Neuvoston asetus (EY) N:o 1453/2001,

annettu 28 päivänä kesäkuuta 2001,

tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityistoimenpiteistä Azorien ja Madeiran hyväksi ja asetuksen (ETY) N:o 1600/92 kumoamisesta (Poseima)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 36 ja 37 artiklan sekä 299 artiklan 2 kohdan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon(1),

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Neuvosto hyväksyi päätöksellä 91/315/ETY(2) Madeiran ja Azorien syrjäisestä sijainnista ja saaristoluonteesta johtuvia valinnaisia erityisiä toimenpiteitä koskevan ohjelman (Poseima) osana yhteisön syrjäisimpien alueiden hyväksi harjoittamaa politiikkaa. Ohjelmalla pyritään edistämään näiden alueiden taloudellista ja sosiaalista kehitystä ja mahdollistamaan se, että ne hyötyvät yhtenäismarkkinoista, joihin ne kuuluvat erottamattomana osana, vaikka niiden tilanne objektiivisesti katsottuna on maantieteellisesti ja taloudellisesti poikkeava. Ohjelmassa otetaan huomioon yhteisen maatalouspolitiikan soveltaminen näillä alueilla, ja siihen kuuluu sellaisten erityistoimenpiteiden toteuttaminen, joilla pyritään erityisesti parantamaan niiden maataloustuotteiden tuotantoon ja kaupan pitämiseen liittyviä edellytyksiä sekä vähentämään niiden poikkeuksellisesta maantieteellisestä sijainnista johtuvia vaikutuksia ja perustamissopimuksen 299 artiklan 2 kohdassa tunnustettuja rajoitteita.

(2) Ihmisravinnoksi, jalostukseen ja maatalouden tuotantopanoksina käytettävien välttämättömien tuotteiden hankintalähteiden kannalta poikkeuksellisesta maantieteellisestä sijainnista johtuen kuljetuskustannukset ovat Madeiralla ja Azoreilla korkeat. Tämän lisäksi saaristoluonteeseen liittyvät objektiiviset tekijät aiheuttavat toimijoille ja tuottajille näillä saaristoalueilla lisärajoitteita, jotka haittaavat vakavasti heidän toimintaansa. Näitä haittoja voidaan vähentää alentamalla mainittujen välttämättömien tuotteiden hintoja. Näin ollen on aiheellista ottaa käyttöön erityinen hankintajärjestelmä saarten hankintojen varmistamiseksi ja näiden alueiden syrjäisestä sijainnista, saaristoluonteesta ja syrjäisimpien alueiden asemasta johtuvien lisäkustannusten vähentämiseksi.

(3) Tätä tarkoitusta varten on perustamissopimuksen 23 artiklasta poiketen syytä vapauttaa kyseisten tuotteiden kolmansista maista tuleva tuonti sovellettavista tuontitulleista. Jotta otetaan huomioon kyseisten tuotteiden alkuperä ja niille yhteisön säännöksillä tunnustettu tullikohtelu, suoraan tuotaviksi tuotteiksi olisi katsottava erityisen hankintajärjestelmän etujen myöntämistarkoituksessa myös tuotteet, jotka ovat olleet yhteisön tullialueella sisäisessä jalostuksessa tai tullivarastossa.

(4) Jotta hintojen alentamista näillä alueilla sekä syrjäisestä sijainnista, saaristoluonteesta ja syrjäisimpien alueiden asemasta johtuvien lisäkustannusten vähentämistä koskeva tavoite saavutettaisiin tehokkaasti ja samalla säilytettäisiin yhteisön tuotteiden kilpailukyky, olisi myönnettävä tukia yhteisön tuotteiden hankintaan näillä saarilla. Näissä tuissa olisi otettava huomioon Madeiraan ja Azoreille suuntautuvien kuljetusten lisäkustannukset ja hinnat kolmansiin maihin suuntautuvassa viennissä sekä maatalouden tuotantopanosten tai jalostukseen tarkoitettujen tuotteiden osalta saaristoluonteesta ja syrjäisimpien alueiden asemasta johtuvat lisäkustannukset.

(5) Koska erityiseen hankintajärjestelmään kuuluvat määrät rajoittuvat näiden alueiden hankintatarpeisiin, järjestelmä ei haittaa sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa. Erityisen hankintajärjestelmän taloudellisista hyödyistä ei lisäksi saisi aiheutua kaupan vääristymiä kyseisten tuotteiden osalta. Tästä syystä näiden tuotteiden jälleenlähettäminen tai jälleenvienti Madeiralta ja Azoreilta olisi kiellettävä. Tämä kielto ei kuitenkaan koske Madeiran ja Azoreiden alueen välistä kauppaa. Tietyin edellytyksin jalostuksen osalta tätä kieltoa ei myöskään sovelleta kolmansiin maihin suuntautuvaan vientiin, joka toteutetaan alueellisen kaupan suosimiseksi, eikä muualle yhteisöön suuntautuviin perinteisiin lähetyksiin.

(6) Erityisen hankintajärjestelmän taloudellisten hyötyjen olisi alennettava tuotantokustannuksia, ja niiden on siirryttävä loppukuluttajalle alhaisempina kuluttajahintoina. Tästä syystä niiden myöntämisen perusteena pitäisi käyttää sitä, että tuesta saatava hyöty tosiasiassa siirtyy eteenpäin, ja olisi otettava käyttöön tarvittavat valvontatoimenpiteet.

(7) Hedelmien, vihannesten, syötävien juurten ja mukuloitten sekä kukkien ja elävien kasvien aloilla hehtaaritukijärjestelmä on osoittautunut soveltumattomaksi erityisesti menettelyjen raskauden ja monimutkaisuuden sekä ehdotettujen tukien rakenteen vuoksi. Olisi tehtävä johtopäätöksiä Poseidom-ohjelman uudistuksesta tällä alalla saaduista myönteisistä kokemuksista ja otettava käyttöön kaupan pitämistä ja jalostusta koskeva tuki Madeiran ja Azorien markkinoiden hankintoja varten. Tällä tuella olisi vahvistettava paikallistuotannon kilpailukykyä keskeisillä markkinoilla ulkomaiseen kilpailuun nähden, vastattava paremmin kuluttajien ja uusien jakelukanavien odotuksiin ja parannettava tilojen tuottavuutta sekä tuotteiden laatua. Lisäksi on tärkeää jatkaa näiden tuoreiden tai jalostettujen tuotteiden kaupan pitämistä ja lisätä niiden arvostusta muualla yhteisössä. Näillä kahdella alueella voitaisiin tällä alalla tehdä aluekohtaisen taloustutkimuksen avulla rakenteellisia parannuksia.

(8) Viininviljelyn, yleisimmän viljelymuodon, jatkuminen Madeiralla on taloudellisista ja ympäristösyistä välttämätöntä. Kotimaisen tuotannon tukemiseksi myönnetään määrätyillä alueilla tuotetun laatuviinin tuottamiseen suuntautuneille viinitarhoille kiinteämääräistä hehtaaritukea. Tuki on käytössä myös Azoreilla.

(9) Kummallakaan alueella ei sovelleta markkinoiden sääntelymekanismeja eikä luopumispalkkioita.

(10) Azorien ja Madeiran maataloustuottajia olisi rohkaistava tuottamaan laatutuotteita, ja näiden tuotteiden kaupan pitämistä olisi edistettävä. Yhteisön käyttöön ottaman graafisen tunnuksen käyttö voisi olla tässä suhteessa hyödyksi.

(11) Madeiran perinteistä karjankasvatustoimintaa olisi tuettava paikallisten kulutustarpeiden tyydyttämiseksi osittain. Tätä tarkoitusta varten olisi poikettava joistakin yhteisten markkinajärjestelyn tuotantorajoituksia koskevista säännöksistä kehitysasteen ja muusta yhteisöstä täysin poikkeavien paikallisten tuotanto-olosuhteiden huomioon ottamiseksi. Tavoitteeseen voidaan pyrkiä täydentävällä tavalla rahoittamalla geneettisiä parannusohjelmia, joihin sisältyy puhdasrotuisten siitoseläinten osto, ostamalla paikallisiin oloihin paremmin soveltuvia kaupallisia rotuja ja myöntämällä emolehmä- ja teurastuspalkkion lisäosia. Paikallisen karjankasvatuksen kehittymistä odotettaessa olisi säädettävä lihotettavaksi tarkoitettujen urospuolisten eläinten hankinnasta väliaikaisesti vuotuisen enimmäismäärän rajoissa, jotta pyrkimystä edellä mainittuun tavoitteeseen ei vaarannettaisi. Arvio paikallisesta kulutustarpeesta vahvistetaan määräaikaisessa taseessa. Karjankasvatus- ja maitotuotealojen paikallisten toimien kokonaistukiohjelman avulla tuotannonalojen olisi voitava laatia ja ottaa käyttöön paikallisiin oloihin soveltuvia strategioita talouden kehittämiseen, alueiden tuotantokäytön suunnitteluun ja toimijoiden ammattimaisuuden lisäämiseen, jotta yhteisön tuki voidaan hyödyntää tehokkaasti.

(12) Madeiralla meijereille myönnettävä tuki tuoreiden lehmänmaitotuotteiden kulutukseen ihmisravinnoksi ei ole ollut riittävä kotimaisten ja ulkomaisten hankintojen tasapainon säilyttämiseksi erityisesti siitä syystä, että alan kankeat rakenteet aiheuttavat vaikeuksia ja alalla on heikot valmiudet sopeutua uudenlaisiin taloudellisiin ympäristöihin. Tästä syystä tuki on tarkoitus taseen avulla suunnata paikallistuotannon keräystukeen, johon liitetään lupa tuottaa yhteisön alkuperää olevasta maitojauheesta iskukuumennettua maitoa, jotta paikallinen kulutustarve voidaan tyydyttää laajemmin.

(13) Koska on tarpeen ylläpitää paikallista tuotantoa kannustavalla tavalla, on perusteltua olla soveltamatta asetusta (ETY) N:o 3950/92(3). Tämä poikkeus on vahvistettava 4000 tonnin rajoissa siten, että 2000 tonnia on tarkoitettu nykyistä tuotantoa varten ja enintään 2000 tonniksi tällä hetkellä arvioitu määrä on tarkoitettu tuotannon järkevälle kehittämiselle.

(14) Peruna-ala on Madeiralla elintärkeä sekä taloudellisesti että sosiaalisesti ja ympäristönäkökulmasta katsottuna. Erittäin korkeat tuotantokustannukset johtuvat tilojen pienestä koosta sekä tuotantopanosten kustannuksista. Jotta kotimaista tuotantoa voitaisiin tukea saaristoalueen kulutustottumusten täyttämiseksi, ihmisravinnoksi tarkoitettujen perunoiden viljelystä maksetaan erityistukea.

(15) Tuotantoketjua sokeriruoko-sokeri-rommi koskevat tuet myönnetään sokeriruo'osta jalostettavien tuotteiden valmistukseen tarvittavan paikallisen sokeriruokotuotannon tukemiseen alueen perinteisten tuotantomenetelmien tarpeita vastaavasti.

(16) Väkevien viinien valmistusta perinteisin menetelmin olisi jatkettava saarilla helpottamalla tiivistetyn rypälemehun ja viininvalmistuksesta peräisin olevan alkoholin ostoa muualta yhteisöstä sekä myöntämällä tukea näiden viinien vanhentamiseen. Tämän tuotteen laadun ja aitouden korostamiseksi toteutettujen toimien tukemiseksi sen kaupan pitämistä olisi tuettava.

(17) Pajunkasvatukseen olisi Madeiralla annettava tukea, jotta tämä maataloustoimintaa merkittävästi täydentävä toiminta, joka mahdollistaa saaristoalueen epäsuotuisimmilla seuduilla sijaitsevien perheyritysten alkutuotannon käsityöläistoimet, voi jatkua.

(18) Tekniset ja sosiaalis-taloudelliset ongelmat ovat estäneet sen, että kaikilla niillä viljelyaloilla, joille on istutettu viinialan yhteisessä markkinajärjestelyssä kiellettyjä hybridiviiniköynnöslajikkeita, siirrytään käyttämään toisia lajikkeita määräajan kuluessa. Näillä viljelmillä tuotettu viini on tarkoitettu yksinomaan paikalliseen perinteiseen kulutukseen. Määräajan pidentäminen mahdollistaisi uusiin lajikkeisiin siirtymisen kyseisillä viljelmillä ja samalla alueen voimakkaasti viininviljelyyn perustuvan talousrakenteen säilyttämisen. Portugalin olisi ilmoitettava joka vuosi komissiolle, miten uusiin lajikkeisiin siirtyminen kyseisillä viljelyaloilla edistyy.

(19) Maidontuotanto ja nautakarjan kasvatus muodostavat Azorien saaristoalueen maatalouden perustan, ja niiden elintärkeä merkitys niin taloudellisesti kuin sosiaalisestikin erityisesti pientuottajille olisi otettava huomioon alalle myönnettävissä tuissa. Alan perinteisten elinkeinotoimintojen säilymisen varmistamiseksi on tarkoitus jatkaa emolehmäpalkkion lisäosan ja lypsylehmäpalkkion myöntämistä käytettävissä olevien paikallisten kiintiöiden mukaisten enimmäismäärien rajoissa. Olisi otettava käyttöön teurastuksen lisäosa, jonka avulla saadaan myytyä ylimääräiset urospuoliset nautaeläimet, joille ei löydy tavanomaisia markkinoita saaristoalueella ja jotka on lähetettävä muualle yhteisöön, mistä aiheutuu alueen poikkeuksellisen maantieteellisen sijainnin vuoksi merkittäviä lisäkustannuksia. Karjankasvatus- ja maitotuotealojen paikallisten toimien kokonaistukiohjelman avulla tuotannonalojen olisi voitava laatia ja ottaa käyttöön paikallisiin oloihin soveltuvia strategioita talouden kehittämiseen, alueiden tuotantokäytön suunnitteluun ja toimijoiden ammattimaisuuden lisäämiseen, jotta yhteisön tuki voidaan hyödyntää tarkoituksenmukaisesti.

(20) Maataloustoiminta Azorien saarilla on suuresti riippuvainen maitotuotteiden tuotannosta. Tämä riippuvuus yhdessä muiden syrjäisimmän alueen asemaan liittyvien haittojen ja toimeentulovaihtoehtojen puuttumisen kanssa haittaa alueen talouden kehitystä. Olisi otettava huomioon saarten paikallistuotannolla tyydytettävät kulutustarpeet ja poikettava neljän markkinointivuoden ajan markkinointivuodesta 1999/2000 alkaen joistakin maidon ja maitotuotteiden yhteisen markkinajärjestelyn tuotantorajoituksia koskevista säännöksistä kehitysasteen ja paikallisten tuotanto-olosuhteiden huomioon ottamiseksi. Vaikka toimenpide poikkeaa perustamissopimuksen 34 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan määräyksistä, se on rajoitettu koskemaan saaristoalueen maidontuottajia ja sen taloudellinen merkitys Portugalin kokonaiskiintiöön nähden on hyvin vähäinen. Toimenpiteellä on tarkoitus sen soveltamisaikana jatkaa alan uudelleenjärjestelyä saaristossa ilman, että se haittaa maitotuotteiden markkinoita tai vaikuttaa merkittävästi maksujärjestelmän moitteettomaan toimintaan Portugalissa ja yhteisössä.

(21) Azorien kasvinviljelyn osalta on otettava huomioon rajallinen viljelykelpoinen ala, tilojen pieni koko ja pirstaleisuus sekä tehotuotannon vähäisyys, joista aiheutuu merkittäviä tuotantokustannuksia. Tämän tuotannon (juurikkaat, sikuri, peruna, tupakka, ananas, viini, tee jne.) säilyminen on elintärkeä vaihtoehto pääasiallisen tuotantoalan muodostavalle paikalliselle karjankasvatukselle. Tämän tuotannon säilymisen ja kehityksen varmistamiseksi on otettu käyttöön paikallisen jalostusteollisuuden tuki, ja sitä olisi jatkettava.

(22) Väkevien viinien valmistusta Azoreilla olisi myös jatkettava perinteisin menetelmin myöntämällä verdelho-viinille vanhentamistukea.

(23) Madeiran maataloustuotannon kasvinterveys kärsii erityisistä ilmasto-oloihin sekä alueella tähän asti käytettyjen torjuntamenetelmien riittämättömyyteen liittyvistä vaikeuksista, ja siksi on tarpeen ottaa käyttöön myös biologisiin menetelmiin perustuvia haitallisten organismien torjuntaohjelmia ja määritellä yhteisön rahoitusosuus näiden ohjelmien toteutuksessa.

(24) Asetuksessa (EY) N:o 1257/1999(4) määritetään ne maaseudun kehittämistoimenpiteet, jotka voivat saada yhteisön tukea, sekä edellytykset tuen saamiseen.

(25) Tämän asetuksen tavoitteena on näiden alueiden syrjäisestä sijainnista ja saaristoluonteesta johtuvien haittojen korjaaminen.

(26) Joidenkin näillä alueilla sijaitsevien maatilojen tai jalostusta ja kaupan pitämistä harjoittavien yritysten rakenteet ovat selkeästi riittämättömät, ja ne kärsivät erityisongelmista. Tästä syystä olisi joidenkin investointityyppien osalta voitava poiketa tiettyjen asetuksessa (EY) N:o 1257/1999 säädettyjen rakenteellisten tukien myöntämistä rajoittavista tai sen kieltävistä säännöksistä.

(27) Asetuksen (EY) N:o 1257/1999 29 artiklan 3 kohdassa metsätaloustuen myöntäminen rajoitetaan metsiin ja metsäaloihin, jotka ovat yksityisten omistajien tai heidän yhdistystensä tai kuntien tai kuntayhtymien omistuksissa. Osa näillä alueilla sijaitsevista metsistä ja metsäaloista on muiden julkisviranomaisten kuin kuntien omistuksessa. Näin ollen on aiheellista säätää mainitussa artiklassa säädettyjen edellytysten lieventämisestä.

(28) Yhteisön rahoitusosuus kolmessa asetuksen (EY) N:o 1257/1999 35 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa liitännäistoimenpiteessä voi olla syrjäisimmillä alueilla enintään 85 prosenttia tukikelpoisista kokonaiskustannuksista. Yhteisön osuus neljännen liitännäistoimenpiteen eli maatalouden ympäristöohjelman rahoituksesta on kuitenkin asetuksen (EY) N:o 1257/1999 47 artiklan 2 kohdan kolmannen luetelmakohdan mukaisesti enintään 75 prosenttia kaikilla tavoitteen 1 alueilla. Ottaen huomioon maatalouden ympäristöohjelman tärkeän merkityksen maaseudun kehittämisessä yhteisön rahoitusosuus olisi yhdenmukaistettava syrjäisimmillä alueilla kaikkien liitännäistoimenpiteiden osalta.

(29) Asetuksen (EY) N:o 1257/1999 24 artiklan 2 kohdassa sekä liitteessä määritetään maatalouden ympäristöohjelman nojalla myönnettävän yhteisön tuen vuotuiset enimmäismäärät. Azorien tiettyjen hyvin herkkien laidunalueiden ympäristöllisesti erityisten olosuhteiden sekä maiseman ja maatalousmaan perinteisten ominaispiirteiden, erityisesti Madeiran pengerviljelmien, säilyttämisen huomioon ottamiseksi olisi säädettävä mahdollisuudesta korottaa näitä määriä enintään kaksinkertaisiksi joidenkin määriteltyjen toimenpiteiden osalta.

(30) Asetuksen (EY) N:o 1260/1999(5) 14 artiklan mukaisesti kaikki suunnitelmat, yhteisön tukikehykset, toimenpideohjelmat ja yhtenäiset ohjelma-asiakirjat kattavat seitsemän vuoden pituisen ohjelmakauden, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta 2000. Johdonmukaisuuden vuoksi ja syrjinnän välttämiseksi saman ohjelman edunsaajien välillä tässä asetuksessa säädettyjä poikkeuksia on voitava soveltaa poikkeuksellisesti koko kyseiseen ohjelmakauteen.

(31) Komission pysyvään käytäntöön, jonka mukaan valtiontukia ei saa myöntää toimintatukina perustamissopimuksen liitteeseen I kuuluvien maataloustuotteiden tuotantoon, jalostukseen tai kaupan pitämiseen, voidaan myöntää poikkeus, jotta voidaan lieventää Madeiran ja Azorien maataloustuotannon erityisrajoitteita, jotka aiheutuvat syrjäisestä sijainnista, saaristoluonteesta, syrjäisimpien alueiden asemasta, viljelyalan vähäisyydestä, pinnanmuodostuksesta ja ilmasto-oloista sekä siitä, että ollaan taloudellisesti riippuvaisia pienestä määrästä tuotteita.

(32) Tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY(6) mukaisesti,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Tässä asetuksessa säädetään erityistoimenpiteistä Madeiran ja Azorien syrjäisestä sijainnista, saaristoluonteesta ja syrjäisimpien alueiden asemasta aiheutuvien ongelmien ratkaisemiseksi tiettyjen maataloustuotteiden osalta.

I OSASTO

ERITYINEN HANKINTAJÄRJESTELMÄ

2 artikla

Otetaan käyttöön erityinen hankintajärjestelmä, joka koskee liitteissä I ja II lueteltuja ihmisravinnoksi, jalostukseen ja maatalouden tuotantopanoksina käytettäviä välttämättömiä maataloustuotteita Madeiralla ja Azoreilla.

Liitteissä I ja II lueteltujen tuotteiden vuotuiset hankintatarpeet ilmaistaan määrällisesti arvioidussa taseessa. Paikallisille markkinoille tarkoitettuja ja tietyin edellytyksin kolmansiin maihin vietyjä tai perinteisesti muualle yhteisöön lähetettäviksi tarkoitettuja tuotteita jalostavan tai pakkaavan teollisuuden tarpeista voidaan tehdä erillinen arvioitu tase.

3 artikla

1. Kolmansista maista peräisin olevista erityiseen hankintajärjestelmään kuuluvista tuotteista, jotka tuodaan suoraan Azorien tai Madeiran alueelle, ei peritä tullia hankintataseessa määritettyjen määrien rajoissa.

Tämän osaston soveltamiseksi yhteisön tullialueella sisäisessä jalostuksessa tai tullivarastossa olleita tuotteita pidetään suoraan tuotuina.

2. Edellä 2 artiklan mukaisesti määritettävien tarpeiden tyydyttämisen takaamiseksi määrien, hinnan ja laadun osalta ja sen varmistamiseksi, että yhteisön toimittamien tuotteiden osuus säilyy, Azoreille ja Madeiralle myönnetään tukea interventiotoimenpiteiden osana julkisiin varastoihin varastoitujen tai yhteisön markkinoilla saatavissa olevien yhteisön tuotteiden hankintaa varten.

Tuen määrää vahvistettaessa otetaan huomioon Madeiran ja Azorien markkinoille suuntautuvien kuljetusten lisäkustannukset ja hinnat kolmansiin maihin suuntautuvassa viennissä sekä maatalouden tuotantopanosten tai jalostukseen tarkoitettujen tuotteiden osalta saaristoluonteesta ja syrjäisimpien alueiden asemasta johtuvat lisäkustannukset.

3. Erityinen hankintajärjestelmä pannaan täytäntöön ottaen huomioon erityisesti:

- Azorien ja Madeiran erityistarpeet ja, kun kyseessä ovat jalostukseen tarkoitetut tuotteet tai maatalouden tuotantopanokset, tarkat laatuvaatimukset,

- muun yhteisön kanssa käytävä kauppa,

- suunniteltujen tukien taloudelliset näkökohdat.

4. Erityisen hankintajärjestelmän soveltaminen edellyttää tuontitullista vapautuksesta tai, kun kyseessä on hankinta muualta yhteisöstä, myönnetystä tuesta johtuvan taloudellisen edun tosiasiallista siirtämistä loppukäyttäjälle.

5. Erityiseen hankintajärjestelmään kuuluvia tuotteita ei voida jälleenviedä kolmansiin maihin eikä jälleenlähettää muualle yhteisöön. Tässä kohdassa tarkoitettu kielto ei koske Azorien ja Madeiran välistä kauppaa.

Jos näitä tuotteita jalostetaan Azorien tai Madeiran alueilla, edellä mainittua kieltoa ei sovelleta tästä jalostuksesta, 35 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti komission määrittämiä edellytyksiä noudattaen saatujen tuotteiden kolmansiin maihin suuntautuvaan Azorien tai Madeiran vientiin.

Jos kyseisiä tuotteita jalostetaan Azoreilla tai Madeiralla, edellä mainittua kieltoa ei sovelleta tästä jalostuksesta saatujen tuotteiden muualle yhteisöön suuntautuviin perinteisiin lähetyksiin.

Mitään vientitukea ei myönnetä.

6. Tämän osaston soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt annetaan 35 artiklan 2 kohdassa vahvistettua menettelyä noudattaen. Nämä säännöt koskevat erityisesti seuraavia seikkoja:

- hankintaan yhteisöstä myönnettyjen tukien määrän vahvistaminen,

- erilliset säännökset, joilla varmistetaan myönnettyjen etujen tosiasiallinen siirtäminen loppukäyttäjälle,

- tarvittaessa tuonti- tai toimitustodistusjärjestelmän käyttöönotto.

Komissio laatii hankintataseet 35 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen. Se voi samaa menettelyä noudattaen tarkistaa kyseisiä taseita sekä liitteissä I ja II olevien tuotteiden luetteloa Azorien ja Madeiran tarpeiden kehityksen mukaan.

Azorien raakasokerin hankinnassa tarpeet arvioidaan ottaen huomioon alueen sokerijuurikkaan tuotannon kehitys. Hankintajärjestelmään kuuluvat määrät määritetään siten, että Azoreilla vuosittain puhdistettavan sokerin kokonaismäärä on enintään 10000 tonnia.

Asetuksen (EY) N:o 2038/1999(7) 9 artiklaa ei sovelleta Azoreilla.

II OSASTO

PAIKALLISTUOTANTOA KOSKEVAT TUKITOIMENPITEET

I LUKU

MOLEMPIEN ALUEIDEN YHTEISET TOIMENPITEET

1 JAKSO

Karjankasvatus

4 artikla

1. Karjankasvatusalalla tukia myönnetään yhteisöstä peräisin olevien puhdasrotuisten tai kaupallisia rotuja olevien eläinten ja yhteisöstä peräisin olevien tuotteiden hankintaan Azoreille ja Madeiralle, lukuun ottamatta puhdasrotuisten nautaeläinten hankkimista Azoreille.

2. Myöntämisedellytyksissä on otettava huomioon erityisesti tuotannon aloittamiseen, karjan geneettiseen parantamiseen ja paikallisiin olosuhteisiin parhaiten soveltuvien rotujen hankintaan liittyvät tarpeet Azoreilla ja Madeiralla. Tuet maksetaan yhteisön sääntelyssä annetut vaatimukset täyttävien tavaroiden toimituksesta.

3. Tuet vahvistetaan ottaen huomioon seuraavat seikat:

- Madeiran ja Azorien maantieteellisestä asemasta johtuva hankintatilanne ja erityisesti hankintakustannukset,

- tuotteiden hinnat yhteisön markkinoilla ja maailmanmarkkinoilla,

- tarvittaessa tuontitullien kantamatta jättäminen kolmansista maista peräisin olevalta tuonnilta,

- suunniteltujen tukien taloudelliset näkökohdat.

4. Edellä 3 artiklan 4 ja 5 kohtaa sovelletaan tämän artiklan 1 kohdan perusteella myönnettäviä tukia saaviin tavaroihin.

5. Luettelo tuotteista, tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tukien määrät sekä tämän artiklan soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt vahvistetaan 35 artiklan 2 kohdassa vahvistettua menettelyä noudattaen.

2 JAKSO

Hedelmät, vihannekset, kasvit ja kukat

5 artikla

1. Tukea myönnetään yhdistetyn nimikkeistön ryhmiin 6, 7 ja 8 kuuluville hedelmille, vihanneksille, kukille ja eläville kasveille sekä CN-koodiin 0902 kuuluvalle teelle, CN-koodiin 0409 00 kuuluvalle hunajalle ja CN-koodiin 0904 kuuluville pippuripaprikoille, jotka on korjattu tai tuotettu paikallisesti ja tarkoitettu kyseisten tuotantoalueiden markkinoiden tarpeisiin. Madeiralla tätä tukea ei myönnetä banaaneille.

Tätä tukea myönnetään yhteisön sääntelyssä vahvistettujen yhteisten vaatimusten mukaisille tuotteille tai tuotteille, jotka ovat hankintasopimuksiin sisältyvien vaatimusten mukaisia, jos vahvistettuja vaatimuksia ei ole.

Tuen myöntämisen edellytyksenä ovat yhtäältä yksittäisten tai ryhmittyneiden tuottajien tai asetuksen (EY) N:o 2200/96(8) 11, 13 ja 14 artiklassa tarkoitettujen tuottajaorganisaatioiden ja toisaalta jakelu- ja ravitsemusalan toimijoiden tai yhteenliittymien välillä yhdeksi tai useammaksi markkinointivuodeksi tehtävät hankintasopimukset.

Tuki maksetaan edellä mainituille yksittäisille tai ryhmittyneille tuottajille tai tuottajaorganisaatioille tuoteryhmille vuosittain vahvistettavien enimmäismäärien rajoissa.

Tuen määrä vahvistetaan kiinteäksi kaikissa määritettävissä tuoteryhmissä erikseen suhteessa sopimuksenalaisten tuotteiden keskihintaan. Tuki vaihtelee sen mukaan, onko tuensaaja mahdollisesti jokin asetuksen (EY) N:o 2200/96 11, 13 ja 14 artiklassa tarkoitetuista tuottajaorganisaatioista.

2. Tätä artiklaa ei sovelleta ananaksen tuotantoon Azoreilla.

3. Tämän artiklan soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt annetaan 35 artiklan 2 kohdassa vahvistettua menettelyä noudattaen. Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetut tuoteryhmät ja tuen määrä vahvistetaan samaa menettelyä noudattaen.

6 artikla

1. Tukea myönnetään 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin tuotteisiin kuuluvien tuoreiden tai jalostettujen tuotteiden kaupan pitämistä koskevien markkinointivuosisopimusten tekemiseen. Kasvien ja kukkien osalta tuki ei edellytä markkinointivuosisopimuksen tekemistä.

Kummallakin alueella kyseinen tuki maksetaan tuote- ja vuosikohtaisesti enintään 3000 tonnille.

Sopimukset tehdään yhtäältä saarille sijoittautuneiden yksittäisten tai ryhmittyneiden tuottajien tai asetuksen (EY) N:o 2200/96 11, 13 ja 14 artiklassa tarkoitettujen tuottajaorganisaatioiden ja toisaalta muualle yhteisöön sijoittautuneiden luonnollisten tai oikeushenkilöiden välillä.

2. Tuki on 10 prosenttia määräpaikka-alueelle toimitetun kaupan pidetyn tuotannon arvosta.

3. Tuki myönnetään myyjälle, joka on tehnyt 1 kohdassa tarkoitetun sopimuksen muualle yhteisöön sijoittautuneen toimijan kanssa.

4. Kun yhteisyritykset, jotka kyseisten alueiden tuottajat, tuottajaorganisaatiot tai -liitot ja muualle yhteisön alueelle sijoittautuneet luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt ovat muodostaneet kyseisten alueiden tuotteiden kaupan pitämistä varten, toteuttavat 1 kohdassa säädetyt toimet ja kun osapuolet sitoutuvat jakamaan vähintään kolmen vuoden ajan yhteisyrityksen tavoitteen toteuttamiseksi tarpeelliset tiedot ja asiantuntemuksen, 2 kohdassa säädetty tuki korotetaan 13 prosenttiin vuosittain yhteisesti kaupan pidetyn tuotannon arvosta.

5. Tämän artiklan soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt annetaan 35 artiklan 2 kohdassa vahvistettua menettelyä noudattaen.

7 artikla

1. Yhteisö osallistuu kummallakin alueella enintään 100000 eurolla kahden tuoreiden ja jalostettujen, erityisesti trooppisten hedelmien ja vihannesten alaan liittyvän erittelevän ja tulevaisuudennäkymiä koskevan taloudellisen tutkimuksen rahoitukseen.

Tutkimus sisältää alan taloudellisen ja teknisen arvion kummallakin alueella. Siinä eritellään erityisesti hankintaan liittyviä tietoja, jalostuskustannuksia sekä tarkastellaan kehityksen ja myynnin edellytyksiä ja mahdollisuuksia alueellisella ja kansainvälisellä tasolla ottaen huomioon tiedot kilpailusta maailmanmarkkinoilla.

2. Tämän artiklan soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt annetaan 35 artiklan 2 kohdassa vahvistettua menettelyä noudattaen.

3 JAKSO

Viini

8 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1493/1999(9) II osaston II luvun ja III osaston I ja II luvun sekä asetuksen (EY) N:o 1227/2000(10) III luvun säännöksiä ei sovelleta Azoreilla ja Madeiralla.

9 artikla

1. Kiinteää hehtaaritukea myönnetään sellaisten viiniköynnösten viljelyn ylläpitämiseen, joista tuotetaan määritetyllä alueella tuotettuja laatuviinejä (tma-laatuviinit) perinteisillä tuotantovyöhykkeillä.

Tukea maksetaan aloille:

a) joille on istutettu jäsenvaltioiden vahvistaman, asetuksen (EY) N:o 1493/1999 19 artiklassa tarkoitetun luokittelun mukaisia viiniköynnöslajikkeita, jotka sopivat niiden alueella tuotetun tma-laatuviinin valmistukseen; ja

b) joiden hehtaarituotokset ovat pienempiä kuin jäsenvaltion vahvistamat enimmäismäärät ilmoitettuna rypäleiden, rypälemehun tai viinin määrinä asetuksen (EY) N:o 1493/1999 liitteessä VI olevan I kohdan edellytysten mukaisesti.

2. Vuotuinen tuki on 650 euroa hehtaarilta. Tuki myönnetään tuottajaryhmittymille tai -organisaatioille. Siirtymäkauden aikana tukea myönnetään kuitenkin myös yksittäisille tuottajille. Siirtymäkaudella kaikki tuet myönnetään Madeiran viini-instituutin ja Azorien viininviljelylautakunnan välityksellä 35 artiklan 2 kohdan nojalla vahvistettavien edellytysten mukaisesti.

3. Tämän artiklan soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt annetaan tarvittaessa 35 artiklan 2 kohdassa vahvistettua menettelyä noudattaen.

10 artikla

1. Asetuksen (EY) N:o 1493/1999 19 artiklan 1 kohdasta poiketen viinirypäleitä, jotka ovat peräisin kielletyistä hybridiviiniköynnöslajikkeista (Noah, Othello, Isabelle, Jacquez, Clinton, Herbemont) ja joita korjataan Azoreiden ja Madeiran alueilla, saa käyttää sellaisen viinin tuotantoon, joka jää näiden alueiden sisälle.

2. Portugali lopettaa asteittain 31 päivään joulukuuta 2006 mennessä viljelyn sellaisilla aloilla, joille on istutettu kiellettyjä hybridiviiniköynnöslajikkeita, asetuksen (EY) N:o 1493/1999 II osaston III luvussa säädettyjä järjestelmiä tarvittaessa hyödyntäen.

3. Portugali ilmoittaa joka vuosi komissiolle, miten uusiin lajikkeisiin siirtyminen ja rakenneuudistus edistyy niillä viljelyaloilla, joille on istutettu kiellettyjä hybridiviiniköynnöslajikkeita.

4 JAKSO

Graafinen tunnus

11 artikla

1. Syrjäisimpiin alueisiin kuuluvien Madeiran ja Azorien tyypillisten maatalouden jalostamattomien tai jalostettujen laatutuotteiden tuntemuksen parantamiseksi ja kulutuksen lisäämiseksi on otettu käyttöön graafinen tunnus, jonka käyttöehdoista ammattialan järjestöt tekevät ehdotuksen. Portugalin viranomaisten on toimitettava kyseiset ehdotukset komission hyväksyttäviksi yhdessä lausunnon kanssa.

Tunnuksen käyttöä valvoo julkinen viranomainen tai Portugalin toimivaltaisten viranomaisten hyväksymä laitos.

2. Tämän artiklan soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt annetaan tarvittaessa 35 artiklan 2 kohdassa vahvistettua menettelyä noudattaen.

II LUKU

MADEIRAN TUOTTEITA KOSKEVAT TUKITOIMENPITEET

1 JAKSO

Karjankasvatus ja maitotuotteet

12 artikla

1. Siihen asti, kunnes nuorten urospuolisten paikallisten nautaeläinten määrä on riittävä perinteisen lihantuotannon ylläpitämiseen, ja 13 artiklassa säädetyn taseen rajoissa:

a) asetuksen (EY) N:o 1254/1999(11) 30 artiklassa tarkoitettuja tulleja ei sovelleta saarille suuntautuvaan, kolmansista maista peräisin olevien saarilla lihotettaviksi ja kulutettaviksi tarkoitettujen nautaeläinten tuontiin;

b) edellä a alakohdassa tarkoitettujen ja muualta yhteisöstä peräisin olevien eläinten hankintaan myönnetään tukea enintään 1000 eläimelle; näiden eläinten on oltava ensisijaisesti tarkoitettu tuottajille, joiden lihottamista eläimistä vähintään 50 prosenttia on paikallista tuotantoa.

Edellä 3 artiklan 4 ja 5 kohtaa sovelletaan tavaroihin, joita koskevat tämän artiklan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut toimenpiteet.

2. Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista toimenpiteistä hyötyvien eläinten määrät määritetään määräaikaisessa taseessa paikallisen tuotannon kehityksen huomioon ottamiseksi. Kyseiset määrät, tämän artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun tuen määrä sekä tämän artiklan soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt, erityisesti lihotuskauden vähimmäispituus, vahvistetaan 35 artiklan 2 kohdassa vahvistettua menettelyä noudattaen.

13 artikla

1. Tämän artiklan 2 ja 3 kohdassa säädettyjä tukia myönnetään perinteisen toiminnan tukemiseksi ja naudanlihan tuotannon laadun parantamiseksi saarten kulutustarpeiden rajoissa, jotka arvioidaan määräaikaisessa taseessa. Tasetta laadittaessa otetaan huomioon myös 4 artiklan mukaisesti toimitetut siitoseläimet ja 12 artiklassa tarkoitettuun hankintajärjestelmään kuuluvat eläimet.

2. Asetuksen (EY) N:o 1254/1999 11 artiklassa säädetyn teurastuspalkkion lisäosa maksetaan tuottajille paikallisissa olosuhteissa lihotettua teurastettua eläintä kohti. Lisäosa on 25 euroa eläintä kohti. Palkkion lisäosa myönnetään vuosittain 2500 teurastetun eläimen rajoissa.

3. Asetuksen (EY) N:o 1254/19996 artiklassa säädetyn emolehmien pidosta myönnettävän palkkion lisäosa maksetaan naudanlihan tuottajille. Lisäosa on 50 euroa tuottajan hakemuksen jättöpäivänä pitämää emolehmää kohti.

4. Säännöksiä, jotka koskevat

a) asetuksen (EY) N:o 1254/1999 4 artiklassa säädettyä erityispalkkion alueellista enimmäismäärää;

b) asetuksen (EY) N:o 1254/1999 6 artiklassa säädettyä tuottajakohtaista tilalla pidettävien eläinten enimmäismäärää emolehmäpalkkion perusosan osalta;

c) asetuksen (EY) N:o 1254/1999 11 artiklassa tarkoitettua kansallista enimmäismäärää teurastuspalkkion perusosan osalta,

ei sovelleta Madeiralla erityispalkkioon, emolehmäpalkkioon eikä tämän artiklan 2 ja 3 kohdassa säädettyihin lisäpalkkioihin.

5. Peruspalkkioita sekä 3 kohdassa mainittuja lisäpalkkioita myönnetään vuosittain vastaavasti 2000 urospuolisesta naudasta, 1000 emolehmästä ja 6000 teurastetusta eläimestä.

6. Tämän artiklan soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt annetaan 35 artiklan 2 kohdassa vahvistettua menettelyä noudattaen. Niihin sisältyy tämän artiklan 1 kohdassa mainittujen taseiden laatiminen ja taseiden mahdolliset tarkistukset tarpeiden kehityksen perusteella, minkä lisäksi

a) niissä säädetään urospuolisista naudoista maksettavan erityispalkkion osalta:

- asetuksen (EY) N:o 1254/1999 4 artiklassa määritellyn alueellisen enimmäismäärän rajoissa niiden eläinten määrän "jäädyttämisestä", joista Madeiralla on myönnetty erityispalkkio vuonna 2000,

- palkkioiden myöntämisestä siten, että enimmäismäärä on 90 eläintä ikäluokkaa, kalenterivuotta ja tilaa kohti;

b) emolehmäpalkkion osalta näissä yksityiskohtaisissa säännöissä:

- vahvistetaan säännökset, joilla taataan tarvittavissa määrin niiden tuottajien oikeudet, joille on myönnetty palkkio asetuksen (EY) N:o 1254/1999 6 artiklan mukaisesti,

- voidaan säätää erityisvarannon perustamisesta Madeiraa varten sekä oikeuksien jakoa tai uudelleenjakoa koskevista erityisedellytyksistä karjankasvatusalan tavoitteet huomioon ottaen; varannon suuruus määritetään 5 kohdassa vahvistetun enimmäismäärän ja vuodelle 2000 myönnettyjen palkkioiden lukumäärän mukaan;

c) teurastuspalkkion osalta säädetään:

- asetuksen (EY) N:o 2342/1999(12) 38 artiklan 1 kohdassa määritellyn enimmäismäärän rajoissa niiden eläinten määrän "jäädyttämisestä", joista on myönnetty teurastuspalkkio vuonna 2000.

Soveltamista koskevissa yksityiskohtaisissa säännöissä voidaan säätää täydentävien palkkioiden myöntämistä koskevista lisäedellytyksistä.

Komissio voi samaa menettelyä noudattaen tarkistaa 5 kohdassa tarkoitetut enimmäismäärät.

14 artikla

1. Vuosina 2002-2006 myönnetään tukea karjankasvatus- ja maitotuotealojen paikallisten tuotteiden tuotantoa ja kaupan pitämistä koskevan kokonaistukiohjelman toteuttamiseksi Madeiralla.

Ohjelma voi sisältää toimenpiteitä laadun ja hygienian parantamisen, kaupan pitämisen, tuotannonalojen rakennejärjestelyjen, tuotannon ja kaupan pitämisen rakenteiden järkiperäistämisen, laatutuotantoon liittyvien paikallisten tiedotustoimien ja teknisen avun hyödyntämisen kannustamiseksi. Ohjelmaan ei saa sisältyä 13 ja 15 artiklan mukaisesti maksettavia palkkioita täydentävien tukien myöntämistä.

Ohjelma suunnitellaan ja toteutetaan tiiviinä yhteistyönä jäsenvaltion nimeämien toimivaltaisten viranomaisten ja kyseisillä elinkeinoaloilla edustavimpien tuottajaorganisaatioiden tai -liittojen välillä.

2. Tämän artiklan soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt vahvistetaan 35 artiklan 2 kohdassa vahvistettua menettelyä noudattaen. Toimivaltaisten viranomaisten on esitettävä komissiolle luonnokset enintään viisi vuotta kestäviksi ohjelmiksi. Komissio hyväksyy ne 35 artiklan 2 kohdassa vahvistettua menettelyä noudattaen.

3. Portugalin viranomaisten on esitettävä vuosittain kertomus ohjelman täytäntöönpanosta. Komissio esittää vuoden 2005 loppuun mennessä Euroopan parlamentille ja neuvostolle arviointikertomuksen tässä artiklassa säädetyn toimenpiteen soveltamisesta ja tarvittaessa asianmukaisia ehdotuksia.

15 artikla

1. Jäljempänä 2 kohdassa säädettyä tukea myönnetään perinteisen toiminnan tukemiseksi ja lehmänmaidon tuotannon parantamiseksi laadullisesti Madeiran määräaikaisessa taseessa arvioitujen kulutustarpeiden rajoissa. Tasetta laadittaessa otetaan huomioon 2 artiklassa tarkoitettuun hankintajärjestelmään kuuluvat maitotuotteet.

2. Tukea myönnetään paikallisesti tuotettavien tuoreiden lehmänmaitotuotteiden ihmisravinnoksi käyttöä varten saarten kulutustarpeiden rajoissa, jotka arvioidaan määräajoin.

Tuen määrä on 12 euroa 100 kilogrammalta täysmaitoa, joka on toimitettu meijeriin edellä tarkoitettujen tuotteiden säännöllisen myynnin takaamiseksi paikallisilla markkinoilla. Tuki maksetaan meijereille.

3. Asetuksessa (ETY) N:o 3950/92(13) säädettyä lehmänmaidontuottajia koskevaa lisämaksujärjestelmää ei sovelleta Madeiraan 4000 tonnin paikallisen maidontuotannon rajoissa.

4. Asetuksen (EY) N:o 2597/97(14) 2 ja 3 artiklasta poiketen ja paikallisten kulutustarpeiden rajoissa Madeiralle annetaan lupa tuottaa iskukuumennettua maitoa yhteisön alkuperää olevasta maitojauheesta sikäli kuin toimenpiteessä turvataan paikallisesti tuotetun maidon keräys ja menekki. Tämä tuote on tarkoitettu ainoastaan paikalliseen kulutukseen.

5. Komissio tarkistaa tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetun tuen ja antaa tämän artiklan soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt 35 artiklan 2 kohdassa vahvistettua menettelyä noudattaen. Yksityiskohtaisissa säännöissä määritetään erityisesti paikallisesti tuotetun tuoreen maidon määrä, joka on käytettävä tämän artiklan 4 kohdassa tarkoitetun iskukuumennetun maidon tuottamiseen.

2 JAKSO

Perunat

16 artikla

1. Hehtaaritukea myönnetään CN-koodeihin 0701 90 50 ja 0701 90 90 kuuluvien ihmisravinnoksi tarkoitettujen perunoiden viljelyyn.

Vuotuinen tuki on 596,9 euroa hehtaarilta.

Tukea maksetaan vuosittain enintään 2000 hehtaarin istutetulle ja korjatulle alalle.

2. Tämän artiklan soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt annetaan 35 artiklan 2 kohdassa vahvistettua menettelyä noudattaen.

3 JAKSO

Sokeriruoko-sokeri-rommi-tuotantoketju

17 artikla

1. Sokeriruo'on viljelijöille myönnetään vuosittain kiinteämääräistä hehtaaritukea.

2. Tuki on vuosittain 500 euroa istutetulta ja korjatulta hehtaarialalta. Tukea maksetaan enintään 100 hehtaarille.

18 artikla

1. Tukea myönnetään jalostettaessa Madeirassa tuotettu sokeriruoko suoraan sokerisiirapiksi (Mel de cana) tai maatalousrommiksi, sellaisena kuin se määritellään asetuksen (ETY) N:o 1576/89(15) 1 artiklan 4 kohdan a alakohdassa.

Tuki maksetaan tapauksen mukaan sokerisiirapin valmistajalle tai tislaajalle sillä edellytyksellä, että sokeriruo'on tuottajalle on maksettu määritettävä vähimmäishinta.

2. Tukea myönnetään seuraavalle vuosituotannolle: 250 tonnia sokerisiirappia ja 2500 hehtolitraa alkoholipitoisuudeltaan 71,8° olevaa maatalousrommia.

19 artikla

Edellä 17 ja 18 artiklassa säädettyjen tukien määrät, tuottajalle maksettava vähimmäishinta sekä mainittujen artiklojen soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt annetaan 35 artiklan 2 kohdassa vahvistettua menettelyä noudattaen.

4 JAKSO

Viini

20 artikla

1. Tässä artiklassa säädettyjä tukia myönnetään Madeiran väkevien viinien valmistuksen tukemiseksi kyseisen alueen perinteisiä menetelmiä vastaavien tarpeiden rajoissa.

2. Tukea myönnetään kyseisten väkevien viinien viiniyttämisessä makeuttamiseen tarkoitetun puhdistetun tiivistetyn rypälemehun ostamiseen muualta yhteisöstä.

3. Viiniä tislaamalla saadun alkoholin ostoon myönnetään tukea.

Tämän erityismenekin edellytykset vahvistetaan siten, etteivät yhteisön alkoholin ja alkoholijuomien markkinat häiriinny.

4. Tukien määrät vahvistetaan ottaen huomioon seuraavat näkökohdat:

a) Madeiran maantieteellisestä asemasta johtuva hankintatilanne ja erityisesti hankintakustannukset;

b) tuotteiden hinnat yhteisön markkinoilla ja maailmanmarkkinoilla;

c) suunnitellun tuen taloudelliset näkökohdat.

Tukea ei myönnetä rypälemehujen eikä viiniä tislaamalla saadun alkoholin vientiin Madeiralta.

5. Tukea myönnetään Madeiran väkevien viinien vanhentamiseen enintään 20000 hehtolitralle vuosittain. Kyseinen tuki maksetaan väkeville viineille, joita on vanhennettu vähintään viisi vuotta. Se maksetaan kullekin erälle kolmena markkinointivuonna.

Päivittäinen tuki on 0,040 euroa hehtolitralta.

6. Madeiran viinin lähettämiseen yhteisön markkinoille ja kaupan pitämiseen yhteisön markkinoilla myönnetään väliaikaisesti vuosittaista tukea.

Vuosittainen tuki on 0,2 euroa pullolta 2,5 miljoonan litran rajoissa.

7. Tämän artiklan soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt annetaan 35 artiklan 2 kohdassa vahvistettua menettelyä noudattaen.

5 JAKSO

Paju

21 artikla

1. Pajun viljelijöille myönnetään vuosittain kiinteämääräistä hehtaaritukea.

2. Tuki on 575 euroa istutetulta ja korjatulta hehtaarialalta 200 hehtaarin määrän rajoissa.

3. Tämän artiklan soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt annetaan 35 artiklan 2 kohdassa vahvistettua menettelyä noudattaen.

III LUKU

AZORIEN TUOTTEITA KOSKEVAT TUKITOIMENPITEET

1 JAKSO

Karjankasvatus ja maitotuotteet

22 artikla

1. Tässä artiklassa säädettyjä tukia myönnetään Azoreille välttämättömän perinteisen taloudellisen toiminnan tukemiseksi naudanliha- ja maitoalalla.

2. Asetuksen (EY) N:o 1254/1999 11 artiklassa säädetyn teurastuspalkkion lisäosa maksetaan tuottajille teurastettua eläintä kohti. Lisäosa on 25 euroa eläintä kohti.

3. Asetuksen (EY) N:o 1254/19996 artiklassa säädetyn emolehmien pidosta myönnettävän palkkion lisäosa maksetaan naudanlihan tuottajille. Lisäosa on 50 euroa tuottajan hakemuksen jättöpäivänä pitämää emolehmää kohti.

4. Säännöksiä, jotka koskevat

a) asetuksen (EY) N:o 1254/1999 4 artiklassa säädettyä erityispalkkion alueellista enimmäismäärää;

b) asetuksen (EY) N:o 1254/1999 11 artiklassa tarkoitettua kansallista enimmäismäärää teurastuspalkkion perusosan osalta,

ei sovelleta Azoreilla erityispalkkioon, teurastuspalkkioon eikä tämän artiklan 2 kohdassa säädettyyn lisäpalkkioon.

5. Peruspalkkioita ja edellä 2 kohdassa mainittuja lisäpalkkioita myönnetään vuosittain vastaavasti 40000 urospuolisesta naudasta ja 33000 teurastetusta eläimestä.

6. Tämän artiklan soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt annetaan 35 artiklan 2 kohdassa vahvistettua menettelyä noudattaen. Ne sisältävät mahdolliset tarkistukset tarpeiden kehityksen perusteella ja niissä säädetään

a) urospuolisista naudoista maksettavan erityispalkkion osalta:

- asetuksen (EY) N:o 1254/1999 4 artiklassa määritellyn alueellisen enimmäismäärän rajoissa niiden eläinten määrän "jäädyttämisestä", joista Azoreilla on myönnetty erityispalkkio vuonna 2000;

b) teurastuspalkkion osalta:

- asetuksen (EY) N:o 2342/1999 38 artiklan 5 kohdassa määritellyn enimmäismäärän rajoissa niiden eläinten määrän "jäädyttämisestä", joista on myönnetty teurastuspalkkio vuonna 2000.

Soveltamista koskevissa yksityiskohtaisissa säännöissä voidaan säätää täydentävien palkkioiden myöntämistä koskevista lisäedellytyksistä.

Komissio voi samaa menettelyä noudattaen tarkistaa 5 kohdassa tarkoitettuja enimmäismääriä.

7. Lypsylehmien pidosta myönnetään erityispalkkio enintään 78000 eläimelle.

Kyseinen palkkio maksetaan karjankasvattajalle. Sen määrä on 96,6 euroa karjankasvattajan hakemuksen jättöpäivänä pitämää lehmää kohti.

8. Tukea myönnetään seuraavien perinteisesti valmistettujen juustojen yksityiseen varastointiin:

- St Jorge, jonka ikä on vähintään kolme kuukautta,

- Ilha, jonka ikä on vähintään 45 päivää.

Tuen määrä vahvistetaan 10 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

9. Otetaan käyttöön tuki Azoreilla syntyneiden nuorten urospuolisten nautaeläinten muille yhteisön alueille myyntiä varten.

Tuki, joka on 40 euroa lähetettyä eläintä kohti, myönnetään enintään 20000 eläimestä tuottajille, jotka ovat kasvattaneet näitä eläimiä vähintään kolmen kuukauden ajan ennen lähetystä.

10. Tämän artiklan soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt annetaan tapauksen mukaan 35 artiklan 2 kohdassa vahvistettua menettelyä noudattaen.

23 artikla

1. Markkinointivuodet 1999/2000, 2000/2001, 2001/2002 ja 2002/2003 kattavan siirtymäkauden aikana ainoastaan asetuksen (ETY) N:o 3950/92 9 kohdan c kohdan määritelmän mukaisten tuottajien, jotka ovat sijoittuneet Azoreille, harjoittavat tuotantoa Azoreilla ja jotka pitävät kaupan viitemääränsä, jota on korotettu tämän kohdan kolmannen alakohdan mukaisesti määritetyllä prosenttisosuudella, ylittäviä määriä, katsotaan vaikuttaneen ylitykseen, kun lisämaksu jaetaan edellä mainitun asetuksen 2 artiklan 1 kohdan toisessa virkkeessä tarkoitettujen tuottajien kesken.

Lisämaksu peritään määriltä, jotka ylittävät tällä tavoin korotetun viitemäärän sen jälkeen, kun tämän korotuksen rajoissa käyttämättä jääneet määrät on jaettu uudelleen ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuille tuottajille suhteessa kunkin käytössä olevaan viitemäärään.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu prosenttiosuus vastaa 73000 tonnin määrän ja kullakin tilalla 31 päivänä maaliskuuta 2000 käytettävissä olleiden viitemäärien summan välistä suhdetta. Sitä sovelletaan ainoastaan kunkin tuottajan käytettävissä 31 päivänä maaliskuuta 2000 olleisiin viitemääriin.

2. Kaupan pidettyjä maito- tai maitoekvivalenttimääriä, jotka ylittävät viitemäärät mutta eivät tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettua prosenttimäärää mainitussa kohdassa säädetyn uudelleenjaon jälkeen, ei oteta huomioon asetuksen (ETY) N:o 3950/92 2 artiklan 1 kohdan ensimmäisen virkkeen mukaisesti laskettavaa Portugalin viitemäärän mahdollista ylitystä todettaessa.

24 artikla

1. Portugalin tasavallan on annettava komissiolle tiedoksi tämän asetuksen 23 artiklan mukaisesti annetut säännökset ennen niiden voimaantuloa.

25 artikla

1. Komissio säätää tarvittaessa 23 artiklan soveltamista koskevista toimenpiteistä 35 artiklan 2 kohdassa vahvistettua menettelyä noudattaen.

26 artikla

1. Vuosina 2002-2006 myönnetään tukea karjankasvatus- ja maitotuotealojen paikallisten tuotteiden tuotantoa ja kaupan pitämistä koskevan kokonaistukiohjelman toteuttamiseksi Azoreilla.

Tämä ohjelma voi sisältää toimenpiteitä laadun ja hygienian parantamisen, kaupan pitämisen, laatutuotantoon liittyvien paikallisten tiedotustoimien ja teknisen avun hyödyntämisen kannustamiseksi. Ohjelmaan ei saa sisältyä 22 artiklan mukaisesti maksettavia palkkioita täydentävien tukien myöntämistä.

Ohjelma suunnitellaan ja toteutetaan tiiviinä yhteistyönä jäsenvaltion nimeämien toimivaltaisten viranomaisten ja kyseisillä elinkeinoaloilla edustavimpien tuottajaorganisaatioiden tai -liittojen välillä.

2. Tämän artiklan soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt vahvistetaan 35 artiklan 2 kohdassa vahvistettua menettelyä noudattaen. Toimivaltaisten viranomaisten on esitettävä komissiolle luonnokset enintään viisi vuotta kestäviksi ohjelmiksi. Komissio hyväksyy ne 35 artiklan 2 kohdassa vahvistettua menettelyä noudattaen.

3. Portugalin viranomaisten on esitettävä vuosittain kertomus ohjelman täytäntöönpanosta. Komissio esittää vuoden 2005 loppuun mennessä Euroopan parlamentille ja neuvostolle arviointikertomuksen tässä artiklassa säädetyn toimenpiteen soveltamisesta ja tarvittaessa asianmukaisia ehdotuksia.

2 JAKSO

Ananas

27 artikla

Tukea myönnetään CN-koodiin 0804 30 00 kuuluvien ananasten tuotantoon vuosittain 2000 tonnin enimmäismäärän rajoissa.

Tuki on 1,20 euroa kilogrammalta.

Tämän artiklan soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt annetaan 35 artiklan 2 kohdassa vahvistettua menettelyä noudattaen.

3 JAKSO

Sokeri

28 artikla

1. Kiinteää hehtaaritukea myönnetään sokerijuurikkaan tuotannon kehittämiseen valkoisen sokerin 10000 tonnin vuosituotantoa vastaavan alan rajoissa.

Tuki on 800 euroa kylvetyltä ja korjatulta hehtaarialalta.

2. Azoreilla korjattujen juurikkaiden jalostamiseen valkoiseksi sokeriksi myönnetään erityistukea puhdistetun sokerin 10000 tonnin vuosittaisen kokonaistuotannon rajoissa.

Tuki on 27 euroa 100 kilogrammalta puhdistettua sokeria. Sitä voidaan tarkistaa 35 artiklan 2 kohdassa vahvistettua menettelyä noudattaen.

3. Tämän artiklan soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt annetaan 35 artiklan 2 kohdassa vahvistettua menettelyä noudattaen.

4 JAKSO

Tupakka

29 artikla

1. Asetuksen (ETY) N:o 2075/92(16) I osastossa säädettyä palkkiota täydentävä palkkio myönnetään Burley P. -lajikkeen lehtitupakan tuotantoa varten 250 tonnin määrän rajoissa. Täydentävä palkkio on 0,24 euroa kilogrammalta lehtitupakkaa.

Asetuksen (EY) N:o 2848/98(17) palkkiojärjestelmän soveltamista koskevia yksityiskohtaisia sääntöjä sovelletaan täydentävään palkkioon, jollei 35 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen annetuista erityisistä poikkeuksista muuta johdu.

2. Tämän artiklan soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt annetaan 35 artiklan 2 kohdassa vahvistettua menettelyä noudattaen.

5 JAKSO

Siemenperunat, sikuri ja tee

30 artikla

1. Tukea myönnetään CN-koodiin ex 0701 10 00 kuuluvien siemenperunoiden tuotantoon 200 hehtaarin alan rajoissa.

Tuki on 596,9 euroa hehtaarilta.

2. Tukea myönnetään CN-koodiin 1212 99 10 kuuluvan sikurin tuotantoon enintään 200 hehtaarin alan rajoissa.

Tuki on 596,9 euroa hehtaarilta.

3. Tukea myönnetään markkinointivuosisopimusten tekemiseksi tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen perunoiden kaupan pitämisestä 6 artiklassa määritellyin edellytyksin.

4. Teen viljelyyn myönnetään hehtaaritukea.

Vuotuinen tuki on 800 euroa korjatulta hehtaarialalta.

Tukea maksetaan enintään 100 hehtaarille.

5. Tämän artiklan soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt annetaan 35 artiklan 2 kohdassa vahvistettua menettelyä noudattaen.

31 artikla

Tukea myönnetään Azorien verdelho-viinin vanhentamiseen vuosittain 4000 hehtolitran enimmäismäärän rajoissa. Tuki maksetaan verdelho-viinille, jonka vanhentaminen kestää vähintään kolme vuotta. Sitä maksetaan kullekin erällä kolmen viinivuoden ajan.

Tuki on 0,08 euroa hehtolitralta/päivä.

III OSASTO

KASVINTERVEYTTÄ KOSKEVAT TOIMENPITEET

32 artikla

1. Toimivaltaiset viranomaiset esittävät komissiolle kasveille ja kasvituotteille vahingollisten organismien torjuntaan tarkoitetut ohjelmat. Kyseisissä ohjelmissa täsmennetään erityisesti asetetut tavoitteet, toteutettavat toimet, niiden kesto ja kustannukset. Tämän artiklan mukaisesti esitetyt ohjelmat eivät koske banaanien kasvinsuojelua.

2. Yhteisö osallistuu kyseisten ohjelmien rahoitukseen alueen tilannetta koskevan teknisen selvityksen perusteella.

3. Yhteisön rahoitusosuus sekä tuen määrä päätetään 29 artiklan 2 kohdassa vahvistettua menettelyä noudattaen. Yhteisön rahoitukseen oikeutetut toimenpiteet määritellään samaa menettelyä noudattaen.

4. Rahoitusosuus voi kattaa enintään 75 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. Maksu suoritetaan toimivaltaisten viranomaisten toimittaman asiakirja-aineiston perusteella. Tarvittaessa komissio voi järjestää tutkimuksia, jotka 8 päivänä toukokuuta 2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/29/EY(18) 21 artiklassa tarkoitetut asiantuntijat suorittavat sen lukuun.

IV OSASTO

RAKENTEELLISIIN KYSYMYKSIIN LIITTYVÄT POIKKEUSTOIMENPITEET

33 artikla

1. Asetuksen (EY) N:o 1257/1999 7 artiklasta poiketen tuen kokonaisarvoksi, joka ilmaistaan prosenttiosuutena tukikelpoisten investointien määrästä, vahvistetaan enintään 75 prosenttia niiden investointien osalta, joilla tähdätään erityisesti tuotannon monipuolistamiseen, uudelleenjärjestelyihin tai kestävään maatalouteen suuntautumiseen taloudelliselta kooltaan pienillä maatiloilla, jotka määritetään asetuksen (EY) N:o 1260/1999 18 artiklan 3 kohdassa tarkoitetussa ohjelmatyön täydennyksessä.

2. Asetuksen (EY) N:o 1257/1999 28 artiklan 2 kohdasta poiketen tuen kokonaisarvo, joka ilmaistaan prosenttiosuutena tukikelpoisten investointien määrästä, rajoitetaan enintään 65 prosenttiin niiden investointien osalta, jotka suunnataan pääasiassa paikallisia maataloustuotteita jalostaviin ja kaupan pitäviin yrityksiin asetuksen (EY) N:o 260/1999 18 artiklan 3 kohdassa tarkoitetussa ohjelma-asiakirjan täydennyksessä määritettävillä aloilla. Pienille ja keskisuurille yrityksille myönnettävän tuen kokonaisarvo rajoitetaan samoin edellytyksin enintään 75 prosenttiin.

3. Asetuksen (EY) N:o 1257/1999 29 artiklan 3 kohdassa säädettyä rajoitusta ei sovelleta Azorien ja Madeiran alueella sijaitseviin subtrooppisiin metsiin ja metsäaloihin.

4. Asetuksen (EY) N:o 1257/1999 47 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan kolmannesta luetelmakohdasta poiketen yhteisön rahoitustuki kyseisen asetuksen 22, 23 ja 24 artiklassa säädetylle maatalouden ympäristöohjelmalle on 85 prosenttia.

5. Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 1257/1999 24 artiklan 2 kohdassa säädetään, mainitun asetuksen liitteessä esitettyjä yhteisön tuen vuotuisia enimmäismääriä voidaan korottaa enintään kaksinkertaisiksi Azorien järvien suojelutoimenpiteiden sekä maiseman ja maatalousmaan perinteisten ominaispiirteiden säilyttämistoimenpiteiden, erityisesti Madeiran pengerviljelmiä tukevien kivimuurien säilyttämisen, osalta.

6. Tämän artiklan mukaisesti suunniteltavat toimenpiteet kuvataan lyhyesti näitä alueita koskevissa, asetuksen (EY) N:o 1260/1999 18 artiklassa tarkoitetuissa toimenpideohjelmissa.

V OSASTO

YLEISET JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

34 artikla

Tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä päätetään 35 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua hallintomenettelyä noudattaen.

35 artikla

1. Komissiota avustaa asetuksen (ETY) N:o 1766/92(19) 22 artiklalla perustettu viljan hallintokomitea tai kyseisten tuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä annetuissa asetuksissa perustetut hallintokomiteat.

Asetuksen (ETY) N:o 827/68(20) soveltamisalaan kuuluvien maataloustuotteiden sekä niiden tuotteiden, jotka eivät kuulu minkään yhteisen markkinajärjestelyn soveltamisalaan, osalta komissiota avustaa asetuksen (ETY) N:o 1696/71(21) 20 artiklalla perustettu humalan hallintokomitea.

Graafisen tunnuksen ja muiden tässä asetuksessa säädettyjen tapausten osalta komissiota avustaa asetuksella (EY) N:o 2200/96 perustettu tuoreiden hedelmien ja vihannesten hallintokomitea.

Asetuksen III osaston täytäntöönpanemiseksi komissiota avustaa päätöksellä 76/894/ETY(22) perustettu pysyvä kasvinsuojelukomitea.

Asetuksen IV osaston täytäntöönpanemiseksi komissiota avustaa asetuksen (EY) N:o 1260/1999 48 artiklalla perustettu aluekehityksen ja alueellisen uudelleenjärjestelyn komitea sekä 50 artiklalla perustettu maatalouden rakenteiden ja maaseudun kehittämisen komitea.

2. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/486/EY 4 ja 7 artiklassa säädettyä menettelyä.

Asetuksen III osaston osalta sovelletaan kuitenkin direktiivin 2000/29/EY 18 artiklassa säädettyä menettelyä.

Päätöksen 1999/468/EY 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan yhdeksi kuukaudeksi.

3. Komiteat vahvistavat työjärjestyksensä.

36 artikla

Komissio voi hyväksyä perustamissopimuksen liitteeseen I kuuluvien maataloustuotteiden, joihin sovelletaan mainitun perustamissopimuksen 87, 88 ja 89 artiklan määräyksiä, tuotannon, jalostuksen ja kaupan pitämisen aloilla toimintatukia, joilla pyritään vähentämään Azorien ja Madeiran syrjäisestä sijainnista, saaristoluonteesta ja syrjäisimpien alueiden asemasta johtuvia maataloustuotannon erityisrajoitteita.

37 artikla

Edellä 33 artiklassa säädettyjä toimenpiteitä lukuun ottamatta tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EY) N:o 1258/1999(23) 2 artiklan 2 kohdan mukaisia maatalousmarkkinoiden tasapainottamiseen tarkoitettuja interventioita.

38 artikla

Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet tämän asetuksen noudattamisen varmistamiseksi erityisesti valvontatoimenpiteiden ja hallinnollisten seuraamusten osalta ja ilmoitettava niistä komissiolle.

Tämän artiklan soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt annetaan 35 artiklan 2 kohdassa vahvistettua menettelyä noudattaen.

39 artikla

1. Portugalin on esitettävä komissiolle vuosikertomus tässä asetuksessa säädettyjen toimenpiteiden täytäntöönpanosta.

2. Viimeistään järjestelmän viidennen soveltamisvuoden päättyessä komissio esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle yleisen kertomuksen tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi toteutettujen toimien vaikutuksesta sekä tarvittaessa asianmukaisia ehdotuksia.

40 artikla

Kumotaan asetus (EY) N:o 1600/92(24). Viittauksia asetukseen (ETY) N:o 1600/92 pidetään viittauksina tähän asetukseen, ja ne luetaan liitteessä III olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

41 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Edellä 33 artiklaa sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2000.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Luxemburgissa 28 päivänä kesäkuuta 2001.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

B. Rosengren

(1) Lausunto annettu 14. kesäkuuta 2001 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(2) EYVL L 171, 29.6.1991, s. 10.

(3) Neuvoston asetus (ETY) N:o 3950/92, annettu 28 päivänä joulukuuta 1992, maito- ja maitotuotealan lisämaksusta (EYVL L 405, 31.12.1992, s. 1), asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 1256/1999 (EYVL L 160, 26.6.1999, s. 73).

(4) Neuvoston asetus (EY) N:o 1257/1999, annettu 17 päivänä toukokuuta 1999, Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) tuesta maaseudun kehittämiseen ja tiettyjen asetusten muuttamisesta ja kumoamisesta (EYVL L 160, 26.6.1999, s. 80).

(5) Neuvoston asetus (EY) N:o 1260/1999, annettu 21 päivänä kesäkuuta 1999, rakennerahastoja koskevista yleisistä säännöksistä (EYVL L 161, 26.6.1999, s. 1).

(6) EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.

(7) Neuvoston asetus (EY) N:o 2038/1999, annettu 13 päivänä syyskuuta 1999, sokerialan yhteisestä markkinajärjestelystä (EYVL L 252, 25.9.1999, s. 1), asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 906/2001 (EYVL L 127, 9.5.2001, s. 28).

(8) Neuvoston asetus (EY) N:o 2200/96, annettu 28 päivänä lokakuuta 1996, hedelmä- ja vihannesalan yhteisestä markkinajärjestelystä (EYVL L 297, 21.11.1996, s. 1), asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 2826/2000 (EYVL L 328, 23.12.2000, s. 2).

(9) Neuvoston asetus (EY) N:o 1493/1999, annettu 17 päivänä toukokuuta 1999, viinin yhteisestä markkinajärjestelystä (EYVL L 179, 14.7.1999, s. 1), asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2826/2000 (EYVL L 328, 23.12.2000, s. 2).

(10) Komission asetus (EY) N:o 1227/2000, annettu 31 päivänä toukokuuta 2000, viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1493/1999 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä erityisesti tuotantokyvyn osalta (EYVL L 143, 16.6.2000, s. 1).

(11) Neuvoston asetus (EY) N:o 1254/1999, annettu 17 päivänä toukokuuta 1999, naudanliha-alan yhteisestä markkinajärjestelystä (EYVL L 160, 26.6.1999, s. 21).

(12) Komission asetus (EY) N:o 2342/1999, annettu 28 päivänä lokakuuta 1999, naudanliha-alan yhteisestä markkinajärjestelystä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1254/1999 yksityiskohtaisista säännöistä palkkiojärjestelmien soveltamisen osalta (EYVL L 281, 4.11.1999, s. 30), asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 192/2001 (EYVL L 29, 31.1.2001, s. 7).

(13) Neuvoston asetus (ETY) N:o 3950/92, annettu 18 päivänä joulukuuta 1992, maito- ja maitotuotealan lisämaksusta (EYVL L 405, 31.12.1992, s. 1), asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 1256/1999 (EYVL L 160, 26.6.1999, s. 73).

(14) Neuvoston asetus (EY) N:o 2597/97, annettu 18 päivänä joulukuuta 1997, maito- ja maitotuotealan yhteistä markkinajärjestelyä koskevista lisäsäännöistä kulutukseen tarkoitetun maidon osalta (EYVL L 351, 23.12.1997, s. 13).

(15) Neuvoston asetus (ETY) N:o 1576/89, annettu 29 päivänä toukokuuta 1989, tislattujen alkoholijuomien määritelmää, kuvausta ja esittelyä koskevista yleisistä säännöistä (EYVL L 160, 12.6.1989, s. 1), asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 3378/94 (EYVL L 366, 31.12.1994, s. 1).

(16) Neuvoston asetus (ETY) N:o 2075/92, annettu 30 päivänä kesäkuuta 1992, raakatupakka-alan yhteisestä markkinajärjestelystä (EYVL L 215, 30.7.1992, s. 70), asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1336/2000 (EYVL L 154, 27.6.2000, s. 2).

(17) Komission asetus (EY) N:o 2848/98, annettu 22 päivänä joulukuuta 1998, neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2075/92 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä raakatupakka-alan palkkiojärjestelmän, tuotantokiintiöiden sekä tuottajaryhmittymille myönnettävän erityistuen osalta (EYVL L 358, 31.12.1998, s. 17), asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 385/2001 (EYVL L 57, 27.2.2001, s. 18).

(18) Neuvoston direktiivi 2000/29/EY, annettu 8 päivänä toukokuuta 2000, kasvien ja kasvituotteiden haitallisten organismien jäsenvaltioihin kulkeutumisen estämiseen liittyvistä suojatoimenpiteistä (EYVL L 169, 10.7.2000, s. 1), direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission direktiivillä 2001/33/EY (EYVL L 127, 9.5.2001, s. 42).

(19) Neuvoston asetus (ETY) N:o 1766/92, annettu 30 päivänä kesäkuuta 1992, vilja-alan yhteisestä markkinajärjestelystä (EYVL L 181, 1.7.1992, s. 21), asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1666/2000 (EYVL L 193, 29.7.2000, s. 1).

(20) Neuvoston asetus (ETY) N:o 827/68, annettu 28 päivänä kesäkuuta 1968, tiettyjen perustamissopimuksen liitteessä II lueteltujen tuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä (EYVL L 151, 30.6.1968, s. 16), asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 3290/94 (EYVL L 349, 31.12.1994, s. 105).

(21) Neuvoston asetus (ETY) N:o 1696/71, annettu 26 päivänä heinäkuuta 1971, humala-alan yhteisestä markkinajärjestelystä (EYVL L 175, 4.8.1971, s. 1), asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 191/2000 (EYVL L 23, 18.1.2000, s. 4).

(22) Neuvoston päätös 76/894/ETY, tehty 23 päivänä marraskuuta 1976, pysyvän kasvinsuojelukomitean perustamisesta (EYVL L 340, 9.12.1976, s. 25).

(23) Neuvoston asetus (EY) N:o 1258/1999, annettu 17 päivänä toukokuuta 1999, yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta (EYVL L 160, 26.6.1999, s. 103).

(24) Neuvoston asetus (ETY) N:o 1600/92, annettu 15 päivänä kesäkuuta 1992, tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityistoimenpiteistä Azorien ja Madeiran hyväksi (EYVL L 173, 27.6.1992, s. 1), asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2826/2000 (EYVL L 328, 23.12.2000, s. 2).

LIITE I

Luettelo 3 artiklassa säädettyyn Azorien alueen erityiseen hankintajärjestelmään kuuluvista tuotteista

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE II

Luettelo 3 artiklassa säädettyyn Madeiran alueen erityiseen hankintajärjestelmään kuuluvista tuotteista

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE III

Vastaavuustaulukko

>TAULUKON PAIKKA>