Komission asetus (EY) N:o 68/2001,

annettu 12 päivänä tammikuuta 2001,

Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta koulutustukeen

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 92 ja 93 artiklan soveltamisesta tiettyihin valtion monialaisen tuen muotoihin 7 päivänä toukokuuta 1998 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 994/98(1) ja erityisesti sen 1 artiklan 1 kohdan a alakohdan iv alakohdan,

on julkaissut luonnoksen(2) täksi asetukseksi,

on kuullut neuvoa-antavaa valtiontukikomiteaa,

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Asetuksella (EY) N:o 994/98 komissio valtuutetaan säätämään perustamissopimuksen 87 artiklan mukaisesti, että tiettyjen edellytysten vallitessa koulutustuki soveltuu yhteismarkkinoille ja vapautetaan perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdassa määrätystä ilmoitusvelvollisuudesta.

(2) Komissio on soveltanut perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklaa koulutustukeen lukuisissa päätöksissään ja on myös selostanut politiikkaansa viimeksi koulutukseen myönnettävää tukea koskevissa yhteisön puitteissa(3). Huomattavan kokemuksen perusteella, joka komissiolla on mainittujen artiklojen soveltamisesta koulutustukeen, on asianmukaista, että komissio käyttäisi asetuksessa (EY) N:o 994/98 annettuja toimivaltuuksia varmistaakseen tehokkaan valvonnan ja yksinkertaistaakseen hallintoa heikentämättä suorittamaansa seurantaa.

(3) Kaikkia aloja koskevan avoimen ja johdonmukaisen politiikan luomiseksi on asianmukaista, että tämän asetuksen soveltamisala on mahdollisimman laaja ja sisältää myös maatalouden, kalastuksen ja vesiviljelyn.

(4) Tämä asetus ei rajoita jäsenvaltion mahdollisuutta ilmoittaa koulutustuesta. Komissio arvioi tällaiset ilmoitukset erityisesti tässä asetuksessa asetettujen perusteiden mukaisesti tai noudattaen voimassa olevia yhteisön suuntaviivoja ja puitteita, jos on tällaisia suuntaviivoja ja puitteita. Näin on tällä hetkellä perustamissopimuksen liitteessä I lueteltujen tuotteiden tuottamiseen, jalostamiseen ja kaupan pitämiseen liittyvän toiminnan sekä meriliikenteen osalta. Koulutukseen myönnettävää tukea koskevat yhteisön puitteet olisi kumottava tämän asetuksen voimaantulopäivänä, koska tämä asetus korvaa puitteiden sisällön.

(5) Avoimuuden vuoksi muistutetaan, että Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) tuesta maaseudun kehittämiseen ja tiettyjen asetusten muuttamisesta ja kumoamisesta 17 päivänä toukokuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1257/1999(4) 51 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan nojalla perustamissopimuksen 87, 88 ja 89 artiklaa ei sovelleta yhteisön tukea saavien ja mainitun asetuksen 9 artiklan mukaisten koulutustoimenpiteiden kansallisiin rahoitusosuuksiin.

(6) Avoimuuden vuoksi olisi korostettava, että tätä asetusta olisi sovellettava ainoastaan koulutustoimenpiteisiin, joissa on kyse perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta valtiontuesta. Useat koulutustoimenpiteet eivät kuulu mainitun artiklan soveltamisalaan, vaan niissä on kyse yleisistä toimenpiteistä, koska ne ovat avoimia kaikille yrityksille kaikilla aloilla ketään syrjimättä eikä toimenpidettä soveltavilla viranomaisilla ole harkintavaltaa näihin toimenpiteisiin. Tällaisia ovat esimerkiksi yleiset veronhuojennusohjelmat, kuten automaattiset veronhyvitykset, jotka ovat avoimia kaikille työntekijöiden koulutukseen investoiville yrityksille. Osa koulutustoimenpiteistä ei kuulu perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan, koska ne hyödyttävät suoraan henkilöitä kaikkialla eikä niillä anneta etuja tietyille yrityksille tai aloille. Esimerkkejä: yleinen peruskoulutus ja ammatillinen peruskoulutus (esimerkiksi oppisopimusjärjestelmät ja niihin sisältyvä tietopuolinen opetus); työttömien koulutus tai uudelleenkoulutus, mukaan lukien harjoittelu yrityksissä; toimenpiteet, jotka kohdistuvat suoraan työntekijöihin tai jopa joihinkin työntekijäryhmiin antaen näille mahdollisuuden saada koulutusta, joka ei liity heidän työantajanaan olevaan yritykseen tai teollisuudenalaan, kuten koulutustilien (learning account) avulla. Toisaalta on muistettava, että alakohtaisia avustuksia ei pidetä yksityisinä varoina, jos valtio tekee niistä pakollisia, vaan siinä tapauksessa ne ovat perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja valtion varoja.

(7) Tällä asetuksella olisi myönnettävä poikkeus jokaiselle tuelle, joka täyttää tässä asetuksessa vahvistetut asiaa koskevat vaatimukset, ja jokaiselle tukiohjelmalle, jos kaikki tällaisen ohjelman osana myönnettävät tuet täyttävät tässä asetuksessa vahvistetut asiaa koskevat vaatimukset. Tehokkaan valvonnan varmistamiseksi ja hallinnon yksinkertaistamiseksi heikentämättä kuitenkaan komission harjoittamaa seurantaa, tukiohjelmiin ja tukiohjelmien ulkopuolisiin yksittäisiin tukiin olisi liityttävä nimenomainen viittaus tähän asetukseen.

(8) Kilpailun vääristymistä mahdollisesti aiheuttavien erojen poistamiseksi, pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevien yhteisön ja kansallisten aloitteiden yhteensovittamisen helpottamiseksi ja hallinnollisen selkeyden ja oikeusvarmuuden vuoksi tässä asetuksessa sovellettavan pienten ja keskisuurten yritysten määritelmän olisi oltava sama kuin pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä 3 päivänä huhtikuuta 1996 annetun komission suosituksen 96/280/EY(5) mukainen pienten ja keskisuurten yritysten määritelmä.

(9) Sen määrittämiseksi, soveltuuko tuki tämän asetuksen nojalla yhteismarkkinoille, on tarpeen ottaa huomioon tuen intensiteetti ja näin ollen tuen määrä avustusekvivalentteina ilmaistuna. Useassa erässä maksettavan ja edullisena lainana myönnetyn tuen avustusekvivalentin laskeminen edellyttää tuen myöntämishetkellä sovellettavan markkinakoron käyttämistä. Valtiontukisääntöjen yhdenmukaisen, avoimen ja yksinkertaisen soveltamisen vuoksi tässä asetuksessa tarkoitettuina markkinakorkoina olisi pidettävä viitekorkoja edellyttäen, että edullisen lainan ollessa kyseessä lainalla on tavanomaiset vakuudet eikä siihen liity poikkeuksellista riskiä. Viitekorkoina olisi käytettävä komission objektiivisten perusteiden pohjalta määräajoin vahvistamia ja Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä ja Internetissä julkaistavia korkoja.

(10) Koulutuksen ulkoiset vaikutukset ovat yleensä koko yhteiskunnalle myönteisiä, sillä koulutus lisää käytettävissä olevaa ammattitaitoista työvoimaa, jota muut yritykset voivat käyttää, parantaa yhteisön teollisuuden kilpailukykyä ja sillä on merkittävä asema yhteisön työllisyysstrategiassa. Yhteisössä sijaitsevat yritykset eivät yleensä investoi riittävästi työntekijöidensä koulutukseen, mutta koulutustuella voitaisiin korjata tätä markkinoiden toimintaan liittyvää epäkohtaa, joten tietyin edellytyksin koulutustukea voidaan pitää yhteismarkkinoille soveltuvana ja se voidaan vapauttaa ennakkoilmoitusvelvollisuudesta.

(11) Sen varmistamiseksi, että valtiontuki rajoittuu vähimmäismäärään, joka on tarpeen yhteisön tavoitteen saavuttamiseksi, johon ei voida päästä pelkästään markkinavoimien keinoin, poikkeuksen saaneen tuen hyväksyttävää intensiteettiä olisi sovitettava annetun koulutuksen lajin, yrityksen koon ja maantieteellisen sijainnin perusteella.

(12) Yleiskoulutuksessa annetaan sellaista pätevyyttä, jota voidaan hyödyntää muualla, ja se parantaa koulutettujen työntekijöiden työllistettävyyttä olennaisesti. Tuella tähän tarkoitukseen on vähemmän kilpailua vääristäviä vaikutuksia, joten myös intensiteetiltään korkeaa tukea voidaan pitää yhteismarkkinoille soveltuvana ja tuki voidaan vapauttaa ennakkoilmoitusvelvollisuudesta. Erityiskoulutukseen, josta hyötyy ensisijaisesti yritys, liittyy suurempi vaara kilpailun vääristymisestä, joten tuen intensiteetin, jota voidaan pitää yhteismarkkinoille soveltuvana ja joka voidaan vapauttaa ennakkoilmoitusvelvollisuudesta, olisi oltava paljon alhaisempi.

(13) Ottaen huomioon vaikeudet, joita pk-yritykset kohtaavat työntekijöiden koulutukseen investoimisesta aiheutuvien suhteellisen korkeiden kustannusten vuoksi, tämän asetuksen mukaisen poikkeuksen piiriin kuuluvan tuen intensiteetin olisi oltava korkeampi pk-yrityksille.

(14) Perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a ja c alakohdan mukaisilla tukialueilla koulutuksen ulkoinen vaikutus on merkittävämpi kuin muualla, sillä kyseisillä alueilla koulutukseen investoidaan aivan liian vähän ja työttömyysaste on muita korkeampi. Sen vuoksi tuen intensiteettiä, josta tämä asetus myöntää poikkeuksen, olisi korotettava näille alueille.

(15) Merenkulkualan koulutuksen piirteiden vuoksi on perusteltua soveltaa siihen erityisiä periaatteita.

(16) On asianmukaista, että komissio arvioi edelleen määrältään suuret tuet yksittäin ennen kuin ne otetaan käyttöön. Sen vuoksi tuen määrät, jotka ylittävät vahvistetun kiinteän määrän, joka olisi asetettava 1 miljoonaksi euroksi, poissuljetaan tässä asetuksessa säädetystä poikkeuksesta ja niihin sovelletaan edelleen perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan vaatimuksia.

(17) Tällä asetuksella ei olisi myönnettävä poikkeusta tuen kasautuessa muun valtiontuen, mukaan lukien kansallisten, alueellisten tai paikallisten viranomaisten myöntämä tuki, taikka yhteisön avustusten kanssa suhteessa samoihin tukikelpoisiin kustannuksiin, kun tällainen kasautuminen ylittää tässä asetuksessa vahvistetut kynnysmäärät.

(18) Avoimuuden ja tehokkaan seurannan varmistamiseksi asetuksen (EY) N:o 994/98 3 artiklan mukaisesti on asianmukaista laatia vakiokaava, jonka mukainen Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä julkaistavaksi tarkoitettu tiivistelmä jäsenvaltion on toimitettava komissiolle aina, kun tukiohjelma otetaan käyttöön tai tällaiseen ohjelmaan kuulumaton yksittäinen tuki myönnetään. Samoista syistä on asianmukaista laatia säännöt tämän asetuksen nojalla poikkeuksen saanutta tukea koskevista tiedoista, jotka jäsenvaltioiden on säilytettävä. On asianmukaista, että komissio asettaa erityiset vaatimukset, joita sovelletaan jäsenvaltioiden komissiolle antamiin vuosikertomuksiin, mukaan lukien tietojen antaminen sähköisessä muodossa, koska tarvittava teknologia on laajalti saatavissa.

(19) Ottaen huomioon komission kokemuksen ja erityisesti taajuuden, jolla valtiontukipolitiikkaa on yleensä tarpeen tarkistaa, on asianmukaista rajoittaa tämän asetuksen soveltamisaikaa. Jos tämän asetuksen voimassaolo päättyy ilman että sitä pidennetään, tämän asetuksen nojalla poikkeuksen jo saaneisiin ohjelmiin olisi poikkeusta jatkettava kuudella kuukaudella,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Soveltamisala

Tätä asetusta sovelletaan tukiin kaikilla aloilla mukaan lukien perustamissopimuksen liitteessä I lueteltujen tuotteiden tuottamiseen tai jalostamiseen taikka kaupan pitämiseen liittyvä toiminta.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

a) "tuella" toimenpiteitä, jotka täyttävät kaikki perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa asetetut tunnusmerkit;

b) "pienillä ja keskisuurilla yrityksillä" liitteessä I määriteltyjä yrityksiä;

c) "suurilla yrityksillä" yrityksiä, jotka eivät ole liitteessä I olevan määritelmän mukaan pieniä ja keskisuuria yrityksiä;

d) "erityiskoulutuksella" koulutusta, johon sisältyvää opetusta voidaan hyödyntää suoraan ja pääasiassa tuetun yrityksen työntekijän nykyisessä tai tulevassa työtehtävässä ja josta saatavaa pätevyyttä ei voida siirtää tai voidaan siirtää vain vähäisessä määrin muihin yrityksiin tai muille työelämän aloille;

e) "yleiskoulutuksella" koulutusta, johon sisältyvää opetusta voidaan hyödyntää muullakin tavoin kuin ainoastaan tai pääasiassa tuetun yrityksen työntekijän nykyisessä tai tulevassa työtehtävässä ja josta saatava pätevyys on yleisesti ottaen siirrettävissä muihin yrityksiin tai muille työelämän aloille ja joka siten parantaa olennaisesti työntekijän työllistettävyyttä. Koulutusta pidetään yleiskoulutuksena, jos esimerkiksi

- useat eri riippumattomat yritykset järjestävät sitä yhdessä tai koulutukseen voivat osallistua eri yritysten työntekijät,

- sen on hyväksynyt viranomainen tai julkinen laitos taikka muu laitos tai toimielin, jolle jäsenvaltio tai yhteisö on antanut tarvittavat valtuudet;

f) "tuen intensiteetillä" tuen bruttomäärää ilmaistuna hankkeen tukikelpoisten kustannusten prosenttiosuutena. Käytettävistä luvuista ei vähennetä välittömiä veroja. Jos tuki myönnetään muussa muodossa kuin avustuksena, tuen määräksi katsotaan tuen avustusekvivalentti. Useassa erässä maksettava tuki diskontataan myöntämisajankohdan arvoon. Diskonttauksessa ja laskettaessa edullisen lainan sisältämän tuen määrää viitekorkona on käytettävä avustuksen myöntämisajankohtana voimassa ollutta korkoa;

g) "epäedullisessa asemassa olevalla työntekijällä"

- alle 25-vuotiasta nuorta henkilöä, joka ei aikaisemmin ole saanut ensimmäistä vakinaista työpaikkaansa, kuuden ensimmäisen kuukauden ajan hänen palvelukseen ottamisestaan,

- henkilöä, joka on vakavasti vammainen fyysisten, henkisten tai mielenterveydellisten syiden vuoksi, mutta joka voi kuitenkin osallistua työelämään,

- siirtotyöläistä, joka muuttaa tai on muuttanut yhteisössä taikka asettuu yhteisöön aloittaakseen siellä työt ja joka tarvitsee ammatillista ja/tai kielikoulutusta,

- henkilöä, joka haluaa palata työelämään vähintään kolme vuotta kestäneen tauon jälkeen, ja erityisesti henkilöä, joka jätti työnsä työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen vaikeuden vuoksi, kuuden ensimmäisen kuukauden ajan hänen palvelukseen ottamisestaan,

- yli 45-vuotiasta henkilöä, jolla ei ole keskiasteen koulutusta tai vastaavaa koulutustasoa,

- pitkäaikaistyötöntä henkilöä eli henkilöä, joka on ollut työtä vailla 12 peräkkäistä kuukautta, kuuden ensimmäisen kuukauden ajan hänen palvelukseen ottamisestaan.

3 artikla

Poikkeuksen edellytykset

1. Ohjelman ulkopuolinen yksittäinen tuki, joka täyttää kaikki tämän asetuksen edellytykset, on perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan mukaisesti yhteismarkkinoille soveltuva ja vapautettu perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta edellyttäen, että se sisältää nimenomaisen viittauksen tähän asetukseen ja ohjelmassa mainitaan tämän asetuksen nimi ja viite julkaisemisesta Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

2. Tukiohjelmat, jotka täyttävät kaikki tämän asetuksen edellytykset, ovat perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan mukaisesti yhteismarkkinoille soveltuvia ja vapautettu perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta edellyttäen, että

a) tuki, joka myönnetään tällaisen ohjelman mukaisesti, täyttää kaikki tämän asetuksen edellytykset;

b) ohjelmassa on nimenomainen viittaus tähän asetukseen ja ohjelmassa mainitaan tämän asetuksen nimi ja viite julkaisemisesta Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

3. Edellä 2 kohdassa tarkastetuista tukiohjelmista myönnetty tuki on perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan mukaisesti yhteismarkkinoille soveltuva ja vapautettu perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta edellyttäen, että myönnetty tuki välittömästi täyttää kaikki tämän asetuksen edellytykset.

4 artikla

Poikkeukseen oikeutettu koulutustuki

1. Tukiohjelmien ja koulutukseen tarkoitettujen yksittäisten tukien on täytettävä 2-7 kohdassa vahvistetut edellytykset.

2. Erityiskoulutukseen myönnettävän tuen intensiteetti ei saa ylittää 25:tä prosenttia suurten yritysten eikä 35:tä prosenttia pienten ja keskisuurten yritysten osalta.

Tätä intensiteettiä korotetaan viidellä prosenttiyksiköllä, jos yritykset sijaitsevat alueella, jolle voidaan myöntää aluetukea 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti, ja 10 prosenttiyksiköllä, jos yritykset sijaitsevat alueella, jolle voidaan myöntää aluetukea perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisesti.

3. Yleiskoulutukseen myönnettävän tuen intensiteetti ei saa ylittää 50:tä prosenttia suurten yritysten ja 70:tä prosenttia pienten ja keskisuurten yritysten osalta.

Tätä intensiteettiä korotetaan viidellä prosenttiyksiköllä, jos yritykset sijaitsevat alueella, jolle voidaan myöntää aluetukea 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti, ja 10 prosenttiyksiköllä, jos yritykset sijaitsevat alueella, jolle voidaan myöntää aluetukea perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisesti.

4. Edellä 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuja enimmäisintensiteettejä korotetaan 10 prosenttiyksiköllä, jos koulutus annetaan epäedullisessa asemassa oleville työntekijöille.

5. Jos tukihanke koostuu osittain sekä erityiskoulutuksen että yleiskoulutuksen osista, joita ei voida erottaa tuen intensiteetin laskemiseksi, ja tapauksissa, joissa ei ole pääteltävissä, onko kyseessä erityinen vai yleinen koulutustukihanke, sovelletaan erityiskoulutukseen sovellettavaa tuen intensiteettiä 2 kohdan mukaisesti.

6. Merenkulkualan koulutukseen myönnettävän tuen intensiteetti saa olla 100 prosenttia riippumatta siitä, onko koulutushanke erityis- vai yleiskoulutusta, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

a) koulutettava ei ole miehistön varsinainen jäsen, vaan hän on aluksella varsinaisen miehistön lisäksi ja

b) koulutus toteutetaan yhteisön jäsenvaltioiden rekistereissä olevissa aluksissa.

7. Koulutusalan tukihankkeen tukikelpoisia kustannuksia ovat:

a) kouluttajien henkilöstökustannukset;

b) kouluttajien ja koulutettavien matkakulut;

c) muut juoksevat kulut, kuten tarvikkeista johtuvat kulut jne.;

d) poistot koneista ja kalustosta siinä laajuudessa kuin niitä käytetään yksinomaan koulutushankkeessa;

e) koulutushankkeen opastus- ja neuvontapalvelukustannukset;

f) koulutushankkeisiin osallistuvista aiheutuvat henkilöstökustannukset a-e alakohdassa esitettyjen muiden tukikelpoisten kustannusten määrään asti. Ainoastaan ne tunnit, joiden aikana työntekijät todella osallistuvat koulutukseen, voidaan ottaa huomioon sen jälkeen kun niistä on vähennetty tuotantotunnit tai niitä vastaavat tunnit.

Tukikelpoiset kustannukset on osoitettava asiakirjoilla, joiden on oltava avoimia ja eriteltyjä.

5 artikla

Suurten yksittäisten tukien myöntäminen

Poikkeusta ei sovelleta, jos yhdelle yritykselle yksittäiseen koulutushankkeeseen myönnetty tuki ylittää 1 miljoonaa euroa.

6 artikla

Tuen kasautuminen

1. Edellä 4 ja 5 artiklassa vahvistettuja tuen enimmäismääriä sovelletaan riippumatta siitä, rahoitetaanko hankkeelle annettu tuki kokonaisuudessaan valtion varoista vai rahoittaako yhteisö sitä osittain.

2. Tuki, jolle myönnetään poikkeus tällä asetuksella, ei saa kasautua muiden perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen valtiontukien tai muun yhteisön rahoituksen kanssa suhteessa samoihin tukikelpoisiin kustannuksiin, jos tällainen kasautuminen johtaa tässä asetuksessa vahvistetun tuen intensiteetin ylittymiseen.

7 artikla

Avoimuus ja seuranta

1. Jäsenvaltioiden on täytäntöön pannessaan tukiohjelman tai myöntäessään tukiohjelmiin sisältymätöntä yksittäistä tukea, jolle myönnetään poikkeus tällä asetuksella, toimitettava komissiolle 20 työpäivän kuluessa täytäntöönpanosta Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä julkaisemista varten tiivistelmä tällaista tukiohjelmaa tai yksittäistä tukea koskevista tiedoista liitteessä II vahvistetun kaavan mukaan.

2. Jäsenvaltioiden on säilytettävä yksityiskohtaiset asiakirjat tämän asetuksen nojalla poikkeuksen saaneista tukiohjelmista, tällaisista ohjelmista myönnetyistä yksittäisistä tuista ja tämän asetuksen nojalla poikkeuksen saaneista yksittäisistä tuista, jotka eivät sisälly voimassa oleviin tukiohjelmiin. Näiden asiakirjojen on sisällettävä kaikki tarvittavat tiedot sen osoittamiseksi, että tässä asetuksessa vahvistetut edellytykset poikkeuksen myöntämiselle täytetään. Jäsenvaltioiden on säilytettävä yksittäistä tukea koskevat asiakirjat kymmenen vuoden ajan tuen myöntämispäivästä ja tukiohjelmia koskevat asiakirjat kymmenen vuoden ajan siitä päivästä, jolloin viimeinen yksittäinen tuki on myönnetty ohjelmasta. Kirjallisesta pyynnöstä asianomaisen jäsenvaltion on toimitettava komissiolle 20 työpäivän kuluessa tai pyynnössä mahdollisesti vahvistetun pidemmän ajan kuluessa kaikki tiedot, joita komissio pitää tarpeellisina sen arvioimiseksi, onko tämän asetuksen edellytyksiä noudatettu.

3. Jäsenvaltioiden on laadittava kertomus tämän asetuksen soveltamisesta jokaisen kokonaisen tai osittaisen kalenterivuoden ajalta, jona sitä sovelletaan, liitteessä III vahvistetun kaavan mukaisesti ja myös sähköisessä muodossa. Jäsenvaltioiden on toimitettava kertomus viimeistään kolmen kuukauden kuluttua sen ajanjakson päättymisestä, jota kertomus koskee.

8 artikla

Voimaantulo ja voimassaoloaika

1. Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Se on voimassa 31 päivään joulukuuta 2006.

2. Tämän asetuksen voimassaolon päätyttyä sen nojalla poikkeuksen saaneisiin tukiohjelmiin sovelletaan edelleen poikkeusta kuuden kuukauden siirtymäkauden ajan.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 12 päivänä tammikuuta 2001.

Komission puolesta

Mario Monti

Komission jäsen

(1) EYVL L 142, 14.5.1998, s. 1.

(2) EYVL C 89, 28.3.2000, s. 8.

(3) EYVL C 343, 11.11.1998, s. 10.

(4) EYVL L 160, 26.6.1999, s. 80.

(5) EYVL L 107, 30.4.1996, s. 4.

LIITE I

Pienten ja keskisuurten yritysten määritelmä

(ote pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä 3 päivänä huhtikuuta 1996 annetusta komission suosituksesta 96/280/EY (EYVL L 107, 30.4.1996, s. 4))

" 1 artikla

1. Pienet ja keskisuuret yritykset, jäljempänä 'pk-yritykset', määritellään yrityksiksi,

- joiden palveluksessa on vähemmän kuin 250 työntekijää, ja

- joiden

- joko vuosiliikevaihto on enintään 40 miljoonaa euroa, tai

- taseen loppusumma on enintään 27 miljoonaa euroa,

- ja jotka täyttävät 3 kohdassa määritellyn perusteen riippumattomuudesta.

2. Kun on tarpeen tehdä ero pienten ja keskisuurten yritysten välillä, 'pieni yritys' määritellään yritykseksi,

- jonka palveluksessa on vähemmän kuin 50 työntekijää, ja

- jonka

- joko vuosiliikevaihto on enintään 7 miljoonaa euroua, tai

- taseen loppusumma on enintään 5 miljoonaa euroa,

- ja joka täyttää 3 kohdassa määritellyn perusteen riippumattomuudesta.

3. Riippumattomia yrityksiä ovat ne yritykset, joiden pääomasta tai äänivaltaisista osakkeista 25 prosenttia tai enemmän ei ole yhden sellaisen yrityksen omistuksessa tai sellaisten yritysten yhteisomistuksessa, joihin ei voida soveltaa tilanteen mukaan joko pk-yrityksen tai pienen yrityksen määritelmää. Tämä kynnysarvo voidaan ylittää kahdessa seuraavassa tapauksessa:

- jos yritys on julkisten sijoitusyhtiöiden, riskipääomayhtiöiden tai sijoittavien laitosten omistuksessa edellyttäen, että nämä eivät yksin tai yhdessä valvo yritystä,

- jos yrityksen pääoma on jakautunut siten, että sen omistuksen määrittäminen ei ole mahdollista, ja jos yritys vakuuttaa voivansa täydellä syyllä olettaa, ettei 25 prosentin suuruinen tai suurempi osuus yrityksestä ole yhden sellaisen yrityksen omistuksessa tai sellaisten yritysten yhteisomistuksessa, joihin ei voida soveltaa tilanteen mukaan joko pk-yrityksen tai pienen yrityksen määritelmää.

4. Laskettaessa 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja kynnysarvoja on siten tarpeen laskea yhteen asiaankuuluvat luvut kyseisen yrityksen ja kaikkien sen suoraan tai epäsuorasti 25 prosentin suuruisen tai suuremman pääoma- tai äänimääräosuuden perusteella hallitsemien yritysten osalta.

5. Kun on tarpeen tehdä ero mikroyritysten ja muiden pk-yritysten välillä, mikroyritykset määritellään yrityksiksi, joiden palveluksessa on vähemmän kuin 10 työntekijää.

6. Kun yritys tilinpäätöksen päivämääränä ylittää tai alittaa henkilöstömäärää koskevat kynnykset tai rahamääräiset ylärajat, yrityksen olisi saatava tai menetettävä pk-yrityksen, keskisuuren yrityksen, pienen yrityksen tai mikroyrityksen asema ainoastaan siinä tapauksessa, että ylitys tai alitus toistuu kahden peräkkäisen tilivuoden aikana.

7. Henkilöstön enimmäismäärä vastaa vuosityöyksiköiden (VTY) määrää, toisin sanoen kokopäiväisten työntekijöiden määrää yhden vuoden aikana, jolloin osa-aikaiset ja kausityöntekijät vastaavat VTY:n osia. Viitteenä käytettävä vuosi on viimeisin hyväksytty tilivuosi.

8. Liikevaihdon ja taseen loppusumman osalta kynnykset koskevat viimeisintä hyväksyttyä tilivuotta. Sellaisten vastikään perustettujen yritysten osalta, joiden kirjanpitoa ei vielä ole hyväksytty, kynnykset on määritettävä tilivuoden kuluessa tehdyn luotettavan arvion perusteella."

LIITE II

>PIC FILE= "L_2001010FI.002602.EPS">

>PIC FILE= "L_2001010FI.002701.EPS">

LIITE III

Komissiolle toimitettavan määräaikaiskertomuksen kaava

Kaava vuosikertomuksesta, joka on toimitettava neuvoston asetuksen (EY) N:o 994/98 1 artiklan nojalla poikkeuksen saaneista tukiohjelmista

Jäsenvaltioiden on käytettävä seuraavaa kaavaa neuvoston asetuksen (EY) N:o 994/98 nojalla annetuissa ryhmäpoikkeusasetuksissa tarkoitetun ilmoitusvelvollisuutensa täyttämiseen.

Kertomukset olisi toimitettava myös sähköisessä muodossa.

Tiedot, jotka on toimitettava kaikista neuvoston asetuksen (EY) N:o 994/98 1 artiklan nojalla annettujen ryhmäpoikkeusasetusten mukaisista tukiohjelmista

1. Tukiohjelman nimike

2. Sovellettava poikkeusasetus

3. Kustannukset

Jokaisesta tukiohjelmaan liittyvästä tukitoimenpiteestä (esimerkiksi avustus, halpakorkoinen laina jne.) on toimitettava erilliset tiedot. Luvut ilmoitetaan euroina tai tarvittaessa kansallisena valuuttana. Verokustannusten osalta on ilmoitettava vuotuiset verotulojen menetykset. Jos tarkkoja lukuja ei ole tiedossa, menetykset voidaan arvioida.

Kustannuksia kuvaavat tiedot olisi toimitettava seuraavasti:

Jokaisesta ohjelman mukaisesta tukitoimenpiteestä (esimerkiksi avustus, halpakorkoinen laina, takaus jne.) toimitetaan tarkasteluvuodelta seuraavat tiedot:

3.1 Maksusitoumukset, (arvioidut) verotulojen tai muiden tulojen menetykset, takauksia koskevat tiedot jne. uusista tuetuista hankkeista. Takausohjelmien osalta olisi ilmoitettava myönnetyt uudet takaukset.

3.2 Todelliset maksut, (arvioidut) verotulojen tai muiden tulojen menetykset, takuita ja takauksia koskevat tiedot jne. uusista ja käynnissä olevista tuetuista hankkeista. Takausohjelmien osalta on ilmoitettava seuraavat tiedot: takuiden ja takausten kokonaismäärä, takausmaksuista saadut tulot, tuensaajilta takautumisoikeuden perusteella perityt takaukset, suoritetut takausvastuut, ohjelman toimintatulos tarkasteluvuotena.

3.3 Uusien tuettavien hankkeiden määrä.

3.4 Uusien hankkeiden avulla luotujen tai ylläpidettyjen työpaikkojen arvioitu määrä (jos aiheellista).

3.5 Uusilla hankkeilla tuettujen investointien arvioitu kokonaismäärä.

3.6 Edellä 3.1 kohdassa ilmoitettujen määrien alueellinen jakautuminen jaoteltuna joko NUTS-2(1) tai sitä alemman tason taikka 87 artiklan 3 kohdan a alakohdan alueiden, 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan alueiden ja tukea saamattomien alueiden mukaisesti.

3.7 Edellä 3.1 kohdassa ilmoitettujen määrien alakohtainen jakautuminen tuensaajan toiminta-alan mukaan (jos tuki kattaa useamman kuin yhden alan, ilmoitetaan jokaisen alan osuus):

- Maatalous

- Kalastus ja vesiviljely

- Hiiliteollisuus

- Tehdasteollisuus,

josta:

Teräs

Laivanrakennus

Synteettikuidut

Moottoriajoneuvot

Muu teollisuusala (mikä)

- Palvelut,

joista:

Meriliikennepalvelut

Muut kuljetuspalvelut

Rahoituspalvelut

Muut palvelut (mitkä)

- Muut alat (mitkä).

4. Muut tiedot ja huomautukset.

(1) NUTS on EY:ssä käytettävä tilastollinen alueluokitus.