Neuvoston suositus,

annettu 19 päivänä tammikuuta 2001,

jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan täytäntöönpanosta

(2001/64/EY)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 128 artiklan 4 kohdan,

ottaa huomioon jäsenvaltioiden toimittamat vuotta 2000 koskevat 15 täytäntöönpanokertomusta, joissa esitetään vuoden 1999 kansallisten toimintasuunnitelmien täytäntöönpano ja kansallisiin toimintasuunnitelmiin vuoden 2000 suuntaviivojen muutoksien vuoksi tehdyt muutokset,

ottaa huomioon jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan täytäntöönpanosta 14 päivänä helmikuuta 2000 annetun neuvoston suosituksen,(1)

ottaa huomioon 6 päivänä syyskuuta 2000 annetun komission suosituksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Neuvosto antoi 15 päivänä joulukuuta 1997 päätöslauselman vuoden 1998 työllisyyden suuntaviivoista(2) ja 22 päivänä helmikuuta 1999 päätöslauselman vuoden 1999 työllisyyden suuntaviivoista(3) ja teki 13 päivänä maaliskuuta 2000 päätöksen vuoden 2000 työllisyyden suuntaviivoista(4).

(2) Lissabonissa 23 ja 24 päivänä maaliskuuta 2000 kokoontunut Eurooppa-neuvosto sopi työllisyyttä, talousuudistuksia ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta koskevasta kattavasta strategiasta osana tietoon perustuvaa yhteiskuntaa, sitoutui luomaan edellytykset täystyöllisyydelle ja korosti elinikäisen oppimisen merkitystä.

(3) Santa Maria da Feirassa 19 ja 20 päivänä kesäkuuta 2000 kokoontunut Eurooppa-neuvosto korosti työmarkkinaosapuolten tärkeää asemaa työn organisoinnin nykyaikaistamisessa, elinikäisen oppimisen edistämisessä ja erityisesti naisten työllisyysasteen korottamisessa.

(4) Neuvosto antoi 19 päivänä kesäkuuta 2000 suosituksen talouspolitiikan laajoista suuntaviivoista, ja Amsterdamissa 16 ja 17 päivänä kesäkuuta 1997 kokoontunut Eurooppa-neuvosto hyväksyi vakaus- ja kasvusopimusta koskevan päätöslauselman, jossa asetettiin sitoumuksia jäsenvaltioille.

(5) Komission kanssa laaditussa vuoden 2000 yhteisessä työllisyysraportissa kuvataan työllisyystilannetta yhteisössä ja tarkastellaan jäsenvaltioiden toimia, joilla ne toteuttavat työllisyyspolitiikkaansa suuntaviivojen mukaisesti.

(6) Työllisyyskomitea ja talouspoliittinen komitea antoivat 31 päivänä lokakuuta 2000 yhteisen lausunnon tästä suosituksesta.

(7) Tarkasteltuaan jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan toteuttamista neuvosto pitää aiheellisena antaa suosituksia. Tällaisia suosituksia olisi käytettävä harkiten, niissä olisi keskityttävä ensisijaisiin aiheisiin, ja niiden olisi perustuttava perusteellisiin ja täsmällisiin analyyseihin.

(8) Jäsenvaltioiden toimivalta olisi otettava huomioon täydennettäessä jäsenvaltioiden toteuttamia toimia, joilla pyritään saavuttamaan täystyöllisyys.

(9) Neuvosto toteaa, että jäsenvaltiot ovat jo toteuttaneet merkittäviä toimia työllisyyden suuntaviivojen ja 14 päivänä helmikuuta 2000 annetun suosituksen täytäntöönpanemiseksi. Jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan vaikutusten arvioinnissa olisi otettava huomioon työllisyyden suuntaviivojen monivuotinen ulottuvuus.

(10) Jäsenvaltiot tarvitsevat kattavaa strategiaa kehittäessään ja pannessaan täytäntöön työllisyyspolitiikkaansa työllisyyden suuntaviivojen mukaisesti.

(11) Elinikäisen oppimisen kehittäminen ja toteuttaminen on avainasemassa kehitettäessä kilpailukykyistä ja dynaamista tietoon perustuvaa yhteiskuntaa. Se edellyttää kaikkien asianomaisten toimijoiden aktiivista sitoutumista, mukaan lukien viranomaiset, työmarkkinaosapuolet ja yksityishenkilöt, sekä kansalaisyhteiskunnan asiaankuuluvaa panosta.

(12) Nuorisotyöttömyys on pitkäaikainen ongelma useimmissa jäsenvaltioissa. Sen ratkaisemiseksi kaikille nuorille olisi tarjottava mahdollisuus päästä työelämään ennen kuin he ovat olleet työttöminä kuusi kuukautta.

(13) Aikuisten pitkäaikaistyöttömyys koskee noin puolta Euroopan unionin työttömistä. Sen torjumiseksi kaikille aikuisille työttömille olisi tarjottava uusi mahdollisuus ennen kuin he ovat olleet työttöminä kaksitoista kuukautta.

(14) On tärkeää vähentää vero- ja etuusjärjestelmiin sisältyviä työllistymistä jarruttavia tekijöitä, jotta voidaan lisätä naisten ja ikääntyneiden työntekijöiden osallistumista työmarkkinoille.

(15) Yritysten toimintaympäristöä on parannettava ja ihmisille on annettava paremmat valmiudet ryhtyä yrittäjäksi, jotta yhä useampien, entistä dynaamisempien yritysten avulla saadaan luotua uusia työpaikkoja.

(16) On luotava toimintaympäristö, jonka avulla voidaan hyödyntää työllisyyskasvun mahdollisuudet palvelualalla.

(17) Uusien työpaikkojen kestävä luominen edellyttää työllisyyden kannalta suotuisampia verotusjärjestelmiä, joissa nykyisestä työn raskaasta verottamisesta siirrytään hyödyntämään muita verolähteitä, kuten energia- ja ympäristöveroa.

(18) Työllisyyttä edistävä paikallinen toiminta edesauttaa merkittävästi Euroopan työllisyysstrategian tavoitteiden saavuttamista.

(19) Kaikilla asianmukaisilla tasoilla muodostettavat kumppanuudet ovat avainasemassa nykyaikaistettaessa työn organisointia ja edistettäessä yritysten ja niiden työntekijöiden sopeutumiskykyä.

(20) Työmarkkinoilla vallitsevat sukupuolierot, jotka vaikuttavat erityisesti työllisyyteen, työttömyyteen ja palkkaan sekä työmarkkinoiden jakautumiseen sukupuolien mukaan ala- ja ammattikohtaisesti, edellyttävät kattavaa valtavirtaistamisstrategiaa ja toimenpiteitä, joilla parannetaan työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista,

ANTAA eri jäsenvaltioille liitteessä olevat suositukset.

Tehty Brysselissä 19 päivänä tammikuuta 2001.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

B. Ringholm

(1) EYVL L 52, 25.2.2000, s. 32.

(2) EYVL C 30, 28.1.1998, s. 1.

(3) EYVL C 69, 12.3.1999, s. 2.

(4) EYVL L 72, 21.3.2000, s. 15.

LIITE

SUOSITUKSET ERI JÄSENVALTIOILLE

I BELGIA

Työllisyyteen liittyvät ongelmat

Belgian työmarkkinat kohenivat vuonna 1999: työllisyysaste kohosi varsin huomattavasti ja työttömyysaste putosi alle EU:n keskiarvon. Työllisyyskasvu kuitenkin hidastui ja oli alle EU:n keskiarvon, ja pitkäaikaiset ongelmat korjaantuvat vain vähitellen.

- Työttömyys muuttuu usein pitkäaikaistyöttömyydeksi, ja pitkäaikaistyöttömiä on paljon, 5 prosenttia työvoimasta vuonna 1999.

- Ikääntyneiden osallistuminen työelämään on vähäistä (12 prosenttiyksikköä alle EU:n keskiarvon); tämä koskee etenkin yli 55-vuotiaita, joiden työllisyysaste (24,7 prosenttia) on edelleen unionin alhaisin.

- Työn verotus on keskimäärin yksi EU:n korkeimmista.

- Työvoiman ja ammattitaidon puutetta ilmenee, ja alueelliset työttömyyserot ovat edelleen huomattavia.

Asianmukaisen tarkastelun jälkeen vaikuttaa siltä, että lisätoimia tarvitaan seuraavia seikkoja koskevien työllisyyden suuntaviivojen ja suositusten osalta: ennaltaehkäisevän politiikan täytäntöönpano, vero- ja etuusjärjestelmän uudistaminen, työmarkkinaviranomaisten välisen yhteistyön vahvistaminen, työn verotuksen keventäminen ja elinikäisen oppimisen kehittäminen.

Belgialle suositellaan näin ollen seuraavia toimenpiteitä:

1. Olisi tehostettava pyrkimyksiä toteuttaa uutta yksilön tarpeisiin perustuvaa lähestymistapaa, jolla pyritään tavoittamaan kaikki nuoret työttömät, ennen kuin työttömyys on kestänyt kuusi kuukautta. Olisi ryhdyttävä päättäväisesti suunnittelemaan ja toteuttamaan asianmukaista järjestelmää, jolla aikuisten työttömyyteen puututaan varhaisessa vaiheessa.

2. Olisi jatkettava vero- ja etuusjärjestelmiin sisältyvien sellaisten tekijöiden tarkastelua, jotka saattavat vähentää etenkin ikääntyneiden työntekijöiden kiinnostusta työmarkkinoille osallistumiseen. Olisi seurattava tiiviisti erityisesti toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on estää työntekijöiden varhainen vetäytyminen työelämästä, ja tällä alalla olisi harkittava sellaisten toimenpiteiden voimistamista, jotka vähentävät kiinnostusta vetäytyä työelämästä.

3. Olisi jatkettava toimia eri työmarkkinaviranomaisten yhteistyön tiivistämiseksi, jotta voitaisiin yhdistää monenlaisia aktiivisia toimenpiteitä ja varmistaa niiden välinen koordinaatio.

4. Olisi toteutettava lisätoimia työn verotuksen keventämiseksi ja seurattava niitä tiiviisti. Tavoitteena on kannustaa työntekijöitä ottamaan työtä vastaan ja työnantajia palkkaamaan työntekijöitä. Olisi seurattava tarkasti sosiaalimaksujen alentamisen vaikutuksia.

5. Olisi kehitettävä ja pantava täytäntöön elinikäistä oppimista koskeva kattava strategia, jolla pyritään ehkäisemään puutteita ammattitaidossa ja varmistamaan vankempi perusta tietoon perustuvalle taloudelle ja yhteiskunnalle.

II TANSKA

Työllisyyteen liittyvät ongelmat

Työmarkkinatilanne on edelleen erittäin suotuisa. Tanskan työllisyysaste on EU:n korkein sekä naisten että miesten osalta ja työttömyysaste on yksi matalimmista. Tanskan haasteista tärkeimpiä ovat edelleen seuraavat:

- Sen olisi laajennettava nykyistä työvoimaa varsinkin kannustamalla työntekijöitä pysymään pidempään työelämässä ja vähentämällä sosiaalietuuksien varassa elävien työikäisten määrää.

- Sen olisi saavutettava naisten ja miesten tasapuolisempi osuus eri ammateissa.

Tarkastelun perusteella vaikuttaa siltä, että lisätoimia tarvitaan seuraavia seikkoja koskevien työllisyyden suuntaviivojen ja suositusten osalta: työn verotuksen keventäminen, työntekijöiden kannustaminen pysymään nykyistä pidempään työelämässä, työttömien naisten työllistämisen helpottaminen sekä sukupuolittaisen eriytymisen vähentäminen työelämässä.

Tanskalle suositellaan näin ollen seuraavia toimenpiteitä:

1. Olisi jatkettava ja seurattava tarkasti työhön kohdistuvan yleisen ja erityisesti alhaisiin tuloihin kohdistuvan verotuksen keventämistä koskevien uudistusten toteuttamista.

2. Olisi entistä enemmän kannustettava työpaikan vastaanottamiseen tai työelämässä pysymiseen sekä seurattava edelleen tarkasti varhaiseläke- ja lomajärjestelmien uudistusta ottaen huomioon lisääntynyt työvoimatarve.

3. Olisi edelleen pyrittävä kehittämään konkreettisempaa tasa-arvon valtavirtaistamista ja kattavaa strategiaa nykyisen ammattien sukupuolittaisen eriytymisen vähentämiseksi työmarkkinoilla.

III SAKSA

Työllisyyteen liittyvät ongelmat

Saksan talouden elpyessä edelleen työllisyydenkin suunta on kääntynyt selvemmin nousuun ja työttömyys on laskenut huolimatta siitä, että Saksojen yhdistymisen seuraukset tuntuvat edelleen. Saksan työmarkkinoiden tärkeimpiä haasteita ovat edelleen seuraavat:

- Lähes koko 1990-luvun jatkunut työpaikkojen häviäminen (- 1,2 prosenttiyksikköä vuodessa vuosina 1991-1998) on korvaantunut hitaasti, ja työttömyysluvuissa on suuria alueellisia eroja siten, että työttömyys on keskittynyt erityisesti uusiin osavaltioihin.

- Pitkäaikaistyöttömyys on jatkuvasti korkealla tasolla ja koskee 4,4 prosenttia työvoimasta.

- Työn yleinen verotusaste on Saksassa edelleen yksi EU:n korkeimmista viimeaikaisista uudistuksista huolimatta.

- Työelämässä olevien 55-64-vuotiaiden osuus on alhainen (noin 37,8 prosenttia), mikä merkitsee käyttämätöntä työllisyyspotentiaalia ja tarvetta vahvistaa elinikäistä oppimista koskevaa kattavaa strategiaa työvoiman työllistyvyyden parantamiseksi.

Tarkastelun perusteella vaikuttaa siltä, että lisätoimia tarvitaan seuraavia seikkoja koskevien työllisyyden suuntaviivojen ja suositusten osalta: työn verotuksen keventäminen, ennaltaehkäisevät toimintapolitiikat, vero- ja etuusjärjestelmät erityisesti ikääntyneiden työntekijöiden osalta, elinikäinen oppiminen ja yhtäläiset mahdollisuudet.

Saksalle suositellaan näin ollen seuraavia toimenpiteitä:

1. Olisi jatkettava toimia ennaltaehkäisevän politiikan kattavaa täytäntöönpanoa varten, ja siinä olisi keskityttävä varhaisessa vaiheessa toteutettaviin toimiin, jotka perustuvat yksilökohtaisiin tarpeisiin ja joilla pyritään ehkäisemään pitkäaikaistyöttömyyteen ajautumista. Yhteisten ja kansallisten tavoitteiden saavuttamista olisi seurattava tiiviisti.

2. Olisi tarkasteltava edelleen esteitä, jotka saattavat jarruttaa kaikkien ryhmien ja erityisesti ikääntyneiden työntekijöiden osallistumista työmarkkinoille. Olisi seurattava muutoksia ikääntyneiden työntekijöiden osallistumisessa työmarkkinoille ja toteutettava tämän ryhmän työllistyvyyttä parantavia lisätoimenpiteitä.

3. Olisi parannettava jatko- ja täydennyskoulutuksen sekä oppisopimuskoulutuksen puite-edellytyksiä kannustimet mukaan lukien yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa ja kehitettävä edelleen kattavampaa strategiaa sekä asetettava niin laadullisia kuin määrällisiä tavoitteita elinikäiselle oppimiselle, jotta voitaisiin ehkäistä ammattitaidon puutteita työmarkkinoilla. Kouluissa ja oppilaitoksissa on toteutettava toimia, joilla varmistetaan kitkattomampi siirtyminen nykyaikaiseen työhön työpaikalla.

4. Olisi jatkettava ja seurattava toimia, joilla työn verotusta pyritään edelleen keventämään äskettäisten vuoden 2000 verouudistuksen ja ympäristöverouudistuksen pohjalta vähentämällä veroja ja sosiaaliturvamaksuja. Olisi vähennettävä työvoimakustannuksia myös palkkataulukon alapäässä - kuitenkin talouden vakauttamistarve huomioon ottaen.

5. Olisi jatkettava ja vahvistettava kaksitahoista strategiaa, jossa yhdistetään tasa-arvon valtavirtaistaminen ja yhtäläisiä mahdollisuuksia koskevat erityistoimet. Erityishuomiota olisi kiinnitettävä vero- ja etuusjärjestelmien vaikutukseen naisten työllisyyteen, ja olisi toteutettava toimia sukupuolten välisten palkkaerojen vähentämiseksi.

IV KREIKKA

Työllisyyteen liittyvät ongelmat

Kreikka täytti vuoden 1999 lopulla talous- ja rahaliittoon liittymistä koskevat lähentymiskriteerit. Kreikassa on kuitenkin yksi EU:n alhaisimmista työllisyysasteista (55,4 prosenttia). Työttömyys on lisääntynyt viime vuosina - suureksi osaksi työvoiman kasvamisen (naiset ja siirtolaiset) ja maataloussektorin jatkuvasti heikentyneen työllisyyden vuoksi - ja on edelleen EU:n keskiarvoa korkeampi. Myös pitkäaikaistyöttömyys on lisääntynyt. Tilanteesta käyvät ilmi seuraavat työmarkkinoiden rakenteelliset ongelmat:

- Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyystaso ja naisten työttömyystaso on korkea. Ne ovat EU:n keskiarvon yläpuolella.

- Sekä työllisyys- että työttömyysluvuissa on suuret sukupuolierot.

- Koulutusuudistuksiin sisältyy toimia, joilla pyritään kehittämään elinikäistä oppimista, mutta tätä koskevaa selvää yleisstrategiaa ei ole. Yleissivistäviä ja ammatillisia koulutusjärjestelmiä olisi vielä kehitettävä.

- Raskas hallinto ehkäisee yritysten kehittämistä erityisesti niiden perustamisvaiheessa, ja työllisyys palvelualalla on alhaista tietyillä alueilla tapahtuneesta elpymisestä huolimatta.

- Uuden teknologian käytössä ja työn organisoinnin nykyaikaistamisessa on parantamisen varaa.

Tarkastelun perusteella vaikuttaa siltä, että lisätoimia tarvitaan seuraavia seikkoja koskevien työllisyyden suuntaviivojen ja suositusten osalta: yleinen poliittinen lähestymistapa, ennaltaehkäisevä ja aktivoiva politiikka, tasa-arvon valtavirtaistaminen ja naisten osuuden lisääminen työmarkkinoilla, yleissivistävä ja ammatillinen koulutus, hallinnollisen taakan keventäminen sekä työn organisoinnin nykyaikaistaminen.

Kreikalle suositellaan näin ollen seuraavia toimenpiteitä:

1. Olisi kehitettävä strategisia puitteita ja selvästi jäsennettyä politiikkaa työllisyyden suuntaviivojen panemiseksi täytäntöön kaikissa neljässä pilarissa.

2 Olisi toteutettava päättäväisiä ja johdonmukaisia toimia suuntaviivojen 1 ja 2 mukaisesti sen estämiseksi, että nuoret ja aikuiset työttömät ajautuvat pitkäaikaistyöttömyyteen, kehittämällä nykyisiä suunnitelmia julkisten työvoimapalvelujen uudistamiseksi nopeasti. Olisi ajantasaistettava tilastointijärjestelmää, jotta ennaltaehkäisyä ja aktivointia koskevat poliittiset indikaattorit voitaisiin toimittaa ajoissa ja edistystä voitaisiin seurata tehokkaasti.

3. Olisi tarkasteltava mahdollisuutta vähentää työn ja/tai ansiotulon verotusta työllisyysasteen nostamiseksi. Kreikan olisi myös pyrittävä kannustamaan naisia osallistumaan työelämään tasa-arvon valtavirtaistamisperiaatteen mukaisesti.

4. Olisi omaksuttava elinikäistä koulutusta koskeva kattava strategia ja asetettava sitä koskevat tavoitteet ja parannettava edelleen yleissivistäviä ja ammatillisia koulutusjärjestelmiä työvoiman ammattitaidon parantamiseksi. Myös täydennyskoulutusta olisi tuettava voimakkaammin, erityisesti ottamalla työmarkkinaosapuolet aktiivisemmin mukaan toimintaan.

5. Olisi omaksuttava ja pantava täytäntöön johdonmukainen strategia, jolla pyritään vähentämään merkittävästi uusien yritysten perustamiseen liittyvää hallinnollista rasitetta. Tarkoituksena on edistää yrittäjyyttä ja hyödyntää palvelualan työllistämismahdollisuudet.

6. Olisi edistettävä yhteistyökumppanuuksien solmimista ja rohkaistava työmarkkinaosapuolia kaikilla tasoilla sitoutumaan konkreettisesti työn organisoinnin nykyaikaistamiseen. Tavoitteena on parantaa yritysten tuottavuutta ja kilpailukykyä ja varmistaa vaadittava joustavuuden ja turvallisuuden tasapaino.

V ESPANJA

Työllisyyteen liittyvät ongelmat

Espanjan talous- ja työllisyyskasvu on ollut positiivista viime vuosina, mutta jäljellä on edelleen vaativia haasteita:

- Työllisyysaste - vaikka onkin kohoamassa - on yksi EU:n alhaisimmista. Työttömyysaste on edelleen korkea (15,9 prosenttia), vaikka se onkin alentunut huomattavasti vuodesta 1996. Myös pitkäaikaistyöttömyys on vähentynyt, mutta työttömyys koskee erityisesti naisia ja ikääntyneitä työntekijöitä.

- Määräaikaisten työpaikkojen osuus on korkea, ja useimmat niistä ovat lyhytkestoisia ja niissä työskentelee enimmäkseen naisia ja nuoria.

- Alueelliset erot ovat suuret ja maantieteellinen liikkuvuus on hyvin vähäistä.

- Naisten työllisyysaste on kohonnut, mutta se on edelleen alin EU:ssa (37,6 prosenttia). Sukupuolten välinen ero työllisyysasteessa (30,3 prosenttia) on EU:n suurin, ja naisten työttömyysaste on 23,1 prosenttia.

- Alle 35 prosentilla 25-64-vuotiaasta väestöstä on keskiasteen tutkinto. Koulun keskeyttäminen on yleistä, ja yleissivistävään ja ammatilliseen aikuiskoulutukseen osallistuminen on erittäin harvinaista. Maassa ei ole elinikäistä oppimista koskevaa kattavaa strategiaa.

Tarkastelun perusteella vaikuttaa siltä, että lisätoimia tarvitaan seuraavia seikkoja koskevien työllisyyden suuntaviivojen ja suositusten osalta: ennaltaehkäisevä ja aktivoiva politiikka, tilastollisen seurantajärjestelmän parantaminen, tasa-arvon valtavirtaistaminen, elinikäinen oppiminen, sopeutumiskyky sekä vero- ja etuusjärjestelmät.

Espanjalle suositellaan näin ollen seuraavia toimenpiteitä:

1. Olisi jatkettava toimia julkisten työnvälityspalveluiden nykyaikaistamiseksi, jotta niiden tehokkuus parantuisi, ja olisi tehostettava ennaltaehkäisevän politiikan täytäntöönpanoa, jotta sillä katettaisiin kaikki mahdolliset edunsaajat. Näihin toimiin olisi sisällyttävä tilastollisen seurantajärjestelmän valmistuminen kansallisen toimintasuunnitelman ja yhteisen työllisyysraportin mukaisesti.

2. Olisi toteutettava lisätoimia tasa-arvon valtavirtaistamisen tukemiseksi, jotta naisten työllisyysaste saataisiin nostettua lähelle EU:n keskiarvoa. Toimien käynnistämiseen käytetystä ajasta tulisi ongelman laajuuden huomioon ottaen näkyä tämän tavoitteen kiireellisyys.

3. Olisi kehitettävä ja pantava täytäntöön elinikäistä oppimista koskeva johdonmukainen strategia, johon sisältyy tavoitteita ja jossa käsitellään perus- ja täydennyskoulutusta ja ammatillista koulutusta. Tarkoituksena on kohottaa koulutustasoa ja lisätä aikuisten osallistumista koulutukseen. Erityishuomiota olisi kiinnitettävä varhain koulunkäyntinsä päättäviin.

4. Olisi toimittava yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa työsuhteiden mukauttamiseksi myös työvoimaa koskevien säännösten osalta sekä työn uusien organisointimuotojen kehittämiseksi. Samalla olisi varmistettava vaadittava joustavuuden ja turvallisuuden tasapaino koko työvoiman osalta.

5. Olisi tarkasteltava vero- ja etuusjärjestelmiin liittyviä kannustimia ja epäkannustavia tekijöitä; tavoitteena on lisätä osallistumista työmarkkinoille ja pysyviä työpaikkoja.

VI RANSKA

Työllisyyteen liittyvät ongelmat

Ranskan työllisyystilanne jatkaa elpymistään, mutta sillä on vielä suuria rakenteellisia ongelmia:

- 55-64-vuotiaiden ikäryhmän osuus työmarkkinoilla (28,3 prosenttia) on paljon alle EU:n keskiarvon (35,9 prosenttia), eikä laskusuunta muuttunut vuonna 1999.

- Työttömyyden aleneminen oli vaatimatonta, ja työttömyysaste (11,3 prosenttia) on edelleen korkeampi kuin EU:n keskiarvo (10,8 prosenttia).

- Työtä verotetaan raskaasti.

Tarkastelun perusteella vaikuttaa siltä, että lisätoimia tarvitaan seuraavia seikkoja koskevien työllisyyden suuntaviivojen ja suositusten osalta: ikääntyneiden työntekijöiden pysyminen kauemmin työelämässä, työn verotuksen keventäminen, ennaltaehkäisevä toiminta ja elinikäinen oppiminen.

Ranskalle suositellaan näin ollen seuraavia toimenpiteitä:

1. Kehittämällä kattavampi lähestymistapa ja ottamalla työmarkkinaosapuolet mukaan toimintaan olisi vahvistettava toimia, joilla ikääntyneet työntekijät saataisiin pysymään kauemmin työelämässä.

2. Olisi jatkettava ja arvioitava poliittisia toimia, joiden tarkoituksena on pienentää työn verotusta erityisesti ammattitaidottomien ja matalapalkkaisten työntekijöiden osalta.

3. Olisi jatkettava työttömien yksilökohtaisia, varhaisessa vaiheessa toteutettavia toimia ja hyödynnettävä niitä paremmin nuorten ja aikuisten työttömyyden torjumiseksi.

4. Olisi pyrittävä nykyaikaistamaan työn organisointia ja seurattava tarkasti 35-tuntista työviikkoa koskevan lainsäädännön täytäntöönpanon lopullisia vaikutuksia. Olisi tehostettava täydennyskoulutusjärjestelmän toimintaa ja edistettävä elinikäistä oppimista koskevaa kattavaa strategiaa.

5. Olisi omaksuttava ja pantava täytäntöön johdonmukainen strategia, johon kuuluu sääntelyyn ja verotukseen liittyviä ja muita toimenpiteitä, joilla kevennetään yritysten hallinnollista rasitetta. Olisi myös arvioitava nykyisiä toimia, joilla on pyritty luomaan nuorille uusia työtilaisuuksia.

VII IRLANTI

Työllisyyteen liittyvät ongelmat

Irlannin talous ja työllisyys ovat kehittyneet poikkeuksellisesti. Vuonna 1999 työllisyysaste ylitti EU:n keskiarvon. Lisäksi kaikkien ryhmien työttömyysaste on jatkanut laskuaan. Nämä suuntaukset viittaavat työmarkkinoiden kiristymiseen jatkossakin. Irlannilla on kuitenkin edelleen joitakin rakenteellisia ongelmia:

- Irlannille samoin kuin joillekin muillekin jäsenvaltioille keskeistä on välttää työvoimapulaa ja siitä seuraavaa palkkojen korotuspainetta.

- Vaikka naisten osallistumisaste on noussut merkittävästi, on se edelleen EU:n keskiarvon alapuolella, ja sukupuolten välinen ero työllisyydessä on kaventunut vain hieman vuodesta 1998 vuoteen 1999.

- Lisääntyvän työvoimapulan vuoksi Irlannin olisi investoitava sekä työttömien että työssäkäyvien koulutukseen. Irlanti on yksi harvoista maista, joissa työttömien osallistuminen koulutustoimiin lisääntyi. Samaan aikaan koulutukseen osallistuvien työssäkäyvien määrä on kuitenkin edelleen unionin alhaisimpia.

Tarkastelun perusteella vaikuttaa siltä, että lisätoimia tarvitaan seuraavia seikkoja koskevien työllisyyden suuntaviivojen ja suositusten osalta: naisten osuuden lisääminen työmarkkinoilla sekä yritysten sisäistä koulutusta ja elinikäistä oppimista koskevan strategian kehittäminen.

Irlannille suositellaan näin ollen seuraavia toimenpiteitä:

1. Olisi vietävä eteenpäin kattavaa strategiaa, jolla pyritään lisäämään naisten osallistumista työelämään poistamalla veroesteitä ja lisäämällä lastenhoitomahdollisuuksia, ja olisi toteutettava toimia, joiden tavoitteena on sukupuolten välisten palkkaerojen kaventaminen.

2. Toimia, joilla tuetaan tuottavuuden lisäämistä ja työvoiman ammattitaidon ja pätevyyden kehittämistä, olisi jatkettava ja tehostettava. Tässä olisi korostettava enemmän yrityksissä tapahtuvaa koulutusta ja elinikäisen oppimisen kehittämistä ja siihen liittyvien tavoitteiden asettamista.

VIII ITALIA

Työllisyyteen liittyvät ongelmat

Työllisyys kohosi vuonna 1999 pääasiassa verokannustimien ja joustavien työaikajärjestelyiden käyttöönoton ansiosta. Parannukset jättävät kuitenkin useat Italian työmarkkinoiden rakenteelliset ongelmat yhä ratkaisematta, ja eri alueiden välillä on suuria eroja.

- Maassa on alhainen työllisyysaste (52,5 prosenttia), joka on noin 10 prosenttiyksikköä alle EU:n keskiarvon, ja ikääntyneiden työntekijöiden työllisyysaste on yhä alhainen (27,5 prosenttia).

- Naisten työllisyysaste nousi nopeammin kuin miesten, mutta se on edelleen vain 38,1 prosenttia ja yksi EU:n alhaisimmista.

- Työttömyys putosi 11,3 prosenttiin mutta on edelleen kaksi prosenttiyksikköä yli EU:n keskiarvon. 15-24-vuotiaiden työttömyysaste on 12,4 prosenttia, mikä on lähes neljä prosenttiyksikköä korkeampi kuin EU:n keskiarvo. Pitkäaikaistyöttömyys laski vain nimellisesti: vuonna 1998 pitkäaikaistyöttömiä oli 7,1 prosenttia työvoimasta ja vuonna 1999 6,9 prosenttia.

- Työmarkkinoille on erityisesti maan eteläosissa ominaista suuret sukupuolierot työllisyydessä, noin 30 prosenttiyksikköä, ja naisten työttömyysaste (15,6 prosenttia) on lähes kaksinkertainen miesten työttömyysasteeseen (8,7 prosenttia) nähden.

- Alueelliset erot ovat edelleen huomattavat: maan keski- ja pohjoisosassa työttömyysaste on noin 6,5 prosenttia ja etelässä 22 prosenttia.

- Keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus työvoimasta on 51,5 prosenttia (EU:n keskiarvo 66 prosenttia), mutta vain 6,1 prosenttia aikuisista osallistuu yleissivistävään tai ammatilliseen koulutukseen (EU:n keskiarvo 8,7 prosenttia).

Tarkastelun perusteella vaikuttaa siltä, että lisää toimia tarvitaan seuraavia seikkoja koskevien työllisyyden suuntaviivojen ja suositusten osalta: neljään pilariin kuuluvien eri politiikan keinojen käyttäminen, vero- ja etuusjärjestelmät, aktivoiva ja ennaltaehkäisevä politiikka, tasa-arvon valtavirtaistaminen ja sukupuolten väliset erot sekä elinikäinen oppiminen.

Italialle suositellaan näin ollen seuraavia toimenpiteitä:

1. Olisi jatkettava neljään pilariin liittyvien politiikan keinojen tasapainon parantamista tehostamalla työllistyvyyttä edistävää politiikkaa, nykyaikaistamalla työn organisointia ja siihen liittyviä sääntelypuitteita, kehittämällä kattava tasa-arvostrategia sekä jatkamalla tasa-arvon valtavirtaistamista.

2. Olisi jatkettava eläkejärjestelmän tarkistamista vuodeksi 2001 suunnitellun tarkistuksen mukaisesti ja tarkistettava muita etuusjärjestelmiä, jotta vähennettäisiin työvoiman siirtymistä pois työmarkkinoilta. Lisäksi olisi jatkettava toimia verotuksen keventämiseksi erityisesti matalapalkkaisten työntekijöiden osalta.

3. Osana työllisyyspolitiikkaa olisi toteutettava lisää toimia, joilla estetään nuorten ja aikuisten työttömien joutuminen pitkäaikaistyöttömiksi. Tällaisiin toimiin kuuluisi julkisten työvoimapalveluiden uudistuksen täytäntöönpano koko maassa, työllisyyttä koskevan työllisyysjärjestelmän käyttöönoton nopeuttaminen ja nykyisten toimien jatkaminen tilastollisen seurantajärjestelmän kehittämiseksi.

4. Olisi toteutettava aktiivista työmarkkinapolitiikkaa ja erityisiä toimenpiteitä, joilla kavennetaan nykyisiä laajoja sukupuolieroja työllisyys- ja työttömyysasteissa. Tavoitteena olisi tarjota naisille enemmän ja parempia työmahdollisuuksia.

5. Olisi hyväksyttävä ja pantava täytäntöön elinikäistä oppimista koskeva johdonmukainen strategia, johon sisältyy kansallisia tavoitteita. Työmarkkinaosapuolten olisi osallistuttava enemmän koulutusmahdollisuuksien tarjoamiseen työvoimalle.

IX LUXEMBURG

Työllisyyteen liittyvät ongelmat

Luxemburgin työmarkkinatilanne oli suotuisa vuonna 1999, ja sitä tukivat vahva talouskasvu ja EU:n korkein työllisyysasteen kasvu (4,8 prosenttiyksikköä). Työttömyysaste laski entisestään ja on edelleen EU:n alhaisin (2,3 prosenttia). Maassa on kuitenkin joitakin rakenteellisia ongelmia:

- Kansallinen kokonaistyöllisyysaste on hyvin alhainen hyvästä työllisyystilanteesta huolimatta, sillä rajatyöntekijöitä on paljon. Työllisyysaste on erityisen alhainen yli 55 vuotiaiden työntekijöiden (26,3 prosenttia) ja naisten (48,5 prosenttia) osalta, vaikkakin molemmat luvut ovat nousseet vuodesta 1998.

- Sukupuolten välinen ero työllisyydessä on yksi EU:n suurimpia (25,9 prosenttiyksikköä).

- Maassa on pulaa ammattitaitoisesta työvoimasta.

- Aikuisten työntekijöiden osallistuminen täydennyskoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen on edelleen vähäistä (5,3 prosenttia).

Tarkastelun perusteella vaikuttaa siltä, että lisätoimia tarvitaan seuraavia seikkoja koskevien työllisyyden suuntaviivojen ja suositusten osalta: sosiaalinen vuoropuhelu, ikääntyneiden työntekijöiden ja naisten osuuden lisääminen työmarkkinoilla sekä elinikäinen oppiminen.

Luxemburgille suositellaan näin ollen seuraavia toimenpiteitä:

1. Olisi kannustettava työmarkkinaosapuolia käymään rakentavaa vuoropuhelua, joka on olennaisen tärkeää kansallisessa toimintasuunnitelmassa esitetyn työllisyyspolitiikan onnistumiselle.

2. Olisi toteutettava toimia, joilla lisätään ikääntyneiden työntekijöiden ja naisten osallistumista työelämään; tässä yhteydessä olisi myös tarkistettava vero- ja etuusjärjestelmiä. Lisäksi olisi toteutettava toimia, joilla edistetään tasa-arvon valtavirtaistamista.

3. Olisi jatkettava ammatillista täydennyskoulutusta koskevan puitelainsäädännön täytäntöönpanoa ja vahvistettava koulutuspolitiikan kehittämistä ja täytäntöönpanoa ja siihen liittyvien tavoitteiden asettamista niin, että saadaan lisättyä osallistumista yleissivistävään ja ammatilliseen koulutukseen.

X ALANKOMAAT

Työllisyyteen liittyvät ongelmat

Alankomaiden työllisyys kasvoi vuonna 1999, ja työllisyysaste on selvästi EU:n keskiarvon yläpuolella. Työttömyysaste laski vuonna 1999 entisestään 3,3 prosenttiin, mikä on alle EU:n keskiarvon. Maassa on kuitenkin joitakin rakenteellisia ongelmia:

- Vaikka pitkäaikaistyöttömyys on laskussa, siihen liittyy sitkeitä ongelmia, jotka vaivaavat tiettyjä erityisryhmiä ja varsinkin heikon ammattitaidon omaavia työntekijöitä, ikääntyneitä työntekijöitä ja etnisiä vähemmistöjä.

- Suurta työikäisten joukkoa pidetään työmarkkinoiden ulkopuolella työkyvyttömyysetuuksien ja muiden sosiaalietuuksien avulla.

- Työvoimapula ja siihen liittyvä palkankorotuspaine ovat nousemassa esiin.

Tarkastelun perusteella vaikuttaa siltä, että lisätoimia tarvitaan seuraavia seikkoja koskevien työllisyyden suuntaviivojen ja suositusten osalta: vero- ja etuusjärjestelmä sekä tilastollinen seurantajärjestelmä.

Alankomaille suositellaan näin ollen seuraavia toimenpiteitä:

1. Olisi jatkettava yhteistyötä työmarkkinaosapuolten kanssa sellaisten etuusjärjestelmien osatekijöiden vähentämiseksi, jotka eivät ole omiaan kannustamaan etenkään työkyvyttömyysetuuksia saavien henkilöiden osallistumista avoimille työmarkkinoille ja luomaan köyhyysloukkuja.

2. Olisi jatkettava tilastojärjestelmän kehittämistä, jotta politiikka- ja tulosindikaattorit olisivat riittävän ajoissa käytettävissä ennaltaehkäisevän politiikan täytäntöönpanon seurantaa ja arviointia varten.

XI ITÄVALTA

Työllisyyteen liittyvät ongelmat

Itävallan työmarkkinoiden tilanne kohentui viime vuonna, ja kokonaistyöllisyysaste oli 68,2 prosenttia (naisten osalta 59,7 prosenttia), mikä on lähellä Lissabonin Eurooppa-neuvoston vuodeksi 2000 asettamaa 70 prosentin tavoitetta ja selvästi yli EU:n keskiarvon. Kokonaistyöttömyys aleni vuonna 1999 3,8 prosenttiin, ja sekä kokonaistyöttömyys että nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys ovat EU:n alimpien joukossa. Hyvästä yleistilanteesta huolimatta työmarkkinoilla on edelleen rakenteellisia ongelmia:

- Itävallassa on keskimääräistä korkeampi kokonaisveroaste, ja työn verotus kasvoi vuosina 1994-1998. On ennustettu, että välillisten työvoimakustannusten osuus BKT:sta alenee noin 0,4 prosenttiyksikköä vuoteen 2003 mennessä, mikä on ensimmäinen askel eteenpäin.

- Sukupuolten välinen ero sekä työllisyys- että työttömyysasteessa on edelleen merkittävä siitä huolimatta, että naisten työllisyysaste on EU:n keskiarvoa korkeampi.

- Ikääntyneiden työntekijöiden työllisyysaste on alle EU:n keskiarvon, ja yli 50-vuotiaiden työttömyys on edelleen korkea.

Tarkastelun perusteella vaikuttaa siltä, että lisätoimia tarvitaan seuraavia seikkoja koskevien työllisyyden suuntaviivojen ja suositusten osalta: ikääntyneiden työntekijöiden työllistyvyys, tasa-arvon valtavirtaistaminen ja työhön kohdistuva verotus.

Itävallalle suositellaan näin ollen seuraavia toimenpiteitä:

1. Olisi toteutettava lisätoimenpiteitä työn raskaan verotuksen keventämiseksi huomattavasti erityisesti niiden ryhmien osalta, jotka kohtaavat työmarkkinoilla ongelmia.

2. Olisi jatkettava kattavaa strategiaa työllisyydessä edelleen esiintyvien huomattavien sukupuolierojen pienentämiseksi esimerkiksi toimilla, joilla edistetään palkkaerojen pienentämistä ja helpotetaan työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista.

3. Olisi jatkettava varhaiseläkejärjestelmien ja muiden toimenpiteiden uudistamista, jotta ikääntyneet työntekijät pysyisivät kauemmin työelämässä ja heidän työllisyysasteensa parantuisi huomattavasti.

XII PORTUGALI

Työllisyyteen liittyvät ongelmat

Portugalin työllisyystilanne parani edelleen vuonna 1999 ja vahvisti näin edellisen vuoden positiivista suuntausta. Työttömyys on alimpia EU:ssa, ja pitkäaikaistyöttömyys on laskenut nopeasti. Työmarkkinat kärsivät kuitenkin rakenteellisista heikkouksista, jotka vaativat toimia:

- Työvoiman keskimääräinen ammattitaitotaso on heikko. Vain 21,2 prosentilla työvoimasta on keskiasteen tutkinto, kun EU:n keskiarvo on 66 prosenttia. Osallistumisaste yleissivistävään ja ammatilliseen koulutukseen on 3,6 prosenttia, mikä myös on alle EU:n keskiarvon (8,7 prosenttia), ja 45 prosenttia 18-24-vuotiaista nuorista jättää koulunsa kesken.

- Palvelualan työllistämismahdollisuudet ovat huomattavat, kuten palvelualan työllisyysaste (36,2 prosenttia) osoittaa, mutta maassa ei ole kehitetty johdonmukaista strategiaa yrittäjyyden edistämiseksi.

- Työmarkkinaosapuolten aktiivinen osallistuminen on välttämätöntä Portugalin työmarkkinoiden tärkeimpien haasteiden voittamiseksi. Näitä haasteita ovat erityisesti alhainen ammattitaitotaso, työn organisoinnin nykyaikaistaminen ja työsuhteet.

- Naisten työmarkkinatilanteen yleinen parantuminen edellyttää sitä, että sukupuolten tasa-arvoa lisätään erityisesti alakohtaisesti.

Tarkastelun perusteella vaikuttaa siltä, että lisätoimia vaaditaan seuraavia seikkoja koskevien työllisyyden suuntaviivojen ja suositusten osalta: yleissivistävä ja ammatillinen koulutus, yritysten hallinnollisen rasituksen keventäminen, yhteistyökumppanuuden kehittäminen, sukupuolittainen eriytyminen ja lastenhoitopalveluiden saatavuus.

Portugalille suositellaan näin ollen seuraavia toimenpiteitä:

1. Olisi pyrittävä edelleen kehittämään ja panemaan täytäntöön elinikäistä oppimista koskeva kattava strategia, jossa käsitellään myös koulunkäynnin varhaiseen lopettamiseen liittyviä ongelmia, asetetaan selkeät tavoitteet ja suunnitellaan asianmukaiset välineet. Erityishuomiota olisi kiinnitettävä yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen laatuun, jotta vältettäisiin ammattitaidon puute.

2. Olisi pyrittävä edelleen keventämään yritysten hallinnollista rasitetta, hyödyntämään palvelualan työllistämismahdollisuuksia ja edistämään keski- ja korkeatasoista ammattitaitoa vaativien työpaikkojen luomista palvelualalle.

3. Olisi jatkettava kumppanuuslähestymistavan täytäntöönpanoa ja edistettävä työmarkkinaosapuolten konkreettista sitoutumista varsinkin työn organisoinnin nykyaikaistamiseen, työsuhteiden ja työlainsäädännön mukauttamiseen ja täydennyskoulutukseen.

4. Olisi edelleen toteutettava toimia työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseksi laajentamalla lastenhoitopalveluita ja tarkasteltava tapoja edistää sukupuolten tasa-arvoa alakohtaisesti.

XIII SUOMI

Työllisyyteen liittyvät ongelmat

Suomen vahva talouskasvu on jatkunut edellisten viiden vuoden ajan, mutta jotkin huomattavat rakenteelliset ongelmat ovat ennallaan:

- Kokonaistyöttömyysaste on edelleen korkea (10,2 prosenttia), ja työttömyys on pääosin rakenteellista. Myös nuorisotyöttömyys ja yli 50-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömyys ovat edelleen merkittäviä ongelmia.

- Suomi on hiljattain toteutetuilla toimilla pystynyt keventämään työn verotusta, mutta se on kuitenkin edelleen pysynyt EU:n keskiarvoa korkeampana.

- Suomessa on ammattitaitoisen työvoiman puutetta useilla aloilla (sekä korkean että alhaisen ammattitaidon tehtävissä), ja maassa on yleistä tarvetta saada työvoima aktivoitua keskittymällä laadukkaaseen aktiiviseen työmarkkinapolitiikkaan.

- Alueelliset työllisyyserot ovat huomattavia.

Tarkastelun perusteella vaikuttaa siltä, että lisätoimia vaaditaan seuraavia seikkoja koskevien työllisyyden suuntaviivojen ja suositusten osalta: vero- ja etuusjärjestelmät, työn verotus sekä työmarkkinoiden ammatti- ja alakohtainen jakautuminen sukupuolen mukaan.

Suomelle suositellaan näin ollen seuraavia toimenpiteitä:

1. Olisi tarkasteltava edelleen nykyisiä vero- ja etuusjärjestelmiä työntekoon ja työntekijöiden palkkaamiseen kannustavien tekijöiden lisäämiseksi. Lisäksi olisi keskityttävä ikääntyneille työntekijöille suunnattuun elinikäisen oppimisen politiikkaan, jotta nämä pysyisivät pidempään työelämässä.

2. Olisi jatkettava nykyisiä poliittisia aloitteita työn verotuksen keventämiseksi; tässä olisi otettava huomioon maan talous- ja työllisyystilanne.

3. Olisi seurattava ja arvioitava tasa-arvon valtavirtaistamisen yhteydessä työmarkkinoiden tämänhetkistä ammatti- ja alakohtaista jakautumista sukupuolen mukaan.

XIV RUOTSI

Työllisyyteen liittyvät ongelmat

Ruotsin työllisyysaste on EU:n korkeimpia, ja sen työllisyyskasvu on hiljattain elpynyt niin, että työttömyys laski 7,2 prosenttiin vuonna 1999. Työmarkkinoilla on kuitenkin joitakin rakenteellisia ongelmia:

- Työtä, erityisesti ammattitaidottoman ja matalapalkkaisen työvoiman työtä verotetaan edelleen hyvin raskaasti. Ruotsilla on vieläkin EU:n korkein työvoiman verotusaste: vuonna 1998 se oli 52,7 prosenttia, kun EU:n keskiarvo on 39,2 prosenttia.

- Suuri osa työikäisestä väestöstä on riippuvainen etuuksista.

- Ammattitaitoisen työvoiman puutteesta - erityisesti alueellisesti - on tullut talouskasvua ja alueellista kehitystä estävä tekijä.

- Työmarkkinoiden tämänhetkinen sukupuolittainen ammatti- ja alakohtainen eriytyminen herättää huolestusta hyvin kehittyneestä tasa-arvopolitiikasta huolimatta.

Tarkastelun perusteella vaikuttaa siltä, että lisätoimia tarvitaan seuraavia seikkoja koskevien työllisyyden suuntaviivojen ja suositusten osalta: työn verotus ja tasa-arvon valtavirtaistaminen.

Ruotsille suositellaan näin ollen seuraavia toimenpiteitä:

1. Olisi toteutettava lisätoimia asettamalla erityisesti kansallisen tilanteen huomioivia tavoitteita työn raskaan verotuksen keventämiseksi ennen kaikkea matalapalkkaisten työntekijöiden osalta.

2. Olisi jatkettava poliittisia aloitteita, joilla pyritään mukauttamaan edelleen etuus- ja avustusjärjestelmiä niin, että kannustetaan riittävästi työpaikan vastaanottamiseen.

3. Olisi seurattava ja arvioitava nykyistä työmarkkinoiden ammatti- ja alakohtaista eriytymistä sukupuolittain samassa yhteydessä, kun vuonna 1999 aloitettua tasa-arvon valtavirtaistamisstrategiaa uudistetaan.

XV YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA

Työllisyyteen liittyvät ongelmat

Yhdistyneen kuningaskunnan työllisyys kasvoi vuonna 1999, ja naisten ja miesten työllisyysaste on selvästi korkeampi kuin EU:n keskiarvo. Työttömyysaste laski edelleen vuonna 1999 ja putosi 6,1 prosenttiin, mikä on alle EU:n keskiarvon. Maassa on kuitenkin edelleen merkittäviä rakenteellisia ongelmia:

- Pitkäaikaistyöttömyyteen ajautuu nuorista 17 prosenttia ja aikuisista 11 prosenttia, ja nämä määrät ovat edelleen suurempia kuin parhaiten selviytyvissä jäsenvaltioissa.

- Vaikka pitkäaikaistyöttömyys on alenemassa, siihen liittyy sitkeitä ongelmia, jotka vaivaavat tiettyjä ryhmiä ja varsinkin kotitalouksia, joissa ei ole yhtään työssäkäyvää sekä heikommassa asemassa olevia ryhmiä. Nämä ongelmat koskevat myös useita sellaisia alueita, joilla on tietty maantieteellinen sijainti. Yksinhuoltajien jääminen työmarkkinoiden ulkopuolelle on edelleen ongelma.

- Joillakin aloilla ja varsinkin tietotekniikka-alalla on puutetta ammattitaitoisesta työvoimasta. Perustaitojen alhainen taso on yleinen ongelma Yhdistyneessä kuningaskunnassa.

- Sukupuolten välinen palkkaero on pienenemässä, mutta se on edelleen suuri EU:n keskiarvoon verrattuna. Lisäksi vanhemmuudesta johtuvat sukupuolierot työmarkkinoilla ovat EU:n korkeinta tasoa, mikä osoittaa tarvetta riittävien ja kohtuuhintaisten lastenhoitopalveluiden järjestämiseen.

- Työmarkkinoiden sukupuolittainen ammatti- ja alakohtainen eriytyminen on yleisempää kuin EU:ssa keskimäärin.

Tarkastelun perusteella vaikuttaa siltä, että lisätoimia vaaditaan seuraavia seikkoja koskevien työllisyyden suuntaviivojen ja suositusten osalta: sopeutumiskyky, sukupuolten väliset palkkaerot, lastenhoitopalveluiden tarjonta, työttömyyttä ehkäisevä strategia ja elinikäinen oppiminen.

Yhdistyneelle kuningaskunnalle suositellaan näin ollen seuraavia toimenpiteitä:

1. Olisi tasapainotettava suuntaviivojen eri politiikanalojen täytäntöönpanoa niin, että työn organisoinnin nykyaikaistamispyrkimyksiä vahvistetaan ja tehdään näkyvämmiksi erityisesti tukemalla työmarkkinayhteistyötä kaikilla asianomaisilla tasoilla.

2. Olisi toteutettava toimia sukupuolten välisten palkkaerojen vähentämiseksi ja lastenhoitopalveluiden parantamiseksi, jotta sekä isien että äitien olisi helpompi siirtyä työelämään. Erityishuomiota olisi kiinnitettävä yksinhuoltajien tarpeisiin.

3. Olisi tarjottava nykyistä useammille aikuisille työttömille aktiivisia työmarkkinatoimia ennen kuin työttömyys on kestänyt 12 kuukautta. Olisi myös täydennettävä työnhakijan avustusjärjestelmästä (Jobseekers' Allowance Regime) myönnettävää tukea.

4. Olisi pyrittävä panemaan tehokkaammin täytäntöön elinikäistä oppimista ja erityisesti perustaitojen yleisen tason parantamista koskevia aloitteita, joilla osoitetaan, miten varmistetaan niiden ryhmien osallistuminen, jotka ovat perinteisesti haluttomia tarttumaan mahdollisuuteen tai joille ei ole tarjolla sopivia mahdollisuuksia.