Neuvoston asetus (EY) N:o 1644/2001,

annettu 7 päivänä elokuuta 2001,

lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Egyptistä, Intiasta ja Pakistanista peräisin olevien puuvillan tyyppisten vuodeliinavaatteiden tuonnissa annetun asetuksen (EY) N:o 2398/97 muuttamisesta ja sen Intiasta peräisin olevaan tuontiin soveltamisen keskeyttämisestä

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 133 artiklan,

ottaa huomioon toimenpiteistä, joita yhteisö voi toteuttaa polkumyyntitoimenpiteitä ja tukien vastaisia toimenpiteitä koskevan WTO:n riitojenratkaisuelimen hyväksymän raportin johdosta 23 päivänä heinäkuuta 2001 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1515/2001(1),

ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 22 päivänä joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 384/96(2), jäljempänä "perusasetus",

ottaa huomioon ehdotuksen, jonka komissio on tehnyt neuvoa-antavaa komiteaa kuultuaan,

sekä katsoo seuraavaa:

A. VOIMASSA OLEVAT TOIMENPITEET

(1) Neuvosto otti asetuksella (EY) N:o 2398/97(3) jäljempänä "lopullinen asetus", käyttöön lopullisen polkumyyntitullin Egyptistä, Intiasta ja Pakistanista peräisin olevien puuvillan tyyppisten vuodeliinavaatteiden tuonnissa. Lopullista asetusta edelsi komission asetus (EY) N:o 1069/97(4), jäljempänä "väliaikainen asetus", väliaikaisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Egyptistä, Intiasta ja Pakistanista peräisin olevien puuvillan tyyppisten vuodeliinavaatteiden tuonnissa.

B. MAAILMAN KAUPPAJÄRJESTÖN WTO:N RIITOJENRATKAISUELIMEN KERTOMUS

(2) Maailman kauppajärjestön, jäljempänä "WTO", riitojenratkaisuelin antoi 12 päivänä maaliskuuta 2001 muutoksenhakuelimen kertomuksen ja muutoksenhakuelimen muuttaman paneelin kertomuksen asiasta "Euroopan yhteisöt - Intiasta peräisin olevien puuvillan tyyppisten vuodeliinavaatteiden tuonnissa sovellettavat polkumyyntitullit", jäljempänä "kertomukset".

C. TARKASTELTAVANA OLEVA TUOTE JA SAMANKALTAINEN TUOTE

(3) Tarkasteltavana oleva tuote on Egyptistä, Intiasta ja Pakistanista peräisin olevat puhtaista puuvillakuiduista tai tekokuitujen tai pellavan kanssa siten, että pellava ei ole pääasiallinen kuitu, sekoitetuista puuvillakuiduista valmistetut vuodeliinavaatteet valkaistuina, värjättyinä tai painettuina. Tuote luokitellaan CN-koodeihin ex 6302 21 00 (Taric-koodi 6302 21 00 81 , 6302 21 00 89 ), ex 6302 22 90 (Taric-koodi 6302 22 90 19 ), ex 6302 31 10 (Taric-koodi 6302 31 10 90 ), ex 6302 31 90 (Taric-koodi 6302 31 90 90 ) ja ex 6302 32 90 (Taric-koodi 6302 32 90 19 ). Kertomukset eivät vaikuta lopullisessa asetuksessa esitettyihin tarkasteltavana olevaa tuotetta ja samankaltaista tuotetta koskeviin päätelmiin.

D. KERTOMUSTEN PERUSTEELLA TARKISTETUT PÄÄTELMÄT

1. Alustava huomautus

(4) Komissio arvioi päätelmät uudelleen alkuperäisen tutkimuksen yhteydessä vuosina 1996-1997 kerättyjen tietojen perusteella ottaen huomioon kertomuksissa esitetyt suositukset. Uudelleenarvioinnin perusteella vahingollista polkumyyntiä esiintyy edelleen alemmilla kaupan portailla.

Polkumyyntiä koskeva tutkimus kattoi 1 päivän heinäkuuta 1995 ja 30 päivän kesäkuuta 1996 välisen ajanjakson, jäljempänä "tutkimusajanjakso". Vahinkoa koskevan arvion kannalta olennaisia tunnuslukuja koskeva tutkimus kattoi 1 päivän tammikuuta 1992 ja tutkimusajanjakson päättymispäivän, eli 30 päivän kesäkuuta 1996, välisen ajanjakson. Tästä ajanjaksosta käytetään jäljempänä nimitystä "tarkastelujakso".

2. Polkumyynti

2.1 Johdanto

(5) Tässä osassa esitetään kertomusten perusteella uudelleen arvioidut päätelmät, jotka koskevat:

a) myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten sekä voittomarginaalin määrittämistä silloin, kun laskennallinen normaaliarvo muodostetaan perusasetuksen 2 artiklan 6 kohdan a alakohdan mukaisesti, ja

b) nollatason marginaalin soveltamista polkumyyntimarginaalin painotettua keskiarvoa määritettäessä.

(6) Kaikki muut sovelletut laskentamenetelmät olivat samoja kuin alkuperäisessä tutkimuksessa. Lisätietoja varten viitataan edellä mainittuihin väliaikaiseen ja lopulliseen asetukseen.

2.2 Otanta

(7) Koska asianomaisissa maissa on suuri määrä viejiä, päätettiin alkuperäisen tutkimuksen yhteydessä soveltaa otantamenetelmää perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti.

2.3 Intia

(8) Koska Intiaa koskevaan pääasialliseen otokseen kuuluneesta viidestä yrityksestä ainoastaan yhden yrityksen kotimarkkinamyynnin kokonaismäärä oli edustavaa ja tuotetyyppien kannattavan kotimarkkinamyynnin osuus oli alle 80 prosenttia mutta yli 10 prosenttia kotimarkkinamyynnin kokonaismäärästä, otettiin normaaliarvon perusteeksi kyseisen yrityksen tavanomaisessa kaupankäynnissä syntyneet myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset sekä saatu voitto perusasetuksen 2 artiklan 6 kohdan ensimmäisen virkkeen mukaisesti.

(9) Muille neljälle yritykselle normaaliarvon perusteeksi otettiin edellä mainitulle yritykselle, jonka kotimarkkinamyynnin kokonaismäärä oli edustavaa, sekä varalla olevalle yritykselle, jonka kotimarkkinamyynnin kokonaismäärä oli niin ikään edustavaa, aiheutuneiden tosiasiallisten myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten painotettu keskiarvo sekä tosiasiallinen voitto kertomusten suositusten ja perusasetuksen 2 artiklan 6 kohdan a alakohdan mukaisesti. On huomattava, että myyntiä, joka ei ollut tapahtunut tavanomaisen kaupankäynnin yhteydessä ei jätetty huomiotta laskettaessa muihin neljään yritykseen sovellettavaa voittomarginaalia.

(10) Perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisia vientihintaa ja oikaisuja koskevia alkuperäisiä päätelmiä ei ollut tarpeen muuttaa.

(11) Laskennallisesti muodostettujen normaaliarvojen tyyppikohtaista painotettua keskiarvoa verrattiin vientihintojen tyyppikohtaiseen painotettuun keskiarvoon. Kertomuksen suositusten mukaisesti nollatason marginaalia ei sovellettu yritysten yleisiä polkumyyntimarginaaleja määritettäessä.

(12) Tarkistetut polkumyyntimarginaalit ilmaistuna prosentteina cif-tuontihinnasta yhteisön ja Intian rajalla ovat seuraavat:

>TAULUKON PAIKKA>

(13) Yhteistyössä toimiville yrityksille, joita ei ollut valittu Intiaa koskevaan otokseen, vahvistettiin otokseen kuuluvien yritysten keskimääräinen polkumyyntimarginaali, joka oli painotettu niiden yhteisöön suuntautuvan viennin liikevaihdon perusteella. Perusasetuksen 9 artiklan 6 kohdan mukaisesti tätä keskimääräistä polkumyyntimarginaalia laskettaessa ei otettu huomioon vahvistettuja nolla- ja vähimmäistason marginaaleja. Tämä tarkistettu Intiaa koskeva polkumyyntimarginaali on prosentteina cif-tuontihinnasta yhteisön rajalla ilmaistuna 5,7 prosenttia.

(14) Yhteistyöstä kieltäytyneiden intialaisten yritysten tarkistettu polkumyyntimarginaali määritettiin perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti käytettävissä olevien tietojen perusteella. Yhteistyössä toimimisen aste oli korkea alkuperäisen tutkimuksen aikana. Tämän vuoksi jäännöspolkumyyntimarginaali yhteistyöstä kieltäytyneille intialaisille yrityksille katsottiin aiheelliseksi vahvistaa korkeimman otokseen kuuluville tuottajille määritetyn polkumyyntimarginaalin suuruiseksi. Ei näet haluttu, että yhteistyöstä kieltäytyminen palkittaisiin soveltamalla yhteistyöstä kieltäytyneisiin viejiin/tuottajiin alhaisempia polkumyyntitulleja kuin korkeinta yhteistyöhön osallistuneille viejille/tuottajille sovellettua polkumyyntimarginaalia. Tarkistettu Intiaa koskeva polkumyyntimarginaali on prosentteina cif-tuontihinnasta yhteisön rajalla ilmaistuna 9,8 prosenttia.

2.4 Egypti ja Pakistan

(15) Polkumyyntiä koskevia päätelmiä Egyptistä ja Pakistanista peräisin olevan tuonnin osalta ei ole tarkistettu. Vastaavat polkumyyntimarginaalit on esitetty lopullisen asetuksen johdanto-osan 29-31 kappaleessa.

3. Yhteisön tuotannonala ja otanta

(16) Kertomuksissa esitetyillä päätelmillä ei ole vaikutusta yhteisön tuotannonalan määritelmää tai asemaa koskeviin päätelmiin (ks. lopullisen asetuksen johdanto-osan 34 kappale). Sama pätee yhteisön tuotannonalaa koskevaan otantaan (ks. väliaikaisen asetuksen johdanto-osan 58-61 kappale).

4. Vahinko

4.1 Alustava huomautus

(17) Kertomusten päätelmänä on, että yhteisö toimi tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen VI artiklan soveltamisesta tehdyn sopimuksen vastaisesti

i) ottaessaan huomioon yhteisön tuotannonalaa koskevaan neuvoston määritelmään kuulumattomia tuottajia koskevia tietoja yhteisön tuotannonalan tilaa arvioidessaan, ja

ii) jättäessään huomiotta joitakin yhteisön tuotannonalan tilaan olennaisesti vaikuttavia tekijöitä ja erityisesti kaikki tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen VI artiklan soveltamisesta tehdyn sopimuksen 3 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut tekijät. Palautettakoon mieliin tässä yhteydessä, että väliaikaisessa ja lopullisessa asetuksessa ei ollut käsitelty kokonaisuudessaan tuottavuutta, varastoja, kapasiteetin käyttöastetta, pääoman saantia tai investointeja, kassavirtaa, palkkoja ja polkumyyntimarginaalien suuruutta koskevia määritelmiä.

Paneeli katsoi myös, että sellaista tuottajalle/viejälle kuuluvaa tuontia, jonka ei voitu katsoa tapahtuneen polkumyynnillä, ei voida katsoa vahinkoa koskevan arvion yhteydessä polkumyynnillä tapahtuneeksi tuonniksi. Koska Intia ei kuitenkaan ollut kiistänyt vahinkoa koskevia päätelmiä tällä perusteella ja koska ei ollut sellaisia intialaisia tuottajia, joiden ei olisi havaittu harjoittaneen polkumyyntiä, paneeli ei esittänyt päätelmiä tältä osin. Paneeli hylkäsi perusteettomana Intian esittämän väitteen, jonka mukaan liiketoimet, jotka eivät ole tapahtuneet polkumyynnillä olisi jätettävä vahinkoa koskevan arvion ulkopuolelle.

(18) Alkuperäisen tutkimuksen yhteydessä vahvistettuja vahinkoa koskevia päätelmiä tarkasteltiin uudelleen paneelin päätelmien perusteella. Lisäksi tarkasteltiin sitä, olisiko niiden intialaisten viejien, jotka eivät olleet harjoittaneet polkumyyntiä, jättäminen tarkastelun ulkopuolelle muuttanut vahinkoa koskevia päätelmiä millään tavoin. Kyseisen uudelleentarkastelun tulokset esitetään jäljempänä.

(19) Väliaikaisen asetuksen johdanto-osan 62 kappaleessa esitettyä lähestymistapaa tarkistettiin jättämällä huomiotta sellaisia tuottajia koskevat tiedot, jotka eivät kuulu yhteisön tuotannonalaan. Tässä asetuksessa tietoja arvioitiin seuraavasti:

i) tuotannon, myynnin määrän, markkinaosuuden, työllisyyden ja kasvun kehitystä tarkasteltiin yhteisön tuotannonalan tasolla. Arvioon vaikuttavia tietoja saatiin 17:n otokseen kuuluneen tuottajan osalta tarkistetuista kyselyvastauksista ja muiden yhteisön tuotannonalaan kuuluneiden 18:n tuottajan osalta kerätyistä tiedoista.

ii) hintojen ja tuottavuuden, kassavirran, pääoman saannin ja investointien, varastojen, kapasiteetin käyttöasteen, palkkojen ja tuottavuuden kehitystä tarkasteltiin otokseen kuuluvien yhteisön tuottajien tasolla edellä mainittujen kyselyvastausten perusteella.

Lisäksi tarkasteltiin polkumyyntimarginaalin suuruutta.

4.2 Yhteisön kulutus

(20) Kertomusten suosituksilla ei ole vaikutusta väliaikaisen asetuksen johdanto-osan 63 kappaleessa esitettyihin päätelmiin. Palautettakoon mieliin, että tarkasteltavana olevan tuotteen yhteisön kulutus (tuotanto lisättynä tuonnilla ja vähennettynä viennillä) väheni vuoden 1992 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana noin 200000 tonnista noin 186000 tonniin eli noin 7 prosenttia.

4.3 Kolmesta asianomaisesta maasta tulevan tuonnin kumulaatio, määrä, markkinaosuus ja hinnat

(21) Alkuperäisen tutkimuksen yhteydessä ilmeni, että asianomaisista kolmesta maasta peräsin oleva polkumyynnillä tapahtuva tuonti kasvoi vuoden 1992 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana 33825 tonnista 46656 tonniin eli kasvoi tarkasteluajanjaksolla 38 prosenttia. Samana ajanjaksona kyseisen polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin markkinaosuus kasvoi 16,9 prosentista 25,1 prosenttiin (katso väliaikaisen asetuksen johdanto-osan 67 kappale).

(22) Mikäli jätetään huomiotta niiden viejien tuonti, joiden ei todettu harjoittaneen polkumyyntiä, polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin määrä olisi edelleen merkittävä, eli 30 prosenttia, kuten jäljempänä olevasta taulukosta ilmenee. Muun tuonnin markkinaosuus kasvoi tarkastelujakson aikana 40 prosenttia. Sen osuus yhteisön markkinoista oli yli 21 prosenttia tutkimusajanjakson aikana

>TAULUKON PAIKKA>

(23) Lisäksi on muistettava, että tarkastelujakson aikana Intiasta ja Egyptistä peräisin olevan tuonnin hinnat olivat tosiasiallisesti laskeneet 18 prosenttia (ks. väliaikaisen asetuksen johdanto-osan 80 kappale). Tilanne ei olennaisesti muutu, mikäli jätetään huomiotta niiden intialaisten viejien tuonti, joiden ei todettu harjoittaneen polkumyyntiä.

(24) Tutkimusajanjakson aikana polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin hinnan alittavuus ilmaistuna prosentteina yhteisön tuotannonalan painotetuista mukautetuista keskihinnoista vaihteli Intiasta peräisin olevan tuonnin osalta 13,8 prosentista 40,7 prosenttiin. Tilanne ei muutu myöskään tältä osin, mikäli jätetään huomiotta viejät, joiden ei havaittu harjoittaneen polkumyyntiä. Palautettakoon mieleen, että Pakistanin osalta hinnan alittavuus vaihteli 27,9 prosentista 34,4 prosenttiin ja Egyptin osalta 23,8 prosentista 53,7 prosenttiin.

4.4 Yhteisön tuotannonalan tilanne

4.4.1 Yleisiä huomioita

(25) Palautettakoon mieliin, että alkuperäisen tutkimuksen aikana kaikkien tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen VI artiklan soveltamisesta tehdyn sopimuksen 3 artiklan 4 kohdassa lueteltujen vahinkoon vaikuttavien tekijöiden (perusasetuksen 3 artiklan 5 kohta) ei todettu vaikuttaneen yhteisön tuotannonalan tilanteeseen. Tällaisia ovat esimerkiksi varastot ja tuotantokapasiteetti.

(26) Lisäksi joidenkin tekijöiden todettiin liittyvän läheisesti useisiin asetuksissa yksityiskohtaisesti esitettyihin vahinkoon vaikuttaviin tekijöihin. Erityisesti tuottavuus liittyi läheisesti tuotantoon ja työllisyyteen ja kassavirta sekä investointien tuotto kannattavuuteen. Näin ollen väliaikaisessa ja lopullisessa asetuksessa käsiteltiin perusteellisesti ainoastaan pääasiallisia vahinkoon vaikuttavia tekijöitä.

(27) Jäljempänä esitetyt päätelmät koskevat ainoastaan lopullisen asetuksen johdanto-osan 34 kappaleessa määriteltyä yhteisön tuotannonalaa. Johdanto-osan 17 kappaleen ii alakohdassa luetellut tekijät on luonnollisesti määritetty otoksen tasolla.

4.4.2 Varastot ja tuotantokapasiteetti

(28) Näiden tekijöiden ei todettu vaikuttavan yhteisön tuotannonalan tilaan.

(29) Varastojen osalta tähän on kaksi syytä. Ensiksi, tuotanto eli kuvioiden painaminen tapahtuu usein tiettyjen asiakkaiden tilauksesta tai tätä ennen, mikä vähentää mahdollisuuksia nimenomaan varastoitavaksi tarkoitettuun tuotantoon. Toiseksi, varastojen arvo määritetään yleensä 31. joulukuuta eli vuodevaatealan sesongin loppupuolella. Varastojen määrä saattaa vaihdella huomattavasti eri vuosina jo siksi, että joinakin vuosina varastolta lähtee suuria tilauksia 30. joulukuuta ja toisina taas 2. tammikuuta seuraavan vuoden puolella. Vaikka joillakin yrityksillä varastot jonkin verran kasvoivat, ei valituksen tekijä eikä kukaan muukaan otokseen kuulunut yhteisön tuottaja esittänyt vahinkoa koskevana näyttönä varastojen kasvua. Tällä alalla varastojen kasvu voi siis johtua pikemminkin tosiasiallisten tilausten kasvusta tai tilausten ennakoinnista kuin myymättä jääneestä tuotannosta.

(30) Tuotantokapasiteetin osalta yhteisön tuotannonalalla toimii lukuisia erittäin joustavia pk-yrityksiä. Koneita ja laitteita voidaan suhteellisen helposti ostaa, myydä tai käyttää muihin tuotteiden tuotantoon. Tämän vuoksi oli erittäin vaikeaa määrittää lukuja, jotka kuvaisivat luotettavasti koko tarkasteluajanjakson tuotantokapasiteettia tässä menettelyssä. Tutkimuksessa on kuitenkin ilmennyt, että monet tuottajat pystyivät säilyttämään tuotantokapasiteettinsa käyttöasteen korkeana ja niiden oli käytettävä kapasiteetin ylittävän tuotannon osalta jopa alihankintasopimuksia pystyäkseen pitämään käyttöasteensa korkeana myös heikompina aikoina.

4.4.3 Tuotanto, työllisyys ja tuottavuus

(31) Väliaikaisen asetuksen johdanto-osan kappaleissa 81 ja 91 esitetyt yhteisön tuotannonalan tuotantoa ja työllisyyttä koskevat päätelmät vahvistetaan. Yhteisön tuotannonala pystyi lisäämään vuodeliinavaatteiden kokonaistuotantoaan vuoden 1992 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana 39370 tonnista 42781 tonniin eli 8,7 prosenttia. Samanaikaisesti työllisyys väheni 5,3 prosenttia. Tämä kehitys toistui myös otokseen kuuluneiden tuottajien osalta.

(32) Näiden kahden tekijän yhteisvaikutuksesta otokseen kuuluneiden yhteisön tuottajien tuottavuus parani tarkastelujakson aikana.

>TAULUKON PAIKKA>

4.4.4 Palkat

(33)

>TAULUKON PAIKKA>

Työsuhteisen henkilöstön määrän vähenemisestä huolimatta vuodeliinavaatealalla välittömästi työskentelevän henkilöstön palkkojen kokonaismäärä kasvoi tarkastelujaksona 7 prosenttia. Työntekijöiden keskipalkka kasvoi vuodesta 1993 tutkimusajanjakson loppuun 6 prosenttia, mutta tätä olisi verrattava yhteisön kuluttajahintojen 5,5 prosentin kasvuun samana ajanjaksona (ks. väliaikaisen asetuksen johdanto-osan 86 kappale).

4.4.5 Myynnin määrät, markkinaosuus ja hintakehitys

(34) Jollei toisin ilmoiteta, otokseen kuuluviin yhteisön tuottajiin sovelletaan väliaikaisen asetuksen johdanto-osan 82-88 kappaleessa esitettyjä myynnin määrää, arvoa, markkinaosuutta ja hintakehitystä kuvaavia lukuja. Ne näin ollen vahvistetaan.

(35) Yhteisön tuotannonalan myynti kasvoi tarkastelujaksona hieman, 36205 tonnista 36553 tonniin, mikä vastaa 1 prosentin kasvua. Samaan aikaan myös niiden markkinaosuus kasvoi hieman, 18,1 prosentista 19,7 prosenttiin, mikä johtui kalliimpien kapean markkinasektorin tuotteiden myynnin kasvusta.

>TAULUKON PAIKKA>

4.4.6 Kannattavuus, kassavirta ja investointien tuotto

(36) Väliaikaisen asetuksen johdanto-osan 89 kappaleessa esitetyt kannattavuutta koskevat päätelmät vahvistetaan. Yhteisön tuotannonalan kannattavuus väheni tarkastelujaksona 3,6 prosentista 1,6 prosenttiin liikevaihdosta eli yli 50 prosenttia. Toisin sanoen yhteisön tuotannonalan voitot pienenivät vuoden 1992 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana 10,5 miljoonasta ecusta 4,6 miljoonaan ecuun, mikä vastaa noin 6 miljoonan ecun vähennystä tarkastelujaksona.

(37) Yhteisön tuotannonalan synnyttämät kassavirrat kehittyivät seuraavasti:

>TAULUKON PAIKKA>

(38) Vuoden 1992 ja tutkimusajanjakson aikana kassavirta säilyi kannattavana, mutta laski 7 miljoonaa ecua eli 28 prosenttia. Näin ollen myös yhteisön tuotannonalan kassavirta ja kannattavuus laskivat tarkastelujakson aikana.

(39) Investointien tuoton osalta tutkimuksesta ilmeni, että yhteisön tuotannonala investoi tarkastelujaksona lähinnä tuotantovälineiden ylläpitoon.

>TAULUKON PAIKKA>

(40) Kokonaisuutena katsoen investointien tuoton kehitys oli samankaltainen kuin kannattavuuden kehitys.

4.4.7 Pääoman saanti

(41) Yhteisön tuotannonalan pääomansaanti pankkiluottojen kautta kasvoi tarkastelujaksona 3 prosenttia.

>TAULUKON PAIKKA>

(42) Tutkimuksen aikana yhteisön tuotannonala ei esittänyt väitteitä, että yhteisön tuotannonalalla olisi ollut vaikeuksia pääoman saannissa toimintansa rahoittamiseksi eikä tästä ilmennyt muutakaan näyttöä. Ottaen huomioon, että yhteisön tuotannonala ei tehnyt suuria investointeja, voidaan kohtuudella olettaa, että suurin osa luotoista käytettiin vuodeliinavaatealan tavanomaisen toiminnan rahoittamiseen. Luottojen lisätarve tutkimusajanjakson aikana selittyy todennäköisesti kassavirran heikkenemisellä.

4.4.8 Kasvu ja kotimarkkinahintoihin vaikuttavat tekijät

(43) Huomattakoon, että yhteisön tuotannonalan kasvun kehitys oli myynnin määrän osalta erityisen negatiivista (- 1173 tonnia) vuoden 1994 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana. Markkinaosuuden kasvu (+ 0,2 prosenttiyksikköä) oli saman ajanjakson aikana hyvin vähäistä ja vuoden 1995 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana jopa negatiivista. Polkumyynnillä tapahtuneen halpatuonnin kasvu oli samaan aikaan positiivinen ja merkittävä. Vuoden 1994 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin määrä kasvoi 35 prosenttia (+ 10315 tonnia) ja markkinaosuuden kasvu oli peräti 6,2 prosenttiyksikköä.

(44) Kotimarkkinahintoihin vaikuttavia tekijöitä arvioitaessa tarkasteltiin lähinnä kysynnän heikkenemistä ja raakapuuvillan hintoja.

Tutkimuksesta ilmeni selvästi, että asianomaisista maista tapahtunut tuonti, jonka valtaosaltaan todettiin tapahtuneen polkumyynnillä, oli ottanut markkinat, jotka olivat vapautuneet yhteisön tuotantolaitosten sulkemisen ja tietyistä muista kolmansista maista tapahtuneen tuonnin vähenemisen johdosta tarkastelujakson aikana. Ottaen huomioon, että polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin hinnat olivat kaikkien yhteisön markkinoilla vuodeliinavaatteita myyvien toimijoiden hinnoista alhaisimmat, voidaan päätellä, että kysynnän heikkenemisellä ei sinänsä ollut ensisijaista vaikutusta, etenkään yhteisön tuotannonalan, hintoihin.

(45) Raakapuuvillan hinta, jonka osuus vuodeliinavaatteiden kokonaiskustannuksista voi olla 15 prosenttia, kasvoi huomattavasti tutkimusajanjakson aikana. Tasapuolisissa markkinaolosuhteissa tuottajien olisi pitänyt voida siirtää tämä kustannusnousu kuluttajille. Tutkimuksesta on ilmennyt, että yhteisön tuotannonala ei pystynyt tähän tässä tapauksessa.

(46) On niin ikään huomattava, että hinnan alittavuus oli merkittävää, kuten edellä johdanto-osan 24 kappaleessa todetaan.

4.4.9 Polkumyyntimarginaalin suuruus

(47) Asianomaisista maista tulevan tuonnin määrän ja hintojen vuoksi tosiasiallisen polkumyyntimarginaalin suuruuden vaikutusta yhteisön tuotannonalaan ei voida pitää vähäpätöisenä.

4.5 Vahinkoa koskeva päätelmä

(48) Tutkimuksesta kävi selvästi ilmi, että asianomaisista maista tuleva tuonti kasvoi tarkastelujakson aikana huomattavasti. Määrällisesti katsoen tuonti kasvoi 12800 tonnia eli peräti 38 prosenttia ja markkinaosuudella mitattuna 8,2 prosenttiyksikköä.

(49) Tutkimuksesta ilmeni niin ikään, että tarkasteltavana olevan tuonnin hinnat laskivat huomattavasti ja että kaikkien kolmen maan osalta havaittiin huomattavaa hinnan alittavuutta. Hinnat laskivat 18 prosenttia ja hinnan alittavuuden marginaalien todettiin vaihdelleen 11,9 prosentista 53,7 prosenttiin.

(50) Huolimatta siitä, että yhteisön tuotannonala onnistui lisäämään tuotantoaan ja lisäämään hieman myynnin määräänsä ja markkinaosuuttaan pyrkimällä lisäämään nimenomaan kalliimpien kapean markkinasektorin tuotteiden myyntiä, laski sen kannattavuus riittämättömälle tasolle, mikä johtui pääosin hinnoista, joissa ei ollut otettu huomioon raakapuuvillan hinnan nousua tai kulutustavaroiden hinnoissa näkyvää inflaatiota. Kannattavuuteen liittyvät vahingon osoittimet kuten kassavirta ja investointien tuotto heikkenivät niin ikään. Samoin kävi työllisyyden.

(51) Tämän ja erityisesti yhteisön tuotannonalan kannattavuuden heikkenemisen ja riittämättömyyden sekä hinnankorotusten estymisen perusteella vahvistetaan lopullisessa asetuksessa tehty päätelmä, jonka mukaan yhteisön tuotannonalalle on aiheutunut merkittävää vahinkoa.

5. Syy-yhteys

5.1 Johdanto

(52) Edellä esitettyjen polkumyyntiä ja vahinkoa koskevien päätelmien perusteella myös väliaikaisessa ja lopullisessa asetuksessa esitetty syy-yhteyden arviointi suoritettiin uudelleen.

(53) Paneelin ja valtiuselimen suositusten mukaisesti oli osoitettava polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin ja yhteisön tuotannonalan eli edellä mainittujen 35 tuottajan tilanteen välinen syy-yhteys. Tämän vuoksi tietojen, jotka koskivat yhteisön tuotannonalaan kuulumattomia tuottajia tai vuodeliinavaatteisiin liittyvän toimintansa aiemmin lopettaneita tuottajia (ks. väliaikaisen asetuksen johdanto-osan 105, 109 ja 110 kappale) ei katsottu vaikuttavan syy-yhteyden arviointiin.

5.2 Polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vaikutus

(54) Palautettakoon mieliin, että kaikista asianomaisista maista peräisin oleva polkumyynnillä tapahtuva myynti kasvoi absoluuttisesti 12800 tonnia ja markkinaosuudella mitattuna 38 prosenttia (9200 tonnia, eli 30 prosenttia, jos jätetään huomiotta niiden viejien tuonti, jotka eivät harjoittaneet polkumyyntiä). Polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin markkinaosuus kasvoi tarkastelujakson aikana 16,9 prosentista 25,1 prosenttiin eli 8,2 prosenttiyksikköä (15,3 prosentista 21,4 prosenttiin, eli 6,1 prosenttiyksikköä, jos jätetään huomiotta niiden intialaisten viejien tuonti, joiden ei havaittu harjoittaneen polkumyyntiä. Tutkimusajanjakson aikana painotettu keskimääräinen hinnan alittavuuden marginaali oli noin 29 prosenttia.

(55) Yhteisön tuotannonalan myynti kasvoi 348 tonnia ja sen markkinaosuus kasvoi 18,1 prosentista 19,7 prosenttiin eli 1,6 prosenttiyksikköä. Yhteisön tuotannonalan painotettu keskimääräinen myyntihinta pysyi jokseenkin ennallaan.

(56) Palautettakoon niin ikään mieliin (väliaikaisen asetuksen johdanto-osan 97 kappale), että vuodeliinavaatteiden markkinat ovat avoimet ja että tuotteet ovat keskenään korvattavissa. Yhteisön suuret vuodeliinavaatteiden ostajat, joiden ansiosta voidaan käyttää suurta tuotantokapasiteettia ja saavuttaa näin ollen jonkin verran suurtuotannon etua, ovat erittäin alttiita hinnanvaihteluille. Tämän perusteella voidaan päätellä, että asianomaisten vientiä harjoittavien tuottajien tuonnin alhaiset hinnat ja sen huomattava ja lisääntyvä markkinaosuus ovat aiheuttaneet yhteisön markkinoilla jatkuvaa hintoihin kohdistuvaa laskupainetta.

(57) Huolimatta siitä, että yhteisön tuotannonala pystyi kohdistamaan tuotantoaan ja myyntiään kalliimpiin tuotteisiin tuotanto- ja myyntimääriensä säilyttämiseksi, keskimääräiset myyntihinnat eivät nousseet.

(58) Väliaikaisen asetuksen johdanto-osan 99 kappaleen mukaisesti erityisesti hinnankorotusten estyminen ja tästä aiheutunut kannattavuuden heikkeneminen olivat tekijöitä, joiden perusteella yhteisön tuotannonalalle katsottiin aiheutuneen merkittävää vahinkoa. Ottaen huomioon, että yhteisön tuotannonalan tilan heikkeneminen ja alhaisilla hinnoilla tapahtuneen tuonnin huomattava kasvu osuivat ajallisesti yksiin, vahvistetaan asianomaisen tuonnin ja todetun merkittävän vahingon välillä olevan suora yhteys. Näin ollen vahvistetaan väliaikaisen asetuksen johdanto-osan 96-99 kappaleessa esitetyt päätelmät.

5.3 Muiden tekijöiden vaikutukset

(59) Muiden tekijöiden vaikutuksia yhteisön tuotannonalan tilanteeseen tarkasteltiin samoin.

5.3.1 Raakapuuvillan hintojen nousu

(60) Väliaikaisen asetuksen johdanto-osan 102 ja 103 kappaleessa esitetyt päätelmät voidaan vahvistaa.

5.3.2 Yhteisön kulutuksen kehitys

(61) Palautettakoon mieliin tietyt viejien huomauttaneen, että yhteisön tuotannonalalle mahdollisesti aiheutuneen vahingon olisi katsottava johtuneen tarkasteltavana olevan tuotteen kokonaiskulutuksen tasaisesta vähenemisestä: vuoden 1992 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana kulutus laski seitsemän prosenttia.

Tutkimuksesta ilmeni, että yhteisön tuotannonalan myynti kasvoi hieman eli 348 tonnia, muista kolmansista maista yhteisön hinnat alittavilla hinnoilla tapahtuva tuonti kasvoi yli 5000 tonnia ja asianomaisista kolmesta maasta polkumyynnillä tapahtuva tuonti kasvoi noin 12800 tonnia. Tämä kulutuksen lasku vaikutti etenkin niihin yhteisön tuottajiin, jotka eivät kuulu yhteisön tuotannonalaan.

(62) Lisäksi olisi pantava merkille, että yhteisön tuotannonala pystyi lisäämään kapean markkinasektorin tuotteiden myyntiään mukauttamalla ja laajentamalla olemassa olevaa tuotevalikoimaansa tietyille markkinasegmenteille. Näin ollen on selvää, että yhteisön kulutuksen kehitys ei vaikuttanut yhteisön tuotannonalaan juuri lainkaan.

5.3.3 Tuonti muista kolmansista maista

(63) Väliaikaisen asetuksen johdanto-osan 100 ja 101 kappaleessa esitetyt päätelmät eivät muutu.

5.3.4 Kilpailu muiden kuin valituksen tehneiden yhteisön tuottajien taholta

(64) Väliaikaisen asetuksen johdanto-osan 107 ja 108 kappaleessa esitetyt päätelmät eivät muutu.

5.4 Syy-yhteyttä koskeva päätelmä

(65) Edellä esitetystä arvioista ilmenee, että polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin määrän kasvun ja sen hintoihin kohdistuvan vaikutuksen sekä yhteisön tuotannonalalle aiheutuneen merkittävän vahingon välillä on selvä ja suora yhteys.

(66) Tutkimuksesta on ilmennyt, että asianomaiset maat lisäsivät tuontiaan 12800 tonnia eli 38 prosenttia. Tämä merkitsee markkinaosuuden 8,2 prosenttiyksikön kasvua. On selvää, että halpatuonnin suurella määrällä oli kaiken kaikkiaan huomattava vaikutus markkinoihin.

(67) Vaikka yhteisön tuotannonala pystyi lisäämään hieman myynnin määräänsä lisäämällä kapean markkinasektorin tuotteiden myyntiä, on selvää, että asianomaisista maista peräisin olevan myynnin vuoksi tuotannonala ei kyennyt saavuttamaan muiden kolmansien maiden eikä yhteisön toimijoiden jättämää markkinaosuutta tarkasteluajanjaksona.

(68) Polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vaikutusten ja yhteisön tuotannonalalle aiheutuneen vahingon välinen suora yhteys ilmenee myös korkeista hinnan alittavuuden marginaaleista, jotka saattavat olla syynä asianomaisten maiden markkinaosuuden kasvuun. Se ilmenee niin ikään tuontihintojen laskun vaikutuksesta yhteisön tuotannonalaan. Hinnankorotukset estyivät ja tuottavuus laski vuoden 1992 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana 3,6 prosentista 1,6 prosenttiin.

(69) Muiden tekijöiden kuin polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vaikutusten arviointi yhteisön tuotannonalan tilaan on niin ikään vahvistanut edellä esitetyn suoran syy-yhteyden olemassaolon.

(70) Näin ollen vahvistetaan lopullisen asetuksen johdanto-osan 43 kappaleessa esitetty päätelmä, jonka mukaan Egyptistä, Intiasta ja Pakistanista peräisin oleva tuonti on aiheuttanut yhteisön tuotannonalalle merkittävää vahinkoa.

6. Yhteisön etu

(71) Kertomuksilla ei ole vaikutusta väliaikaisen asetuksen johdanto-osan 44-46 kappaleessa esitettyihin päätelmiin.

E. TOIMENPITEIDEN SOVELTAMATTA JÄTTÄMISEN PERUSTEET

(72) Kuten edellä olevasta ilmenee, alkuperäisen tutkimuksen yhteydessä vahvistettujen tosiasioiden perusteellinen tarkastelu, joka on tehty kertomuksissa esitetyt suositukset ottaen huomioon, osoittaa, että Egyptistä, Intiasta ja Pakistanista peräisin olevasta polkumyynnillä tapahtuvasta tuonnista aiheutui edelleen vahinkoa. Tästä huolimatta neuvosto ei pidä asianmukaisena jatkaa tullien kantamista Intiasta tulevan viennin osalta jäljempänä annetuista syistä.

(73) Palautettakoon mieliin, että päätelmät perustuvat vuosina 1996-1997 kerättyihin tietoihin.

(74) Kertomuksissa esitettyjen suositusten vaikutusten laajempi tarkastelu olisi edellyttänyt, että olisi harkittu erinäisten muiden vaihtoehtojen soveltamista (kuten perusasetuksen 2 artiklan 6 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitetuttuja vaihtoehtoisia myynti-, hallinto- ja muiden kustannusten sekä voiton laskentamenetelmiä), joiden ei kertomuksissa todettu olevan ristiriitaisia. Tämä ei kuitenkaan ollut tässä tapauksessa mahdollista, koska tarvittavia tietoja ei ollut kerätty alkuperäisen tutkimuksen yhteydessä. Kyseisten tietojen keräämistä tai niiden sisällyttämistä tarkistusjärjestelmään ei näet pidetty tarpeellisena ennen kertomusten julkaisemista. Muodostettaessa laskennallista normaaliarvoa niille viejille, joilla tavallisen kaupankäynnin yhteydessä tapahtunutta myyntiä ei ollut riittävässä määrin, voittomarginaali määritettiin valituselimen suosittelemalla menetelmällä. Neuvosto katsoo kuitenkin, että valituselimen esittämä menetelmä ei sovellu tähän tapaukseen jo siksi, että sen soveltaminen olisi syrjivää, koska osaan viejistä sovellettaisiin niiden omia voittomarginaaleja kun taas osaan sovellettaisiin perusasetuksen 2 artiklan 6 kohdan a alakohdan mukaisesti muille viejille aiheutuneiden myynti-, hallinto- ja muiden kustannusten sekä muiden viejien saaman voiton painotettua keskiarvoa. Menetelmä olisi ristiriidassa myös sen periaatteen kanssa, jonka mukaan normaaliarvon perusteena on tavanomaisen kaupankäynnin yhteydessä tapahtunut myynti.

(75) Näissä poikkeuksellisissa olosuhteissa pidettiin parhaimpana muuttaa lopullista asetusta johdanto-osan kappaleessa 12-14 esitettyjen polkumyyntimarginaalien perusteella, jotka ovat kaikissa tapauksissa vahinkomarginaaleja alhaisemmat, sekä suspendoida edellä mainitun suuruisina kannetut tullit ja antaa kaikille asianomaisille osapuolille mahdollisuus toimittaa tietoja, esittää huomautuksia sekä esittää tarvittaessa tarkastelupyyntö.

(76) Intian viranomaisille, intialaisille viejille ja niitä edustavalle järjestölle, kaikille yhteisön osapuolille, jota asia koski, erityisesti yhteisön tuotannonalalle, tuojille, käyttäjille ja kaupan järjestöille ilmoitettiin uudelleenarvioidut päätelmät kirjallisesti ja niille annettiin mahdollisuus esittää huomautuksiaan ja tulla kuulluiksi. Asianomaisten osapuolten suulliset ja kirjalliset huomautukset tutkittiin, mutta niiden perusteella ei tehty muutoksia tässä asetuksessa tehtyihin päätelmiin.

(77) Kaikki tarkastelua koskevat pyynnöt, huomautukset sekä tiedot on toimitettava kirjallisina seuraavaan osoitteeseen: European Commission Directorate General for Trade

Directorates B and C

TERV - 0/13

Rue de la Loi/Wetstraat 200 B - 1049 Brussels F. (32-2) 295 65 05 Teleksi COMEU B 21877.

(78) Intiasta peräisin olevaa tuontia koskevan polkumyyntitoimenpiteen voimassaolon olisi lakattava ilman eri toimenpiteitä, jos asianomaisten osapuolten tarkastelupyynnön perusteella ei panna vireille tarkastelua kuuden kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta. Jos kyseinen tarkastelu pannaan vireille edellä mainitussa kuuden kuukauden määräajassa, soveltamisen keskeytystä olisi jatkettava tarkastelua koskevan tutkimuksen ajan,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (EY) N:o 2398/97 seuraavasti:

1) Muutetaan 2 kohdassa vahvistettu Intiaan sovellettava tulli 9,8 prosentiksi (Taric-lisäkoodi 8900 ).

2) Muutetaan 3 kohdassa vahvistettu Intiaan sovellettava tulli 5,7 prosentiksi (Taric-lisäkoodi 8042 ).

3) Muutetaan 4 kohdassa mainittuihin intialaisiin yrityksiin sovellettavat tullit seuraavasti:

>TAULUKON PAIKKA>

2 artikla

1. Keskeytetään 1 artiklassa vahvistettujen polkumyyntitullien soveltaminen Intiasta peräisin olevaan tuontiin.

2. Edellä 1 artiklassa vahvistetun polkumyyntitullin voimassaolo lakkaa Intian osalta kuuden kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta, jos tarkastelua ei ole pantu vireille kyseiseen määräaikaan mennessä. Tällaisen tarkastelun aikana polkumyyntitullin soveltamisen keskeyttämistä jatketaan 1 kohdan mukaisesti.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 7 päivänä elokuuta 2001.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

L. Michel

(1) EYVL L 201, 26.7.2001, s. 10.

(2) EYVL L 56, 6.3.1996, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2238/2000 (EYVL L 257, 11.10.2000, s. 2).

(3) EYVL L 332, 4.12.1997, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna neuvoston asetuksella (EY) N:o 554/2000 (EYVL L 68, 16.3.2000, s. 1).

(4) EYVL L 156, 13.6.1997, s. 11.