Komission asetus (EY) N:o 588/2001,

annettu 26 päivänä maaliskuuta 2001,

lyhyen aikavälin tilastoista annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1165/98 täytäntöönpanosta muuttujien määrittelyn osalta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon lyhyen aikavälin tilastoista 19 päivänä toukokuuta 1998 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1165/98(1) ja erityisesti sen 3 artiklan ja 17 artiklan c kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Asetuksella (EY) N:o 1165/98 luotiin yleiset puitteet yritysten suhdanteita koskeville yhteisön lyhyen aikavälin tilastoille.

(2) Asetuksen (EY) N:o 1165/98 17 artiklan c kohdan mukaisesti tarvitaan täytäntöönpanotoimenpiteitä, jotka koskevat toimitettavien muuttujien määritelmiä.

(3) Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat neuvoston päätöksellä 89/382/ETY, Euratom(2) perustetun tilasto-ohjelmakomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muuttujien määrittely

Asetuksen (EY) N:o 1165/98 liitteen A c kohdan 1 alakohdassa, liitteen B c kohdan 1 alakohdassa, liitteen C c kohdan 1 alakohdassa ja liitteen D c kohdan 1 alakohdassa annetaan muuttujat, joista lyhyen aikavälin tilastot toimitetaan. Tämän asetuksen liitteessä annetaan kyseisten muuttujien määritelmät sekä kuvataan niiden tavoitteet, ominaispiirteet ja tarvittavien indeksien laskeminen.

2 artikla

Määritelmien täytäntöönpano

Jäsenvaltioiden on sovellettava liitteessä annettuja määritelmiä asetuksen (EY) N:o 1165/98 soveltamisalaan kuuluviin tiedonkeruisiin viimeistään vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta.

Jäsenvaltioiden on asetuksen (EY) N:o 1165/98 soveltamisalaan kuuluvien tilastotietojen määrittelyssä noudatettava liitteessä annettuja määritelmiä viimeistään silloin, kun perusvuosi seuraavan kerran muutetaan asetuksen (EY) N:o 1165/98 11 artiklan mukaisesti.

Pannessaan täytäntöön liitteessä annettuja määritelmiä jäsenvaltioiden on tarvittavin toimin varmistettava, että asetuksen (EY) N:o 1165/98 soveltamisalaan kuuluvat nykyiset tilastotiedot tarkistetaan laskemalla ne uudestaan tai estimoimalla ne, jotta kyseisiä määritelmiä voitaisiin noudattaa.

Jos tietystä muuttujasta saadut tulokset eroavat enintään 0,2 prosenttia tuloksista, jotka on saatu liitteessä annettujen määritelmien mukaisella muuttujalla, katsotaan, että tulokset ovat määritelmien mukaiset.

3 artikla

Tiedot määritelmien mukaisuudesta

Kunkin jäsenvaltion on pyynnöstä toimittava komissiolle kaikki asiaan vaikuttavat tiedot, jotka koskevat kyseisen jäsenvaltion tilastotietojen ja liitteessä annettujen määritelmien vastaavuutta.

4 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 26 päivänä maaliskuuta 2001.

Komission puolesta

Pedro Solbes Mira

Komission jäsen

(1) EYVL L 162, 5.6.1998, s. 1.

(2) EYVL L 181, 28.6.1989, s. 47.

LIITE

TAVOITTEIDEN JA MUUTTUJIEN OMINAISPIIRTEIDEN MÄÄRITTELY

Muuttuja 110: Tuotanto

Tuotantoindeksillä pyritään mittaamaan tuotoksen volyymin muutoksia tihein ja säännöllisin välein. Muuttuja mittaa tuotoksen muutoksia arvonlisäyksenä tuotantokustannushintaan tietyn viitejakson aikana(1).

Tuotantoindeksi on teoreettinen mittari, joka on arvioitava käytännön toimien avulla.

Arvonlisäys tuotantokustannushintaan(2) voidaan laskea seuraavasti: liikevaihto (ilman arvonlisäveroa ja muita vastaavia välittömästi liikevaihtoon liittyviä vähennyskelpoisia veroja) + valmistus omaan käyttöön + muu varsinaisen toiminnan tuotto +/- varastojen muutos - tavaroiden ja palveluiden ostot - muut liikevaihtoon liittyvät tuoteverot, jotka eivät ole vähennyskelpoisia - tuotantoon liittyvät verot.

Arvonlisäykseen ei sisällytetä kuluja eikä tuottoja, jotka yhtiön tilinpäätöksessä kirjataan rahoitustuotoiksi tai -kuluiksi tai muun kuin varsinaisen toiminnan tuotoiksi tai kuluiksi.

Tuote- ja tuotantotukipalkkiot luetaan mukaan tuotantokustannushintaiseen arvonlisäykseen, mutta tuote- ja tuotantoveroja ei lueta mukaan.

Perushintainen arvonlisäys lasketaan "bruttoperiaatteella", koska arvostuseriä (kuten poistoja) ei vähennetä.

Huom.:

välilliset verot voidaan jakaa kolmeen ryhmään.

i) Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat alv ja muut välittömästi liikevaihtoon liittyvät vähennyskelpoiset verot, joita ei sisällytetä liikevaihtoon. Yritys kerää nämä verot vaiheittain, ja ne jäävät kokonaisuudessaan lopullisen ostajan maksettaviksi.

ii) Toiseen ryhmään kuuluvat kaikki muut tuoteverot. Ne joko 1) liittyvät liikevaihtoon eivätkä ole vähennyskelpoisia tai 2) ne ovat tuoteveroja, jotka eivät liity liikevaihtoon. Niihin kuuluvat tuontiverot ja -tullit ja verot, jotka maksetaan tuotteiden ja palvelujen tuotannosta, viennistä, myynnistä, vaihtamisesta, liisauksesta tai toimituksesta tai niiden käytöstä omaan kulutukseen tai oman pääoman muodostukseen.

iii) Kolmanteen ryhmään kuuluvat tuotantoverot. Nämä ovat julkisyhteisöjen tai Euroopan unionin toimielinten keräämiä pakollisia, vastikkeettomia maksuja, jotka ovat joko rahamääräisiä tai luontoismuotoisia ja jotka kannetaan tavaroiden ja palvelujen tuotannosta ja tuonnista, työvoiman käytöstä ja maan, rakennusten ja muiden tuotannossa käytettyjen varojen omistuksesta tai käytöstä riippumatta tuotettujen tai myytyjen tavaroiden tai palvelujen määrästä tai arvosta.

Teoreettinen kaava, jolla tuotantoindeksi (Q) lasketaan, on Laspeyres-tyyppinen volyymi-indeksi, eli

>PIC FILE= "L_2001086FI.001902.EPS">

Tällaisen indeksin kokoamiseen tarvittavat tiedot eivät kuitenkaan ole saatavilla kuukausittain. Käytännössä soveltuvia arvoja indeksien jatkamiseen ovat

- (deflatoitujen) bruttotuotantoarvojen jatkuvuus,

- volyymien jatkuvuus,

- (deflatoidun) liikevaihdon jatkuvuus,

- työpanoksen jatkuvuus,

- raaka-ainepanoksen jatkuvuus,

- energiapanoksen jatkuvuus.

Käytetyn arviointimenetelmän mukaisesti tuotantoindeksissä olisi otettava huomioon

- hyödykkeiden ja panosaineiden tyypin ja laadun muutokset,

- valmisvaraston muutokset sekä tavaroita ja palveluita koskevien keskeneräisten töiden muutos,

- teknisten panos-tuotossuhteiden muutokset (käsittelymenetelmät),

- lisäarvon saavuttamiseen liittyvät palvelut, kuten tuotantoyksiköiden kokoaminen, asennukset, korjaukset, suunnittelu, tekninen suunnittelu ja ohjelmiston laatiminen.

Muuttuja 115: Talonrakennustuotanto

Muuttuja 116: Maa- ja vesirakennustuotanto

Muuttujan 110 (tuotanto) indeksejä kuvaavat tavoitteet ja ominaispiirteet soveltuvat myös talonrakennustuotannon sekä maa- ja vesirakennustuotannon muuttujien indekseihin.

Tuotanto jaetaan talonrakennustuotantoon sekä maa- ja vesirakennustuotantoon rakennusluokituksen (CC) perusteella. Näillä indekseillä osoitetaan lisäarvon kehittyminen rakennustoiminnan kahdessa tärkeimmässä pääluokassa, eli talonrakennuksessa sekä maa- ja vesirakennuksessa. Indeksit lasketaan jaottelemalla perustiedot (deflatoitu tuotos, tehdyt työtunnit, rakennusluvat) rakennusluokituksen mukaisiin tuotteisiin ja tämän jälkeen aggregoimalla tuoteindeksit rakennusluokituksen mukaisiin pääluokkiin.

Muuttuja 120: Liikevaihto

Liikevaihtoindeksillä pyritään kuvaamaan tavara- ja palvelumarkkinoiden kehitystä.

Liikevaihto(3) sisältää kaikki havaintoyksikön viitejakson aikana laskuttamat määrät. Se vastaa ulkopuolisille tarjottavien tavaroiden ja palvelujen markkinaehtoista myyntiä.

Liikevaihto sisältää kaikki yksikön laskuttamiin tavaroihin ja palveluihin liittyvät verot lukuun ottamatta yksikön asiakkailtaan laskuttamaa arvonlisäveroa ja muita vastaavia välittömästi liikevaihtoon liittyviä vähennyskelpoisia veroja.

Liikevaihto sisältää myös kaikki muut asiakkaalta veloitettavat kulut (kuten kuljetus- ja pakkauskustannukset), vaikka nämä olisi eritelty laskussa.

Liikevaihdosta on vähennettävä myönnetyt alennukset ja hyvitykset sekä palautettujen pakkausmateriaalien arvo. Asiakkaille myöhemmin, esimerkiksi vuoden lopussa, myönnettyjä alennuksia, hyvityksiä ja bonuksia ei oteta huomioon.

Tuotto, joka yhtiön tilinpäätöksessä luokitellaan muuksi varsinaisen toiminnan tuotoksi, rahoitustuotoksi tai muun kuin varsinaisen toiminnan tuotoksi, ei sisälly liikevaihtoon. Siihen ei myöskään sisällytetä viranomaisilta tai EU:n toimielimiltä saatua tukipalkkiota.

Tämän määritelmän mukaisesti liikevaihtoon sisältyvät

- valmistettujen tuotteiden myynti,

- alihankkijoiden valmistamien tuotteiden myynti,

- sellaisinaan jälleenmyytäviksi hankittujen tavaroiden myynti,

- tarjotuista palveluista laskutettu hinta,

- sivutuotteiden myynti,

- laskutetut pakkaus- ja kuljetusmaksut,

- ulkopuolisen hyväksi tehdyt laskutetut työtunnit pelkkää työvoimaa koskevan alihankinnan osalta,

- laskutus asennus- ja korjaustyöstä,

- laskutetut osamaksut,

- laskutus ohjelmiston laadinnasta ja ohjelmistolisensseistä,

- toimitetun sähkön, kaasun, lämmön, höyryn ja veden myynti,

- jätteen ja romun myynti.

Sen mukaan, mitä todettiin tuotosta, "joka yhtiön tilinpäätöksessä(4), luokitellaan muuksi varsinaisen toiminnan tuotoksi, rahoitustuotoksi tai muun kuin varsinaisen toiminnan tuotoksi", liikevaihdon ulkopuolelle jäävät yleensä

- palkkiot,

- liisaus ja vuokraaminen,

- omien tuotantoyksiköiden ja -koneiden vuokraaminen, jos nämä ovat ulkopuolisten käytössä,

- yrityksen omistamien asuntojen vuokraus,

- lisenssimaksujen tuotto,

- henkilöstölle tarjotun palvelun tuotto (esimerkiksi tehtaan ruokala),

- tuotteiden ja palveluiden tarjonta havaintoyksikön sisällä,

- oman maan ja käyttöomaisuuden myynti,

- oman omaisuuden vuokraaminen tai myynti,

- osakkeiden myynti,

- korko- ja osinkotulot,

- tukipalkkiot,

- muu tuotto muusta kuin varsinaisesta toiminnasta.

Edellä mainitut erät voidaan lukea mukaan, jos ne luovat liikevaihtoa havaintoyksikön pääasiallisella toimialalla.

Muuttuja 121: Kotimaan liikevaihto

Muuttuja 122: Muu kuin kotimaan liikevaihto

Myös kotimaan liikevaihdon ja muun, kuin kotimaan liikevaihdon erojen osalta indekseihin soveltuvat muuttujan 120 (liikevaihto) indeksien tavoitteet ja ominaispiirteet.

Kotimaan liikevaihdon ja muun kuin kotimaan liikevaihdon indeksejä varten liikevaihto on jaettava tuotteen ensimmäisen määränpään mukaisesti omistajuuden vaihtumisen perusteella (riippumatta siitä, siirtyykö tuote fyysisesti yli rajojen). Määränpääksi katsotaan paikka, johon tuotteen tai palvelun ostanut ulkopuolinen on asettautunut. Kotimaan markkinat määritellään siten, että ulkopuoliset ostajat ovat asettautuneet samalla kansalliselle alueelle kuin havaintoyksikkö.

Muuttuja 123: Myynnin volyymi

Myynnin volyymi edustaa liikevaihdon arvoa kiinteisiin hintoihin, ja se on siis määräindeksi. Se voidaan laskea myynnin deflaattorilla deflatoituna liikevaihtona käypiin hintoihin tai määräindeksinä, joka saadaan suoraan myytyjen tavaroiden määrästä.

Myynnin volyymitietoja (muuttuja 123) voidaan käyttää myynnin deflaattorin (muuttuja 330) sijasta asetuksen (EY) N:o 1165/98 liitteessä C "Vähittäiskauppa ja korjaustoiminta".

Muuttuja 130: Saadut uudet tilaukset

Tavoitteena on, että saadut uudet tilaukset -indeksillä kuvataan tuotteiden ja palveluiden kysynnän kehitystä tulevan tuotannon osoittimena. Muuttuja sopii myös kuvaamaan sitä, onko kysyntä peräisin kotimaan markkinoilta vaiko muilta markkinoilta.

Tilaus määritellään tuottajan tarjoamia tavaroita ja palveluita koskevaksi, tuottajan ja ulkopuolisen yhdistävän sopimuksen arvoksi. Tilaus hyväksytään, jos tuottajan mielestä on riittävästi tukea näkemykselle, jonka mukaan kyseessä on pätevä sopimus.

Uudet tilaukset koskevat tavaroita ja palveluita, jotka havaintoyksikön on määrä tuottaa, ja siihen sisältyvät myös alihankkijoilta peräisin olevat tavarat ja palvelut.

Tilausten arvosta vähennetään

- arvonlisävero ja muut vastaavat välittömästi liikevaihtoon liittyvät vähennyskelpoiset verot,

- tilaushetkellä myönnetyt alennukset ja hyvitykset sekä toimituksen jälkeen palauttavien pakkausmateriaalien arvo,

- viranomaisilta tai EU:n toimielimiltä saadut tukipalkkiot.

Saaduista uusista tilauksista ei vähennetä aiemmilla jaksoilla saatuja tilauksia, jotka on havaintojakson aikana peruutettu, eikä aiempien jaksojen indeksejä tarkisteta peruutusten vuoksi.

Uusiin tilauksiin sisältyvät kaikki yksikön laskuttamiin tavaroihin ja palveluihin liittyvät verot lukuun ottamatta arvonlisäveroa ja muita vastaavia välittömästi liikevaihtoon liittyviä vähennyskelpoisia veroja.

Uusien tilausten arvo sisältää myös kaikki muut asiakkaalta veloitettavat kulut (kuten kuljetus- ja pakkauskustannukset), vaikka nämä eriteltäisiin laskussa.

Muuttuja 131: Kotimaan uudet tilaukset

Muuttuja 132: Muut kuin kotimaan uudet tilaukset

Muuttujan 130 (liikevaihto) indeksien tavoitteet ja ominaispiirteet soveltuvat myös kotimaan uusien tilausten ja muun kuin kotimaan uusien tilausten erottamiseen käytettyihin indekseihin.

Kotimaan uusien tilausten ja muun kuin kotimaan uusien tilausten indeksejä varten uudet tilaukset on jaettava tilauksen alkuperän mukaisesti omistuksen vaihtumisen perusteella. Alkuperäksi katsotaan paikka, johon tilauksen tehnyt ulkopuolinen on asettautunut. Kotimaan markkinat määritellään siten, että ulkopuoliset ostajat ovat asettautuneet samalla talousalueelle (vrt. talousalueen määritelmä tämän liitteen lopussa) kuin havaintoyksikkö.

Muuttuja 135: Saadut uudet talonrakennustilaukset

Muuttuja 136: Saadut uudet maa- ja vesirakennustilaukset

Muuttujan 130 (saadut uudet tilaukset) indeksejä kuvaavat tavoitteet ja ominaispiirteet soveltuvat myös saatuja uusia talonrakennustilauksia sekä saatuja uusia maa- ja vesirakennustilauksia koskevien muuttujien indekseihin.

Uudet tilaukset jaetaan talonrakennustilauksiin sekä maa- ja vesirakennustilauksiin rakennusluokituksen (CC) perusteella. Näillä indekseillä osoitetaan tuotantomahdollisuuksien tuleva kehittyminen rakennustoiminnan kahdessa tärkeimmässä pääluokassa, eli talonrakennuksessa sekä maa- ja vesirakennuksessa. Indeksit lasketaan jaottelemalla tilauksia koskevat perustiedot rakennusluokituksen mukaisiin tuotteisiin ja tämän jälkeen aggregoimalla tuoteindeksit rakennusluokituksen mukaisiin pääluokkiin.

Muuttuja 210: Työllisten lukumäärä

Työllisten lukumäärää koskevalla indeksillä pyritään kuvaamaan työllisyyden kehitystä teollisuudessa, rakennustoiminnassa ja palvelualoilla.

Työllisten lukumäärä sisältää kaikki havaintoyksikössä työskentelevät henkilöt (joihin kuuluvat myös yksikössään työskentelevät omistajat, yksikössä säännöllisesti työskentelevät yhtiökumppanit sekä palkatonta työtä tekevät perheenjäsenet) sekä ne yksikön ulkopuolella työskentelevät henkilöt, jotka kuuluvat yksikköön ja saavat palkkansa siltä (kuten myyntiedustajat, lähetit sekä korjaus- ja huoltohenkilöstö). Se sisältää myös lyhytaikaisesti työstä poissa olevat työntekijät (kuten sairaslomalla, vuosilomalla tai erityislomalla olevat työntekijät) ja lakossa olevat työntekijät, mutta se ei sisällä työntekijöitä, joilla poissaolon kesto on määrittämätön. Se sisältää myös kyseisen maan lainsäädännössä osa-aikaisiksi määritellyt, yrityksen palveluksessa olevat työntekijät ja sen palveluksessa olevat kausityöntekijät, oppisopimuskoulutuksessa olevat työntekijät ja kotona työskentelevät työntekijät.

Työllisten lukumäärään eivät sisälly työntekijät, jotka yksikkö on saanut käyttöönsä muilta yrityksiltä, yksikössä korjaus- ja huoltotöitä tekevät ulkopuolisen yrityksen työntekijät eivätkä asevelvollisuuttaan suorittavat henkilöt.

Palkatonta työtä tekevillä perheenjäsenillä tarkoitetaan henkilöitä, jotka asuvat yksikön omistajan kanssa samassa taloudessa ja työskentelevät säännöllisesti yksikössä, mutta joilla ei ole työsopimusta ja jotka eivät saa kiinteämääräistä korvausta tekemästään työstä. Määritelmän piiriin kuuluvat vain ne henkilöt, jotka eivät ole päätoimisesti jonkin toisen yrityksen palveluksessa.

Tämän määritelmän mukaisesti muuttujan tietoihin sisältyvät

- kaikki palkatut työntekijät, seuraavat ryhmät mukaan lukien sillä edellytyksellä, että työntekijöille maksetaan palkkaa:

- kotona työskentelevät työntekijät,

- oppisopimuskoulutettavat/harjoittelijat,

- yrityksessään palkkaa vastaan työskentelevät omistajat ja palkkaa saavat perheenjäsenet,

- määräaikaisesti työstä poissa olevat työntekijät (äitiysloma, sairasloma, lakko, työsulku jne.),

- osa-aikaiset työntekijät,

- tilapäiset työntekijät,

- kausityöntekijät,

- palkatonta työtä tekevät työntekijät

- palkatonta työtä tekevät omistajat,

- palkatonta työtä tekevät perheenjäsenet(5).

Ulkopuolelle jäävät

- vuokrattu työvoima (lukuun ottamatta toimintaa, johon tällaiset työvoimaa välittävät yritykset luokitellaan),

- määrittämättömän ajan poissa olevat henkilöt (esim. pitkäaikainen sairaus, asepalvelus tai siviilipalvelus),

- havaintoyksikön puolesta korjaus- ja huoltotöitä tekevät työntekijät ja muu muilta havaintoyksiköiltä lainattu henkilöstö,

- perheenjäsenet, jotka ovat päätoimisesti jonkin toisen yksikön palveluksessa.

Työllisten lukumäärä olisi määritettävä siten, että se on viitejaksoa edustava.

Muuttuja 211: Palkansaajien lukumäärä

Palkansaajien lukumäärää käytetään tilapäisenä arviona työllisten lukumäärästä.

Palkansaajien lukumäärä sisältää ne työnantajan palveluksessa olevat työntekijät, joilla on työsopimus ja jotka saavat työstä palkkaa. Palkka voi olla kuukausi-, tunti-, urakka- tai muu palkka, muu korvaus tai palkkio tai luontoismuotoinen korvaus.

Työsuhde on olemassa silloin, kun henkilön ja yrityksen välillä on molempien osapuolten tavallisesti vapaaehtoisesti tekemä määrä- tai vapaamuotoinen sopimus siitä, että henkilö tekee työtä yritykselle luontoismuotoista tai rahamääräistä korvausta vastaan.

Työntekijää pidetään tietyn yksikön palkallisena työntekijänä, jos hän saa yksiköltä palkkaa riippumatta siitä, missä työ tehdään (työ voidaan tehdä tuotantoyksikössä tai sen ulkopuolella). Tilapäistyövoimaa välittävän toimiston kautta hankittua työntekijää pidetään välitystoimiston eikä yksikön (asiakkaan) työntekijänä.

Tämän määritelmän mukaisesti muuttujan tietoihin sisältyvät

- yrityksessään palkkaa vastaan työskentelevät omistajat,

- opiskelijat, jotka ovat tehneet muodollisen sitoumuksen osallistumisesta yksikön tuotantoprosessiin korvausta ja/tai koulutusta vastaan,

- työntekijät, jotka yritys on ottanut palvelukseensa erityisen työttömien työllistämiseen kannustavan sopimuksen perusteella,

- kotona työskentelevät työntekijät, joiden kanssa on tehty nimenomainen sopimus siitä, että palkka maksetaan tehdyn työn perusteella, ja jotka ovat yrityksen palkkalistalla.

Palkansaajien lukumäärä sisältää osa-aikatyöntekijät, kausityöntekijät, lakossa olevat työntekijät sekä lyhyellä lomalla olevat työntekijät mutta ei pitkällä lomalla olevia työntekijöitä.

Palkansaajien lukumäärä ei sisällä vapaaehtoistyöntekijöitä.

Palkansaajien lukumäärä olisi määritettävä siten, että se on viitejaksoa edustava.

Muuttuja 220: Tehdyt työtunnit

Tehtyjä työtunteja koskevalla indeksillä pyritään osoittamaan tehdyn työn volyymin kehitystä.

Tehtyjen työtuntien kokonaismäärä ilmoittaa viitejaksolla todellisuudessa tehtyjen, havaintoyksikön tuotoksen aikaansaamiseen käytettyjen työtuntien yhteismäärän.

Tämä muuttuja ei sisällä paikallisia työtunteja, joita työntekijä ei todellisuudessa ole tehnyt, kuten vuosilomaa tai sairaslomaa. Se ei myöskään sisällä lounastaukoja eikä kodin ja työpaikan välisiin matkoihin käytettyä aikaa.

Muuttuja sisältää siis vain normaalityöaikana todellisuudessa tehdyt työtunnit, normaalityöajan lisäksi tehdyt työtunnit ja työpaikalla vietetyn ajan, joka käytetään työtilan tai työmaan valmistelun kaltaisiin tehtäviin sekä työpaikalla pidetyt lyhyet lepotauot.

Jos todellisuudessa tehtyjen työtuntien tarkkaa määrää ei tiedetä, se voidaan arvioida laskennallisten työtuntien ja keskimääräisten poissaolojen (mm. sairas- ja äitiyslomat) avulla.

Tämän määritelmän mukaisesti muuttujan tietoihin sisältyvät

- todellisuudessa tehtyjen työtuntien kokonaismäärä:

- normaalityöaikana tehdyt työtunnit,

- palkattu tai palkaton ylityö(6),

- yötyö, sunnuntaityö tai yleisinä vapaapäivinä tehty työ,

- työn valmisteluun, työkalujen ja laitteiden valmisteluun, huoltoon ja puhdistukseen sekä työaikakorttien täyttämiseen ja muihin vastaaviin tehtäviin käytetty aika,

- työpaikalla vietetty aika, jona ei ole tehty työtä esimerkiksi laitevikojen, tapaturmien tai töiden tilapäisen puuttumisen takia mutta jolta työnantaja maksaa työsopimuksen nojalla palkkaa,

- työpaikalla pidetyt lyhyet lepotauot, kuten kahvitauot.

Tietoihin eivät sisälly

- palkalliset työtunnit, joina ei tehdä työtä loman, sairauden, onnettomuuden, lakon, työsulun jne. vuoksi,

- ateriatauot,

- työpaikan ja kodin välisiin matkoihin käytetty aika.

Muuttuja 230: Bruttopalkat

Bruttopalkkaindeksillä pyritään arvioimaan palkkojen kehitystä.

Palkat määritellään kaikille yksikön palveluksessa oleville työntekijöille (kotona työskentelevät työntekijät mukaan luettuina) maksetuiksi rahamääräisiksi tai luontoismuotoisiksi kokonaiskorvauksiksi työntekijän tilikauden aikana tekemästä työstä riippumatta siitä, maksetaanko korvaus työajan vai tuotoksen perusteella, tai siitä, maksetaanko se säännöllisesti vai epäsäännöllisesti.

Palkat sisältävät kaikki työntekijöiltä kannettavat tuloverot ja sosiaaliturvamaksut siinäkin tapauksessa, että työnantaja pidättää maksut ja suorittaa ne työntekijän puolesta edelleen sosiaalivakuutusjärjestelmille ja veroviranomaisille. Palkat eivät sisällä työnantajalta kannettavia sosiaaliturvamaksuja.

Palkat sisältävät kaikki työntekijöiden saamat ylimääräiset palkkiot, palkanlisät, vapaaehtoiset maksut, kolmannentoista kuukauden palkat, erorahat, majoitus-, matkustus- ja elinkustannuksista maksettavat korvaukset, perheavustukset, palvelurahat, komissiot, osallistumismaksujen korvaukset jne. sekä työntekijöiltä kannettavat verot, sosiaaliturvamaksut ja muut maksut, jotka työnantaja pidättää työntekijän palkasta.

Vuokratyövoiman kustannukset eivät sisälly palkkoihin.

Tämän määritelmän mukaisesti muuttujan tietoihin sisältyvät

- kaikki säännöllisesti maksettavat peruspalkat,

- lisäkorvaukset ylityöstä, yötyöstä, viikonlopputyöstä jne.,

- kaikki työnantajan maksamat ylimääräiset palkkiot, palkanlisät tai vapaaehtoiset maksut, kuten

- elinkustannus-, asumis- tai ulkomaankorvaukset,

- ateriakorvaukset,

- työmatkakorvaukset,

- lomarahat, kolmannentoista kuukauden palkka,

- maksetut korvaukset vuosilomista, joita ei ole pidetty,

- tuotos-, tuotanto tai tuottavuuspalkkiot,

- erityiskorvaukset vaikeista työoloista, jotka johtuvat pölystä, liasta, lämpötilasta, savusta, vaarasta jne.,

- lomautetuille työntekijöille maksetut korvaukset,

- työntekijöille maksetut aloitepalkkiot ja patenttimaksut,

- johtajien ja työntekijöiden maksut,

- työnantajan maksamat työehtosopimuksen mukaiset perhe-etuudet,

- palkkiot,

- työntekijöille maksutta annettujen palkkio-osakkeiden arvo,

- työnantajan suorittamat säästö- tai muun ohjelman mukaiset maksut työntekijöille,

- verot, lakisääteiset maksut ja muut työntekijöiden suorittamat maksut, jotka työnantaja on pidättänyt,

- kaikki luontoissuoritukset.

Tietoihin eivät sisälly

- työnantajan lakisääteiset maksut,

- työehtosopimukseen ja sopimukseen perustuvat sekä vapaaehtoiset työnantajan sosiaaliturvamaksut,

- laskennalliset sosiaaliturvamaksut (työnantajan suoraan maksamat sosiaalietuudet),

- työntekijöille maksetut korvaukset työssä tarvittavien työkalujen, välineiden ja erityisvaatteiden hankintaa varten tai sitä osaa työntekijöiden palkasta, joka työsopimuksen mukaan on käytettävä tällaisiin hankintoihin,

- verot, jotka työnantaja maksaa maksettujen palkkojen kokonaismäärästä,

- työntekijöille työtehtävien yhteydessä koituneista matka-, muutto-, siirtymis-, majoitus-, edustus- ja puhelinkuluista jne. maksetut korvaukset,

- ammatillisen koulutuksen kustannukset (koulutuskustannukset), lukuun ottamatta oppisopimussuhteessa työskentelevien palkkoja,

- palkat, joiden maksamista työnantaja jatkaa sairauden, työtapaturman, äitiysloman ja lyhennetyn työajan aikana,

- muut työnantajan maksettavat työvoimakustannukset:

- rekrytointikustannukset,

- sosiaalimenot, kuten kulut, jotka koituvat työntekijöiden työmatkoista, riippumatta siitä, tehdäänkö matkat yrityksen omilla liikennevälineillä vai hoitaako ulkopuolinen ne yrityksen puolesta, maksut ammattiyhdistysten rahastoihin,

- osakeoptiot(7).

Luontoissuoritusten arviointiin sovelletaan seuraavaa sääntöä: työnantajan luontoissuorituksen arvotetaan tuottajahintoihin; työnantajan ostamat luontoissuoritukset olisi arvotettava markkinahintoihin.

Muuttuja 310: Tuottajahinnat

Tuottajahintaindeksillä pyritään mittaamaan kauppahintojen kuukausittaista kehitystä eri toimialoilla.

Toimialan kotimaan markkinoiden tuottajahintaindeksi mittaa kaikkien kotimaan markkinoilla myytyjen, kyseiseltä toimialalta peräisin olevien tavaroihin ja niihin liittyvien palveluiden keskimääräistä hintakehitystä. Muiden kuin kotimaan markkinoiden hintaindeksi kuvaa keskimääräistä hintakehitystä (paikalliseksi valuutaksi muunnettuna). Yhdistettynä nämä kaksi indeksiä osoittavat kaikkien tietyltä toimialalta lähtöisin olevien tavaroiden ja palveluiden keskimääräisen hinnan.

On olennaista ottaa huomioon kaikki hinnanmääräytymisperusteet, myös myytyjen yksiköiden määrä, kuljetus, alennukset, palveluehdot, takuuehdot ja määränpää. Määrittelyjen on oltava sellaisia, että havaintoyksikkö voi myöhemmillä viitejaksoilla tunnistaa tuotteen yksiselitteisesti ja toimittaa tarvittavan yksikköhintatiedon.

Hintojen määrittelyyn sovelletaan seuraavia sääntöjä:

- soveltuva hinta on vapaasti tehtaalla -hinta(8), johon sisältyvät kaikki yksikön laskuttamiin tavaroihin ja palveluihin liittyvät verot lukuun ottamatta yksikön asiakkailtaan laskuttamaa arvonlisäveroa ja muita vastaavia välittömästi liikevaihtoon liittyviä vähennyskelpoisia veroja,

- jos kuljetuskustannukset luetaan mukaan, niiden on kuuluttava tuotteen määrittelyyn,

- hintojen todellisen kehityksen kuvaamiseksi on käytettävä liiketoimen todellista hintaa, ei luettelohintaa,

- tuottajahintaindeksissä olisi otettava huomioon tuotteiden laatumuutokset,

- jaksolla t kerättyjen hintojen olisi koskettava jaksolla t kirjattuja tilauksia (tilaushetki), eikä siis hetkeä, jona hyödykkeet toimitetaan tehtaalta,

- muiden kuin kotimaan markkinoiden tuottajahinnat olisi laskettava hintoina maan rajoilla, fob-hintoina (vapaasti laivassa -hinnat).

Kerättyjen hintatietojen olisi mieluiten koskettava tiettyä päivää, joka on viitejakson puolivälissä. Jos hintatietoja ei ole saatavilla kyseiseltä päivältä, hinnat voivat edustaa koko jakson keskiarvoa.

Tuottajahintaindeksejä voidaan käyttää rakennuskustannuksia kuvaavien muuttujien arviointiin. Rakennuskustannusindeksit mittaavat asuinrakennusten hintojen kehitystä: niihin eivät sisälly yhteisöasunnot, muut kuin asuinrakennukset, maan hinta sekä arkkitehdin palkkiot ja muut palkkiot. Ne kuvastavat asiakkaiden rakennusliikkeille maksamia hintoja. Tämä vuoksi ne kuvaavat rakennuskustannusten muutoksia, mutta sen lisäksi myös tuottavuuden ja voittomarginaalin muutoksia. Lisäksi tuottajahintojen ja vastaavien tuotantokustannusten välillä on ajallinen ero.

Muuttuja 311: Kotimaan markkinoiden tuottajahinnat

Muuttuja 312: Muiden kuin kotimaan markkinoiden tuottajahinnat

Muuttujan 310 (tuottajahinnat) indeksejä kuvaavat tavoitteet ja ominaispiirteet soveltuvat indekseihin myös kotimaan markkinoiden tuottajahintojen ja muiden kuin kotimaan markkinoiden tuottajahintojen erottamiseen käytettyihin indekseihin.

Kotimaan markkinoiden ja muiden kuin kotimaan markkinoiden tuottajahintojen indeksit edellyttävät, että kootaan erilliset tuottajahintaindeksit tuotteen määränpään mukaisesti. Määränpääksi katsotaan paikka, johon tuotteen tai palvelun ostanut ulkopuolinen on asettautunut. Kotimaan markkinat määritellään siten, että ulkopuoliset ostajat ovat asettautuneet samalle kansalliselle alueelle kuin havaintoyksikkö.

Muuttuja 313: Yksikköarvoindeksi

Yksikköarvoindeksiä voidaan käyttää muiden kuin kotimaan markkinoiden tuottajahintojen arviointiin.

Tätä indeksiä varten lasketaan yksikköarvot tuotteen myynnin arvona, joka jaetaan ulkomaankaupan tiedoista saadulla myyntimäärätiedolla. Saatua yksikköarvoa käytetään tämän jälkeen tuotteen keskimääräisenä hintana, ja indeksi lasketaan samoin kuin tavanomaiset tuottajahintaindeksit.

Muuttuja 320: Rakennuskustannukset

Rakennuskustannusindeksillä pyritään kuvaamaan rakentajalle rakennusprosessin yhteydessä koituvien kustannusten kehitystä.

Osatekijäindeksi (materiaalikustannukset ja työvoimakustannukset) kuvaa rakennusalan tuotannontekijöiden hintakehitystä.

>PIC FILE= "L_2001086FI.002601.EPS">

Rakennuskustannusten osia ovat myös laitos- ja välinekustannukset sekä kuljetus-, energia- ja muut kustannukset.

Arkkitehdin palkkiot eivät sisälly rakennuskustannuksiin.

Muuttuja 321: Materiaalikustannukset

Materiaalikustannusindeksi lasketaan yleensä materiaalihintojen avulla. Materiaalien hintojen on luettelohintojen sijasta perustuttava todellisiin hintoihin. Hintojen perustana käytetään tuotteiden ja toimittajien otosta. Hinnat arvotetaan ilman arvonlisäveroa.

Muuttuja 322: Työvoimakustannukset

Työvoimakustannusindeksin olisi katettava kaikkien työntekijöiden palkat ja sosiaaliturvamaksut. Sosiaaliturvamaksuihin sisältyvät i) työnantajalta kannettavat lakisääteiset sosiaaliturvamaksut, ii) työehtosopimukseen ja sopimukseen perustuvat sekä vapaaehtoiset työnantajan sosiaaliturvamaksut ja iii) laskennalliset sosiaaliturvamaksut (työnantajan suoraan maksamat sosiaalietuudet).

Muuttuja 411: Rakennusluvat: asuntojen lukumäärä

Asuntojen rakennuslupien määrää koskevalla indeksillä pyritään kuvaamaan rakennustoiminnan tulevaa kehitystä yksikkömäärien avulla.

Rakennusluvalla tarkoitetaan lupaa rakennushankkeen töiden aloittamiseen. Rakennuslupa itsessään on suunnittelun ja viranomaisilta haettavien lupien viimeinen vaihe ennen töiden aloittamista.

Näihin lupiin perustuva indeksi antaa yleensä hyvin viitteitä rakennusalan työmäärästä lähitulevaisuudessa; tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, jos suuri määrä myönnettyjä lupia jää käyttämättä tai jos luvan saannin ja rakennustöiden aloituksen välillä on pitkä viivästys.

Rakennuslupaindeksit kerätään yhden asunnon asuinrakennuksista sekä kahden tai useamman asunnon asuinrakennuksista. Asunto on huone tai huoneisto ja siihen liittyvät tilat pysyvässä rakennuksessa tai siitä rakenteellisesti erotetussa osassa, joka on rakennettu, uudelleen rakennettu, muutettu jne. yksityistä asuinkäyttöä varten. Asunnossa on oltava erillinen uloskäynti kadulle (suoraan tai puutarhan tai pihan kautta) tai rakennuksen sisällä olevaan yhteiseen tilaan (porraskäytävä, käytävä jne.). Erilliset asuinhuoneet, joita on selvästi tarkoitus käyttää kyseisen asunnon osina, on luettava osaksi kyseistä asuntoa. Asunto voi siis muodostua erillisistä rakennuksista, jotka kuuluvat samaan pihapiiriin, jos rakennukset on tarkoitettu saman yksityisen kotitalouden asuinkäyttöön.

Muuttuja 412: Rakennusluvat: hyötypinta-ala m2 tai muu kokomitta

Rakennuslupien hyötypinta-alalla pyritään kuvaamaan rakennustoiminnan tulevaa kehitystä volyymin kannalta.

Rakennusluvalla tarkoitetaan lupaa rakennushankkeen töiden aloittamiseen. Rakennuslupa itsessään on suunnittelun ja viranomaisilta haettavien lupien viimeinen vaihe ennen töiden aloittamista.

Näihin lupiin perustuva indeksi antaa yleensä hyvin viitteitä rakennusalan työmäärästä lähitulevaisuudessa; tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, jos suuri määrä myönnettyjä lupia jää käyttämättä tai jos luvan saannin ja rakennustöiden aloituksen välillä on pitkä viivästys.

Tähän indeksiin kerätään tietoja myönnettyjen rakennuslupien hyötypinta-alasta neliömetreinä. Rakennuksen hyötypinta-ala(9) mitataan sen ulkoseinistä. Siihen eivät sisälly

- rakenteet (esim. rajaavat rakenneosat, tukirakenteet, pylväät, pilarit, savuhormit)

- huoltotilat (esim. lämmitys- ja ilmastointilaitteiden tai energianlähteen vaatimat tilat)

- kulkuväylät (esim. porraskuilut, hissit, liukuportaat).

Asuinkäytössä olevaan rakennuksen osaan lasketaan keittiöt, olohuoneet, makuuhuoneet, aputilat, kellarit ja asukkaiden yhteiskäytössä olevat tilat.

Muita mittoja voidaan käyttää, jos se ovat yksiselitteisesti ja johdonmukaisesti käytössä kyseisessä jäsenvaltiossa asetuksen (EY) N:o 1165/98 liitteen B c kohdan 1 alakohdan mukaisesti.

Asetuksessa (EY) N:o 1165/98 viitataan rakennusluokitukseen (CC) eri rakennustyyppejä koskevien rakennuslupien osalta. Asetuksen (EY) N:o 1165/98 luokkaan "muut rakennukset" sisältyvät seuraavat rakennusluokituksen luokat:

- hotellit ja vastaavat rakennukset,

- tukku- ja vähittäismyymälärakennukset,

- liikenteen rakennukset,

- teollisuusrakennukset ja varastot,

- vapaa-aikatilat, koulutusrakennukset, sairaalat ja hoitolaitokset,

- muut kuin asuinrakennukset, muualle luokittelemattomat.

Muuttuja 330: Myynnin deflaattori

Myynnin deflaattorilla pyritään mukauttamaan liikevaihtoa hintojen muutosten vaikutuksiin.

Vähittäiskaupassa myynnin deflaattori on myytyjen tavaroiden, ei siis tarjotun palvelun deflaattori.

Toimialan deflaattorin laskemiseen käytettävät hinnat lasketaan toimialan kannalta merkittävien tavarahintaindeksien painotettuna keskiarvona. On olennaista ottaa huomioon kaikki hinnanmääräytymisperusteet, myös myytyjen yksiköiden määrä, tarjottu kuljetus, alennukset, palveluehdot, takuuehdot ja määränpää.

Määrittelyjen on oltava sellaisia, että havaintoyksikkö voi myöhemmillä viitejaksoilla tunnistaa tuotteen yksiselitteisesti ja toimittaa tarvittavan yksikköhintatiedon.

Hintojen todellisen kehityksen kuvaamiseksi on käytettävä liiketoimen todellista hintaa, ei luettelohintaa.

Kerättävät hintatiedot koskevat mieluiten kyseisen kuukauden tiettyä päivää.

Talousalueen määritelmä

Termi talousalue tarkoittaa:

- maantieteellistä julkisen hallinnon hallinnoimaa aluetta, jonka sisällä henkilöt, tavarat, palvelut ja pääoma vapaasti liikkuvat,

- kaikkia vapaa-alueita, mukaan luettuna tullivarastot ja tullin valvonnassa olevat tehtaat,

- kansallista ilmatilaa, aluevesiä ja kansainvälisillä vesillä sijaitsevaa mannerjalustaa, jonka hallintaan maalla on yksinoikeus,

- erillisalueita (esim. maantieteelliset alueet, jotka sijaitsevat ulkomailla ja joita maan keskushallintoviranomaiset (suurlähetystöt, konsulaatit, sotilastukikohdat, tieteelliset tutkimusasemat jne.) käyttävät valtioiden välisten kansainvälisten sopimusten mukaisesti,

- kansainvälisillä vesillä maan mannerjalustan ulkopuolella sijaitsevia öljy-, luonnonkaasu- jne. esiintymiä, joilla työskentelevillä yksiköillä on kotipaikka ao. alueella, kuten edellisessä alakohdassa on määritelty.

Talousalueeseen eivät sisälly

- alueen ulkopuoliset erillisalueet (toisin sanoen ne maan oman maantieteellisen alueen osat, joita muiden maiden keskushallintoviranomaiset, Euroopan unionin laitokset tai kansainväliset järjestöt käyttävät valtioiden välisten kansainvälisten sopimusten mukaisesti).

Tämä määritelmä vastaa Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmän (EKT 95) kohtia 2.05-2.06.

Kotimaan markkinoiden ja muiden kuin kotimaan markkinoiden välinen ero tulkitaan lyhyen aikavälin tilastojen osalta jäsenvaltion talousalueen mukaisesti. Määritelmää voidaan myöhemmin tarkistaa, jotta muiden aiheeseen liittyvien asetusten tavoin voidaan erityisesti ottaa huomioon Euroopan yhdentyminen ja/tai rahaliitto.

(1) Termi "tuotantoindeksi" ymmärretään yleisesti "lisäarvon kehitystä" vastaavaksi, mikä on ristiriidassa kansantalouden tilinpidon ja yritysten rakennetilastojen mukaisen "tuotannon" määritelmän kanssa, mutta termiä on perinteisesti käytetty yritystilastojen alalla. Termi "lisäarvoindeksi" ei ole käytössä. Koska indeksi mukailee tuotannon kehitystä kiinteisiin hintoihin, käytetään joskus termiä "tuotannon volyymi-indeksi". Tässä tekstissä termillä "tuotantoindeksi" tarkoitetaan aina määräindeksiä, eli indeksiä kiinteisiin hintoihin.

(2) Kansantalouden tilinpidossa on otettu käyttöön käsite "perushintainen arvonlisäys". Verrattuna arvonlisäykseen tuotantokustannushintaan siihen sisältyvät myös tuotantoverot mutta eivät tuotantotukipalkkiot. Kansantalouden tilinpitojen yhdenmukaistaminen voi tuoda tiettyjä etuja, jolloin jäsenvaltiot voivat käyttää käsitettä "perushintainen arvonlisäys" arviona arvonlisäyksestä tuotantokustannushintaan.

(3) Ilmauksia "liikevaihto", "myynti" ja "toimitukset" käytetään usein synonyymeinä lyhyen aikavälin tilastoissa.

(4) Kansallisia kirjanpitosääntöjä käytetään ohjaavina periaatteina päätettäessä, mikä luetaan mukaan.

(5) Palkatonta työtä tekevät perheenjäsenet on otettu periaatteen vuoksi mukaan, vaikka näitä tietoja voi olla vaikeaa hankkia.

(6) Tietoja palkattomasta ylityöstä on vaikea hankkia monissa jäsenvaltioissa, mutta ne on periaatteen vuoksi otettu mukaan.

(7) Osakeoptiot on jätetty määritelmän ulkopuolelle pääosin käytännön syistä, jotka liittyvät yhdenmukaisten määritelmien ja tiedonkeruun ongelmiin, vaikka optiot usein katsotaankin korvaukseksi työstä suhteessa yrityksen yleiseen menestykseen.

(8) Tai vastaava muussa kuin teollisuustoiminnassa.

(9) Hyötypinta-alanmääritelmä vastaa rakennusluokitusta (CC), jossa puolestaan viitataan YK:n luokituksiin "Statistical Standards and Studies, No 40" United Nations, New York, 1987 ja "Statistical Standards and Studies, No 43" United Nations, New York, 1994.