32001L0044

Neuvoston direktiivi 2001/44/EY, annettu 15 päivänä kesäkuuta 2001, keskinäisestä avunannosta Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston rahoitusjärjestelmään kuuluvista toimista johtuvien saatavien sekä maatalousmaksujen ja tullien perinnässä sekä arvonlisäverosta ja tietyistä valmisteveroista annetun direktiivin 76/308/ETY muuttamisesta

Virallinen lehti nro L 175 , 28/06/2001 s. 0017 - 0020


Neuvoston direktiivi 2001/44/EY,

annettu 15 päivänä kesäkuuta 2001,

keskinäisestä avunannosta Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston rahoitusjärjestelmään kuuluvista toimista johtuvien saatavien sekä maatalousmaksujen ja tullien perinnässä sekä arvonlisäverosta ja tietyistä valmisteveroista annetun direktiivin 76/308/ETY muuttamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 93 ja 94 artiklat,

ottaa huomioon komission ehdotuksen(1),

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon(2),

ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(3),

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Neuvoston direktiivin 76/308/ETY(4) mukaisia perinnän alalla annettavan keskinäisen avun nykyisiä järjestelyjä olisi muutettava, jotta voidaan vastata yhteisön ja jäsenvaltioiden taloudellisiin etuihin sekä sisämarkkinoihin kohdistuvien petosten kasvavaan uhkaan.

(2) Sisämarkkinoiden yhteydessä olisi suojattava yhteisön ja jäsenvaltioiden taloudellisia etuja, joita petokset uhkaavat yhä enemmän, siten, että voidaan taata paremmin sisämarkkinoiden kilpailukyky ja verotuksellinen neutraliteetti.

(3) Direktiivissä 76/308/ETY säädettyä keskinäisen avunannon soveltamisalaa olisi laajennettava tiettyihin tulo- ja varallisuusverosaataviin sekä vakuutusmaksuveroihin, jotta jäsenvaltioiden taloudellisia etuja ja sisämarkkinoiden neutraliteettia voidaan suojata paremmin.

(4) Perintäpyynnön kohteena olevien saatavien perinnän tehostamiseksi olisi sen viranomaisen, jolle perintäpyyntö osoitetaan, periaatteessa käsiteltävä saatavan perinnän mahdollistavaa asiakirjaa kotipaikkajäsenvaltion asiakirjana.

(5) Keskinäinen avunanto perintäasioissa ei voi kuin poikkeustapauksissa perustua taloudelliseen hyötyyn tai osuuteen saavutetuista tuloksista, mutta jäsenvaltioiden olisi voitava sopia korvausjärjestelyistä, jos perintä on erityisen ongelmallista.

(6) Tämän direktiivin täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY(5) mukaisesti.

(7) Tämän vuoksi direktiiviä 76/308/ETY on muutettava,

ON ANTANUT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Muutetaan direktiivi 76/308/ETY seuraavasti:

1) Korvataan direktiivin nimi seuraavasti: "Neuvoston direktiivi 76/308/ETY, annettu 15 päivänä maaliskuuta 1976, keskinäisestä avunannosta tiettyihin maksuihin, tulleihin, veroihin ja muihin toimenpiteisiin liittyvien saatavien perinnässä".

2) Korvataan 2 artikla seuraavasti: " 2 artikla

Tätä direktiiviä sovelletaan kaikkiin saataviin, jotka liittyvät:

a) hyvityksiin, interventioihin ja muihin toimenpiteisiin, jotka kuuluvat Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) kokonais- tai osittaisrahoitusjärjestelmään, mukaan lukien näiden toimien yhteydessä perittävät määrät;

b) sokerialan yhteisen markkinajärjestelyn mukaisiin maksuihin;

c) tuontimaksuihin;

d) vientimaksuihin;

e) arvonlisäveroon;

f) valmisteveroihin, joita kannetaan:

- tupakkatuotteista,

- alkoholista ja alkoholijuomista, ja

- kivennäisöljyistä;

g) tulo- ja varallisuusveroihin;

h) vakuutusmaksuveroihin;

i) edellä a-h alakohdassa tarkoitettuihin saataviin liittyviin korkoihin, hallinnollisiin rangaistusmaksuihin ja sakkoihin sekä kuluihin, lukuun ottamatta luonteeltaan rikosoikeudellisia rangaistuksia sellaisina kuin ne on määritelty sen viranomaisen, jolle pyyntö osoitetaan, kotipaikkajäsenvaltion voimassa olevassa lainsäädännössä".

3) Lisätään 3 artiklaan luetelmakohdat seuraavasti: "- 'tuontimaksuilla' tulliveroja ja vaikutuksiltaan vastaavia tuonnin yhteydessä perittäviä veroja, sekä tuontimaksuja, jotka on vahvistettu yhteisen maatalouspolitiikan tai tiettyihin maataloustuotteista jalostettuihin tuotteisiin sovellettavien erityisjärjestelyjen puitteissa,

- 'vientimaksuilla' tulliveroja ja vaikutuksiltaan vastaavia viennin yhteydessä perittäviä veroja, sekä vientimaksuja, jotka on vahvistettu yhteisen maatalouspolitiikan tai tiettyihin maataloustuotteista jalostettuihin tuotteisiin sovellettavien erityisjärjestelyjen puitteissa,

- 'tulo- ja varallisuusveroilla' veroja, jotka luetellaan direktiivin 77/799/ETY(6) 1 artiklan 3 kohdassa, ottaen huomioon saman direktiivin 1 artiklan 4 kohdan,

- 'vakuutusmaksuveroilla' seuraavia:

>TAULUKON PAIKKA>

Tätä direktiiviä sovelletaan myös saataviin, jotka liittyvät tähän alakohtaan mahdollisesti lisättäviin kuudennessa luetelmakohdassa tarkoitettuihin vakuutusmaksuveroihin tai ne korvaaviin luonteeltaan samanlaisiin tai vastaaviin saataviin. Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava toinen toisilleen ja komissiolle näiden verojen voimaantulopäivät.".

4) Korvataan 4 artiklan 2 kohdassa ilmaisu "nimi ja osoite" ilmaisulla "nimi, osoite ja muut tunnistamista varten tarpeelliset tiedot, jotka ovat tavanomaisesti avunantoa pyytävän viranomaisen saatavilla".

5) Korvataan 5 artiklan 2 kohdassa ilmaisu "nimi ja osoite" ilmaisulla "nimi, osoite ja muut tunnistamista varten tarpeelliset tiedot, jotka ovat tavanomaisesti avunantoa pyytävän viranomaisen saatavilla.".

6) Korvataan 7, 8, 9 ja 10 artiklat seuraavasti: " 7 artikla

1. Saatavaa koskevaan perintäpyyntöön, jonka avunantoa pyytävä viranomainen osoittaa toiselle viranomaiselle, on liitettävä virallinen tai oikeaksi todistettu jäljennös sellaisesta saatavan perinnän mahdollistavasta asiakirjasta, joka on annettu avunantoa pyytävän viranomaisen kotipaikkajäsenvaltiossa, sekä tarvittaessa muut perintään tarvittavat asiakirjat alkuperäiskappaleina tai oikeaksi todistettuina jäljennöksinä.

2. Avunantoa pyytävä viranomainen voi laatia perintäpyynnön ainoastaan, jos:

a) saatavaa tai sen perinnän mahdollistavaa asiakirjaa ei ole riitautettu tämän viranomaisen kotipaikkajäsenvaltiossa, lukuun ottamatta tapauksia, joihin sovelletaan 12 artiklan 2 kohdan toista alakohtaa;

b) viranomainen on käynnistänyt kotipaikkajäsenvaltiossaan asianmukaisen perintämenettelyn, jota voidaan käyttää 1 kohdassa tarkoitetun asiakirjan perusteella, eivätkä nämä toimenpiteet johda koko saatavan maksuun.

3. Perintäpyynnössä on mainittava:

a) asianomaisen henkilön ja/tai sivullisen, jolla on hänen varojaan, nimi, osoite ja kaikki muut hänen tunnistamistaan varten tarpeelliset tiedot;

b) avunantoa pyytävän viranomaisen nimi, osoite ja kaikki muut sen tunnistamista varten tarpeelliset tiedot;

c) avunantoa pyytävän viranomaisen kotipaikkajäsenvaltiossa annettu perinnän mahdollistava asiakirja;

d) saatavan laji ja määrä, mukaan lukien pääoma, korko ja muut rangaistusmaksut, sakot ja kulut esitettynä kummankin viranomaisen kotipaikkajäsenvaltion valuuttana;

e) päivämäärä, jolloin avunantoa pyytävä viranomainen ja/tai viranomainen, jolle pyyntö osoitetaan, on antanut asiakirjan tiedoksi asianomaiselle;

f) päivämäärä, josta lukien, ja määräaika, jonka kuluessa täytäntöönpano on mahdollinen avunantoa pyytävän viranomaisen kotipaikkajäsenvaltiossa voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti;

g) muut tarpeelliset tiedot.

4. Perintäpyynnössä on lisäksi oltava avunantoa pyytävän viranomaisen ilmoitus, jossa vahvistetaan, että 2 kohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät.

5. Avunantoa pyytävän viranomaisen on toimitettava viranomaiselle, jolle pyyntö osoitetaan, kaikki perintäpyyntöön johtaneeseen asiaan liittyvät tarpeelliset tiedot heti ne saatuaan.

8 artikla

1. Saatavan perinnän täytäntöönpanon mahdollistava asiakirja on tunnustettava sellaisenaan, ja sitä on sen viranomaisen kotipaikkajäsenvaltiossa, jolle pyyntö on osoitettu, käsiteltävä ilman eri toimenpiteitä perinnän täytäntöönpanon mahdollistavana asiakirjana.

2. Sen estämättä, mitä 1 kohdassa säädetään, saatavan perinnän mahdollistava täytäntöönpanoasiakirja voidaan tarvittaessa ja sen viranomaisen, jolle pyyntö osoitetaan, kotipaikkajäsenvaltiossa voimassa olevien säännösten mukaisesti hyväksyä tai tunnustaa asiakirjaksi taikka täydentää tai korvata se sellaisella asiakirjalla, joka mahdollistaa täytäntöönpanon kyseisen jäsenvaltion alueella.

Jäsenvaltioiden on pyrittävä saattamaan asiakirjan hyväksymiseen, tunnustamiseen, täydentämiseen tai korvaamiseen liittyvät muodollisuudet päätökseen kolmen kuukauden kuluessa perintäpyynnön saapumisesta, lukuun ottamatta tapauksia, joihin sovelletaan kolmatta alakohtaa. Perintäpyyntöä ei voida torjua, jos asiakirja on muodoltaan asianmukainen. Viranomaisen, jolle pyyntö osoitetaan, on ilmoitettava avunantoa pyytävälle viranomaiselle syy kolmen kuukauden määräajan ylittämiseen.

Jos jonkin edellä tarkoitetun muodollisuuden täyttäminen antaa aiheen riitauttamiseen, joka koskee saatavaa ja/tai täytäntöönpanon mahdollistavaa, avunantoa pyytävän viranomaisen toimittamaa asiakirjaa, sovelletaan 12 artiklaa.

9 artikla

1. Perintä on suoritettava sen viranomaisen, jolle pyyntö osoitetaan, jäsenvaltion valuuttana. Viranomaisen, jolle pyyntö osoitetaan, on toimitettava perimänsä saatava täysimääräisenä avunantoa pyytävälle viranomaiselle.

2. Viranomainen, jolle pyyntö osoitetaan, voi kotipaikkajäsenvaltiossaan voimassa olevien lakien, asetusten ja hallinnollisten käytäntöjen salliessa ja avunantoa pyytävää viranomaista kuultuaan myöntää velalliselle maksuaikaa tai antaa tälle mahdollisuuden maksaa vähittäin. Viranomaisen, jolle pyyntö osoitetaan, tältä maksuajalta perimät korot on myös toimitettava avunantoa pyytävän viranomaisen kotipaikkajäsenvaltiolle.

Siitä ajankohdasta lähtien, jona perinnän mahdollistava asiakirja on tunnustettu sellaisenaan tai hyväksytty, tunnustettu taikka täydennetty tai korvattu 8 artiklan mukaisesti, on maksun viivästymisen johdosta perittävä korkoa sen viranomaisen, jolle pyyntö on osoitettu, kotipaikkajäsenvaltiossa voimassa olevien lakien, asetusten ja hallinnollisten käytäntöjen mukaisesti, ja myös tämä korko on toimitettava avunantoa pyytävän viranomaisen kotipaikkajäsenvaltiolle.

10 artikla

Huolimatta siitä, mitä 6 artiklan 2 kohdassa säädetään, perittävällä saatavalla ei välttämättä ole pyynnön vastaanottavan viranomaisen kotipaikkajäsenvaltiossa syntyneen vastaavanlaisen saatavan etuoikeutta".

7) Muutetaan 12 artiklan 2 kohta seuraavasti:

a) Lisätään ensimmäiseen virkkeeseen seuraava ilmaisu: "jollei avunantoa pyytävä viranomainen toisen alakohdan mukaisesti vaadi muuta."

b) Lisätään alakohta seuraavasti: "Sen estämättä, mitä 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetään, avunantoa pyytävä viranomainen voi kotipaikkajäsenvaltionsa lakien, asetusten ja hallinnollisten käytäntöjen mukaisesti pyytää viranomaista, jolle pyyntö on osoitettu, perimään riitautetun saatavan, jos se on sallittua kyseisten lakien, asetusten ja hallinnollisten käytäntöjen mukaan. Jos riitautus ratkaistaan velallisen hyväksi, avunantoa pyytävä viranomainen on velvollinen maksamaan takaisin kaikki perityt määrät ja kaikki sen viranomaisen, jolle pyyntö osoitetaan, kotipaikkajäsenvaltion voimassa olevien lakien mukaiset korvaukset".

8) Korvataan 14 artiklan ensimmäinen kohta seuraavasti: "Viranomaisen, jolle pyyntö osoitetaan, ei tarvitse:

a) antaa 6-13 artiklassa tarkoitettua apua, jos saatavan perintä on velallisen tilanteen vuoksi omiaan aiheuttamaan vakavia taloudellisia tai sosiaalisia vaikeuksia velallisen kotipaikkajäsenvaltiossa, mikäli tällainen toimenpide sallitaan sen viranomaisen, jolle pyyntö osoitetaan, kotipaikkajäsenvaltiossa voimassa olevissa laeissa, asetuksissa ja hallinnollisissa käytännöissä vastaavien kansallisten saatavien osalta;

b) antaa 4-13 artiklassa tarkoitettua apua, jos 4, 5 tai 6 artiklan mukainen alkuperäinen pyyntö koskee yli viisi vuotta vanhoja saatavia, jolloin tämä aika lasketaan siitä ajankohdasta, jona perinnän mahdollistava täytäntöönpanoasiakirja on laadittu avunantoa pyytävän viranomaisen kotipaikkajäsenvaltiossa voimassa olevien lakien, asetusten tai hallinnollisten käytäntöjen mukaisesti, pyynnön esittämisajankohtaan. Jos saatava tai perinnän mahdollistava asiakirja kuitenkin riitautetaan, määräaika alkaa kuitenkin siitä ajankohdasta, jolloin avunantoa pyytänyt valtio vahvistaa, että saatavaa tai perinnän mahdollistavaa täytäntöönpanoasiakirjaa ei voi enää riitauttaa".

9) Korvataan 17 artiklassa oleva ilmaisu "ja niiden liitteisiin" ilmaisulla "saatavien perinnän mahdollistavaan täytäntöönpanoasiakirjaan ja muihin liitteenä oleviin asiakirjoihin".

10) Korvataan 18 artikla seuraavasti: " 18 artikla

1. Viranomaisen, jolle pyyntö on osoitettu, on perittävä asianomaiselta henkilöltä kaikki perinnästä koituneet kulut ja pidettävä ne tallessa tämän viranomaisen kotipaikkajäsenvaltion vastaaviin saataviin sovellettavien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten mukaisesti.

2. Jäsenvaltiot luopuvat puolin ja toisin kaikesta sellaisten kulujen korvaamisesta, jotka johtuvat niiden tätä direktiiviä soveltaen antamasta keskinäisestä avunannosta.

3. Jos perintä aiheuttaa erityisiä vaikeuksia ja aiheuttaa siten erittäin suuret kulut tai liittyy järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan, avunantoa pyytävät viranomaiset ja viranomaiset, joille pyyntö osoitetaan, voivat sopia kyseessä olevaa tapausta koskevista erityisistä korvausjärjestelyistä.

4. Avunantoa pyytävän viranomaisen kotipaikkajäsenvaltion on korvattava sen viranomaisen, jolle pyyntö osoitetaan, kotipaikkajäsenvaltiolle kaikki kulut ja menetykset, jotka aiheutuvat saatavan oikeellisuuden tai avunantoa pyytävän viranomaisen lähettämän asiakirjan pätevyyden osalta perusteettomiksi todetuista toimista".

11) Korvataan 20 artikla seuraavasti: " 20 artikla

1. Komissiota avustaa komitea, jäljempänä 'perintäkomitea', joka koostuu jäsenvaltioiden edustajista ja jonka puheenjohtajana on komission edustaja.

2. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 ja 7 artiklassa säädettyä menettelyä.

Päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan kolmeksi kuukaudeksi.

3. Komitea vahvistaa työjärjestyksensä".

12) Korvataan 22 artikla seuraavasti: " 22 artikla

Yksityiskohtaiset säännöt 4 artiklan 2 ja 4 kohdan, 5 artiklan 2 ja 3 kohdan, 7, 8, 9, 11 artiklan, 12 artiklan 1 ja 2 kohdan, 14 artiklan, 18 artiklan 3 kohdan sekä 25 artiklan soveltamisesta, keinoista, joita voidaan käyttää viranomaisten välisessä tiedonvaihdossa, sekä valuuttojen muuntamisesta perittyjen määrien toimittamisesta ja avunantopyynnön edellyttämän saatavan vähimmäismäärän vahvistamisesta annetaan 20 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen".

13) Lisätään 25 artiklaan kohta seuraavasti: "Kunkin jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle vuosittain, montako tietojensaantipyyntöä, ilmoitus- ja perintäpyyntöä ne ovat lähettäneet ja saaneet kunakin vuonna, sekä niiden kohteena olevien saatavien ja perittyjen saatavien määrät. Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle joka toinen vuosi kertomuksen järjestelmän käytöstä ja sen tuottamista tuloksista".

2 artikla

1. Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2002. Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niitä virallisesti julkaistaessa niihin on liitettävä viittaus tähän direktiiviin. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

2. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle kirjallisina tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset sekä tämän direktiivin ja annettujen kansallisten säännösten välinen vastaavuustaulukko.

3 artikla

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

4 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu jäsenvaltioille.

Tehty Göteborgissa 15 päivänä kesäkuuta 2001.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

B. Ringholm

(1) EYVL C 269, 28.8.1998, s. 16 ja

EYVL C 179, 24.6.1999, s. 6.

(2) EYVL C 150, 28.5.1999, s. 621 ja lausunto annettu 16.5.2001 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(3) EYVL C 101, 12.4.1999, s. 26.

(4) EYVL L 73, 19.3.1976, s. 18, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna vuoden 1994 liittymisasiakirjalla.

(5) EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.

(6) Neuvoston direktiivi 77/799/ETY, annettu 19 päivänä joulukuuta 1977, jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten keskinäisestä avusta välittömien verojen alalla (EYVL L 336, 27.12.1977, s. 15, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna vuoden 1994 liittymisasiakirjalla)