Neuvoston asetus (EY) N:o 468/2001,

annettu 6 päivänä maaliskuuta 2001,

lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta tiettyjen Japanista peräisin olevien elektronisten vaakojen tuonnissa

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuetulta tuonnilta suojautumisesta 22 päivänä joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 384/96(1) ja erityisesti sen 9 ja 11 artiklan,

ottaa huomioon komission neuvoa-antavaa komiteaa kuultuaan tekemän ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

A MENETTELY

1. Tarkastelun kohteena olevat Japania koskevat toimenpiteet

(1) Neuvosto otti huhtikuussa 1993 asetuksella (ETY) N:o 993/93(2) käyttöön lopulliset polkumyyntitoimenpiteet tiettyjen Japanista peräisin olevien elektronisten vaakojen tuonnissa.

2. Voimassa olevat muita maita koskevat toimenpiteet

(2) Neuvosto otti lokakuussa 1993 asetuksella (ETY) N:o 2887/93(3) käyttöön lopulliset polkumyyntitoimenpiteet tiettyjen Singaporesta peräisin olevien elektronisten vaakojen tuonnissa. Vuonna 1995 näitä toimenpiteitä muutettiin asetuksella (EY) N:o 2937/95(4), kun tutkimus osoitti, että polkumyyntimarginaali oli kasvanut sen seurauksena, että tullit oli otettu kannettaviksi. Nämä toimenpiteet ovat myös lokakuussa 1998 aloitetun tarkastelun kohteena(5).

(3) Komissio julkaisi 16 päivänä syyskuuta 1999 Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä(6) ilmoituksen asetuksen (EY) N:o 384/96, jäljempänä "perusasetus", 5 artiklan mukaisen tiettyjen Kiinan kansantasavallasta, Korean tasavallasta ja Taiwanista peräisin olevien elektronisten vaakojen tuontia koskevan polkumyynnin vastaisen menettelyn aloittamisesta. Kyseisen tutkimuksen päätelmät esitettiin marraskuussa 2000 neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2605/2000(7), jolla otettiin käyttöön lopulliset polkumyyntitullit tiettyjen näistä maista peräisin olevien elektronisten vaakojen tuonnissa.

3. Tarkastelua koskeva pyyntö

(4) Kun ilmoitus tiettyjen Japanista peräisin olevien elektronisten vaakojen tuonnissa sovellettavien polkumyyntitoimenpiteiden voimassaolon tulevasta päättymisestä oli julkaistu(8), komissio vastaanotti 23 päivänä tammikuuta 1998 päivätyn pyynnön tarkastella kyseisiä toimenpiteitä perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan nojalla.

(5) Pyyntö esitettiin sellaisten yhteisön tuottajien puolesta, joiden kokonaistuotanto on huomattava osa kyseisen tuotteen koko tuotannosta yhteisössä.

(6) Pyyntöä perusteltiin sillä, että toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi todennäköisesti polkumyynnin ja yhteisön tuotannonalalle koituneen vahingon jatkumiseen tai toistumiseen. Kuultuaan neuvoa-antavaa komiteaa komissio päätti, että on olemassa riittävä näyttö tarkastelun vireille panemiseksi, mistä syystä se pani tutkimuksen vireille perusasetuksen 11 artiklan 2 ja 3 kohdan nojalla(9). Komissio pani tutkimuksen vireille 11 artiklan 3 kohdan nojalla sillä perusteella, että pyynnössä väitettiin polkumyyntimarginaalien huomattavasti kasvaneen edellisen tutkimuksen jälkeen ja että toimenpiteiden voimassaolon lakkaaminen aiheuttaisi sen vuoksi polkumyynnin lisääntymistä ja vahingon suurenemista.

4. Tutkimus

(7) Komissio antoi virallisen ilmoituksen tarkastelupyyntöä tukeneille yhteisön tuottajille, vientiä harjoittaville tuottajille, tuojille sekä Eurocommerce-järjestölle (käyttäjien järjestö, joka edustaa monikäyttäjiä ja pienkäyttäjiä yhteisössä), joita asian tiedettiin koskevan. Myös viejämaiden edustajille annettiin virallinen ilmoitus. Asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää kantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi uudelleentarkastelun vireillepanoa koskevassa ilmoituksessa vahvistetuissa määräajoissa.

(8) Komissio lähetti kyselylomakkeen osapuolille, joita asian tiedettiin koskevan, ja sai vastaukset kolmelta yhteisön tuottajalta ja kahdelta japanilaiselta tuottajalta, joista ainoastaan toinen oli vienyt kyseistä tuotetta yhteisöön tutkimusajanjakson aikana. Komissio lähetti kyselylomakkeen myös tuojille ja käyttäjien järjestölle. Kaksi tuojaa vastasi; käyttäjien järjestö ja yksittäiset käyttäjät eivät vastanneet.

(9) Komissio hankki ja tarkasti kaikki polkumyynnin ja vahingon todennäköisen jatkumisen tai toistumisen sekä yhteisön edun määrittämisen kannalta tarpeellisina pitämänsä tiedot. Tarkastuskäyntejä suoritettiin seuraavien yritysten toimitiloihin:

Vientiä harjoittavat tuottajat:

- Yamato Scale Co. Ltd., Akashi

- Ishida Co. Ltd., Kioto

Pyynnön esittäneet yhteisön tuottajat:

- Bizerba GmbH & Co. KG, Balingen, Saksa

- GEC Avery Limited, (General Electric Companyn tytäryhtiö), Birmingham, Yhdistynyt kuningaskunta

- Testut/Lutrana S.A., Béthune, Ranska

Tuojat

- Digi Nederland B.V., Purmerend, Alankomaat

- Carrin and Co. NV, Antwerpen, Belgia.

(10) Polkumyynnin jatkumista tai toistumista koskeva tutkimus kattoi 1 päivän huhtikuuta 1997 ja 31 päivän maaliskuuta 1998 välisen ajanjakson, jäljempänä "tutkimusajanjakso". Vahingon jatkumista tai toistumista koskeva tutkimus kattoi vuoden 1994 ja tutkimusajanjakson päättymisen välisen ajanjakson, jäljempänä "analysointiajanjakso".

(11) Tätä tarkastelua ei saatu suoritettua perusasetuksen 11 artiklan 5 kohdassa edellytetyssä yhden vuoden enimmäisajassa tutkimuksen monimutkaisuuden ja erityisesti euron käyttöönoton vaikutuksen (ks. johdanto-osan 34 kappale) sekä päätelmien tekemisessä ilmenneiden vaikeuksien vuoksi, koska yhteistyöstä kieltäytyminen oli laajamittaista.

(12) Kaikille asianomaisille osapuolille ilmoitettiin keskeiset tosiasiat ja huomiot, joiden perusteella aiottiin suositella voimassa olevien toimenpiteiden pitämistä edelleen voimassa. Niille annettiin myös määräaika, jonka aikana ne voivat esittää huomautuksia ilmoitusten perusteella. Osapuolten huomautukset otettiin huomioon ja päätelmiä muutettiin tarvittaessa niiden mukaisesti.

B TARKASTELTAVANA OLEVA TUOTE JA SAMANKALTAINEN TUOTE

1. Tarkasteltavana oleva tuote

(13) Tarkasteltavana oleva tuote on sama kuin alkuperäisessä tutkimuksessa eli vähittäismyyntiin tarkoitetut elektroniset vaa'at, joihin kuuluu painon, yksikköhinnan ja maksettavan hinnan numeerinen näyttö (myös jos varustettu laitteella näiden tietojen tulostamiseksi), jäljempänä "elektroniset vaa'at", jotka kuuluvat CN-koodiin ex 8423 81 50. Elektronisissa vaa'oissa on eri tyyppisiä ja tasoisia toimintoja ja tekniikoita. Tätä varten tuotannonalalla erotellaan kolme luokkaa: alin, väliasteen ja ylin luokka. Ne vaihtelevat "stand-alone" vaa'oista, joissa ei ole laitetta tietojen painattamiseksi, kehittyneempiin malleihin, joissa on ohjelmointipainikkeet ja jotka on mahdollista kytkeä tietokonejärjestelmiin.

(14) Vaikka elektronisten vaakojen käyttömahdollisuudet saattavat vaihdella, elektronisten vaakojen pääasiallisissa fyysisissä tai teknisissä ominaispiirteissä ei ole merkittäviä eroja. Lisäksi tutkimuksessa kävi ilmi, että näiden kolmen luokan välillä ei ole aina selvää eroa, vaan läheisten luokkien mallit sopivat usein samoihin luokkiin. Edellisen tutkimuksen tulosten mukaisesti niitä on sen vuoksi pidettävä tässä tutkimuksessa samana tuotteena.

2. Samankaltainen tuote

(15) Todettiin, että Japanissa tuotetuilla ja myydyillä erilaisilla elektronisilla vaa'oilla oli mittojen, käyttöiän, jännitteen ja ulkomuodon eroista huolimatta samat tekniset ja fyysiset perusominaisuudet verrattuna Japanista yhteisöön tuotuihin elektronisiin vaakoihin, ja niitä on näin ollen pidettävä samankaltaisina tuotteina.

Myös yhteisössä tuotetut elektroniset vaa'at ovat vähäisiä teknisiä eroja lukuun ottamatta kaikin tavoin samankaltaisia kuin Japanista yhteisöön viedyt elektroniset vaa'at.

C POLKUMYYNTI JA SEN TOISTUMISEN TODENNÄKÖISYYS

1. Alustavat huomiot

(16) Kuten edellä on ilmoitettu, tämä tutkimus on yhdistelmä perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaista toimenpiteiden päättymiseen liittyvää tarkastelua sekä 11 artiklan 3 kohdan mukaista välivaiheen tarkastelua, joista jälkimmäinen on pantu vireille niiden tietojen tutkimiseksi, jotka sisältyvät tarkastelua koskevaan pyyntöön ja joiden mukaan vahingollinen polkumyynti on lisääntynyt. Komissio päätti olla jatkamatta 11 artiklan 3 kohdan mukaista tarkastelua, koska vientiä harjoittavien tuottajien yhteisön markkinoilla myymät määrät olivat pieniä eikä pysyvästä olosuhteiden muutoksesta ollut riittävää näyttöä. Komission päätelmät perustuvat tämän vuoksi 11 artiklan 2 kohdan mukaiseen tarkasteluun, joka koskee vahingollisen polkumyynnin jatkumisen ja toistumisen todennäköisyyttä, jos toimenpiteet poistettaisiin.

(17) Eurostatin mukaan Japanista tuotiin yhteisöön noin 995 elektronista vaakaa tutkimusajanjakson aikana, kun niitä tuotiin 19000 kappaletta aiemman tutkimusajanjakson aikana, johon tarkasteltavina olevat toimenpiteet perustuvat. Yhteistyö on ollut tässä tutkimuksessa hyvin vähäistä (yhteensä 35 yksikköä eli alle neljä prosenttia tuonnista) ja kaksi tuottajaa, Yamato Scales Co. Ltd ja Ishida Co. Ltd, toimivat yhteistyössä ainoastaan osittain eikä niistä jälkimmäisellä ollut tuontia yhteisön markkinoille tutkimusajanjakson aikana. Edellisessä tutkimuksessa yhteistyössä toimi neljä vientiä harjoittavaa tuottajaa.

2. Polkumyynnin jatkumisen tai toistumisen todennäköisyys

(18) Perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti toimenpiteiden päättymiseen liittyvän tarkastelun tarkoituksena on selvittää, johtaisiko toimenpiteiden voimassaolon päättyminen todennäköisesti vahingollisen polkumyynnin jatkumiseen tai toistumiseen.

Polkumyynnin jatkumisen todennäköisyys

(19) Tutkittaessa, olisiko polkumyynnin jatkuminen todennäköistä, jos toimenpiteet poistettaisiin, on tarkastettava, tapahtuuko polkumyyntiä tällä hetkellä ja onko tällaisen polkumyynnin jatkuminen todennäköistä.

(20) Ainoastaan kaksi tuottajaa toimitti näkökantansa tutkimuksen vireillepanoa koskevan ilmoituksen johdosta. Ne kumpikin toimivat yhteistyössä ainoastaan osittain. Niistä toisella ei ollut vientiä yhteisöön tutkimusajanjakson aikana, eikä se sen vuoksi toimittanut tietoja vientihinnoista, kun taas toinen oli harjoittanut vientiä, mutta se toimitti puutteellisia tietoja normaaliarvoista. Kolme muuta aiempaan tutkimukseen osallistunutta tuottajaa kieltäytyivät yhteistyöstä kokonaan. Näissä olosuhteissa komissiolla oli ainoastaan hyvin vähän tietoa japanilaisilta tuottajilta polkumyynnin toteamiseksi.

(21) Osittain yhteistyössä toiminut Yamato Scales Co. Ltd toimitti täydelliset tiedot vientihinnoistaan, mutta normaaliarvoja koskevat tiedot olivat puutteelliset, koska toimitetut tiedot kattoivat ainoastaan kolmanneksen sen kyseisen tuotteen kotimaisesta myynnistä (muu myynti tapahtui etuyhteydessä oleville jakeluyrityksille). Yritys ei myöskään toimittanut tietoja myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksista, joita sen kotimaiseen myyntiin liittyy. Näiden vientihintojen ja puutteellisten normaaliarvoja koskevien tietojen vertailusta kävi ilmi, että kyseisen viejän myyntiin yhteisöön liittyi merkittävää polkumyyntiä. Näiden vientihintojen ja alkuperäisessä tutkimuksessa käytetyn laskennallisen normaaliarvon tämän tuottajan osalta tekemä vertailu osoitti myös merkittävää polkumyyntiä.

(22) Lisäksi yksi japanilainen vientiä harjoittava tuottaja, jonka osuus Japanista peräisin olevien elektronisten vaakojen tuonnista oli selkeästi suurin tutkimusajanjakson aikana, myönsi yhteistyöstä kieltäytyessään, että sen vienti yhteisöön tapahtui polkumyynnillä. Komissio tutki myös Eurostatin tietoja, ja niistä tiedoista ilmenevä keskihinta kaikelle viennille Japanista tuki päätelmiä polkumyynnistä, koska tämä hinta oli pienempi kuin mikään osittain yhteistyössä toimineelle yritykselle laskettu normaaliarvo.

(23) Yhteistyöstä kieltäytymisen laajuuden vuoksi edellä mainittuja tietoja pidettiin perusasetuksen 18 artiklassa tarkoitettuina käytettävissä olevina tietoina. Kuten on mainittu, niistä kävi ilmi, että polkumyyntimarginaali oli merkittävä.

(24) Koska Japanin valuutan vaihtokurssi on vaihdellut edellisen tutkimuksen jälkeen, jenin devalvoitumista laskutusvaluuttaan eli Yhdysvaltain dollariin nähden tutkittiin myös, mutta todettiin, että jenimääräisten vientihintojen nousua tasoitti osittain dollarimääräisten vientihintojen reaaliarvon merkittävä lasku (Eurostatin tietojen perusteella) alkuperäisen tapauksen jälkeen. Tämä vahvistui osittain yhteistyössä toiminutta yritystä koskevien päätelmien perusteella, koska todettiin, että jenin devalvoituminen ei, sikäli kuin puutteellisista tiedoista voitiin päätellä, johtanut pienempään polkumyyntimarginaaliin. Lisäksi oli selkeitä merkkejä siitä, että jenin devalvoituminen saattaa olla lyhytaikaista.

(25) Sen lisäksi, että merkittävää polkumyyntiä todettiin tapahtuneen tutkimusajanjakson aikana, ei tuotu esiin mitään sellaisia tietoja, jotka olisivat osoittaneet, että polkumyynti ei todennäköisesti jatkuisi, jos toimenpiteet kumotaan. Komission käytettävissä olevat tiedot viittaavat päinvastoin selkeästi siihen, että kyseinen tuonti jatkuisi tulevaisuudessakin polkumyyntihinnoin, jos toimenpiteet kumottaisiin. Erityisesti olisi huomattava, että yhteisön markkinat ovat osittain yhteistyössä toimineelta yritykseltä saatujen tietojen mukaan viejille edulliset, koska hinnat ovat siellä korkeammat kuin muiden sellaisten maiden markkinoilla (Taiwan, Malesia), joihin kyseisellä yrityksellä on vientiä.

(26) Lisäksi olisi huomattava, että hinnat ovat pysyneet Japanissa poikkeuksetta korkeampina kuin muualla, ja tämä tilanne on jatkunut useita vuosia. Näin ollen tilanne ei todennäköisesti muutu lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä, ja polkumyynnin jatkuminen on erittäin todennäköistä.

Polkumyynnin toistumisen todennäköisyys

(27) Koska toimenpiteet ovat ilmeisesti johtaneet siihen, että vienti Japanista yhteisöön on vähentynyt huomattavasti, tutkittiin toimenpiteiden kumoamisen vaikutuksia lisääntyvien määrien ja polkumyyntihintojen kannalta eli polkumyynnin toistumista.

(28) On osoituksia siitä, että kyseisen tuonnin jatkuminen merkittävinä määrinä sekä osittain yhteistyössä toimineista että yhteistyöstä kieltäytyneistä yrityksistä on todennäköistä. Ensinnäkin toimenpiteiden kumoaminen tekisi yhteisöstä edullisen kohteen japanilaiselle viennille, koska hinnat näyttävät olevan siellä hieman korkeampia kuin tiettyjen muiden maiden markkinoilla, joilla vientiä harjoittavat tuottajat toimivat. Koska japanilainen vienti näiden muiden maiden markkinoille on edelleen merkittävää, on todennäköistä, että ainakin osa tästä viennistä suuntautuisi uudelleen yhteisöön. Toiseksi yhteisön markkinat ovat erittäin suuret, ja on epätodennäköistä, etteivät kyseiset viejät käyttäisi toimenpiteiden kumoamista hyväkseen.

(29) Jos kyseinen vienti toistuisi, ei ole syytä olettaa, että vientihinnat poikkeaisivat tämänhetkisen, vaikkakin vähäisen, viennin hinnoista. Matalammat hinnat johtaisivat luultavasti määrien merkittävään lisääntymiseen. Polkumyynnin toistumisen todennäköisyyttä lisää se, että kuten johdanto-osan 25 kappaleessa todetaan, japanilainen vienti muihin maihin, joilla ei ole voimassa toimenpiteitä (Taiwan ja Malesia), tapahtuu polkumyynnillä. Ei ole myöskään osoituksia siitä, että suhteellisen korkeat hinnat Japanissa muuttuisivat lyhyellä aikavälillä.

D TILANNE YHTEISÖN ELEKTRONISTEN VAAKOJEN MARKKINOILLA

1. Yhteisön tuotannonalan rakenne

(30) Voimassa olevien polkumyyntitoimenpiteiden käyttöön ottamisen jälkeen Japanista peräisin olevien elektronisten vaakojen tuonnissa vuonna 1993 yhteisön tuotannonala on toteuttanut rakenneuudistus- ja vakautusohjelmaa kilpailukykynsä ylläpitämiseksi. Edellisessä tutkimuksessa yhteistyössä toimi kymmenen yritystä, mutta tuotannonalan rakenneuudistuksen jälkeen tämän tutkimusajanjakson aikaan näistä yrityksistä oli toiminnassa ainoastaan kuusi. Niistä kolme toimi yhteistyössä tässä tutkimuksessa. Tutkimuksessa kävi ilmi, että muut yhteisön tuottajat ovat uudistuneet samantapaisesti.

(31) Yhteistyössä toimineiden yhteisön tuottajien osuus oli 41 prosenttia yhteisön koko tuotannosta tutkimusajanjakson aikana, joten ne edustavat perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua merkittävää osaa yhteisön tuotannonalasta. Näitä tuottajia kutsutaan jäljempänä "yhteisön tuotannonalaksi". Lisäksi kaksi suurta yritystä tuki tarkastelua koskevaa pyyntöä, mutta ne eivät toimineet tutkimuksessa täysin yhteistyössä. Valitusta tukee tämän vuoksi selvästi yli 50 prosenttia yhteisön tuotannonalasta.

(32) Olisi huomattava, että laskettaessa perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan ja 2 kohdan mukaisesti yhteisön tuotannonalan edustavuutta, yhteisön koko tuotannonalan määritelmän ulkopuolelle jätettiin sellaiset yhteisössä toimivat yritykset, jotka ovat etuyhteydessä polkumyyntiä harjoittavissa maissa oleviin vientiä harjoittaviin tuottajiin.

2. Elektronisten vaakojen kulutus yhteisön markkinoilla

(33) Kulutus yhteisössä on laskettu käyttämällä tarkastettuja yhteisön tuotannonalan toimittamia myyntilukuja, tarkastelua koskevassa pyynnössä esitettyjä lukuja (yhteistyöstä kieltäytyneiden yhteisön tuottajien myyntilukuja) sekä Eurostatin kautta saatuja lukuja tuontimääristä. Kulutus oli analysointiajanjakson aikana seuraava:

Elektronisten vaakojen kulutus yhteisössä

>TAULUKON PAIKKA>

(34) Kulutuksen kasvu vuonna 1997 ja tutkimusajanjakson aikana johtuu pääasiassa vähittäiskaupan kysynnän kertalisäyksestä euron käyttöönoton vuoksi. Vähittäiskauppiaat ovat ostaneet vuoden 1997 jälkeen uusia euron käyttöön soveltuvia malleja euron käyttöönottoon valmistautumiseksi. Koska vähittäismyyjät korvasivat vanhoja elektronisia vaakojaan, kysyntä kasvoi yhteisön markkinoilla, ja myynnin määrä lisääntyi. Tämä tilanteen paraneminen jää lyhytaikaiseksi, ja myynnin määrän ennustetaan laskevan takaisin tavanomaiselle tasolle vuonna 2000 ja edelleen sen alle vuodesta 2001 alkaen ennen kuin se nousee takaisin tavanomaiselle tasolle vuoden 2004 aikoihin.

3. Asianomainen tuonti

Tuonnin määrä

(35) Eurostatin tietojen perusteella (käyttäen Taric-koodia 8423 81 50 10) Japanista peräisin olevien elektronisten vaakojen tuonti kehittyi analysointiajanjakson aikana seuraavasti:

Tuonnin määrä

>TAULUKON PAIKKA>

Vientiä harjoittavien tuottajien hintakäyttäytyminen

(36) Tuontihintojen osalta katsottiin asianmukaisimmaksi käyttää sen ainoan yhteistyössä toimineen tuottajan toimittamia tietoja, joka vei yhteisön markkinoille tutkimusajanjakson aikana. Tuotteen ominaislaadun vuoksi katsottiin, että on edustavaa tutkia vientiä harjoittavan tuottajan hintakäyttäytymistä tutkimusajanjakson aikana vertaamalla sen vientihintoja yhteisön tuotannonalan myymien samanlaisten mallien hintoihin. Vaikka arvioitiin, että nämä mallit olivat keskenään vertailukelpoisia, kyseisen vientiä harjoittavan tuottajan viennin vähäinen määrä tekee selkeiden päätelmien teon vaikeaksi. Vähäisten liiketoimien perusteella kävi kuitenkin ilmi, että kyseinen vientiä harjoittava tuottaja myi tuotetta hyvin alhaiseen hintaan verrattuna yhteisön tuotannonalaan. Siitä kävi myös ilmi, että näiden mallien hinnat laskivat analysointiajanjakson aikana suunnilleen vastaavasti kuin yhteisön tuotannonalan veloittamat hinnat laskivat (mainittu johdanto-osan 42 kappaleessa).

4. Yhteisön tuotannonalan tilanne

(37) Perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin yhteisön tuotannonalalle aiheuttaman vaikutuksen tutkiminen kattoi kaikki olennaiset taloudelliset tekijät ja seikat, jotka vaikuttavat tuotannonalan tilanteeseen. Tiettyjä tekijöitä ei ole kuitenkaan käsitelty jäljempänä yksityiskohtaisesti, koska niillä ei ollut tutkimuksen mukaan merkitystä yhteisön tuotannonalan tilanteeseen. Lopuksi olisi huomattava, ettei mikään näistä tekijöistä välttämättä ole ratkaiseva.

Tuotanto, kapasiteetin käyttöaste ja vaihto-omaisuus

(38) Kaikkien elektronisten vaakojen tuotanto väheni vuosina 1994-1996, mutta kasvoi sitten euron käyttöönoton vaikutuksesta, kuten johdanto-osan 34 kappaleessa on selostettu. Yhteisön tuotannonalan kapasiteetin käyttöaste kasvoi kuusi prosenttia tarkastelujakson aikana.

Yhteisön tuotannonala - Tuotanto ja kapasiteetti

>TAULUKON PAIKKA>

Vaihto-omaisuuden määrällä ei katsottu olevan merkitystä yhteisön tuotannonalan tilanteeseen, koska yhteisön tuotannonalan tuotanto perustui tilauksiin, jolloin varastoja ei juurikaan ollut.

Myynnin määrä

(39) Yhteisön tuotannonalan elektronisten vaakojen kokonaismyynti yhteisön markkinoilla laski vuosina 1994-1996 mutta kasvoi sen jälkeen euron käyttöönoton vaikutuksesta, kuten johdanto-osan 34 kappaleessa selostetaan.

Yksikkömyynti

>TAULUKON PAIKKA>

Myynnin liikevaihto

(40) Kaikkien yhteisön tuotannonalan yhteisön markkinoilla myymien elektronisten vaakojen myynnin liikevaihto pieneni vuosina 1994-1997 ja kasvoi sen jälkeen johdanto-osan 34 kappaleessa selostetulla tavalla euron käyttöönoton vaikutuksesta.

Myynnin liikevaihto

>TAULUKON PAIKKA>

Markkinaosuus ja kasvu

(41) Yhteisön tuotannonalan markkinaosuus laski vuoden 1994 33,4 prosentista 31,4 prosenttiin tutkimusajanjakson aikana. Yhteisön tuotannonala ei siis kyennyt täysin hyötymään markkinoiden kasvusta.

Hintakehitys

(42) Elektronisten vaakojen hinnoittelua yhteisössä analysoitiin kaikkien yhteisön tuotannonalan myymien mallien myyntihintojen perusteella. Etuyhteyttä vailla olevien asiakkaiden painotettujen keskimääräisten myyntihintojen kehitys analysointiajanjakson aikana on seuraava:

Elektronisten vaakojen hintakehitys

>TAULUKON PAIKKA>

Kaikkien luokkien myyntihinnat laskivat vuoden 1994 ja tutkimusajanjakson välillä 11 prosentilla. Tämä keskimääräinen hinnanlasku oli samanlainen kaikkien elektronisten vaakojen mallien osalta.

Kannattavuus

(43) Kuten jäljempänä olevasta taulukosta käy ilmi, nettoliikevaihdon tuotto oli positiivinen koko ajan, mutta se oli analysointiajanjakson alussa selkeästi heikompi kuin tuotannonalan elinkelpoisuuden kannalta olisi välttämätöntä. Vuoden 1997 ja tutkimusajanjakson kohentuneet luvut johtuivat kahdesta tekijästä: edellä mainitusta euron vaikutuksesta, joka lisäsi tilapäisesti myyntiä, ja vähäisemmässä määrin laajamittaisesta rakenneuudistuksesta, jota tuotannonala toteutti kuten johdanto-osan 30 kappaleessa on selitetty.

Voitto (nettoliikevaihdon tuotto) yhteisössä

>TAULUKON PAIKKA>

Muita tulokseen liittyviä tekijöitä

(44) Kassavirtaa, pääoman (tai investointien) saantia ja investointien tuottoa ei analysoitu yksityiskohtaisesti, koska ne olisivat koskeneet yritysten tilannetta kokonaisuudessaan. Muiden tuotantolinjojen osuus näissä yrityksissä oli yli 50 prosenttia yritysten kokonaisliikevaihdosta eikä yleinen analyysi välttämättä kuvastaisi tarkasteltavana olevan tuotteen tilannetta.

Varsinaisen polkumyyntimarginaalin suuruuden sekä kyseisistä maista tapahtuvan tuonnin määrän ja hinnat huomioon ottaen polkumyynnin vaikutusta yhteisön tuotannonalaan ei voida pitää vähäisenä.

Tuottavuus, työllisyys ja palkat

(45) Jäljempänä olevasta taulukosta käy ilmi, että yhteisön tuotannonalan työpaikat vähenivät 29 prosenttia tarkastelujakson aikana.

Työntekijäkohtainen tuottavuus

>TAULUKON PAIKKA>

(46) Työntekijäkohtainen tuottavuus kasvoi 42 prosenttia tarkastelujakson aikana.

(47) Palkkoja ei analysoitu yksityiskohtaisesti, koska muilla tuotantolinjoilla on merkittävä osuus yritysten kokonaistoiminnassa eikä tällainen analyysi välttämättä kuvastaisi tarkasteltavana olevan tuotteen tilannetta.

Päätelmät yhteisön tuotannonalan tilanteesta

(48) Yhteisön tuotannonala on toteuttanut laajamittaisen rakenneuudistuksen ja parantanut tuotanto- ja jakelutekniikoita. Se on kuitenkin kärsinyt edelleen hinnoittelupaineita, jotka ovat typistäneet marginaaleja sekä johtaneet markkinaosuuden menetykseen ja työpaikkojen vähentämiseen. Kannattavuus parani analysointiajanjakson lopussa, mutta kuten johdanto-osan 34 kappaleessa mainitaan, tämä johtui pääasiassa euron käyttöönoton kertavaikutuksista, ja voittojen odotetaan pian palaavan samanlaisiksi kuin ne olivat enimmän aikaa analysointiajanjakson aikana. Näin olleen voidaan katsoa, että yhteisön tuotannonala ei ole täysin toipunut edellisen tutkimuksen aikana todetusta haitallisesta tilanteesta.

E VAHINGON JATKUMISEN TAI TOISTUMISEN TODENNÄKÖISYYS

1. Japanilaisten vientiä harjoittavien tuottajien tilanteen analyysi

(49) Japanista tapahtuneen tuonnin kehitystä on kuvattu edellä johdanto-osan 35 kappaleessa. Japanilaiset vientiä harjoittavat tuottajat ovat jatkaneet myyntiä yhteisön markkinoilla, ja yhteisön tuotannonala esitti, että ne ovat keskittäneet myyntinsä tiettyjen jäsenvaltioiden markkinoihin ja tiettyihin malleihin sen sijaan, että ne myisivät kaikkia malleja. Komissio tutki tätä väitettä, ja tuojien toimittavat myyntiluvut osoittivat selvästi, että tuonti todellakin keskittyi tiettyihin markkinoihin, joilla viejät kokivat olevansa kilpailukykyisiä pääasiassa matalien hintojen ansiosta ilman yhteisön tuotannonalan tarvitsemia laajoja myynti- ja jakeluverkkoja.

(50) Yhteistyössä toimivat tuojat esittivät, että Japanista tapahtuvan viennin väheneminen johtui tuotannon siirtämisestä muihin maihin, ja väittivät, että koska tämä siirto on pysyvä, ei ole todennäköistä, että elektronisten vaakojen tuotanto Japanissa ja vienti yhteisöön lisääntyisi tulevaisuudessa. Tässä yhteydessä on huomattava, että kyseistä tuotetta koskevien polkumyyntitutkimusten historia osoittaa, että tuotanto on liikkuvaa ja sitä voidaan siirtää toimenpiteiden soveltamisalaan kuulumattomiin maihin suhteellisen helposti. Tutkimus on osoittanut, että tätä menettelyä helpottaa se, että kun tuotantoa aikaisemmin siirrettiin Japanista muihin Kaakkois-Aasian maihin, osia (erityisesti elektroniikkakomponentteja) tuotettiin edelleen merkittävässä määrin Japanissa ja ne toimitettiin sieltä. Tämän perusteella komissio katsoo toisin kuin yhteistyössä toimineet tuojat ovat esittäneet, että jos kyseisen tuotteen tuonnissa sovellettavien toimenpiteiden voimassaolon annetaan päättyä, ei ole mahdotonta, että vienti Japanista saavuttaisi nopeasti aikaisemman tason. Ottaen huomioon tämän tutkimuksen päätelmät siitä, että polkumyyntiä on jatkuvasti tapahtunut, voidaan odottaa, että tämä tuonti tapahtuisi polkumyynnillä.

(51) Edellä esitetyn, tuotannon siirrettävyyden helppoutta koskevan seikan lisäksi osittain yhteistyössä toimineelta vientiä harjoittavalta tuottajalta saadut luvut osoittavat, että Japanissa olevien tuotantolaitosten kapasiteetin käyttöaste oli ainoastaan 50 prosenttia tutkimusajanjakson aikana. Tämä osoittaa, että tuotannon ja viennin tuntuva lisääminen on mahdollista, jos toimenpiteiden voimassaolon annetaan päättyä, koska ei ole muita suuria markkinoita, jotka voisivat vastaanottaa tämän lisätuotannon.

(52) On myös huomattava, että kyseinen vientiä harjoittava tuottaja myy alhaisilla hinnoilla myös muilla markkinoilla (esimerkiksi Malesiassa ja Taiwanissa). Myyntihinnat Malesiaan ja Taiwaniin samanlaisilla myynnin määrillä kuin yhteisön markkinoille olivat noin 30 prosenttia matalammat kuin saman mallin myyntihinnat (cif-hintana ilman polkumyyntitullia) yhteisön markkinoilla. Tämä merkitsee selvästi sitä, että yhteisön markkinat olisivat erittäin edulliset japanilaisille vientiä harjoittaville tuottajille ilman polkumyyntitoimenpiteitä.

(53) On myös selvää, että yhteisön tuontihinnat niissä harvoissa liiketoimissa, joita tutkimusajanjaksolla tapahtui, ovat matalat huolimatta voimassa olevista polkumyyntitoimenpiteistä, mutta vähäisestä määrästään johtuen ne eivät aiheuttaneet merkittävää painetta alentaa yhteisön tuotannonalan hintoja. Jos toimenpiteiden voimassaolon annettaisiin päättyä, viejillä ja tuojilla olisi enemmän liikkumavaraa hintojen suhteen. Vientiä harjoittavat tuottajat saattaisivat hyötyä korkeammista vientihinnoista, mutta korotus olisi todennäköisesti vähäinen, jotta niiden tuotteiden kilpailukyky paranisi. Ilman polkumyyntitulleja on kuitenkin todennäköistä, että tuontihinnat laskisivat, mikä aiheuttaisi paineita yhteisön tuotannonalan hintoihin.

2. Yhteisön tuotannonalan tilanteen analyysi

(54) Elektronisten vaakojen markkinoiden yhteisössä ennustetaan pysyvän melko vakaina keskipitkällä aikavälillä, mikä johtuu siitä, että elektroniset vaa'at ovat melko kehittyneitä tuotteita. Yhteisön tuotannonalan myynnin määrä oli tutkimusajanjakson aikana kasvussa euron käyttöönoton vuoksi, mutta kuten johdanto-osan 34 kappaleessa on selostettu, tämä ei ole pysyvä ilmiö, ja tulevaisuudessa myynnissä voidaan odottaa tappioita. Keskipitkällä aikavälillä myynti kääntyy asteittaiseen, mutta hitaaseen laskuun. Yhteisön tuotannonala ei voi tämän vuoksi odottaa myyntinsä määrän kasvavan keskipitkällä tai pitkällä aikavälillä, vaan sen markkinaosuuden voidaan odottaa heikkenevän edelleen kolmansista maista peräisin olevan tuonnin aiheuttaman paineen vuoksi. Tilannetta pahentaisi huomattavasti se, jos Japanista peräisin olevaan tuontiin sovellettavien toimenpiteiden voimassaolon annettaisiin päättyä, koska silloin voitaisiin odottaa suurta lisäystä tuonnin määrässä, kun Japanissa olevaa tuotantokapasiteettia käytettäisiin tehokkaammin tai tuotantoa siirrettäisiin takaisin Japaniin niistä maista, joihin sitä siirrettiin polkumyyntitullien käyttöönoton jälkeen.

(55) Myyntihinnat laskivat keskimäärin 10,9 prosentilla vuoden 1994 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana, ja tämän suuntauksen odotetaan jatkuvan yhteisön tuotannonalan pyrkiessä säilyttämään markkinaosuutensa. Vähittäiskaupan nykyinen suuntaus pienistä kaupoista laajoihin supermarkettiketjuihin alentaa myös hintoja, koska nämä ketjut pystyvät tinkimään enemmän. Supermarkettiketjut neuvottelevat elektronisten vaakojen vuotuiset kaupat suoraan tuottajien kanssa. Tutkimuksesta kävi ilmi, että nämä suuret vähittäiskauppiaat käyttivät japanilaisten vientiä harjoittavien tuottajien halpoja tarjouksia painostamaan hintojen alentamiseen. Kun muistetaan, että yhteisön markkinoiden odotetaan muuttuvan entistä edullisemmiksi, halpojen hintatarjousten käytöllä voidaan odottaa olevan voimakas hintoja alentava vaikutus, mikä lisää vahingon toistumisen todennäköisyyttä.

3. Vahingon toistumista koskevat päätelmät

(56) Edellä olevan analyysin perusteella voidaan päätellä, että kyseiseen tuontiin sovellettavien toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi todennäköisesti vahingon toistumiseen perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Näin päätellessään komissio on ottanut huomioon myös sen, että japanilaiset vientiä harjoittavat tuottajat voivat vaikuttaa yhteisön markkinoihin paljon enemmän kuin niiden markkinaosuudesta tutkimusajanjakson aikana voitaisiin olettaa. Jos polkumyyntitullit kumotaan, on erittäin todennäköistä, että polkumyynti jatkuu paljon suuremmalla tuonnin määrällä. Tätä päätelmää tukevat lisäksi Japanissa olevan käyttämättömän tuotantokapasiteetin määrä, tuotannon maasta toiseen siirtämisen suhteellinen helppous sekä edellä johdanto-osan 52 kappaleessa esitetty päätelmä yhteisön markkinoiden pysymisestä edullisina japanilaisille vientiä harjoittaville tuottajille.

(57) Toimenpiteiden voimassaolon päättyminen vaikeuttaisi näin ollen yhteisön tuotannonalan tilannetta ja saattaisi uhata elektronisten vaakojen tuotannon elinkelpoisuutta yhteisössä.

F YHTEISÖN ETU

1. Yleisiä huomioita

(58) Perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti tutkittiin, olisiko polkumyyntitullien voimassaolon jatkaminen vastoin koko yhteisön etua. Yhteisön edun määrittely perustui arviointiin kaikista eri eduista, joita ovat muun muassa yhteisön tuotannonalan, tuojien sekä kyseisen tuotteen käyttäjien edut. Arvioidakseen toimenpiteiden jatkamisen todennäköisiä vaikutuksia, komissio pyysi tietoja kaikilta edellä mainituilta asianomaisilta osapuolilta.

(59) On muistettava, että toimenpiteiden käyttöön ottamisen ei katsottu edellisessä tutkimuksessa olevan yhteisön edun vastaista. Lisäksi nykyinen tutkimus on tarkastelu, ja siinä arvioidaan tilannetta, jossa polkumyyntitoimenpiteet ovat voimassa. Näin ollen tämän tutkimuksen ajoituksen ja luonteen vuoksi on mahdollista arvioida käyttöön otettujen polkumyyntitoimenpiteiden kielteisiä vaikutuksia kyseisiin osapuoliin.

2. Yhteisön tuotannonalan edut

(60) Ottaen huomioon yhteisön tuotannonalan jatkuvasti heikon taloudellisen tilanteen ja erityisesti sen vähäisen kannattavuuden (analysointiajanjakson alussa ja keskipitkän aikavälin näkymät), työllisyyden ja markkinaosuuden, komissio katsoo, että ilman vahingollisen polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä yhteisön tuotannonalan tilanne todennäköisesti heikkenee. Edellisessä Japanista peräisin olevia elektronisia vaakoja koskevassa tarkastelussa arvioitiin, että tietyt yhteisön tuottajat saattaisivat lopettaa elektronisten vaakojen tuotannon ja että työpaikkojen määrä saattaisi vähentyä ottaen huomioon tietyille tuottajille tuolloin aiheutuneet tappiot. Vaikka toimenpiteet pidettiin voimassa vuonna 1993, työpaikkojen määrä silti väheni vakauttamistoimien vuoksi, joihin liittyi useita sulautumisia ja yritysostoja.

(61) Yhteisön tuotannonalan pienenemisellä tai heikkenemisellä entisestään olisi kielteinen vaikutus työllisyyteen ja kyseisen tuotannonalan investointeihin sekä epäsuoria vaikutuksia tuotannonalan alihankkijoille ja kyseiseen yhteisön tuotannonalaan liittyville tuotannonaloille. Elektronisten vaakojen tekniikka liittyy useisiin muihinkin tuotteisiin. Esimerkkeinä voidaan mainita muunlaiset elektroniset vaa'at (kuten teollisuusvaa'at) ja vähittäiskaupassa käytetyt laitteet (kuten siivuttimet). Teknisen taitotiedon menetys elektronisten vaakojen osalta merkitsee yleistä kilpailukyvyn menetystä näillä lähialoilla.

(62) Lisäksi tutkimuksessa kävi ilmi, että yhteisön tuotannonala on kaikin keinoin pyrkinyt kilpailukykyiseksi Japanin ja muiden maiden kanssa. Tällaisia toimenpiteitä ovat esimerkiksi:

a) vakauttaminen (yritysten määrän vähentäminen),

b) ylikapasiteetin purkaminen,

c) nykyaikaisen tuotantotekniikan käytön lisääminen (esim. tilausten mukainen tuotanto, koneistamisen ja tietokoneistamisen lisääminen),

d) tuottavuuden parannukset,

e) kustannusten vähentäminen teettämällä joitakin osia ulkopuolella, ja

f) investoinnit uusiin malleihin.

(63) Yhteisön tuottajat ovat näin ollen osoittaneet halukkuutta ja päättäväisyyttä kilpailukykyisen toiminnan ylläpitoon yhteisön markkinoilla, ja ne kykenevät hyötymään polkumyyntitoimenpiteiden tarjoamasta suojasta hyvän kauppatavan vastaista kauppaa vastaan.

3. Tuojien edut

(64) Komissio tarkasteli yhteisön tuojien etuja ja sai kyselyyn vastaukset kahdelta yritykseltä (mainittu johdanto-osan 9 kappaleessa), jotka toivat kyseistä tuotetta Japanista tutkimusajanjakson aikana. Tuojat katsoivat, että toimenpiteet olisi kumottava, koska ne haittasivat niiden mahdollisuuksia myydä erästä korkealaatuista tuotetta, jollaista yhteisön tuotannonalalla ei ole tarjota. Komissio kuitenkin katsoi, että tuotu malli oli samanlainen kuin jotkin yhteisön tuotannonalan tuottamista ja myymistä laadukkaimmista malleista ja että ne olivat suoraan keskenään kilpailevia ja näin ollen samankaltaisia tuotteita.

(65) Tuojien myynnin ja kannattavuuden osalta on ilmeistä, että ne voisivat toimenpiteiden kumoamisen ansiosta laskea jälleenmyyntihintojaan ja kasvattaa marginaalejaan. Edellä esitettyjen polkumyyntiä ja vahinkoa koskevien päätelmien perusteella tämä kannattavuuden lisääntyminen johtuisi ainoastaan polkumyynnin jatkumisesta.

4. Käyttäjien edut

(66) Komissio pyrki yhteistyöhön vähittäismyyntipisteiden etuja edustavan elimen kanssa mukaan lukien kyseisen tuotteen monikäyttäjät (supermarketit) selvittääkseen, onko toimenpiteillä merkittävää vaikutusta käyttäjien etuihin.

(67) Tämä elin ilmoitti komissiolle epävirallisesti, että vähittäiskaupan käyttäjät eivät aikoneet vastata. Muita asianomaisia osapuolia ei ilmoittautunut. Yhteistyöstä kieltäytyminen johtuu epäilemättä siitä, että elektronisten vaakojen osuus on hyvin pieni käyttäjien kokonaiskustannuksista. Toimenpiteiden voimassa pitämisen vaikutuksen voidaan arvioida olevan tällä markkina-alueella, jolla on paljon kilpailua, erittäin vähäinen.

5. Päätelmät

(68) Käyttäjien ja tuojien yhteistyön vähäisyys vaikeuttaa päätelmien tekemistä niitä koskevista vaikutuksista. Pääteltiin kuitenkin, että vaikutus olisi vähäinen erityisesti vähittäiskaupan osalta, jossa elektronisten vaakojen osuus kustannuksista on erittäin pieni.

(69) Olisi kuitenkin pidettävä mielessä, että on todennäköistä, että merkittävää vahinkoa aiheutuu uudestaan yhteisön tuotannonalalle, joka on ponnistellut voimakkaasti kilpailukykynsä säilyttämiseksi. Yhteisön tuotannonala hyötyy tilapäisesti euron käyttöönotosta, mutta jos toimenpiteiden voimassaolo lakkaa, euron käyttöönoton vaikutusten vähentyessä yhteisön tuotannonalan tilanne todennäköisesti heikkenee tulevaisuudessa, mikä uhkaisi yhteisön koko tuotannon kannattavuutta.

(70) Tämän vuoksi komissio katsoo, ettei ole olemassa pakottavia syitä, miksi polkumyyntitoimenpiteiden ylläpitäminen ei olisi yhteisön edun mukaista.

G LOPULLISET TOIMENPITEET

(71) Todettakoon, että tämä tarkastelu pantiin vireille perusasetuksen 11 artiklan 2 ja 3 kohdan nojalla. Kuten johdanto-osan 16 kappaleessa selitetään, komissio päätti olla jatkamatta 11 artiklan 3 kohdan mukaista tarkastelua. Tämän vuoksi komission päätelmät perustuvat 11 artiklan 2 kohtaan, joka liittyy vahingollisen polkumyynnin jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyteen tulevaisuudessa, jos voimassa olevat toimenpiteet kumottaisiin.

(72) Tämän vuoksi olisi pidettävä voimassa seuraavat polkumyyntitullit:

>TAULUKON PAIKKA>

(73) Johdanto-osan 11 kappaleessa selitetyistä, tutkimuksen kestoa koskevista syistä pidetään aiheellisena rajoittaa toimenpiteiden voimassaoloaika neljään vuoteen,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1. Otetaan käyttöön lopullinen polkumyyntitulli tuotaessa Japanista peräisin olevia vähittäismyyntiin tarkoitettuja elektronisia vaakoja, jotka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodiin ex 8423 81 50 (Taric-koodi 8423 81 50 10).

2. Polkumyyntitulli on tuotteen vapaasti yhteisön rajalla tullaamattomana -nettohinnasta laskettuna seuraava:

31,6 % (Taric-lisäkoodi 8697), lukuun ottamatta jäljempänä lueteltujen yritysten tuottamia vähittäismyyntiin tarkoitettuja elektronisia vaakoja, joihin sovelletaan seuraavia tulleja:

>TAULUKON PAIKKA>

3. Jollei toisin säädetä, sovelletaan tulleja koskevia voimassa olevia säännöksiä ja määräyksiä.

2 artikla

Polkumyyntitullit ovat voimassa neljän vuoden ajan tämän asetuksen voimaantulosta.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 6 päivänä maaliskuuta 2001.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

I. Thalén

(1) EYVL L 56, 6.3.1996, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2238/2000 (EYVL L 257, 11.10.2000, s. 2)

(2) EYVL L 104, 29.4.1993, s. 4.

(3) EYVL L 263, 22.10.1993, s. 1.

(4) EYVL L 307, 20.12.1995, s. 30.

(5) EYVL C 324, 22.10.1998, s. 4.

(6) EYVL C 262, 16.9.1999, s. 8.

(7) EYVL L 301, 30.11.2000, s. 42.

(8) EYVL C 329, 31.10.1997, s. 6.

(9) EYVL C 128, 25.4.1998, s. 11.