Komission päätös N:o 1238/2000/EHTY,

tehty 14 päivänä kesäkuuta 2000,

väliaikaisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan, läpimitaltaan yli 80 millimetrin kappaleina olevan kivihiilikoksin tuonnissa

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan hiili- ja teräsyhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 28 päivänä marraskuuta 1996 annetun komission päätöksen N:o 2277/96/EHTY(1), sellaisena kuin se on muutettuna komission päätöksellä N:o 1000/1999/EHTY(2), ja erityisesti sen 7 artiklan,

on kuullut neuvoa-antavaa komiteaa,

sekä katsoo seuraavaa:

A MENETTELY

1 Aloittaminen

(1) Komissio ilmoitti Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä 16 päivänä syyskuuta 1999 julkaistulla ilmoituksella(3) polkumyynnin vastaisen menettelyn aloittamisesta Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä "Kiina", peräisin olevan, läpimitaltaan yli 80 millimetrin kappaleina olevan kivihiilikoksin, jäljempänä "yli 80 mm:n koksi", tuonnissa yhteisöön.

(2) Menettely aloitettiin valituksen perusteella, jonka Eucoke-EEIG, jäljempänä "valituksen tekijä", teki elokuussa 1999 sellaisten tuottajien puolesta, joiden osuus yli 80 mm:n koksin tuotannosta yhteisössä on 80 prosenttia. Valitus sisälsi näytön tarkasteltavana olevan tuotteen polkumyynnistä ja siitä aiheutuneesta merkittävästä vahingosta, minkä katsottiin riittävän menettelyn aloittamiseen.

2 Tutkimus

(3) Komissio ilmoitti menettelyn aloittamisesta virallisesti niille tuottajille/viejille, tuojille ja käyttäjille, joita asian tiedettiin koskevan, sekä asianomaisen viejämaan edustajille ja valituksen tehneille yhteisön tuottajille. Asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää näkökantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa asetetussa määräajassa.

(4) Useat asianomaisen maan tuottajat/viejät sekä yhteisön tuottajat, käyttäjät ja tuojat/kauppiaat esittivät näkökantansa kirjallisesti. Mahdollisuus tulla kuulluiksi myönnettiin kaikille osapuolille, jotka olivat sitä edellä mainitun määräajan kuluessa pyytäneet ja ilmoittaneet, että niiden kuulemiseen oli olemassa erityisiä syitä.

(5) Koska asianomaisen viejämaan tuottajien/viejien lukumäärä oli huomattava, päätettiin käyttää otantamenetelmää päätöksen N:o 2277/96/EHTY, jäljempänä "peruspäätös", 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

(6) Komissio lähetti kyselylomakkeet osapuolille, joita asian tiedettiin koskevan, ja kaikille muille yrityksille, jotka olivat ilmoittautuneet menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa asetetussa määräajassa. Vastaukset saatiin kuudelta yhteisön tuottajalta, neljältä kiinalaiselta tuottajalta/viejältä, kuudelta tuojalta ja kahdelta yli 80 mm:n koksin käyttäjältä.

(7) Komissio lähetti lisäksi kaikille tuottajille/viejille, joita asian tiedettiin koskevan tai jotka olivat ilmoittautuneet, peruspäätöksen 2 artiklan 7 kohdan mukaista markkinatalousasemaa koskevan vaatimuslomakkeen täytettäväksi. Komissio vastaanotti yhden markkinatalousasemaa koskevan vaatimuksen asetetun määräajan kuluessa.

(8) Komissio hankki ja tarkasti kaikki polkumyynnin, vahingon ja yhteisön edun alustavaa määrittämistä varten tarpeellisina pitämänsä tiedot. Tarkastuskäyntejä tehtiin seuraavien yritysten toimitiloihin:

a) Yhteisön tuottajat:

- Coal Products Ltd, Chesterfield, Yhdistynyt kuningaskunta,

- Cokes de Drocourt SA, Rouvroy, Ranska,

- Cokeries d'Anderlues SA, Anderlues, Belgia,

- Industrias Doy SL, Oviedo, Espanja,

- Industrial Química del Nalon SA, Oviedo, Espanja,

- Italiana Coke SA, Savona, Italia,

- Productos den Fundición SA, Baracaldo, Espanja;

b) Kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja:

- Tianjin General Nice Coke & Chemicals Co. Ltd, Tianjin, Kiina;

c) Vertailumaan (Yhdysvallat) tuottajat:

- Citizen Gas & Coke Utility, Indianapolis (IN), Yhdysvallat,

- Empire Coke Company, Birmingham (AL), Yhdysvallat,

- Sloss Industries Corporation, Birmingham (AL), Yhdysvallat;

d) Yhteisön tuojat:

- SSM Coal BV, Rotterdam, Alankomaat;

e) Yhteisön käyttäjät:

- Rockwool International A/S, Hedehusene, Tanska.

(9) Polkumyyntiä ja vahinkoa koskeva tutkimus kattoi 1 päivän heinäkuuta 1998 ja 30 päivän kesäkuuta 1999 välisen ajanjakson, jäljempänä "tutkimusajanjakso". Vahingon arvioinnin kannalta merkityksellisten suuntausten osalta komissio arvioi 1 päivän tammikuuta 1995 ja tutkimusajanjakson lopun välisen ajanjakson, jäljempänä "tarkastelujakso".

B TARKASTELTAVANA OLEVA TUOTE JA SAMANKALTAINEN TUOTE

1 Yleistä

(10) Yli 80 mm:n koksi on kiinteää, kivihiilipitoista jäännöstä, jonka kappalekoko on läpimitaltaan yli 80 mm ja jota saadaan kuumennettaessa tiettyjä kivihiiliseoksia korkeaan lämpötilaan ilmattomassa tilassa. Tarkasteltavana oleva tuote kuuluu tällä hetkellä CN-koodiin ex 2704 00 19. Yli 80 mm:n koksi tunnetaan yleisesti valimokoksina.

(11) Yli 80 mm:n koksia tuotetaan koksikivihiilestä, joka on ainoaa kivihiiltä, joka koksautuu. Sekoittamalla eri koksikivihiilityyppejä sidosaineiden (jauhettu antrasiitti ja koksimurska) kanssa seoksiksi voidaan tuottaa useita eri yli 80 mm:n koksin laatuluokkia - erityisesti laatuluokkia, joiden haihtumattoman hiilen pitoisuus (laskukaava: 100 miinus hiilipitoisuus miinus kosteuspitoisuus miinus haihtuvien aineiden pitoisuus) ja kappaleiden koko vaihtelee.

(12) Yli 80 mm:n koksia voidaan valmistaa kahdella tavalla - kennouuneissa tai koksiuunirivistöissä. Kennouunit ovat tulenkestävällä tiilellä vuorattuja katollisia pesiä, joissa koksikivihiili koksautuu ja josta sivutuotteena syntyvät kaasut tuuletetaan pois laskemalla ne ilmaan. Koksiuunirivistöissä tapahtuva koksaaminen on erittäin koneistettua, ja ympäristön pilaantuminen on minimoitu, koska uuneista purkautuvat kuumat kaasut kerätään, johdetaan pois ja jäähdytetään. Raakaterva erotetaan puhdistusta varten. Raaka koksiuunikaasu puhdistetaan ammoniakista, jonka jälkeen raakabentseeni erotetaan siitä. Osa jäljelle jäävästä kaasusta käytetään koksiuunien lämmittämiseen, kun taas muu kaasu käytetään sähkön tuottamiseen.

(13) Käytetystä tuotantomenetelmästä riippumatta koksaaminen on prosessi, jossa kivihiiliseos muuttuu korkeassa lämpötilassa ensiksi muovautuvaksi, minkä jälkeen se hajaantuu ja lopulta muodostuu koksiksi, kun hajaantunut aines jähmettyy uudestaan kovaksi ja huokoiseksi kappaleeksi. Tuotantoketjussa kuuma koksi tyhjennetään koksauksen jälkeen uunista ja jäähdytetään. Koska tarkasteltavana olevaa tuotetta pidetään kaupan yli 80 mm:n kappaleina, koksi seulotaan, jolloin kaupan pidettävää kokoa olevat kappaleet erotetaan pienempikokoisista kappaleista eli alle 80 mm:n koksista.

(14) Tutkimuksesta ilmeni, että yli 80 mm:n ja alle 80 mm:n koksin välillä on selvä ero. Yli 80 mm:n koksi, jota käytetään yksinomaan teollisuudessa, on ainoa koko, jota voidaan käyttää polttoaineena valuraudan, kivivillan ja lyijysinkin tuotantoon käytettävissä kupoliuuneissa, koska sen palamislämpö ja kyky kestää kuormitusta rikkoutumatta on korkea. Alle 80 mm:n koksi on yleensä sopimatonta edellä mainittuihin käyttötarkoituksiin. Sitä voidaan käyttää teräksensulatusuuneissa ja muihin käyttötarkoituksiin kuten kemikaalien ja sokerin tuotantoon.

2 Tarkasteltavana oleva tuote

(15) Tarkasteltavana oleva tuote on Kiinasta peräisin oleva yli 80 mm:n koksi. Tutkimuksesta ilmeni, että yli 80 mm:n koksia tuotetaan Kiinassa enimmäkseen kennouuneissa ja vähemmässä määrin koksiuunirivistöissä.

(16) Tutkimuksesta ilmeni, että tarkasteltavana olevan tuotteen kaikilla lajeilla - huolimatta siitä, että raaka-aineena käytetyt kivihiiliseokset ja tuotantomenetelmät vaihtelevat ja laatuluokka vaihtelee haihtumattoman hiilen pitoisuuden ja kappalekoon perusteella - on samat fyysiset, tekniset ja kemialliset ominaisuudet ja niitä käytetään samoihin tarkoituksiin (polttoaineena valuraudan, kivivillan ja lyijysinkin tuotannossa).

(17) Tämän vuoksi tässä polkumyyntimenettelyssä pidetään tarkasteltavana olevan tuotteen kaikkia lajeja yhtenä tarkasteltavana olevana tuotteena.

3 Samankaltainen tuote

(18) Yhteisössä yli 80 mm:n koksia tuotetaan koksiuunirivistöissä. Tämä kehitys tapahtui pääasiassa ympäristö- ja kustannussyistä ilman pilaantumisen minimoimiseksi ja työvoimatarpeen pienentämiseksi. Myös yhdysvaltalaiset yritykset, jotka toimivat yhteistyössä komission kanssa, käyttävät koksiuunirivistöjä.

(19) Eräät asianomaiset osapuolet väittivät, että yhteisössä tuotettua yli 80 mm:n koksia ei pitäisi pitää samankaltaisena tuotteena kuin Kiinasta peräisin olevaa yli 80 mm:n koksia. Ne väittivät erityisesti, että yhteisössä tuotettuun tuotteeseen verrattuna kiinalainen tuote valmistettiin heikompilaatuisista raaka-aineista eri tuotantomenetelmillä ja että tuote oli laadultaan huonompaa. Lisäksi kiinalaista tuotetta ei voitu käyttää yhtä moniin käyttötarkoituksiin kuin yhteisön tuotetta.

(20) Olisi huomattava, että "samankaltaisen tuotteen" määrittely tapahtuu fyysisten, teknisten ja kemiallisten perusominaisuuksien sekä loppukäytön tai käyttötarkoitusten perusteella sekä sen perusteella, mikä käsitys käyttäjällä on tuotteesta eikä suinkaan tuotteiden tuottamiseen käytettyjen raaka-aineiden tai tuotantomenetelmien perusteella.

(21) Tutkimuksesta ilmeni, että vaikka yli 80 mm:n koksia on monta eri laatuluokkaa, kiinalaisella yli 80 mm:n koksilla ja yhteisön tuotannonalan yhteisössä tuottamalla ja myymällä yli 80 mm:n koksilla on samat fyysiset, tekniset ja kemialliset ominaisuudet eli se on kovaa, kuivaa ja huokoista polttoainetta, jonka hiilipitoisuus on korkea. Lisäksi tuotteiden käyttötarkoitukset ovat samat: niitä käytetään polttoaineena, pelkistimenä ja tukiaineena raudan, kiven ja sinkin sulattamisessa. Kyseiset tuotteet voidaan yleensä korvata keskenään, vaikkakin yksittäisten käyttäjien on käytettävä tiettyjä laatuluokkia. Tämä voidaan osoittaa sillä, että tarkasteltavana olevan tuotteen loppukäyttäjät kuten valimot sekä kivivillan ja sinkin tuottajat ovat ryhtyneet käyttämään kiinalaista yli 80 mm:n koksia yhteisössä tuotetun tuotteen sijasta. Laatuerot eivät lisäksi vaikuta samankaltaisen tuotteen määritelmään, koska näiden kahden tuotteen välillä ei voida tehdä selvää eroa niiden fyysisten, teknisten ja kemiallisten ominaisuuksien eikä loppukäytön tai käyttäjien käsitysten välillä.

(22) Sama pätee Yhdysvaltojen kotimarkkinoilla tuotettuun ja myytyyn yli 80 mm:n koksiin. Tämän osalta komissio totesi, että Kiinasta peräisin oleva yli 80 mm:n koksi, jota viedään yhteisöön, ja Yhdysvaltojen kotimarkkinoilla tuotettu ja myyty tuote muistuttavat läheisesti toisiaan fyysisten, teknisten ja kemiallisten perusominaisuuksiensa ja käyttötarkoitustensa osalta.

(23) Edellä esitetyn perusteella päätellään alustavasti, että yhteisön tuotannonalan yhteisön markkinoilla tuottama ja myymä yli 80 mm:n koksi on peruspäätöksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu samankaltainen tuote Kiinasta peräisin olevaan, yhteisöön vietyyn yli 80 mm:n koksiin nähden. Vastaavasti vertailumaana toimineessa Yhdysvalloissa tuotettu ja myyty yli 80 mm:n koksi on samankaltainen tuote Kiinasta peräisin olevaan, yhteisöön vietyyn yli 80 mm:n koksiin nähden.

C POLKUMYYNTI

1 Markkinatalousasema

(24) Yksi yritys - Tianjin General Nice Coke & Chemical Co Ltd, jäljempänä "TJGN", vaati markkinatalousasemaa.

(25) Peruspäätöksen 2 artiklan 7 kohdan b alakohdan nojalla Kiinasta peräisin olevaa tuontia koskevissa polkumyyntitutkimuksissa normaaliarvo määritetään kyseisen artiklan 1-6 kohdan mukaisesti sellaisten tuottajien osalta, jotka voivat osoittaa, että ne täyttävät 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa säädetyt edellytykset eli tarkasteltavana olevan tuotteen valmistuksen ja myynnin osalta vallitsevat markkinatalousolosuhteet.

(26) TJGN:n markkinatalousasemaa koskevan vaatimuksen osalta ei voitu todeta, oliko kaikki tutkimusajanjakson aikana tapahtunut vientimyynti merkitty yrityksen kirjanpitoon, mistä syystä pääteltiin, että kirjanpito ei antanut todellista kuvaa yrityksen taloudellisesta tilanteesta ja toiminnasta tutkimusajanjakson aikana. Koska kansainvälisiä kirjanpitonormeja ei ollut noudatettu, pääteltiin että TJGN ei täyttänyt peruspäätöksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdan toisessa luetelmakohdassa säädettyä edellytystä.

(27) Lisäksi todettiin, että valtion puuttuminen toimintaan oli merkittävää. TJGN:llä ei ollut vientilisenssiä vaan sen oli vietävä yksinomaan valtion omistuksessa olevien kiinalaisten kauppiaiden kautta sellaista palkkiota vastaan, joka vastasi vastaavana aikana toteutuneen liikevaihdon nettovoittoa ja jota tästä syystä on pidettävä merkittävänä peruspäätöksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan mukaisesti. Lisäksi ilmeni osoituksia valtion puuttumisesta työntekijöiden palkkojen määrittämiseen.

(28) Komissio ilmoitti päätelmistään asianomaiselle yritykselle ja valituksen tehneelle yhteisön tuotannonalalle ja antoi niille tilaisuuden esittää huomautuksiaan. Komissio päätteli lopulta, että peruspäätöksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa säädetyt edellytykset markkinatalousaseman saamiseksi eivät TJGN:n osalta täyttyneet.

(29) Neuvoa-antava komitea ei vastustanut tätä päätelmää.

2 Yksilöllinen kohtelu

(30) Komission tapana on määrittää maakohtainen tulli muille kuin markkinatalousmaille, lukuun ottamatta sellaisia tapauksia, joissa yritykset voivat osoittaa, että valtio ei puutu niiden vientitoimintaan ja että toiminta on oikeudellisesti ja tosiasiallisesti tarpeeksi riippumatonta valtiosta, niin että vaaraa maakohtaisen tullin kiertämiseen ei ole.

(31) Kolme kiinalaista tuottajaa vaati yksilöllistä kohtelua. Yksi yritys ei kuitenkaan toiminut yhteistyössä tutkimuksessa, mistä syystä sen vaatimus oli hylättävä.

(32) Hylättyään toisen yrityksen, TJGN:n, markkinatalousasemaa koskevan vaatimuksen komissio tarkasteli, täyttikö se yksilöllistä kohtelua koskevat edellytykset. Kuten edellä mainitaan, TJGN:llä ei ollut vientilisenssiä, joten sillä ei ollut muuta mahdollisuutta kuin viedä tarkasteltavana olevaa tuotetta yksinomaan valtion omistamien kauppiaiden välityksellä. Tästä syystä pääteltiin, että sen riippumattomuutta valtion viranomaisten puuttumiselta ei voitu riittävästi taata, mistä syystä polkumyyntitoimenpiteiden kiertämisen vaara oli selvästi olemassa. TJGN:n Hongkongissa sijaitseva emoyhtiö, joka oli suoraan osallisena tarkasteltavana olevan tuotteen viennissä yhteisöön, ei vastannut komission kyselyyn.

(33) Kolmannen yrityksen osalta tutkimuksesta ilmeni, että se oli kokonaisuudessaan valtion omistuksessa, sillä ei ollut vientilisenssiä, mistä syystä se vei tarkasteltavana olevaa tuotetta sellaisten valtion omistamien kauppiaiden välityksellä, jotka neuvottelivat yli puolesta liiketoimen ilmoitetusta myyntihinnasta ja -määrästä. Kauppias tarjosi neuvoteltua sopimusta asianomaiselle tuottajalle, joka ei voinut vaikuttaa hinnanmuodostukseen. Valtion viranomaiset puuttuivat vientihintojen ja -määrien määrittämiseen selvästi.

(34) Edellä esitetyn perusteella näille kolmelle yritykselle ei voitu myöntää yksilöllistä kohtelua.

3 Otantamenetelmä

(35) Koska valituksessa lueteltujen kiinalaisten tuottajien/viejien määrä oli huomattava, komissio päätti soveltaa otantamenetelmää peruspäätöksen 17 artiklan mukaisesti. Jotta komissio pystyi valitsemaan otoksen, tuottajia/viejiä pyydettiin peruspäätöksen 17 artiklan 2 kohdan mukaisesti ilmoittautumaan kahden viikon kuluessa menettelyn aloittamisesta ja antamaan perustietoja tutkimusajanjakson aikaisesta vientimyynnistään sekä mainitsemaan kaikkien etuyhteydessä olevien yritysten nimet ja toiminnot.

(36) Yhteensä 25 kiinalaista yritystä ilmaisi halunsa osallistua otokseen. Tutkimuksesta ilmeni, että 19 yritystä joko ei tuottanut tarkasteltavana olevaa tuotetta tai ei ollut vienyt sitä yhteisöön tutkimusajanjakson aikana. Tästä syystä näitä yrityksiä ei voitu ottaa huomioon otosta määritettäessä.

(37) Jäljellä oli vain kuusi yritystä, jotka huomioitiin otoksen valinnassa. Näiden yritysten myyntimäärä oli lähes 60 prosenttia Kiinasta peräisin olevan yli 80 mm:n koksin tutkimusajanjakson aikana tapahtuneesta kokonaisviennistä yhteisöön.

(38) Otoksen valinta tapahtui yhteisymmärryksessä asianomaisten yritysten kanssa. Otos perustui peruspäätöksen 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti viennin sellaiseen suurimpaan edustavaan määrään, joka voidaan kohtuudella tutkia käytettävissä olevassa ajassa. Tästä syystä valittiin kolme yritystä, joiden osuus oli yli 50 prosenttia tutkimusajanjakson aikana yhteisöön tapahtuneen viennin kokonaismäärästä.

(39) Asianomaisia osapuolia pyydettiin esittämään näkökantansa otoksen valinnasta. Tämän osalta ei vastaanotettu merkityksellisiä huomautuksia.

4 Normaaliarvo

4.1 Vertailumaa

(40) Koska yksikään yritys ei täyttänyt markkinatalousasemaa koskevia edellytyksiä, normaaliarvo oli määritettävä viitemaaksi soveltuvassa kolmannessa maassa, joka on markkinatalousmaa, jäljempänä "vertailumaa", sovellettavien hintojen ja kustannusten perusteella peruspäätöksen 2 artiklan 7 kohdan mukaisesti. Valituksen tehnyt yhteisön tuotannonala ehdotti Yhdysvaltoja vertailumaaksi, ja samaa ehdotti myös komissio menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa.

(41) Komissio määritti myöhemmin yksityiskohtaisemmin, oliko Yhdysvallat sopiva valinta. Todettiin, että yli 80 mm:n koksin tuotantomäärät Yhdysvalloissa olivat vertailukelpoisia Kiinan tuotantomääriin nähden, koska USA on Kiinan jälkeen suurin yli 80 mm:n koksin tuottaja. Lisäksi yhdysvaltalaisen yli 80 mm:n koksin fyysiset, tekniset ja kemialliset ominaisuudet sekä käyttötarkoitukset olivat samat kuin Kiinassa tuotetun ja yhteisöön viedyn yli 80 mm:n koksin ominaisuudet ja käyttötarkoitukset. Yhdysvaltalaisten ja kiinalaisten yli 80 mm:n koksin tuottajien raaka-aineiden saantimahdollisuudet olivat samat; lisäksi yli 80 mm:n koksin myynti Yhdysvaltojen kotimarkkinoilla oli huomattavaa ja edustavaa Kiinan yhteisöön viemiin määriin verrattuna. Kilpailun todettiin olevan erittäin voimakasta Yhdysvalloissa. Sen lisäksi, että useat tuottajat kilpailivat Yhdysvaltojen kotimarkkinoilla, kilpailua aiheutti myös tuotu yli 80 mm:n koksi, jota voitiin tuoda Yhdysvaltoihin ilman määrällisiä rajoituksia tai tuontitulleja.

(42) Yhdysvaltojen valitseminen vertailumaaksi näissä olosuhteissa oli perusteltua.

4.2 Normaaliarvon määrittäminen

(43) Komissio piti aiheellisena käyttää otantamenetelmää peruspäätöksen 17 artiklan mukaisesti. Yhteensä viidestä yhdysvaltalaisesta yli 80 mm:n koksin tuottajasta valittiin kolme tuottajaa, joiden osuus on yli 50 prosenttia Yhdysvaltojen kotimarkkinoiden kokonaismyynnistä. Tämä oli suurin edustava myyntimäärä, joka voitiin kohtuudella tutkia käytettävissä olevassa ajassa.

(44) Kiinan viennin normaaliarvo määritettiin peruspäätöksen 2 artiklan 7 kohdan mukaisesti otokseen valituille kolmelle yhdysvaltaiselle yli 80 mm:n koksin tuottajalle määritettyjen normaaliarvojen painotetun keskiarvon perusteella.

(45) Yli 80 mm:n koksin kotimarkkinamyyntiä Yhdysvalloissa pidettiin edustavana verrattuna tarkastelevana olevan tuotteen Kiinassa tuotettuun ja yhteisöön vietäväksi myytyyn määrään.

(46) Komissio tutki, voitiinko tarkasteltavana olevan tuotteen Yhdysvaltojen-myyntiä pitää tavanomaisen kaupankäynnin yhteydessä tapahtuneena myyntinä hinnan perusteella eli että myynti ei ollut tapahtunut tappiolla. Tätä varten tutkimusajanjakson yksikkökohtaisia kokonaistuotantokustannuksia verrattiin myyntitoimien keskimääräiseen yksikköhintaan vastaavana aikana. Todettiin, että kaikki kotimarkkinamyynti oli ollut voitollista.

(47) Normaaliarvo määritettiin tämän perusteella otokseen valittujen kolmen yhdysvaltalaisen tuottajan riippumattomilta asiakkailta kotimarkkinoiden liiketoimissaan veloittaman painotetun keskimääräisen myyntihinnan suuruiseksi.

5 Vientihinta

(48) Vientihinnat määritettiin peruspäätöksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti eli tosiasiassa maksettujen tai maksettavien vientihintojen perusteella.

(49) Kiinalaisen sektorin erityisen taloudellisen rakenteen vuoksi useimmat yli 80 mm:n koksin tuottajat olivat pienyrityksiä, jotka eivät vieneet suoraan yhteisöön vaan myivät tuotettaan Kiinaan sijoittautuneiden kauppiaiden välityksellä. Koska vientihinta oli määritettävä vapaasti laivassa -tasolla, komissio totesi, että sen ei pitäisi käyttää näiden tuottajien vientiä harjoittavilta kauppiailta veloittamia hintoja. Tästä syystä komissio piti vientihintana asianomaisten kiinalaisten kauppiaiden ensimmäiseltä riippumattomalta osapuolelta yhteisössä veloittamaa jälleenmyyntihintaa.

6 Vertailu

(50) Komissio vertaili normaaliarvoa ja vientihintaa vapaasti laivassa -tasolla samassa kaupan portaassa.

(51) Asianomaiset kiinalaiset yritykset väittivät, että niillä oli suhteellinen etu koksin valmistuksessa käytetyn tärkeimmän raaka-aineen eli koksikivihiilen hankintahinnan suhteen. Ne väittivät, että koksikivihiili myytiin Kiinassa markkinahintaan, ja vaativat oikaisua Kiinan ja Yhdysvaltojen koksikivihiilen hintojen eron osalta. Tätä vaatimusta ei voitu hyväksyä, koska se perustui pelkästään raaka-aineen hintaeroon eri markkinoilla eikä näyttöön kiinalaisten tuottajien suhteellisesta edusta. Tutkimuksesta ilmeni lisäksi, että yhdysvaltalaiset tuottajat olivat erittäin tehokkaita. Näin ollen Kiinan mahdolliset suhteelliset edut tasoittuvat suhteellisilla haitoilla, kun tilannetta verrataan yleiseen tilanteeseen Yhdysvalloissa. Lisäksi olisi huomattava, että kustannuksia ja hintoja Kiinassa, joka ei ole markkinatalousmaa, ei yleensä pidetä luotettavina, mistä syystä Kiinan normaaliarvon olisi perustuttava peruspäätöksen 2 artiklan 7 kohdan mukaisesti vertailumaan hintoihin. Vertailumaan korkeampia raaka-ainekustannuksia koskeva oikaisu on tästä syystä ristiriidassa 2 artiklan 7 kohdan tavoitteiden kanssa, ja näin ollen se ei ole perusteltu.

(52) Asianomaiset kiinalaiset yritykset vaativat lisäksi tuotantoprosessissa ilmenevien erojen oikaisemista. Ne väittivät, että kiinalaiset yli 80 mm:n koksin tuottajat käyttivät eri uuneja kuin yhdysvaltalaiset tuottajat; kiinalaisten väitteen mukaan niiden uunit olivat vähemmän pääomavaltaisia. Kiinalaiset yritykset eivät kuitenkaan toimittaneet yksityiskohtaisia tietoja väitteensä tueksi eivätkä myöskään ilmaisseet asiaa määrällisesti. Ottaen huomioon, että yli 80 mm:n koksin yhdysvaltalaiset tuottajat ovat maailman tehokkaimpia tuottajia, pääteltiin lisäksi alustavasti, että oikaisua ei pitäisi tehdä tuotantomenetelmien erojen osalta.

(53) Tasapuolisen vertailun varmistamiseksi normaaliarvon ja vientihinnan välillä asianmukaisia oikaisuja tehtiin soveltuvan osin ja perustelluissa tapauksissa hintojen vertailukelpoisuuteen vaikuttavien muiden eroavaisuuksien osalta peruspäätöksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti.

(54) Tuotteen laatuluokkia sekä kuljetus-, vakuutus- ja luottokustannuksia, palkkioita sekä käsittely- ja lastauskustannuksia koskevat erot oikaistaan perustelluissa tapauksissa.

(55) Normaaliarvoa koskeva oikaisu myönnettiin Kiinasta yhteisöön viedyn tarkasteltavana olevan tuotteen lajittelukustannusten osalta. Tämän osalta tonnilta määritetyt lajittelukustannukset arvioitiin alustavasti tutkimuksessa kerättyjen tietojen perusteella ja vähennettiin normaaliarvosta.

7 Polkumyyntimarginaali

(56) Painotettua keskimääräistä normaaliarvoa verrattiin peruspäätöksen 2 artiklan 11 kohdan mukaisesti painotettuun keskimääräiseen vientihintaan.

(57) Edellä kuvatusta vertailusta ilmeni polkumyynnin olemassaolo.

(58) Koska asianomaisten kiinalaisten tuottajien/viejien yhteistyössä toimimisen astetta on tarkasteltava lisää, polkumyyntimarginaali vahvistettiin alustavasti pelkästään yhteistyössä toimineilta kiinalaisilta tuottajilta/viejiltä saatujen tietojen perusteella.

(59) Painotettu keskimääräinen polkumyyntimarginaali ilmaistuna prosentteina cif-hinnasta vapaasti yhteisön rajalla oli yli 60 prosenttia.

D YHTEISÖN TUOTANNONALA

1 Yhteisön kokonaistuotanto

(60) Tarkasteltavana olevaa tuotetta valmistivat tutkimusajanjakson aikana yhteisössä:

- viisi tuottajaa, joiden puolesta valitus tehtiin, ja yksi valitusta tukenut tuottaja, joka toimi yhteistyössä tutkimuksessa, sekä

- kolme muuta valitusta tukenutta yhteisön tuottajaa.

(61) Todettiin, että tutkimusajanjakson aikana kolme yhteisön tuottajaa oli jälleenmyynyt kiinalaista yli 80 mm:n koksia. Kaikkien näiden tuottajien kyseisen myynnin määrä ei tuottajakohtaisesti ylittänyt 8,5:tä prosenttia niiden kokonaistuotannosta, ja niiden osuus oli 3,8 prosenttia yhteisön tuotannonalan myynnistä tutkimusajanjakson aikana. Tästä syystä todettiin, että se oli tavanomaisen kaupallisen itsepuolustustoiminnan mukaista, koska kiinalaisen yli 80 mm:n koksin halpahintainen tuonti oli lisääntynyt. Edellä esitettyjen olosuhteiden perusteella päätellään alustavasti, että ei ole syitä jättää näitä yhteisön tuottajia yhteisön tuotannon määritelmän ulkopuolelle.

(62) Tästä syystä edellä mainitut yhdeksän yli 80 mm:n koksin yhteisön tuottajaa muodostavat peruspäätöksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun yhteisön tuotannon.

2 Yhteisön tuotannonala

(63) Seuraavat yhteisön tuottajat toimivat yhteistyössä tutkimuksessa eli ne vastasivat komission kyselyyn, sallivat paikalla toteutetut tarkastukset ja toimittivat komissiolle lisätietoja pyydettäessä:

- Coal Products Ltd, Chesterfield, Yhdistynyt kuningaskunta,

- Cokeries d'Anderlues SA, Anderlues, Belgia,

- Cokes de Drocourt SA, Rouvroy, Ranska,

- Industrial Química del Nalon SA, Oviedo, Espanja,

- Italiana Coke SA, Savona, Italia,

- Productos de Fundición SA, Baracaldo, Espanja.

Olisi huomattava, että vaikka Cokes de Drocourt SA ei ollut yksi niistä yrityksistä, joiden puolesta valitus tehtiin, kyseinen yritys kuitenkin tuki valitusta ja toimi yhteistyössä tutkimuksessa.

(64) Tämän perusteella sellaisten yhteisön tuottajien osuus, jotka tukivat valitusta ja toimivat täysimääräisesti yhteistyössä tutkimuksessa, oli 73,1 prosenttia tarkasteltavana olevan tuotteen koko yhteisön tuotannosta tutkimusajanjakson aikana eli ne muodostivat pääosan yhteisön kokonaistuotannosta peruspäätöksen 4 artiklan 1 kohdan ja 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Näihin yrityksiin viitataan ilmaisulla "yhteisön tuotannonala".

3 Muut yhteisön tuottajat

(65) Yksikään kolmesta muusta yhteisön tuottajista ei toiminut täysimääräisesti yhteistyössä tutkimuksessa. Ne kuitenkin toimittivat tietoja kokonaistuotannostaan ja -myynnistään. Näihin yrityksiin viitataan ilmaisulla "muut yhteisön tuottajat".

E VAHINKO

1 Todettavissa oleva yhteisön kulutus

(66) Yli 80 mm:n koksin todettavissa oleva yhteisön kulutus määritettiin yhteisön tuotannonalan kokonaismyynnin, muiden yhteisön tuottajien kokonaismyynnin, yhteistyössä toimineiden tuojien ilmoittaman Kiinasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin perusteella sekä valituksessa esitettyjen tietojen ja muista kolmansista maista kuin Kiinasta, jäljempänä "muut kolmannet maat", peräisin olevan valituksessa mainitun arvioidun tuonnin perusteella.

(67) Tämän perusteella todettiin, että todettavissa oleva yli 80 mm:n koksin kokonaiskulutus yhteisössä pysyi käytännössä vakaana tarkastelujakson aikana. Kulutus väheni 1,358 miljoonasta tonnista vuonna 1995 1,290 miljoonaan tonniin vuonna 1996, kohosi 1,344 miljoonaan tonniin vuonna 1997 ja 1,394 miljoonaan tonniin vuonna 1998, jonka jälkeen se väheni 1,372 miljoonaan tonniin tutkimusajanjakson aikana.

2 Kiinasta peräisin oleva tuonti

2.1 Tarkasteltavana olevan tuonnin määrä

(68) Siitä huolimatta, että yhteisön kulutus säilyi vakaana, kiinalaisen yli 80 mm:n koksin tuonti yhteisöön kasvoi huomattavasti tarkasteluajanjakson aikana; kasvu oli 63 prosenttia vuoden 1995 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana. Kiinalaisen yli 80 mm:n koksin tuonti väheni 235000 tonnista vuonna 1995 233000 tonniin vuonna 1996, ennen kuin se kohosi 270000 tonniin vuonna 1997, 362386 tonniin vuonna 1998 ja 383150 tonniin tutkimusajanjakson aikana.

2.2 Markkinaosuus ja tarkasteltavana olevaan tuontiin liittyvän tuotannon osuus

(69) Kiinasta peräisin olevan tuonnin markkinaosuus kasvoi tasaisesti 17,3 prosentista vuonna 1995 27,9 prosenttiin tutkimusajanjakson aikana, mikä vastaa 10,6 prosenttiyksikön kokonaiskasvua tarkastelujakson aikana. Markkinaosuus kasvoi 17,3 prosentista vuonna 1995 18,1 prosenttiin vuonna 1996, 20,1 prosenttiin vuonna 1997, 26,0 prosenttiin vuonna 1998 ja 27,9 prosenttiin tutkimusajanjakson aikana. Olisi myös huomattava, että Kiinasta peräisin olevan tuonnin osuus yli 80 mm:n koksin yhteisöön suuntautuneesta kokonaistuonnista oli noin 95 prosenttia tarkastelujakson aikana.

(70) Lisäksi Kiinasta peräisin olevan tuonnin osuus yhteisön tuotannonalan kokonaistuotantoon verrattuna kasvoi tasaisesti tarkastelujakson aikana 26,6 prosentista vuonna 1995 47,0 prosenttiin tutkimusajanjakson aikana kokonaiskasvun ollessa 77 prosenttia. Markkinaosuus oli korkeimmillaan tutkimusajanjakson aikana.

2.3 Tarkasteltavana olevan tuonnin hinnat

a) Tarkasteltavana olevan tuonnin hintojen kehitys

(71) Kiinasta tuodun ja yhteisön markkinoilla myydyn yli 80 mm:n koksin painotetut keskimääräiset yksikköhinnat määritettiin yhteistyössä toimineiden tuojien antamien tietojen perusteella. Ecuina/euroina tonnilta ilmaistuina hinnat kohosivat 12 prosenttia tarkastelujakson aikana, ja ne olivat korkeimmillaan vuonna 1997. Hinnat kohosivat 71,1 ecusta tonnilta vuonna 1995 77,9 ecuun tonnilta vuonna 1996, 90,1 ecuun tonnilta vuonna 1997, jonka jälkeen ne alenivat 82,6 ecuun tonnilta 1998 ja edelleen 79,7 ecuun/euroon tonnilta tutkimusajanjakson aikana.

(72) Asianomaisten osapuolten toimittamien tietojen perusteella hintojen kohoaminen vuosina 1995-1997 (27 prosenttia) liittyi kiinalaisen yli 80 mm:n koksin tasalaatuisuuden paranemiseen, mistä syystä siitä saatiin aikaisempaa korkeampia hintoja yhteisön markkinoilla. Vuoden 1997 ja tutkimusajanjakson välillä hinta aleni voimakkaasti 11 prosenttia. Samaan aikaan, kun hinta aleni, markkinaosuus kasvoi alhaisten hintojen ansiosta.

b) Hinnan alittavuus

(73) Lisäksi tarkasteltiin, alittivatko kiinalaiset tuottajat/viejät yhteisön tuotannonalan hintoja tutkimusajanjakson aikana. Tästä syystä kiinalaisen yli 80 mm:n koksin painotettuja keskimääräisiä yhteisön-hintoja verrattiin yhteisön tuotannonalan painotettuihin keskimääräisiin hintoihin yhteisön markkinoilla samassa kaupan portaassa.

(74) Kiinalaisen yli 80 mm:n koksin hinnan osalta komissio käytti yhteistyössä toimineiden kiinalaisten tuottajien/viejien ilmoittamia vientitoimia. Ilmoitetut kiinalaiset vapaasti laivassa -hinnat rajalla muunnettiin CIF-hinnoiksi yhteisön rajalla lisäämällä niihin kuljetus- ja vakuutuskustannukset yhteistyössä toimineiden tuojien toimittamien tietojen perusteella. Toisessa vaiheessa tällä tavoin määritetyt kiinalaiset hinnat oikaistiin laatuluokkaerojen osalta haihtumattoman hiilen pitoisuuden mukaisesti. Kolmannessa vaiheessa CIF-hintoja yhteisön rajalla oikaistiin lisää marginaalilla, jossa oli huomioitu yhteisön tuojille aiheutuneet myynti- ja rahoituskustannukset sen jälkeen, kun tuote oli tuotu vapaasti tuojan varastosta -tasolle (eli lastin purku-, tarkastus-, seulontakustannukset sekä arvon aleneminen. Tämä oikaisu tehtiin erään tuojan, jonka osuus oli tutkimusjakson aikana Kiinasta peräisin olevasta kokonaistuonnista noin 26 prosenttia, perustellun vaatimuksen perusteella.

(75) Komissio käytti yhteisön tuotannonalan hintojen osalta yhteisön tuotannonalan myyntitoimia ensimmäisille etuyhteydettömille asiakkaille riippumatta siitä, oliko myynti tapahtunut suoraan (vapaasti tehtaalta -taso) vai niiden etuyhteydessä olevien myyntiyhtiöiden välityksellä (vapaasti etuyhteydessä olevasta myyntiyhtiöstä -taso).

(76) Koska todettiin, että tuojat myivät kiinalaista yli 80 mm:n koksia yksinomaan käyttäjille, kiinalaisia hintoja vertailtiin yhteisön tuotannonalan myyntihintoihin samassa kaupan portaassa eli myytäessä käyttäjille. Tällaisen myynnin osuus oli noin 67 prosenttia yhteisön tuotannonalan kokonaismyynnistä tutkimusajanjakson aikana. Tästä syystä yhteisön tuottajien yhteisön etuyhteydettömiltä käyttäjiltä veloittamia painotettuja keskimääräisiä vapaasti tehtaalta -nettomyyntihintoja verrattiin kiinalaisen yli 80 mm:n koksin painotettuihin keskimääräisiin nettohintoihin vapaasti tuojan varastosta -tasolla.

(77) Tästä vertailusta ilmeni, että kiinalaista yli 80 mm:n koksia oli myyty tutkimusajanjakson aikana yhteisöön hinnoilla, jotka alittivat yhteisön tuotannonalan hinnat prosenttimääräisesti ilmaistuna 29,5 prosenttia.

3 Yhteisön tuotannonalan tilanne

3.1 Tuotanto, kapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

(78) Koska yli 80 mm:n koksin tuotantomenetelmät ovat erityiset ja sen tuotannolle on ominaista korkeat kiinteät kustannukset, on tärkeää käyttää kapasiteettia mahdollisimman tehokkaasti ja ylläpitää melko tasainen tuotantotaso, vaikkakin kyseistä tuotetta olisi myytävä myöhemmin tappiolla. Yli 80 mm:n koksin tuotantovälineistön on oltava toiminnassa 24 tuntia vuorokaudessa ympäri vuoden. Koksiuunirivistöt on lisäksi yhdistetty yhteisön ympäristönormien vuoksi erityisiin koksauskaasunpuhdistus- ja vedenkäsittelylaitteisiin sekä ilman pilaantumista vähentäviin laitteisiin. Käytössä olevaa kapasiteettia ei voida käytännössä mukauttaa todellisiin myyntimääriin tai muiden tuotteiden valmistamiseen.

(79) Yhteisön tuotannonalan tuotanto supistui 884809 tonnista vuonna 1995 816026 tonniin tutkimusajanjakson aikana eli se väheni kokonaisuudessaan 8 prosenttia. Tuotanto säilyi tasaisena vuosina 1995-1997, jonka jälkeen se pieneni jatkuvasti vuoden 1997 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana. On myös syytä mainita, että yhteisön kulutus säilyi melko vakaana samaan aikaan.

(80) Yhteisön tuotannonalan tuotantokapasiteetti säilyi vakaana vuoden 1995 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana noin 1,130 miljoonassa tonnissa.

(81) Tuotantokapasiteetin käyttöaste heikkeni tuotannon vähenemisen myötä 78 prosentista vuonna 1995 72 prosenttiin tutkimusajanjakson aikana eli 6 prosenttiyksikköä. Koska koksin valmistus on pääomavaltaista, kapasiteetin käyttöasteen heikkenemisellä on huomattavia vaikutuksia yksikkökustannuksiin.

3.2 Varastot

(82) Yhteisön tuotannonalan loppuvarastot kasvoivat 22 prosenttia vuoden 1995 ja tutkimusajanjakson välillä. Ne olivat suurimmillaan vuonna 1997. Loppuvarastot ovat kasvaneet suhteessa yhteisön markkinoiden kokonaismyyntimäärään 42 prosenttia tarkastelujakson aikana; varastot olivat 6,2 prosenttia kokonaismyyntimäärästä vuonna 1995 ja 8,8 prosenttia tutkimusajanjakson aikana.

3.3 Myyntimäärät ja markkinaosuus

(83) Yhteisön tuotannonalan myyntimäärät yhteisön markkinoilla vähenivät jatkuvasti tarkastelujakson aikana. Kokonaisväheneminen oli 14 prosenttia vuoden 1995 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana. Myynti väheni 880666 tonnista vuonna 1995 813789 tonniin vuonna 1996; se kohosi 818061 tonniin vuonna 1997 supistuen 788176 tonniin vuonna 1998 ja 753866 tonniin tutkimusajanjakson aikana.

(84) Yhteisön tuotannonalan vastaava markkinaosuus supistui jatkuvasti 64,8 prosentista vuonna 1995 54,9 prosenttiin tutkimusajanjakson aikana eli markkinaosuuden kokonaissupistuminen oli 9,9 prosenttiyksikköä.

3.4 Myyntihinnat

(85) Yhteisön tuotannonalan yhteisön markkinoilla joko suoraan tai etuyhteydessä olevien myyntiyhtiöiden kautta myymän yli 80 mm:n koksin painotetut keskimääräiset myyntihinnat alenivat kokonaisuudessaan 1 prosentin tarkastelujakson aikana. Hintojen noustua 6 prosenttia vuosina 1995-1997 ne alenivat 7 prosenttia vuoden 1997 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana. Hinnat kohosivat 146,5 ecusta tonnilta vuonna 1995 154,1 ecuun tonnilta vuonna 1996, 154,9 ecuun tonnilta vuonna 1997, jonka jälkeen ne alenivat 149,0 ecuun tonnilta 1998 ja edelleen 144,5 ecuun/euroon tonnilta tutkimusajanjakson aikana.

(86) Vuosina 1995 ja 1996 yhteisön tuotannonalan hinnat kohosivat raaka-ainekustannusten kohoamisen mukaisesti. Vuosina 1996 ja 1997 hinnat olivat vakaat, mutta raaka-aineiden hinnat kohosivat samaan aikaan, kun yhteisön tuotannonalan kannattavuus heikkeni vuoden 1995 tasolle. Vuoden 1997 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana sekä raaka-aineiden hinnat että yhteisön tuotannonalan hinnat alenivat. Kyseisenä ajanjaksona yhteisön tuotannonalan yksikkökustannukset kuitenkin kasvoivat samaan aikaan, kun kapasiteetin käyttöaste aleni. Näistä syystä yhteisön tuotannonalan hinnat eivät voineet kohota vuoden 1997 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana seuratakseen tuotannonkustannusten kohoamista. Yhteisön tuotannonalan oli sitä vastoin alennettava hintoja säilyttääkseen markkina-asemansa. Tälle tilanteelle oli ominaista hintojen aleneminen.

3.5 Tuotantokustannukset

(87) Todettiin, että yhteisön tuotannonalan tuotannon keskimääräiset täysimääräiset yksikkökustannukset kohosivat 11 prosenttia vuoden 1995 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana. Vaikka myynnin ja rahoituksen yksikkökustannukset alenivat, valmistuksen yksikkökustannukset kohosivat kyseisenä ajanjaksona 14 prosenttia. Valmistuskustannusten osalta pääasiallisen raaka-aineen (koksikivihiili) hankintahinnat pysyivät vakaina kyseisen ajanjakson aikana, kun taas suoran työvoiman ja muiden tuotantokustannusten yksikkökustannukset, joiden osuus on noin 40 prosenttia valmistuskustannuksista, kohosivat voimakkaasti erityisesti vuoden 1997 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana.

(88) Yhteisön tuotannonalan valmistuksen yksikkökustannusten kohoaminen erityisesti vuodesta 1997 alkaen tapahtui samanaikaisesti yhteisön tuotannonalan kapasiteetin käyttöasteen alenemisen kanssa; käyttöasteen aleneminen johti puolestaan yksikkökohtaisten kiinteiden kustannusten kohoamiseen.

3.6 Kannattavuus

(89) Yhteisön tuotannonalan kannattavuus yhteisön markkinoiden liikevaihdon perusteella mitattuna ennen satunnaisia eriä oli 4,8 prosenttia vuonna 1995, 9,6 prosenttia vuonna 1996, 5,9 prosenttia vuonna 1997, 0,9 prosenttia vuonna 1998 ja - 3,9 prosenttia tutkimusajanjakson aikana.

(90) Yhteisön tuotannonalan kannattavuus parani vuosina 1995 ja 1996 samaan aikaan, kun myyntihinnat kohosivat ja raaka-ainekustannukset pysyivät melko vakaina. Vuosina 1996 ja 1997 tapahtuneen kannattavuuden heikkenemisen aikoihin myyntihinnat olivat melko vakaat, mutta raaka-ainekustannukset kohosivat hieman ja myös yksikkökustannukset kohosivat, koska tuotanto ja kapasiteetin käyttöaste supistuivat. Yhteisön tuotannonalan kannattavuus heikkeni vuoden 1997 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana jatkuvasti samaan aikaan, kun myyntihinnat jatkoivat alenemistaan ja yksikkökustannukset kohosivat supistuneen tuotannon ja kapasiteetin käyttöasteen myötä. On syytä huomata, että raaka-ainekustannukset alenivat vuoden 1997 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana. Olisi myös huomattava, että kaikki yhteisön tuotannonalan muodostavat tuottajat kärsivät tappioita tai heikkenevästä kannattavuudesta tutkimusajanjakson aikana.

3.7 Investoinnit ja työvoima

(91) Yhteisön tuotannonalan investoinnit vähenivät 7,787 miljoonasta ecusta vuonna 1995 6,777 miljoonaan ecuun/euroon tutkimusajanjakson aikana. Investoinnit ovat yleensä suuntautuneet koksauskaasunpuhdistus- ja vedenkäsittelylaitteiden korvaamiseen. Vuosina 1995 ja 1997 yhteisön tuotannonalan myyntivoitto riitti kattamaan vuosittain tarvittavat investoinnit. Investointien taso vuonna 1998 ja tutkimusajanjakson aikana osoittaa kuitenkin, että yhteisön tuotannonalan oli säilytettävä investointitasonsa myös silloin, kun kannattavuus ei riittänyt kattamaan kyseisiä investointikustannuksia.

(92) Yhteisön tuotannonalan yli 80 mm:n koksin tuotantoon liittyvän työvoiman määrä väheni 750 työntekijästä vuonna 1995 673 työntekijään tutkimusajanjakson aikana eli se supistui 10 prosenttia. Yhteisön tuotannonalan kokonaistyövoiman määrä oli 1461 henkeä tutkimusajanjakson aikana. Työntekijöiden melko vähäinen määrä selittyy sillä, että yhteisön tuotannonalan koksin tuotanto koksiuunirivistöissä on pikemminkin pääoma- kuin työvoimavaltaista.

3.8 Tuottavuus

(93) Yhteisön tuotannonalan tuottavuus mitattuna tuotantona työntekijää kohden parani 3 prosenttia tarkastelujakson aikana. Kasvettuaan vuosina 1995-1998 tuottavuus supistui 3 prosenttia vuoden 1998 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana samaan aikaan, kun työvoiman määrä väheni 1 prosentin ja tuotanto 4 prosenttia.

4 Vahinkoa koskevat päätelmät

(94) Yhteisön tuotannonalan tilannetta arvioitaessa otettiin huomioon se, että korkeaa kapasiteetin käyttöastetta tarvitaan tämän tuotannonalan kiinteiden kustannusten kattamiseksi. Lisäksi tarvitaan jatkuvia investointeja, jotta yhteisön ympäristölainsäädäntöä voidaan noudattaa. Näin ollen yhteisön tuotannonalan keskeisenä edellytyksenä tarvittavan kapasiteetin käyttöasteen ja investointien virran säilyttämiseksi on sellaisen asianmukaisen tuotantotason, myynnin ja hintojen saavuttaminen, joilla saavutetaan riittävä kannattavuus.

(95) Tämän osalta todettiin, että vuoden 1995 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana yhteisön tuotannonalaan liittyvät taloudelliset tekijät kuten tuotanto, kapasiteetin käyttöaste ja niistä johtuvat tuotannon yksikkökustannukset sekä varastot, myyntimäärät, yksikköhinnat, markkinaosuus ja kannattavuus heikkenivät.

(96) Erityisesti yhteisön tuotannonalan markkinaosuus pieneni huomattavasti käytännöllisesti katsoen vakailla markkinoilla. Yhteisön tuotannonala on pyrkinyt korjaamaan tilannetta vuodesta 1997 alkaen säilyttääkseen markkinaosuutensa alentamalla myyntihintojaan sellaiselle tasolle, että se voisi kuitenkin kattaa toimintamenonsa. Yhteisön tuotannonalan myyntihinnat alenivat 7 prosenttia vuoden 1997 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana.

(97) Lisäksi myyntimäärien aleneminen heikensi kapasiteetin käyttöastetta ja kasvatti tuotannon yksikkökustannuksia. Tuotannon yksikkökustannukset kohosivat, koska kiinteiden kustannusten oli jakauduttava jatkuvasti väheneville tuotantomäärille, jotka supistuivat 8 prosenttia vuoden 1995 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana. Yhteisön tuotannonalan myyntihintojen aleneminen yhdessä kapasiteetin käyttöasteen heikkenemisestä johtuneen yksikkökustannusten kohoamisen kanssa johti kannattavuuden heikkenemiseen erityisesti vuodesta 1997 alkaen. Kannattavuus kääntyi tappiolliseksi tutkimusajanjakson aikana (- 3,9 prosenttia). Tällaisen tuotannonalan tarvitsemat investoinnit oli pidettävä samalla tasolla myös silloin, kun tuotot eivät riittäneet kattamaan investointikustannuksia. Yhteisön tuotannonalan liikevaihto oli erityisesti vuonna 1998 ja tutkimusajanjakson aikana riittämätön kattamaan vuosittain tarvittavien investointien kustannuksia. Kuten mainitaan edellä johdanto-osan 78 kappaleessa, yhteisön tuotannonalan käytössä olevaa kapasiteettia ei voida käytännössä mukauttaa todellisiin myyntimääriin tai muiden tuotteiden valmistamiseen. Tuotantokapasiteetin erityinen luonne pahensi yhteisön tuotannonalalle aiheutunutta merkittävää vahinkoa, kun sen myyntimäärät ja markkinaosuus pienenivät.

(98) Edellä esitetyn arvioinnin perusteella päätellään alustavasti, että yhteisön tuotannonalalle aiheutui peruspäätöksen 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa.

F SYY-YHTEYS

1 Alustavat huomiot

(99) Peruspäätöksen 3 artiklan 6 kohdan mukaisesti tarkasteltiin, johtuiko yhteisön tuotannonalalle aiheutunut vahinko Kiinasta peräisin olevan polkumyynnin määristä ja hintatasosta siinä määrin, että vahinkoa voitaisiin pitää merkittävänä. Myös muita tekijöitä tarkasteltiin peruspäätöksen 3 artiklan 7 kohdan mukaisesti sen varmistamiseksi, ottä näiden tekijöiden aiheuttamaa vahinkoa ei pidettäisi tarkasteltavana olevan polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin aiheuttamana.

2 Polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vaikutukset

(100) Todettiin, että Kiinasta peräisin oleva polkumyynnillä tapahtunut tuonti lisääntyi määrällisesti ja markkinaosuudella mitattuna huomattavasti tarkastelujakson aikana. Kasvu oli erityisen voimakasta vuoden 1997 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana (tuontimäärät kasvoivat 41 prosenttia ja markkinaosuus 7,8 prosenttia). Samaan aikaan yhteisön tuotannonalan tilanne heikkeni sen menettäessä markkinaosuuttaan, hintojen alentuessa ja sen kannattavuuden heiketessä.

(101) Tuontimäärien ja markkinaosuuden osalta Kiinasta peräisin oleva tuonti lisääntyi 63 prosenttia tarkastelujakson aikana. Kiinan markkinaosuus kasvoi kokonaisuudessaan 10,6 prosenttiyksikköä, kun taas yhteisön tuotannonalan markkinaosuus supistui 9,9 prosenttiyksikköä. Tämän perusteella päätellään, että yhteisön tuotannonalalle aiheutunut markkinaosuuden menettäminen johtui kokonaan Kiinan markkinaosuuden kasvamisesta. Tämä päätelmä voidaan perustella sillä, että myös muut yhteisön tuottajat menettivät markkinaosuuttaan (1,2 prosenttiyksikköä) ja tuonti muista kolmansista maista pysyi vakaana tarkastelujakson aikana.

(102) Yhteisön tuotannonalan taloudellinen tilanne parani vuosina 1995-1997. Tämä johtui yhteisön tuotannonalan hintojen kohoamisesta ja melko vakaasta tuotannon tasosta sekä tuottavuuden paranemisesta. Hintojen kohoaminen tapahtui kuitenkin markkinaosuuden kustannuksella; se supistui 3,9 prosenttiyksikköä saman ajanjakson aikana. On syytä huomata, että tämä tapahtui samaan aikaan, kun Kiinan viennin hinnat kohosivat (27 prosenttia). Kiinan yhteisöön suuntautuvan viennin hinnat alenivat vuodesta 1997 alkaen (- 11 prosenttia) ja tuontimäärät (+ 42 prosenttia) ja vastaava markkinaosuus (+ 7,8 prosenttiyksikköä) kasvoivat huomattavasti samaan aikaan, kun yhteisön tuotannonalaa vaivasi laskeva suuntaus: sen markkinaosuus supistui lisää (- 5,9 prosenttiyksikköä) ja myyntihinnat alenivat (- 8 prosenttia).

(103) Yhteisön tuotannonalan myyntimäärien väheneminen vaikutti kielteisesti tuotantotasoon ja näin ollen myös sen kapasiteetin käyttöasteeseen, tuotannon yksikkökustannuksiin ja tuottavuuteen. Kiinalaisen yli 80 mm:n koksin tuonnin kehitystä voidaan selkeästi kuvata tämän tuonnin osuudella yhteisön tuotannonalan kokonaistuotantoon verrattuna: tuonnin osuus kohosi 26,6 prosentista vuonna 1995 47,0 prosenttiin tutkimusajanjakson aikana eli noin 20 prosenttiyksikköä.

(104) Lisäksi kiinalaista yli 80 mm:n koksia tuotiin hinnoilla, jotka alittivat huomattavasti yhteisön tuotannonalan hinnat tutkimusajanjakson aikana. Tämän vuoksi tutkimusajanjakson aikana kirjattiin huomattavia tappiota, kun tämä tuonti saavutti määrällisesti ja markkinaosuudella mitattuna korkeimman tasonsa.

(105) Tästä syystä päätellään alustavasti, että yhteisön tuotannonalan alennetut hinnat ja heikkenevä tilanne erityisesti markkinaosuuden ja taloudellisten tappioiden osalta johtuu selvästi kiinalaisen yli 80 mm:n koksin määrällisesti alati kasvavan tuonnin pysyvästi alhaisista hinnoista. Kyseisen tuonnin määrät saavuttivat merkittävän osuuden yhteisön markkinoista tutkimusajanjakson aikana.

3 Muiden tekijöiden vaikutus

3.1 Alustavat huomiot

(106) Komissio tarkasteli muiden tekijöiden osalta yhteisön markkinoiden kulutuksen kehitystä, muiden yhteisön tuottajien tuloksia, yhteisön tuotannonalan tuotantokapasiteetin ja vientituloksen kehittymistä, uutta ympäristölainsäädäntöä, raaka-aineiden hintamuutoksia, muista kuin tämän menettelyn soveltamisalaan kuuluvista kolmansista maista tulevan tuonnin kehitystä ja vaikutuksia sekä yhteisön tuotannonalan harjoittamaa kiinalaisen yli 80 mm:n koksin jälleenmyyntiä.

3.2 Kulutuksen kehittyminen

(107) Tarkasteltavana olevan tuotteen kulutus yhteisön markkinoilla säilyi melko vakaana tarkastelujakson aikana. Olisi huomattava, että yhteisön tuotannonala kärsi kannattavuuden vähenemisestä ja sen toiminta muuttui tappiolliseksi vuoden 1997 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana, kun yhteisön markkinat kasvoivat 2 prosenttia. Tästä syystä yhteisön tuotannonalalle aiheutuneen merkittävän vahingon ei voida katsoa aiheutuneen yhteisön markkinoiden kysynnän supistumisesta.

3.3 Muiden yhteisön tuottajien toimintakyky

(108) Tutkimuksen aikana myös arvioitiin, erosiko muiden yhteisön tuottajien, joiden osuus yhteisön koko tuotannosta oli 26,9 prosenttia tutkimusajanjakson aikana, tilanne yhteisön tuotannonalan tilanteesta. Tätä varten tarkasteltiin valituksessa esitettyjä tietoja sekä muiden yhteisön tuottajien kokonaistuotannostaan, myyntimääristään ja hinnoistaan toimittamia tietoja.

(109) Todettiin, että muut yhteisön tuottajat menettivät myös markkinaosuuttaan 16,9 prosentista vuonna 1995 15,7 prosenttiin tutkimusajanjakson aikana. Lisäksi niiden myyntimäärät vähenivät (- 6 prosenttia) tarkastelujakson aikana ja niiden keskimääräinen myyntihinta aleni 11 prosenttia. On myös syytä huomata, että tutkimusajanjakson jälkeen yksi muista yhteisön tuottajista sulki kaksi Saksassa sijainnutta koksinvalmistuslaitostaan.

(110) Edellä esitetyn perusteella päätellään, että myös muilla yhteisön tuottajilla kuin yhteisön tuotannonalalla oli samoja vaikeuksia. Näin ollen muut yhteisön tuottajat eivät voineet vaikuttaa yhteisön tuotannonalalle aiheutuneeseen merkittävään vahinkoon.

3.4 Yhteisön tuotannonalan ylikapasiteetti ja vientitulos

(111) Tietyt asianomaiset osapuolet väittivät, että yhteisön tuotannonalalle aiheutunut vahinko johtui yli 80 mm:n koksin tuotannon ylikapasiteetista yhteisössä; ylikapasiteetti puolestaan johtui vähenevästä kysynnästä ja yhteisön tuotannonalan vientituloksen heikkenemisestä.

(112) Tutkimuksesta kuitenkin ilmeni, että yhteisön kulutus - kuten myös yhteisön tuotannonalan tuotantokapasiteetti - pysyi melko vakaana vuoden 1995 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana. Lisäksi yhteisön tuotannonalan kapasiteetti oli tutkimusajanjakson aikana lähes sama kuin vuonna 1996, jolloin yhteisön tuotannonala saavutti riittävän voiton.

(113) Vientimyynnillä on ollut vähäinen osuus (noin 5 prosenttia) yhteisön tuotannonalan kokonaismyynnistä. Vaikka vientimyynnin määrä väheni kokonaisuudessaan 8 prosenttia vuoden 1995 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana yhteisön markkinoiden myyntimäärään verrattuna, vienti kasvoi 5,2 prosentista vuonna 1995 5,6 prosenttiin tutkimusajanjakson aikana.

(114) Yhteisön tuotannonalalle aiheutunutta merkittävää vahinkoa ei voida pitää edellä esitetyn perusteella kapasiteetin kasvun aiheuttamana. Yhteisön tuotannonalan vientituloksen heikkenemisen osalta mainittakoon, että koska yhteisön tuotannonalan vientimyynti on prosentuaalisesti melko vähäistä sen kokonaismyyntiin verrattuna, se ei riko kiinalaisen yli 80 mm:n koksin polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ja yhteisön tuotannonalan kärsimän merkittävän vahingon välistä syy-yhteyttä.

3.5 Ympäristölainsäädännön muutokset

(115) Tarkasteltiin, johtuiko yhteisön tuotannonalalle aiheutunut merkittävä vahinko ylimääräisistä investoinneista, joita sen oli tehtävä kyseiseen tuotannonalaan sovellettavan ympäristölainsäädännön mahdollisesta muutoksesta.

(116) Todettiin, että yhteisön tuotannonala oli säilyttänyt tämäntyyppiselle tuotannonalalle tavanomaisen investointitason tarkastelujakson aikana. Yhteisön tuotannonala ei tehnyt investointeja lisätäkseen tuotantokapasiteettia vaan korvatakseen koksauskaasunpuhdistus- ja vedenkäsittelylaitteita yhteisön ympäristölainsäädännön edellyttämällä tavalla. Näin ollen yhteisön tuotannonala ei tehnyt ylimääräisiä investointeja minkään uuden ympäristölainsäädännön johdosta.

(117) Tästä syystä päätellään, että yhteisön tuotannonalalle aiheutunut vahinko ei johtunut uuden ympäristölainsäädännön käyttöönotosta johtuvista kohtuuttomista investoinneista.

3.6 Raaka-aineiden hinnat

(118) Tarkasteltiin myös, johtuiko yhteisön tuotannonalalle aiheutunut vahinko raaka-ainekustannusten kohoamisesta, koska oli väitetty, että näiden kustannusten kohoaminen oli ainakin osittain vaikuttanut aiheutuneeseen vahinkoon.

(119) Todettiin, että yli 80 mm:n koksin tuotannossa käytettävä perusraaka-aine on koksikivihiili, jonka osuus on noin 60 prosenttia yli 80 mm:n koksin valmistuskustannuksista. Yhteisön tuotannonalan käyttämä koksikivihiili tuodaan Yhdysvalloista. Tutkimuksesta ilmeni, että yhteisön tuotannonalan käyttämän koksikivihiilen hinnat pysyivät vakaina tarkastelujakson aikana. Raaka-aineiden hintojen noustua 7 prosenttia vuosina 1995-1997 ne alenivat 8 prosenttia vuoden 1997 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana. Tämän osalta olisi huomattava, että vaikka Yhdysvaltain dollarin arvo kohosi ecuun/euroon nähden erityisesti tutkimusajanjakson aikana, koksikivihiilen aikaisempaa korkeampi hankintahinta on tasoittunut valtamerikuljetusten kustannusten voimakkaalla laskulla.

(120) Vuosina 1995-1997 tapahtunut raaka-aineiden hintojen kohoaminen saatettiin siirtää myyntihintoihin, jotka kohosivat samaan aikaan, jolloin myös yhteisön tuotannonalan voittomarginaalit suurenivat. Huolimatta siitä, että raaka-aineiden hinnat alenivat vuoden 1997 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana 8 prosenttia, yhteisön tuotannonalan taloudellinen tilanne sitä vastoin heikkeni, koska sen myyntihinnat alenivat enemmän kuin raaka-aineiden hinnat samalla, kun sen tuotantokustannukset kohosivat kapasiteetin käyttöasteen supistuttua.

(121) Näin ollen katsotaan, että raaka-aineiden hinnat eivät vaikuttaneet yhteisön tuotannonalalle aiheutuneeseen merkittävään vahinkoon.

3.7 Tuonti muista kolmansista maista

(122) Todettiin, että muista kolmansista maista tulevan tuonnin yhteinen markkinaosuus oli tarkastelujakson aikana alle 1,5 prosenttia yhteisön markkinoista. Muista kolmansista maista tulevan tuonnin hintojen osalta ei käynyt ilmi, että kyseinen tuonti olisi tapahtunut alhaisilla hinnoilla.

(123) Vaikka tuonti muista kolmansista maista olisi tapahtunut alhaisilla hinnoilla, kyseisen tuonnin vähäpätöinen markkinaosuus ei olisi voinut vaikuttaa merkittävästi yhteisön tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon.

3.8 Yhteisön tuotannonalan jälleenmyymä kiinalainen yli 80 mm:n koksi

(124) Tarkasteltiin myös, oliko yhteisön tuotannonala aiheuttanut vahinkoa jälleenmyymällä Kiinasta peräisin olevaa yli 80 mm:n koksia.

(125) Kuten edellä mainitaan, todettiin että yhteisön tuotannonalan tutkimusajanjakson aikana kyseistä tuotetta myymä määrä ei tuottajakohtaisesti tarkasteltuna ylittänyt 8,5:tä prosenttia sen tuotannon kokonaismäärästä. Tämän tuonnin osuus oli vain 7,6 prosenttia Kiinasta peräisin olevasta kokonaistuonnista ja 3,8 prosenttia yhteisön tuotannonalan kokonaismyynnistä tutkimusajanjakson aikana. Tämä oli selkeästi tavanomaisen kaupallisen itsepuolustustoiminnan mukaista, jolla pyrittiin toimimaan Kiinasta peräisin olevan tuonnin voimakasta kasvamista vastaan. Lisäksi tällä vähäisellä jälleenmyynnillä ei ole voitu suojata yhteisön tuotannonalaa polkumyynnin vaikutuksilta eikä kyseisestä tuonnista ole ollut merkittävää etua yhteisön tuotannonalalle.

4 Syy-yhteyttä koskevat päätelmät

(126) Komissio totesi, että on olemassa voimakas näyttö polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ja todetun merkittävän vahingon välisestä syy-yhteydestä. Tämä päätelmä perustuu erityisesti siihen, että yhteisön tuotannonala menetti markkinaosuuttaan ja sen kannattavuus heikkeni samaan aikaan, kun Kiinasta peräisin olevan tuonnin, joka tapahtui yhteisön tuotannonalan hintoja jatkuvasti huomattavasti alhaisemmilla hinnoilla, määrät kasvoivat. Muut tekijät, jotka ovat saattaneet vaikuttaa yhteisön tuotannonalan vahingolliseen tilanteeseen, kuten erityisesti yhteisön tuotannonalan vientitulos, raaka-ainekustannusten muuttuminen ja yhteisön tuotannonalan itsensä harjoittama kiinalaisen yli 80 mm:n koksin jälleenmyynti, ovat sellaisia, että niiden ei voida katsoa rikkovan polkumyynnin ja todetun merkittävän vahingon välistä syy-yhteyttä.

(127) Tästä syystä päätellään alustavasti, että Kiinasta peräisin oleva polkumyynnillä tapahtunut tuonti on aiheuttanut yhteisön tuotannonalalle peruspäätöksen 3 artiklan 6 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa.

G YHTEISÖN ETU

1 Alustavat huomiot

(128) Polkumyyntitoimenpiteiden tarkoituksena on yhteisön tuotannonalaan vahingollisesti vaikuttavien, epäterveiden kaupan käytäntöjen korjaaminen ja tehokkaan kilpailun palauttaminen yhteisön markkinoille. Polkumyynnin ja sen aiheuttaman vahingon lisäksi tutkittiin, oliko olemassa sellaisia pakottavia syitä, joiden vuoksi olisi pääteltävä, että toimenpiteiden käyttöönotto ei ole yhteisön edun mukaista tässä tapauksessa. Mahdollisten toimenpiteiden vaikutuksia kaikkiin tässä menettelyssä osallisina oleviin osapuoliin sekä toimenpiteiden käyttöönoton tai siitä luopumisen seurauksia tarkasteltiin tästä syystä esitetyn näytön perusteella peruspäätöksen 21 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

2 Yhteisön etua koskevien tietojen kerääminen

(129) Kyselylomakkeet lähetettiin mahdollisten toimenpiteiden vaikutusten arvioimiseksi kaikille asianomaisille osapuolille, myös sellaisille tuojille/kauppiaille ja teollisille käyttäjille, jotka olivat komission tiedossa menettelyä aloitettaessa. Muita ilmoittautuneita asianomaisia osapuolia pyydettiin toimittamaan tietoja polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönoton tai siitä luopumisen todennäköisistä vaikutuksista. Komissio pyysi myös yhteisön etuun liittyviä tietoja yhteisön tuotannonalalta.

(130) Kyselyn vastaukset vastaanotettiin asetetussa määräajassa seuraavilta kuudelta tuojalta/kauppiaalta, jotka yhdessä vastasivat lähes kokonaisuudessaan Kiinasta peräisin olevan yli 80 mm:n koksin tuonnista:

- Adriacoke SpA, Ravena, Italia,

- Eurocoke Due Srl, Milano, Italia,

- Krupp Energiehandel GmbH, Essen, Saksa,

- Mongecoke SpA, Milano, Italia,

- RAG Trading GmbH, Essen, Saksa, ja

- SSM Coal BV, Rotterdam, Alankomaat.

(131) Tutkimuksen aikana todettiin, että Eurocoke Due Srl lopetti Kiinasta peräisin olevan yli 80 mm:n koksin tuonnin vuoden 1999 alussa.

(132) Vastaukset saatiin myös seuraavilta kahdelta yritykseltä, jotka käyttivät yli 80 mm:n koksia valuraudan ja kivivillan valmistukseen:

- Buderus Guss GmbH, Wetzlar, Saksa, ja

- Rockwool International A/S, Kööpenhamina, Tanska, seuraavien tytäryhtiöiden puolesta:

- Rockwool A/S, Hedehusene, Tanska,

- Deutsche Rockwool Mineralwoll, GmbH, Gladbeck, Saksa,

- Rockwool Lapinus, BV, Roermond, Alankomaat, ja

- Rockwool Isolation SA, Pariisi, Ranska.

(133) Perustellut huomautukset vastaanotettiin seuraavilta kolmelta valuraudan tuottajalta:

- Fritz Winter Eisengiesserei GmbH & Co KG, Stadtallendorf, Saksa,

- Georg Fischer GmbH & Co KG, Mettmann, Saksa, ja

- Pont-à-Mousson, SA, Nancy, Ranska.

(134) Euroopan valimoyhdistysten komitea (Committee of Associations of European Foundries) ja kuusi kansallista valimoyhdistystä esittivät myös väitteitä polkumyyntitoimenpiteiden mahdollisista vaikutuksista yhteisön valimoihin.

3 Vaikutukset yhteisön tuotannonalaan

3.1 Ominaispiirteet ja elinkelpoisuus

(135) Yhteisön tuotannonala koostuu pelkästään koksintuotantoon keskittyneistä keskisuurista yrityksistä, jotka sijaitsevat Ranskassa, Espanjassa, Belgiassa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Italiassa. Yhteisön tuotannonala työllisti yhteensä 1461 henkeä, joista 673 henkeä työskenteli välittömästi tarkasteltavana olevan tuotteen parissa tutkimusajanjakson aikana. Olisi myös huomattava, että yhteisön tuotannonala on täysin kehittynyt tuotannonala, jonka toimitusten luotettavuudella on strategista merkitystä käyttäjätuotannonaloille.

(136) Yhteisön tuotannonalan todettiin olevan elinkelpoinen. Tämä käy ilmi vuosien 1995-1997 voittomarginaaleista (jotka vaihtelivat 4,8 prosentin ja 9,6 prosentin välillä) sekä tarkastelujakson aikana tehtyjen investointien tasosta. Kiinasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vaikutukset heikensivät kuitenkin vuodesta 1997 alkaen yhteisön tuotannonalan tilannetta siten, että se kärsi tappioita, jotka kohosivat - 3,9 prosenttiin tutkimusajanjakson aikana.

(137) Kuten johdanto-osan 78 kappaleessa mainitaan, tarkasteltavana oleva tuote tuotetaan koksiuunirivistöissä, jotka on varattu yksinomaan yli 80 mm:n koksin tuotantoon. Käytettävissä olevaa kapasiteettia ei voida käytännössä mukauttaa todellisiin myyntimääriin eikä sitä voida käyttää muiden tuotteiden tuottamiseen. Lisäksi koksin valmistus koksiuunirivistöissä on pääomavaltaista ja erittäin automatisoitua; yhteisön tuotannonalan on jatkuvasti investoitava pystyäkseen noudattamaan yhteisön ympäristölainsäädäntöä. Yhteisön tuotannonala säilytti tarkastelujakson aikana koneiden ja laitteiden korvaamiseen kohdistuneiden investointiensa tason pystyäkseen noudattamaan saastuttamisen vastaisia velvoitteitaan.

3.2 Toimenpiteiden käyttöönoton vaikutukset

(138) Polkumyynnillä tapahtuvan halpatuonnin aiheuttaman vahingollisen polkumyynnin tapauksessa erityistä huomiota kiinnitetään tarpeeseen poistaa vahingollisen polkumyynnin kauppaa vääristävät vaikutukset ja palauttaa tehokas kilpailu.

(139) Arvioidakseen mahdollisten toimenpiteiden vaikutusta yhteisön tuotannonalaan, komissio oletti kysynnän olevan vakaata. Tämä on perusteltua, koska valuraudan, kivivillan ja lyijysinkin tuotanto on vakaata yhteisössä.

(140) Toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen odotetaan, että tarkasteltavana olevan tuotteen myyntimäärät ja tietyssä määrin myös sen hinnat kohoavat yhteisön markkinoilla. Tämän määrällisen kasvun myötä yhteisön tuotannonala pystyisi valtaamaan takaisin menettämäänsä markkinaosuutta, ja parantunut kapasiteetin käyttöaste alentaisi tuotannon yksikkökustannuksia ja lisäisi tuottavuutta. Vaikkakin on mahdollista, että Kiinasta peräisin olevan tuonnin määrä vähenee, tämän vähenemisen ei odoteta olevan huomattavaa, koska yhteisön tuotannonalalla ei ole kapasiteettia huolehtia koko yhteisön markkinoiden toimituksista.

(141) Yhteisön tuotannonalan hintatason odotetaan kohoavan, vaikkakaan ei koko tullin määrää, koska osa yhteisön tuotannonalalle koituvasta edusta johtuu myyntimäärien kasvusta, joka toteutuu, jos se saavuttaa tietyn hintoihin liittyvän etulyöntiaseman kiinalaisen yli 80 mm:n koksin tuontiin nähden.

(142) Yhteisön tuotannonalan myyntimäärien ja hintojen kohoaminen auttaisi sitä mitä todennäköisimmin parantamaan taloudellista tilannettaan siten, että asianomaiset yritykset voisivat jatkaa kaupankäyntiä ja tarvittavien investointien toteuttamista.

3.3 Toimenpiteiden käyttöönotosta luopumisen vaikutukset yhteisön tuotannonalaan

(143) Jos toimenpiteitä ei oteta käyttöön, on todennäköistä, että yhteisön tuotannonalan kielteinen suuntaus jatkuu, mikä keskipitkällä/pitkällä aikavälillä johtaa yritysten toiminnan lopettamiseen. Yhteisön tuotannonalalle on ominaista se, että se on menettänyt markkinaosuuttaan ja että sen taloudellinen tilanne on heikko. Kun otetaan huomioon yhteisön tuotannonalan erityisesti vuodesta 1997 alkaen heikentynyt kannattavuus ja sille tutkimusajanjakson aikana aiheutunut merkittävä vahinko, on ilmeistä, että yhteisön tuotannonalan taloudellinen tilanne heikkenee entisestään, jos polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin kielteisiä vaikutuksia korjaavia toimenpiteitä ei oteta käyttöön. Tämä saattaa lopulta johtaa tuotannon supistamiseen tai tiettyjen tuotantolaitosten sulkemiseen, ja se saattaa näin ollen uhata yhteisön työllisyyttä ja huomattavia investointeja. Tässä yhteydessä olisi huomattava, että yksi muista yhteisön tuottajista sulki kaksi tuotantolaitostaan.

(144) Ilman toimenpiteitä polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin hintavaikutus jatkaisi yhteisön tuotannonalan tyydyttävän kannattavuusmarginaalin saavuttamiseen kohdistuvien pyrkimysten tyhjäksi tekemistä, mikä saattaisi johtaa tarkasteltavana olevan tuotteen tuotannon supistamiseen entisestään yhteisössä. Tästä seuraa, että kun yhteisön markkinoilla toimivien tuottajien lukumäärä vähenee, myös todellinen kilpailu heikkenee.

3.4 Päätelmät

(145) Koska yhteisön tuotannonalan arvioinnista ilmeni, että se on rakenteeltaan elinkelpoinen, toimenpiteiden odotetaan olevan niin tehokkaita, että yhteisön tuotannonalalla on tilaisuus toipua sille aiheutuneesta vahingosta. Yhteisön tuotannonalan odotetaan parantavan myyntimääriään ja saavuttavan takaisin menettämäänsä markkinaosuutta, mikä sinällään alentaisi yksikkökustannuksia ja parantaisi kannattavuutta. Lisäksi yhteisön tuotannonalan myyntihintojen odotetaan kohoavan jonkin verran, vaikkakaan ei koko tullin määrää. Tästä syystä katsotaan olevan yhteisön tuotannonalan edun mukaista ottaa toimenpiteitä käyttöön. Jos polkumyyntitoimenpiteitä ei oteta käyttöön, on olemassa vaara, että eräät yhteisön tuottajat saattavat sulkea tuotantolaitoksensa.

4 Toimenpiteiden vaikutus tuojiin/kauppiaisiin

4.1 Tuonti- ja jakelukanavien rakenne

(146) Yli 80 mm:n koksin jakelulle on yhteisössä ominaista se, että tuojien/kauppiaiden lukumäärä on vähäinen ja että ne pitävät isoja varastoja tarkasteltavana olevaa tuotetta. Nämä yritykset toimivat ensisijaisesti kiinalaisten viejien ja yhteisön loppukäyttäjien välillä tuomalla, seulomalla ja pitämällä kiinalaista yli 80 mm:n koksia varastossa. Tutkimuksesta ilmeni, että loppukäyttäjät eivät tuo tarkasteltavana olevaa tuotetta suoraan Kiinasta vaan ne hankkivat sitä tuojien varastoista.

4.2 Tuojien taloudellinen tilanne

(147) Edellä mainitut yhteistyössä toimineet tuojat edustavat määrällisesti noin 96:ta prosenttia tarkasteltavana olevan tuotteen tutkimusajanjakson aikana yhteisöön tapahtuneesta tuonnista. Kaikki nämä tuojat vastustivat polkumyyntitoimenpiteitä, sillä ne väittivät, että koska yhteisön tuotannonalan kapasiteetti ei riitä kysynnän tyydyttämiseen, toimenpiteet johtaisivat niiden liiketoiminnan ja tuottojen supistumiseen ja sillä olisi kielteinen vaikutus käyttäjiin.

(148) Tämän osalta olisi ensiksi huomattava, että vaikka tuojilla on huomattavia tarkasteltavana olevan tuotteen varastoja, ne käyvät myös kauppaa monilla muilla kivihiilituotteilla, jotka eivät kuulu tämän menettelyn soveltamisalaan. Todettiin, että yhteistyössä toimineiden tuojien kokonaisliikevaihto oli tutkimusajanjaksona 1627 miljoonaa ecua/euroa, kun taas tarkasteltavana olevan tuotteen osuus oli siitä 40 miljoonaa ecua/euroa eli alle 2,5 prosenttia. Käytettävissä olevien tietojen perusteella näiden yritysten kokonaistyövoima oli noin 500 henkeä, joista liikevaihdon perusteella voidaan katsoa 12 henkilön työpanoksen liittyvän tarkasteltavana olevaan tuotteeseen. Taloudellisen tilanteen osalta olisi huomattava, että kyseisten tuojien painotettu keskimääräinen voitto oli noin 7,2 prosenttia tutkimusajanjakson aikana.

4.3 Toimenpiteiden käyttöönoton / käyttöönotosta luopumisen vaikutukset

(149) Kuten edellä todetaan, jos toimenpiteet otetaan käyttöön, yli 80 mm:n koksin hintojen odotetaan kohoavan yhteisön markkinoilla, ja samalla - ottaen huomioon ehdotettujen toimenpiteiden taso ja luonne sekä yhteisössä käytettävissä oleva tuotantokapasiteetti - tuonti jatkuu, vaikkakin vahinkoa aiheuttamattomilla hinnoilla. Tällä hintojen kohoamisella on todennäköisesti kielteinen vaikutus tuojiin, joiden marginaalit pienenevät.

(150) Tuojien marginaalien mahdollista kapenemista olisi kuitenkin tarkasteltava ottaen huomioon tuojien tutkimusajanjakson aikana saavuttama kannattavuus sekä se tosiasia, että tuojat toimivat hyvin usein myös kauppiaina ja ne voivat valita vaihtoehtoisia hankintalähteitä kuten yhteisössä tuotetun yli 80 mm:n koksin. Todettiin, että eräät Kiinasta tuovat kauppiaat hankkivat yli 80 mm:n koksia myös yhteisön tuotannonalalta. Lisäksi mahdollisen hintojen kohoamisen aiheuttamat kielteiset vaikutukset todennäköisesti minimoidaan yhdistämällä pienentyneet marginaalit käyttäjätuotannonaloihin kohdistuvaan tietynsuuruiseen hintojen kohoamiseen. Koska yhteisön tuotannonala ei kykene huolehtimaan yhteisön markkinoiden koko kulutuksesta, tuonnin määrä säilyy hyvin todennäköisesti huomattavana.

(151) Edellä esitetyn perusteella päätellään alustavasti, että jos toimenpiteitä ei oteta käyttöön, tuojien tilanteessa havaittu myönteinen suuntaus todennäköisesti jatkuisi. Jos toimenpiteet otetaan käyttöön, polkumyyntitoimenpiteiden todennäköinen vaikutus tarkasteltavana olevan tuotteen tuojiin ei vaarantaisi niiden taloudellista toimintaa vakavasti, vaikkakin niiden tilanne saattaisi heikentyä.

5 Käyttäjät

5.1 Asianomaiset taloudelliset toimijat

(152) Yhteisön käyttäjätuotannonala koostuu kolmesta pääalasta:

- valukappaleita tuottavat valimot,

- kivivillan tuottajat, ja

- lyijysinkin tuottajat.

5.2 Kivivillan tuottajat

a) Ominaispiirteet ja rakenne

(153) Komission käytössä olevista tiedoista ilmenee, että yksi käyttäjä, Rockwool, vastaa lähes kokonaisuudessaan kivivillan valmistuksesta yhteisössä. Tämä yritys vastasi sille tutkimuksen aikana osoitettuun kyselyyn. Yhteisön yksiköt tekivät tarkastuskäynnin tähän yritykseen. Tämän yrityksen osuus on noin 10 prosenttia yli 80 mm:n koksin kokonaiskulutuksesta yhteisössä ja noin 28 prosenttia kiinalaisen yli 80 mm:n koksin yhteisöön tapahtuneesta kokonaistuonnista vuonna 1998.

(154) Yli 80 mm:n koksia käytetään polttoaineena kiven sulattamisessa. Sulatettu kivi kehrätään tämän jälkeen hienoiksi kuiduiksi, jotka kyllästetään sideaineella ja öljyillä kivivillan valmistamiseksi. Kovetettua ja muotoiltua kivivillaa käytetään eristeenä. Rockwool on yhteisön johtava kivivillan tuottaja, ja sillä on noin kolmanneksen osuus yhteisön koko eristemarkkinoista, joka käsittää kivivillan, lasivillan ja vaahtomuovieristeet.

(155) Yli 80 mm:n koksin osuuden todettiin olevan 2-5 prosenttia(4) Rockwoolin koko tuotantokustannuksista vuonna 1998.

(156) Yrityksellä on yhteisössä 11 tuotantolaitosta, ja se työllistää yhteensä noin 7000 henkeä. Yrityksen antamien tietojen mukaan ainoastaan neljä tuotantolaitosta käyttää kiinalaista yli 80 mm:n koksia, ja ne työllistivät noin 3490 henkeä vuonna 1998.

b) Toimenpiteiden käyttöönoton vaikutukset

(157) Rockwool ilmaisi huolestuneisuutensa tämän menettelyn yhteydessä tapahtuvaa toimenpiteiden käyttöönottoa kohtaan. Se väitti, että toimenpiteiden käyttöönotto johtaisi hankintahintojen kohoamiseen, mikä vaikuttaisi kilpailukykyyn ja tällä tavoin vaarantaisi yrityksen valmistustoiminnan yhteisössä. Se väitti lisäksi, että polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotosta johtuva kustannusten kohoaminen heikentäisi sen kannattavuutta, koska se ei voisi siirtää näitä kustannuksia asiakkaittensa kannettaviksi.

(158) Rockwooliin kohdistuvien polkumyyntitullien käyttöönoton vaikutusten osalta olisi ensiksi huomattava, että käyttäjät eivät tuo suoraan kiinalaista yli 80 mm:n koksia vaan sitä tuodaan tuojien välityksellä yhteisöön. Tämän vuoksi ei voida sulkea pois sitä, etteivätkö tuojat ota kantaakseen osaa polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotosta johtuvasta hintojen kohoamisesta, vaikkakin tämän laajuus riippuu sekä yhteisön tuotannonalan hinnoittelustrategiasta että tuojista.

(159) Tutkimuksesta ilmeni lisäksi, että yli 80 mm:n koksin osuus kivivillan tuotantokustannuksista on 2-5 prosenttia(5). Ehdotettu polkumyyntitulli lisäisi hypoteettisesti Rockwoolin tuotantokustannuksia enintään noin 1 prosentin verran. Tämä vaikutus on laskettu olettaen, että tuojat siirtävät tullin kokonaisuudessaan käyttäjien kannettavaksi ja että yhteisön tuotannonala korottaa hintojaan keskimäärin 5,6 prosenttia eli se saavuttaa vuonna 1996 vallinneen tilanteen. On epätodennäköistä, että kyseinen kustannusten kohoaminen toteutuu, koska ei voida sulkea pois sitä, etteivätkö tuojat ottaisi kantaakseen osaa yli 80 mm:n koksin hinnan kohoamisesta. Kuten edellä mainitaan, yhteistyössä toimineiden tuojien painotettu keskimääräinen kannattavuus oli 7,2 prosenttia tutkimusajanjakson aikana. Yhteisön tuotannonalan hintojen odotetaan lisäksi kohoavan vähemmän kuin edellä lasketun 5,6 prosenttia, koska osa yhteisön tuotannonalalle koituvasta edusta koostuu lisääntyvän yhteisön tuotannon ja myynnin ansiosta alenevista yksikkökustannuksista.

(160) Rockwoolin kannattavuus lähes kaksinkertaistui vuosina 1995-1998; se oli 7-9 prosenttia vuonna 1998(6).

(161) Sitä, että kivivilla-asiakkaille ei voitaisi siirtää kannettavaksi kustannusten kohoamista, analysoitiin sellaisen yhden Rockwoolin tytäryhtiön perusteella, jonka osalta oli annettu tietoja kustannuksista sekä kivivillan hinnoista ja jonka osuus oli noin 40 prosenttia Rockwoolin kokonaistuonnista Kiinasta vuonna 1998. Huolimatta tämän tytäryhtiön tuotannon täysimääräisten yksikkökustannusten kohoamisesta vuosina 1995-1998 (4-7 prosenttia(7)) kyseisen tytäryhtiön kannattavuus parani 20 prosenttia saman ajanjakson aikana. Olisi huomattava, että myös kivivillan hinnat kohosivat samana ajanjaksona (7 prosenttia). Tämä osoittaa sen, että tällaiset kustannusten kohoamiset voidaan siirtää lopullisten asiakkaiden hintoihin. Tätä tukee myös Rockwoolin voimakas markkina-asema kivivilla-alalla, jolla yritys väittää olevansa johtava yritys yhteisössä, sekä se tosiasia, että kivivillalla on noin kolmanneksen osuus eristystuotteiden koko markkinoista yhteisössä.

(162) Rockwool väitti, että polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönoton jälkeen Kiinasta peräisin olevan yli 80 mm:n koksin tuonti vähenisi. Tämä aiheuttaisi vaikeuksia kiinalaisen yli 80 mm:n koksin käyttäjille, joiden olisi vastattava huomattavista kustannuksista mukauttaessaan kennouuninsa sen takia, että ne siirtyvät käyttämään yhteisön tuotannonalan tuottamaa yli 80 mm:n koksia kiinalaisen yli 80 mm:n koksin asemesta.

(163) Tämän osalta tutkimuksesta ilmeni, että kennouunit on yleensä mukautettava, kun siirrytään yhdestä yli 80 mm:n koksista toiseen riippumatta siitä, onko se peräisin Kiinasta vai yhteisön eri tuottajilta. Polkumyyntitoimenpiteen käyttöönotolla ei tämän osalta todennäköisesti olisi sen suurempaa vaikutusta kuin tavallisesti hankintalähdettä vaihdettaessa. Joka tapauksessa tällaiset kustannukset, vaikka ne olisivatkin huomattavia, eivät muodostaneet tälle yritykselle ylitsepääsemätöntä estettä, kun se alun perin päätti vaihtaa hankintalähdettä vuoden 1995 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana.

c) Toimenpiteiden käyttöönotosta luopumisen vaikutukset

(164) Jos toimenpiteiden käyttöönotosta luovuttaisiin, Rockwool hyötyisi edelleen yli 80 mm:n koksin nykyisistä alhaisista hinnoista yhteisön markkinoilla. Vaikka tunnustetaan, että kukin kustannusten aleneminen on merkittävä, on korostettava sitä, että kiinalaisten tuottajien tarjoamat alhaisemmat hinnat johtuvat epäterveistä kaupan käytännöistä, jotka aiheuttavat vahinkoa ja ovat haitallisia yhteisön tuotannonalalle.

(165) Olisi lisäksi huomattava, että jos yli 80 mm:n koksia tuottava yhteisön tuotannonala supistuisi tai se lopulta katoaisi kokonaan, käytettävissä olevat hankintalähteet myös vähenisivät, millä olisi kielteinen vaikutus Rockwooliin. Tällöin yli 80 mm:n koksin hankinta olisi yhteisössä täysin riippuvaista Kiinan tuotannosta, jolla kyseisessä tapauksessa olisi määräävä asema yhteisön markkinoilla. Tämän osalta katsotaan, että vaihtoehtoisten hankintalähteiden olemassaolo on erittäin tärkeää raaka-aineiden asianmukaisen saannin varmistamiseksi. Komission käytettävissä olevista tiedoista ilmenee, että vietäväksi tarkoitetun kiinalaisen yli 80 mm:n koksin tarjonta on tällä hetkellä riittämätöntä polkumyyntimenettelystä riippumattomista syistä. Yhteisön tuotannonalan supistuminen tai jopa katoaminen saattaisi pahentaa kyseisiä ongelmia ja aiheuttaa riittämättömän tarjonnan käyttäjätuotannonalalle.

d) Päätelmät

(166) Rockwoolin toimittamat tiedot eivät vahvista polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönoton todennäköisistä vaikutuksista kivivillan tuottajiin esitettyjä väitteitä. Ensiksikin todetun määrän suuruisen polkumyyntitoimenpiteen vaikutus tuotantokustannuksiin olisi todennäköisesti vähäinen ja toiseksi kustannusten mahdollinen kohoaminen todennäköisesti siirrettäisiin lopullisten asiakkaiden kannettavaksi. Tästä syystä näissä olosuhteissa päätellään, että kiinalaiseen yli 80 mm:n koksiin sovellettavien polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotolla ei odoteta olevan huomattavaa vaikutusta kivivillan tuottajien taloudelliseen tilanteeseen.

5.3 Valimot

a) Ominaispiirteet ja rakenne

(167) Valimoiden osuus on noin 85 prosenttia yli 80 mm:n koksin kokonaiskulutuksesta yhteisössä ja noin 63 prosenttia kiinalaisen yli 80 mm:n koksin yhteisöön tapahtuneesta tuonnista vuonna 1998. Tietoja polkumyyntitoimenpiteiden vaikutuksista valimoihin vastaanotettiin neljältä yhteisön valimolta, joiden osuus on 10 prosenttia kokonaiskulutuksesta ja 13 prosenttia Kiinasta tulevasta kokonaistuonnista. Useat kansalliset valimoyhdistykset sekä Euroopan valimoyhdistysten komitea esittivät lisäksi useita väitteitä. Nämä väitteet tutkittiin ottaen huomioon edellä mainittujen neljän valimon toimittamat perustellut tiedot.

(168) Yli 80 mm:n koksia käytetään polttoaineena rotuun sulattamisessa rautaa olevien valukappaleiden tuottamiseksi. Sulatettuja valukappaleita muunnetaan lisää ja niitä käytetään autoteollisuuden, teknisen teollisuuden, koneteollisuuden sekä julkisten palvelujen käyttämien osien tuotantoon.

(169) Yli 80 mm:n koksin osuuden todettiin olevan 2,3 prosenttia valimoiden kokonaistuotantokustannuksista vuonna 1998.

(170) Euroopan valimoyhdistysten komitea väitti käyttäjätuotannonalan työvoiman osalta, että tämän alan asianomaisen työvoiman määrä oli noin 194000 henkeä vuonna 1998. Tämän osalta neljän yhteistyössä toimineen käyttäjävalimon, joiden osuus yli 80 mm:n koksin kokonaiskulutuksesta oli 10 prosenttia vuonna 1998, toimittamista tiedoista ilmeni, että näiden neljän yrityksen asianomaisen alan kokonaistyövoima oli noin 6000 henkeä vuonna 1998. Tämän perusteella yli 80 mm:n koksia käyttävän alan valimoiden työvoiman määrä on pikemminkin noin 50000. Olisi korostettava, että tämä luku edustaa kyseisen alan kokonaistyövoimaa eikä tarkasteltavana olevan tuotteen käyttöön suoraan osallistuvan työvoiman määrää.

b) Toimenpiteiden käyttöönoton vaikutukset

(171) Kansalliset valimoyhdistykset väittivät, että polkumyyntitoimenpiteen käyttöönotolla kiinalaisen yli 80 mm:n koksin tuonnissa olisi huomattavia kielteisiä vaikutuksia valimoihin, jotka ovat enimmäkseen pieniä ja keskisuuria yrityksiä, ja se todennäköisesti johtaisi tuotantolaitosten sulkemiseen. Lisäksi väitettiin, että koska yli 80 mm:n koksin osuus on merkittävä valimoiden kokonaiskustannuksista, polkumyyntitoimenpide vaikuttaisi huomattavasti valimoiden kannattavuuteen, joka on tällä hetkellä erittäin heikko (1-3 prosenttia).

(172) Kuten johdanto-osan 146 kappaleessa mainitaan, käyttäjät eivät tuo kiinalaista yli 80 mm:n koksia suoraan vaan ne hankkivat sitä yhteisön tuojien kautta. Tästä syystä ei voida sulkea pois sitä, etteivätkö tuojat ottaisi kantaakseen osaa polkumyynnin käyttöönotosta johtuvasta hintojen korotuksesta.

(173) Kansalliset valimoyhdistykset väittivät, että yli 80 mm:n koksin osuus valimoiden kokonaiskustannuksista vaihteli 2,6 prosentin ja 6 prosentin välillä. Neljän valimon antamien tietojen mukaan yli 80 mm:n koksin osuus on 2,3 prosenttia niiden kokonaiskustannuksista. Ehdotettu polkumyyntitulli lisäisi hypoteettisesti valimoiden tuotantokustannuksia keskimäärin enintään 0,5 prosentin verran. Tämä vaikutus on laskettu olettaen, että tuojat siirtävät tullin kokonaisuudessaan käyttäjien kannettavaksi ja että yhteisön tuotannonala korottaa hintojaan keskimäärin 5,6 prosenttia eli se saavuttaa vuonna 1996 vallinneen tilanteen. Kustannusten kohoaminen riippuu ensiksikin tuojien käyttäytymisestä, koska ne saattaisivat ottaa osan yli 80 mm:n koksin hinnan noususta kantaakseen, sekä yhteisön tuotannonalan käyttäytymisestä, koska niiden hinnat saattaisivat nousta vähemmän kuin lasketun 5,6 prosenttia, koska osa yhteisön tuotannonalalle koituvasta edusta johtuu lisääntyvän yhteisön tuotannon ja myynnin ansiosta alenevista yksikkökustannuksista.

(174) Valimoiden kustannusten osalta olisi huomattava, että niihin vaikuttavat yleensä pääasiallisiin kustannustekijöihin kohdistuvat vaihtelut. Tarkemmin sanottuna rotmun, jonka osuus on noin 50 prosenttia valimoiden kokonaistuotantokustannuksista, hinnat vaihtelivat voimakkaasti. Komission käytössä olevien tietojen mukaan rotmun hinnat vaihtelivat 24 prosenttia vuosina 1995-1998. Koska polkumyyntitoimenpiteellä on rajallinen enimmäisvaikutus valimoiden kustannuksiin, on epätodennäköistä, että valimoita suljettaisiin toimenpiteiden käyttöönoton seurauksena.

(175) Kansalliset valimoyhdistykset väittivät lisäksi, että valimoiden kannattavuus vaihteli 1,5 prosentin ja 3 prosentin välillä vuonna 1998. Tämän osalta tietoja toimittaneiden yhteisön valimoiden, jotka käyttivät 13 prosenttia kiinalaisen yli 80 mm:n koksin kokonaistuonnista, keskimääräinen kannattavuus vaihteli 5,1 prosentin ja 22,1 prosentin välillä; se oli keskimäärin 18 prosenttia vuonna 1998. Muiden ilmoittautuneiden suurimpien valimoiden (jotka väittivät edustavansa noin 4 prosentin lisää yhteisön kulutuksessa), joiden kannattavuustiedot (liikevaihto) ovat julkisesti käytettävissä, kannattavuus vaihteli 10 prosentin ja 13 prosentin välillä vuonna 1998. Nämä valimot toimittavat valutuotteita auto- ja koneteollisuudelle. Yhteisön valimoiden esittämää heikkoa kannattavuutta koskevaa väitettä ei voitu hyväksyä käytettävissä olevan näytön perusteella. Komissio tarkastelee asiaa tarkemmin asianomaisten osapuolten alustavien päätelmien jälkeen toimittamien lisätietojen perusteella.

c) Päätelmät

(176) Kansallisten valimoyhdistysten polkumyyntitoimenpiteen vaikutusten osalta esittämiä väitteitä ei ole tässä vaiheessa komission käytössä olevan näytön perusteella varmennettu. Komissiolle esitetty näyttö osoittaa, että koksilla on vähäpätöinen osuus valimoiden kokonaiskustannuksista ja että tästä syystä polkumyyntitoimenpiteen vaikutus valimoiden kustannuksiin on todennäköisesti vähäinen. Tämä päätelmä on tehty erityisesti, koska raaka-ainekustannukset ovat vaihdelleet huomattavasti aikaisemmin, mutta sillä ei näyttänyt olevan sellaista kielteistä vaikutusta, jonka kansalliset valimoyhdistykset väittävät nyt aiheutuvan polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotosta. Yhteisön valimoiden kannattavuutta koskevia väitteitä ei ole myöskään varmennettu. Tästä syystä päätellään, että ehdotetun kaltainen polkumyyntitoimenpide ei todennäköisesti vaikuta huomattavasti valimoiden taloudelliseen tilanteeseen.

6 Yhteisön markkinoiden kilpailulle aiheutuvat seuraukset

(177) Yhteisön markkinoiden kilpailuympäristön osalta on tuotava esille kaksi näkökohtaa. Vaikka polkumyyntitoimenpiteiden tavoitteena on Kiinasta peräisin olevan viennin hintojen kohoaminen, toimenpiteet eivät sinällään sulje yhteisön markkinoita kiinalaisilta viejiltä, mistä syystä kiinalaisia tuotteita voidaan pitää jatkossakin kaupan yhteisön markkinoilla.

(178) Polkumyyntikäytännöillä saavutettujen epäterveiden etujen poistamisella on sitä vastoin tarkoitus estää yhteisön tuotannonalan heikkeneminen entisestään ja auttaa sitä ylläpitämään laajaa valikoimaa hankintalähteitä ja jopa lisäämään kilpailua olemassa olevien tuottajien välillä. Ilman tällaisia toimenpiteitä on olemassa vakuuttavia syitä, että yhteisön tuotannonalan tilanne heikkenisi entisestään ja kilpailu yhteisön markkinoilla saattaisi lopulta rajoittua Kiinasta peräisin olevaan yli 80 mm:n koksiin. Tämä ei selvästikään olisi yhteisön edun mukaista, erityisesti koska yhteisön tuotannonala varmistaisi entistä tehokkaamman kilpailun yhteisön markkinoilla, koska näillä strategisesti tärkeillä markkinoilla toimisi aikaisempaa suurempi määrä toimijoita. Sellaisten markkinoiden, joita hallitsee aikaisempaa suurempi määrä kilpailevia voimia, edut olisivat tarkasteltavana olevan tuotteen teollisten käyttäjien käytettävissä.

(179) Lisäksi ei ole olemassa näyttöä siitä, että yhteisöön suuntautuva muu tuonti, joka oli melko vakaata tarkastelujakson aikana, ei voisi lisääntyä yhteisön markkinoilla, kun terveet kilpailuolosuhteet on palautettu.

(180) Kilpailevien voimien hallitsemien markkinoiden edut olisivat kuitenkin yhä tarkasteltavana olevan tuotteen loppukäyttäjien käytettävissä.

7 Yhteisön etua koskevat päätelmät

(181) Toimenpiteiden käyttöönoton voidaan odottaa tarjoavan yhteisön tuotannonalalle tilaisuuden saavuttaa menettämänsä markkinaosuus ja palauttaa toiminta kannattavaksi; lisäksi se vaikuttaa myönteisesti yhteisön markkinoiden kilpailuolosuhteisiin. Ottaen huomioon yhteisön tuotannonalan heikentynyt tilanne on olemassa vaara, että toimenpiteiden puuttuessa tietyt yhteisön tuottajat saattavat sulkea tuotantolaitoksensa. Tällöin yhteisön markkinat tulevat aikaisempaa riippuvaisemmiksi tuonnista.

(182) Kielteiset vaikutukset ilmenevät todennäköisesti tuojiin kohdistuvina hinnankorotuksina, mutta näiden laajuutta voidaan vähentää marginaaleja pienentämällä tai siirtämällä osa korotuksista käyttäjätuotannonalan kannettavaksi.

(183) On epätodennäköistä, että polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotto vaikuttaa huomattavasti kivivillan tuottajiin, koska kustannusten kohoaminen, joka on todennäköisesti erittäin vähäistä, voidaan siirtää lopullisten asiakkaiden kannettavaksi. Komission tässä vaiheessa käytössä olevat tiedot osoittavat, että polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotto ei todennäköisesti vaikuta huomattavasti valimoiden taloudelliseen tilanteeseen, koska yli 80 mm:n koksin osuus valimoiden kokonaiskustannuksista on melko vähäinen. Lisäksi käyttäjät todennäköisesti hyötyvät yli 80 mm:n koksin vaihtoehtoisen hankintalähteen säilyttämisestä yhteisön markkinoilla.

(184) Edellä esitetyn perusteella päätellään alustavasti, että ei ole olemassa pakottavia syitä luopua väliaikaisten polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotosta tässä tapauksessa.

H VÄLIAIKAISET TOIMENPITEET

1 Vahingon korjaava taso

(185) Todettuaan, että polkumyynnillä tapahtunut tuonti on aiheuttanut merkittävää vahinkoa yhteisön tuotannonalalle ja ettei pakottavia syitä toimenpiteistä luopumiseen ole, komissio pitää tarpeellisena ottaa käyttöön polkumyyntitoimenpiteet väliaikaisten toimenpiteiden muodossa.

(186) Polkumyyntitoimenpiteiden tason olisi oltava riittävä poistamaan polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista yhteisön tuotannonalalle aiheutunut vahinko ylittämättä todettuja polkumyyntimarginaaleja.

(187) Kyseisen vahingon poistaminen edellyttää, että tuotannonalan olisi saavutettava tilanne, jossa kiinalaisen tuonnin hintoja olisi nostettava vahinkoa aiheuttamattomalle tasolle. Tarpeellisten hinnankorotusten eli vahinkomarginaalin laskemiseksi katsotaan, että polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin hintoja olisi verrattava yhteisön tuotannonalan vahinkoa aiheuttamattomiin hintoihin. Vahinkoa aiheuttamaton hinta laskettiin lisäämällä yhteisön tuotannonalan tutkimusajanjakson aikaiseen keskimääräiseen myyntihintaan sen tekemä tappio ja kohtuullinen voittomarginaali.

(188) Voittomarginaalia määritettäessä komissio tarkasteli, minkä voittomäärän yhteisön tuotannonala voisi kohtuudella odottaa saavansa, jos polkumyyntiä ei esiintyisi. Tutkimuksesta ilmeni, että 9,6 prosentin voittomarginaalia olisi alustavasti pidettävä asianmukaisena. Tämä oli voittomarginaali, jonka yhteisön tuotannonala saavutti vuonna 1996, jolloin kiinalaisen yli 80 mm:n koksin tuontimäärät olivat alhaisimmillaan ja muuta huomattavaa tuontia ei tapahtunut yhteisön markkinoille.

(189) Tämän perusteella vertailtiin edellä johdanto-osan 73-77 kappaleessa kuvattuja, laatuerojen ja tuonnin jälkeisten kustannusten perusteella asianmukaisesti oikaistuja painotettuja keskimääräisiä vientihintoja tutkimusajanjakson aikana ja yhteisön tuotannonalan painotettuja keskimääräisiä vahinkoa aiheuttamattomia hintoja keskenään. Ero oli prosenttimääränä tuonnin CIF-kokonaisarvosta määritettynä 45,1 prosenttia eli alle polkumyyntimarginaalin.

2 Väliaikaiset polkumyyntitoimenpiteet

(190) Peruspäätöksen 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti väliaikainen polkumyyntitulli ei saisi ylittää määritettyä polkumyyntimarginaalia vaan sen olisi oltava tätä marginaalia alhaisempi, jos alhaisempi tulli riittäisi poistamaan yhteisön tuotannonalalle aiheutuneen vahingon. Tästä syystä väliaikaisen polkumyyntitullin olisi oltava 45,1 prosenttia.

(191) Toimenpiteiden tehokkuuden varmistamiseksi ja sen estämiseksi, että polkumyyntitoimenpide otettaisiin kannettavaksi alentamalla vientihintoja, todettiin, että tulli olisi otettava käyttöön tonnikohtaisena paljoustullina. Tämä määrä perustuu vahinkomarginaalin soveltamiseen tutkimusajanjakson aikaista vahingon korjaavaa tasoa laskettaessa käytettyihin vientihintoihin. Tämän perusteella tulli on 33,7 euroa tonnilta.

I LOPPUSÄÄNNÖS

(192) Hyvän hallinnon varmistamiseksi olisi asetettava määräaika, jossa asianomaiset osapuolet voivat esittää kantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi. Lisäksi olisi huomattava, että kaikki tätä päätöstä varten tehdyt päätelmät ovat väliaikaisia ja että niitä voidaan joutua harkitsemaan uudelleen mahdollisia lopullisia päätelmiä tehtäessä,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

1. Otetaan käyttöön väliaikainen polkumyyntitulli CN-koodiin ex 2704 00 19 (Taric-koodi 2704 00 19 10) kuuluvan, Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan läpimitaltaan yli 80 millimetrin kappaleina olevan kivihiilikoksin tuonnissa.

2. Polkumyyntitullin määrä on kiinteä 33,7 euroa tonnilta nettokuivapainosta määritettynä.

3. Jollei toisin säädetä, sovelletaan voimassa olevia tulleja koskevia säännöksiä ja määräyksiä.

4. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun tuotteen luovuttaminen vapaaseen liikkeeseen yhteisössä edellyttää väliaikaisen tullin määrän suuruisen vakuuden antamista.

5. Jos 1 kohdassa tarkoitettuja tavaroita tuodaan yhdessä pienempää kokoa olevan koksin kanssa, tavaroiden määrä, johon sovelletaan 2 kohdassa tarkoitettua polkumyyntitullia, määritetään neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 68 ja 69 artiklan mukaisesti.

6. Jos tavarat ovat vahingoittuneet ennen niiden luovutusta vapaaseen liikkeeseen, mistä syystä niistä tosiasiallisesti maksettua tai maksettavaa hintaa on suhteutettu tullausarvon määrittämiseksi komission asetuksen (ETY) N:o 2454/93 145 artiklan mukaisesti, polkumyyntitullia, joka lasketaan edellä vahvistettujen kiinteiden määrien perusteella, alennetaan prosenttimäärällä, joka vastaa tosiasiallisesti maksetun tai maksettavan hinnan suhteutusta.

2 artikla

Asianomaiset osapuolet voivat yhden kuukauden kuluessa tämän päätöksen voimaantulosta pyytää, että niille ilmoitetaan niistä olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella tämä päätös tehtiin, ja ne voivat saman ajan kuluessa esittää näkökantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla komission kuulemiksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta päätöksen N:o 2277/96/EHTY 20 artiklan soveltamista.

Päätöksen N:o 2277/96/EHTY 21 artiklan 4 kohdan mukaisesti asianomaiset osapuolet voivat yhden kuukauden kuluessa tämän päätöksen voimaantulopäivästä pyytää, että niitä kuullaan yhteisön edun tarkastelun yhteydessä, ja ne voivat saman ajan kuluessa esittää huomautuksia tämän päätöksen soveltamisesta.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Tämän päätöksen 1 artiklaa sovelletaan kuuden kuukauden ajan.

Tämä päätös on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 14 päivänä kesäkuuta 2000.

Komission puolesta

Pascal Lamy

Komission jäsen

(1) EYVL L 308, 29.11.1996, s. 11.

(2) EYVL L 122, 12.5.1999, s. 35.

(3) EYVL C 262, 16.9.1999, s. 10.

(4) Tosiasialliset tiedot esitetään indeksilukuina luottamuksellisuussyistä.

(5) Tosiasialliset tiedot esitetään indeksilukuina luottamuksellisuussyistä.

(6) Ks. alaviite 4.

(7) Ks. alaviite 4.