Neuvoston päätöslauselma,

annettu 28 päivänä lokakuuta 1999,

vastavuoroisesta tunnustamisesta

(2000/C 141/02)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

1. MUISTUTTAA Euroopan yhteisön perustamissopimuksen tavoitteista, joita ovat erityisesti tavaroiden, henkilöiden ja palvelujen vapaa liikkuvuus, sijoittautumisvapaus, kuluttajansuoja sekä kansanterveyden ja ympäristön suojeleminen.

2. MUISTUTTAA 30. maaliskuuta 1998 tehdyistä keskinäistä tunnustamista koskevista päätelmistään.

3. ILMAISEE TYYTYVÄISYYTENSÄ komission tiedonantoon "Yhtenäismarkkinoiden toimintasuunnitelman seuranta vastavuoroisen tunnustamisen osalta" ja ensimmäiseen, kerran kahdessa vuodessa annettavaan komission kertomukseen "Vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamisesta tuote- ja palvelumarkkinoihin".

4. KOROSTAA, että vastavuoroisen tunnustamisen periaate on vaikuttanut monissa tapauksissa myönteisesti tavaroiden ja palvelujen vapaaseen liikkuvuuteen ja siitä on ollut merkittävää hyötyä yhtenäismarkkinoiden toimivuudelle, erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille.

5. TUNNUSTAA, että tavaroita ja palveluja koskevan vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltaminen on ensisijaisesti jäsenvaltioiden tehtävä ja että komission tehtävä on valvoa periaatteen asianmukaista soveltamista.

6. KATSOO, että yhtenäismarkkinoiden hyvän toimivuuden varmistaminen edellyttää yhtenäistä yhdenmukaistetun lainsäädännön, standardoinnin, vaatimustenmukaisuuden arviointia koskevien välineiden, kuten akkreditoinnin, ja vastavuoroisen tunnustamisen yhdistelmää.

7. PAINOTTAA, että vastavuoroisen tunnustamisen periaatetta olisi sovellettava asianmukaisesti unionin laajenemisen yhteydessä.

8. PAINOTTAA vastavuoroisen tunnustamisen merkitystä myös WTO:n ja kansainvälisten kauppaneuvottelujen uuden kierroksen yhteydessä.

9. KIINNITTÄÄ HUOMIOTA siihen, että vastavuoroisen tunnustamisen periaatetta on edelleen pyrittävä soveltamaan paremmin. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota joillakin tuotealoilla (esimerkiksi elintarvikkeet, sähkötekniikka, rakennustarvikkeet ja moottoriajoneuvot), palvelualalla (esimerkiksi rahoituspalvelut) sekä ammattipätevyyksien alalla (esimerkiksi tutkintojen tunnustaminen) esiintyviin ongelmiin.

10. PANEE MERKILLE, että taloudelliset toimijat ja kansalaiset eivät aina käytä tehokkaasti ja asianmukaisesti vastavuoroista tunnustamista, koska he eivät tunne riittävästi periaatetta ja sen käytännön seurauksia.

11. PANEE MERKILLE, että joissain tapauksissa taloudelliset toimijat ja kansalaiset saattavat pidättäytyä vastavuoroisen tunnustamisen käytöstä, koska katsovat, että hallintomenettelyt vastavuoroisen tunnustamisen saamiseksi ovat liian työläät tai vaikeat.

12. PANEE MERKILLE edelleen, että jäsenvaltioiden hallinnoilla saattaa joissakin tapauksissa olla ongelmia vastavuoroisen tunnustamisen soveltamisessa tehokkaasti, koska niillä ei ole riittävästi tietoa muiden jäsenvaltioiden lainsäädännöstä ja todentamismenettelyistä tai periaatteen soveltamisesta käytäntöön.

13. KOROSTAA, että vastavuoroisen tunnustamisen soveltamisen ja soveltamatta jättämisen vaikutusten täsmälliseksi arvioimiseksi saatetaan tarvita enemmän tietoa erityisesti sen taloudellisista puolista.

14. KEHOTTAA jäsenvaltioita edelleen kehittämään asianmukaisia toimia, seuraavat mukaan luettuina, tehokkaan vastavuoroista tunnustamista koskevan viitekehyksen antamiseksi taloudellisille toimijoille ja kansalaisille:

a) Tarkistetaan ja yksinkertaistetaan asianmukaista kansallista lainsäädäntöä ja sen soveltamismenettelyjä esimerkiksi lisäämällä asiaa koskeviin lakiehdotuksiin vastavuoroista tunnustamista koskevia asianmukaisia lausekkeita ja parantamalla kansallisia menettelyjä lausekkeiden soveltamiseksi tehokkaasti.

b) Käsitellään tehokkaasti taloudellisten toimijoiden pyyntöjä, vastataan nopeasti niihin, varmistetaan, että oikeudelliset valitusmenettelyt toimivat asianmukaisesti, ja vahvistetaan muita kuin oikeudellisia ongelmanratkaisumenettelyjä mukaan luettuna hallinnollinen yhteistyö.

c) Parannetaan kansalaisten ja taloudellisten toimijoiden tietoisuutta heidän vastavuoroista tunnustamista koskevista oikeuksistaan ja vahvistetaan kansalaisten ja taloudellisten toimijoiden kanssa käytävää vuoropuhelua, jotta käyttämällä vakiintuneita ongelmanratkaisutapoja heiltä saataisiin tietoja vastavuoroisen tunnustamisen hyvästä tai huonosta toimivuudesta.

d) Annetaan tuki komission toiminnalle, joka koskee tietojen keräämistä sellaisilta aloilta, joilla vastavuoroinen tunnustaminen on ongelmallista alan teollisuuden tai palvelujen tarjoajien kannalta silloin, kun tuotteita tai palveluja siirretään muihin jäsenvaltioihin.

e) Varmistetaan, että direktiiivin 98/34/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 98/48/EY, ja päätöksen N:o 3052/95/EY mukaiset jäsenvaltioille asetetut tiedonvaihtovelvoitteet pannaan täysimääräisesti ja tehokkaasti täytäntöön, jotta voidaan määrittää kansallisessa lainsäädännössä olevat kaupan tekniset esteet ja torjua ne.

f) Kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että on tärkeää edelleen kehittää ja laajentaa kaikkien vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyjen, kuten koe- ja tutkimusraporttien, todistusten ja vaatimustenmukaisuusmerkkien, vastavuoroisen tunnustamisen soveltamista.

15. KEHOTTAA komissiota jatkamaan työtään tietojen keräämiseksi jäsenvaltioiden viranomaisilta, liike-elämän ja kuluttajien edustajilta sekä muilta eturyhmiltä vastavuoroisen tunnustamisen alalla havaituista onnistumisista ja puutteista sekä näiden taloudellisista vaikutuksista sekä sisällyttämään kyseiset tiedot kaksivuotiskertomuksiin ja yhteismarkkinoiden tulostaulukkoon ja yhteistyössä taloudellisten toimijoiden ja jäsenvaltioiden kanssa suorittamaan vaatimustenmukaisuuden vastaavuutta koskevia tutkimuksia aloilla, joilla vastavuoroisuuden tunnustamista sovelletaan, sekä määrittämään menetelmiä, jotka helpottaisivat kansallisten viranomaisten työtä niiden arvioidessa suojelun asteen vastavuutta.

16. KEHOTTAA komissiota toteuttamaan asianmukaisia toimenpiteitä ja aloitteita, joilla parannetaan vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamista ja joihin kuuluvat erityisesti seuraavat:

a) Parannetaan kansalaisten ja taloudellisten toimijoiden tietoisuutta heidän kyseiseen periaatteeseen liittyvistä oikeuksistaan esimerkiksi aktiivisin tiedotuskampanjoin, ohjekirjoin ja tiedottein sekä kehitetään nykyisiä palautteenantovälineitä, joiden kautta voidaan saada tietoa taloudellisilta toimijoilta ja kansalaisilta.

b) Luotetaan mahdollisimman paljon hallinnolliseen yhteistyöhön ja jatketaan määrätietoisesti komission toimintaa, jolla on tarkoitus saada poistettua vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamista koskevat rikkomukset käyttämällä perustamissopimuksessa, erityisesti direktiivin 98/34/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 98/48/EY, ja päätöksen N:o 3052/95/EY puitteissa komissiolle myönnettyä toimivaltaa.

c) Varmistetaan, että vastavuoroisen tunnustamisen alan politiikat saadaan koordinoiduksi muiden yhteisön politiikkojen kanssa, ja otetaan huomioon kaikki käytettävissä olevat välineet kuten yhdenmukaistettu lainsäädäntö, vastavuoroinen tunnustaminen, vaatimustenmukaisuuden arviointi ja standardointi.

d) Laaditaan konkreettisia ja käytäntöön liittyviä ohjeita, jotka koskevat vastavuoroisen tunnustamisen asianmukaista soveltamista tavaroihin, palveluihin ja ammattipätevyyksiin.

e) Käytetään yhteismarkkinoiden tulostaulukkoa vastavuoroisen tunnustamisen alalla saavutetun menestyksen ja kyseisen alan puutteiden esittämiseen.

17. KEHOTTAA taloudellisia toimijoita ja kansalaisia hyödyntämään täysimääräisesti vastavuoroisen tunnustamisen periaatetta

a) käyttämällä oikeuttaan saada hyötyä vastavuoroisesta tunnustamisesta;

b) tiedottamalla jäsenvaltioille ja komissiolle kaikista kohtaamistaan ongelmista ja turvautumalla tarvittaessa kansallisen ja yhteisön lainsäädännön mukaisiin oikeusmenettelyihin;

c) käyttämällä jäsenvaltioiden ja komission tarjoamaa tietoa.

18. PÄÄTTÄÄ TARKASTELLA tämän päätöslauselman täytäntöönpanoa vuoden 2001 loppuun mennessä komission laatimien kaksivuotiskertomuksen ja tulostaulukon viimeisimmän painoksen pohjalta sekä päättää tarvittaessa lisätoimista.