32001R1282

Komission asetus (EY) N:o 1282/2001, annettu 28 päivänä kesäkuuta 2001, neuvoston asetuksen (EY) N:o 1493/1999 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä tuotteiden tunnistamista ja markkinoiden seurantaa koskevien tietojen osalta viinialalla sekä asetuksen (EY) N:o 1623/2000 muuttamisesta

Virallinen lehti nro L 176 , 29/06/2001 s. 0014 - 0023


Komission asetus (EY) N:o 1282/2001,

annettu 28 päivänä kesäkuuta 2001,

neuvoston asetuksen (EY) N:o 1493/1999 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä tuotteiden tunnistamista ja markkinoiden seurantaa koskevien tietojen osalta viinialalla sekä asetuksen (EY) N:o 1623/2000 muuttamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon viinin yhteisestä markkinajärjestelystä 17 päivänä toukokuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1493/1999(1), sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 2826/2000(2), ja erityisesti sen 23, 33 ja 73 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Asetuksen (EY) N:o 1493/1999 18 artiklassa säädetään, että viiniyttämiseen käytettävien rypäleiden tuottajien sekä rypäleen puristemehun ja viinin tuottajien on ilmoitettava joka vuosi edellisestä sadosta tuotetut määrät ja että rypäleen puristemehun ja viinin tuottajien sekä kauppiaiden, vähittäiskauppiaita lukuun ottamatta, on ilmoitettava joka vuosi hallussaan olevat varastot.

(2) Lisäksi kyseisessä artiklassa säädetään, että jäsenvaltiot voivat myös vaatia rypäleiden kauppiaita ilmoittamaan kaupan pidetyt tuotteiden määrät.

(3) Markkinoiden hallinnan helpottamiseksi on tarpeen vahvistaa päivämäärä, johon mennessä ilmoitukset on tehtävä. Eri jäsenvaltioiden eri sadonkorjuuajankohtien vuoksi on syytä säätää tuottajien ilmoitusten tekopäivämäärien porrastamisesta. Lisäksi olisi säädettävä ilmoituksentekovelvoitteesta niiden toimijoiden osalta, jotka luovuttavat viinituotteita ennen ilmoitusten tekemiselle säädettyjä määräpäiviä.

(4) Ei ole kuitenkaan tarpeen edellyttää, että tuottajat tekisivät kaksi ilmoitusta, jos kaikki tarvittavat tiedot on mahdollista antaa yhdessä viinin tuotantoilmoituksessa. Pienimmät tuottajat voidaan vapauttaa kyseisestä velvoitteesta, koska niiden kokonaistuotanto edustaa verraten vaatimatonta osaa yhteisön tuotannosta.

(5) Asetuksen soveltamisen helpottamiseksi on tarkoituksenmukaista säätää ilmoitettavien tietojen esittämisestä taulukkomuodossa mutta jättää jäsenvaltioiden päätettäväksi, missä muodossa toimijoiden on nämä tiedot toimitettava. Lisäksi on välttämätöntä, että vahvistetaan määräpäivät, joihin mennessä kerätyt tiedot on koottava yhteen kansallisella tasolla ja toimitettava komissiolle, samoin kuin niiden toimitustapa.

(6) Olisi määriteltävä "muiden viinien" luokka suhteessa yhteisössä viljeltäväksi hyväksyttyjen viinilajikkeiden luokitteluun, jonka jäsenvaltiot vahvistavat komission asetuksen (EY) N:o 1493/1999 19 artiklan mukaisesti.

(7) Viljelyalaa koskevat tiedot saattavat olla epätäsmällisiä, koska ilmoituksen tekijällä ei ole ollut käytössään tarvittavia keinoja niiden todentamiseksi. Tällaisten tapausten varalta olisi säädettävä seuraamuksista ilmoituksessa todettujen epätäsmällisyyksien mukaan.

(8) Seuraamusjärjestelmässä on voitava soveltaa suhteellisuusperiaatetta viininviljelijöiden tekemiin sellaisiin ilmoituksiin, jotka on tarkastustoimien yhteydessä todettu puutteellisiksi tai epätäsmällisiksi. Seuraamuksia olisi tämän vuoksi mukautettava ilmoituksiin tehtävien oikaisujen mukaan.

(9) Asianmukaista tietoa viinialan tuotannosta ja varastoista on nykyisin mahdollista saada ainoastaan asianomaisten henkilöiden tekemien sato- ja varastoilmoitusten perusteella. Sen takaamiseksi, että asianomaiset henkilöt tekevät mainitut ilmoitukset, joiden on oltava täydellisiä ja tarkkoja, on syytä toteuttaa asianmukaiset toimenpiteet säätämällä seuraamuksista, joita sovelletaan, jos ilmoituksia ei tehdä tai jos ne ovat virheellisiä tai puutteellisia. Ilmoituksiin liittyvien tietojen käsittelyn helpottamiseksi yhdessä toimivaltaisessa hallinnollisessa yksikössä esitettyä ilmoitusta olisi käsiteltävä erillään muista saman tuottajan muissa jäsenvaltion hallinnollisissa yksiköissä mahdollisesti esittämistä ilmoituksista.

(10) Neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 2392/86(3), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1631/98(4), säädetään yhteisön viinitilarekisterin perustamisesta. Olisi sallittava jäsenvaltioiden, joilla on täydellinen viinitilarekisteri, käyttää tiettyjä rekisterin tietoja, jos ne eivät käy ilmi ilmoituksesta.

(11) Viinimarkkinoiden seurannan varmistamiseksi käytettävissä on oltava eräitä kyseisiä markkinoita koskevia tietoja. Eri ilmoituksissa oleviin yhteenvetoihin sisältyvien tietojen lisäksi on välttämätöntä, että saatavilla on tietoja viinin käytettävissä olevista määristä ja käyttötarkoituksista sekä viinin hinnoista. Olisi säädettävä, että jäsenvaltioiden on koottava kyseiset tiedot ja toimitettava ne komissiolle tiettyinä määräpäivinä.

(12) Tässä yhteydessä olisi muistutettava, että markkinoiden tehokkaan seurannan varmistamiseksi ja luotettavan talousarvioennusteen laatimiseksi hyvissä ajoin on myös välttämätöntä, että tietojen toimittamiselle vahvistettuja määräaikoja noudatetaan.

(13) Tässä asetuksessa säädettyjen seuraamusten ja samassa tarkoituksessa komission asetuksessa (EY) N:o 1623/2000(5), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 545/2001(6), säädettyjen seuraamusten johdonmukaisuuden varmistamiseksi jälkimmäistä asetusta olisi muutettava ja seuraamuksia mukautettava asianmukaisesti.

(14) Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat viinin hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Tämä asetus koskee asetuksen (EY) N:o 1493/1999 soveltamista koskevia yksityiskohtaisia sääntöjä erityisesti tuotteiden tunnistamista ja markkinoiden seurantaa koskevien tietojen osalta viinialalla.

I LUKU

Satoilmoitukset

2 artikla

1. Viinirypäleitä tuottavien luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden taikka näiden henkilöiden ryhmittymien, jäljempänä "sadonkorjaajat", on tehtävä vuosittain jäsenvaltioiden nimeämille toimivaltaisille viranomaisille säädetyssä hallintoyksikössä satoilmoitus, joka sisältää vähintään liitteessä olevassa taulukossa A ja tarvittaessa taulukossa B mainitut tiedot.

Jäsenvaltiot voivat sallia tarvittaessa yhden ilmoituksen tekemisen tilaa kohden.

2. Satoilmoituksen tekemisestä vapautetaan kuitenkin:

a) sadonkorjaajat, joiden viinirypäletuotanto on kokonaisuudessaan tarkoitettu sellaisenaan syötäväksi tai kuivattavaksi taikka jalostettavaksi suoraan viinirypälemehuksi;

b) sadonkorjaajat, joiden tiloilla on viiniköynnöstä alle 10 aaria ja joiden sadosta mitään osaa ei ole pidetty eikä pidetä kaupan missään muodossa;

c) sadonkorjaajat, joiden tiloilla on viiniköynnöstä alle 10 aaria ja jotka toimittavat korjaamansa tuotannon kokonaisuudessaan osuustoiminnalliseen viininvalmistamoon tai ryhmittymälle, jonka osakkaita tai jäseniä ne ovat. Tällöin sadonkorjaajien on annettava osuustoiminnalliselle viininvalmistamolle tai ryhmittymälle toimitusilmoitus, jossa täsmennetään:

i) viininviljelijän sukunimi, etunimi ja osoite;

ii) toimitettu viinirypälemäärä;

iii) kyseisen viinitilan pinta-ala ja sijainti.

Osuustoiminnallisen viininvalmistamon tai ryhmittymän on tarkastettava kyseisen ilmoituksen oikeellisuus käytettävissään olevien tietojen perusteella.

3. Poiketen 1 kohdan ensimmäisestä alakohdasta jäsenvaltiot voivat vapauttaa satoilmoitusten tekemisestä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 4 artiklasta johtuvien velvoitteiden soveltamista:

a) sadonkorjaajat, jotka jalostavat itse tai jalostuttavat omaan lukuunsa koko viinirypälesatonsa viiniksi;

b) sadonkorjaajat, jotka ovat osakkaina tai jäseninä osuustoiminnallisessa viininvalmistamossa tai ryhmittymässä ja jotka toimittavat satonsa kokonaisuudessaan viinirypäleinä ja/tai rypäleen puristemehuna kyseiseen viininvalmistamoon tai kyseiselle ryhmittymälle, 4 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut sadonkorjaajat mukaan luettuina.

3 artikla

Edellä 2 artiklassa tarkoitettuun ilmoitukseen merkittävä ala on tuotannossa olevien viininviljelyalojen pinta-ala jäsenvaltion määrittelemässä hallinnollisessa yksikössä.

II LUKU

Tuotantoilmoitukset sekä käsittelyä ja/tai kaupan pitämistä koskevat ilmoitukset

4 artikla

1. Luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden taikka näiden ryhmittymien, mukaan luettuina osuustoiminnalliset viininvalmistamot, jotka ovat kuluvana satovuonna tuottaneet viiniä ja/tai pitäneet 11 artiklan 1 kohdassa säädettyinä päivämäärinä hallussaan muita tuotteita kuin viiniä, on esitettävä vuosittain jäsenvaltioiden nimeämille toimivaltaisille viranomaisille tuotantoilmoitus, jossa on vähintään liitteessä olevassa taulukossa C esitetyt tiedot.

2. Jäsenvaltiot voivat säätää, että luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden taikka näiden ryhmittymien, mukaan luettuina osuustoiminnalliset viininvalmistamot, jotka ovat kuluvana viinivuonna ennen 11 artiklan 1 kohdassa säädettyjä päivämääriä käsitelleet ja/tai pitäneet kaupan viiniä alempaa jalostusastetta olevia tuotteita, on tehtävä toimivaltaisille viranomaisille käsittelyä ja/tai kaupan pitämistä koskeva ilmoitus, jossa on taulukossa C esitetyt tiedot.

3. Tuotantoilmoituksen tai tarvittaessa käsittelyä ja/tai kaupan pitämistä koskevan ilmoituksen tekemisestä vapautetaan kuitenkin 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut sadonkorjaajat, jotka valmistavat ostetuista tuotteista laitoksissaan vähemmän kuin 10 hehtolitraa viiniä, jota ei ole pidetty eikä pidetä kaupan missään muodossa.

4. Tuotantoilmoituksen tekemisestä vapautetaan osuustoiminnallisessa viininvalmistamossa osakkaina tai jäseninä olevat sadonkorjaajat, joita ilmoitusvelvollisuus koskee ja jotka toimittavat viinirypäletuotantonsa kokonaisuudessaan kyseiseen viininvalmistamoon mutta varaavat itselleen mahdollisuuden valmistaa omaan kotikäyttöönsä vähemmän kuin 10 hehtolitraa viiniä.

5. Jos luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt taikka näiden ryhmittymät ostavat viiniä alempaa jalostusastetta olevia tuotteita, jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, jotta ilmoitusvelvollisten viinintuottajien on mahdollista saada tiedot, jotka niiden on sisällytettävä ilmoitukseen.

5 artikla

Poiketen siitä, mitä 4 artiklassa säädetään, jäsenvaltiot, jotka ovat asetuksen (ETY) N:o 2392/86 mukaisesti laatineet vuosittain ajan tasalle saatetun viinitilarekisterin tai ottaneet käyttöön vastaavan hallinnollisen valvontavälineen, voivat vapauttaa pinta-alan ilmoitusvelvollisuudesta mainitussa artiklassa tarkoitetut luonnolliset ja oikeushenkilöt, näiden henkilöiden ryhmittymät tai sadonkorjaajat.

Tällöin jäsenvaltioiden nimeämät toimivaltaiset viranomaiset täydentävät itse mainitussa artiklassa tarkoitetut ilmoitukset merkitsemällä pinta-alan kyseisessä rekisterissä esitettyjen tietojen perusteella.

LUKU III

Varastoilmoitukset

6 artikla

1. Luonnollisten henkilöiden ja oikeushenkilöiden taikka näiden ryhmittymien, yksityisiä kuluttajia ja vähittäiskauppiaita lukuun ottamatta, on tehtävä vuosittain jäsenvaltioiden nimeämille toimivaltaisille viranomaisille varastoilmoitus rypäleen puristemehusta, tiivistetystä rypäleen puristemehusta, puhdistetusta tiivistetystä rypäleen puristemehusta ja viineistä, jotka ovat niiden hallussa 31 päivänä heinäkuuta. Yhteisön viinituotteista ei kyseiseen ilmoitukseen kuitenkaan merkitä niitä, jotka on tuotettu saman kalenterivuoden satona korjatuista viinirypäleistä.

Jäsenvaltiot, joiden viinintuotanto on enintään 25000 hehtolitraa vuodessa, voivat kuitenkin vapauttaa muut pieniä varastoja hallussaan pitävät kauppiaat kuin vähittäiskauppiaat ensimmäisessä alakohdassa säädettyjen ilmoitusten tekemisestä, jos toimivaltaiset viranomaiset pystyvät toimittamaan komissiolle tilastollisen arvion mainituista jäsenvaltiossa hallussa pidetyistä varastoista.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuina vähittäiskauppiaina pidetään sellaisia luonnollisia henkilöitä ja oikeushenkilöitä tai näiden ryhmittymiä, joiden ammattimaisesti harjoittamaan kaupalliseen toimintaan kuuluu viinin myynti pieninä määrinä suoraan kuluttajalle, lukuun ottamatta niitä, jotka käyttävät viininvalmistamoita, joissa on mahdollista varastoida ja käsitellä suuria määriä viiniä.

Kunkin jäsenvaltion on määritettävä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut määrät ottaen erityisesti huomioon kaupan ja jakelun erityispiirteet.

3. Edellä 1 kohdassa säädettyyn ilmoitukseen on sisällytettävä vähintään liitteessä olevan taulukon D tiedot.

LUKU IV

Yhteiset säännökset

7 artikla

1. Jäsenvaltioiden on laadittava ilmoitusten mallilomakkeet ja varmistettava, että nämä lomakkeet sisältävät ainakin liitteessä olevissa taulukoissa A, B, C ja D esitetyt tiedot.

Edellä tarkoitettujen lomakkeiden ei tarvitse sisältää nimenomaista viittausta pinta-alaan, jos jäsenvaltion on mahdollista varmasti määrittää kyseinen tieto muiden ilmoituksessa esitettyjen, erityisesti tilan tuotantoalaa ja kokonaissatoa koskevien tietojen tai viinitilarekisterin tietojen perusteella.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen ilmoitusten tiedot on koottava yhteen kansallisella tasolla.

Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki kyseisten ilmoitusten paikkansapitävyyden varmistamiseksi tarvittavat tarkastustoimenpiteet.

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava kyseisistä toimenpiteistä komissiolle ja toimitettava sille ensimmäisen alakohdan mukaisesti laaditut mallilomakkeet.

2. Jäsenvaltiot, joiden viininviljelypinta-ala on korkeintaan 100 hehtaaria ja joilla on

- muista hallinnollisista asiakirjoista saatuja tiettyjä tietoja, joiden on sisällyttävä I ja II luvuissa tarkoitettuihin ilmoituksiin, voivat jättää nämä tiedot pois ilmoituksista,

- muista hallinnollisista asiakirjoista saatuja tiettyjä tietoja, joiden on sisällyttävä I ja II luvuissa tarkoitettuihin ilmoituksiin, voivat vapauttaa toimijat kyseisten ilmoitusten tekemisestä.

Jäsenvaltiot, joissa ei sovelleta asetuksen (EY) N:o 1493/1999 II osaston I ja II lukua kyseisen asetuksen 21 artiklan mukaisesti ja joilla on

- muista hallinnollisista asiakirjoista saatuja tiettyjä tietoja, joiden on sisällyttävä III luvussa tarkoitettuihin ilmoituksiin, voivat jättää nämä tiedot pois ilmoituksista,

- muista hallinnollisista asiakirjoista saadut kaikki tiedot, joiden on sisällyttävä III luvussa tarkoitettuihin ilmoituksiin, voivat vapauttaa toimijat kyseisten ilmoitusten tekemisestä.

8 artikla

Tämän asetuksen 2 ja 4 artiklassa säädettyjen ilmoitusten laatimiseksi "muina viineinä" pidetään sellaisista rypälelajikkeista saatua viiniä, jotka kuuluvat jäsenvaltioiden asetuksen (EY) N:o 1493/1999 mukaisesti laatimassa luokituksessa saman hallinnollisen yksikön osalta samanaikaisesti viininvalmistukseen käytettävien rypäleiden lajikkeeseen ja tapauksen mukaan syötäväksi tarkoitettujen rypäleiden lajikkeeseen, kuivattavien rypäleiden lajikkeeseen tai viinistä tislatun alkoholijuoman valmistukseen tarkoitettujen rypäleiden lajikkeeseen.

Kuitenkin 4 artiklassa tarkoitetun ilmoituksen osalta ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuina "muina viineinä" pidetään ainoastaan niitä viinejä, jotka on tarkoitettu alkuperänimityksellä varustetun viinistä tislatun alkoholijuoman valmistukseen tai asetuksen (EY) N:o 1493/1999 28 artiklassa tarkoitettuun pakolliseen tislaukseen.

9 artikla

Edellä 2, 4 ja 6 artiklassa säädettyihin ilmoituksiin merkittävät tuotemäärät on ilmoitettava hehtolitroina viiniä. Edellä 4 artiklassa tarkoitetuissa ilmoituksessa esitettävät tiivistetyn rypäleen puristemehun ja puhdistetun tiivistetyn rypäleen puristemehun määrät on ilmoitettava hehtolitroina näitä tuotteita.

Jäsenvaltiot voivat kuitenkin säätää, että 2 artiklassa säädetyissä ilmoituksessa esitettävät määrät on ilmaistava hehtolitrojen asemesta desitonneina.

Muiden tuotteiden kuin viinin määrien muuntamiseksi hehtolitroiksi viiniä jäsenvaltiot voivat vahvistaa kertoimet, joita voidaan mukauttaa tähän muuntamiseen vaikuttavien objektiivisten perusteiden mukaan. Jäsenvaltioiden on annettava kertoimet komissiolle tiedoksi samanaikaisesti 14 artiklassa säädetyn yhteenvedon kanssa.

Edellä 4 artiklassa säädettyyn tuotantoilmoitukseen merkittävä viinimäärä on varsinaisen alkoholikäymisen tuloksena saatu kokonaismäärä viinisakka mukaan luettuna.

10 artikla

Tämä asetus ei vaikuta säännöksiin, joita jäsenvaltiot ovat antaneet satoa, tuotantoa, käsittelyä ja/tai kaupan pitämistä tai varastoja koskevien ilmoitusten järjestelmästä, joka edellyttää vielä täydellisempien tietojen toimittamista erityisesti sen vuoksi, että se koskee 2, 4 ja 6 artiklassa säädettyjä laajempia henkilöryhmiä.

11 artikla

1. Edellä 2 ja 4 artiklassa tarkoitetut ilmoitukset on tehtävä viimeistään 10 päivänä joulukuuta. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin vahvistaa aiemman määräpäivän tai aiempia määräpäiviä. Lisäksi ne voivat vahvistaa päivämäärän, jona hallussa pidetyt määrät otetaan huomioon ilmoitusten laatimiseksi.

2. Edellä 6 artiklassa tarkoitetut ilmoitukset 31 päivänä heinäkuuta hallussa pidetyistä määristä on jätettävä viimeistään 10 päivänä syyskuuta. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin vahvistaa aiemman määräpäivän tai aiempia määräpäiviä.

LUKU V

Seuraamukset

12 artikla

Sato-, tuotanto- ja varastoilmoitusten sekä kaupan pitämistä ja/tai käsittelyä koskevien ilmoitusten tekemiseen velvoitetut henkilöt, jotka eivät ole tehneet näitä ilmoituksia 11 artiklassa säädettyinä määräpäivinä, on ylivoimaista estettä lukuun ottamatta jätettävä asetuksen (EY) N:o 1493/1999 24, 29, 30, 34 ja 35 artiklassa säädettyjen toimenpiteiden ulkopuolelle kuluvan ja seuraavan viinivuoden osalta.

Jos ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut määräajat ylitetään enintään viidellä työpäivällä, maksettavasta tuen määristä vähennetään kuitenkin vain 15 prosenttia. Maksettaviin määriin tehtävä vähennys on 30 prosentin suuruinen, jos edellä mainitut määräajat ylitetään enintään kymmenellä työpäivällä.

13 artikla

1. Satoa, tuotantoa, kaupan pitämistä ja/tai käsittelyä tai varastoja koskevien ilmoitusten tekemiseen velvoitettuihin henkilöihin, jotka ovat tehneet jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten puutteellisiksi tai virheellisiksi toteamia ilmoituksia, voidaan soveltaa asetuksen (EY) N:o 1493/1999 24, 29, 30, 34 ja 35 artiklassa säädettyjä toimenpiteitä ainoastaan, jos puuttuvat tai virheelliset tiedot eivät ole olennaisen tärkeitä kyseisten toimenpiteiden soveltamiseksi asianmukaisesti.

2. Rajoittamatta kansallisten seuraamusten soveltamista jos jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset ovat todenneet ylivoimaista estettä lukuun ottamatta tässä asetuksessa tarkoitetut ilmoitukset puutteellisiksi tai virheellisiksi ja jos puuttuvat tai virheelliset tiedot ovat olennaisia toimenpiteiden toteuttamiseksi asianmukaisesti, jäsenvaltion on sovellettava seuraavia seuraamuksia:

a) asetuksen (EY) N:o 1493/1999 24, 34 ja 35 artiklassa tarkoitettujen toimenpiteiden osalta tuista vähennetään seuraavat määrät:

- ilmoitetun määrän korjausta vastaava prosenttimäärä, jos korjaus on korkeintaan 5 prosenttia,

- ilmoitetun määrän korjausta vastaava prosenttimäärä kaksinkertaisena, jos korjaus on yli 5 ja korkeintaan 20 prosenttia.

Kyseisiä tukia ei myönnetä, kuten ei myöskään seuraavan viinivuoden osalta päätettyjä tukia, jos simoitetun määrän korjaus on suurempi kuin 20 prosenttia.

Jos ilmoituksessa todettu virhe on aiheutunut toisten sellaisten toimijoiden ja/tai jäsenten, joiden nimet esiintyvät säädetyissä asiakirjoissa, toimittamista tiedoista, joita ilmoittaja ei voi ennalta todentaa, hinnoista vähennetään ainoastaan tehdyn korjauksen suuruinen prosenttiosuus;

b) asetuksen (EY) N:o 1493/1999 29 ja 30 artiklassa tarkoitettujen toimenpiteiden osalta, jos tislattavaksi toimitettua viiniä ei ole vielä maksettu, hinnasta, joka tislaajan on maksettava ilmoituksen tehneelle tuottajalle, vähennetään seuraavan suuruinen prosentuaalinen osuus:

- ilmoitetun määrän korjausta vastaava prosenttimäärä, jos korjaus on korkeintaan 5 prosenttia,

- ilmoitetun määrän korjausta vastaava prosenttimäärä kaksinkertaisena, jos korjaus on yli 5 ja korkeintaan 20 prosenttia.

Kyseistä hintaa ei makseta, kuten ei myöskään seuraavan viinivuoden osalta päätettyä hintaa, jos slmoitetun määrän korjaus on suurempi kuin 20 prosenttia.

Jos ilmoituksessa todettu virhe on aiheutunut toisten sellaisten toimijoiden ja/tai jäsenten, joiden nimet esiintyvät säädetyissä asiakirjoissa, toimittamista tiedoista, joita ilmoittaja ei voi ennalta todentaa, hinnoista vähennetään ainoastaan tehdyn korjauksen suuruinen prosenttiosuus.

Toimivaltaisten viranomaisten on mukautettava tislaajalle maksettavat määrät tuottajalle maksettavan hinnan perusteella.

3. Jos 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetut tuet on jo maksettu, toimivaltaisten viranomaisten on perittävä takaisin erotus, johon lisätään jäsenvaltiossa voimassa oleva korko kyseisen tuen maksupäivästä sen takaisinperintäpäivään. Saadun tuen asiaa koskevien säännösten mukaisesti mahdollisesti maksettu liiallinen ennakko on palautettava toimivaltaiselle viranomaiselle; määrään lisätään jäsenvaltiossa voimassa oleva korko kyseisen tuen maksupäivästä sen takaisinperintäpäivään.

VI LUKU

Jäsenvaltioiden tietojen toimittamisvelvoite

14 artikla

Jäsenvaltioiden on laadittava seuraavat asiakirjat sellaisiin määräpäiviin mennessä, että 16 artiklassa tarkoitetut tiedonannot on mahdollista tehdä:

a) kansallisella tasolla yhteenveto tämän asetuksen 4 artiklassa säädetyistä tuotantoilmoituksista ja tarvittaessa ilmoitettava kertoimet, joita käytetään muunnettaessa muiden tuotteiden kuin viinien määrät desitonneista hehtolitroiksi viiniä eri tuotantoalueilla;

b) kansallisella tasolla yhteenveto tämän asetuksen 6 artiklassa säädetyistä varastoilmoituksista;

c) kuluvaa viinivuotta koskeva arvio alueeltaan saatavien viinialan tuotteiden ennakoitavissa olevasta määrästä;

d) kuluvaa viinivuotta koskeva arvio tiedoista, joiden avulla voidaan arvioida viinialan tuotteiden käytettävissä olevat määrät ja käyttötarkoitukset niiden alueella;

e) edellistä viinivuotta koskeva alustava kertomus ja sitä edeltävää viinivuotta koskeva lopullinen kertomus.

15 artikla

1. Muiden jäsenvaltioiden kuin niiden, joissa ei sovelleta asetuksen (EY) N:o 1493/1999 II osaston I ja II lukua kyseisen asetuksen 21 artiklan mukaisesti, on hintojen toteamiseksi otettava huomioon tuotantoalueet, jotka muodostuvat tuotannoltaan riittävän yhtenäisestä viininviljelyalueista.

2. Jäsenvaltioiden on kunkin alueen osalta vahvistettava paikat, joilla hinnat todetaan.

3. Valituilla paikoilla on todettava asianmukaisen keinoin 14 päivän välein pöytävalkoviinien ja pöytäpunaviinien, joita ei ole varustettu maantieteellisellä merkinnällä, hinnat ja kaupan pidetyt määrät.

4. Edellä mainitut hinnat ovat pakkaamattomien tavaroiden hinnat niiden lähtiessä tuottajan tilalta.

16 artikla

1. Jäsenvaltioiden on annettava komissiolle tiedoksi:

a) viimeistään kuluvan viinivuoden 15 päivänä syyskuuta ja 30 päivänä marraskuuta 14 artiklan c alakohdassa tarkoitetut arviot alueellaan saatujen viinialan tuotteiden ennakoidusta määrästä;

b) viimeistään 30 päivänä marraskuuta yhteenveto 14 artiklan b alakohdassa tarkoitetuista varastoilmoituksista;

c) viimeistään 30 päivänä marraskuuta arviot 14 artiklan d alakohdassa tarkoitetuista tiedoista, joiden avulla voidaan arvioida viinialan tuotteiden käytettävissä olevat määrät ja käyttötarkoitukset niiden alueella;

d) viimeistään 15 päivänä marraskuuta 14 artiklan e alakohdassa tarkoitettu edellistä viinivuotta koskeva alustava kertomus ja viimeistään 15 päivänä maaliskuuta sitä edeltävää viinivuotta koskeva lopullinen kertomus;

e) viimeistään 15 päivänä helmikuuta yhteenveto 14 artiklan a alakohdassa tarkoitetuista sato- ja tuotantoilmoituksista tai arvio kyseisestä yhteenvedosta. Jos kyseessä on arvio, lopullinen yhteenveto on toimitettava viimeistään 15 päivänä huhtikuuta.

Sähköpostilla lähetyt tiedonannot on varmistettava postilähetyksellä, jonka lähetysajankohdasta pidetään osoituksena postileimaa.

2. Jäsenvaltioiden on annettava komissiolle tiedoksi:

a) ennen 1 päivää elokuuta 2001:

- vahvistetut tuotantoalueet,

- arvio näihin tuotantoalueisiin kuuluvien alueiden tuotannosta viideltä viime viinivuodelta,

- kullakin tuotantoalueella valitut paikat, joilla hinnat todetaan,

- hintojen toteamista koskevat säännökset;

b) 1 päivästä elokuuta 2001 joka toinen tiistai kaupan pidettyjen tuotteiden hinnat ja määrät sekä kaikki tiedot, joita katsotaan tarvittavan markkinoiden kehityksen arvioimiseksi tuotantoalueilla;

c) kaikki muutokset a alakohdan ensimmäisen ja kolmannen luetelmakohdan osalta.

VII OSASTO

Yleiset säännökset ja loppusäännökset

17 artikla

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle kaikista tärkeistä uusista seikoista, jotka saattavat merkittävästi muuttaa aiempien vuosien lopullisten tietojen perusteella tehtyä käytettävissä olevia määriä ja käyttötarkoituksia koskevaa arviota.

18 artikla

Ilmoituksiin sisältyviä tietoja käytetään paitsi tilastotarkoituksiin myös asetuksen (EY) N:o 1493/1999 soveltamiseksi. Kyseisen asetuksen soveltamisesta tuottajille johtuvat oikeudet ja velvoitteet määräytyvät erityisesti niiden tietojen perusteella, jotka koskevat tuotannon erittelemistä pöytäviinien, tma-laatuviinien ja muiden viinien mukaan.

19 artikla

Komissio huolehtii tämän asetuksen nojalla saamiensa tietojen asianmukaisesta levittämisestä.

20 artikla

Korvataan asetuksen (EY) N:o 1623/2000 74 artiklan 4 kohta seuraavasti: "4. Interventioelin perii takaisin tuottajalta tislaajalle maksettua määrää vastaavan määrän kokonaan tai osittain, jos tuottaja ei täytä kyseisen tislauksen osalta yhteisön säännöksissä säädettyjä edellytyksiä jostain seuraavista syistä:

a) tuottaja ei ole jättänyt sato-, tuotanto- tai varastoilmoitusta säädetyssä määräajassa.

Takaisin perittävä määrä määritetään komission asetuksen (EY) N:o 1282/2001(7) 12 artiklan sääntöjen mukaisesti;

b) tuottaja on toimittanut a alakohdassa tarkoitetun ilmoituksen, jonka jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen on katsonut puutteelliseksi tai virheelliseksi, ja puuttuvat tai virheelliset tiedot ovat olennaisia kyseessä olevan toimenpiteen soveltamiseksi.

Takaisin perittävä määrä määritetään asetuksen (EY) N:o 1282/2001 13 artiklan sääntöjen mukaisesti;

c) tuottaja ei ole täyttänyt asetuksen (EY) N:o 1493/1999 37 artiklassa vahvistettuja velvoitteita, ja rikkominen on todettu tai siitä on ilmoitettu tislaajalle aiempiin ilmoituksiin perustuvan vähimmäishinnan maksamisen jälkeen.

Takaisin perittävä määrä on tislaajalle maksettu tuki kokonaisuudessaan."

21 artikla

Kumoamiset

Kumotaan komission asetukset (ETY) N:o 2396/84(8) ja (EY) N:o 1294/96(9).

22 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 28 päivänä kesäkuuta 2001.

Komission puolesta

Franz Fischler

Komission jäsen

(1) EYVL L 179, 14.7.1999, s. 1.

(2) EYVL L 328, 23.12.2000, s. 4.

(3) EYVL L 208, 31.7.1986, s. 1.

(4) EYVL L 210, 28.7.1998, s. 14.

(5) EYVL L 194, 31.7.2000, s. 45.

(6) EYVL L 81, 21.3.2001, s. 21.

(7) EYVL L 176, 29.6.2001, s. 14.

(8) EYVL L 224, 21.8.1984, s. 14.

(9) EYVL L 166, 5.7.1996, s. 14.

LIITE

>PIC FILE= "L_2001176FI.002002.TIF">

>PIC FILE= "L_2001176FI.002101.TIF">

>PIC FILE= "L_2001176FI.002201.TIF">

>PIC FILE= "L_2001176FI.002301.TIF">