17.8.2001   

FI

Euroopan yhteisöjen virallinen lehti

L 222/53


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1639/2001,

annettu 25 päivänä heinäkuuta 2001,

yhteisön kalastusalan tietojenkeruun vähimmäisohjelmista ja laajoista ohjelmista ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1543/2000 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon yhteisön puitteista yhteisen kalastuspolitiikan toteuttamista varten tarvittavien tietojen keruulle ja hallinnalle 29 päivänä kesäkuuta 2000 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1543/2000 (1) ja erityisesti sen 5 artiklan 1 kohdan ja 8 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 1543/2000 vahvistetaan yhteisön puitteet sellaisten tietojen keruulle ja hallinnalle, joita tarvitaan kalavarojen ja kalastusalan tilan arviointia varten. Tässä tarkoituksessa siinä säädetään, että jäsenvaltioiden olisi laadittava kansalliset ohjelmat kalastusalan tietojen keruuta ja hallintoa varten yhteisön ohjelmien mukaisesti.

(2)

Tämän vuoksi on tarpeen laatia yhteisön vähimmäisohjelma, joka kattaa tieteellisiä arviointeja varten ehdottoman tarpeelliset tiedot, ja laatia yhteisön laaja ohjelma, johon kuuluu lisäksi tietoja, joiden avulla tieteelliset arvioinnit paranevat merkittävästi.

(3)

Ohjelmiin tarvittavat tiedot olisi kerättävä arviointimoduulien muodossa, jotka kattavat kalastuskapasiteetin ja pyyntiponnistuksen, saaliit ja alan taloudellisen tilanteen.

(4)

Jäsenvaltioiden tieteellisiä arviointeja varten laatimien tietojenkeruuohjelmien tulisi olla yhteensopivia yhteisen kalastuspolitiikan muiden osa-alueiden hallintoa varten kerättyjen tietojen kanssa ja jäsenvaltioiden yhteisön tilasto-ohjelmaa varten keräämien tietojen kanssa.

(5)

Olisi säädettävä tietojen siirtoa ja saatavuutta koskevista säännöistä, myös luottamuksellisuuden osalta, sekä yhteisön ohjelmien teknisiä muutoksia ja poikkeuksia koskevista säännöistä. Olisi myös laadittava kansallisten ohjelmien seurantaa koskevat menettelyt.

(6)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat kalastuksen ja vesiviljelyn hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asiasisältö

Perustetaan asetuksen (EY) N:o 1543/2000 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut yhteisön vähimmäisohjelma ja laaja ohjelma siten kuin liitteessä säädetään.

Tässä asetuksessa säädetään myös jäsenvaltioiden kansallisissa ohjelmissa kerättäviä tietoja koskevista yksityiskohtaisista säännöistä.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1.

    ’laivastonosalla’ fyysisiltä ominaisuuksiltaan ja pyydysten käytöltään mahdollisimman samanlaisten alusten ryhmää, joka on muodostettu neljänteen monivuotiseen ohjausohjelmaan (MOO IV) sisältyvästä laivaston osittamisesta;

2.

    ’kaupallisella kalastuslaivastolla’ neuvoston asetuksen (EY) N:o 3690/93 (2) mukaisesti rekisteröityjä ja lisenssin saaneita aluksia tai aluksia, jotka ovat muulla tavalla saaneet luvan kalastaa kalavarojen taloudellisessa hyödyntämistarkoituksessa, mistä jäsenvaltioiden on toimitettava tiedot yhteisön kalastusalusrekisteriin komission asetuksen (EY) N:o 2090/98 (3) mukaisesti;

3.

    ’virkistys- ja urheilukalastuksella’ kaikkea kalastustoimintaa, jota ei harjoiteta taloudellisessa kalastustarkoituksessa;

4.

    ’perustiedoilla’ yksittäisiin aluksiin, luonnollisiin tai oikeushenkilöihin tai yksittäisiin näytteisiin liittyviä tietoja;

5.

    ’tosiasiallisella pyyntiteholla’ alusten arvioitua pyyntitehoa verrattuna näiden alusten pyytämiin saaliisiin;

6.

    ’nimellisellä pyyntiteholla’ fysikaalisena ominaisuutena (koneteho tai vetoisuus) tai niiden yhdistelmänä ilmaistua pyyntitehoa;

7.

    ’pyyntiponnistuksella’ aluksen pyyntitehon ja sen kalastustoiminnan keston tuloa, ja alusryhmän osalta kaikkien kyseisten alusten pyyntiponnistusten summaa;

8.

    ’menetelmätyypillä’ tietyn tyyppisen pyydyksen käyttöä tai yhden tai useamman johonkin pyydysryhmään kuuluvan pyydyksen käyttöä;

9.

    ’maantieteellis-ajallisella jaottelulla’ jonkin ajanjakson ja maantieteellisiin osa-alueisiin jaottelun yhdistelmää;

10.

    ’perusteellisella näytteenotolla’ populaation tutkimusta tilastollisessa mielessä jonkin tekijän osalta, jos kaikki kyseiseen populaatioon kuuluvat yksilöt tosiasiallisesti mitataan;

11.

    ’jalostusteollisuudella’ kalojen, äyriäisten ja nilviäisten valmistamiseen ja säilöntään osallistuvaa teollisuutta sekä kalaa, äyriäisiä tai nilviäisiä sisältävien tuotteiden valmistukseen osallistuvaa teollisuutta;

12.

    ’jalostusteollisuuden alalla’ jalostusteollisuuden osaa, joka määritellään sen harjoittaman jalostustyypin perusteella (jäädytys, suolaus/kuivaus, savustus, purkittaminen, valmisateriat jne.) sekä kyseisten lajiryhmien markkinointikanavien perusteella (pohjakalalajit ja syvänmeren lajit, Thunnidae-lajit, muut pelagiset lajit kuin Thunnidae, muut kalalajit, äyriäiset, pääjalkaiset, simpukat, muut nilviäiset, muut);

13.

    ’yhdistellyillä tiedoilla’ yhdisteltyjä tietoja siten kuin asetuksen (EY) N:o 1543/2000 2 artiklan b kohdassa säädetään;

14.

    ’toiminnallisella yksiköllä’ tilastoruutujen toiminnallista ryhmää, joka vastaa maantieteellisesti eristetyn biologisen kannan tai biologisten kantaryhmien levinneisyysaluetta, siten kuin lisäyksessä II esitetään;

15.

    ’saaliilla’ tosiasiallisesti pyydettyjen kalojen kokonaiselopainoa eli bruttosaalista;

16.

    ’puretuilla saaliilla’ purettujen saaliiden kokonaiselopainoa eli nimellissaalista;

17.

    ’poisheitetyillä saaliilla’ pyynnin yhteydessä tai pian sen jälkeen poisheitettyjen alamittaisten, myyntikelvottomien tai muuten ei-toivottujen kalojen kokonaiselopainoa.

3 artikla

Kansallisia ohjelmia koskevat vaatimukset

Jäsenvaltioiden laatimiin kansallisiin ohjelmiin, joissa otetaan huomioon liitteessä säädetyt yhteisön ohjelmat, olisi kuuluttava erityisesti:

a)

yhteydet yhteisön ohjelmiin siten, että suunnitellut toimet täsmennetään aloittain ja ohjelmiin viitaten;

b)

analyyttisten selostusten osatekijät aloittain ja ohjelmittain sekä lisäyksen I tason 2 maantieteellisen alueen mukaisesti;

c)

jos kyseessä on näytteenotto, yksityiskohtainen kuvaus toteutetuista strategioista ja käytetyistä tilastollisista arvioista tarkkuustason sekä kustannusten ja tarkkuuden välisen suhteen määrittelemiseksi;

d)

tekijät, joiden avulla voidaan osoittaa jäsenvaltioiden välinen yhteistyö ja tehtävien jako.

Ohjelmissa on ilmoitettava c kohdassa tarkoitetun tarkkuustason arviot viimeistään 31 päivänä toukokuuta 2003.

4 artikla

Kansallisten ohjelmien esittäminen

Jäsenvaltioiden on toimitettava asetuksen (EY) N:o 1543/2000 6 artiklassa tarkoitettu kansallinen ohjelmansa elektronisessa muodossa komissiolle viimeistään joka vuoden 31 päivänä toukokuuta.

5 artikla

Tietojen toimittaminen kansainvälisille järjestöille

1.   Jäsenvaltiot voivat siirtää tässä asetuksessa tarkoitetut tiedot toimivaltaisille kansainvälisille järjestöille kyseisten järjestöjen erityissääntöjen mukaisesti.

2.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen toimittamisesta ja annettava pyynnöstä komission käyttöön atk-muodossa oleva jäljennös niistä.

6 artikla

Komission ja jäsenvaltioiden välinen koordinaatio

1.   Komissio tarkastelee kansallisia ohjelmia ja tarkistaa, että tässä asetuksessa säädettyjä edellytyksiä noudatetaan.

Jos komission kansallisen ohjelman tarkastelussa ilmenee, että jokin ohjelma ei täytä näitä edellytyksiä, komissio ilmoittaa siitä välittömästi kyseiselle jäsenvaltiolle ja ehdottaa ohjelmaan muutoksia. Sen jälkeen kyseinen jäsenvaltio voi toimittaa muunnetun kansallisen ohjelman.

2.   Jäsenvaltioiden on toimitettava viimeistään 31 päivänä toukokuuta 2003 ja sen jälkeen ohjelman soveltamisen ajan joka vuoden 31 päivään toukokuuta mennessä tekninen toimintakertomus, jossa selvitetään yksityiskohtaisesti vähimmäisohjelman ja laajan ohjelman laatimishetkellä asetettujen tavoitteiden täyttymisen tilanne.

3.   Kunkin jäsenvaltion on nimettävä tämän asetuksen täytäntöönpanosta vastaava viranomainen, jäljempänä ’kansallinen yhteystaho’.

4.   Kunkin jäsenvaltion on ilmoitettava 31 päivään toukokuuta 2001 mennessä sen kansallisen yhteystahon tarkemmat yhteystiedot komissiolle ja muille jäsenvaltioille.

5.   Kansallisen yhteystahon on annettava säännöllisesti komissiolle tieto kansallisen ohjelman edistymisestä.

7 artikla

Yhteisön ohjelmien noudattamatta jättäminen

Jos komissio toteaa, että jokin jäsenvaltio ei täytä yhteisön ohjelmien moduuleissa säädettyjä velvoitteita ja että kyseinen jäsenvaltio saa yhteisön taloudellista tukea näihin moduuleihin, sen on ilmoitettava tästä kyseiselle jäsenvaltiolle, jonka on tehtävä hallinnollinen tutkimus.

Jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle tämän tutkimuksen edistymisestä ja sen tuloksista ja lähetettävä viipymättä tutkimuksen jälkeen laaditun kertomuksen jäljennös, josta ilmenevät päätekijät, joihin se perustuu.

Komissio voi päättää periä takaisin aiheettomasti maksetut summat korkoineen kyseiseltä ajalta.

8 artikla

Tekniset muutokset ja poikkeukset

1.   Komissio voi sallia liitteessä olevan G jakson 1 kohdan iii alakohdassa tarkoitetut tutkimusten muutokset tieteellis-teknis-taloudellisen kalastuskomitean (jäljempänä 'STEFC') lausunnon perusteella.

2.   Komissio voi STEFC:n ohjeiden mukaisesti ja asetuksen (EY) N:o 1543/2000 9 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen päättää poikkeuksista liitteessä olevan H ja I jakson velvoitteisiin.

9 artikla

Perustietojen ja yhdisteltyjen tietojen hallinnointi

1.   Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, jotta tämän asetuksen mukaisesti kerättyjä perustietoja käsitellään luottamuksellisesti.

2.   Perustiedot on säilytettävä tehtävien hoitamiseen tarvittavan ajanjakson ajan ja vähintään viisi vuotta.

3.   Kunkin jäsenvaltion on varmistettava, että yhteisön ohjelmaan kuuluvat yhdistellyt tiedot viedään atk-pohjaisiin tietokantoihin, joihin komissiolla ja kansallisilla yhteystahoilla on pääsy 10 ja 11 artiklan mukaisesti.

4.   Edellä 3 kohdassa tarkoitetuissa yhdistellyissä tiedoissa ei saa olla mitään tietoja, joiden avulla olisi mahdollista tunnistaa yksittäisiä aluksia tai luonnollisia taikka oikeushenkilöitä.

5.   Jäsenvaltioiden on varmistettava omassa tietokonejärjestelmässään tietojen käsittelyn turvallisuus erityisesti silloin, kun käsittely edellyttää siirtoa verkossa.

6.   Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat tekniset toimenpiteet tietojen suojaamiseksi vahingossa tapahtuvalta tai laittomalta hävittämiseltä, vahingossa tapahtuvalta häviämiseltä, vahingoittumiselta, jakelulta, luvattomalta käytöltä ja sopimattomalta käsittelyltä.

10 artikla

Komission pääsy tietoihin

1.   Jos komissio haluaa käyttää tämän asetuksen perusteella kerättyjä yhdisteltyjä tietoja, sen on ilmoitettava kyseiselle jäsenvaltiolle, mistä tiedoista on kyse.

2.   Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet näiden tietojen etäkäytön mahdollistamiseksi tai niiden kopioimiseksi enintään kahdenkymmenen päivän ajanjakson kuluessa.

3.   Jos jäsenvaltio ei ole sellaisessa asemassa, että se voisi täyttää komission tietoihin pääsyä koskevan pyynnön, sen on välittömästi annettava siitä tieto komissiolle ja esitettävä syyt.

4.   Kun komissio tekee jäsenvaltion tiedoista atk-tiedoston, tiedostoa ei saa säilyttää kahtakymmentä arkipäivää kauemmin siitä päivästä, jolloin tietoja pyydettiin, ja sen vuoksi tiedosto on hävitettävä, ellei kyseinen jäsenvaltio ole antanut säilyttämiseen selvää kirjallista suostumusta.

11 artikla

Jäsenvaltioiden pääsy tietoihin

1.   Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet helpottaakseen muiden jäsenvaltioiden kansallisten yhteystahojen pääsyä yhdistellyt tiedot sisältävään atk-pohjaiseen tietokantaan.

2.   Jäsenvaltioiden on annettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille tiedoksi syyt, jotka oikeuttavat keskeyttämään pääsyn tämän asetuksen mukaisiin tietoihin.

3.   Jos kansallinen yhteystaho haluaa päästä jonkin toisen jäsenvaltion pitämiin tietoihin, sen on lähetettävä pyyntö näihin tietoihin pääsystä vastuussa olevalle kansalliselle yhteystaholle. Tämän kansallisen yhteystahon on vastattava pyyntöön kymmenen työpäivän kuluessa pyynnön esittämisestä, ja sen on annettava syyt mahdolliseen kieltäytymiseen.

4.   Jäsenvaltioiden on tehtävä sopimuksia tai sovittava tietokoneelle pääsyyn liittyvistä IT-protokollista tietokantoihin pääsyn helpottamiseksi. Niiden on ilmoitettava tästä viipymättä komissiolle. Tietokantoihin pääsyn kustannuksista vastaa sitä pyytävä kansallinen yhteystaho.

12 artikla

Luottamuksellisuus

STEFC:n jäsenillä ja sen järjestämien kokousten osanottajilla ei ole lupaa jäljentää osittain eikä kokonaan tietoja kokouksen ulkopuolella käytettäviksi.

13 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 25 päivänä heinäkuuta 2001.

Komission puolesta

Franz FISCHLER

Komission jäsen


(1)  EYVL L 176, 15.7.2000, s. 1.

(2)  EYVL L 341, 31.12.1993, s. 93.

(3)  EYVL L 266, 1.10.1998, s. 27.


LIITE

I LUKU

Sisältö ja menetelmät

A.   Yhteisön ohjelmien sisältö

1.

Asetuksen (EY) N:o 1543/2000 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun yhteisön vähimmäisohjelmaan kuuluu seuraavat osat:

a)

Panosten arviointi -moduuli: kalastuskapasiteetti ja pyyntiponnistus.

b)

Saaliiden ja aluksesta purettujen saaliiden arviointi ja näytteenotto -moduuli.

c)

Alan taloudellisen tilanteen arviointi -moduuli.

2.

Asetuksen (EY) N:o 1543/20005 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun laajaan yhteisön ohjelmaan kuuluu edellä 1 kohdassa tarkoitetut moduulit ja jokaisessa moduulissa erikseen täsmennetyt lisätiedot.

3.

Jokaisen moduulin osalta seurattavat tekijät, jaottelutasot ja saavutettavat tarkkuustasot täsmennetään vähimmäisohjelmassa. Niiden laajojen ohjelmien osalta, joiden tarkkuustasoja ei ole vahvistettu, jäsenvaltioiden on ilmoitettava kansallisessa ohjelmassaan tarkkuustasot, joihin se pyrkii, sekä käytettäviin arviointimenettelyihin liittyvä kustannus-tarkkuussuhde.

B.   Tarkkuustasot ja näytteenoton intensiteetti

1.

Silloin kun ei ole mahdollista määritellä näytteenotto-ohjelmien tarkkuustasona tai näytekokona ilmaistuja määrällisiä tavoitteita, järjestetään tilastollisessa mielessä pilottitutkimuksia. Tällaisten pilottitutkimusten avulla on arvioitava ongelman merkitys ja niiden avulla olisi myös voitava selvittää, ovatko yksityiskohtaisemmat tutkimukset tarpeen myöhemmin, ja tällaisten yksityiskohtaisten tutkimusten kustannustehokkuussuhde.

2.

Silloin kun määrälliset tavoitteet voidaan määritellä, ne voidaan täsmentää joko suoraan näytteiden kokoina tai näytteiden tiheytenä tai määrittelemällä saavutettavat tarkkuus- ja luotettavuustasot.

3.

Silloin kun viitataan näytteen kokoon tai näytetiheyteen tilastollisesti määritellyssä populaatiossa, näytteenottosuunnitelman on oltava teholtaan ainakin yksinkertaista näytteenottoa vastaava. Näytteenottosuunnitelmat on kuvattava kansallisissa ohjelmissa.

4.

Viitattaessa tarkkuus- tai luotettavuustasoon on tehtävä seuraava ero:

a)

Taso 1: taso, jolla on mahdollista arvioida parametri ± 25 prosentin tarkkuudella 95 prosentin luotettavuustasolla.

b)

Taso 2: taso, jolla on mahdollista arvioida parametri ± 10 prosentin tarkkuudella 95 prosentin luotettavuustasolla.

c)

Taso 3: taso, jolla on mahdollista arvioida parametri ± 5 prosentin tarkkuudella 95 prosentin luotettavuustasolla.

II LUKU

PANOSTEN ARVIOINTI -MODUULI: KALASTUSKAPASITEETTI JA PYYNTIPONNISTUS

C.   Kalastuskapasiteettia koskevien tietojen keruu

1.

Vähimmäisohjelmassa tiedot kerätään, jotta voidaan vahvistaa jokaisen myöhemmin määritettävän laivastonosan osalta siihen kuuluvien alusten lukumäärä ja a kohdassa määriteltyjen parametrien keskimääräinen arvo alusta kohti.

a)   Parametrit:

Kerättäviin tietoihin on kuuluttava kaikki neljännen monivuotisen ohjausohjelman (MOO IV) soveltamisalaan kuuluvat alukset:

—

vetoisuus (bruttovetoisuus),

—

pääkoneen tosiasiallisesti tuottama jatkuva enimmäisteho, tarvittaessa tehonalennuksen jälkeen, ilmaistuna kilowatteina siten kuin neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2930/86 (1) määritellään,

—

aluksen ikä rungon iän perusteella laskettuna.

b)   Jaottelutasot:

—

tiedot on kerättävä siten, että liitteessä III määritellyt laivastonosat voidaan yksilöidä,

—

tiedot on saatettava ajan tasalle vuosittain.

c)   Tarkkuustasot:

Asetuksessa (EY) N:o 2090/98 säädetyt tiedot on kerättävä täydellisinä. Muun tyyppisten 1 kohdan a alakohdassa mainittujen tietojen osalta näytteenotto-ohjelmat voidaan laatia siten, että arviot voivat saavuttaa tason 3 tarkkuuden, siten kuin B jaksossa säädetään.

2.

Laaja ohjelma

a)   Täydentäviä parametrejä ovat:

—

pääkoneen jatkuva enimmäisteho ennen tehon alentamista,

—

taljojen ja vinssien käyttämien sivukoneiden kokonaisenimmäisteho kokonaispituudeltaan yli 12-metristen alusten osalta,

—

eri pyyntimenetelmiin kuuluvien standardipyydysten ominaisuudet, niiden mitat ja vakuutusarvo mukaan luettuina,

—

eri tyyppisiin pyyntimenetelmiin kuuluvien pyydysten keskimääräinen lukumäärä alusta kohti.

b)   Jaottelutasot:

—

tarkasteltavat laivastonosat on määritelty liitteessä IV,

—

tarkasteltavat pyyntimenetelmien tyypit on myös määritelty liitteessä IV.

D.   Pyyntiponnistukseen liittyvien tietojen keruu

1.

Vähimmäisohjelman tasolla tiedot on kerättävä seuraavasti:

a)   Parametrit:

i)

Polttoaineen kulutus (2).

ii)

Pyyntiponnistukset menetelmätyyppien mukaisesti: ne mitataan tietyn alueen ja tietyn ajanjakson kalastuspäivien painotettuna summana:

—

jokainen päivä painotetaan aluksen nimelliseen pyyntitehoon liittyvällä mittayksiköllä; nämä yksiköt määritellään liitteessä V,

—

merelläolopäiväksi katsotaan kalenteripäivä, jos sinä päivänä on harjoitettu ainakin kerran kalastustoimintaa tai jos sinä päivänä mereen on jätetty passiivinen pyydys,

—

päivä merkitään käytetyksi sillä alueella, jossa ensimmäisen kerran sinä päivänä harjoitettiin kalastustoimintaa. Passiivisten pyydysten osalta, jos alus ei harjoittanut kalastustoimintaa sellaisena päivänä, jolloin ainakin yksi (passiivinen) pyydys oli meressä, tämä päivä merkitään käytetyksi alueella, jossa tällä kalastusmatkalla viimeksi laskettiin pyydys.

iii)

Erityiset pyyntiponnistukset: liittyvät erityisesti kiinnostaviin kantoihin. Ne määritellään pyyntiponnistukseksi menetelmän mukaan, mutta huomioon otetaan vain ne päivät, jolloin lisäyksessä VI mainittujen kantojen aluksella pidetyt saaliit ylittävät siinä lisäyksessä tarkoitetut kynnysarvot.

—

Erityiskantojen osalta voidaan käyttää liitteessä V määriteltyjen lisäksi täydentäviä mittayksiköitä edellyttäen, että ne ovat näiden kantojen arvioinnissa mukana olevien alueellisten kalastusjärjestöjen ohjeiden mukaisia.

b)   Jaottelutasot:

i)

Polttoaineen kulutuksen osalta tilavuutena ja kustannuksina ilmaistut tiedot on kerättävä siten, että jokaisessa lisäyksessä III määritellyssä laivastonosassa on mahdollista arvioida aluskohtaisesti vuosittainen polttoaineen keskikulutus (3).

ii)

Menetelmäkohtaisen pyyntiponnistuksen määrittelemiseksi tiedot on kerättävä lisäyksessä VIII määriteltyjen menetelmätyyppien mukaisesti neljännesvuosittain lisäyksessä I määritellyn maantieteellisen jaottelun 3 tason mukaisesti.

Kokonaispyyntiponnistuksen lisäksi jokaisen lisäyksessä III määritellyn laivastonosan osuus on yksilöitävä (pyyntiponnistus menetelmittäin ja laivastonosittain) (3).

iii)

Erityisten pyyntiponnistusten tasolla tiedot on kerättävä samalla tavalla kuin menetelmäkohtaisten pyyntiponnistusten osalta: erottamalla lisäyksessä VIII täsmennettyjen pyyntimenetelmien tyypit neljännesvuosittain lisäyksessä I määritellyn maantieteellisen jaottelun 3 tason mukaisesti.

c)   Tarkkuustasot:

Komission asetuksen (ETY) N:o 2807/83 (4) (joka on annettu jäsenvaltioiden kalansaalistietojen kirjaamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä) säännösten mukaiset tiedot on kerättävä täydellisinä. Silloin kun muut tiedot ovat tarpeen, ne kerätään sellaisten näytteenottomenetelmien mukaisesti, joiden avulla on mahdollista määritellä arvioidut keskiarvot laivastonosittain, polttoaineen kulutusta koskevat tasoa 2 olevat tiedot, tarkkuustasoa 2 olevat pyyntiponnistusta koskevat tiedot menetelmittäin, tarkkuustasoa 1 olevat erityistä pyyntiponnistusta koskevat tiedot, ja esitutkimuksia voidaan suorittaa koskien passiivisten pyydysten pyyntiponnistusta.

2.

Laaja ohjelma

a)   Täydentävät parametrit:

Edellä 1 kohdan a alakohdan ii ja iii luetelmakohdassa tarkoitettujen menetelmän mukaisten pyyntiponnistusten ja erityispyyntiponnistusten osalta:

—

voidaan käyttää muitakin kuin lisäyksessä V määriteltyjä mittayksiköitä edellyttäen, että ne on esitetty yksityiskohtaisesti ja perusteltu kansallisissa ohjelmissa,

—

erityispyyntiponnistuksen määrittelyssä voidaan ottaa huomioon muitakin kantoja ja/tai kynnysarvoja kuin lisäyksessä VI määritellyt,

—

lisäksi muiden pyydysten kuin sulkupyydysten, mertojen ja paunettien osalta pyyntiponnistus voidaan mitata toimintakerroittain. Tällaisissa tapauksissa perusyksiköt viittaavat kalastustoimintakertoihin eivätkä kalastuspäiviin. Jokainen toimintakerta vastaa tällöin määritellyn pyyntiponnistuksen mukaista panosta lisäyksessä IX määriteltyjen sääntöjen mukaisesti. Muitakin kuin lisäyksessä mainittuja sääntöjä voidaan käyttää, kunhan ne on täydellisesti kuvattu ja perusteltu.

—

Sulkupyydysten, mertojen ja paunettien pyyntiponnistusta koskevat tiedot voidaan kerätä meressä olevien pyydysten lukumääränä kerrottuna ajalla (jokaisen pyydyksen meressäolopäivien lukumäärä vuosittain).

b)   Jaottelutasot:

i)

Polttoaineen kulutusta koskevia tietoja voidaan kerätä tavalla, jonka avulla on mahdollista arvioida jokaisessa lisäyksessä IV määritellyssä laivastonosassa aluskohtaisesti neljännesvuosittainen polttoaineen keskikulutus.

ii)

Menetelmän mukaisen pyyntiponnistuksen ja erityispyyntiponnistuksen osalta:

—

pyyntiponnistustiedot voidaan yksilöidä lisäyksessä X tarkoitettujen pyyntimenetelmätyyppien mukaisesti; yksityiskohtaisempaa luokittelua voidaan käyttää, kunhan sen hyödyllisyys kuvataan ja perustellaan kansallisessa ohjelmassa,

—

laivastonosittaiset pyyntiponnistustiedot voidaan kerätä lisäyksessä IV esitettyjen laivastonosien mukaisesti,

—

pyyntiponnistustiedot voidaan kerätä kuukausittain ja käyttää lisäyksessä I olevaa tason 4 maantieteellistä jaottelua. Lisäyksessä VII mainittujen kantojen osalta erityispyyntiponnistusta koskevat tiedot voidaan kerätä käyttäen siinä lisäyksessä täsmennettyä syvyysluokittelua.

III LUKU

SAALIIDEN JA ALUKSESTA PURETTUJEN SAALIIDEN ARVIOINTI -MODUULI

E.   Saaliisiin ja purettuihin saaliisiin liittyvien tietojen keruu

1.

Vähimmäisohjelman tasolla tiedot on kerättävä seuraavasti:

a)   Parametrit:

—

Tietojen keruun avulla on oltava mahdollista arvioida:

—

kaikkien kantojen kaupalliset puretut saaliit,

—

lisäyksessä XII mainittujen kantojen osalta kokonaissaaliit, puretut saaliit ja poisheitetyt saaliit, ja

—

lisäyksessä XI mainittujen kantojen merestä saadut virkistys- ja urheilukalastussaaliit.

—

Jäsenvaltioiden on kuvattava käyttämänsä muuntokertoimet.

b)   Jaottelutasot:

—

Jokaisen jäsenvaltion on toimitettava arvio kaupallisista kokonaissaaliista lajeittain siten, että saaliiden maantieteellinen alkuperä on eroteltu lisäyksessä I olevan 2 tason maantieteellisen jaottelun mukaisesti. Jos useamman lajin ryhmittäminen kuitenkin vaikuttaa asianmukaisemmalta, komissio voi myöntää jäsenvaltiolle poikkeuksen, edellyttäen että se on täysin perusteltu.

—

Lisäyksessä XII mainittujen kantojen osalta kaupalliset puretut saaliit jaotellaan siten kuin siinä lisäyksessä esitetään.

—

Jokaisen lisäyksessä III mainitun laivastonosan painon ja arvon mukaan jaotellut puretut saaliit on yksilöitävä lajeittain, neljännesvuosittain ja saaliiden maantieteellisen alkuperän osalta, lisäyksessä I (5) olevan tason 2 maantieteellisen jaottelun mukaisesti.

—

Lisäyksessä XII mainittujen kantojen poisheitettyjä saaliita seurataan sen arvioimiseksi, mikä on painona ilmaistujen vuosittaisten saaliiden keskimäärä kolmen vuoden ajanjaksolla. Tämä tehdään lisäyksessä III määriteltyjen menetelmätyyppien mukaisesti, paitsi jos lisäyksessä XII täsmennetään jokin toinen jaottelusääntö.

—

Lisäyksessä XI mainitun virkistys- ja urheilukalastuksen osalta on tehtävä B jaksossa määritelty pilottitutkimus, jossa otetaan huomioon samassa lisäyksessä täsmennetty jaottelutaso.

c)   Tarkkuustaso:

—

Kaupallisten purettujen saaliiden arviointi on tehtävä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2847/93 (6) ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 104/2000 (7) mukaisesti kerättyjen täydellisten tietojen perusteella. Niiden tietojen osalta, joita nämä asetukset eivät kata, se tehdään näytteenotolla ja tilastollisin menetelmin siten, että TAC- ja kiintiöasetusten alaisten kantojen arvioissa saavutetaan tason 3 tarkkuus, kantojen, joihin ei sovelleta lisäyksessä XII lueteltuja TACeja ja kiintiöitä, tason 2 tarkkuus ja muissa tapauksissa tason 1 tarkkuus.

—

Lisäyksessä XII mainittujen kantojen poisheitettyjen saaliiden vuosittaisiin arvioihin liittyvissä tiedoissa on saavutettava tason 1 tarkkuus. Jos jäsenvaltiot eivät pysty saavuttamaan tätä tarkkuustasoa tai saavuttavat sen vain kohtuuttomin kustannuksin, ne voivat saada komissiolta luvan poikkeukseen tarkkuustason tai näytteenottotiheyden alentamiseksi taikka pilottitutkimuksen tekemiseksi edellyttäen, että tämän pyynnön mukana on täydelliset asiakirjat.

—

Muiden kuin lisäyksessä XII mainittujen kantojen poisheitettyjen määrien vuosittainen arvio on tehtävä pilottitutkimuksilla. Näiden tutkimusten päätelmät on toimitettava komissiolle viimeistään 31 päivänä lokakuuta 2003.

—

Lisäyksessä XI mainitun virkistys- ja urheilukalastuksen saaliiden on oltava mukana pilottitutkimuksessa. Näiden tutkimusten päätelmät on toimitettava komissiolle viimeistään 31 päivänä lokakuuta 2003.

d)

Asetuksen (ETY) N:o 2847/93 säännösten mukaisesti jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet kaiken oleellisen tiedon kirjaamisen varmistamiseksi mainitun asetuksen 9 artiklan mukaisesti.

Lisäksi jäsenvaltioiden on tarvittaessa tehtävä yhteistyötä muiden jäsenvaltioiden kanssa saadakseen lippunsa alla purjehtivien alusten purettuja saaliita koskevat kattavat tiedot.

2.

Laaja ohjelma

a)   Täydentävät parametrit:

—

lisäyksessä XIII mainittujen kantojen puretut saaliit,

—

muiden kuin lisäyksessä XI mainittujen kantojen virkistys- ja urheilukalastuksen saaliit,

—

lohen osalta Itämeren ja Pohjanmeren jokisuulahdissa, järvissä ja joissa saadut saaliit.

b)   Jaottelutaso:

—

Lisäyksessä XII mainittujen kantojen kaupallisia purettuja saaliita koskevat tiedot voidaan jaotella tässä lisäyksessä laajalle ohjelmalle määriteltyjen säännösten mukaisesti. Täydentävä maantieteellinen jaottelu voidaan tehdä syvyyden tai jonkin muun kriteerin perusteella, kunhan tämä jaottelu on D jakson 2 kohdan b alakohdan ii alakohdan kolmannen luetelmakohdan mukainen ja sen hyödyllisyys perustellaan vastaavassa kansallisessa ohjelmassa.

—

Lisäyksessä XIII mainittuja kantoja koskevia tietoja voidaan kerätä neljännesvuosiperusteisesti ja eritellä ne lisäyksessä III määriteltyjen menetelmätyyppien mukaisesti ja lisäyksen I mukaisen 3 tason maantieteellisten alueiden mukaisesti. Lisäyksessä VII mainittujen kantojen osalta tiedot voidaan eritellä edelleen tässä lisäyksessä määriteltyjen syvyysasteikoiden mukaisesti.

—

Saalistiedot voidaan kerätä laivastonosittain siten kuin lisäyksessä IV tai X määritellään.

—

Poisheitettyjä saaliita koskevat tiedot voidaan kerätä laajassa ohjelmassa:

—

Neljännesvuosittain niiden kantojen osalta, joiden kohdalla lisäyksessä XII mainitaan vähimmäisohjelman mukainen poisheitettyjen saaliiden vuosittainen arviointi, lisäyksessä III esitettyjen menetelmätyyppien mukaisesti ja lisäyksessä I esitetyn maantieteellisen tason 3 mukaisesti.

—

Vuosittain niiden kantojen osalta, joiden kohdalla lisäyksessä XII ei mainita vähimmäisohjelman mukaista poisheitettyjen saaliiden arviointia, mahdollisesti lisäyksessä III olevien menetelmätyyppien mukaisesti, ilman maantieteellistä jaottelua.

—

Vuosittain jaottelematta lisäyksessä XIII mainittuja kantoja.

F.   Pyyntiponnistusyksikkökohtaisia saaliita ja/tai erityisten kaupallisten laivastojen tosiasiallista pyyntiponnistusta koskevien tietojen keruu

1.

Vähimmäisohjelman tasolla tiedot on kerättävä seuraavasti:

Kaikkiin kansallisiin ohjelmiin on sisällyttävä niiden lipun alla purjehtivien alusten tieteellisten arviointityöryhmien vuosina 1995-2000 käyttämien yksityiskohtaisten saalis- ja pyyntiponnistustietojen hyödyllisyyttä koskeva selostus. Tämän selostuksen avulla analysoidaan runsausindeksille tai osittaiselle pyyntiponnistusindeksille lopullisessa kanta-arviossa annettavaa painoarvoa, mahdollisuutta pidentää aikasarjaa eriteltyjen saalis- ja pyyntiponnistuslukujen perusteella siten kuin jaksossa D ja E mainitaan, sekä mahdollista tarvetta käyttää vieläkin yksityiskohtaisempia tietoja. Jäsenvaltioiden on toimitettava nämä päätelmät komissiolle viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2002. Komissio toimittaa STEFC:lle näiden analyysien tulokset ja vahvistaa tämän jakson vähimmäisohjelman sisällön viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2003.

2.

Laaja ohjelmataso:

Kaikki tutkimukset, jotka käsittelevät runsausindeksien tai kaupallisen laivaston määrittelyä kaupallisten laivastojen yksityiskohtaisten saalis- ja pyyntiponnistusten perusteella, ovat laajan ohjelman mukaisesti tukikelpoisia. Näiden indeksien mahdollinen hyödyllisyys on vahvistettava kansallisessa ohjelmassa. Nämä tutkimukset toimitetaan STEFC:lle. Jos STEFC:n lausunto ei vahvista näiden indeksien hyödyllisyyttä, tutkimusta ei enää siitä eteenpäin pidetä tukikelpoisena.

G.   Kantojen tieteellisten arviointitutkimusten hyväksyttävyys

1.

Vähimmäisohjelmataso:

i)

Kaikkien lisäyksessä XIV olevien painopistettä 1 olevien tutkimusten on oltava mukana.

ii)

Jäsenvaltioiden on kansallisissa ohjelmissaan varmistettava jatkuvuus aikaisempiin seurantasuunnitelmiin.

iii)

Rajoittamatta i ja ii kohdan soveltamista jäsenvaltiot voivat ehdottaa muutosta pyyntiponnistuksen seuranta- tai näytteenottosuunnitelmaan edellyttäen, että se ei vaikuta kielteisesti tulosten laatuun.

2.

Laajalla ohjelmatasolla kaikki painopistettä 2 olevat tutkimukset ovat hyväksyttäviä.

H.   Saaliiden biologinen näytteenotto: koostumus iän ja pituuden mukaan

1.

Vähimmäisohjelman tasolla tiedot on kerättävä seuraavasti:

a)   Parametrit:

—

Lisäyksessä XV lueteltujen kantojen puretuista saaliista on tehtävä biologinen näytteenotto sen selvittämiseksi, minkä kokoisista ja tarvittaessa ikäisistä kaloista se koostuu.

b)   Jaottelu- ja tarkkuustasot

—

Jaottelutasot sekä perusositus ja näytteenottointensiteetti täsmennetään lisäyksessä XV. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin soveltaa jotain muuta kuin perusosittelua ja yksinkertaista otantaa vastaavaa näytteenottosuunnitelmaa lisäyksessä XV määritellyissä ositteissa, ja muita kuin lisäyksessä XV määriteltyjä näytteenottointensiteettejä edellyttäen, että tällä vaihtoehtoisella lähestymistavalla saavutetaan sama tai korkeampi tarkkuustaso samoilla tai vähäisemmillä kustannuksilla, ja tämä on vahvistettava vastaavassa kansallisessa ohjelmassa.

c)   Näytteenotto-ohjelman täytäntöönpano

—

Jäsenvaltio, jonka alueella saaliit puretaan, on vastuussa näytteenotto-ohjelmien laatimisesta tässä artiklassa määriteltyjen vaatimusten mukaisesti. Tarvittaessa jäsenvaltiot tekevät yhteistyötä kolmannen maan viranomaisten kanssa kolmannen maan lipun alla purjehtivien alusten purettujen saaliiden biologisen näytteenoton toteuttamiseksi.

—

Asetuksen (ETY) N:o 2847/93 mukaisesti jäsenvaltiot toteuttavat tarvittavat toimenpiteet lippunsa alla purjehtivien alusten toimintaa koskevien tietojen keräämisen varmistamiseksi riippumatta siitä, missä saaliit puretaan aluksesta.

d)   Näytteenottosääntöjä koskevat poikkeukset

—

Pituudet

1)

Jäsenvaltion kansallisesta ohjelmasta voidaan jättää pois sellaisten kantojen purettujen saaliiden luokittelu pituuden mukaan, joiden TACit ja kiintiöt on määritelty, seuraavien edellytysten mukaisesti:

i)

Kyseisen kiintiön on oltava alle 5 prosenttia yhteisön TAC-osuudesta tai keskimäärin vähemmän kuin 100 tonnia kolmen edeltävän vuoden aikana.

ii)

Kaikkien sellaisten jäsenvaltioiden kiintiöiden summien, joiden osuus on alle 5 prosenttia, on oltava alle 15 prosenttia yhteisön TAC-osuudesta.

Jos i kohdassa esitetty edellytys täyttyy, mutta ii kohdassa esitetty edellytys ei, kyseiset jäsenvaltiot voivat laatia koordinoidun ohjelman pannakseen puretuille kokonaissaaliilleen täytäntöön lisäyksessä XV kuvatun näytteenottosuunnitelman tai jonkin muun näytteenottosuunnitelman, jolla saavutetaan sama tarkkuus.

Tarvittaessa kansallista ohjelmaa voidaan mukauttaa jokaisen vuoden 31 päivään tammikuuta asti jäsenvaltioiden kiintiöiden vaihtojen huomioon ottamiseksi.

2)

Kantoihin, joiden osalta TACeja ja kiintiöitä ei ole määritelty ja jotka sijaitsevat muualla kuin Välimeren alueella, sovelletaan samoja sääntöjä edellisen kolmen vuoden purettujen keskisaaliiden perusteella ja viitaten kannan yhteisön purettuihin kokonaissaaliisiin.

3)

Välimeren kantojen osalta Välimeren jäsenvaltioiden painona ilmaistujen purettujen saaliiden, jotka vastaavat vähempää kuin viittä prosenttia Välimeren alueen kansallisista kokonaissaaliista tai vähempää kuin 200:aa tonnia, tonnikalaa lukuun ottamatta.

—

Iät

1)

Jäsenvaltion kansallisesta ohjelmasta voidaan jättää pois sellaisten kantojen purettujen saaliiden luokittelu iän mukaan, joiden TACit ja kiintiöt on määritelty, seuraavien edellytysten mukaisesti:

i)

Kyseisen kiintiön on oltava alle 10 prosenttia yhteisön TAC-osuudesta tai keskimäärin vähemmän kuin 200 tonnia kolmen edeltävän vuoden aikana.

ii)

Kaikkien sellaisten jäsenvaltioiden kiintiöiden summien, joiden osuus on alle 10 prosenttia, on oltava alle 25 prosenttia yhteisön TAC-osuudesta.

Jos i kohdassa esitetty edellytys täyttyy, mutta ii kohdassa esitetty edellytys ei, kyseiset jäsenvaltiot voivat laatia koordinoidun ohjelman pannakseen puretuille kokonaissaaliilleen täytäntöön lisäyksessä XV kuvatun näytteenottosuunnitelman tai jonkin muun näytteenottosuunnitelman, jolla saavutetaan sama tarkkuus.

Tarvittaessa kansallista ohjelmaa voidaan mukauttaa jokaisen vuoden 31 päivään tammikuuta asti jäsenvaltioiden kiintiöiden vaihtojen huomioon ottamiseksi.

2)

Kantoihin, joiden osalta TACeja ja kiintiöitä ei ole määritelty ja jotka sijaitsevat muualla kuin Välimeren alueella, sovelletaan samoja sääntöjä edellisen kolmen vuoden purettujen keskisaaliiden perusteella ja viitaten kannan yhteisön purettuihin kokonaissaaliisiin.

3)

Välimeren kantojen osalta Välimeren jäsenvaltioiden painona ilmaistujen purettujen saaliiden, jotka vastaavat vähempää kuin viittä prosenttia Välimeren alueen kansallisista kokonaissaaliista tai vähempää kuin 200:aa tonnia, tonnikalaa lukuun ottamatta.

4)

Aina kun se on mahdollista, kaupallisista saaliista olisi luettava ikä. Jos näin ei tehdä, jäsenvaltioiden olisi mainittava se kansallisessa ohjelmassaan.

—

Muut

Jos jäsenvaltioiden välisellä yhteistyöllä voidaan varmistaa, että a kohdassa tarkoitettujen parametrien kokonaisarviolla voidaan saavuttaa tarvittava tarkkuustaso, jokaisen jäsenvaltion ei tarvitse erikseen varmistaa, että sen omia tietoja on tarpeeksi tämän tarkkuustason saavuttamiseksi.

e)   Poisheitetyt saaliit

Poisheitettyjen saaliiden pituusjakauma on arvioitava silloin, kun niitä on vuosittain joko yli 10 prosenttia painona ilmaistusta kokonaissaaliista tai yli 10 prosenttia lukumääränä ilmaistusta saaliista sellaisten kantojen osalta, joiden vuosittaisia poisheitettyjä määriä koskevat tiedot on kerättävä lisäyksen XII mukaisesti ja kaupallisille saaliille siinä lisäyksessä määriteltyjen sääntöjen mukaisesti.

Kaupallisten saaliiden näytteenottointensiteetti on määritelty lisäyksessä XV.

Silloin kun poisheitettyjä saaliita esiintyy sellaisissa pituusluokissa, joita ei ole puretuissa saaliissa, ikä on luettava lisäyksessä XV esitettyjen sääntöjen mukaisesti.

Jos jäsenvaltiot eivät pysty saavuttamaan tätä tarkkuustasoa tai saavuttavat sen vain kohtuuttomin kustannuksin, ne voivat saada komissiolta luvan poikkeukseen edellyttäen, että tämän pyynnön mukana on täydelliset asiakirjat.

f)   Virkistys- ja urheilukalastus

Lisäyksessä XI lueteltujen kantojen osalta jäsenvaltioiden on laadittava pilottihankkeita, joissa noudatetaan tässä lisäyksessä määriteltyä jaottelutasoa. Näiden tutkimusten avulla saadaan vahvistettua tulevaisuudessa tarvittavat tarkkuustasot. Näiden tutkimusten päätelmät on toimitettava komissiolle viimeistään 31 päivänä lokakuuta 2003.

2.

Laaja ohjelma

Täydentävät parametrit:

—

kaikki näytteenotto-ohjelmat purettujen saaliiden koostumuksen arvioimiseksi iän tai pituuden mukaan, jotka täsmennetään lisäyksessä XV,

—

kaikki näytteenotto-ohjelmat purettujen saaliiden vuosittaisen koostumuksen arvioimiseksi pituuden mukaan lisäyksessä XIII lueteltujen kantojen osalta,

—

kaikki näytteenotto-ohjelmat poisheitettyjen saaliiden vuosittaisen koostumuksen arvioimiseksi pituuden mukaan lisäyksessä XII ja lisäyksessä XV lueteltujen kantojen osalta.

I.   Muu biologinen näytteenotto

1.

Vähimmäisohjelman tasolla tiedot on kerättävä seuraavasti:

a)   Parametrit

i)

Kasvukäyrät pituuden ja painon mukaan, iän/pituuden ja sukukypsyyden suhde sekä iän/pituuden ja hedelmällisyyden suhde on toimitettava kaikkien lisäyksessä XVI lueteltujen kantojen osalta, myös niiden kantojen osalta, joihin ei sovelleta saaliiden iän mukaisen koostumuksen vuosittaista arviointia.

ii)

Seuraavien kantojen purettujen saaliiden biologinen näytteenotto-ohjelma on toteutettava eri kantojen osuuksien arvioimiseksi: silli Skagerrakissa, Kattegatissa ja itäisellä Pohjanmerellä erikseen, Itämeren luonnonvarainen ja viljelty lohi, eri rauskulajit alueilla IV ja VIId.

iii)

Jäsenvaltioiden olisi toteutettava näytteenottosuunnitelma sukupuolijakauman määrittämiseksi kaupallisissa saaliissaan. Jos tämä tehtävä on mahdoton, voidaan käyttää tieteellisten tutkimusten yhteydessä saatuja näytteitä.

b)   Jaottelutaso

Edellä a kohdan i alakohdassa tarkoitetuille parametreille:

—

Määritelmät annetaan kannoittain lisäyksessä XVI määritellyn aikajakauman mukaisesti. Biologisten parametrien arvioinnissa käytettävien olemassaolevien tietojen validiteetti on tarkistettava kolmesta kuuteen vuoden välein siten kuin lisäyksessä XVI määritellään. Jäsenvaltioiden on tarvittaessa ajantasaistettava nämä parametrit.

—

Meriravun (Nephrops), grönlanninpallaksen, pohjankatkarapujen (Pandalus borealis), punakampelan, kielikampelan ja kummeliturskan kasvukäyrät ja sukukypsyyskertymäfunktiot laaditaan erikseen uroksille ja naaraille.

Edellä a kohdan ii alakohdassa tarkoitetuille parametreille:

Tiedot olisi toimitettava neljännesvuosittain ja lisäyksessä IV kuvattujen pyyntimenetelmien mukaisesti.

c)   Tarkkuustasot

i)

Kasvukäyrille:

—

sellaisten kantojen osalta, joiden yksittäisten kalojen ikä voidaan lukea, keskipainot ja -pituudet ikäluokittain on arvioitava tasoa 3 olevalla tarkkuudella sellaiseen ikään asti, että vastaavan ikäiset kumuloidut puretut saaliit edustavat vähintään 95:tä prosenttia kyseisen kannan kansallisesti puretuista saaliista,

—

sellaisten kantojen osalta, joiden kalojen ikää ei voida lukea, mutta joiden kasvukäyrä voidaan arvioida, keskipainot ja -pituudet ikäluokittain on arvioitava tasoa 2 olevalla tarkkuudella sellaiseen ikään asti, että vastaavan ikäiset kumuloidut puretut saaliit edustavat vähintään 90:tä prosenttia kyseisen kannan kansallisesti puretuista saaliista.

ii)

Sukukypsyyden, hedelmällisyyden ja sukupuolijakauman osalta voidaan valita, viitataanko ikään vai pituuteen edellyttäen, että jäsenvaltiot, joiden on toteutettava vastaava biologinen näytteenotto, ovat sopineet seuraavaa:

—

sukukypsyyden ja hedelmällisyyden osalta, ikä- ja/tai pituusluokan, jonka rajat vastaavat 20:ta ja 90:tä prosenttia sukukypsistä kaloista, sisällä on saavutettava tasoa 3 oleva tarkkuus,

—

sukupuolijakauman osalta on saavutettava tasoa 3 oleva tarkkuus sellaiseen ikään asti, että vastaavan ikäiset kumuloidut puretut saaliit edustavat vähintään 95:tä prosenttia kyseisen kannan kansallisesti puretuista saaliista.

iii)

Edellä olevan a kohdan ii alakohdassa tarkoitettujen saaliiden kannat ja lajikoostumus on arvioitava tasoa 1 olevalla tarkkuudella.

d)   Poikkeukset:

1)

Jäsenvaltion kansallisesta ohjelmasta voidaan jättää pois sellaisten kantojen biologisten parametrien arviointi, joiden TACit ja kiintiöt on määritelty, seuraavien edellytysten mukaisesti:

i)

Kyseisen kiintiön on oltava alle 10 prosenttia yhteisön TAC-osuudesta tai keskimäärin vähemmän kuin 200 tonnia kolmen edeltävän vuoden aikana.

ii)

Kaikkien sellaisten jäsenvaltioiden kiintiöiden summien, joiden osuus on alle 5 prosenttia, on oltava alle 20 prosenttia yhteisön TAC-osuudesta.

Tarvittaessa kansallista ohjelmaa voidaan mukauttaa jokaisen vuoden 1 päivään helmikuuta asti jäsenvaltioiden kiintiöiden vaihtojen huomioon ottamiseksi.

2.

Kantoihin, joiden osalta TACeja ja kiintiöitä ei ole määritelty, sovelletaan samoja sääntöjä edellisen kolmen vuoden purettujen keskisaaliiden perusteella ja viitaten kannan yhteisön purettuihin kokonaissaaliisiin.

Jos jäsenvaltioiden välisellä yhteistyöllä voidaan varmistaa, että a kohdan i alakohdassa tarkoitettujen parametrien kokonaisarviolla voidaan saavuttaa tarvittava tarkkuustaso, jokaisen jäsenvaltion ei tarvitse erikseen varmistaa, että sen omia tietoja on tarpeeksi tämän tarkkuustason saavuttamiseksi.

2.

Laajalla ohjelmatasolla:

Täydentävät parametrit:

—

lisäyksessä XVI lueteltujen kantojen osalta vuosittainen päivittäminen ja erittely sukupuolen mukaan ovat tukikelpoisia,

—

sellaisten kantojen osalta, joita ei ole lueteltu lisäyksessä XVI, mutta jotka on lueteltu lisäyksessä XV ja joiden pituutta koskevat tiedot on kerätty, kasvua, sukukypsyyttä ja sukupuolijakaumaa koskevat tiedot ovat tukikelpoisia kolmen vuoden välein,

—

lisäyksessä XIII lueteltujen lajien kasvu- ja sukukypsyyskäyrät ovat tukikelpoisia, mutta tietoja ei päivitetä useammin kuin joka kolmas vuosi,

—

lisäyksessä XII tai XIII mainittujen lajiryhmien osalta saaliiden näytteenotto-ohjelmat lajikoostumuksen selvittämiseksi ovat tukikelpoisia joka kolmas vuosi.

IV LUKU

ALAN TALOUDELLISEN TILANTEEN ARVIOINTI -MODUULI

J.   Taloudellisten tietojen keruu alusryhmittäin

1.

Vähimmäisohjelman tasolla tiedot on kerättävä seuraavasti:

a)   Parametrit:

—

tiedot on kerättävä kaikista lisäyksessä XVII mainituista parametreistä lisäyksessä III esitetyn laivastonosiin jaottelun mukaisesti,

—

investoinnit on mitattava varojen kokonaismäärän arvioimiseksi, leasing-vuokrattujen laitteiden pääoma-arvo mukaan luettuna. On suosittava vakuutettua arvoa. Jos vakuutetun arvon määrittäminen osoittautuu liian vaikeaksi, aluksen korvausarvo voidaan määritellä oletusarvona. Tällaisessa tapauksessa tämä korvaustarve on esitettävä kansallisessa ohjelmassa,

—

tuotantokustannuksissa työvoimakustannusten on katettava kaikki työnantajan maksamat maksut, sosiaaliturva-, sairausvakuutus- ja eläkemaksut sekä muut niihin liittyvät verot mukaan luettuina.

b)   Jaottelutasot:

—

Kaikki parametrit arvioidaan jokaisen alusryhmän osalta siten kuin lisäyksessä III täsmennetään.

—

Asetuksen (EY) N:o 1543/2000 liitteen IV säännösten mukaisesti hintoja koskevat tiedot kerätään vuosittain, Välimeren laivastoja koskevat tiedot erikseen, ja saaliit jaotellaan lisäyksessä I olevanssa 3 tasossa esitettyjen maantieteellisten alueitten mukaisesti.

c)   Tarkkuustasot:

Kaikkien parametrien osalta ja kaikkien laivastonosien osalta on saavutettava tason 1 tarkkuus.

2.

Laaja ohjelmataso

a)   Täydentävät parametrit:

Laaja ohjelma kattaa kaikki lisäyksessä XVIII määritellyt tiedot.

b)   Jaottelutasot:

Edellä 1 kohdan a alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitettu alusryhmien jaottelu voidaan toteuttaa lisäyksessä IV määritellyllä tasolla ja ottaen huomioon lisäyksessä I olevan tason 2 alueellinen erittely.

K.   Jalostusteollisuutta koskevien tietojen keruu

1.

Vähimmäisohjelman tasolla:

Jäsenvaltioiden olisi tehtävä pilottitutkimuksia lisäyksessä XIX lueteltujen parametrien alakohtaisen vuosittaisen arvon määrittämiseksi. Näissä pilottitutkimuksissa on vertailtava eri tiedonkeruumenetelmien kustannustehokkuussuhdetta, näytteenottosuunnitelmat mukaan luettuina. Näiden tutkimusten päätelmät on toimitettava komissiolle viimeistään 31 päivänä lokakuuta 2003.

2.

Laaja ohjelmataso

a)   Täydentävät parametrit:

Tietojen keruu- ja hallintotoimien avulla tulisi olla mahdollista:

i)

arvioida alan ja/tai rannikkoalueilla (tilastollisen alueluokituksen NUTS 3 -alueilla) sijaitsevien yritysten kokonaisherkkyyttä suhteessa TACien ja kiintiöiden ja/tai muiden kalavarojen säilyttämiseen liittyvien toimenpiteiden alaisten kantojen saaliisiin tai suhteessa yhteisön vesien ulkopuolelta tuleviin saaliisiin;

ii)

arvioida YKP:n vuoksi toteutettavien toimenpiteiden vaikutuksia jalostusteollisuuteen, sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset mukaan luettuina; näistä toimenpiteistä säädetään asetuksessa (ETY) N:o 3759/92 (8), asetuksessa (EY) N:o 2792/1999 (9) ja syrjäisimmillä alueilla kalastus- ja vesiviljelyalalla toteutettavissa erityistoimenpiteissä (kaukaisten alueiden ja saarialueiden erityismahdollisuuksia koskeva ohjelma, POSEI).

b)   Jaottelutasot

Alan yritysten analyysissä voidaan ottaa huomioon näiden yritysten perustaminen eri NUTS 3 -alueilla, niin rannikko- kuin muillakin alueilla.


(1)  EYVL L 274, 25.9.1986, s. 1.

(2)  Tiedot ovat osa IV luvun mukaisesti kerättyä taloudellista arviointia.

(3)  Tiedot ovat osa IV luvun mukaisesti kerättyä taloudellista arviointia.

(4)  EYVL L 276, 10.10.1983, s. 1.

(5)  Tiedot ovat osa IV luvun mukaisesti kerättyä taloudellista arviointia.

(6)  EYVL L 261, 20.10.1993, s. 1.

(7)  EYVL L 17, 21.1.2000, s. 22.

(8)  EYVL L 388, 31.12.1992, s. 1.

(9)  EYVL L 337, 30.12.1999, s. 10.

Luettelo lisäyksistä

Lisäys I:

Alueellisten kalastusjärjestöjen maantieteellinen jaottelu

Lisäys II:

Toiminnalliset yksiköt (TY) ja tilastoruudut

Lisäys III (C jakso):

Alusten perusjaottelu laivastonosiin (VO)

Lisäys IV (C jakso):

Alusten yksityiskohtainen jaottelu kapasiteeteittain (LO)

Lisäys V (D jakso):

Pyyntitehoyksiköt pyyntimenetelmätyypeittäin

Lisäys VI (D jakso):

Tiettyyn pyyntiponnistukseen liittyvät kannat (VO)

Lisäys VII (D jakso):

Kohdelajit ja -syvyydet (LO)

Lisäys VIII (D jakso):

Pyyntiponnistustietojen väliaikainen luokittelujärjestelmä (VO)

Lisäys IX (D jakso):

Pyyntiponnistuksen määrittely suhteessa kalastustoimintaan (LO)

Lisäys X (D jakso):

Pyyntimenetelmien yksityiskohtainen luokittelujärjestelmä (LO)

Lisäys XI (E jakso):

Luettelo virkistyskalastuksen kohdekannoista (VO)

Lisäys XII (E jakso):

Luettelo kannoista, joiden aluksesta purkamisia ja poisheitettyjä saaliita seurataan (VO)

Lisäys XIII:

Luettelo Laajan ohjelman valinnaisista lajeista

Lisäys XIV (G jakso):

Luettelo tutkimuksista (VO, LO)

Lisäys XV (H jakso):

Ikä ja pituus -näytteenottosuunnitelma (VO, LO)

Lisäys XVI (I jakso):

Muita biologisia näytteitä

Lisäys XVII (J jakso):

Taloudelliset tiedot laivastonosittain, siten kuin lisäyksessä III määritellään (VO)

Lisäys XVIII (J jakso):

Taloudelliseen perusarviointiin tarvittavat tiedot laivastonosittain (LO)

Lisäys XIX (K jakso):

Kalastusta ja jalostusta koskevat taloudelliset tiedot (alat) (VO)

Lisäys I

Alueellisten kalastusjärjestöjen maantieteellinen jaottelu

 

ICES

NAFO

ICCAT

GFCM

CCAMLR

IOTC

Muu

Taso 1

Alue

Alue

FAO-alue

Alue

Alue

FAO-alue

FAO-alue

 

 

 

Esim. 37

Esim. 48

 

 

 

 

 

Välimeri ja Mustameri

 

 

 

Taso 2

Suuralue

Suuralue

FAO-suuralue

Suuralue

Suuralue

FAO-suuralue

FAO-suuralue

Esim. IV

Esim. 21.2

 

Esim. 37.1

Esim. 48.1

 

 

Pohjanmeri

Labradorinmeri

 

Välimeri

Antarktis

 

 

Taso 3

Osa-alue

Osa-alue

Osa-alue

Osa-alue

Osa-alue

Osa-alue

Osa-alue

Esim. IV c

Esim. 21.2 H

5° × 5°

Esim. 37.1.2

5° × 5°

5° × 5°

5° × 5°

 

 

 

Lioninlahti

 

 

 

Taso 4

Ruutu

Ruutu

Ruutu

Ruutu

Ruutu

Ruutu

Ruutu

30′ × 1°

 

1° × 1°

1° × 1°

1° × 1°

1° × 1°

1° × 1°

Lisäys II

Toiminnalliset yksiköt (TY) ja tilastoruudut (Nephrops norvegicus)

TY nro

Nimitys

ICES-alue

Tilastoruudut

3

Skagerrak

IIIa

47G0-G1; 46F9-G1; 45F8-G1; 44F7-G0; 43F8-F9

4

Kattegat

IIIa

44G1-G2; 42-43G0-G2; 41G1-G2

5

Botney Gut — Silver Pit

IVb,c

36-37 F1-F4; 35F2-F3

6

Farn Deeps

IVb

38-40 E8-E9; 37E9

7

Fladen Ground

IVa

44-49 E9-F1; 45-46E8

8

Firth of Forth

IVb

40-41E7; 41E6

9

Moray Firth

IVa

44-45 E6-E7; 44E8

10

Noup

IVa

47E6

11

North Minch

VIa

44-46 E3-E4

12

South Minch

VIa

41-43 E2-E4

13

Clyde

VIa

39-40 E4-E5

14

Itäinen Irlanninmeri

VIIa

35-38E6; 38E5

15

Läntinen Irlanninmeri

VIIa

36E3; 35-37 E4-E5; 38E4

16

Porcupinematalikko

VIIc,k

34D6-D8; 33D5-D8; 32D5-D6

17

Aranmatalikko

VIIb

34-35 D9-E0

18

Irlannin luoteisrannikko

VIIb

37D9-E1; 36D9

19

Irlannin lounais- ja kaakkoisrannikko

VIIg,j

31-33D9-E0; 31E1; 32E1-E2; 33E2-E3

20

Koillinen Labadie, Baltimore ja Galley

VIIg,j

 

21

Jones ja Cockburn

VIIg,h,j

27-29E1-E2; 31E2-E4; 32E3

22

Smalls

VIIg

 

23

Pohjoinen Biskajanlahti

VIIIa

22-24E6-E7; 23-24E5

24

Eteläinen Biskajanlahti

VIIIb

20-21E7-E8; 19E8

25

Pohjoinen Galicia

VIIIc

15E0-E1; 16E1

26

Läntinen Galicia

IXa

13-14E0-E1

27

Pohjoinen Portugali (Espichelin niemen pohjoispuoli)

IXa

6-12E0; 9-12E1

28

Lounainen Portugali (Alentejo)

IXa

3-5E0-E1

29

Eteläinen Portugali (Algarve)

IXa

2E0-E2

30

Cadizin lahti

IXa

2-3E2-E3

31

Kantabrianmeri

VIIIc

16E4-E7

32

Norjan hauta

lVa

44-52F2-F6; 43F5-F7

33

Hornin särkän edusta

lVb

39-41E4; 39-41E5

Lisäys III (C jakso)

Alusten perusjaottelu laivastonosiin (VO)

Image

Lisäys IV (C jakso)

Alusten yksityiskohtainen jaottelu kapasiteeteittain (LO)

Image

Lisäys V (D jakso)

Pyyntitehoyksiköt pyyntimenetelmätyypeittäin

Pyyntimenetelmä

Pyyntitehoyksiköt

Liikkuvat pyydykset

kW ja bt

Kiinteät pyydykset

bt

Monitoimi

kW

Lisäys VI (D jakso)

Tiettyyn pyyntiponnistukseen liittyvät kannat

Laji ja alue

Kynnys 1 (1)

Kynnys 2 (2)

Lohi (Itämeri)

30 %

5 %

Turska (kaikki alueet)

30 %

5 %

Kolja (kaikki alueet)

30 %

5 %

Seiti (kaikki alueet)

30 %

5 %

Valkoturska (kaikki alueet)

30 %

5 %

Punakampela (kaikki alueet)

30 %

5 %

Kielikampela (kaikki alueet paitsi Välimeri)

10 %

5 %

Kielikampela (Välimeri)

30 %

5 %

Merirapu (kaikki alueet)

30 %

5 %

Kummeliturska (kaikki alueet)

30 %

5 %

Sardelli (kaikki alueet)

30 %

5 %

Sardiini (kaikki alueet)

50 %

5 %

Makrilli (kaikki alueet)

50 %

10 %

Piikkimakrilli (kaikki alueet)

50 %

10 %

Miekkakala (kaikki alueet)

30 %

5 %

Tonnikala (kaikki alueet)

30 %

5 %

Isosilmätonnikala (kaikki alueet)

30 %

5 %

Valkotonnikala (kaikki alueet)

30 %

5 %

Keltaevätonnikala (kaikki alueet)

30 %

5 %

Silli/silakka (kaikki alueet)

50 %

10 %

Kilohaili (kaikki alueet)

50 %

10 %

Tuulenkala (kaikki alueet)

70 %

 

Harmaaturska (kaikki alueet)

70 %

 


(1)  Kalastuspäivänä arvioidan kohdelajina olleen yksi tietty laji, jos tämän lajiin osuus päivän kokonaissaaliista on suurempi kuin kynnys 1.

(2)  Kalastuspäivän arvioidan vaikuttavan merkittävästi tiettyyn lajiin, jos tämän lajin prosenttiosuus päivän kokonaissaaliista on suurempi kuin kynnys 2.

Lisäys VII (D jakso)

Kohdelajit ja -syvyydet (LO)

Kanta

Alue

Kynnysarvo

Turska

NAFO

30 %

Lestikala

Kaikki alueet

30 %

Grönlanninpallas

Kaikki alueet

30 %

Punasimput

Kaikki alueet

30 %

Pandalus spp.

Kaikki alueet

30 %

Pagellus bogaraveo

ICES

30 %

Aphanopus carbo

ICES

30 %

Argentina silus

ICES

30 %

Beryx spp.

ICES

30 %

Coryphaenoides rupestris

ICES

30 %

Hoplostethus atlanticus

ICES

30 %

Molva dypterygia

ICES

30 %

Molva molva

ICES

30 %

Syvyysasteikko: 0-200 m, 201-500 m, 501-1 000 m, > 1 000 m.

Lisäys VIII (D jakso)

Pyyntiponnistustietojen väliaikainen luokittelujärjestelmä (VO)

Image

Lisäys IX (D jakso)

Pyyntiponnistuksen määrittely suhteessa kalastustoimintaan (LO)

Pyydystyyppi

Muuttuja

Troolit

Troolin vetokerran kesto × kW

Nuotat

Nostojen lukumäärä

Verkot

Verkkojen lukumärä × pituus × merelläoloaika

Pitkätsiimat

Koukkujen lukumäärä × merelläoloaika

Merrat, sulkupyydykset ja paunetit

Lukumäärä × vuosittainen merelläoloaika

Lisäys X (D jakso)

Pyyntimenetelmien yksityiskohtainen luokittelujärjestelmä

I)   Liikkuvat pyydykset

a)   Puomitroolarit

1.

Koneteho < 221 kW, Pohjanmerellä toimivat alukset

i)

silmäkoko: < 32 mm, 80-109 mm, ≥ 110 mm

2.

Koneteho ≥ 221 kW, Pohjanmerellä toimivat alukset

i)

silmäkoko: 80-109 mm, ≥ 110 mm

3.

Muualla kuin Pohjanmerellä toimivat troolarit

i)

silmäkoko: < 32 mm, 80-109 mm, ≥ 110 mm

b)   Pohjatroolarit ja pohjanuotta-alukset

1.   Pohjatroolarit

i)

yksittäistroolari, paritroolari, muu monirikitrooli, nelipaneelinen trooli, korkeasuinen trooli

ii)

silmäkoko: < 32 mm, 32-54 mm, 55-69 mm, 70-79 mm, 80-109 mm, ≥ 110 mm

iii)

i) ja ii) voidaan yhdistää

2.   Kierrenuotta-alukset

i)

silmäkoko: < 32 mm, 32-54 mm, 55-69 mm, 70-79 mm, 80-109 mm, ≥ 110 mm

3.   Vedettävät kierrenuotat

i)

silmäkoko: < 32 mm, 32-54 mm, 55-69 mm, 70-79 mm, 80-109 mm, ≥ 110 mm

c)   Pelagiset troolit ja kierrenuotta-alukset

1.   Pelagiset troolit

i)

troolari, paritroolari

ii)

silmäkoko: Trooli: < 32 mm, 32-54 mm, 55-69 mm, 70-79 mm, 80-109 mm, ≥ 110 mm (Atlantti ja Pohjanmeri); < 32 mm, 32-90 mm, 91-105 mm, 106-119 mm, ≥ 120 mm (Itämeri); 14-49 mm, 50-99 mm, 100-119 mm, ≥ 120 mm (Välimeri)

2.   Pelagiset nuotat ja kierrenuotat

i)

joissa kalojen lajittelulaite (FAD)

ii)

joissa ei FAD:ia

d)   Harat

i)

hydrauliset harat

ii)

muut harat

II.   Passiiviset pyydykset

a)   Kiinteät pyydykset ja siimat

1.   Kiinteät verkot

i)

yksinkertaiset riimuverkot

ii)

kaksinkertaiset riimuverkot

iii)

tavalliset verkot

iv)

alaluokittelu silmäkoon mukaan myös sallittu: 10-99 mm, 100-119 mm, ≥ 120 mm (Atlantti ja Pohjanmeri); < 105 mm, 105-119 mm, ≥ 120 mm (Itämeri)

2.   Pitkätsiimat

i)

pintasiimat

ii)

pohjasiimat

iii)

välivesisiimat

3.   Muut koukkupyydykset

i)

vedettävät uistinsiimat

ii)

vapapyydys, elävä syötti

iii)

vapapyydys, ei elävää syöttiä

b)   Ajoverkot

i)

silmäkoot Itämerellä: ≤ 30 mm, ≥ 150 mm

ii)

silmäkoot Välimerellä: ≤ 150 mm, 151-299 mm, ≥ 300 mm

c)   Merrat ja sulkupyydykset

i)

kalamerrat, myös rysät ja paunetit

ii)

äyriäismerrat, jotka on mahdollisesti jaettu alaluokkiin kohdelajeittain.

Lisäys XI (E jakso)

Luettelo virkistyskalastuksen kohdekannoista (VO)

1.   Lohi (Itämeren ja Pohjanmeren merivedet):

Saalistiedot kerätty painona ja lukumääränä:

lisäyksessä 1 olevassa 2 tasossa määriteltyjen maantieteellisten alueiden mukaisesti.

2.   Tonnikala (kaikki alueet):

Saalistiedot kerätty painona ja lukumääränä luokiteltuna seuraavasti:

—

vuosittain,

—

lisäyksessä 1 olevassa 2 tasossa määriteltyjen maantieteellisten alueiden mukaisesti,

—

erottelemalla alle ja yli 10-kiloisten kalojen saaliit.

Lisäys XII (E jakso)

Luettelo kannoista, joiden aluksesta purkamisia ja poisheitettyjä saaliita seurataan (VO)

MERKKIEN SELITYKSET:

Saaliiden ja purettujen saaliiden seuranta: Satamissa tai merellä otettavien näytteiden näytteenotto-ohjelmassa asetetaan etusijalle näytteiden osittaminen joko kokonaistasolla tai laivastontasolla, ja näytteet otetaan kuukausittain, neljännesvuosittain tai vuosittain ja tiedot ilmoitetaan tilastoruuduittain, osa-alueittain tai alueittain.

Pyyntimenetelmien osittaminen:

M

Kuukausittain pyyntimenetelmätyypin mukaan (lisäys III)

N

Kuukausittain yhteensä

Q

Vuosineljänneksittäin pyyntimenetelmätyypin mukaan (lisäys III)

R

Vuosineljänneksittäin yhteensä

Y

Vuosittain pyyntimenetelmätyypin mukaan (lisäys III)

Z

Vuosittain yhteensä

Maantieteellinen osittaminen:

0

Toiminnallinen yksikkö

1

ICES-tilastoruutu

2

ICES/NAFO-alueet

3

CES/NAFO-suuralueet

4

ICCAT 1o -ruutu

5

ICCAT 5o -ruutu

6

FAO-osa-alue

7

FAO-suuralue

8

FAO-alue

Laji

Alue

Otos

Pois heitetyt saaliit

Osite

Vähimmäisohjelma

Laaja ohjelma

Vähimmäisohjelma

Itämeren ICES-alue III (ei Skagerrak)

Silli/silakka

Clupea harengus

IIIb-c

Q2

M1

 

Silli/silakka

Clupea harengus

IIId

Q2

M1

 

Silli/silakka

Clupea harengus

IIIa S

Q2

M1

 

Turska

Gadus morhua

IIIa S

Q2

M2

Vuosittain

Turska

Gadus morhua

IIIb-d

Q2

M2

Vuosittain

Merirapu

Nephrops norvegicus

Toiminnallinen yksikkö

Q0

M0

Vuosittain

Punakampela

Pleuronectes platessa

IIIa

Q2

M1

Vuosittain

Punakampela

Pleuronectes platessa

IIIb-d

Q2

M1

Vuosittain

Lohi

Salmo salar

IIIb-d

R2

Q1

 

Meritaimen

Salmo trutta

IIIb-d

R2

Q2

 

Kielikampela

Solea solea

IIIa

R2

Q1

Vuosittain

Kilohaili

Sprattus sprattus

IIIb-d

Q2

M1

 

Kilohaili

Sprattus sprattus

IIIa S

Q2

M1

 

Pohjanmeri (Skagerrak) ICES-alue IIIa (pohjoinen)

Tuulenkalat

Ammodytidae

IIIa N

Q2

M1

 

Silli/silakka

Clupea harengus

IIIa N

Q2

M1

Vuosittain

Turska

Gadus morhua

IIIa N

Q2

M2

Vuosittain

Kolja

Melanogrammus aeglefinus

IIIa N

Q2

M1

Vuosittain

Kummeliturska

Merluccius merluccius

IIIa N

Q2

M1

Vuosittain

Mustakitaturska

Micromesistius poutassou

IIIa N

Q2

M1

 

Merirapu

Nephrops norvegicus

Toiminnallinen yksikkö

Q0

M0

Vuosittain

Katkarapulaji

Pandalus spp.

IIIa N

R2

Q1

 

Punakampela

Pleuronectes platessa

IIIa N

Q2

M1

Vuosittain

Seiti

Pollachius virens

IIIa N

Q2

M1

Vuosittain

Makrilli

Scomber scombrus

IIIa N

Q2

M1

 

Kielikampela

Solea solea

IIIa N

R2

Q1

Vuosittain

Kilohaili

Sprattus sprattus

IIIa N

Q2

M1

 

Harmaaturska

Trisopterus esmarki

IIIa N

Q2

M1

 

ICES-alue I, II

Atlantin-Skandinavian silli

Clupea harengus

IIa, V

Q2

M2

Vuosittain

Turska

Gadus morhua

I, II

Q2

M2

Vuosittain

Kolja

Melanogrammus aeglefinus

I, II

Q2

M2

Vuosittain

Pohjankatkarapu

Pandalus borealis

I, II

Y2

Q2

 

Seiti

Pollachius virens

I, II

Q2

M2

Vuosittain

Punasimput

Sebastes spp.

I, II

Y3

Q2

 

Pohjanmeri & Itäinen Kanaali ICES-alueet IV, VIId

Tuulenkalat

Ammodytidae

IV

Q1

M1

 

Silli/silakka

Clupea harengus

IV, VIId

Q2

M1

Vuosittain

Hietakatkarapu

Crangon crangon

IV, VIId

Q1

M1

 

Meribassi

Dicentrarchus labrax

IV, VIId

Y3

Q3

 

Turska

Gadus morhua

IV, VIId

Q2

M1

Vuosittain

Lasikampela

Lepidorhombus boscii

IV, VIId

Y2

Q2

 

Lasikampela

Lepidorhombus whiffiagonis

IV, VIId

Y2

Q2

 

Merikrotti

Lophius budegassa

IV, VIId

Y2

Q2

 

Merikrotit

Lophius piscatorius

IV, VIId

Y2

Q2

 

Kolja

Melanogrammus aeglefinus

IV, VIId

Q2

M1

Vuosittain

Valkoturska

Merlangius merlangus

IV, VIId

Q2

M1

Vuosittain

Mustakitaturska

Micromesistius poutassou

IV, VIId

Q2

M2

 

Pikkupääkampela

Microstomus kitt

IV, VIId

Z2

R2

 

Keltti

Mullus barbatus

IV, VIId

Z2

Q2

 

Keltajuovamullo

Mullus surmuletus

IV, VIId

Z2

Q2

 

Merirapu

Nephrops norvegicus

Toiminnallinen yksikkö

Q0

M0

Vuosittain

Pohjankatkarapu

Pandalus borealis

IV

R2

Q1

 

Kampasimpukat

Pecten spp.

VIId

Z2

Q2

 

Punakampela

Pleuronectes platessa

IV

Q2

M1

Vuosittain

Punakampela

Pleuronectes platessa

VIId

Q2

M1

Vuosittain

Seiti

Pollachius virens

IV, VIId

Q2

M1

Vuosittain

Piikkikampela

Psetta maxima

IV, VIId

Q2

M1

 

Okarausku

Raja clavata

IV, VIId

Z2

R2

 

Kynsirausku

Raja radiata

IV, VIId

Z2

R2

 

Marmorirausku

Raja naevus

IV, VIId

Z2

R2

 

Pisterausku

Raja montagui

IV, VIId

Z2

R2

 

Muut rauskut

Rajidae

IV, VIId

Z2

R2

 

Makrilli

Scomber scombrus

IV, VIId

Q2

M1

Vuosittain

Silokampela

Scopthalmus rhombus

IV, VIId

Q2

M1

 

Kielikampela

Solea solea

IV

Q2

M1

Vuosittain

Kielikampela

Solea solea

VIId

Q2

M1

Vuosittain

Kilohaili

Sprattus sprattus

IV, VIId

Q1

M1

 

Piikkimakrilli

Trachurus spp.

IV, VIId

Z2

R2

 

Harmaaturska

Trisopterus esmarki

IV

Q1

M1

 

Koillis-Atlantti ja läntinen Kanaali − ICES-alueet II, V, VI, VII (ei d), VIII, IX, X, XII ja XIV

Huotrakalat

Aphanopus spp.

IXa, X

Q2

Q3

 

Limapäät

Beryx spp.

X

R2

Q2

 

Taskurapu

Cancer pagurus

Kaikki alueet

Z2

Y2

 

Silli/silakka

Clupea harengus

VIa, VIIa, b, c, j

Q2

M1

Vuosittain

Meriankerias

Conger conger

X

R2

Q2

 

Lestikala

Coryphaenoides rupestris

Kaikki alueet

Y2

Q2

 

Meribassi

Dicentrarchus labrax

Kaikki alueet (ei IX)

Y2

Q2

 

Sardelli

Engraulis encrasicolus

IXa (vain Cadiz)

Q2

M2

 

Sardelli

Engraulis encrasicolus

VIII

Q2

M1

 

Turska

Gadus morhua

VIa, VIb, VIIa, VIIb-k, VIII, XII, XIV

Q2

M2

 

Sinisuusimppu

Helicolenus dactylopterus

IXa, X

Q2

M2

 

Hummeri

Homarus gammarus

Kaikki alueet

Z2

Y2

 

Keltaroussi

Hoplostethus atlanticus

Kaikki alueet

Z2

Y2

 

Lasikampela

Lepidorhombus boscii

Vb, VI, XII, XIV, VII, VIIIa-e, IX, X

Q2

M2

 

Lasikampela

Lepidorhombus whiffiagonis

Vb, VI, XII, XIV, VII, VIIIa-e, IX, X

Q2

M2

 

Kalmari

Loligo vulgaris

VIIIc, IXa

Y2

Q2

 

Merikrotti

Lophius budegassa

Vb, VI, XII, XIV, VII, VIIIa, b, d, e

Q2

M2

 

Merikrotti

Lophius budegassa

VIIIc, IX

Q2

M2

 

Merikrotit

Lophius piscatorius

Vb, VI, XII, XIV, VII, VIIIa, b, d, e

Q2

M2

 

Merikrotit

Lophius piscatorius

VIIIc, IX

Q2

M2

 

Kolja

Melanogrammus aeglefinus

Vb, VI, XII, XIV

Y2

Q2

Vuosittain

Kolja

Melanogrammus aeglefinus

VIa, VIb, VIIa, VII, VIII, XII, XIV

Q2

M2

Vuosittain

Valkoturska

Merlangius merlangus

Vb, VI, XII, XIV, VIIa, VIIb-k, VIII

Q2

M2

Vuosittain

Valkoturska

Merlangius merlangus

IX

Y2

Q2

 

Kummeliturska

Merluccius merluccius

IIIa, IV, VI, VII, VIIIa, b, VIIIc, IXa

Q2

M2

Vuosittain

Mustakitaturska

Micromesistius poutassou

I-IX, XII, XIV

Q2

M1

 

Tylppäpyrstömolva

Molva dypterygia

X

R2

Q2

 

Rasvakala

Molva molva

Kaikki alueet

Y2

Q2

 

Keltajuovamullo

Mullus surmuletus

Kaikki alueet

Z2

Y2

 

Merirapu

Nephrops norvegicus

Toiminnallinen yksikkö

Q0

M0

 

Meritursas

Octopus vulgaris

VIIIc, IXa

Y2

Q2

 

Katkarapulajeja

Parapenaeus longirostris, Aristeus antennatus

VIIIc, IXa

Y2

Q2

 

Luikeroturska

Phycis phycis

X

Q2

M2

 

Punakampela

Pleuronectes platessa

VIIa, VIIe-g

Q2

M2

Vuosittain

Seiti

Pollachius virens

Vb, VI, XII, XIV

Q2

M2

 

Seiti

Pollachius virens

VII, VIII

Y2

Q2

 

Hylkyahven

Polyprion americanus

X

Y2

Q2

 

Pilkkurausku

Raja brachyura

Kaikki alueet

Y2

Q2

 

Okarausku

Raja clavata

Kaikki alueet

Y2

Q2

 

Pisterausku

Raja montagui

Kaikki alueet

Y2

Q2

 

Marmorirausku

Raja naevus

Kaikki alueet

Y2

Q2

 

Muut rauskut

Rajidae

Kaikki alueet

Y2

Q2

 

Grönlanninpallas

Reinhardtius hippoglossoides

Va, XII, XIV

Y2

Q2

 

Sardiini

Sardina pilchardus

VIII, IX

Q2

M1

 

Japaninmakrilli

Scomber japonicus

VIII, IX

Y2

R2

 

Makrilli

Scomber scombrus

II, IIIa, IV, V, VI, VII, VIII, IX

Q2

M1

 

Punasimput

Sebastes spp.

Va, XII, XIV

Q2

M2

 

Seepia

Sepia officinalis

VIIIc, IXa

Y2

Q2

 

Kielikampela

Solea solea

VIIa, VIIe, VIIf, g, VIIIa, b

Q2

M2

 

Kielikampela

Solea solea

VIIb, c, VIIh, j, k, IXa

Y2

Q2

 

Hammasahvenet

Sparidae

VIIIc, IXa, X

Y2

Q2

 

Piikkimakrilli

Trachurus picturatus

X

Q2

M2

 

Piikkimakrilli

Trachurus trachurus

IIa, IVa, V, VI, VII, VIII, IX

Q2

M1

 

Partaturska

Trisopterus luscus

VIIIc, Ixa

Y2

Q2

 

Välimeri

Katkarapulaji

Aristeus antennatus

1.1, 1.3, 2.2, 3.1

Q,6

M,6

 

Katkarapulaji

Aristeomorpha foliacea

1.1, 1.3, 2.2, 3.1

Q,6

M,6

 

Boga

Boops boops

3,1

Y,6

Q,6

 

Meribassi

Dicentrarchus labrax

1,2

Y,6

Q,6

 

Pikkumyskitursas

Eledone cirrosa

1.1, 1.3, 2.1, 2.2, 3.1

Y,6

Q,6

 

Myskitursas

Eledone moschata

1.1, 1.3, 2.1, 2.2, 3.1

Y,6

Q,6

 

Sardelli

Engraulis encrasicolus

1.1, 1.2, 1.3, 2.1, 2.2, 3.1

Q,6

M,6

 

Kyhmykurnusimppu

Eutrigla gurnardus

1.3, 2.2, 3.1

Y,6

Q,6

 

Purjekalat

Istiophoridae

Kaikki alueet

Q5

Q4

 

Kalmari

Loligo vulgaris

1.3, 2.2, 3.1

Y,6

Q,6

 

Merikrotti

Lophius budegassa

1.1, 1.3, 2.2, 3.1

Q,6

M,6

 

Merikrotti

Lophius piscatorius

1.1, 1.3, 2.2, 3.1

Q,6

M,6

 

Kummeliturska

Merluccius merluccius

1.1, 1.2, 1.3, 2.1, 2.2, 3.1

Q,6

M,6

 

Keltti

Mullus barbatus

1.1, 1.2, 1.3, 2.1, 2.2, 3.1

Q,6

M,6

 

Keltajuovamullo

Mullus surmuletus

1.1, 1.2, 1.3, 2.1, 2.2, 3.1

Q,6

M,6

 

Merirapu

Nephrops norvegicus

1.3, 2.1, 2.2, 3.1

Q6

M,6

 

Pagelli

Pagellus erythrinus

1.1, 1.2, 2.1, 2.2, 3.1

Y,6

Q,6

 

Katkarapulaji

Parapenaeus longirostris

1.1, 1.3, 2.2, 3.1

Q,6

M,6

 

Katkarapulaji

Penaeus kerathurus

3,1

Y,6

Q,6

 

Pikarellit

Spicara maris.

3,1

Y,6

Q,6

 

Okarausku

Raja clavata

1.3, 2.1, 2.2, 3.1

Y,6

Q,6

 

Peilirausku

Raja miraletus

1.3, 2.1, 2.2, 3.1

Y,6

Q,6

 

Sarda

Sarda sarda

Kaikki alueet

Q5

Q4

 

Sardiini

Sardina pilchardus

1.1, 1.2, 1.3, 2.1, 2.2, 3.1

Q,6

M,6

 

Makrilli

Scomber scombrus

1.3, 2.2, 3.1

Y,6

Q,6

 

Hait

Selachii

Kaikki alueet

Q5

Q4

 

Seepia

Sepia officinalis

1.3, 2.1, 3.1

Q6

M,6

 

Kielikampela

Solea vulgaris

1.2, 2.1, 3.1

Y,6

Q,6

 

Kultaotsa-ahven

Sparus aurata

1.2, 3.1

Y,6

Q,6

 

Välimeren piikkimakrilli

Trachurus mediterraneus

1.1, 1.3, 3.1

Y,6

Q,6

 

Valkotonnikala

Thunnus alalunga

Kaikki alueet

Q5

Q4

 

Tonnikala

Thunnus thynnus

Kaikki alueet

Q5

Q4

 

Piikkimakrilli

Trachurus trachurus

1.1, 1.3, 3.1

Y,6

Q,6

 

Isokurnusimppu

Trigla lucerna

1.3, 2.2, 3.1

Y,6

Q,6

 

Miekkakala

Xiphias gladius

Kaikki alueet

Q5

Q4

 

NAFO-alueet

Turska

Gadus morhua

2J3KL

Y2

Q2

Vuosittain

Turska

Gadus morhua

3M

Y2

Q2

Vuosittain

Turska

Gadus morhua

3NO

Y2

Q2

Vuosittain

Turska

Gadus morhua

3Ps

Y2

Q2

 

Mustaeväkampela

Glyptocephalus cynoglossus

3NO

Y2

Q2

 

Liejukampela

Hippoglossoides platessoides

3LNO

Y2

Q2

 

Liejukampela

Hippoglossoides platessoides

3M

Y2

Q2

 

Ruostekampela

Limanda ferruginea

3LNO

Y2

Q2

 

Lestikala

Macrouridae

SA 2 + 3

Y2

Q2

 

Katkarapulaji

Pandalus spp.

3M

Y2

Q2

Vuosittain

Rauskut

Raja spp.

SA 3

Y2

Q2

 

Grönlanninpallas

Reinhardtius hippoglossoides

3KLMNO

Y2

Q2

Vuosittain

Grönlanninpallas

Reinhardtius hippoglossoides

1D

Y2

Q2

 

Punasimput

Sebastes spp.

3M

Y2

Q2

Vuosittain

Punasimput

Sebastes spp.

3LN

Y2

Q2

Vuosittain

Punasimput

Sebastes spp.

3O

Y2

Q2

 

Laajasti vaeltavat lajit, Atlantti, Intian valtameri, Tyynimeri

Auksidit

Auxis spp.

 

Y

M4

Vuosittain

Tunniina

Euthynnus alleteratus

 

Y

M4

Vuosittain

Purjekalat

Istiophoridae

 

Y

M4

Vuosittain

Boniitti

Katsuwonus pelamis

 

M5

M4

 

Sarda

Sarda sarda

 

Y

M4

Vuosittain

Hait

Squalidae

 

Y

M4

Vuosittain

Valkotonnikala

Thunnus alalunga

 

M5

M4

 

Keltaevätonnikala

Thunnus albacares

 

M5

M4

Vuosittain

Isosilmätonnikala

Thunnus obesus

 

M5

M4

Vuosittain

Tonnikala

Thunnus thynnus

 

M5

M4

 

Miekkakala

Xiphias gladius

 

M5

M4

 

CECAF FAO 34

Mustahuotrakala

Aphanopus carbo

Madeira

Q2

M2

 

Kummeliturska

Merluccius spp.

Atlantti EY

Q6

M6

 

Meritursas

Octopus vulgaris

Atlantti EY

Q4

M4

 

Katkarapulaji

Parapeneus longirostris

Atlantti EY

Q2

M2

 

Katkarapulaji

Penaeus notialis

Atlantti EY

Q3

M3

 

Sardiini

Sardina pilchardus

Atlantti EY

Q5

M5

 

Makrilli

Scomber japonicus

Madeira

Q2

M2

 

Piikkimakrillit

Trachurus spp.

Madeira

Q2

M2

 

WECAF

Punanapsija

Lutjanus purpureus

Ranskan Guayanan EEZ

Y6

Q7

 

Katkarapulaji

Penaeus subtilis

Ranskan Guayanan EEZ

M6

M7

 

Lisäys XIII

Luettelo Laajan ohjelman valinnaisista lajeista

Laji

Alue

Otos

Osite

Itämeren ICES-alue III (ei Skagerrak)

Ankerias

Anguilla anguilla

IIIb-d

Z2

Vaellussiika

Coregonus lavaretus

IIId

R2

Hauki

Esox lucius

IIId

R2

Hietakampela

Limanda limanda

IIIb-d

R2

Kolja

Melanogrammus aeglefinus

IIIa S

R2

Valkoturska

Merlangius merlangus

IIIa S

R2

Kummeliturska

Merluccius merluccius

IIIa S

R2

Ahven

Perca fluviatilis

IIId

R2

Kampela

Platichthys flesus

IIIb-d

R2

Kampela

Platichthys flesus

IIIb-c

R2

Seiti

Pollachius virens

IIIa S

R2

Piikkikampela

Psetta maxima

IIIb-d

R2

Kuha

Stizostedion lucioperca

IIId

R2

Pohjanmeri (Skagerrak) ICES-alue IIIa (pohjoinen)

Hietakampela

Limanda limanda

IIIa N

R2

Valkoturska

Merlangius merlangus

IIIa N

R2

Hait

Squalidae

IIIa N

Z3

ICES-alue I, II

Grönlanninpallas

Reinhardtius hippoglossoides

I, II

Y3

Pohjanmeri & itäinen Kanaali ICES-alueet IV, VIId

Merikissat

Anarhichas spp.

IV

Z3

Hopeakuoreet

Argentina spp.

IV

Z3

Keila

Brosme brosme

IV

Z3

Mustaeväkampela

Glyptocephalus cynoglossus

IV

Z3

Sinisuusimppu

Helicolenus dactylopterus

IV

Z3

Hietakampela

Limanda limanda

IV, VIId

Z2

Isolestikala

Macrourus berglax

IV

Z3

Kummeliturska

Merluccius merluccius

IV, VIId

Z2

Tylppäpyrstömolva

Molva dypterygia

IV

Z3

Rasvakala

Molva molva

IV

Z3

Luikeroturska

Phycis phycis

IV

Z3

Grönlanninpallas

Reinhardtius hippoglossoides

IV

Z3

Lohi

Salmo salar

VI

Z0

Punasimput

Sebastes spp.

IV

Z3

Syvänmeren hait

Selachii

IV

Z3

Pienet hait

Selachii

IV, VIId

Z3

Piikkihai

Squalus acanthias

IV, VIId

Z3

Koillis-Atlantti ja läntinen kanaali — ICES-alueet II, V, VI, VII (ei d), VIII, IX, X, XII, XIV

Huotrakalat

Aphanopus spp.

Kaikki alueet, paitsi IXa, X

Z2

Hopeakuoreet

Argentina spp.

Kaikki alueet

Y2

Kotkakala

Argyrosoma regius

Kaikki alueet

Z2

Limapäät

Beryx spp.

Kaikki alueet, paitsi X

Z2

Kuningaskotilot

Busycon spp.

Kaikki alueet

Y2

Meriankerias

Conger conger

Kaikki alueet, paitsi X

Y2

Meribassi

Dicentrarchus labrax

IX

Y2

Mustaeväkampela

Glyptocephalus cynoglossus

VI, VII

Y2

Sinisuusimppu

Helicolenus dactylopterus

Kaikki alueet, paitsi IXa, X

Z2

Kalmari

Loligo vulgaris

Kaikki alueet, paitsi VIIIc, IXa

Y2

Villakuore

Mallotus villosus

XIV

Y2

Kielikampela

Microchirus variegatus

Kaikki alueet

Y2

Pikkupääkampela

Microstomus kitt

Kaikki alueet

Z2

Tylppäpyrstömolva

Molva dypterygia

Kaikki alueet, paitsi X

Y2

Meritursas

Octopus vulgaris

Kaikki alueet, paitsi VIIIc, IXa

Z2

Katkarapulajeja

Pandalus spp.

Kaikki alueet, paitsi VIIIc, IXa

Z2

Luikeroturska

Phycis phycis

Kaikki alueet, paitsi X

Z2

Punakampela

Pleuronectes platessa

VIIb,c, VIIh,j,k, VIII, IX, X

Y2

Lyyraturska

Pollachius pollachius

Kaikki alueet

Y2

Lohi

Salmo salar

Kaikki alueet

Z0

Seepia

Sepia officinalis

Kaikki alueet, paitsi VIIIc, IXa

Z2

Veitsisimpukat

Solen spp.

Kaikki alueet

Z2

Hammasahvenet

Sparidae

Kaikki alueet, paitsi VIIIc, IXa, X

Z2

Piikkihai

Squalus acanthias

Kaikki alueet

Y2

Välimeren piikkimakrilli

Trachurus mediterraneus

VIII,IX

Y2

Partaturska

Trisopterus spp.

Kaikki alueet, paitsi IXa, VIIIc

Z2

Muut syvänmeren lajit

 

Kaikki alueet

Z2

Välimeri

Mustakitaturska

Micromesistius poutassou

1.1, 3.1

Y6

Venussimpukat

Veneridae

2.1, 2.2

Q6

NAFO-alueet

Katkarapulajeja

Pandalus spp.

3LN

Y2

Punasimput

Sebastes spp.

SA 1

Y2

CECAF FAO 34

Sardelli

Engraulis encrasicolus

 

Y7

Hopeahuotrakala

Lepidopus caudatus

Mauritania

Y7

Kalmari

Loligo vulgaris

Atlantti EY

Y7

Sarda

Sarda sarda

Mauritania

Q7

Kultasardiini

Sardinella aurita

Mauritania, Atlantti EY

Y7

Pilkkapyrstösardiini

Sardinella maderensis

Mauritania, Atlantti EY

Y7

Japaninmakrilli

Scomber japonicus

Mauritania

Y7

Seepia

Sepia hierredda

Atlantti EY

Y7

Eväkalat

Sparidae, Serranidae, Haemulidae

Atlantti EY

Y7

Piikkimakrilli

Trachurus trachurus

Mauritania

Y7

Piikkimakrillilaji

Trachurus trecae

Mauritania

Y7

Huotrakalat

Trichiuridae

 

Y7

CCAMLR FAO 58

Makrillijääkala

Champsoccephalus gunnari

Kerguelen

Y6

Hammasjääahven

Dissostichus eleginoides

Kerguelen

Y6

Lestikala

Macrouridae

Kerguelen, Crozet

Y6

Jääahvenlaji

Notothenia squamifrons

Kerguelen

Y6

Rauskut

Raja spp.

Kerguelen, Crozet

Y6

Lounais-Atlantti FAO 41

Hammasjääahven

Dissostichus eleginoides

Argentiina/Yhdistynyt kuningaskunta

Y7

Punarihmanilkka

Genypterus blacodes

Argentiina/Yhdistynyt kuningaskunta

Y7

Lyhyteväinen kalmari

Illex argentinus

Argentiina/Yhdistynyt kuningaskunta

Q7

Patagoniankalmari

Loligo gahi

Argentiina/Yhdistynyt kuningaskunta

Q7

Lestikalat

Macrourus spp.

Argentiina/Yhdistynyt kuningaskunta

Y7

Patagonianhoki

Macruronus magellanicus

Argentiina/Yhdistynyt kuningaskunta

Y7

Etelänkummeliturska

Merluccius australis

Argentiina/Yhdistynyt kuningaskunta

Y7

Argentiinankummeliturska

Merluccius hubbsi

Argentiina/Yhdistynyt kuningaskunta

Q7

Turskalaji

Micromesistius australis

Argentiina/Yhdistynyt kuningaskunta

Y7

Jääahvenet

Notothenia spp.

Argentiina/Yhdistynyt kuningaskunta

Y7

Jääahvenlaji

Salilota australis

Argentiina/Yhdistynyt kuningaskunta

Y7

Angola FAO 47

Katkarapulaji

Aristeus varidens

Angola

Q7

Katkarapulaji

Parapenaeus longirostris

Angola

Q7

Katkarapulajeja

Penaeus spp.

Angola

Q7

Lisäys XIV (G jakso)

Luettelo tutkimuksista (VO, LO)

Tutkimuksen nimi

Alue

Ajanjakso

Päätavoitteet (lajit jne.)

Tutkimusponnistus

Toimintalinja

Päiviä

Nostokertoja

Itämeri

BITS 1./4. vuosineljännes

IIIaS, IIIb-c

1. ja 4. vuosineljännes

Turska- ja muut pohjakalalajit

129-157

510

1

IBTS 1./3. vuosineljännes

IIIa

1. ja 3. vuosineljännes

Kolja, turska, seiti, silli/silakka, silakka, kilohaili, valkoturska, makrilli, harmaaturska

22-26

95

1

Sillin/silakan kaikuluotaintutkimus

IIIa ja IIIb-d

3. ja 4. vuosineljännes

Silli/silakka, kilohaili

60-74

180

1

Kilohailin kaikuluotaintutkimus

IIIc-d

2. vuosineljännes

Kilohaili

32-39

85

1

Sillin/silakan poikastutkimus

IIIc

2. vuosineljännes

Silli/silakka

54-66

400

2

Saksan kampelakalatutkimus

IIIc

3. vuosineljännes

Kampela

24-30

20

2

Pohjanmeri, itäinen Kanaali ja alue II

IBTS (kansainvälinen pohjatroolitutkimus) 1. vuosineljännes

IV, IIIa

1. vuosineljännes

Kolja, turska, seiti, silli/silakka, kilohaili, valkoturska, makrilli, harmaaturska

117-143

360

1

Atlantin-Skandinavian sillin tutkimus

IIa

Toukokuu

Silli, mustakitaturska

27-33

90 + seuranta

1

IBTS 3. vuosineljännes

IV, IIIa

3. vuosineljännes

Kolja, turska, seiti, silli/silakka, kilohaili, valkoturska, makrilli, harmaaturska

117-143

360

1

Pohjanmeren sillin kaikuluotaintutkimus

IV, IIIa

Heinäkuu

Silli, kilohaili

68-83

150 + seuranta

1

Puomitroolitutkimus (BTS)

IVb, IVc, VIId

3. vuosineljännes

Punakampela, kielikampela

50-62

280

1

Kielikampelan verkkotutkimus

IVb, IVc

3. vuosineljännes

Kielikampela, punakampela

14-17

60

1

Nuorten pohjakalojen tutkimus

Pohjanmeren rannikot

3. ja 4. vuosineljännes

Punakampela, kielikampela, hietakatkarapu

117-143

1 000

1

Sillin poikastutkimus

IV, VIId

1. ja 4. vuosineljännes

Sillin ja kilohailin poikaset

37-45

390

2

Grönlanninpallastutkimus

IIb vedenalaiset rinteet

Lokakuu vuodesta 1997 lähtien

Grönlanninpallas

27-33

120 krt 300—750 metrin syvyydestä

2

Meriravun videokameratutkimus

IVa, IVb

2. vuosineljännes

Merirapu

17-21

90

2

Kanaalin pohjakalatutkimus

VIId

4. vuosineljännes

Valkoturska, turska partaturska, punakampela, punakurnusimppu, meriruutana, mullo

27-33

100

2

Saksan turskatutkimus

Deutsche Bucht

1. ja 4. vuosineljännes

Turska, valkoturska, punakampela ja hietakampela

14-18

70

2

Koillis-Atlantti ja läntinen Kanaali

Läntinen IBTS 4. vuosineljännes

VIa, VII, VIII, IXa

Loka-marras

Pohjakalatutkimus (turskansukuiset ja pelagiset) runsausindeksit

149-182

580

1

ISBCBTS

VIIa, f, g

Syys

Kielikampela, punakampela

22-26

120

1

Makrillin/piikkimakrillin mätimunatutkimukset

VIa, VII, VIII, IXa

Tammi-heinä (joka 3. vuosi)

Makrillin/piikkimakrillin mätimunatuotanto

252-308

1 750 Plankton-/50 pohjatrooli

1

Kutevan/esikutevan sillin kaikuluotaintutkimus

VIa, VIIa, g

Heinä, syys, marras, maalis, tammi

Silli, kilohaili

126-154

Kaikuluotainseuranta

1

Sardiinin, sardellin ja makrillin kaikuluotaintutkimus

VIII + IX

Maalis, huhti, touko

Sardiinin, sardellin, makrillin ja piikkimakrillin runsausindeksit

77-95

140

1

BIOMAN

VIII

Toukokuu

Sardellin kutevan kannan biomassa (DEP)

18-22

600/20 pelagista nostokertaa

1

RESSGASC

VIIIa, b

Touko ja loka

Kummeliturskan ja kielikampelan runsausindeksit ja pois heitetyt määrät

22-26

70

1

Meriravun videokameratutkimus

VIa

Helmi ja elo/syys

Merirapu (kololaskenta)

28-34

200

2

WCBTS

VIIe

Loka

Kielikampela, punakampela, merikrotti, pikkupääkampela

7-9

55

2

Mätimunien tuotannon tutkimus

VIIa

Tammi-touko (5 vuoden välein)

Mätimunien tuotanto (pohjakalat)

58-70

800

2

DARD pohjakalat

VIIa

Maaliskuu

Pohjakalatutkimus (turskansukuiset ja pelagiset)

9-11

45

2

DARD sillinpoikaset

VIIa

Marraskuu

Poikasindeksit: silli

5-6

60

2

DARD MIK-verkko

VIIa

Touko-/kesäkuu

Pelagisten poikasten indeksit: turskansukuiset

5-6

45

2

DARD merirapu

VIIa

Huhti + elo

Levinneisyys ja biologia: meriravut

14-18

80

2

Nuorten punakampeloiden tutkimus

VIIa

Toukokuu

Nuoret kampelat

6-8

25

2

Merirapu

VIIa

Kesäkuu

Merirapujen ekologia

6-8

25

2

Turskien merkitseminen

VIIa, b, VIa-b

Maaliskuu

Turska

9-11

30

2

Mätimuna- ja poikastutkimus

VI

Huhtikuu

Pohjakalat (turskansukuiset)

25-31

70

2

ARSA

IXa

Maaliskuu

Pohjakalalajien runsausindeksit

15-19

50

2

Sardiinien kaikuluotaintutkimus (SAR)

IXa

Marraskuu

Runsausindeksit, rekrytointi

23-29

40

2

Merirapu

IXa

Kesäkuu

Meriravun runsausindeksit ja rekrytointi

15-19

60

2

Pohjakalatutkimus kesällä

IXa

Heinä/elo

Kummeliturskan, piikkimakrillin ja makrillin määrät

23-28

65

2

Syvänmeren kalojen määrät

IXa

Elo/syys

Syvänmeren kalojen runsausindeksit

41-50

130

2

ARQDAÇO

X

Huhti/touko

Sinisuusimpun, luikeroturskan, limapäiden, meriankeriaiden, hammasahventen määrät

41-50

35

2

DEEP

X

4. vuosineljännes

Levinneisyys ja määrät

27-33

25

2

PELAGICOS

X

3. vuosineljännes

Tonnikalan ja haiden levinneisyys ja määrät

27-33

25

2

Sardine DEPM (päivittäinen mätimunien tuotanto)

VIIIc, IXa

Kevät (VIII) Talvi (IX) Kolmen vuoden välein

Sardiinien kutevan kannan biomassa ja CUFESin käyttö arvioiden parantamiseksi

108-132

1 200

1

Grönlannin pohjakalatutkimus

ICES XIV, NAFO SA1

Syys-/lokakuu

Kohdelaji turskan ja muiden lajien levinneisyys, määrät, biomassa ja rekrytointi

42-52

70 krt 400 m

2

IBTS (WCGFS)

VIIe-k, VIIIa

Maaliskuu

Pohjakalatutkimus (turskansukuiset ja pelagiset)

27-33

80

2

Skotlannin länsirannikko, nuorten kalojen tutkimus

VIa, VIIa

Maaliskuu

Turskansukuiset, silli, makrilli

19-23

60

2

Rockall-tutkimus

VIb

Syyskuu (kahden vuoden välein)

Kolja

12-14

40

2

Punasimppututkimus

Irmingerinmeri

Kesäkuu (kahden vuoden välein)

Punasimppujen määrät, ikä

24-30

20

1

Välimeri

MEDITS

37(1, 2, 3.1)

2. vuosineljännes

30 lajia

320-391

1 100

1

PELMED

37(2)

 

Sardiini, sardelli (runsausindeksit)

23-28

15

2

GRUND

37(1,2)

 

10 kohdelajin biologiset tiedot

81-99

1 080

2

ANCHOVY

37(3.1)

 

Sardellien määrän arviointi

11-13

110

2

ECOMED

37(1)

Marras-joulukuu

Sardiini, sardelli (runsausindeksit)

27-33

55

2

SARDINE

37(3.1, 2.2)

 

Sardiinien määrän arviointi

27-33

110

2

NAFO-alue

Flemish Capin pohjakalatutkimus

3M

Heinäkuu alkaen 1988

Turska, liejukampela, punasimppu, grönlanninpallas, isolestikala

30-36

120 krt jopa 750 metrin syvyydessä

1

3NO pohjakalatutkimus

3NO

Huhti-/toukokuu 1995 alkaen

Ruostekampela, liejukampela, turska, punasimppu, grönlanninpallas, isolestikala

27-33

120 ktr 1 250 metriin

2

Intian valtameri ja Atlantin valtameri

Tonnikalojen merkitseminen

Intian valtameri ja Atlantin valtameri

 

Keltaeväboniitti, isosilmätonnikala, tonnikala, valkotonnikala, miekkakala

 

 

1

Lisäys XV (H jakso)

Ikä ja pituus -näytteenottosuunnitelma (VO, LO)

a)

Markkinoilla otettavien näytteiden näytteenottoponnistus määritellään vuosittain tonnista purettuja saaliita otettujen näytteiden lukumääränä

A

1/20

B

1/50

C

1/100

D

1/200

E

1/500

F

1/1000

G

1/2000

b)

Pituusnäytteiden ottotaso määritellään näytteestä mitattujen kalojen lukumääränä

0

400

1

200

2

100

3

50

4

25 tai vähemmän, siten kuin on saatavilla

c)

Ikätutkimusten osalta tapauksissa, joissa tässä lisäyksessä esitetty näytteenottosuunnitelma on kohtuuton, sovelletaan seuraavaa sääntöä:

Sellaisten kantojen osalta, joiden kalojen iän määrittäminen on mahdollista, vuosittain on määriteltävä 40 yksilön ikä jokaisessa pituusluokassa. Tämä määrä voi olla pienempi, jos jäsenvaltio vahvistaa, ettei vähennys vaikuta ikäkoostumusarvion laatuun.

Laji

Alue

Näyte puretuista saaliista

Pituus

Ikä

Vähimmäisohjelma

Laaja ohjelma

Vähimmäisohjelma

Laaja ohjelma

Itämeren ICES-alue III (ei Skagerrak)

Ankerias

Anguilla anguilla

IIIb-d

 

C3

 

C3

Silli/silakka

Clupea harengus

IIIa S

F2

E2

F2

E2

Silli/silakka

Clupea harengus

IIIb-c

F2

E2

F3

E3

Silli/silakka

Clupea harengus

IIId

F2

E2

F2

E2

Vaellussiika

Coregonus lavaretus

IIId

 

C3

 

C3

Hauki

Esox lucius

IIId

 

C3

 

C3

Turska

Gadus morhua

IIIa S

C3

B2

C3

B2

Turska

Gadus morhua

IIIb-d

D3

C2

D4

C3

Hietakampela

Limanda limanda

IIIb-d

 

D3

 

D3

Kolja

Melanogrammus aeglefinus

IIIa S

 

C3

 

C3

Valkoturska

Merlangius merlangus

IIIa S

 

C3

 

C3

Kummeliturska

Merluccius merluccius

IIIa S

 

C3

 

C3

Merirapu

Nephrops norvegicus

Toiminnallinen yksikkö

C1

B1

 

 

Ahven

Perca fluviatilis

IIId

 

C3

 

C3

Kampela

Platichtys flesus

IIIb-c

 

D3

 

D3

Kampela

Platichtys flesus

IIIb-d

 

D3

 

D3

Punakampela

Pleuronectes platessa

IIIa

C3

B2

C3

B2

Punakampela

Pleuronectes platessa

IIIb-d

C3

B2

C3

B2

Seiti

Pollachius virens

IIIa S

 

C3

 

C3

Piikkikampela

Psetta maxima

IIIb-d

 

C3

 

C3

Lohi

Salmo salar

IIIb-d

C3

B2

C3

B2

Meritaimen

Salmo trutta

IIIb-d

C3

B2

C3

B2

Kielikampela

Solea solea

IIIa S

B2

B3

B2

B3

Kilohaili

Sprattus sprattus

IIIa S

F2

E2

F3

E3

Kilohaili

Sprattus sprattus

IIIb-d

G2

F2

G3

F3

Kuha

Stizostedion lucioperca

IIId

 

C3

 

C3

Pohjanmeri (Skagerrak) ICES-alue IIIa (pohjoinen)

Tuulenkalat

Ammodytidae

IIIa N

F3

E2

F3

E2

Silli/silakka

Clupea harengus

IIIa N

F2

E2

F2

E2

Turska

Gadus morhua

IIIa N

C3

B2

C4

B2

Hietakampela

Limanda limanda

IIIa N

 

C3

 

C3

Kolja

Melanogrammus aeglefinus

IIIa N

C3

B2

C3

B2

Valkoturska

Merlangius merlangus

IIIa N

 

C3

 

C3

Kummeliturska

Merluccius merluccius

IIIa N

C3

B2

C3

B2

Mustakitaturska

Micromesistius poutassou

IIIa N

F3

E2

F3

E2

Merirapu

Nephrops norvegicus

Toiminnallinen yksikkö

C1

B1

 

 

Katkarapulajeja

Pandalus spp.

IIIa N

C0

B0

 

 

Punakampela

Pleuronectes platessa

IIIa N

C3

B2

C3

B2

Seiti

Pollachius virens

IIIa N

C3

B2

C3

B2

Makrilli

Scomber scombrus

IIIa N

E2

E3

E2

E3

Hait

Squalidae

IIIa N

 

C4

 

 

Kielikampela

Solea solea

IIIa N

B3

B2

B3

B2

Kilohaili

Sprattus sprattus

IIIa N

F2

E2

F2

E2

Harmaaturska

Trisopterus esmarki

IIIa N

F3

E2

F3

E2

ICES-alue I, II

Atlantin-Skandinavian silli

Clupea harengus

IIa, V

F3

E3

F4

E4

Turska

Gadus morhua

I, II

D3

C2

E4

D3

Kolja

Melanogrammus aeglefinus

I, II

D3

C2

E4

D3

Pohjankatkarapu

Pandalus borealis

I, II

D2

C2

 

 

Seiti

Pollachius virens

I, II

D2

C2

E3

D3

Grönlanninpallas

Reinhardtius hippoglossoides

I, II

 

F3

 

 

Punasimput

Sebastes spp.

I, II

E2

C2

 

 

Pohjanmeri & itäinen Kanaali ICES-alueet IV, VIId

Tuulenkalat

Ammodytidae

IV

G3

G2

G3

G2

Merikissat

Anarhichas spp.

IV

 

C4

 

 

Hopeakuoreet

Argentina spp.

IV

 

C4

 

 

Keila

Brosme brosme

IV

 

C4

 

 

Silli/silakka

Clupea harengus

IV, VIId

F3

E3

F4

E4

Meribassi

Dicentrarchus labrax

IV, VIId

D3

C3

 

D4

Turska

Gadus morhua

IV, VIId

D3

C3

D4

C3

Mustaeväkampela

Glyptocephalus cynoglossus

IV

 

C4

 

 

Sinisuusimppu

Helicolenus dactylopterus

IV

 

C4

 

 

Lasikampela

Lepidorhombus boscii

IV, VIId

E3

D3

E4

D4

Lasikampela

Lepidorhombus whiffiagonis

IV, VIId

E3

D3

E4

D4

Hietakampela

Limanda limanda

IV, VIId

 

C4

 

 

Merikrotti

Lophius budegassa

IV, VIId

D4

C4

D4

C4

Merikrotit

Lophius piscatorius

IV, VIId

D4

C4

D4

C4

Isolestikala

Macrourus berglax

IV

 

C4

 

 

Kolja

Melanogrammus aeglefinus

IV, VIId

D3

C3

D4

C3

Valkoturska

Merlangius merlangus

IV, VIId

D3

E4

D4

C3

Kummeliturska

Merluccius merluccius

IV, VIId

 

C4

 

 

Mustakitaturska

Micromesistius poutassou

IV, VIId

F3

F2

F3

F2

Pikkupääkampela

Microstomus kitt

IV, VIId

D4

C4

D4

C4

Tylppäpyrstömolva

Molva dypterygia

IV

 

C4

 

 

Rasvakala

Molva molva

IV

 

C4

 

 

Keltti

Mullus barbatus

IV, VIId

D3

C3

 

E3

Keltajuovamullo

Mullus surmuletus

IV, VIId

D3

C3

 

E3

Merirapu (toiminnallinen yksikkö)

Nephrops norvegicus

IV

B0

A0

 

 

Pohjankatkarapu

Pandalus borealis

IV

E2

D1

 

 

Kampasimpukat

Pecten spp.

VIId

D3

C3

 

 

Luikeroturska

Phycis phycis

IV

 

C4

 

 

Punakampela

Pleuronectes platessa

IV

E3

D3

E4

D3

Punakampela

Pleuronectes platessa

VIId

C1

C0

C3

C2

Seiti

Pollachius virens

IV, VIId

D3

C3

D4

C3

Piikkikampela

Psetta maxima

IV, VIId

D4

C4

D4

C4

Okarausku

Raja clavata

IV, VIId

E4

E3

 

 

Kynsirausku

Raja radiata

IV, VIId

E4

E3

 

 

Marmorirausku

Raja naevus

IV, VIId

E4

E3

 

 

Pisterausku

Raja montagui

IV, VIId

E4

E3

 

 

Muut rauskut

Rajidae

IV, VIId

E4

E3

 

 

Grönlanninpallas

Reinhardtius hippoglossoides

IV

 

C4

 

 

Lohi

Salmo salar

VI

 

C4

 

 

Makrilli

Scomber scombrus

IV, VIId

F3

E3

F4

E4

Silokampela

Scophthalmus rhombus

IV, VIId

D4

C4

D4

C4

Punasimput

Sebastes spp.

IV

 

C4

 

 

Syvänmeren hait

Selachii

IV

 

C4

 

 

Pienet hait

Selachii

IV, VIId

 

C4

 

 

Kielikampela

Solea solea

IV

D3

C3

D4

C3

Kielikampela

Solea solea

VIId

C1

C0

C3

C2

Kilohaili

Sprattus sprattus

IV, VIId

G3

G2

G3

G2

Piikkihai

Squalus acanthias

IV, VIId

 

C4

 

 

Piikkimakrilli

Trachurus spp.

IV, VIId

F2

E2

F4

E4

Harmaaturska

Trisopterus esmarki

IV

G3

G2

G3

G2

Koilllis-Atlantti ja läntinen Kanaali — ICES-alueet II, V, VI, VII (ei d), VIII, IX, X, XII ja XIV

Huotrakalat

Aphanopus spp.

Kaikki alueet (paitsi IXa, X)

 

F3

 

 

Huotrakalat

Aphanopus spp.

IXa, X

B2

B1

B4

B3

Hopeakuoreet

Argentina spp.

Kaikki alueet

 

F4

 

 

Kotkakala

Argyrosoma regius

Kaikki alueet

 

F3

 

 

Limapäät

Beryx spp.

X

A3

A2

A4

A3

Limapäät

Beryx spp.

Kaikki alueet, paitsi X

 

F3

 

 

Kuningaskotilot

Busycon spp.

Kaikki alueet

 

F3

 

 

Taskurapu

Cancer pagurus

Kaikki alueet

D3

C3

 

 

Silli/silakka

Clupea harengus

VIa, VIIa,b,c,j

F3

F4

F4

D3

Meriankerias

Conger conger

Kaikki alueet, paitsi X

 

F3

 

F4

Meriankerias

Conger conger

X

B4

B3

B4

B3

Isolestikala

Coryphaenoides rupestris

Kaikki alueet

F3

D2

C2

 

Meribassi

Dicentrarchus labrax

Kaikki alueet (ei IXa)

D3

C3

E4

D4

Meribassi

Dicentrarchus labrax

IXa

 

F3

 

F4

Sardelli

Engraulis encrasicolus

IXa, vain Cádiz

B3

E2

F3

F2

Sardelli

Engraulis encrasicolus

VIII

D3

C2

E4

D2

Turska

Gadus morhua

VIa, Vib, VIIa, VIIb-k, VIII, XII, XIV

D3

B2

E4

D2

Mustaeväkampela

Glyptocephalus cynoglossus

VI, VII

 

F3

F4

 

Sinisuusimppu

Helicolenus dactylopterus

IXa, X

B3

B2

B4

A4

Sinisuusimppu

Helicolenus dactylopterus

Kaikki alueet (paitsi IXa, X)

 

F3

 

F2

Hummeri

Homarus gammarus

Kaikki alueet

F3

F2

 

 

Keltaroussi

Hoplostethus atlanticus

Kaikki alueet

F3

E3

 

 

Lasikampela

Lepidorhombus boscii

Vb, VI, IX, XII, XIV, VII, VIIIa,b,c,d,e

C3

B2

E3

D2

Lasikampela

Lepidorhombus whiffiagonis

Vb, VI, IX, XII, XIV, VII, VIIIa,b,c,d,e

C3

B2

E3

D2

Kalmari

Loligo vulgaris

Kaikki alueet (paitsi VIIIc, IXa)

 

F3

 

 

Kalmari

Loligo vulgaris

VIIIc, IXa

B1

B2

 

 

Merikrotti

Lophius budegassa

Vb, VI, XII, XIV, VII, VIIIa,b,d,e

C3

B2

D4

C3

Merikrotti

Lophius budegassa

VIIIc, IX, X

B3

C2

E3

D2

Merikrotit

Lophius piscatorious

Vb, VI, XII, XIV, VII, VIIIa,b,d,e

C3

B2

D4

C3

Merikrotit

Lophius piscatorious

VIIIc, IX, X

B3

C2

E3

D2

Villakuore

Mallotus villosus

XIV

 

 

 

 

Kolja

Melanogrammus aeglefinus

Vb, VI, XII, XIV

F4

E4

F4

E4

Kolja

Melanogrammus aeglefinus

VIa, VIb, VIIa, VII, VIII, XII, XIV

D3

E4

E3

D2

Valkoturska

Merlangius merlangus

IX

F3

E3

F4

E4

Valkoturska

Merlangius merlangus

Vb, VI, XII, XIV, VIIa, VIIb-k, VIII

C3

B2

E3

D2

Kummeliturska

Merluccius merluccius

IIIa, IV, VI, VII, VIIIa,b, VIIIc, IXa

C3

B2

E3

D2

Kielikampela

Microchirus variegatus

Kaikki alueet

 

F3

 

 

Mustakitaturska

Micromesistius poutassou

I-IX, XII, XIV

F3

E3

F4

E4

Pikkupääkampela

Microstomus kitt

Kaikki alueet

 

F3

 

 

Tylppäpyrstömolva

Molva dypterygia

Kaikki alueet (paitsi X)

 

F3

 

F4

Tylppäpyrstömolva

Molva dypterygia

X

A4

A3

A4

A3

Rasvakala

Molva molva

Kaikki alueet

 

F3

 

F4

Keltajuovamullo

Mullus surmuletus

Kaikki alueet

F3

E3

 

 

Merirapu (toiminnallinen yksikkö)

Nephrops norvegicus

VI

B0

A0

 

 

Merirapu (toiminnallinen yksikkö)

Nephrops norvegicus

VII

B1

A1

 

 

Merirapu (toiminnallinen yksikkö)

Nephrops norvegicus

VIII, IX

A1

A0

 

 

Meritursas

Octopus vulgaris

Kaikki alueet (paitsi VIIIc, IXa)

F3

F2

 

 

Meritursas

Octopus vulgaris

VIIIc, IXa

B3

B2

 

 

Katkarapulajeja

Pandalus spp.

Kaikki alueet (paitsi VIIIc, IX)

 

F3

 

 

Katkarapulajeja

Parapenaeus longirostris, Aristeus antennatus

VIIIc, IXa

B1

A1

 

 

Kampasimpukka

Pecten maximus

VIId

D3

C3

 

 

Luikeroturska

Phycis phycis

X

B3

B2

B4

B3

Luikeroturska

Phycis phycis

Kaikki alueet (paitsi X)

 

F3

 

 

Punakampela

Pleuronectes platessa

VIIa, VIIe-g

B1

B0

B3

B2

Punakampela

Pleuronectes platessa

VIIb,c, VIIh,j,k, VIII, IX, X

 

F3

 

F4

Lyyraturska

Pollachius pollachius

Kaikki alueet

 

F3

 

F4

Seiti

Pollachius virens

Vb, VI, XII, XIV

C3

B2

E3

D2

Seiti

Pollachius virens

VII, VIII

F3

E3

F4

E4

Hylkyahven

Polyprion americanus

X

A4

A3

 

 

Pilkkurausku

Raja brachyura

Kaikki alueet

F3

F4

 

 

Okarausku

Raja clavata

Kaikki alueet

F3

F4

 

 

Pisterausku

Raja montagui

Kaikki alueet

F3

F4

 

 

Marmorirausku

Raja naevus

Kaikki alueet

D3

E4

 

 

Muut rauskut

Rajidae

Kaikki alueet

F3

F4

 

 

Grönlanninpallas

Reinhardtius hippoglossoides

Va, XII, XIV

F3

 

 

F4

Lohi

Salmo salar

Kaikki alueet

 

F3

 

 

Sardiini

Sardina pilchardus

VIII, IX

C2

C3

E3

D4

Japaninmakrilli

Scomber japonicus

VIII,IX

D3

C3

F4

 

Makrilli

Scomber scombrus

II, IIIa, IV, V, VI, VII, VIII, IX (paitsi VIIIc, IXa)

F3

E3

F4

E4

Makrilli

Scomber scombrus

VIIIc, Ixa

D4

C3

D4

C3

Punasimput

Sebastes spp.

Va, XII, XIV

C2

B2

E3

D2

Seepia

Sepia officinalis

Kaikki alueet (paitsi VIIc, IXa)

 

F3

 

 

Seepia

Sepia officinalis

VIIc, IXa

B3

B2

 

 

Kielikampela

Solea solea

VIIe

C3

B2

D4

D2

Kielikampela

Solea solea

VIIa / VIIf,g

B1

B0

B3

B2

Kielikampela

Solea solea

VIIIa,b

B1

B0

C3

C2

Kielikampela

Solea solea

VIIb,c, VIIh,j,k, IXa

F3

E3

F4

E4

Veitsisimpukat

Solen spp.

Kaikki alueet

 

F3

 

 

Hammasahvenet

Sparidae

Kaikki alueet (paitsi VIIIc, IXa, X)

 

F3

 

 

Hammasahvenet

Sparidae

VIIIc, IXa, X

B3

B2

B4

B3

Piikkihai

Squalus acanthias

Kaikki alueet

 

F3

 

 

Välimeren piikkimakrilli

Trachurus mediterraneus

VIII, IX

 

F3

 

F4

Piikkimakrillilaji

Trachurus picturatus

X

B3

B3

C4

B3

Piikkimakrilli

Trachurus trachurus

IIa, IVa, V, VI, VII, VIII, IX (paitsi VIIIc, IXa)

F3

E3

F4

E4

Piikkimakrilli

Trachurus trachurus

VIIIc, IXa

D3

D2

E2

E4

Partaturska

Trisopterus spp.

Kaikki alueet (paitsi VIIIc, IXa)

 

F3

 

 

Partaturska

Trisopterus luscus

VIIIc, IXa

B4

B3

B4

B3

Muut syvänmeren lajit

 

Kaikki alueet

 

F3

 

 

Välimeri

Katkarapulaji

Aristeus antennatus

1.1, 1.3, 2.2, 3.1

B3

A2

 

 

Katkarapulaji

Aristeomorpha foliacea

1.1, 1.3, 2.2, 3.1

B3

A2

 

 

Boga

Boops boops

3,1

E3

D3

E4

E3

Meribassi

Dicentrarchus labrax

1,2

E3

D3

 

 

Pikkymyskitursas

Eledone cirrosa

1.1, 1.3, 2.1,2.2, 3.1

E4

D4

 

 

Myskitursas

Eledone moschata

1.1, 1.3, 2.1, 2.2, 3.1

E4

D4

 

 

Sardelli

Engraulis encrasicolus

1.1, 1.2, 1.3, 2.1, 2.2, 3.1

D3

C2

E4

D3

Kyhmykurnusimppu

Eutrigla gurnardus

1.3, 2.2, 3.1

D3

C3

 

 

Purjekalat

Istiophoridae

Kaikki alueet

D2

B2

 

 

Kalmari

Loligo vulgaris

1.3, 2.2, 3.1

D3

C3

 

 

Merikrotti

Lophius budegassa

1.1, 1.3, 2.2, 3.1

C2

B2

D4

C3

Merikrotit

Lophius piscatorius

1.1, 1.3, 2.2, 3.1

C2

B2

D4

C3

Kummeliturska

Merluccius merluccius

1.1, 1.2, 1.3, 2.1, 2.2, 3.1

C3

B2

D4

C3

Mustakitaturska

Micromesistius poutassou

1.1, 3.1

 

D3

 

 

Keltti

Mullus barbatus

1.1, 1.2, 1.3, 2.1, 2.2, 3.1

C3

B2

D4

C3

Keltajuovamullo

Mullus surmuletus

1.1, 1.2, 1.3, 2.1, 2.2, 3.1

C3

B2

D4

C3

Merirapu

Nephrops norvegicus

1.3, 2.1, 2.2, 3.1

B3

A2

 

 

Pagelli

Pagellus erythrinus

1.1, 1.2, 2.1, 2.2, 3.1

D3

C3

E4

E3

Katkarapulaji

Parapenaeus longirostris

1.1, 1.3, 2.2, 3.1

C3

B2

 

 

Katkarapulaji

Penaeus kerathurus

1.3, 2, 3.1

E3

D3

 

 

Pikarellit

Spicara maris

1.3, 2.2, 3.1

E3

D3

 

 

Okarausku

Raja clavata

1.3, 2.1, 2.2, 3.1

D3

C3

 

 

Peilirausku

Raja miraletus

1.3, 2.1, 2.2, 3.1

D3

C3

 

 

Sarda

Sarda sarda

Kaikki alueet

E4

B2

 

 

Sardiini

Sardina pilchardus

1.1, 1.2, 1.3, 2.1, 2.2, 3.1

D3

C2

E4

D3

Makrilli

Scomber scombrus

1.3, 2.2, 3.1

E4

D4

E4

E3

Hait

Selachii

Kaikki alueet

D2

C2

 

 

Seepia

Sepia officinalis

1.3, 2.1, 3.1

E3

D2

 

 

Kielikampela

Solea vulgaris

1.2, 2.1, 3.1

E3

D3

 

 

Kultaotsa-ahven

Sparus aurata

1.2, 3.1

E3

D3

 

 

Välimeren piikkimakrilli

Trachurus mediterraneus

1.1, 1.3, 3.1

E3

D3

E4

E3

Valkotonnikala

Thunnus alalunga

Kaikki alueet

C2

B2

 

 

Tonnikala

Thunnus thynnus

Kaikki alueet

C2

B2

 

 

Piikkimakrilli

Trachurus trachurus

1.1, 1.3, 3.1

E3

D3

E4

E3

Isokurnusimppu

Trigla lucerna

1.3, 2.2, 3.1

D3

C3

 

 

Venussimpukat

Veneridae

2.1, 2.2

 

F3

 

 

Miekkakala

Xiphias gladius

Kaikki alueet

C2

B2

 

 

NAFO-alueet

Turska

Gadus morhua

2J3KL

A2

A1

E3

D3

Turska

Gadus morhua

3M

A2

A1

E3

D3

Turska

Gadus morhua

3NO

A2

A1

E3

D3

Turska

Gadus morhua

3Ps

F4

E4

F4

E4

Mustaeväkampela

Glyptocephalus cynoglossus

3NO

A2

A1

 

 

Liejukampela

Hippoglossoides platessoides

3LNO

A2

A1

E3

D3

Liejukampela

Hippoglossoides platessoides

3M

A2

A1

E3

D3

Ruostekampela

Limanda ferruginea

3LNO

A2

A1

 

 

Lestikalat

Macrouridae

SA 2 + 3

A2

A1

E3

D3

Katkarapulajeja

Pandalus spp.

3M

D2

C2

 

 

Katkarapulajeja

Pandalus spp.

3LN

 

F3

 

 

Rauskut

Raja spp.

SA 3

D2

C2

 

 

Grönlanninpallas

Reinhardtius hippoglossoides

3KLMNO

A2

A1

E3

D3

Grönlanninpallas

Reinhardtius hippoglossoides

1D

 

F3

 

F3

Punasimput

Sebastes spp.

3M

A2

A1

F3

E4

Punasimput

Sebastes spp.

3LN

A2

A1

 

E4

Punasimput

Sebastes spp.

3O

B2

C2

 

 

Punasimput

Sebastes spp.

SA 1

 

F3

 

F3

Laajasti vaeltavat lajit, Atlantti, Intian valtameri, Tyynimeri

Auksidit

Auxis spp.

 

E4

D2

 

 

Tunniina

Euthynnus alleteratus

 

E4

D2

 

 

Boniitti

Katsuwonus pelamis

 

C2

B2

 

 

Purjekalat

Istiophoridae

 

D2

B2

 

 

Sarda

Sarda sarda

 

E4

D2

 

 

Hait

Squalidae

 

D2

C2

 

 

Valkotonnikala

Thunnus alalunga

 

C2

B2

 

 

Keltaevätonnikala

Thunnus albacares

 

C2

B2

 

 

Isosilmätonnikala

Thunnus obesus

 

C2

B2

 

 

Tonnikala

Thunnus thynnus

 

C2

B2

 

 

Miekkakala

Xiphias gladius

 

C2

B2

 

 

CECAF FAO 34

Mustahuotrakala

Aphanopus carbo

Madeira

D3

B3

 

 

Sardelli

Engraulis encrasicolus

Marokko

E3

D2

 

 

Hopeahuotrakala

Lepidopus caudatus

Mauritania

 

D2

 

 

Kalmari

Loligo vulgaris

Atlantti EY

D2

C2

 

 

Kummeliturska

Merluccius spp.

Atlantti EY

C2

B2

 

D3

Meritursas

Octopus vulgaris

Atlantti EY

C2

B2

 

 

Katkarapulaji

Parapenaeus longirostris

Atlantti EY

C2

B2

 

 

Katkarapulaji

Penaeus notialis

Atlantti EY

C2

B2

 

 

Sardiini

Sardina pilchardus

Atlantti EY

E3

D2

 

D3

Sarda

Sarda sarda

Mauritania

F2

D2

 

 

Kultasardiini

Sardinella aurita

Mauritania, Atlantti EY

F3

D2

 

 

Pilkkapyrstösardiini

Sardinella maderensis

Mauritania, Atlantti EY

F3

D2

 

 

Japaninmakrilli

Scomber japonicus

Madeira

D2

C2

 

 

Japaninmakrilli

Scomber japonicus

Mauritania

D2

C2

 

 

Seepia

Sepia hierredda

Atlantti EY

D2

B2

 

 

Eväkalat

Sparidae, Serranidae, Haemulidae

Atlantti EY

 

D2

 

 

Piikkimakrillit

Trachurus spp.

Madeira

D3

B3

 

 

Piikkimakrilli

Trachurus trachurus

Mauritania

 

D2

 

 

Piikkimakrillilaji

Trachurus trecae

Mauritania

 

D2

 

 

Huotrakalat

Trichiuridae

 

 

D2

 

 

WECAF

Punanapsija

Lutjanus purpureus

Ranskan Guayanan EEZ

C2

B2

 

 

Katkarapulaji

Penaeus subtilis

Ranskan Guayanan EEZ

C2

B2

 

 

CCAMLR FAO 58

Makrillijääkala

Champsocephalus gunnari

Kerguelen FAO 58

 

C2

 

 

Hammasjääahven

Dissostichus eleginoides

Kerguelen FAO 58

 

C2

 

D3

Lestikalat

Macrouridae

Kerguelen, Crozet, FAO 58

 

C2

 

 

Jääahvenlaji

Notothenia squamifrons

Kerguelen FAO 58

 

C2

 

 

Rauskut

Raja spp.

Kerguelen, Crozet, FAO 58

 

C2

 

 

Lounais-Atlantti FAO 41

Hammasjääahven

Dissostichus eleginoides

Argentiina/Yhdistynyt kuningaskunta

 

D2

 

D2

Punarihmanilkka

Genypterus blacodes

Argentiina/Yhdistynyt kuningaskunta

 

D2

 

D2

Lyhyteväinen kalmari

Illex argentinus

Argentiina/Yhdistynyt kuningaskunta

 

D2

 

C2

Patagoniankalmari

Loligo gahi

Argentiina/Yhdistynyt kuningaskunta

 

D2

 

C2

Lestikalat

Macrourus spp.

Argentiina/Yhdistynyt kuningaskunta

 

D2

 

D2

Patagonianhoki

Macruronus magellanicus

Argentiina/Yhdistynyt kuningaskunta

 

D2

 

D2

Etelänkummeliturska

Merluccius australis

Argentiina/Yhdistynyt kuningaskunta

 

D2

 

D2

Argentiinankummeliturska

Merluccius hubbsi

Argentiina/Yhdistynyt kuningaskunta

 

D2

 

C2

Turskalaji

Micromesistius australis

Argentiina/Yhdistynyt kuningaskunta

 

D2

 

D2

Jääahvenet

Notothenia

Argentiina/Yhdistynyt kuningaskunta

 

D2

 

D2

Jääahvenlaji

Salilota australis

Argentiina/Yhdistynyt kuningaskunta

 

D2

 

D2

Angola FAO 47

Katkarapulaji

Aristeus varidens

Angola

 

B2

 

 

Katkarapulaji

Parapenaeus longirostris

Angola

 

B2

 

 

Katkarapulajeja

Penaeus spp.

Angola

 

B2

 

 

Lisäys XVI (I jakso)

Muita biologisia näytteitä

Y = vuosittain; T = 3 vuoden välein; S = 6 vuoden välein

Laji

Alue

Kasvu

Sukukypsyys

Hedelmällisyys

Sukupuolijakauma

Tiedot

Tiedot

Pituus

Paino

Pituus

Ikä

Pituus

Ikä

Pituus

Ikä

Itämeren ICES-alue III (ei Skagerrak)

Silli/silakka

Clupea harengus

IIIb-c

T

T

T

T

 

 

T

T

Silli/silakka

Clupea harengus

IIId

T

T

T

T

 

 

T

T

Silli/silakka

Clupea harengus

IIIa S

T

T

T

T

 

 

T

T

Turska

Gadus morhua

IIIa S

T

T

T

T

 

 

T

T

Turska

Gadus morhua

IIIb-d

T

T

T

T

 

 

T

T

Merirapu

Nephrops norvegicus

Toiminnallinen yksikkö

S

S

S

 

 

 

T

 

Punakampela

Pleuronectes platessa

IIIa

T

T

T

T

 

 

T

T

Punakampela

Pleuronectes platessa

IIIb-d

T

T

T

T

 

 

T

T

Lohi

Salmo salar

IIIb-d

T

T

T

T

 

 

T

T

Meritaimen

Salmo trutta

IIIb-d

T

T

T

T

 

 

T

T

Kielikampela

Solea solea

IIIa

T

T

T

T

 

 

T

T

Kilohaili

Sprattus sprattus

IIIb-d

T

T

T

T

 

 

T

T

Kilohaili

Sprattus sprattus

IIIa S

T

T

T

T

 

 

T

T

Pohjanmeri (Skagerrak) ICES-alue IIIa (pohjoinen)

Tuulenkalat

Ammodytidae

IIIa N

T

T

T

T

 

 

T

T

Silli/silakka

Clupea harengus

IIIa N

T

T

T

T

 

 

T

T

Turska

Gadus morhua

IIIa N

T

T

T

T

 

 

T

T

Kolja

Melanogrammus aeglefinus

IIIa N

T

T

T

T

 

 

T

T

Kummeliturska

Merluccius merluccius

IIIa N

T

T

T

T

 

 

T

T

Mustakitaturska

Micromesistius poutassou

IIIa N

T

T

T

T

 

 

T

T

Merirapu

Nephrops norvegicus

Toiminnallinen yksikkö

S

S

S

 

 

 

T

 

Pohjankatkarapu

Pandalus spp.

IIIa N

T

T

T

 

 

 

T

 

Punakampela

Pleuronectes platessa

IIIa N

T

T

T

T

 

 

T

T

Seiti

Pollachius virens

IIIa N

T

T

T

T

 

 

T

T

Makrilli

Scomber scombrus

IIIa N

T

T

T

T

 

 

T

T

Kielikampela

Solea solea

IIIa N

T

T

T

T

 

 

T

T

Kilohaili

Sprattus sprattus

IIIa N

T

T

T

T

 

 

T

T

Harmaaturska

Trisopterus esmarki

IIIa N

T

T

T

T

 

 

T

T

ICES-alue I, II

Atlantin-Skandinavian silli

Clupea harengus

IIa, V

T

T

T

T

 

 

T

T

Turska

Gadus morhua

I, II

T

T

T

T

 

 

T

T

Kolja

Melanogrammus aeglefinus

I, II

T

T

T

T

 

 

T

T

Pohjankatkarapu

Pandalus borealis

I, II

T

T

T

 

 

 

T

 

Seiti

Pollachius virens

I, II

T

T

T

T

 

 

T

T

Punasimput

Sebastes spp.

I, II

T

T

T

T

 

 

T

T

Pohjanmeri & itäinen Kanaali ICES-alueet IV, VIId

Tuulenkalat

Ammodytidae

IV

T

T

T

T

 

 

T

T

Silli/silakka

Clupea harengus

IV, VIId

T

T

T

T

 

 

T

T

Meribassi

Dicentrarchus labrax

IV, VIId

T

T

T

T

 

 

T

T

Turska

Gadus morhua

IV, VIId

T

T

T

T

 

 

T

T

Lasikampelalaji

Lepidorhombus boscii

IV, VIId

T

T

T

T

 

 

T

T

Lasikampela

Lepidorhombus whiffiagonis

IV, VIId

T

T

T

T

 

 

T

T

Merikrottilaji

Lophius budegassa

IV, VIId

T

T

T

T

 

 

T

T

Merikrotti

Lophius piscatorius

IV, VIId

T

T

T

T

 

 

T

T

Kolja

Melanogrammus aeglefinus

IV, VIId

T

T

T

T

 

 

T

T

Valkoturska

Merlangius merlangus

IV, VIId

T

T

T

T

 

 

T

T

Mustakitaturska

Micromesistius poutassou

IV, VIId

T

T

T

T

 

 

T

T

Pikkupääkampela

Microstomus kitt

IV, VIId

T

T

T

T

 

 

T

T

Keltti

Mullus barbatus

IV, VIId

T

T

T

T

 

 

T

T

Keltajuovamullo

Mullus surmuletus

IV, VIId

T

T

T

T

 

 

T

T

Merirapu

Nephrops norvegicus

Toiminnallinen yksikkö

S

S

S

 

 

 

T

 

Pohjankatkarapu

Pandalus borealis

IV

T

T

T

 

 

 

T

 

Kampasimpukat

Pecten spp.

VIId

T

T

T

 

 

 

T

 

Punakampela

Pleuronectes platessa

IV

T

T

T

T

 

 

T

T

Punakampela

Pleuronectes platessa

VIId

T

T

T

T

 

 

T

T

Seiti

Pollachius virens

IV, VIId

T

T

T

T

 

 

T

T

Piikkikampela

Psetta maxima

IV, VIId

T

T

T

T

 

 

T

T

Okarausku

Raja clavata

IV, VIId

T

T

T

 

 

 

T

 

Kynsirausku

Raja radiata

IV, VIId

T

T

T

 

 

 

T

 

Marmorirausku

Raja naevus

IV, VIId

T

T

T

 

 

 

T

 

Pisterausku

Raja montagui

IV, VIId

T

T

T

 

 

 

T

 

Muut rauskut

Rajidae

IV, VIId

T

T

T

 

 

 

T

 

Makrilli

Scomber scombrus

IV, VIId

T

T

T

T

T

T

T

T

Silokampela

Scopthalmus rhombus

IV, VIId

T

T

T

T

 

 

T

T

Kielikampela

Solea solea

IV

T

T

T

T

 

 

T

T

Kielikampela

Solea solea

VIId

T

T

T

T

 

 

T

T

Kilohaili

Sprattus sprattus

IV, VIId

T

T

T

T

 

 

T

T

Piikkimakrilli

Trachurus spp.

IV, VIId

T

T

T

T

T

T

T

T

Harmaaturska

Trisopterus esmarki

IV

T

T

T

T

 

 

T

T

Koilllis-Atlantti ja läntinen Kanaali — ICES-alueet II, V, VI, VII (ei d), VIII, IX, X, XII ja XIV

Huotrakalat

Aphanopus spp.

IXa, X

T

T

T

T

 

 

T

T

Limapäät

Beryx spp.

X

T

T

T

T

 

 

T

T

Taskurapu

Cancer pagurus

Kaikki alueet

T

T

T

 

 

 

T

 

Silli/silakka

Clupea harengus

VIa, VIIa, b, c, j

T

T

T

T

 

 

T

T

Meriankerias

Conger conger

X

T

T

T

T

 

 

T

T

Isolestikala

Coryphaenoides rupestris

Kaikki alueet

T

T

T

T

 

 

T

T

Meribassi

Dicentrarchus labrax

Kaikki alueet, ei IX

T

T

T

T

 

 

T

T

Sardelli

Engraulis encrasicolus

IXa, vain Cádiz

T

T

T

T

T

T

T

T

Sardelli

Engraulis encrasicolus

VIII

T

T

T

T

Y

Y

Y

Y

Turska

Gadus morhua

VIa, VIb, VIIa, VIIb-k, VIII, XII, XIV

T

T

T

T

 

 

T

T

Sinisuusimppu

Helicolenus dactylopterus

IXa, X

T

T

T

T

 

 

T

T

Hummeri

Homarus gammarus

Kaikki alueet

T

T

T

 

 

 

T

 

Keltaroussi

Hoplostethus atlanticus

Kaikki alueet

T

T

T

T

 

 

T

T

Lasikampelalaji

Lepidorhombus boscii

Vb, VI, XII, XIV, VII, VIIIa-e, IX, X

T

T

T

T

 

 

T

T

Lasikampela

Lepidorhombus whiffiagonis

Vb, VI, XII, XIV, VII, VIIIa-e, IX, X

T

T

T

T

 

 

T

T

Kalmari

Loligo vulgaris

VIIIc, IXa

T

T

T

 

 

 

T

 

Merikrotit

Lophius budegassa

Vb, VI, XII, XIV, VII, VIIIa, b, d, e

T

T

T

T

 

 

T

T

Merikrottilaji

Lophius budegassa

VIIIc, IX

T

T

T

T

 

 

T

T

Merikrottilaji

Lophius piscatorius

Vb, VI, XII, XIV, VII, VIIIa, b, d, e

T

T

T

T

 

 

T

T

Merikrotit

Lophius piscatorius

VIIIc, IX

T

T

T

T

 

 

T

T

Kolja

Melanogrammus aeglefinus

Vb, VI, XII, XIV

T

T

T

T

 

 

T

T

Kolja

Melanogrammus aeglefinus

VIa, VIb, VIIa, VII, VIII, XII, XIV

T

T

T

T

 

 

T

T

Valkoturska

Merlangius merlangus

IX

T

T

 

 

 

 

T

 

Valkoturska

Merlangius merlangus

Vb, VI, XII, XIV, VIIa, VIIb-k, VIII

T

T

T

T

 

 

T

T

Kummeliturska

Merluccius merluccius

IIIa, IV, VI, VII, VIIIa,b, VIIIc, IXa

T

T

T

T

 

 

T

T

Mustakitaturska

Micromesistius poutassou

I-IX, XII, XIV

T

T

T

T

 

 

T

T

Tylppäpyrstömolva

Molva dypterygia

X

T

T

T

T

 

 

T

T

Rasvakala

Molva molva

Kaikki alueet

T

T

T

T

 

 

T

T

Keltajuovamullo

Mullus surmuletus

Kaikki alueet

T

T

T

T

 

 

T

T

Merirapu

Nephrops norvegicus

Toiminnallinen yksikkö

S

S

S

 

 

 

T

 

Meritursas

Octopus vulgaris

VIIIc, IXa

T

T

T

 

 

 

T

 

Katkarapulajeja

Parapenaeus longirostris, Aristeus antennatus

VIIIc, IXa

T

T

T

 

 

 

T

 

Kampasimpukka

Pecten maximus

VIId

T

T

T

 

 

 

T

 

Luikeroturska

Phycis phycis

X

T

T

T

T

 

 

T

T

Punakampela

Pleuronectes platessa

VIIa, VIIe-g

T

T

T

T

 

 

T

T

Seiti

Pollachius virens

Vb, VI, XII, XIV

T

T

T

T

 

 

T

T

Seiti

Pollachius virens

VII, VIII

T

T

T

T

 

 

T

T

Hylkyahven

Polyprion americanus

X

T

T

T

T

 

 

T

T

Pilkkurausku

Raja brachyura

Kaikki alueet

T

T

T

 

 

 

T

 

Okarausku

Raja clavata

Kaikki alueet

T

T

T

 

 

 

T

 

Pisterausku

Raja montagui

Kaikki alueet

T

T

T

 

 

 

T

 

Marmorirausku

Raja naevus

Kaikki alueet

T

T

T

 

 

 

T

 

Muut rauskut

Rajidae

Kaikki alueet

T

T

T

 

 

 

T

 

Grönlanninpallas

Reinhardtius hippoglossoides

Va, XII, XIV

T

T

T

T

 

 

T

T

Sardiini

Sardina pilchardus

VIII, IX

T

T

T

T

T

T

T

T

Japaninmakrilli

Scomber japonicus

VIII, IX

T

T

T

T

 

 

T

T

Makrilli

Scomber scombrus

II, IIIa, IV, V, VI, VII, VIII, IX

T

T

T

T

T

T

T

T

Punasimput

Sebastes spp.

Va, XII, XIV

T

T

T

T

 

 

T

T

Seepia

Sepia officinalis

VIIIc, IXa

T

T

T

 

 

 

T

 

Kielikampela

Solea solea

VIIa/VIIe VIIf,g/VIIIa,b

T

T

T

T

 

 

T

T

Kielikampela

Solea solea

VIIb,c, VIIh,j,k, IXa

T

T

T

T

 

 

T

T

Hammasahvenet

Sparidae

VIIIc, IXa, X

T

T

T

T

 

 

T

T

Piikkimakrillilaji

Trachurus picturatus

X

T

T

T

T

 

 

T

T

Piikkimakrilli

Trachurus trachurus

IIa, IVa, V, VI, VII, VIII, IX

T

T

T

T

T

T

T

T

Partaturska

Trisopterus luscus

IXa, VIIIc

T

T

T

T

 

 

T

T

Välimeri

Katkarapulaji

Aristeus antennatus

1.1, 1.3, 2.2, 3.1

T

T

T

 

 

 

T

 

Katkarapulaji

Aristeomorpha foliacea

1.1, 1.3, 2.2, 3.1

T

T

T

 

 

 

T

 

Boga

Boops boops

3,1

T

T

T

T

 

 

T

T

Meribassi

Dicentrarchus labrax

1,2

T

T

T

T

 

 

T

T

Pikkymyskitursas

Eledone cirrosa

1.1, 1.3, 2.1, 2.2, 3.1

T

T

T

 

 

 

T

 

Myskitursas

Eledone moschata

1.1, 1.3, 2.1, 2.2, 3.1

T

T

T

 

 

 

T

 

Sardelli

Engraulis encrasicolus

1.1, 1.2, 1.3, 2.1, 2.2, 3.1

T

T

T

T

 

 

T

T

Kyhmykurnusimppu

Eutrigla gurnardus

1.3, 2.2, 3.1

T

T

T

T

 

 

T

T

Purjekalat

Istiophoridae

Kaikki alueet

T

T

T

T

 

 

T

T

Kalmari

Loligo vulgaris

1.3, 2.2, 3.1

T

T

T

T

 

 

T

T

Merikrottilaji

Lophius budegassa

1.1, 1.3, 2.2, 3.1

T

T

T

T

 

 

T

T

Merikrotit

Lophius piscatorius

1.1, 1.3, 2.2, 3.1

T

T

T

T

 

 

T

T

Kummeliturska

Merluccius merluccius

1.1, 1.2, 1.3, 2.1, 2.2, 3.1

T

T

T

T

 

 

T

T

Keltti

Mullus barbatus

1.1, 1.2, 1.3, 2.1, 2.2, 3.1

T

T

T

T

 

 

T

T

Keltajuovamullo

Mullus surmuletus

1.1, 1.2, 1.3, 2.1, 2.2, 3.1

T

T

T

T

 

 

T

T

Merirapu

Nephrops norvegicus

1.3, 2.1, 2.2, 3.1

S

S

S

 

 

 

T

 

Pagelli

Pagellus erythrinus

1.1, 1.2, 2.1, 2.2, 3.1

T

T

T

T

 

 

T

T

Pohjankatkarapu

Parapenaeus longirostris

1.1, 1.3, 2.2, 3.1

T

T

T

 

 

 

T

 

Katkarapulaji

Penaeus kerathurus

3,1

T

T

T

 

 

 

T

 

Pikarellit

Spicara maris

3,1

T

T

T

T

 

 

T

T

Okarausku

Raja clavata

1.3, 2.1, 2.2, 3.1

T

T

T

 

 

 

T

 

Peilirausku

Raja miraletus

1.3, 2.1, 2.2, 3.1

T

T

T

 

 

 

T

 

Sarda

Sarda sarda

Kaikki alueet

T

T

T

T

 

 

T

T

Sardiini

Sardina pilchardus

1.1, 1.2, 1.3, 2.1, 2.2, 3.1

T

T

T

T

 

 

T

T

Makrilli

Scomber scombrus

1.3, 2.2, 3.1

T

T

T

T

 

 

T

T

Hait

Selachii

Kaikki alueet

T

T

T

T

 

 

T

T

Seepia

Sepia officinalis

1.3, 2.1, 3.1

T

T

T

 

 

 

T

 

Kielikampela

Solea vulgaris.

1.2, 2.1, 3.1

T

T

T

T

 

 

T

T

Kultaotsa-ahven

Sparus aurata

1.2, 3.1

T

T

T

T

 

 

T

T

Välimeren piikkimakrilli

Trachurus mediterraneus

1.1, 1.3, 3.1

T

T

T

T

 

 

T

T

Valkotonnikala

Thunnus alalunga

Kaikki alueet

T

T

T

T

 

 

T

T

Tonnikala

Thunnus thynnus

Kaikki alueet

T

T

T

T

 

 

T

T

Piikkimakrilli

Trachurus trachurus

1.1, 1.3, 3.1

T

T

T

T

 

 

T

T

Isokurnusimppu

Trigla lucerna

1.3, 2.2, 3.1

T

T

T

T

 

 

T

T

Miekkakala

Xiphias gladius

Kaikki alueet

T

T

T

T

 

 

T

T

NAFO-alueet

Turska

Gadus morhua

2J3KL

T

T

 

 

 

 

T

 

Turska

Gadus morhua

3M

T

T

T

T

 

 

T

T

Turska

Gadus morhua

3NO

T

T

T

T

 

 

T

T

Turska

Gadus morhua

3Ps

T

T

T

T

 

 

T

T

Mustaeväkampela

Glyptocephalus cynoglossus

3NO

T

T

 

 

 

 

T

 

Liejukampela

Hippoglossoides platessoides

3LNO

T

T

T

T

 

 

T

T

Liejukampela

Hippoglossoides platessoides

3M

T

T

T

T

 

 

T

T

Ruostekampela

Limanda ferruginea

3LNO

T

T

 

 

 

 

T

 

Lestikalat

Macrouridae

SA 2 + 3

T

T

T

T

 

 

T

T

Katkarapulajeja

Pandalus spp.

3M

T

T

T

 

 

 

T

 

Rauskut

Raja spp.

SA 3

T

T

 

 

 

 

T

 

Grönlanninpallas

Reinhardtius hippoglossoides

3KLMNO

T

T

T

T

 

 

T

T

Grönlanninpallas

Reinhardtius hippoglossoides

1D

T

T

T

T

 

 

T

T

Punasimput

Sebastes spp.

3M

T

T

 

 

 

 

T

 

Punasimput

Sebastes spp.

3LN

T

T

 

 

 

 

 

 

Punasimput

Sebastes spp.

3O

T

T

 

 

 

 

 

 

Laajasti vaeltavat lajit, Atlantti, Intian valtameri, Tyynimeri

Auksidit

Auxis spp.

 

T

T

T

T

 

 

T

T

Tunniina

Euthynnus alleteratus

 

T

T

T

T

 

 

T

T

Purjekalat

Istiophoridae

 

T

T

T

T

 

 

T

T

Boniitti

Katsuwonus pelamis

 

T

T

T

T

 

 

T

T

Sarda

Sarda sarda

 

T

T

T

T

 

 

T

T

Hait

Squalidae

 

T

T

T

 

 

 

T

 

Valkotonnikala

Thunnus alalunga

 

T

T

T

T

 

 

T

T

Keltaevätonnikala

Thunnus albacares

 

T

T

T

T

 

 

T

T

Isosilmätonnikala

Thunnus obesus

 

T

T

T

T

 

 

T

T

Tonnikala

Thunnus thynnus

 

T

T

T

T

 

 

T

T

Miekkakala

Xiphias gladius

 

T

T

T

T

 

 

T

T

CECAF FAO 34

Mustahuotrakala

Aphanopus carbo

Madeira

T

T

T

T

 

 

T

T

Kummeliturska

Merluccius spp.

Atlantti EY

T

T

T

T

 

 

T

T

Meritursas

Octopus vulgaris

Atlantti EY

T

T

T

 

 

 

T

 

Katkarapulaji

Parapeneus longirostris

Atlantti EY

T

T

T

 

 

 

T

 

Katkarapulaji

Penaeus notialis

Atlantti EY

T

T

T

 

 

 

T

 

Sardiini

Sardina pilchardus

Atlantti EY

T

T

T

T

 

 

T

T

Japaninmakrilli

Scomber japonicus

Madeira

T

T

T

T

 

 

T

T

Piikkimakrillit

Trachurus spp.

Madeira

T

T

T

T

 

 

T

T

WECAF

Punanapsija

Lutjanus purpureus

Ranskan Guayanan EEZ

T

T

T

T

 

 

T

T

Katkarapulaji

Penaeus subtilis

Ranskan Guayanan EEZ

T

T

T

 

 

 

T

 

Lisäys XVII (J jakso)

Taloudelliset tiedot laivastonosittain, siten kuin lisäyksessä III määritellään (VO)

Yleiskuvaus

Vähimmäisohjelma

Tärkein prioriteetti (vuosittainen)

Tulot (liikevaihto)

Yhteensä ja lajikohtaisesti

Tuotantokustannukset:

—

miehistö (myös sosiaalimaksut)

—

polttoaine

—

korjaukset ja ylläpito

—

muut toimintakustannukset

Yhteensä ja tuotantokululuokittain

Kiinteät kustannukset

Keskimääräiset kustannukset, investoinneista laskettuina

Taloudellinen asema

Oman/vieraan pääoman osuus

Investointi (varat)

 

Hinnat/lajit (1)

Arvo, tonnia

Työllisyys

kokoaikainen/osa-aikainen/kokoaikaiseksi muutettuna

Laivasto

—

nro

—

bt

—

kW

—

ikä

—

käytetyt pyydykset

Pyyntiponnistus

Sopiva menetelmän ja ajan huomioon ottava yksikkö


(1)  Neljännesvuosittain kaikkialla. Yhteenlaskettuna alueellisella tasolla 3 Välimerellä lisäyksessä I.

Lisäys XVIII (J jakso)

Taloudelliseen perusarviointiin tarvittavat tiedot laivastonosittain (LO)

Yleiskuvaus

Laajennettu ohjelma

2. painopiste

Puretut saaliit lajeittain

Kausittain (kuukausittain)

Kanta (ICES-alueittain)

Markkinaluokittain

Alueellinen erittely (taso 3, lisäys I)

Tulot (liikevaihto)

Tuet (vuosittain)

Alueellinen erittely (taso 3, lisäys I)

Tuotantokustannukset:

—

miehistö

—

polttoaine

—

korjaukset ja ylläpito

—

muut toimintakustannukset

Toimintakustannusten edelleenluokittelu

Alueellinen erittely (taso 3, lisäys I)

Miehistölle maksettujen korvausten erittely aseman mukaan

Kiinteät kustannukset

Alueellinen erittely (taso 3, lisäys I)

Taloudellinen asema

Vuokrat ulkopuolisille

Alueellinen erittely (taso 3, lisäys I)

Investointi (varat)

Investointityypeittäin:

aluksen runko, koneet ja jäähdytys-/pakastuslaitteet, varastointi- ja nostolaitteet

Hinnat/lajit

Kuukausittain

Markkinaluokittain

Alueellinen erittely (taso 3, lisäys I)

Työllisyys

Taidot/koulutus

Erot aluksen koon mukaan

Alueellinen erittely

Laivasto

Kuusi laivastonosaluokkaa koon mukaan

Alueellinen erittely (taso 3, lisäys I)

Pyyntiponnistus

Alueellinen erittely (taso 3, lisäys I)

Lisäys XIX (K jakso)

Kalastusta ja jalostusta koskevat taloudelliset tiedot (alat) (VO)

Yleiskuvaus

Vähimmäisohjelma

1. painopiste (vuosittain)

Raaka-aineet

Yhteensä ja lajikohtaisesti (tonnia)

Tulot (liikevaihto)

Yhteensä ja tuotekohtaisesti

Tuotantokustannukset:

—

työvoima

—

energia

—

raaka-aine (arvo)

—

pakkaus

—

muut toimintakustannukset

Yhteensä ja kustannusluokittain

Kiinteät kustannukset

Keskimääräiset kustannukset, investoinneista laskettuina

Taloudellinen asema

Oman/lainatun pääoman osuus

Investointi (varat)

—

tausta

—

korvaus

—

vakuutus

Hinnat/tuote

Arvo, tonnia

Työllisyys

Lukumäärä/kokoaikaiseksi muutettuna

Kapasiteetin käyttöaste

Vuosikeskiarvo