Komission päätös,

tehty 23 päivänä tammikuuta 2002,

Alankomaiden kuningaskunnan EY:n perustamissopimuksen 95 artiklan 5 kohdan mukaisesti tiedoksi antamista kreosootilla käsitellyn puun markkinoille saattamisen ja käytön rajoituksia koskevista kansallisista säännösluonnoksista

(tiedoksiannettu numerolla K(2002) 97)

(Ainoastaan hollanninkielinen teksti on todistusvoimainen)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2002/59/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 95 artiklan 6 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

I TAUSTATIEDOT

1. YHTEISÖN LAINSÄÄDÄNTÖ

(1) Tiettyjen vaarallisten aineiden ja valmisteiden markkinoille saattamisen ja käytön rajoituksia koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä 27 päivänä heinäkuuta 1976 annetussa neuvoston direktiivissä 76/769/ETY(1), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission direktiivillä 2001/90/EY(2), säädetään tiettyjen vaarallisten aineiden ja valmisteiden käytön kieltämisestä ja rajoittamisesta. Direktiiviä 76/769/ETY muutetaan säännöllisesti uusien ihmisille ja ympäristölle vaarallisten aineiden sisällyttämiseksi sen liitteeseen.

(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 94/60/EY(3) muutettiin direktiiviä 76/769/ETY ja yhdenmukaistettiin muun muassa kreosootin ja vastaavanlaisten kivihiilitervan tisleiden sekä niitä sisältävien valmisteiden käyttöä ja markkinoille saattamista rajoittamalla yhden erityisen ainesosan, bentso(a)pyreenin (jäljempänä "B(a)P"), sekä veteen uuttuvien fenoleiden määrää puun käsittelyssä (direktiivin 94/60/EY liitteessä oleva kohta 32). B(a)P-pitoisuuden enimmäismääräksi on määritelty 0,005 prosenttia massaa kohti (= 50 ppm) ja veteen uuttuvien fenoleiden pitoisuuden enimmäismääräksi on määritelty 3 prosenttia massaa kohti (= 30 g/kg). Kreosootilla tai kreosoottia sisältävillä valmisteilla käsiteltyä puuta, joka ei ole näiden raja-arvojen mukainen, ei voida saattaa markkinoille.

(3) Direktiivissä 94/60/EY sallitaan kuitenkin poikkeus käyttää kreosoottia ja kreosoottia sisältäviä valmisteita, joiden B(a)P-pitoisuus on enintään 0,05 prosenttia massaa kohti (= 500 ppm) ja joiden veteen uuttuvien fenoleiden pitoisuus on enintään 3 prosenttia massaa kohti (= 30 g/kg), puun käsittelyssä teollisuuslaitoksissa. Tällaisia tuotteita ei saa myydä yleiseen käyttöön, ja pakkaukset on merkittävä tekstillä "Vain teollisuuskäyttöön". Tällä tavalla käsiteltyä ja markkinoille ensimmäistä kertaa saatettua puuta saa käyttää ainoastaan teollisuus- ja ammattikäyttöön, esimerkiksi rautateihin, voima- ja telelinjoihin, aitaamiseen ja satamiin sekä vesirakentamiseen, lukuun ottamatta tiettyjä kohteita, joissa käyttö on kielletty, kuten rakennusten sisällä, kohteissa, joissa aine voi joutua kosketukseen ihmisten tai eläinten ravinnon kanssa, leikkikentillä ja muilla julkisilla ulkona olevilla virkistysalueilla tai kohteissa, joissa puu voi joutua kosketukseen ihon kanssa. Vanhaa, käsiteltyä ja toiseen kertaan markkinoille saatettua puuta voidaan käyttää kreosoottityypistä riippumatta, edellä mainittuja tapauksia lukuun ottamatta.

(4) Komission direktiivi 2001/90/EY tiettyjen vaarallisten aineiden ja valmisteiden markkinoille saattamisen ja käytön rajoituksia koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä annetun direktiivin 76/769/ETY liitteen I mukauttamisesta tekniikan kehitykseen seitsemännen kerran (kreosootti) annettiin 26 päivänä lokakuuta 2001.

(5) Muutettujen säännösten mukaan kreosoottia ei saa käyttää puun käsittelyyn, ja tällä tavalla käsitellyn puun saattaminen markkinoille on kiellettyä. Poikkeuksena kreosoottia saa kuitenkin käyttää puun käsittelyyn teollisuuslaitoksissa tai ammattikäytössä paikalla tehtävään uudelleenkäsittelyyn, jos sen B(a)P-pitoisuus on pienempi kuin 0,005 prosenttia massaa kohti ja jos se sisältää veteen uuttuvia fenoleja vähemmän kuin 3 prosenttia massaa kohti. Näitä aineita ja valmisteita ei saa myydä kuluttajille, ja niitä saa saattaa markkinoille ainoastaan vähintään 20 litran vetoisina pakkauksina. Pakkauksissa on oltava merkintä "Vain teollisuus- ja ammattikäyttöön".

(6) Tällä tavalla käsiteltyä tai paikalla uudelleenkäsiteltyä puuta saa käyttää ainoastaan teollisuus- ja ammattikäyttöön, esimerkiksi rautateihin, voima- ja telelinjoihin, aitaamiseen, maatalouskäyttöön ja satamiin sekä vesirakentamiseen. Käyttö on kielletty rakennusten sisällä, leikkikentillä, puistoissa, puutarhoissa ja ulkona olevilla virkistys- ja huvialueilla, jossa puu voi joutua toistuvasti kosketukseen ihon kanssa, sekä puutarhakalusteissa tai kohteissa, joissa aine voi joutua kosketukseen ihmisten tai eläinten ravinnon kanssa. Puu, joka on käsitelty kreosootilla ennen direktiivin voimaantuloa, voidaan saattaa käytetyn puun markkinoille uudelleen käytettäväksi lukuun ottamatta edellä mainittuja tapauksia.

2. VOIMASSA OLEVAT KANSALLISET SÄÄNNÖKSET, JOTKA KOMISSIO HYVÄKSYY PERUSTAMISSOPIMUKSEN 95 ARTIKLAN 4 KOHDAN NOJALLA

(7) Alankomaille on jo myönnetty poikkeus pitää voimassa kansalliset säännökset, jotka eivät ole direktiivin 94/60/EY mukaisia. Kyseinen 95 artiklan 4 kohdan (entinen 100 a artiklan 4 kohta) mukainen pyyntö hyväksyttiin komission päätöksellä 1999/832/EY(4).

(8) Seuraavassa taulukossa esitetään tiivistelmä direktiivin 94/60/EY ja Alankomaiden kansallisen lainsäädännön välisistä eroista, jotka hyväksyttiin komission päätöksellä:

>TAULUKON PAIKKA>

(9) Yhteenvetona voidaan todeta, että Alankomaiden säännökset ovat monelta osin tiukempia kuin direktiivin 94/60/EY säännökset:

- B(a)P-pitoisuudeltaan 50-500 ppm olevan kreosootin käyttö ei ole sallittua teollisuuslaitoksissa;

- puun kyllästys on suoritettava erityisissä laitoksissa erityistä tekniikkaa käyttäen (paine- tai tyhjiömenetelmä);

- kreosootin käyttö puun kyllästyksessä on kielletty tietyissä tapauksissa, vaikka sen B(a)P-pitoisuus olisi alle 50 ppm.

3. SUUNNITELLUT KANSALLISET SÄÄNNÖKSET

(10) Alankomaat aikoo ottaa käyttöön uusia kansallisia säännöksiä, jotka ovat direktiivin 94/60/EY säännöksiä tiukempia, muuttamalla kemiallisia aineita koskevan lain (kreosootilla käsitelty puu) nojalla päätöstä, joka koskee polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä sisältäviä pinnoitteita (Besluit PAK-houndende coatings).

(11) Mainitun uuden lakiluonnoksen 4a jakson 8a artiklan mukaan "kuninkaallisella asetuksella vahvistettavasta ajankohdasta alkaen Alankomaissa on kiellettyä tuoda maahan, käyttää tai toimittaa muille taikka pitää myynnissä Alankomaiden markkinoilla kreosootilla käsiteltyä puuta sellaisiin käyttötarkoituksiin, joissa se joutuu kosketukseen pinta- ja pohjaveden kanssa".

(12) Kielto ei koske kreosootilla käsiteltyä puuta, joka on otettu käyttöön ennen kuninkaallisella asetuksella vahvistettavaa ajankohtaa, kunhan puu pysyy nykyisessä käyttöpaikassaan. Lisäksi on kaksi muuta poikkeusta, jotka koskevat kreosootilla käsiteltyä puuta, joka

- on asetettu tullimenettelyyn ja on tarkoitettu passitettavaksi, tullivarastointiin tai väliaikaiseen maahantuontiin neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 4 artiklan 16 kohdan säännösten mukaisesti,

- on peräisin Euroopan unionin jäsenvaltiosta tai ETA-maasta eikä ole tarkoitettu myyntiin Alankomaiden markkinoilla.

(13) Päätösluonnoksen 8a artiklassa edellytetään, että jokainen, joka tuo maahan, toimittaa tai pitää saatavilla myyntiä varten kreosootilla käsiteltyä puuta, joka ei kuulu kiellon piiriin, pitää yllä tiedostoa tällaisesta puusta ja esittää vaadittaessa, että kyseinen kreosootilla käsitelty puu ei ole tarkoitettu kiellon piiriin kuuluviin käyttötarkoituksiin. Tämä tiedosto sisältää ainakin seuraavat tiedot:

- valmistajan tai toimittajan, jolta kreosootilla käsitelty puu on hankittu, nimi ja osoite;

- päivämäärä, jolloin valmistaja tai toimittaja toimitti kreosootilla käsitellyn puun;

- kreosootilla käsitellyn puun käyttökohde;

- sen henkilön nimi ja osoite, jonka saataville kreosootilla käsitelty puu asetettiin tai jolle puu toimitettiin;

- kreosootilla käsitellyn puun toimituspäivä;

- vastaanotetun tai toimitetun kreosootilla käsitellyn puun määrä.

II ASIAN KÄSITTELY

(14) Direktiivi 94/60/EY annettiin 20 päivänä joulukuuta 1994. Jäsenvaltioiden oli saatettava direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöä viimeistään vuoden kuluessa sen voimaantulosta, toisin sanoen 20 päivänä joulukuuta 1995, ja sovellettava sitä 20 päivästä kesäkuuta 1996 alkaen.

(15) Kuten edellä mainittiin, Alankomaat sai päätöksellä 1999/832/EY luvan pitää voimassa kreosootin käyttöä koskevat kansalliset säännökset, jotka ovat direktiivin 94/60/EY säännöksiä tiukemmat.

(16) Alankomaiden pysyvä edustusto ilmoitti 23 päivänä tammikuuta 2001 päivätyllä kirjeellä komissiolle, että Alankomaat aikoi EY:n perustamissopimuksen 95 artiklan 5 kohdan mukaisesti ottaa käyttöön direktiivin 94/60/EY säännöksiä pidemmälle meneviä säännöksiä kreosootilla käsitellyn puun käytöstä. Alankomaat pitää tarpeellisena ottaa käyttöön kansallisia määräyksiä ympäristön suojelemiseksi; tämä liittyy direktiivin 94/60/EY antamisen jälkeen Alankomaissa ilmenneeseen erityisongelmaan.

(17) Komissio ilmoitti Alankomaiden viranomaisille 22 päivänä helmikuuta 2001 päivätyllä kirjeellä, että se oli vastaanottanut 95 artiklan 5 kohdan mukaisen tiedoksiannon ja että sen käsittelyyn 95 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu kuuden kuukauden jakso alkoi 26 päivänä tammikuuta 2001, tiedoksiannon vastaanottoa seuraavana päivänä.

(18) Komissio ilmoitti 17 päivänä huhtikuuta 2001 päivätyllä kirjeellä muille jäsenvaltioille Alankomailta saadusta pyynnöstä. Lisäksi komissio julkaisi hakemusta koskevan ilmoituksen Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä(5) tiedottaakseen muille asianosaisille kansallisista säännösluonnoksista, jotka Alankomaat aikoo hyväksyä.

(19) Koska Alankomaiden tiedoksiannon perustelut näyttivät muodostavan monitahoisen kokonaisuuden, eikä asiaan näyttänyt liittyvän vaaraa ihmisen terveydelle, komissio pyysi myrkyllisyyttä, ekomyrkyllisyyttä ja ympäristöä käsittelevää tiedekomiteaa (jäljempänä "CSTEE") antamaan lausunnon tästä asiasta. Tiedekomitea vahvisti 12 päivänä kesäkuuta 2001 antamassaan lausunnossa(6), että Alankomaiden pyynnön perusteena on monitahoinen asia ja että asiaan ei suoraan liity vaaraa ihmisen terveydelle.

(20) CSTEE:n lausunnon perusteella komissio teki 13 päivänä kesäkuuta 2001 perustamissopimuksen 95 artiklan 6 kohdan mukaisesti päätöksen 2001/599/EY(7), jolla se pidensi 95 artiklan 6 kolmannen alakohdan toisessa alakohdassa tarkoitettua kuuden kuukauden määräaikaa, jonka kuluessa päätös on tehtävä, edelleen kuudella kuukaudella, jotta kaikki toimitetut tiedot voidaan arvioida perusteellisesti. Tästä päätöksestä ilmoitettiin Alankomaille 13 päivänä heinäkuuta 2001.

(21) Komissio pyysi CSTEE:tä antamaan lausunnon myös Alankomaiden toimittamien perustelujen asiasisällöstä. Tarkemmin sanottuna CSTEE:tä pyydettiin antamaan lausunto siitä, onko Alankomaat toimittanut uutta tieteellistä aineistoa, joka osoittaa, että kreosootilla käsitellyn puun joutuminen kosketukseen pinta- tai pohjaveden kanssa aiheuttaa vaaraa ympäristölle, ja jos näin on, esiintyvätkö nämä vaarat vain Alankomaissa. Tiedekomitea antoi lausuntonsa 30 päivänä lokakuuta 2001(8).

(22) Kuten edellä todettiin, kreosoottiin ja kreosootilla käsiteltyyn puuhun liittyviä direktiivin 76/769/ETY säännöksiä on muutettu direktiivillä 2001/90/EY, ja jäsenvaltioiden on noudatettava näitä säännöksiä viimeistään 30 päivästä kesäkuuta 2003 alkaen.

III ARVIOINTI

1. HAKEMUKSEN HYVÄKSYTTÄVYYDEN ARVIOINTI

(23) Alankomaiden viranomaisten 25 päivänä tammikuuta 2001 tekemän tiedoksiannon tarkoituksena on saada lupa ottaa käyttöön kansalliset säännökset, jotka poikkeavat direktiivin 94/60/EY säännöksistä. Tämä direktiivi on perustamissopimuksen 95 artiklan perusteella toteutettu yhdenmukaistamistoimenpide.

(24) Perustamissopimuksen 95 artiklan 5 kohta kuuluu seuraavasti: "Jos sen jälkeen kun neuvosto tai komissio on toteuttanut yhdenmukaistamistoimenpiteen, jäsenvaltio lisäksi pitää tarpeellisena ottaa käyttöön uuteen, ympäristönsuojelua tai työympäristön suojelua koskevaan tieteelliseen näyttöön perustuvia kansallisia säännöksiä tai määräyksiä kyseisen jäsenvaltion erityisten ongelmien vuoksi, jotka ovat ilmenneet yhdenmukaistamistoimenpiteen toteuttamisen jälkeen, jäsenvaltio antaa suunnitellut säännökset ja määräykset sekä niiden käyttöönottamisen perusteet tiedoksi komissiolle."

(25) Säännökset, jotka Alankomaat aikoo ottaa käyttöön, ovat direktiivin 94/60/EY säännöksiä rajoittavammat seuraavilta osin:

- kreosootilla käsitellyn puun saattaminen markkinoille ja käyttö kohteisiin, joissa se voi joutua kosketukseen (pohja)veden kanssa, on kielletty riippumatta B(a)P:n ja veteen liukenevien fenolien pitoisuudesta käsittelyssä käytetyissä kreosoottipohjaisissa tuotteissa;

- samat säännökset koskevat vanhaa kreosootilla käsiteltyä puuta, jos se poistetaan nykyisestä käyttöpaikastaan.

(26) On huomattava, että tiettyjen yhteisön vesiympäristöön päästettyjen vaarallisten aineiden aiheuttamasta pilaantumisesta 4 päivänä toukokuuta 1976 annettu neuvoston direktiivi 76/464/ETY(9) koskee kreosootilla käsitellyn puun sijoittamista pintaveteen(10). Tämä direktiivi koskee kuitenkin ennakkolupia kaikille päästöille esimerkiksi sisämaan pintavesiin, aluevesiin ja sisäisiin rannikkovesiin; se ei koske kreosootilla käsitellyn puun saattamista markkinoille, eikä siinä säädetä yleisestä kiellosta kreosootilla käsitellyn puun käytölle kosketuksessa pintaveden kanssa. Siksi kansallinen toimenpide, jonka tarkoituksena on kokonaan kieltää kreosootilla käsitellyn puun markkinoille saattaminen ja käyttö kohteisiin, jossa se joutuu kosketukseen pintaveden kanssa, menee direktiivissä 76/464/EY säädettyjä toimenpiteitä pidemmälle ja on ristiriidassa direktiivin 94/60/EY kanssa.

(27) Lisäksi pohjaveden suojelemisesta tiettyjen vaarallisten aineiden aiheuttamalta pilaantumiselta 17 päivänä joulukuuta 1979 annetun neuvoston direktiivin 80/68/ETY(11) soveltamisalaan kuuluu tilanne, jossa henkilö sijoittaa kreosootilla käsiteltyä puuta suoraan kosketukseen pohjaveden kanssa, jos käsitellystä puusta liukenevien polysyklisten aromaattisten hiilivetyjen (jäljempänä "PAH-yhdisteiden") määrä tai pitoisuus on merkittävä. Näissä olosuhteissa kreosootilla käsitellyn puun käyttäminen kosketuksissa pohjaveden kanssa on tämän direktiivin nojalla kiellettyä. Tässä direktiivissä ei kuitenkaan säädetä kreosootilla käsitellyn puun käytön kieltämisestä kokonaan kosketuksissa pohjaveden kanssa, eikä kreosootilla käsitellyn puun saattaminen markkinoille kuulu direktiivin soveltamisalaan. Siksi kansallinen toimenpide, jonka tarkoituksena on kokonaan kieltää kreosootilla käsitellyn puun markkinoille saattaminen ja käyttö kohteisiin, jossa se joutuu kosketukseen pohjaveden kanssa, menee direktiivissä 80/68/EY säädettyjä toimenpiteitä pidemmälle ja on ristiriidassa direktiivin 94/60/EY kanssa.

(28) Perustamissopimuksen 95 artiklan 5 kohdan vaatimusten mukaisesti Alankomaiden viranomaiset ovat antaneet komissiolle tiedoksi niiden kansallisten säännösten tekstin, jotka menevät direktiivin 94/60/EY säännöksiä pidemmälle ja jotka on tarkoitus ottaa käyttöön, ja liittäneet pyyntöönsä syyt, joilla viranomaisten mukaan voidaan perustella kyseisten säännösten käyttöönottoa.

(29) Alankomaiden antaman tiedoksiannon, jonka tarkoituksena on saada hyväksyntä direktiivistä 94/60/EY poikkeavien kansallisten säännösten käyttöönotolle, katsotaan siten täyttävän käsiteltäväksi ottamisen ehdot EY:n perustamissopimuksen 95 artiklan 5 kohdan määräysten mukaisesti.

2. PERUSTELUJEN ARVIOINTI

(30) Komission on varmistettava perustamissopimuksen 95 artiklan mukaisesti, että kaikki sellaiset ehdot täyttyvät, joiden perusteella jäsenvaltiot voivat käyttää artiklassa tarkoitettuja poikkeusmahdollisuuksia.

(31) Komission on siksi arvioitava, täyttyvätkö perustamissopimuksen 95 artiklan 5 kohdan mukaiset ehdot. Tässä artiklassa edellytetään, että jos jäsenvaltio pitää tarpeellisena ottaa käyttöön kansallisia säännöksiä, jotka poikkeavat yhdenmukaistamistoimenpiteestä, näiden on perustuttava

a) uuteen, ympäristönsuojelua tai työympäristön suojelua koskevaan tieteelliseen näyttöön,

b) kyseisen jäsenvaltion erityisiin ongelmiin, jotka ovat ilmenneet yhdenmukaistamistoimenpiteen toteuttamisen jälkeen.

(32) Jos komissio katsoo, että kyseisten kansallisten säännösten käyttöönotto on perusteltua, se selvittää lisäksi perustamissopimuksen 95 artiklan 6 kohdan nojalla, ovatko kyseiset kansalliset säännökset keino mielivaltaiseen syrjintään tai jäsenvaltioiden välisen kaupan peiteltyä rajoittamista ja muodostavatko ne esteen sisämarkkinoiden toiminnalle.

2.1 KREOSOOTTI - YLEISTÄ

(33) Kreosootti on yli 200 kemiallisen yhdisteen monimutkainen seos, jossa on pääasiassa aromaattisia hiilivetyjä, fenolityppi- ja fenolirikkiyhdisteitä sekä aromaattisia typpi- ja rikkiyhdisteitä. Se on kivihiilitervan keskiraskas tisle (kiehumispiste noin 200-400 °C).

(34) Kreosootti voi sisältää yli 30:tä erilaista polysyklistä aromaattista hiilivetyä (PAH), ja sen kokonais-PAH-pitoisuus voi olla 85 prosenttia. Tärkeimmät polysykliset aromaattiset hiilivedyt ovat

- asenafteeni

- naftaleeni

- fenantreeni

- antraseeni

- fluoreeni

- fluoranteeni

- kryseeni

- trifenyleeni

- bentso(a)antraseeni

- bentso(b)fluoranteeni

- bentso(k)fluoranteeni

- bentso(a)pyreeni.

(35) Bentso(a)pyreeni (B(a)P) on eräs perusteellisimmin tutkituista PAH-yhdisteistä, ja B(a)P-pitoisuutta käytetään indikaattorina tai merkkiaineena luokitustarkoituksessa; B(a)P-pitoisuus ei sinänsä kuvasta kreosootin koko PAH-pitoisuutta. Kyseessä olevan kreosoottityypin mukaan B(a)P-pitoisuus voi olla 0,003-0,3 painoprosenttia (30-3000 ppm). Kivihiilitervan jakotislaaminen ja fraktioiden valinta voivat johtaa alhaisempiin - B(a)P- tai fenolipitoisuuksiin. Länsi-Euroopan puunsuojausinstituutti (Western European Institute for Wood Preservation) on kehittänyt erilaisia teollisuusstandardeja, joille on luonteenomaista spesifioitujen tislausjakeiden pitoisuuksien vaihtelu sekä - mikä on tärkeintä tässä yhteydessä - B(a)P-pitoisuuksien vaihtelu. Luokittelussa käytettävien standardien raja-arvot ovat 500 ppm ja 50 ppm.

(36) Kreosootin fysikaalisten ja kemiallisten ominaisuuksien muuttaminen on mahdollista, jos se on tarpeen käytön kannalta tai ympäristönäkökohtien vuoksi. On mahdollista luoda sivellinmaalaukseen paremmin soveltuva viskositeetiltaan alhaisempi tuote lisäämällä kreosoottiin kiehumispisteeltään alhaisempia ainesosia; tällaista tuotetta kutsutaan toisinaan karbolineumiksi. Direktiivissä 94/60/EY ei tehdä eroa: direktiivi kattaa koko joukon erilaisia kivihiilitervan tisleitä, joita käsitellään direktiivissä samalla tavalla ja jotka yksilöidään niiden nimillä sekä EINECS- ja CAS-numeroilla.

(37) Kreosoottia käytetään pääasiassa ja lähes yksinomaan puunkyllästysaineena. Tärkeimpiä ovat toistaiseksi olleet suurimittaiset teolliset ja ammattimaiset käyttökohteet: ratapölkyt, sähköpylväät, vesirakentaminen (rantapengerten suojarakenteet), aidat sekä maataloudessa ja hedelmänviljelyssä käytettävät pylväät. Myös yksittäiset kuluttajat käyttävät kreosoottia ja vastaavia tuotteita puun kyllästämiseen.

(38) Kreosootin tärkeimpiä ominaisuuksia ovat

- voimakas sieniä tuhoava vaikutus,

- voimakas hyönteisiä tuhoava vaikutus,

- pysyvyys,

- kestävyys liukenemista ja sään vaikutuksia vastaan.

(39) Kreosoottia käytetään erittäin pieninä määrinä lääkinnällisissä tuotteissa tiettyjen ihosairauksien, kuten psoriasiksen hoidossa.

Ekotoksikologiset vaikutukset

(40) Monissa maissa on todettu kreosootin pilanneen ympäristöä, ja syynä ovat usein olleet vanhat puunkäsittelylaitokset. Tieto kreosootin käyttäytymisestä sen jouduttua ympäristöön on saatu suurimmaksi osaksi teollisuuden kreosoottivuodoista ja käytöstä poistettujen kreosoottilaitosten aiheuttamasta pilaantumisesta. Ympäristön pilaantuminen on todettu analysoimalla valikoituja PAH-yhdisteitä, erityisesti B(a)P:tä.

(41) Kreosootti on myrkyllistä tietyille maassa eläville eliöille ja erittäin myrkyllistä vesieliöille (96 tunnin LC-50-arvot ovat yleensä alle 1 mg/l). Monet sen ainesosat ovat biologisesti kertyviä.

(42) PAH-yhdisteillä on seuraavia ympäristön kannalta tärkeitä ominaisuuksia:

- PAH-yhdisteet sitoutuvat voimakkaasti maan orgaaniseen ainekseen.

- PAH-yhdisteiden hajoaminen maaperässä ja muissa ympäristön osissa on tavallisesti hidasta. Kreosoottijäämät voivat pysyä ympäristössä useita vuosia (yli 20-30 vuotta).

- Tärkeimmät hajoamismuodot ovat valohajoaminen (auringon säteilyn vaikutuksesta) ja biologinen hajoaminen (tiettyjen bakteerien vaikutuksesta). Biologinen hajoaminen on mahdollista aerobisissa ja anaerobisissa olosuhteissa. Neljästä tai useammasta renkaasta koostuvat PAH-yhdisteet voivat olla heikosti hajoavia.

- Vesistöihin joutuvat PAH-yhdisteet siirtyvät nopeasti sedimenttiin.

- Useimmat molekyylipainoltaan kevyet PAH-yhdisteet poistuvat vesistöissä pääasiassa biologisesti hajoamalla, ja painavat yhdisteet poistuvat valohapettumisen ja sedimentoitumisen kautta. Herkästi veteen liukenevat PAH-yhdisteet hajoavat biologisesti aerobisissa ja anaerobisissa olosuhteissa. PAH-yhdisteiden ainesosien on osoitettu kertyvän vesieliöihin.

(43) PAH-yhdisteitä voi päästä ilmaan, veteen ja maaperään kyllästys- ja varastointivaiheessa kyllästyspaikalla sekä käsitellyn puun käytön yhteydessä. Ympäristön eri osissa tavattujen PAH-yhdisteiden alkuperä kuitenkin vaihtelee (kyseeseen tulevat esimerkiksi kaikki palamisprosessit, liikenne ja niin edelleen), ja esiintymämäärien syyksi on usein vaikea määrittää tietty tekijä, kuten kreosootilla käsitelty puu.

(44) Ruotsissa tehdyssä tutkimuksessa(12) osoitettiin, että 40 vuotta maassa olleiden, kreosootilla kyllästettyjen pölkkyjen sisältämän kreosootin yhdisteistä osa oli hävinnyt, erityisesti ne osat, joiden kiehumispiste oli alhaisin (alle 270 °C). Maanpinnan yläpuolella olevista pölkynosista hävisi suurempi määrä yhdisteitä. Liuenneiden yhdisteiden liikkuvuus oli kuitenkin erittäin vähäistä: niitä löydettiin ainoastaan pölkkyjen lähellä olevasta maasta. Tämä tutkimustulos on yhdenmukainen sen havainnon kanssa, että PAH-yhdisteiden liikkuvuus maaperässä on voimakkaan orgaaniseen ainekseen imeytymisen vuoksi erittäin vähäistä.

(45) Vesiympäristössä PAH-tasojen kasvun on usein katsottu johtuvan kreosootilla käsitellystä puusta. Kreosootin ainesosien kulkeutuminen käsitellystä puusta veteen on voimakkaampaa makeassa vedessä kuin merivedessä, mikä on todettu monissa tutkimuksissa. Kulkeutuminen näyttää olevan rajoitetumpaa merivedessä. Eräässä tutkimuksessa todettiin, että 10 vuotta meressä olleissa paaluissa oli jäljellä 93 prosenttia alkuperäisistä kreosoottiyhdisteistä(13). Alankomaissa on todettu rantapengerten suojarakenteista valuvan kreosootin saastuttaneen sedimenttiä(14), ja samanlaista pilaantumista on havaittu entisten kyllästyslaitosten vaikutusta koskevissa tutkimuksissa.

(46) Mitä tulee ihmisten altistumiseen, kreosootista peräisin olevien PAH-yhdisteiden aiheuttamasta ympäristön pilaantumisesta on vain vähän mitattua tietoa.

2.2 ALANKOMAIDEN KANTA

(47) Tiedoksi annettujen säännösluonnosten asiaankuuluvat perusteet kuvaillaan jäljempänä.

(48) Alankomaat katsoo, että direktiivin 94/60/EY antamisen jälkeen Alankomaissa ilmenneeseen erityisongelmaan liittyvän, ympäristönsuojelua koskevan uuden tieteellisen tiedon mukaan on perusteltua ottaa käyttöön tiedoksi annetut säännökset.

(49) Näihin uusiin tieteellisiin tietoihin viitataan osittain kreosootin markkinoille saattamisen ja käytön rajoituksia koskevista kansallisista säännöksistä tehdyissä komission päätöksissä 1999/832/EY(15) (tiedoksiantaja Alankomaiden kuningaskunta), 1999/833/EY(16) (tiedoksiantaja Saksan liittotasavalta), 1999/834/EY(17) (tiedoksiantaja Ruotsin kuningaskunta) ja 1999/835/EY(18) (tiedoksiantaja Tanskan kuningaskunta). Lisäksi Alankomaat viittaa vastikään valmistuneeseen, Alankomaissa tehtyyn tutkimukseen(19) (jäljempänä RIVM-tutkimus), joka liittyy veden ja maan kanssa kosketukseen joutuvan, kreosootilla käsitellyn puun aiheuttamiin ympäristöriskeihin ja antaa lisätietoa asiasta.

(50) Edellä mainituissa päätöksissä komissio toi esille tiettyjä riskejä, joita PAH-yhdisteiden liukeneminen veden kanssa kosketuksissa olevasta kreosootilla käsitellystä puusta voi aiheuttaa. Lisäksi viitattiin Alankomaissa tehtyyn, vuonna 1995 julkistettuun tutkimukseen(20) ja sen myöhempään tarkistukseen(21), jonka teki komission valtuuttama konsultti. Tämän tutkimuksen mukaan rantapengerten suojarakennelmista liuenneet kreosoottiyhdisteet ovat aiheuttaneet vedenpohjan sedimenttien pilaantumista Alankomaissa.

(51) Näiden havaintojen perusteella komissio totesi päätöksessä 1999/832/EY, että "Alankomaiden viranomaiset ovat osoittaneet, että rantapengerten laajamittaista suojaamista edellyttävän Alankomaiden maantieteellisen erityistilanteen vuoksi kreosootilla käsitellyn puun kulutus pinta-alaa kohti on Alankomaissa Euroopan unionin suurin. Kreosootin ainesosien valuminen vesiväyliin on aiheuttanut sen, että suurin osa sedimenteistä on PAH-yhdisteiden saastuttamia yli hyväksyttävien rajojen. Toimenpiteet, joiden tarkoituksena on entisestään vähentää näiden ainesosien valumista vesiympäristöön, ovat siten oikeutettuja Alankomaissa(22)."

(52) Tuore RIVM-tutkimus sisältää arvion puunkyllästysaineena käytetyn kreosootin aiheuttamista riskeistä Alankomaiden ympäristössä. Siinä eritellään kreosootin eri aineosia, esimerkiksi kuutta PAH-yhdistettä, koskevat tiedot. Direktiivissä 94/60/EY käytetään B(a)P:tä kreosootin sisältämien PAH-yhdisteiden edustajana. RIVM-tutkimuksesta käy kuitenkin ilmi, että muiden PAH-yhdisteiden käyttäytymisestä ympäristössä on saatavana enemmän tietoa.

(53) Riskinarviointi perustui ympäristön laatunormeihin, jotka on vahvistettu vuonna 1997 annetussa neljännessä vesien hoitoa koskevassa ilmoituksessa (Vierde Nota Waterhuishouding) ja julkaisussa nimeltä "Stoffen en Normen" (Aineet ja standardit), jonka on julkaissut asunto-, maankäyttö ja ympäristöministeriö vuonna 1999. "Suurin hyväksyttävissä oleva riskitaso" (Maximaal Toelaatbaar Risiconiveau, MTR) on pintaveden, sedimentin ja maaperän laatua koskeva vähimmäisvaatimus.

(54) Kaikkien näiden PAH-yhdistepitoisuudet määriteltiin mallilaskelmien ja seurantatietojen avulla, jotta saataisiin selville, ylittyvätkö ympäristön laatua koskevien standardien arvot.

(55) Jäljempänä esitetään pintavettä, sedimenttiä ja maaperää koskevat riskinarvioinnin tulokset.

Pintavesi

(56) Tutkimuksessa tehdyt mallilaskelmat osoittivat, että useimpien valittujen PAH-yhdisteiden pitoisuudet ylittäisivät MTR-arvon moninkertaisesti, jos rantapenkereiden tukemisessa käytettäisiin kreosootilla käsiteltyä puuta. Laskelmissa saadut tasot olivat 18-500-kertaisia MTR-tasoon verrattuna ensimmäisten kolmen-viiden käyttöpäivän aikana. Äskettäin asennettujen rantapenkereiden suojarakennelmien lähellä tehdyt mittaukset tukivat näitä mallilaskelmia. Todetut arvot olivat noin kymmenen kertaa tai jopa useita tuhansia kertoja MTR-arvoja suuremmat.

(57) Näytteitä otettiin eri etäisyyksiltä kreosootilla käsitellyistä rantapenkereiden suojarakennelmista, ja tulokset osoittivat selvästi, että kreosootilla käsitelty puu on lisääntyneiden PAH-pitoisuuksien syy. Tämän perusteella päätellään, että kreosootilla käsitellyn puun käyttö rantapenkereiden suojarakennelmissa aiheuttaa pintaveden laatuun kohdistuvan paikallisen riskin.

(58) Mallilaskelmilla, jotka perustuivat rantojen pituuteen ja osuuteen, joka näistä rannoista tietyn vesiviranomaisen hallintoalueella on suojattu kreosootilla käsitellyllä puulla, laskettiin mahdollisten kreosoottipäästöjen vuosittainen määrä. Havaintona oli, että kun kreosootilla käsiteltyjen suojarakennelmien määrä on nykyinen, fluoranteenin MTR-arvo ylittyy selvästi. Koska myös muut MTR-arvot ylittyvät muuallakin kuin vain yhden vesiviranomaisen hoitoalueella, esimerkiksi West-Overijsselissä ja Zuid-Hollandissa, on päätelty, että kysymyksessä on maanlaajuinen ongelma.

Sedimentti

(59) Mallilaskelmat osoittivat, että useimpien valittujen PAH-yhdisteiden pitoisuudet ylittäisivät MTR-arvon 5-95-kertaisesti. Pitoisuuksien mittaus lähellä äskettäin asennettuja suojarakennelmia vahvisti karkeasti ottaen mallilaskelmien tulokset. Mittausten mukaan standardit ylitetään enintään kolminkertaisesti.

(60) Näytteitä otettiin eri etäisyyksiltä kreosootilla käsitellyistä rantapenkereiden suojarakennelmista, ja tulokset osoittavat selvästi, että kreosootilla käsitelty puu on lisääntyneiden PAH-pitoisuuksien syy. Tämän perusteella voidaan päätellä, että kreosootilla käsitellyn puun käyttö rantapenkereiden suojarakennelmissa aiheuttaa sedimentin laatuun kohdistuvan paikallisen riskin.

(61) Mallilaskelmilla, jotka perustuivat rantojen pituuteen ja osuuteen, joka näistä rannoista tietyn vesiviranomaisen hallintoalueella on suojattu kreosootilla käsitellyllä puulla, laskettiin mahdollisten kreosoottipäästöjen vuosittainen määrä. Havaintona oli, että kun kreosootilla käsiteltyjen suojarakennelmien määrä on kyseisellä hoitoalueella nykyinen, fenantreenin MTR-arvo ylittyy selvästi.

(62) Koska tämä ja muut MTR-arvot ylittyvät muuallakin maassa kuin vain yhden vesiviranomaisen hoitoalueella, esimerkiksi West-Overijsselissä ja Zuid-Hollandissa, on päätelty, että kysymyksessä on maanlaajuinen ongelma.

Maaperä ja pohjavesi

(63) Maaperää ja pohjavettä koskevat mallilaskelmat osoittavat, että kuudesta PAH-yhdisteestä kolmen MTR-arvo ylittyisi, ja ylitys olisi korkeimmillaan 47-kertainen. Muutaman käytettävissä olevan mittaustuloksen perusteella näyttää siltä, että käytännössä kreosootti liukenee käsitellystä puusta ja että maaperän MTR-arvot ylittyvät varsinkin käsitellyn puun välittömässä läheisyydessä.

(64) Malli ennustaa, että pohjaveden ohjearvo 0,1 μg/l ylittyy kyllästetyn puun välittömässä läheisyydessä, mutta ennustetta tukevaa tai sen kumoavaa mittaustietoa ei ole. Pohjaveteen (ei kovin syvälle) voi joutua pilaantunutta pintavettä. Tässä tapauksessa maaperä (sedimentti) voi toimia jopa suodattimena. Tätäkään olettamusta tukevaa mittaustietoa ei ole.

(65) Alankomaat huomauttaa, että RIVM-tutkimuksen tuloksia on tarkasteltava Alankomaiden erityisolosuhteet huomioon ottaen, kuten komission päätöksessä 1999/832/EY todetaan. Siten edellä mainittujen ympäristökysymysten perusteella näyttää siltä, että Alankomaissa on erityinen ongelma, joka johtuu erityisestä maantieteellisestä asemasta sekä siitä, että kreosootilla käsiteltyä puuta käytetään vesiympäristössä runsaammin kuin muissa jäsenvaltioissa.

(66) Lopuksi Alankomaat toteaa, että tämä erityinen ongelma on ilmennyt direktiivin käyttöönoton jälkeen. Altistumistilannetta ja siitä aiheutuvia vaaroja ei tunnettu, kun direktiivi 94/60/EY annettiin.

2.3 ALANKOMAIDEN KANNAN ARVIOINTI

2.3.1 Todistustaakka

(67) On todettava, että komission on käytettävä jäsenvaltioiden esittämiä perusteita tarkastellessaan, ovatko perustamissopimuksen 95 artiklan 5 kohdan mukaisesti tiedoksi annetut kansalliset toimenpideluonnokset perusteluja, koska perustamissopimuksen 95 artiklan 6 kohdassa säädetty määräaika on melko lyhyt. Tämä tarkoittaa sitä, että perustamissopimuksen mukaan on pyynnön esittäneen jäsenvaltion vastuulla osoittaa, että kyseiset toimenpiteet ovat perusteltuja. Mainitussa 95 artiklassa vahvistetun menettelyn mukaisesti, johon kuuluu erityisesti tiukka määräaika päätösten tekemiseksi, komission rooli rajoittuu yleensä pyynnön esittäneen jäsenvaltion perustelujen asianmukaisuuden tutkimiseen, eikä komission tarvitse itse hankkia mahdollisia perusteluja.

2.3.2 Uusi ympäristönsuojelua tai työympäristön suojelua koskeva tieteellinen näyttö

(68) Alankomaat on toimittanut paljon asiakirja-aineistoa pyyntönsä tueksi. Lisäksi viitataan tiettyihin tutkimuksiin, jotka toimitettiin käytettäväksi edellisen komissiolle perustamissopimuksen 95 artiklan 4 kohdan mukaisesti tehdyn pyynnön yhteydessä. (Tämä pyyntö johti komission päätöksen 1999/832/EY(23) tekemiseen).

(69) Alankomaissa tehty tutkimus, jonka tulokset toimitettiin aikaisemman poikkeushakemuksen yhteydessä(24), ja sen myöhempi tarkistus(25) osoittivat jo, että PAH-yhdisteiden liukeneminen kreosootilla käsitellystä puusta, jota käytetään Alankomaissa erittäin paljon vesistöjen rantapenkereiden suojaamiseen, on aiheuttanut tietylle vesiympäristön osalle (sedimenttien suuret pitoisuudet) riskejä, joita ei voida hyväksyä.

(70) Kuten edellä todettiin, Alankomaiden toimittama uusi tutkimus annettiin CSTEE:n arvioitavaksi. CSTEE:n selvitys perustuu pääosin Alankomaiden viranomaisten suorittamaan riskinarviointiin, joka on dokumentoitu RIVM-tutkimuksessa.

(71) Tutkittuaan toimitetun tieteellisen aineiston CSTEE totesi, että Alankomaiden käyttämä menetelmä poikkesi riskinarvioinnissa tavallisesti käytettävästä menetelmästä, sillä siinä käytetään kaavaa ennakoitu pitoisuus ympäristössä / alin vaikuttava pitoisuus [PEC/L(E)C50] eikä tavanomaista kaavaa ennakoitu pitoisuus ympäristössä / ennakoitu vaikutukseton pitoisuus (PEC/PNEC). CSTEE toteaa kuitenkin, että menetelmää on tulkittu tavanomaista käytäntöä vastaavasti ja että lasketut riskiluvut vastaavat EU:n tavanomaista käytäntöä. CSTEE katsoo siksi, että käytetty ympäristönormeja koskeva menetelmä ja ympäristöriskejä koskeva arviointi ovat riittävät ja yhdenmukaiset EU:n tavanomaisen käytännön kanssa.

(72) CSTEE toteaa, että "vakiokreosootin" (B(a)P-pitoisuus 50-500 ppm) vaikutuksia pintavedessä ja sedimentissä koskeva Alankomaiden tekemä riskinarviointi osoitti, että tiettyjen PAH-yhdisteiden PNEC-arvot ylittyivät merkittävästi. Myös PAH-yhdisteiden keskinäisen vuorovaikutuksen on arvioitu olevan todennäköistä. Koska Alankomaiden viranomaiset eivät ole ottaneet tätä huomioon, CSTEE arvioi, että riskit voivat olla ilmoitettuakin suuremmat. Siksi CSTEE katsoo, että "vakiokreosootin" osalta on perusteltua olla huolissaan ympäristövaikutuksista.

(73) "Muunnetusta kreosootista" (jonka B(a)P-pitoisuus on pienennetty alle 50 ppm:n) CSTEE huomauttaa, että antraseenin ja fluoranteenin (joita kreosootti sisältää mutta joita ei käytetä merkkiaineina) pitoisuuksia ei ole pienennetty merkittävästi käsittelemättömään kreosoottiin verrattuna. Koska näiden kahden PAH-yhdisteen riskiluvut (PEC/PNEC) ovat selvästi yli 1:n, CSTEE katsoo, että pelkästään B(a)P-rajoihin perustuvat tarkastukset eivät ole riittäviä.

(74) Tällä perusteella CSTEE katsoo, että Alankomaat on esittänyt merkittävät perusteet sille, että huoli vesiympäristöön, sedimenttiin ja pohjaveteen kohdistuvista ympäristövaikutuksista on aiheellinen.

(75) Edellä esitetyn perusteella ja koska osoitettuja ympäristöriskejä ei tunnettu direktiivin 94/60/EY käyttöönottoajankohtana voidaan päätellä, että Alankomaat on perustamissopimuksen 95 artiklan 5 kohdan vaatimusten mukaisesti esittänyt ympäristönsuojelua koskevaa uutta tieteellistä näyttöä.

2.3.3 Alankomaita koskeva erityinen ongelma, joka on ilmennyt direktiivin 94/60/EY antamisen jälkeen

(76) Edellä esitetyt ympäristönäkökohdat eivät välttämättä ole Alankomaiden erityinen ongelma, sillä ne liittyvät yleisesti kreosootilla käsitellyn puun sijoittamiseen kosketukseen pinta- tai pohjaveden kanssa ja koskevat siten tällaisia tilanteita kaikkialla. CSTEE korostaa 30 päivänä lokakuuta 2001 antamassaan lausunnossa, että edellä mainittujen ongelmien erityisyys liittyy siihen, missä määrin Alankomaiden altistumisskenaariot poikkeavat muiden jäsenvaltioiden tilanteesta.

(77) Kaikki komission käyttöön saatettu aineisto on tarpeen arvioida huolellisesti, jotta voitaisiin päätellä, onko Alankomaat osoittanut, että edellä mainitut ympäristöongelmat ovat erityisen merkittäviä Alankomaissa tavanomaista suuremman altistumisen takia. Pintavettä ja pohjavettä koskevat tiedot käsitellään erikseen.

Pintavesi

(78) CSTEE toteaa 30 päivänä lokakuuta 2001 antamassaan lausunnossa, että Alankomaissa käytetään runsaasti kreosootilla käsiteltyä puuta vesistöjen rantapenkereiden tukemiseen ja että tästä vesiympäristölle aiheutuvat riskit ovat Alankomaissa todennäköisesti suuret. Vuonna 1995 saadut vertailutiedot(26) osoittavat lisäksi, että kreosootilla käsitellyn puun runsas käyttö rantojen suojauksessa on Alankomaissa muita jäsenvaltioita suurempi ongelma. RIVM-tutkimuksessa esitetään myös arvio Alankomaiden pintavesien yleisestä altistumisesta PAH-yhdisteille siksi, että kreosootilla käsiteltyä puuta käytetään paljon rantapengerten tukemiseen. Arviossa vahvistetaan, että näihin vesiin kohdistuva riski on suuri.

(79) Edellä sanotun perusteella ja kun otetaan huomioon, että edellä mainitut ympäristönäkökohdat ja niiden erityismerkitys Alankomaissa ilmenivät direktiivin 94/60/EY antamisen jälkeen, voidaan päätellä, että Alankomaissa on erityinen ympäristöongelma, joka on ilmennyt direktiivin antamisen jälkeen ja joka johtuu kreosootilla käsitellyn puun runsasta käytöstä vesistöjen rantapenkereiden suojaamisessa.

Pohjavesi

(80) Alankomaat on huomauttanut, että sen erityinen maantieteellinen asema ja kreosootilla käsitellyn puun runsas käyttö osoittaa, että erityiset altistumisolosuhteet ovat olemassa myös pohjaveden osalta.

(81) Nykyisissä käyttökohteissa kreosootilla käsitelty puu voi joutua kosketukseen pohjaveden kanssa. Aidat, hedelmäpuiden viljelyssä käytettävät pylväät, sähkö- ja puhelinpylväät ja muut maahan sijoitetut, kreosootilla käsitellystä puusta valmistetut tuotteet voivat ulottua pohjaveteen ja puun PAH-yhdisteet voivat pilata pohjavettä. Tätä tapahtuu enimmäkseen ja melkein yksinomaan silloin, kun pohjavesi on hyvin lähellä maanpintaa.

(82) Kreosootilla käsitellystä puusta edellä mainituissa käyttökohteissa johtuvat erityiset ongelmat näyttävät siten olevan riippuvaisia siitä, miten laajat ovat lähellä maanpintaa sijaitsevat pohjavesialueet ja kuinka paljon kreosootilla käsiteltyä puuta voi joutua kosketukseen pohjaveden kanssa.

(83) Suuressa osassa Alankomaita varsinkin polderialueilla pohjavesi on hyvin lähellä maanpintaa. Myös runsassateisina aikoina pohjavesi voi olla hyvin korkealla pintamaan alla. Siksi Alankomaiden pohjavedet näyttävät olevan erityisen herkkiä edellä mainituille kreosootilla käsitellyn puun käyttösovelluksille.

(84) Kun otetaan huomioon Alankomaiden erikoinen vesistömaantieteellinen tilanne ja kreosootilla käsitellyn puun runsas käyttö kohteissa, joissa se voi joutua kosketukseen pohjaveden kanssa, voidaan päätellä, että altistuminen voi Alankomaissa olla erityisen voimakasta myös pohjaveden osalta.

2.3.4 Yleinen arvio

(85) Alankomaat on uuden, ympäristönsuojelua koskevan tieteellisen näytön perusteella osoittanut, että maassa on erityinen ongelma, joka on ilmennyt direktiivin 94/60/EY antamisen jälkeen ja joka liittyy rantapenkereiden suojarakennelmissa ja muissa mahdollisesti pohjaveden kanssa kosketukseen joutuvissa kohteissa käytetystä kreosootilla käsitellystä puusta liukenevien PAH-yhdisteiden aiheuttamaan pinta- ja pohjavesien pilaantumiseen.

(86) Siksi komissio katsoo, että Alankomaiden esittämä pyyntö ottaa käyttöön kansallisia toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on vähentää vesiympäristön altistumista PAH-yhdisteille, täyttää 95 artiklan 5 kohdassa vahvistetut edellytykset.

2.4 MIELIVALTAINEN SYRJINTÄ, JÄSENVALTIOIDEN VÄLISEN KAUPAN PEITELTY RAJOITTAMINEN JA SISÄMARKKINOIDEN TOIMINNAN ESTEET

2.4.1 Mielivaltainen syrjintä

(87) Perustamissopimuksen 95 artiklan 6 kohta velvoittaa komission tarkastamaan, ettei suunniteltuja säännöksiä käytetä mielivaltaiseen syrjintään. Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti se, että syrjintää ei esiinny, merkitsee sitä, että samankaltaisessa tilanteessa olevia ei saa kohdella eri tavalla ja että erilaisessa tilanteessa olevia ei saa kohdella samankaltaisella tavalla.

(88) Suunnitellut kansalliset säännökset ovat yleisluonteisia, ja niiden on tarkoitus koskea sekä kotimaista että maahantuotua kreosootilla käsiteltyä puuta kyseisissä käyttökohteissa. Siksi ei ole mitään todisteita siitä, että niitä vaoitaisiin käyttää keinona mielivaltaiseen syrjintään yhteisön taloudellisten toimijoiden välillä.

2.4.2 Jäsenvaltioiden välisen kaupan peitelty rajoittaminen

(89) Yhteisön direktiivin säännöksistä poikkeavat, tuotteiden markkinointia ja käyttöä rajoittavat kansalliset toimenpiteet muodostavat yleensä kaupan esteen. Tuotteita, jotka voidaan saattaa laillisesti markkinoille muualla yhteisössä, ei voida saattaa markkinoille kyseisessä jäsenvaltiossa. Perustamissopimuksen 95 artiklan 6 kohdassa määritellyn menettelyn tarkoituksena on estää 5 kohtaan perustuvien rajoitusten käyttäminen vääriin tarkoituksiin siten, että ne todellisuudessa ovatkin taloudellisia toimenpiteitä, jotka on otettu käyttöön esteiden asettamiseksi muista jäsenvaltioista peräisin olevien tuotteiden tuonnille kansallisen tuotannon välilliseksi suojelemiseksi.

(90) Edellä vahvistettiin, että Alankomaissa vallitsevan erityisen altistumistilanteen takia siellä on olemassa todellinen, vesiympäristöön liittyvä huolenaihe. Kansallisten säännösten käyttöönoton todellinen tavoite vaikuttaa siksi olevan ympäristön suojelu eikä kaupan peitelty rajoittaminen.

(91) Lisäksi suunnitellussa lainsäädännössä on vientiin tarkoitettua kreosootilla käsiteltyä puuta koskeva poikkeus. Tämä poikkeus on kuitenkin yhdenmukainen direktiivin 94/60/EY säännösten kanssa, joiden mukaan kreosootilla käsitellyn puun saattaminen markkinoille käytettäväksi vesiympäristössä on sallittua.

(92) Komissio katsoo, ettei ole olemassa näyttöä siitä, että suunniteltuja kansallisia toimenpiteitä käytettäisiin jäsenvaltioiden välisen kaupan peiteltyyn rajoittamiseen.

2.4.3 Sisämarkkinoiden toiminnan esteet

(93) Tätä ehtoa ei voi tulkita siten, että se kieltäisi sellaisten kansallisten säännösten antamisen, jotka voisivat vaikuttaa sisämarkkinoiden toteutumiseen. Itse asiassa kaikki kansalliset säännökset, jotka poikkeavat sisämarkkinoiden toteutumiseen ja toimintaan tähtäävästä yhdenmukaistamistoimenpiteestä, ovat toimenpiteitä, jotka todennäköisesti vaikuttavat sisämarkkinoihin. EY:n perustamissopimuksen 95 artiklalla määrätyn poikkeusmenettelyn hyödyllisyyden säilyttämiseksi komissio katsoo, että 95 artiklan 6 kohdan yhteydessä sisämarkkinoiden toiminnan esteen käsite on ymmärrettävä kohtuuttoman suureksi vaikutukseksi suhteessa tavoitteeseen.

(94) Edellä esitettyjen ympäristönäkökohtien perusteella ja kun otetaan huomioon Alankomaiden erityinen altistumistilanne, komissio katsoo, ettei ole olemassa näyttöä siitä, että suunnitellut kansalliset toimenpiteet muodostaisivat käyttöön otettuina kohtuuttoman suuren esteen sisämarkkinoiden toiminnalle.

IV PÄÄTELMÄ

(95) Edellä esitettyjen näkökohtien perusteella komissio katsoo, että Alankomaiden 25 päivänä tammikuuta 2001 esittämä hakemus, joka koskee lupaa ottaa käyttöön direktiivistä 94/60/EY poikkeavia kansallisia säännöksiä, jotka liittyvät kreosootilla käsiteltyyn puuhun,

- täyttää käsiteltäväksi ottamista koskevat ehdot,

- täyttää perustamissopimuksen 95 artiklan 5 kohdassa esitetyt ehdot,

ja että suunnitellut kansalliset säännökset eivät ole keino mielivaltaiseen syrjintään eivätkä jäsenvaltioiden välisen kaupan peiteltyyn rajoittamiseen eivätkä muodosta suhteetonta estettä sisämarkkinoiden toiminnalle.

(96) Komissio katsoo siksi, että suunnitellut kansalliset säännökset voidaan hyväksyä perustamissopimuksen 95 artiklan 6 kohdan mukaisesti.

(97) Hyväksyttävät kansalliset säännökset eivät kuitenkaan käyttöön otettuina olisi direktiivin 2001/90/EY säännösten mukaisia.

(98) Komissio tutkii jo perustamissopimuksen 95 artiklan 7 kohdan mukaisesti, onko direktiivin 94/60/EY kreosoottia ja kreosootilla käsiteltyä puuta koskevia säännöksiä syytä mukauttaa toisen kerran tekniikan kehitykseen Alankomaiden esittämien tieteellisten näyttöjen ja CSTEE:n niistä antaman lausunnon perusteella,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Sanotun vaikuttamatta direktiivin 2001/90/EY mukaisiin velvoitteisiin hyväksytään suunnitellut kansalliset säännökset, jotka liittyvät kreosootilla käsitellyn puun markkinoille saattamiseen ja käyttöön ja jotka Alankomaiden kuningaskunta on antanut tiedoksi komissiolle 23 päivänä tammikuuta 2001 päivätyllä kirjeellä.

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu Alankomaiden kuningaskunnalle.

Tehty Brysselissä 23 päivänä tammikuuta 2002.

Komission puolesta

Erkki Liikanen

Komission jäsen

(1) EYVL L 262, 27.9.1976, s. 201.

(2) EYVL L 283, 27.10.2001, s. 41.

(3) EYVL L 365, 31.12.1994, s. 1.

(4) EYVL L 329, 22.12.1999, s. 25.

(5) EYVL C 120, 24.4.2001, s. 10.

(6) Opinion on creosote. - Notification of the Netherlands made under Article 95(5) of the Treaty expressed at the 24th CSTEE plenary meeting, Bryssel 12.6.2001.

(7) EYVL C 210, 3.8.2001, s. 46.

(8) Lausunto: Justification of the Dutch request for derogation under Article 95(5) of the EC Treaty - provisions of the Directive 94/60/EC concerning Creosote expressed at the 27th CSTEE plenary meeting, Bryssel, 30.10.2001.

(9) EYVL L 129, 18.5.1976, s. 23.

(10) Euroopan tuomioistuimen tuomio, annettu 29. syyskuuta 1999, asiassa C-232/97 - Kok. 1999 I, s. 6385.

(11) EYVL L 20, 26.1.1980, s. 43.

(12) S. Holmroos, Analys av kreosotstolpar i Simlångsdalen efter 40 års exponering i fält. Rapport nr. M205-252.092. Älvkarleby: Vattenfall utveckling. 1994.

(13) L. L. Ingram et. al., Migration of Creosote and Its Components from Treated Piling Sections in a Marine Environment, Proc. Katso myös alaviitteet 8 ja 18.

(14) BKH consulting engineers, Foundation of the appeal against the EC-directive on creosote, loppuraportti, Delft, 1.7.1995.

(15) Ks. alaviite 4.

(16) EYVL L 329, 22.12.1999, s. 43.

(17) EYVL L 329, 22.12.1999, s. 63.

(18) EYVL L 329, 22.12.1999, s. 82.

(19) Centrum voor Stoffen en Risicobeoordeling, CSR Advisiesrapport: 08196A01, Creosoot - Milieurisico's ten gevolge van de toepassing van gecreosoteerd hout in contact met water en bodem - Tekijät: M.H.M.M. Monforts, E.W.M. Roex, ja J.P. Rila, 5.12.2000 - RIVM (ihmistä ja ympäristöä käsittelevä tutkimus) Rijksinstituut voor volksgezondheid en milieu (kansanterveyttä ja ympäristöä käsittelevä elin).

(20) Ks. alaviite 14.

(21) G. Grimmer, Study on the Justification in Scientific Terms of Allowing The Netherlands to retain its National Laws on Creosote in Place of Council Directive 94/60/EC. Loppuraportti, Biochemisches Institut für Umweltcarcinogene, Großhansdorf (Saksa), Joulukuu 1995.

(22) Johdanto-osan kappale 102.

(23) Ks. alaviite 4.

(24) Ks. alaviite 14.

(25) Ks. alaviite 21.

(26) Katso alaviitteet 14 ja 21.