseksi.

2. Eurojust voi tämän päätöksen yksityiskohtaisia sääntöjä noudattaen jonkin jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä avustaa myös tutkinta- ja syytetoimissa, jotka koskevat vain tätä jäsenvaltiota ja kolmatta valtiota, jos tämän kanssa on tehty 27 artiklan 3 kohdan mukainen sopimus yhteistyöstä tai erityistapauksessa, jos tukea pidetään olennaisena.

3. Eurojust voi tämän päätöksen yksityiskohtaisia sääntöjä noudattaen jonkin jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen tai komission pyynnöstä avustaa myös tutkinta- ja syytetoimissa, jotka koskevat vain tätä jäsenvaltiota ja yhteisöä.

4 artikla

Toimivalta

1. Eurojustin yleinen toimivalta käsittää:

a) ne rikollisuuden lajit ja rikokset, joiden osalta Europolilla on kulloinkin toimivalta 26 päivänä heinäkuuta 1995 tehdyn Europol-yleissopimuksen 2 artiklan mukaisesti;

b) seuraavat rikollisuuden lajit:

- atk-rikollisuus;

- Euroopan yhteisön taloudellisiin etuihin vaikuttavat petokset ja lahjonta sekä muut rangaistavat teot;

- rikoksen tuottaman hyödyn rahanpesu;

- ympäristörikollisuus;

- rikollisjärjestöön osallistumisen kriminalisoinnista 21 päivänä joulukuuta 1998 hyväksytyssä neuvoston yhteisessä toiminnassa 98/733/YOS tarkoitettu osallistuminen rikollisjärjestöön(8);

c) muut rikokset, jotka on tehty yhdessä a ja b alakohdassa tarkoitettujen rikollisuuden lajien ja rikosten kanssa.

2. Muiden kuin 1 kohdassa tarkoitettujen rikoksien lajien osalta Eurojust voi lisäksi tavoitteidensa mukaisesti ja jäsenvaltioiden toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä avustaa tutkinta- ja syytetoimissa.

5 artikla

Eurojustin tehtävät

1. Tavoitteidensa saavuttamiseksi Eurojustin on suoritettava tehtävänsä:

a) yhden tai useamman asianomaisen kansallisen jäsenen välityksellä 6 artiklan mukaisesti; tai

b) kollegiona 7 artiklan mukaisesti tapauksissa:

i) joissa yksi tai useampi kansallinen jäsen, jota Eurojustin käsittelemä asia koskee, sitä pyytää, tai

ii) jotka liittyvät tutkinta- tai syytetoimiin, joilla on vaikutusta Euroopan unionin tasolla tai jotka saattavat koskea muitakin kuin asiaan suoranaisesti liittyviä jäsenvaltioita, tai

iii) joissa on kyse yksikön tavoitteiden toteuttamiseen liittyvästä yleisestä kysymyksestä, tai

iv) joiden osalta tässä päätöksessä muutoin säädetään.

2. Suorittaessaan tehtäviään Eurojustin on ilmoitettava, toimiiko se 6 artiklan mukaisesti yhden tai useamman asianomaisen kansallisen jäsenen välityksellä vai 7 artiklan mukaisesti kollegiona.

6 artikla

Kansallisten jäsenten välityksellä toimivan Eurojustin tehtävät

Kun Eurojust toimii asianomaisten kansallisten jäsentensä välityksellä, se:

a) voi pyytää asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisia viranomaisia harkitsemaan:

i) aloittavatko ne tiettyjä toimia koskevan tutkinnan tai niitä koskevat syytetoimet;

ii) hyväksyvätkö ne, että yhdellä niistä on muita paremmat edellytykset aloittaa tutkinta- tai syytetoimet;

iii) huolehtivatko ne niiden välisestä koordinoinnista;

iv) perustavatko ne yhteisen tutkintaryhmän asiaankuuluvien yhteistyövälineiden mukaisesti;

v) antavatko ne Eurojustille tarvittavat tiedot, jotta se voi suorittaa tehtävänsä;

b) huolehtii Eurojustin tiedossa oleviin tutkinta- ja syytetoimiin liittyvästä, asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten keskinäisestä tietojenvaihdosta;

c) avustaa jäsenvaltioiden toimivaltaisia viranomaisia niiden sitä pyytäessä tutkinnan ja syytetoimien koordinoimiseksi mahdollisimman tehokkaasti;

d) antaa tukea parantaakseen jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välistä yhteistyötä;

e) tekee yhteistyötä ja neuvottelee Euroopan oikeudellisen verkoston kanssa mukaan lukien verkoston dokumentaatiotietokannan käyttö ja sen kehittämiseen osallistuminen;

f) avustaa 3 artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa ja kollegion suostumuksella vain yhden jäsenvaltion toimivaltaisia viranomaisia koskevissa tutkinta- ja syytetoimissa;

g) voi tavoitteidensa ja 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti sekä parantaakseen jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välistä yhteistyötä ja koordinointia välittää oikeusapupyyntöjä, jos ne

i) tulevat jäsenvaltion toimivaltaiselta viranomaiselta,

ii) koskevat kyseisen viranomaisen suorittamaa tutkinta- tai syytetointa tietyssä asiassa, ja

iii) edellyttävät Eurojustin toimia täytäntöönpanon koordinoimiseksi.

7 artikla

Kollegiona toimivan Eurojustin tehtävät

Kun Eurojust toimii kollegiona, se:

a) voi 4 artiklan 1 kohdassa mainittujen rikollisuuden lajien ja rikosten yhteydessä esittää asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille perustellun pyynnön:

i) aloittaa tiettyjä toimia koskeva tutkinta tai niitä koskevat syytetoimet;

ii) hyväksyä, että yhdellä niistä on muita paremmat edellytykset aloittaa tutkinta tai syytetoimet;

iii) huolehtia niiden välisestä koordinoinnista;

iv) perustaa yhteinen tutkintaryhmä asiaankuuluvien yhteistyövälineiden mukaisesti;

v) antaa Eurojustille tarvittavat tiedot, jotta se voi suorittaa tehtävänsä;

b) huolehtii jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten keskinäisestä tietojenvaihdosta, joka koskee Eurojustin tiedossa olevia tutkinta- ja syytetoimia, joilla on vaikutusta unionin tasolla tai jotka saattavat koskea muitakin kuin asiaan suoranaisesti liittyviä jäsenvaltioita;

c) avustaa jäsenvaltioiden toimivaltaisia viranomaisia niiden sitä pyytäessä tutkinnan ja syytetoimien koordinoimiseksi mahdollisimman tehokkaasti;

d) antaa tukea parantaakseen jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välistä yhteistyötä, erityisesti Europolin suorittaman analyysin pohjalta;

e) tekee yhteistyötä ja neuvottelee Euroopan oikeudellisen verkoston kanssa mukaan lukien verkoston dokumentaatiotietokannan käyttö ja sen kehittämiseen osallistuminen;

f) voi avustaa Europolia erityisesti antamalla sille lausuntoja Europolin tekemien analyysien pohjalta;

g) voi antaa logistiikkatukea a, c ja d alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa. Logistiikkatukeen voi kuulua käännös- ja tulkkausapua sekä koordinointikokousten järjestämiseen liittyvää apua.

8 artikla

Perustelut

Jos kyseisen jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset päättävät olla täyttämättä 7 artiklan a alakohdassa tarkoitettua pyyntöä, niiden on ilmoitettava päätöksensä perusteluineen Eurojustille, paitsi jos ne 7 artiklan a alakohdan i ja ii ja v alakohdassa mainituissa tapauksissa eivät voi antaa perusteluja, koska se:

i) vahingoittaisi keskeisiä kansallisia turvallisuusetuja, tai

ii) vaarantaisi meneillään olevan tutkinnan moitteettoman sujumisen tai jonkin henkilön turvallisuuden.

9 artikla

Kansalliset jäsenet

1. Kansallisiin jäseniin sovelletaan heidän jäsenvaltionsa kansallista lainsäädäntöä heidän oikeuksiensa ja velvollisuuksiensa osalta. Lähettävä jäsenvaltio vahvistaa kansallisten jäsenten toimikauden pituuden, jonka on oltava sellainen, että se mahdollistaa Eurojustin tehokkaan toiminnan.

2. Eurojustin ja jäsenvaltioiden välinen tietojenvaihto tapahtuu kansallisen jäsenen välityksellä 6 artiklan a alakohdan mukaisesti tehdyt pyynnöt mukaan luettuina.

3. Kunkin jäsenvaltion on määriteltävä, minkälaisen ja miten laajan oikeudellisen toimivallan se antaa kansalliselle jäsenelleen omalla alueellaan. Jäsenvaltioiden on myös määriteltävä tekemiensä kansainvälisten sitoumusten mukaisesti kansallisen jäsenen oikeus olla yhteydessä ulkomaisiin oikeusviranomaisiin. Kansallista jäsentä nimettäessä ja tarvittaessa aina muulloinkin kyseisen jäsenvaltion on ilmoitettava Eurojustille ja neuvoston pääsihteeristölle päätöksestään, jotta pääsihteeristö voi ilmoittaa sen muille jäsenvaltioille. Muiden jäsenvaltioiden on sitouduttava hyväksymään ja tunnustamaan näin annettu toimivalta, jos se on kansainvälisten sitoumusten mukainen.

4. Eurojustin tavoitteiden saavuttamiseksi kansallisella jäsenellä on oltava pääsy oman jäsenvaltionsa kansallisen rikosrekisterin tai muun rekisterin tietoihin samalla tavoin kuin syyttäjällä, tuomarilla tai vastaavaa toimivaltaa käyttävällä poliisilla kansallisen lainsäädännön määräysten mukaisesti.

5. Kansallinen jäsen voi olla suoraan yhteydessä jäsenvaltionsa toimivaltaisiin viranomaisiin.

6. Tehtäviään hoitaessaan kansallisen jäsenen on ilmoitettava tarvittaessa, toimiiko hän 3 kohdan mukaisesti annetun oikeudellisen toimivallan nojalla.

10 artikla

Kollegio

1. Kollegion muodostavat kaikki kansalliset jäsenet. Kullakin kansallisella jäsenellä on yksi ääni.

2. Neuvosto vahvistaa kollegion ehdotuksesta Eurojustin työjärjestyksen, jonka kollegio on sitä ennen yksimielisesti hyväksynyt, henkilötietojen käsittelyä koskevien säännösten osalta 23 artiklassa tarkoitettua yhteistä valvontaviranomaista kuultuaan. Neuvosto voi hyväksyä erikseen ne työjärjestyksen säännökset, jotka koskevat henkilötietojen käsittelyä.

3. Toimiessaan 7 artiklan a alakohdan mukaisesti kollegio tekee päätöksensä kahden kolmasosan enemmistöllä. Muut kollegion päätökset tehdään työjärjestyksen säännösten mukaisesti.

11 artikla

Komission tehtävät

1. Komissio osallistuu Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 36 artiklan 2 kohdan mukaisesti täysimääräisesti Eurojustin työhön. Komissio ottaa osaa niiden alojen käsittelyyn, jotka kuuluvat sen toimivaltaan.

2. Eurojustin koordinoidessa tutkinta- ja syytetoimia komissiota voidaan pyytää antamaan asiantuntija-apuaan.

3. Eurojustin ja komission välisen yhteistyön tehostamiseksi Eurojust voi sopia tarvittavista käytännön järjestelyistä komission kanssa.

12 artikla

Kansalliset yhteyshenkilöt

1. Kukin jäsenvaltio voi asettaa tai nimetä yhden tai useamman kansallisen yhteyshenkilön. Yhteyshenkilö on asetettava tai nimettävä ensi tilassa käsittelemään terrorismia. Kansallisen yhteyshenkilön ja toimivaltaisten kansallisten viranomaisten välisiin suhteisiin sovelletaan kansallista lainsäädäntöä. Kansallisen yhteyshenkilön työskentelypaikka on siinä jäsenvaltiossa, joka hänet on nimennyt.

2. Kun jäsenvaltio nimeää kansallisen yhteyshenkilön, tämä voi olla Euroopan oikeudellisen verkoston yhteysviranomainen.

3. Kansallisen jäsenen ja kansallisen yhteyshenkilön väliset suhteet eivät sulje pois suoria suhteita kansallisen jäsenen ja hänen jäsenvaltionsa toimivaltaisten viranomaisten välillä.

13 artikla

Tietojenvaihto jäsenvaltioiden ja kansallisten jäsenten kanssa

1. Jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat vaihtaa kaikkia tarvittavia tietoja Eurojustin kanssa sen tehtävien suorittamiseksi 5 artiklan mukaisesti.

2. Eurojustin kansallisilla jäsenillä on 9 artiklan mukaiset valtuudet vaihtaa ilman etukäteislupaa kaikkia Eurojustin tehtävien suorittamiseksi tarvitsemiaan tietoja keskenään tai oman jäsenvaltionsa toimivaltaisten viranomaisten kanssa.

14 artikla

Henkilötietojen käsittely

1. Eurojust voi, siinä määrin kuin se on tarpeen tavoitteidensa toteuttamiseksi, käsitellä henkilötietoja joko automaattisesti tai strukturoitujen manuaalisten arkistojen avulla toimivaltansa puitteissa ja tehtäviensä suorittamiseksi asianmukaisesti.

2. Eurojustin on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sellaisen henkilötietojen suojan tason takaamiseksi, joka vastaa vähintään 28 päivänä tammikuuta 1981 tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen ja jäsenvaltioissa voimassa olevien, siihen myöhemmin tehtyjen muutosten periaatteiden soveltamisesta johtuvaa tasoa.

3. Eurojustin käsittelemien henkilötietojen on oltava niiden käsittelyn tarkoitusta vastaavia ja sen kannalta merkitseviä eivätkä ne saa olla siihen nähden liiallisia sekä, ottaen huomioon jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten tai muiden kumppaneiden 13 ja 26 artiklan mukaisesti toimittamat tiedot, täsmällisiä ja ajantasaisia. Eurojustin käsittelemiä henkilötietoja on käsiteltävä huolellisesti ja lainmukaisesti.

4. Eurojustin on perustettava tämän päätöksen mukaisesti tutkintatoimien rekisteri ja se voi luoda myös henkilötietoja sisältäviä tilapäisiä tietokantoja.

15 artikla

Henkilötietojen käsittelyä koskevat rajoitukset

1. Eurojust saa 14 artiklan 1 kohdan mukaisessa tietojenkäsittelyssä käsitellä ainoastaan seuraavia henkilötietoja, jotka koskevat henkilöitä, joiden osalta asianomaisten jäsenvaltioiden lainsäädännön perusteella on käynnistetty rikostutkinta tai syytetoimet yhdestä tai useammasta 4 artiklassa määritellystä rikollisuuden lajista ja rikoksesta:

a) sukunimi, tyttönimi, etunimet ja mahdollinen omaksuttu nimi;

b) syntymäaika ja -paikka;

c) kansallisuus;

d) sukupuoli;

e) asuinpaikka, ammatti ja asianomaisen henkilön oleskelupaikka;

f) sosiaaliturvanumerot, ajokortit, henkilöasiakirjat ja passitiedot;

g) oikeushenkilöitä koskevat tiedot, jos niihin liittyy tunnistettuja tai tunnistettavissa olevia sellaisia henkilöitä koskevia tietoja, joiden osalta on käynnistetty rikostutkinta tai syytetoimia;

h) pankkitilit ja muissa rahoituslaitoksissa olevat tilit;

i) epäiltyjen rikosten kuvaus ja laatu, ajankohta, jona ne on tehty, niiden rikosoikeudellinen määrittely ja tutkinnan edistyminen;

j) tosiasiat, jotka viittaavat tapauksen kansainväliseen ulottuvuuteen;

k) seikat, jotka liittyvät epäiltyyn jäsenyyteen rikollisjärjestössä.

2. Eurojust saa 14 artiklan 1 kohdan mukaisessa tietojenkäsittelyssä käsitellä ainoastaan seuraavia henkilötietoja, jotka koskevat asianomaisten jäsenvaltioiden lainsäädännön perusteella todistajiksi tai uhreiksi katsottavia henkilöitä tutkinnassa tai syytetoimissa, jotka koskevat yhtä tai useampaa 4 artiklassa määritellyistä rikollisuuden lajista ja rikoksesta:

a) sukunimi, tyttönimi, etunimet ja mahdollinen omaksuttu nimi;

b) syntymäaika ja -paikka;

c) kansallisuus;

d) sukupuoli;

e) asuinpaikka, ammatti ja asianomaisen henkilön oleskelupaikka;

f) kyseisiä henkilöitä koskevien rikosten kuvaus ja laatu, ajankohta, jona ne on tehty, niiden rikosoikeudellinen määrittely ja tutkinnan edistyminen.

3. Eurojust voi kuitenkin poikkeustapauksissa käsitellä rajoitetun ajan myös muita rikoksen tekohetken olosuhteisiin liittyviä henkilötietoja, jos niillä on välitöntä merkitystä meneillään oleville tutkintatoimille, joiden koordinointiin Eurojust osallistuu, ja jos ne otetaan huomioon tutkintatoimissa, edellyttäen, että kyseisiä erityistietoja käsitellään 14 ja 21 artiklan säännösten mukaisesti.

Jäljempänä 17 artiklassa tarkoitetulle tietosuojavaltuutetulle on välittömästi ilmoitettava, että tätä kohtaa on sovellettu.

Jos nämä muut tiedot koskevat 2 kohdassa tarkoitettuja todistajia tai uhreja, yhdessä vähintään kahden kansallisen jäsenen on yhdessä tehtävä päätös tietojen käsittelystä.

4. Eurojust voi käsitellä joko automaattisesti tai muutoin sellaisia henkilötietoja, joista käy ilmi rotu tai etninen syntyperä, poliittinen kanta, uskonnollinen tai filosofinen vakaumus tai ammattiliiton jäsenyys tai jotka koskevat terveyttä tai sukupuolielämää, vain jos kyseiset tiedot ovat välttämättömiä asianomaisille kansallisille tutkintatoimille sekä Eurojustin toimien koordinoimiseksi.

Tietosuojavaltuutetulle on välittömästi ilmoitettava tämän kohdan soveltamisesta.

Kyseisiä tietoja ei saa käsitellä rekisterissä, josta säädetään 16 artiklassa.

Jos nämä muut tiedot koskevat 2 kohdassa tarkoitettuja todistajia tai uhreja, päätöksen tietojen käsittelystä tekee kollegio.

16 artikla

Rekisteri ja tilapäiset tietokannat

1. Tavoitteidensa toteuttamiseksi Eurojust ylläpitää automaattisesti käsiteltävää tietokantaa, joka muodostaa tutkintatoimien rekisterin ja johon voidaan tallentaa muita kuin henkilötietoja sekä 15 artiklan 1 kohdan a-i ja k alakohdassa ja 2 kohdassa tarkoitettuja tietoja. Rekisterin tarkoituksena on:

a) tukea tutkinta- ja syytetoimien johtamista ja koordinointia, johon Eurojust osallistuu erityisesti vertailemalla ja yhdistelemällä tietoja;

b) helpottaa tiedonsaantia meneillään olevista tutkimuksista ja syytetoimista; ja

c) helpottaa henkilötietojen käsittelyn lainmukaisuuden valvontaa ja tämän päätöksen noudattamisen valvontaa käsittelyssä.

2. Rekisterissä on oltava viittauksia Eurojustissa käsiteltäviin tilapäisiin tietokantoihin.

3. Edellä 6 ja 7 artiklassa tarkoitettujen tehtäviensä suorittamiseksi Eurojustin kansalliset jäsenet voivat käsitellä tilapäisessä tietokannassa tietoja, jotka koskevat heidän käsiteltävänään olevia erityistapauksia. Tietosuojavaltuutetulla ja kollegion niin päättäessä myös muilla kansallisilla jäsenillä sekä työntekijöillä, joilla on tietokantojen käyttöoikeus, on oltava pääsy tietokantaan. Jokaisesta uudesta henkilötietoja sisältävästä tietokannasta on ilmoitettava tietosuojavaltuutetulle.

17 artikla

Tietosuojavaltuutettu

1. Eurojustissa on erityinen tietosuojavaltuutettu, joka kuuluu henkilöstöön ja on nimetty erityisesti tähän tehtävään. Tässä ominaisuudessa hän toimii suoraan kollegion alaisuudessa. Suorittaessaan tässä artiklassa tarkoitettuja tehtäviään hän ei saa ottaa neuvoja keneltäkään.

2. Tietosuojavaltuutetun tehtävänä on erityisesti:

a) huolehtia riippumattomalla tavalla henkilötietojen käsittelyn lainmukaisuudesta ja tämän päätöksen asiaa koskevien säännösten noudattamisesta;

b) valvoa työjärjestyksessä myöhemmin määriteltäviä menettelytapoja noudattaen, että toimitetut ja vastaanotetut henkilötiedot kirjataan turvallisesti 22 artiklassa säädetyn mukaisesti, erityisesti 19 artiklan 3 kohdan soveltamiseksi;

c) taata, että rekisteröidyille heidän pyynnöstään ilmoitetaan heidän tästä päätöksestä johtuvista oikeuksistaan.

3. Suorittaessaan tehtäviään tietosuojavaltuutettu voi käyttää kaikkia Eurojustin käsittelemiä tietoja ja pääsee kaikkiin Eurojustin tiloihin.

4. Todettuaan, että tietoja on hänen mielestään käsitelty tämän päätöksen vastaisesti, tietosuojavaltuutetun on:

a) ilmoitettava asiasta kollegiolle, jonka on ilmoitettava vastaanottaneensa ilmoituksen;

b) annettava asia yhteisen valvontaviranomaisen käsiteltäväksi, jollei kollegio ole oikaissut tietojen virheellistä käsittelyä kohtuullisessa ajassa.

18 artikla

Tietojen sallittu käyttö

Ainoastaan kansallisilla jäsenillä ja heidän 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuilla avustajillaan sekä Eurojustin valtuutetuilla työntekijöillä on pääsy Eurojustin käsittelemiin henkilötietoihin Eurojustin tavoitteiden toteuttamiseksi.

19 artikla

Oikeus henkilötietojen saantiin

1. Jokaisella on oikeus saada itseään koskevia Eurojustin käsittelemiä henkilötietoja tässä artiklassa säädetyin edellytyksin.

2. Jokainen, joka haluaa käyttää oikeuttaan saada Eurojustiin tallennettuja itseään koskevia henkilötietoja tai tarkastuttaa ne 20 artiklan mukaisesti, voi esittää asiaa koskevan pyynnön maksutta valitsemassaan jäsenvaltiossa tämän valtion määräämälle viranomaiselle, joka saattaa asian viipymättä Eurojustin käsiteltäväksi.

3. Oikeutta saada itseään koskevia henkilötietoja tai tarkastuttaa ne käytetään sen jäsenvaltion oikeussääntöjä noudattaen, jolle hakija on toimittanut pyyntönsä. Jos Eurojust kuitenkin voi määrittää, mikä valtion viranomainen on toimittanut kyseiset tiedot, tämä viranomainen voi vaatia, että oikeutta saada tietoja käytetään mainitun jäsenvaltion oikeussääntöjä noudattaen.

4. Oikeus saada henkilötietoja on evättävä, jos se voi

a) vaarantaa Eurojustin jonkin toiminnan;

b) vaarantaa Eurojustin tukeman kansallisen tutkintatoimen;

c) vaarantaa kolmansien osapuolten oikeuksia ja vapauksia.

5. Päätettäessä oikeudesta saada tietoja on otettava asianmukaisesti huomioon pyynnön esittäjän asema suhteessa Eurojustin tallentamiin tietoihin.

6. Ne kansalliset jäsenet, joita pyyntö koskee, käsittelevät sen ja päättävät siitä Eurojustin puolesta. Pyyntö on käsiteltävä kokonaisuudessaan kolmen kuukauden kuluessa sen vastaanottamisesta. Jos kansalliset jäsenet eivät pääse pyynnöstä yhteisymmärrykseen, heidän on annettava se kollegion käsiteltäväksi, jonka on tehtävä päätöksensä kahden kolmasosan enemmistöllä.

7. Jos tietojen saanti evätään tai jos Eurojustissa ei käsitellä pyynnön esittäjää koskevia henkilötietoja, Eurojustin on ilmoitettava pyynnön esittäjälle tarkistaneensa tiedot paljastamatta, onko Eurojustilla hänestä tietoja vai ei.

8. Jos pyynnön esittäjä ei ole tyytyväinen pyyntöön annettuun vastaukseen, hän voi valittaa päätöksestä yhteiselle valvontaviranomaiselle. Yhteinen valvontaviranomainen tutkii, onko Eurojustin tekemä päätös tämän päätöksen mukainen.

9. Asiaa koskevan lain noudattamisen valvonnasta vastaavia jäsenvaltioiden toimivaltaisia viranomaisia on kuultava, ennen kuin Eurojust tekee päätöksensä. Asianomaisten kansallisten jäsenten on tämän jälkeen ilmoitettava päätöksen sisällöstä näille viranomaisille.

20 artikla

Henkilötietojen oikaiseminen ja poistaminen

1. Jokaisella on 19 artiklan 3 kohdan mukaisesti oikeus pyytää Eurojustia oikaisemaan, asettamaan käyttökieltoon tai poistamaan itseään koskevat virheelliset tai epätäydelliset tiedot tai tiedot, joiden tallentaminen tai säilyttäminen on tämän päätöksen säännösten vastaista.

2. Eurojustin on ilmoitettava pyynnön esittäjälle, onko pyynnön esittäjää koskevat tiedot oikaistu, asetettu käyttökieltoon tai poistettu. Jos pyynnön esittäjä ei ole tyytyväinen Eurojustin vastaukseen, hän voi antaa asian yhteisen valvontaviranomaisen käsiteltäväksi 30 päivän määräajassa, joka alkaa Eurojustin päätöksen vastaanottamisesta.

3. Eurojustin on oikaistava tai poistettava työjärjestyksensä mukaisia säännöksiä noudattaen jonkin jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten, sen kansallisen jäsenen tai mahdollisen kansallisen yhteyshenkilön pyynnöstä ja näiden vastuulla Eurojustin käsittelemät henkilötiedot, jotka kyseinen jäsenvaltio, sen kansallinen jäsen tai kansallinen yhteyshenkilö on toimittanut. Jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset sekä Eurojust, mukaan lukien kansallinen jäsen tai mahdollinen kansallinen yhteyshenkilö, huolehtivat tässä yhteydessä siitä, että 14 artiklan 2 ja 3 kohdassa sekä 15 artiklan 4 kohdassa vahvistettuja periaatteita noudatetaan.

4. Jos Eurojustin käsittelemät henkilötiedot osoittautuvat virheellisiksi tai epätäydellisiksi tai jos niiden tallentaminen tai säilyttäminen osoittautuu olevan ristiriidassa tämän päätöksen säännösten kanssa, Eurojustin on asetettava tiedot käyttökieltoon, oikaistava tai poistettava kyseiset tiedot.

5. Edellä 3 ja 4 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa tästä on ilmoitettava viipymättä kaikille kyseisten tietojen toimittajille ja vastaanottajille. Myös vastaanottajien on sen jälkeen heihin sovellettavien sääntöjen mukaisesti oikaistava, asetettava käyttökieltoon tai poistettava tiedot omasta järjestelmästään.

21 artikla

Henkilötietojen säilyttämisen määräajat

1. Eurojustin on säilytettävä käsittelemiään henkilötietoja ainoastaan tavoitteidensa toteuttamiseksi tarvittavan ajan.

2. Eurojustin käsittelemiä 14 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja henkilötietoja ei saa säilyttää tietokannoissa:

a) sen päivän jälkeen, jona syytteen nostamiselle asetettu määräaika päättyy siinä jäsenvaltiossa, jossa määräaika on pisin, jos kahdessa jäsenvaltiossa tutkinta- ja syytetoimet ovat vielä käynnissä;

b) sen päivän jälkeen, jona tuomioistuimen päätös tulee lopulliseksi viimeisenä niistä jäsenvaltioista, joissa on suoritettu Eurojustin koordinointia edellyttäneitä tutkinta- ja syytetoimia;

c) sen päivän jälkeen, jona Eurojust ja asianomaiset jäsenvaltiot yhteisymmärryksessä toteavat tai sopivat, että Eurojustin ei enää tarvitse koordinoida kyseisiä tutkinta- ja syytetoimia.

3. a) Asianmukaisella automaattisella tietojen käsittelyllä on jatkuvasti tarkastettava, että 2 kohdassa tarkoitettuja säilyttämisaikoja noudatetaan. Joka tapauksessa tietojen säilyttämisen tarpeellisuus on tarkastettava joka kolmas vuosi tietojen tallettamisesta.

b) Kun 2 kohdassa tarkoitettu säilyttämisaika on päättynyt, Eurojustin on tarkastettava, onko tarpeen säilyttää tietoja vielä kauemmin Eurojustin tavoitteiden toteuttamiseksi, ja se voi päättää säilyttää niitä poikkeuksellisesti seuraavaan säilyttämisen tarpeellisuutta koskevaan tarkastukseen saakka.

c) Kun tietoja on b alakohdan mukaisesti säilytetty poikkeuksellisesti, niiden säilyttämisen tarpeellisuus on tarkastettava joka kolmas vuosi.

4. Jos on olemassa asiakirjoja, joissa on muita kuin automaattisesti käsiteltyjä ja strukturoimattomia tietoja, ja jos asiakirjoista saadun viimeisen automaattisesti käsitellyn tiedon säilytysaika on päättynyt, kaikki asiakirjat palautetaan ne toimittaneelle viranomaiselle, ja mahdolliset kopiot hävitetään.

5. Jos Eurojust on koordinoinut tutkinta- ja syytetoimia, asianomaiset kansalliset jäsenet ilmoittavat Eurojustille ja muille asianomaisille jäsenvaltioille kaikista asiaan liittyvistä lopullisista tuomioistuimen päätöksistä erityisesti 2 kohdan b alakohdan soveltamista varten.

22 artikla

Tietoturvallisuus

1. Eurojustin sekä kunkin jäsenvaltion siltä osin kuin Eurojustista siirretyt tiedot sitä koskettavat, on huolehdittava siitä, että tämän päätöksen mukaisesti käsiteltäviä henkilötietoja suojataan hävittämiseltä vahingossa tai laittomasti, katoamiselta vahingossa, luvattomalta paljastamiselta tai muuttamiselta ja henkilötietoihin pääsyltä tai miltä tahansa muulta luvattomalta käsittelyltä.

2. Työjärjestyksessä on oltava tämän päätöksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavat tietoturvaan liittyvät tekniset toimenpiteet ja hallinnolliset järjestelyt ja erityisesti toimenpiteet, joiden tarkoituksena on:

a) kieltää asiaan kuulumattomilta henkilöiltä henkilötietojen käsittelyyn käytettävien laitteiden käyttö;

b) estää asiaankuulumattomia henkilöitä lukemasta, jäljentämästä, muuttamasta ja poistamasta tietoja ja tietovälineitä;

c) estää henkilötietojen luvaton tallennus järjestelmään sekä säilytettyjen henkilötietojen luvaton käyttö, muuttaminen tai poistaminen;

d) estää asiaankuulumattomia henkilöitä käyttämästä atk-järjestelmää tiedonvälittämislaitteiden avulla;

e) taata, että atk-järjestelmän käyttöön oikeutetut henkilöt saavat tarkastella ainoastaan toimivaltaansa kuuluvia tietoja;

f) taata, että on mahdollista tarkastaa ja osoittaa, mille elimille henkilötiedot välitetään tiedonvälittämisen yhteydessä;

g) taata, että on mahdollista tarkastaa ja todeta jälkeenpäin, mitä henkilötietoja on tallennettu atk-järjestelmään, milloin tiedot on tallennettu ja ketkä ne ovat tallentaneet;

h) estää, että henkilötietoja välitettäessä sekä tietojen tallennusvälineitä siirrettäessä tietoja ei voida luvattomasti lukea, jäljentää, muuttaa tai poistaa.

23 artikla

Yhteinen valvontaviranomainen

1. Perustetaan yhteinen riippumaton valvontaviranomainen, joka valvoo kollegiaalisesti 14-22 artiklassa tarkoitettua Eurojustin toimintaa varmistaakseen, että henkilötietoja käsitellään tämän päätöksen mukaisesti. Yhteisellä valvontaviranomaisella on tehtäviensä suorittamiseksi oltava oikeus päästä rajoituksetta kaikkiin tiedostoihin, joissa kyseisiä henkilötietoja käsitellään. Eurojustin on toimitettava yhteiselle valvontaviranomaiselle kaikki sen kyseisistä tiedostoista pyytämät tiedot ja avustettava kaikilla muilla tavoin valvontaviranomaista tämän tehtävissä.

Yhteisen valvontaviranomaisen on kokoonnuttava vähintään kerran puolessa vuodessa. Lisäksi sen on kokoonnuttava kolmen kuukauden kuluessa siitä kun valitus on jätetty, ja yhteisen valvontaviranomaisen puheenjohtaja voi kutsua yhteisen valvontaviranomaisen koolle, jos vähintään kaksi jäsenvaltiota sitä pyytää.

Yhteisen valvontaviranomaisen perustamiseksi kunkin jäsenvaltion on nimettävä oikeusjärjestelmänsä mukaisesti yksi tuomari, joka ei ole Eurojustin jäsen, tai jos valtiosääntö tai kansallinen järjestelmä niin edellyttää, henkilö, joka on riittävän riippumaton, niiden tuomarien luetteloon, jotka voivat olla yhteisessä valvontaviranomaisessa jäsenenä tai ad hoc -tuomarina. Nimeäminen ei voi olla kestoltaan 18 kuukautta lyhyempi. Nimeämisen peruuttaminen tapahtuu alkuperäjäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti sovellettavien periaatteiden ja peruuttamismenettelyn mukaisesti. Nimeämisestä ja sen peruuttamisesta on ilmoitettava neuvoston pääsihteeristölle ja Eurojustille.

2. Yhteiseen valvontaviranomaiseen kuuluu kolme vakinaista jäsentä sekä 4 kohdan mukaisesti ad hoc -tuomareita.

3. Jäsenvaltion nimeämästä tuomarista tulee vakinainen jäsen vuosi ennen kuin kyseisestä valtiosta tulee neuvoston puheenjohtajavaltio. Jäsenyyden kesto on yksi vuosi kuusi kuukautta.

Neuvoston puheenjohtajana toimivan jäsenvaltion nimittämä tuomari toimii yhteisen valvontaviranomaisen puheenjohtajana.

4. Yhteisessä valvontaviranomaisessa on myös yksi tai useampi ad hoc -tuomari sellaisen henkilötietoja käsittelevän valituksen tutkimisen ajan, joka on jätetty hänet (heidät) nimenneestä jäsenvaltiosta.

5. Yhteisen valvontaviranomaisen kokoonpano säilyy samana koko valituksen käsittelyn ajan, vaikka pysyvien jäsenten toimikausi olisikin päättynyt 3 kohdan mukaisesti.

6. Kullakin jäsenellä ja ad hoc -tuomarilla on äänioikeus. Äänten jakautuessa tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee.

7. Yhteisen valvontaviranomaisen on tutkittava 19 artiklan 8 kohdan ja 20 artiklan 2 kohdan mukaisesti sille toimitetut valitukset ja suoritettava tarkastuksia tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti. Jos yhteinen valvontaviranomainen katsoo, että Eurojustin tekemä päätös tai sen toteuttama tietojenkäsittely ei ole tässä päätöksessä vahvistettujen sääntöjen mukaista, asia on annettava uudelleen Eurojustille, jonka on mukauduttava yhteisen valvontaviranomaisen päätökseen.

8. Yhteisen valvontaviranomaisen päätökset ovat lopullisia ja Eurojustia sitovia.

9. Jäsenvaltioiden 1 kohdan kolmannen alakohdan mukaisesti nimeämät henkilöt, joiden puheenjohtajana toimii yhteisen valvontaviranomaisen puheenjohtaja, hyväksyvät työjärjestyksensä, jossa on muutoksenhakua varten objektiiviset perusteet elimen jäsenten nimeämiseksi.

10. Sihteeristön kulut katetaan Eurojustin talousarviosta. Sihteeristö toimii itsenäisesti Eurojustin sihteeristössä.

11. Yhteisen valvontaviranomaisen jäseniä koskee 25 artiklan mukainen salassapitovelvoite.

12. Yhteinen valvontaviranomainen antaa neuvostolle vuosittain kertomuksen.

24 artikla

Vastuu tietojen luvattomasta tai virheellisestä käsittelystä

1. Eurojust on vastuussa sen jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti, jossa sen toimipaikka sijaitsee, tietojen luvattomasta tai virheellisestä käsittelemisestä Eurojustissa henkilöille aiheutuneista vahingoista.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettua vastuuta koskevat Eurojustia koskevat valitukset on tehtävä sen jäsenvaltion tuomioistuimessa, jossa sen toimipaikka sijaitsee.

3. Jokainen jäsenvaltio on vastuussa kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti Eurojustille toimitettujen tietojen luvattomasta tai virheellisestä käsittelemisestä kyseisessä jäsenvaltiossa henkilöille aiheutuneista vahingoista.

25 artikla

Salassapitovelvollisuus

1. Kansallisia jäseniä ja heidän 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja avustajiaan, Eurojustin henkilöstöä, mahdollisia kansallisia yhteyshenkilöitä ja tietosuojavaltuutettua koskee salassapitovelvollisuus, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 9 artiklan 1 kohdan soveltamista.

2. Salassapitovelvollisuus koskee kaikkia henkilöitä ja kaikkia elimiä, jotka työskentelevät Eurojustin kanssa.

3. Salassapitovelvollisuus jatkuu myös 1 ja 2 artiklassa tarkoitettujen henkilöiden tehtävien, työsopimuksen tai toiminnan päätyttyä.

4. Salassapitovelvollisuus koskee kaikkia Eurojustin saamia tietoja, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 9 artiklan 1 kohdan soveltamista.

26 artikla

Suhteet yhteistyökumppaneihin

1. Eurojustin on luotava Europolin kanssa tiivis yhteistyö ja pidettävä sitä yllä siltä osin kuin se on tarpeen Eurojustin tehtävien suorittamiseksi ja sen tavoitteiden toteuttamiseksi sekä päällekkäisten toimien välttämiseksi. Yhteistyön keskeiset kohdat määritetään sopimuksessa, jonka neuvosto hyväksyy kuultuaan henkilötietojen suojaamista koskevien säännösten osalta yhteistä valvontaviranomaista.

2. Eurojustin on pidettävä yllä Euroopan oikeudelliseen verkostoon erityissuhteita, jotka perustuvat neuvonpitoon ja keskinäiseen täydentävyyteen, erityisesti kansallisen jäsenen, saman jäsenvaltion yhteysviranomaisen ja mahdollisen kansallisen yhteyshenkilön välillä. Tehokkaan yhteistyön varmistamiseksi on toteutettava seuraavat toimenpiteet:

a) Eurojustilla on pääsy Euroopan oikeudellisen verkoston yhteisen toiminnan (98/428/YOS) 8 artiklan mukaisesti keskitettyihin tietoihin sekä mainitun yhteisen toiminnan 10 artiklan mukaisesti perustettuun televiestintäverkkoon.

b) Poiketen siitä, mitä yhteisen toiminnan (98/428/YOS) 9 artiklan 3 kohdassa säädetään Euroopan oikeudellisen verkoston sihteeristö sijoitetaan Eurojustin sihteeristöön. Se muodostaa erillisen ja toiminnallisesti itsenäisen yksikön. Se käyttää Eurojustin välineitä, joita se tarvitsee verkoston tehtävien hoitamiseksi. Sikäli kuin tämä ei ole ristiriidassa verkoston sihteeristön itsenäisen aseman kanssa, Eurojustin henkilöstön jäseniin sovellettavia sääntöjä sovelletaan verkoston sihteeristön jäseniin.

c) Eurojustin kansalliset jäsenet voivat osallistua Euroopan oikeudellisen verkoston kokouksiin Euroopan oikeudellisen verkoston kutsusta. Euroopan oikeudellisen verkoston yhteysviranomaisia voidaan tapauskohtaisesti kutsua Eurojustin kokouksiin.

3. Eurojustin on luotava Euroopan petostentorjuntaviraston kanssa tiivis yhteistyö ja pidettävä sitä yllä. Tätä varten virasto voi osallistua Eurojustin työskentelyyn sen koordinoidessa yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevia tutkinta- ja syytetoimia joko Eurojustin aloitteesta tai Euroopan petostentorjuntaviraston pyynnöstä, jos asianomaiset toimivaltaiset kansalliset viranomaiset eivät vastusta tällaista osallistumista.

4. Tietojen vastaanottamiseksi ja lähettämiseksi Eurojustin ja Euroopan petostentorjuntaviraston välillä ja tämän rajoittamatta 9 artiklan soveltamista jäsenvaltioiden on huolehdittava, että Eurojustin kansallisia jäseniä pidetään jäsenvaltion toimivaltaisena viranomaisena ainoastaan sovellettaessa asetusta (EY) N:o 1073/1999 ja Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista 25 päivänä toukokuuta 1999 annettua neuvoston asetusta (Euratom) N:o 1074/1999(9). OLAFin ja kansallisten jäsenten välinen tietojenvaihto ei vaikuta tietoihin, jotka on toimitettava muille toimivaltaisille viranomaisille näiden asetusten nojalla.

5. Eurojust voi tavoitteidensa toteuttamiseksi olla yhteydessä ja vaihtaa muita kuin operatiivisluonteisia kokemuksia muiden elinten, erityisesti kansainvälisten organisaatioiden kanssa.

6. Eurojust voi tehdä tapauskohtaisesti yhteistyötä jäsenvaltioiden yhteystuomareiden kanssa Euroopan unionin jäsenvaltioiden välisen oikeudellisen yhteistyön edistämiseen tähtäävää yhteystuomareiden vaihtojärjestelmää koskevan 22 päivänä huhtikuuta 1996 hyväksytyn yhteisen toiminnan 96/277/YOS(10) mukaisesti.

27 artikla

Tietojenvaihto yhteistyökumppaneiden kanssa

1. Eurojust voi tämän päätöksen mukaisesti vaihtaa kaikkia tehtäviensä suorittamiseksi tarvitsemiaan tietoja

a) perussopimusten nojalla annettujen säännösten mukaisesti toimivaltaisten elinten kanssa;

b) kansainvälisten järjestöjen tai elinten kanssa;

c) kolmansien maiden tutkinta- ja syytetoimiin toimivaltaisten viranomaisten kanssa.

2. Ennen kuin Eurojust vaihtaa tietoja 1 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitettujen elinten kanssa, tiedot toimittaneen jäsenvaltion kansallisen jäsenen on annettava suostumuksensa tietojen toimittamiseen. Kansallisen jäsenen on tarvittaessa neuvoteltava jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa.

3. Eurojust voi tehdä neuvoston hyväksymiä yhteistyösopimuksia 1 kohdassa tarkoitettujen kolmansien maiden ja elinten kanssa. Kyseisiin sopimuksiin voi sisältyä erityisesti säännöksiä, jotka koskevat yhteyshenkilöiden tai yhteystuomareiden Eurojustiin lähettämistä koskevia järjestelyjä. Niihin voi myös sisältyä säännöksiä henkilötietojen vaihdosta. Siinä tapauksessa Eurojustin on kuultava yhteistä valvontaviranomaista.

Kiireellisten asioiden ratkaisemiseksi Eurojust voi myös tehdä yhteistyötä 1 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitettujen elinten kanssa ilman sopimusta edellyttäen, että yhteistyö ei sisällä henkilötietojen toimittamista Eurojustista kyseisille elimille.

4. Henkilötietoja voidaan toimittaa Eurojustista niiden kolmansien valtioiden 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetuille elimille ja 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetuille viranomaisille, jotka eivät ole 28 päivänä tammikuuta 1981 tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen sopimuspuolia, ainoastaan jos tietosuojan vastaavasta, riittävästä tasosta on huolehdittu, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 3 kohdan soveltamista.

5. Jos 1 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitettu kolmas maa tai elin ei täytä, tai jos on erittäin todennäköistä, ettei se täytä 4 kohdassa tarkoitettuja tietosuojatason edellytyksiä, tästä on ilmoitettava välittömästi yhteiselle valvontaviranomaiselle ja asianomaisille jäsenvaltioille. Yhteinen valvontaviranomainen voi estää henkilötietojen vaihdon jatkamisen asianomaisten elinten kanssa, kunnes se on vakuuttunut siitä, että puutteiden korjaamiseksi on toteutettu riittävät toimet.

6. Vaikka 3 ja 4 kohdassa tarkoitettuja edellytyksiä ei olisikaan olemassa, kansallinen jäsen voi kansallisten valtuuksiensa puitteissa poikkeuksellisesti ja yksinomaan kiireellisten toimenpiteiden toteuttamiseksi ja varoittaakseen välittömästä ja vakavasta vaarasta, joka uhkaa yksilöä tai yleistä turvallisuutta, vaihtaa henkilötietoja. Kansallisen jäsenen tehtävänä on vastata tietojen välittämisen lainmukaisuudesta. Sen on tehtävä tietojen välittämisestä ja sen perusteluista merkintä. Tietojen välittäminen sallitaan vain, jos vastaanottaja sitoutuu siihen, että tietoja käytetään ainoastaan niihin tarkoituksiin, joita varten ne välitettiin.

28 artikla

Organisaatio ja toiminta

1. Kollegio vastaa Eurojustin organisaatiosta ja toiminnasta.

2. Kollegio valitsee kansallisista jäsenistä puheenjohtajan ja voi, kun se pitää sitä tarpeellisena, valita enintään kaksi varapuheenjohtajaa. Valinnan tulos on alistettava neuvoston hyväksyttäväksi.

3. Puheenjohtaja hoitaa tehtäväänsä kollegion nimissä ja sen alaisuudessa, johtaa kollegion työskentelyä ja valvoo hallinnollisen johtajan päivittäistä hallintoa. Työjärjestyksessä määritetään tapaukset, joissa puheenjohtajan päätöksille tai toimille on saatava etukäteen lupa tai niistä on raportoitava kollegiolle.

4. Puheenjohtajan toimikausi on kolme vuotta. Hänet voidaan valita toimeensa kerran uudelleen. Mahdollisen varapuheenjohtajan tai mahdollisten varapuheenjohtajien toimikauden pituus määrätään työjärjestyksessä.

5. Eurojustia avustaa sihteeristö, joka toimii hallinnollisen johtajan johdolla.

6. Eurojust käyttää henkilöstöönsä nähden nimitystoimivallan haltijalle kuuluvia toimivaltuuksia. Kollegio hyväksyy työjärjestyksen mukaisesti asianmukaiset säännöt tämän kohdan täytäntöönpanemiseksi.

29 artikla

Hallinnollinen johtaja

1. Kollegio nimittää hallinnollisen johtajan yksimielisesti. Kollegio muodostaa valintakomitean, joka hakumenettelyn aloittamisen jälkeen esittää luettelon hakijoista, joista kollegio valitsee hallinnollisen johtajan.

2. Hallinnollisen johtajan toimikausi on viisi vuotta, ja se voidaan uusia.

3. Hallinnolliseen johtajaan sovelletaan Euroopan yhteisöjen virkamiehiin ja muuhun henkilöstöön sovellettavia asetuksia ja määräyksiä.

4. Hallinnollinen johtaja työskentelee 28 artiklan 3 kohdan mukaisesti kollegion ja sen puheenjohtajan alaisuudessa. Kollegio voi irtisanoa hänet päätöksellä, joka tehdään kahden kolmasosan enemmistöllä.

5. Hallinnollinen johtaja vastaa Eurojustin päivittäisestä hallinnosta ja henkilöhallinnosta puheenjohtajan valvonnassa.

30 artikla

Henkilöstö

1. Eurojustin henkilöstön jäseniin sovelletaan erityisesti heidän palvelukseen ottamisensa ja asemansa osalta Euroopan yhteisöjen virkamiehiin ja muuhun henkilöstöön sovellettavia asetuksia ja määräyksiä.

2. Eurojustin henkilöstö otetaan palvelukseen 1 kohdassa tarkoitettujen asetusten ja määräysten mukaisesti ottaen huomioon kaikki asetuksessa (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68(11) vahvistetut Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen 27 artiklan mukaiset vaatimukset maantieteellinen jakautuminen mukaan luettuna. Henkilöstöön kuuluu pysyviä, väliaikaisia ja paikallisia toimihenkilöitä. Hallinnollisen johtajan pyynnöstä ja puheenjohtajan kollegion puolesta antamalla suostumuksella yhteisön toimielimet voivat siirtää virkamiehiään tilapäisesti Eurojustiin väliaikaisina toimihenkilöinä. Jäsenvaltiot voivat lähettää Eurojustiin kansallisia asiantuntijoita. Viimeksi mainittua tapausta varten kollegio vahvistaa tarvittavat soveltamissäännöt.

3. Henkilöstö suorittaa tehtävänsä kollegion alaisuudessa Eurojustin tavoitteiden ja toimeksiannon mukaisesti eikä se pyydä eikä ota vastaan ohjeita hallituksilta, viranomaisilta, järjestöiltä tai Eurojustin ulkopuolisilta yksittäisiltä henkilöiltä.

31 artikla

Tulkkaus- ja käännösapu

1. Unionin toimielinten virallista kieliä koskevaa järjestelyä sovelletaan Eurojustin toimintaan.

2. Jäljempänä 32 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettu vuosikertomus neuvostolle laaditaan unionin toimielinten virallisilla kielillä.

32 artikla

Tiedottaminen Euroopan parlamentille ja neuvostolle

1. Puheenjohtaja antaa kollegion puolesta neuvostolle kirjallisesti vuosittain selvityksen Eurojustin toiminnasta ja hallinnosta, myös talousarvion osalta.

Tätä varten kollegio valmistelee vuosikertomuksen Eurojustin toiminnasta ja Eurojustin toiminnassa esille tulleista kriminaalipolitiikan ongelmista unionissa. Tässä kertomuksessa Eurojust voi myös tehdä ehdotuksia oikeudellisen yhteistyön parantamiseksi rikosasioissa.

Puheenjohtaja toimittaa myös muita neuvoston mahdollisesti pyytämiä Eurojustin toimintaa koskevia kertomuksia tai tietoja.

2. Neuvoston puheenjohtajavaltio toimittaa vuosittain Euroopan parlamentille kertomuksen Eurojustin työskentelystä ja yhteisen valvontaviranomaisen toiminnasta.

33 artikla

Rahoitus

1. Kansallisten jäsenten ja 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen heitä avustavien henkilöiden palkoista ja palkkioista vastaa heidän alkuperäjäsenvaltionsa.

2. Kun kansalliset jäsenet hoitavat Eurojustille kuuluvia tehtäviä, tästä aiheutuvia menoja pidetään Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 41 artiklan 3 kohdan mukaisina toimintamenoina.

34 artikla

Talousarvio

1. Eurojustin kaikista tuloista ja menoista on laadittava ennakkoarvio kutakin kalenterivuoden mukaista varainhoitovuotta varten. Ne otetaan Eurojustin talousarvioon ja siihen sisältyy henkilöstötaulukko, joka esitetään Euroopan unionin yleisestä talousarviosta vastaavan budjettivallan käyttäjän hyväksyttäväksi. Henkilöstötaulukossa esitetään luonteeltaan pysyvät tai tilapäiset toimet sekä lähetetyt kansalliset asiantuntijat, ja siinä täsmennetään Eurojustin palveluksessa kyseisenä varainhoitovuonna olevan henkilöstön lukumäärä, palkkaluokat ja ura-alueet.

2. Eurojustin talousarvion tulojen ja menojen on oltava keskenään tasapainossa.

3. Muiden varojen lisäksi Eurojustin tuloihin voi sisältyä yhteisöltä saatava avustus, joka otetaan Euroopan unionin yleiseen talousarvioon.

4. Eurojustin menoihin sisältyvät muun muassa tulkkaukseen ja kääntämiseen liittyvät menot, turvallisuudesta aiheutuvat kustannukset, hallinnolliset ja infrastruktuurikulut, toiminta- ja vuokrakulut, Eurojustin jäsenten ja sen henkilöstön matkakulut sekä kolmansien osapuolten kanssa tehdyistä sopimuksista aiheutuvat kulut.

35 artikla

Talousarvion hyväksyminen

1. Hallinnollinen johtaja laatii kunakin vuonna alustavan esityksen Eurojustin tulo- ja menoarvioksi seuraavaksi varainhoitovuodeksi ja toimittaa sen kollegiolle.

2. Kollegio hyväksyy seuraavan vuoden talousarvioesityksen viimeistään kunkin vuoden maaliskuun 1 päivään mennessä ja toimittaa sen komissiolle.

3. Komissio tekee talousarviomenettelyn puitteissa kyseisen talousarvioesityksen perusteella ehdotuksen Eurojustin talousarvioon osoitettavan vuotuisen avustuksen määrästä.

4. Kollegio vahvistaa budjettivallan käyttäjän näin määrittämän, Euroopan yhteisöjen alustavaan talousarvioesitykseen otettavan vuotuisen avustuksen perusteella Eurojustin talousarvion kunkin varainhoitovuoden alussa mukauttaen sen tarvittaessa Eurojustille osoitettuihin muihin avustuksiin ja muista lähteistä saatuihin varoihin.

36 artikla

Talousarvion toteuttaminen ja vastuuvapaus

1. Hallinnollinen johtaja toteuttaa tulojen ja menojen hyväksyjänä Eurojustin talousarvion. Hän raportoi kollegiolle talousarvion toteuttamisesta.

Puheenjohtaja toimittaa hallinnollisen johtajan avustuksella viimeistään kunkin vuoden maaliskuun 31 päivänä Euroopan parlamentille, tilintarkastustuomioistuimelle ja komissiolle Eurojustin kaikkia tuloja ja menoja koskevat tilit edeltävältä varainhoitovuodelta. Tilintarkastustuomioistuin tarkastaa ne Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 248 artiklan mukaisesti.

2. Euroopan parlamentti myöntää neuvoston suosituksesta Eurojustille vastuuvapauden talousarvion toteuttamisen osalta ennen kyseistä varainhoitovuotta seuraavan toisen vuoden huhtikuun 30 päivää.

37 artikla

Talousarvioon sovellettavat varainhoitosäännöt

Kollegio hyväksyy komission ja tilintarkastustuomioistuimen lausuntojen perusteella Eurojustin talousarvioon sovellettavat varainhoitosäännöt Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavan varainhoitoasetuksen(12) 142 artiklaa noudattaen.

38 artikla

Tilintarkastus

1. Kollegio nimittää varainhoidon valvojan, joka tarkastaa kaikki Eurojustin menoihin liittyvät maksut ja maksusitoumukset sekä valvoo kaikkien tulojen toteamista ja perintää.

2. Kollegio nimittää sisäisen tilintarkastajan, jonka tehtävänä on erityisesti asiaankuuluvien kansainvälisten standardien mukaisesti varmistaa talousarvion toteuttamismenettelyjen ja -järjestelmien moitteeton toiminta. Sisäinen tilintarkastaja ei voi olla tulojen ja menojen hyväksyjä eikä kirjanpitäjä. Kollegio voi pyytää komission sisäistä tilintarkastajaa hoitamaan tätä tehtävää.

3. Tilintarkastaja antaa havainnoistaan ja suosituksistaan kertomuksen Eurojustille ja toimittaa komissiolle kertomuksesta jäljennöksen. Eurojust toteuttaa tilintarkastajan kertomusten suositusten perusteella tarvittavat toimet.

4. Asetuksen (EY) N:o 1073/1999 sääntöjä sovelletaan Eurojustiin. Eurojustin kollegio toteuttaa tarvittavat täytäntöönpanoa koskevat toimenpiteet.

39 artikla

Asiakirjojen saanti

Kollegio hyväksyy hallintojohtajan ehdotuksen pohjalta säännöt, jotka koskevat Eurojustin asiakirjojen saamista tutustuttavaksi, ottaen huomioon Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30 päivänä toukokuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 1049/2001(13).

40 artikla

Alueellinen soveltaminen

Tätä päätöstä sovelletaan Gibraltariin, jota edustaa Yhdistyneen kuningaskunnan kansallinen jäsen.

41 artikla

Siirtymäsäännökset

1. Väliaikaisen oikeudellisen yhteistyöyksikön kansalliset jäsenet, jotka jäsenvaltiot ovat nimenneet väliaikaisen oikeudellisen yhteistyöyksikön perustamisesta 14 päivänä joulukuuta 2000 tehdyn neuvoston päätöksen 2000/799/YOS(14) mukaisesti, suorittavat Eurojustin kansallisten jäsenten tehtäviä tämän päätöksen 2 artiklan nojalla, kunnes asianomainen jäsenvaltio lopullisesti nimeää kansallisen jäsenen tai viimeistään tämän päätöksen voimaantuloa seuraavan toisen kuukauden päättymiseen mennessä, jolloin heidän toimikautensa päättyy.

Näissä tehtävissään väliaikaisen yhteistyöyksikön kansalliset jäsenet käyttävät täysimääräisesti tämän päätöksen nojalla kansallisille jäsenille kuuluvaa toimivaltaa.

Kansallisten jäsenten lopullinen nimeäminen tulee voimaan päivänä, jonka jäsenvaltio on valinnut ja antanut tiedoksi neuvoston pääsihteeristölle virallisella kirjeellä.

2. Jäsenvaltio voi ilmoittaa kolmen kuukauden kuluessa päätöksen voimaantulosta, että se ei sovella ennen 42 artiklassa säädettyä päivää tiettyjä artikloja, erityisesti 9 ja 13 artiklaa, koska kyseinen soveltaminen ei ole sen kansallisen lainsäädännön mukaista. Neuvoston pääsihteeristö antaa ilmoituksen tiedoksi jäsenvaltioille ja komissiolle.

3. Kunnes neuvosto hyväksyy Eurojustin työjärjestyksen, kollegio tekee kaikki päätöksensä kahden kolmasosan enemmistöllä, paitsi tapauksissa, joissa tämä päätös edellyttää yksimielistä päätöstä.

4. Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että siihen asti, kun Eurojust on lopullisesti perustettu, toteutetaan kaikki tarvittavat toimet sen takaamiseksi, että jäsenvaltiot voivat edelleen tehokkaasti käsitellä kaikki väliaikaisen oikeudellisen yhteistyöyksikön käsittelemät, erityisesti tutkinta- ja syytetoimien koordinointia koskevat asiakirjat. Kansallisten jäsenten on varmistettava vähintään samojen tavoitteiden saavuttaminen ja hoidettava samat tehtävät kuin väliaikainen oikeudellinen yhteistyöyksikkö.

42 artikla

Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

Jäsenvaltioiden on tarvittaessa saatettava kansallinen lainsäädäntönsä tämän päätöksen mukaisesti viipymättä ja joka tapauksessa viimeistään 6 päivänä syyskuuta 2003.

43 artikla

Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä sanotun kuitenkaan rajoittamatta 41 artiklan soveltamista. Väliaikainen oikeudellinen yhteistyöyksikkö lakkautetaan kyseisestä päivästä alkaen.

Tehty Brysselissä 28 päivänä helmikuuta 2002.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

A. Acebes Paniagua

(1) EYVL C 206, 19.7.2000, s. 1 ja

EYVL C 243, 24.8.2000, s. 15.

(2) EYVL C 34 E, 7.2.2002, s. 347, ja lausunto annettu 29. marraskuuta 2001 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(3) EYVL L 136, 31.5.1999, s. 1.

(4) EYVL C 197, 12.7.2000, s. 3.

(5) EYVL C 326, 26.11.2001, s. 2.

(6) EYVL C 316, 27.11.1995, s. 1.

(7) EYVL L 191, 7.7.1998, s. 4.

(8) EYVL L 351, 29.12.1998, s. 1.

(9) EYVL L 136, 31.5.1999, s. 8.

(10) EYVL L 105, 27.4.1996, s. 1.

(11) EYVL L 56, 4.3.1968, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY, EHTY, Euratom) N:o 2581/2001 (EYVL L 345, 29.12.2001, s. 1).

(12) EYVL L 356, 31.12.1977, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksessa (EY, EHTY, Euratom) N:o 762/2001 (EYVL L 111, 20.4.2001, s. 1).

(13) EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43.

(14) EYVL L 324, 21.12.2000, s. 2.