Neuvoston päätös,

tehty 22 päivänä tammikuuta 2001,

Euroopan unionin sotilasesikunnan perustamisesta

(2001/80/YUTP)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 28 artiklan 1 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 207 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 17 artiklan mukaisen yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) ja erityisesti Euroopan yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan vahvistamisen puitteissa Nizzassa 7-11 päivänä joulukuuta 2000 kokoontunut Eurooppa-neuvosto pääsi yhteisymmärrykseen Euroopan unionin sotilasesikunnan perustamisesta ja määritteli sen toimenkuvan ja toiminnot.

(2) Eurooppa-neuvoston antamien suuntaviivojen mukaisesti sotilasesikunta tulisi saattaa valmiuteen aloittaa työnsä,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

1. Neuvoston pääsihteeristön palvelukseen siirretään sotilashenkilökuntaa jäsenvaltioista Euroopan unionin sotilasesikunnan (EUSE) perustamiseksi.

2. Sotilasesikunnasta tulee osa neuvoston pääsihteeristöä.

2 artikla

Sotilasesikunnan toimenkuva ja toiminnot on määritelty Nizzan Eurooppa-neuvoston hyväksymän puheenjohtajavaltion selvityksen liitteessä V, joka on tämän päätöksen liitteenä.

3 artikla

Kaikkien sotilasesikunnan jäsenten on oltava Euroopan unionin jäsenvaltioiden kansalaisia.

4 artikla

1. Sotilasesikunnan jäseniin sovelletaan sääntöjä, jotka määritellään neuvoston päätöksessä.

2. Siihen saakka kunnes 1 kohdassa tarkoitettu päätös tulee voimaan, neuvoston 28 päivänä helmikuuta 2000 tekemä päätös 2000/178/YUTP neuvoston pääsihteeristön palvelukseen määräaikaisesti siirrettäviin kansallisiin sotilasalan asiantuntijoihin sovellettavista säännöistä(1) pysyy voimassa.

5 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se tehdään.

Tätä päätöstä sovelletaan siitä päivästä lähtien, jonka pääsihteeri/korkea edustaja poliittisten ja turvallisuusasioiden komiteaa ja väliaikaista sotilaallista elintä/sotilaskomiteaa kuullen päättää, ja periaatteessa ennen vuoden 2001 kesäkuun loppua.

Siihen päivään saakka, jona tätä päätöstä aletaan soveltaa, sotilasesikunnan pääjohtaja, joka astuu virkaansa 1 päivänä maaliskuuta 2001(2), toimii jäsenvaltioista neuvoston pääsihteeristön palvelukseen siirrettyjen sotilasalan asiantuntijoiden(3) päällikkönä.

6 artikla

Tämä päätös julkaistaan virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä 22 päivänä tammikuuta 2001.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

A. Lindh

(1) EYVL L 57, 2.3.2000, s. 1.

(2) Neuvoston päätös, tehty 22 päivänä joulukuuta 2000.

(3) Neuvoston päätös 2000/145/YUTP, tehty 14 päivänä helmikuuta 2000, neuvoston pääsihteeristön palvelukseen määräaikaisesti siirrettävistä kansallisista sotilasasiantuntijoista (EYVL L 49, 22.2.2000, s. 3).

LIITE

EUROOPAN UNIONIN SOTILASESIKUNNAN (EUSE) ORGANISAATIO

1. Johdanto

EU:n jäsenvaltiot päättivät Helsingissä perustaa neuvostoon uudet pysyvät poliittiset ja sotilaalliset rakenteet, jotta EU voisi vastata kaikista Euroopan unionista tehdyssä sopimuksessa määritellyistä konfliktinesto- ja kriisinhallintatehtävistä, ns. Petersbergin tehtävistä. Helsingin tilanneselvityksen mukaisesti EUSE "osana neuvoston rakenteita antaa sotilaallista asiantuntemusta ja tukee Euroopan yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa, mukaan lukien EU-johtoisten sotilaallisten kriisinhallintaoperaatioiden toteuttaminen".

Tässä tarkoituksessa EUSE:n tehtävänkuvaus määritellään seuraavasti:

2. Toimenkuva

EUSE:n tehtäviä ovat "varhaisvaroitus, tilannearviointi ja Petersbergin tehtävien strateginen suunnittelu, mukaan lukien Euroopan kansallisten ja monikansallisten joukkojen saatavuuden kartoittaminen" sekä politiikan ja päätösten täytäntöönpano Euroopan unionin sotilaskomitean (EUSK) ohjeistuksen mukaisesti.

3. Asema ja tehtävät

- Se toimii EU:n sotilaallisen asiantuntemuksen lähteenä.

- Se toimii välittäjänä toisaalta EUSK:n ja EU:n käytössä olevien sotilaallisten voimavarojen välillä sekä tarjoaa sotilaallista asiantuntemusta EU:n elimille EUSK:n ohjeistuksen mukaisesti.

- Se toimii varhaisvaroituksen voimavarana. Se suunnittelee, arvioi ja tekee suosituksia, jotka koskevat kriisinhallinnan periaatetta ja yleistä sotilaallista strategiaa ja panee täytäntöön EUSK:n päätökset ja ohjeistukset.

- Se antaa tukea EUSK:lle tilannearvioinnissa ja strategisen suunnittelun sotilaallisissa kysymyksissä(1) kaikkien Petersbergin tehtävien osalta kaikissa EU-johtoisissa operaatioissa riippumatta siitä, käyttääkö EU Naton voimavaroja vai ei.

- Se osallistuu voimavaratavoitteiden kehittämiseen, arviointiin ja tarkistamiseen ottaen huomioon sen, että niiden jäsenvaltioiden, joita asia koskee, on sovittujen menettelyjen avulla varmistettava yhdenmukaisuus Naton puolustussuunnitteluprosessin (DPP) ja suunnittelu- ja arviointiprosessin (PARP) kanssa.

- Se vastaa koulutuksen, harjoitusten ja yhteentoimivuuden alalla jäsenvaltioiden EU:n käyttöön tarjoamien joukkojen ja voimavarojen tarkkailusta, arvioinnista ja niitä koskevien suositusten antamisesta.

4. Toiminnot

- Se huolehtii kolmesta operatiivisesta päätoiminnosta: varhaisvaroitus, tilannearviointi ja strateginen suunnittelu.

- Se tarjoaa EUSK:n ohjeistamana sotilaallista asiantuntemusta EU:n elinten käyttöön ja erityisesti pääsihteerille/korkealle edustajalle.

- Se tarkkailee ja seuraa mahdollisesti puhkeamassa olevia kriisejä tukeutuen asianmukaisiin kansallisiin ja monikansallisiin tiedusteluvoimavaroihin.

- Se antaa sotilaallisia tietoja tilannekeskukselle ja saa siltä tietoja.

- Se suorittaa Petersbergin tehtävien strategisen ennakkosuunnittelun sotilaallisen osuuden.

- Se määrittelee ja luetteloi Naton kanssa koordinoiden EU-johtoisten operaatioiden kansalliset ja monikansalliset joukot.

- Se osallistuu jäsenvaltioiden EU:n käyttöön tarjoamien kansallisten ja monikansallisten joukkojen kehittämiseen ja valmennukseen (mukaan lukien koulutus ja harjoitukset). Suhteita Natoon koskevat yksityiskohtaiset säännöt määritellään asiaankuuluvissa asiakirjoissa.

- Se järjestää ja koordinoi menettelyt kansallisten ja monikansallisten esikuntien kanssa, mukaan lukien EU:n käytettävissä olevat Naton esikunnat, varmistaen niin pitkälle kuin mahdollista yhteensopivuuden Naton menettelyjen kanssa.

- Se määrittelee, suunnittelee, toteuttaa ja arvioi EU:n kriisinhallintamenettelyjen sotilaalliset osat, mukaan lukien EU/Nato-menettelyjen harjoitukset.

- Se osallistuu operaatioiden ja harjoitusten kustannusarvioiden tekemiseen.

- Se huolehtii yhteydenpidosta monikansallisten joukkojen kansallisiin ja monikansallisiin esikuntiin.

- Se luo pysyvät suhteet Natoon EU:n ja Naton välisten pysyvien järjestelyjen mukaisesti ja asianmukaiset suhteet nimettyihin tahoihin YK:ssa ja ETYJ:ssä edellyttäen, että asiasta sovitaan kyseisten järjestöjen kanssa.

a) Lisätoiminnot kriisinhallintatilanteissa

- Se pyytää ja käsittelee erityistietoja tiedusteluorganisaatioilta sekä muita asiaankuuluvia tietoja kaikista saatavilla olevista lähteistä.

- Se tukee EUSK:a tämän osallistuessa poliittisten ja turvallisuusasioiden komitean (PTK) alustavaan suunnitteluohjeistukseen ja suunnitteluohjeistuksen laatimiseen.

- Se kehittää ja priorisoi sotilaallisia strategiavaihtoehtoja, jotta EUSK voi käyttää näitä tietoja antaessaan neuvoja sotilaallisissa kysymyksissä PTK:lle. Tässä yhteydessä EUSE:

- määrittelee laajasti alustavat vaihtoehdot,

- käyttää tarvittaessa ulkopuolista suunnittelutukea näiden vaihtoehtojen analysoimiseksi, kehittämiseksi ja täsmentämiseksi edelleen,

- arvioi tällaisen yksityiskohtaisemman työn tuloksia ja antaa tehtäväksi mahdollisesti tarvittavan lisätyön,

- esittää EUSK:lle yleisarvion, jossa ilmoitetaan aiheelliset prioriteetit ja suositukset.

- Se voi myös osallistua sotilaallisten vaihtoehtojen ei-sotilaallisten näkökohtien kehittämiseen.

- Se määrittelee kansallisten suunnitteluesikuntien ja tarvittaessa Naton kanssa koordinoiden ne joukot, jotka voisivat osallistua EU-johtoisiin operaatioihin.

- Se avustaa operaation komentajaa teknisiä kysymyksiä koskevissa keskusteluissa, joita käydään sellaisten kolmansien maiden kanssa, jotka tarjoavat EU-johtoiseen operaatioon sotilaallisia voimavaroja, ja valmisteltaessa joukkojen muodostamista käsittelevää kokousta.

- Se jatkaa kriisitilanteiden tarkkailua.

b) Lisätoiminnot operaatioiden aikana

- EUSK:n ohjeistamana toimien EUSE tarkkailee operaation aikana kaikkia operaation sotilaallisia näkökohtia. Se suorittaa strategista analyysia yhdessä operaation nimetyn komentajan kanssa tukeakseen EUSK:a tämän toimiessa strategisesta johtamisesta vastaavan PTK:n neuvon-antajana.

- Poliittisen ja operatiivisen kehityksen valossa se tarjoaa EUSK:lle uusia vaihtoehtoja, joiden pohjalta EUSK voi antaa neuvoja PTK:lle.

5. Organisaatio

- Se toimii EUSK:n sotilaallisen ohjeistuksen mukaisesti ja raportoi tälle toiminnastaan.

- EUSE on neuvoston pääsihteeristön osasto, joka toimii suoraan pääsihteerin/korkean edustajan alaisuudessa ja jonka henkilöstö koostuu jäsenvaltioista lähetetyistä työntekijöistä, jotka toimivat kansainvälisissä tehtävissä neuvostossa vahvistettavan perussäännön mukaisesti.

- EUSE:a johtaa EU:n sotilasesikunnan pääjohtaja, kenraaliluutnantin arvoinen upseeri, ja se toimii EUSK:n ohjeistamana.

- EUSE:n organisaatio on liitteessä A esitetyn kaltainen, jotta se voisi huolehtia kaiken tyyppisistä Petersbergin tehtävistä, riippumatta siitä, käyttääkö EU Naton voimavaroja vai ei.

- Kriisinhallintatilanteissa tai harjoituksissa EUSE voisi perustaa kriisitoimintaryhmiä käyttäen hyväkseen omaa asiantuntemustaan, henkilökuntaansa ja infrastruktuuriaan. Lisäksi se voisi tarpeen vaatiessa pyytää EUSK:a esittämään jäsenvaltioille, että sen henkilökunnan määrää lisättäisiin tilapäisesti.

6. Suhteet kolmansiin maihin

- EUSE:n suhteet EU:n ulkopuolisiin Nato-maihin sekä muihin EU:n ehdokasmaihin määritellään asiakirjassa, joka käsittelee EU:n suhteita kolmansiin maihin.

(1) Alustavat määritelmät:

Strateginen suunnittelu: suunnittelutoimet, jotka aloitetaan heti, kun kriisi puhkeaa, ja jotka päättyvät, kun EU:n poliittiset viranomaiset hyväksyvät sotilaallisen strategiavaihtoehdon tai joukon sotilaallisia strategiavaihtoehtoja. Strateginen prosessi käsittää sotilaallisen tilannearvioinnin, poliittisten ja sotilaallisten puitteiden määrittelyn ja sotilaallisten strategiavaihtoehtojen kehittämisen.

Sotilaallinen strategiavaihtoehto: mahdollinen sotilaallinen operaatio, jonka tarkoituksena on poliittis-sotilaallisissa puitteissa määriteltyjen poliittisten ja sotilaallisten tavoitteiden saavuttaminen. Sotilaallisessa strategiavaihtoehdossa kuvataan sotilaallinen ratkaisu, tarvittavat voimavarat, rajoitteet sekä suositukset, jotka koskevat operaation komentajan ja operatiivisen esikunnan valintaa.

LIITE A

EUSE:N ORGANISAATIOKAAVIO

>PIC FILE= "L_2001027FI.001002.EPS">

LYHENTEET

>TAULUKON PAIKKA>